Menettelyjen määräajat

Malta
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Maltan lakien 12 luvussa (Laws of Malta, Cap 12) säädetyn yleisen menettelyn mukaisesti henkilön on toimitettava vastauksensa 20 päivän kuluessa saatuaan tiedon menettelystä. Tämän lisäksi on erityislakeja, joissa säädetään muista määräajoista.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

1. tammikuuta, 10. helmikuuta, 19. maaliskuuta, 31. maaliskuuta, pitkäperjantai, 1. toukokuuta, 7. kesäkuuta, 29. kesäkuuta, 15. elokuuta, 8. syyskuuta, 21. syyskuuta, 8. joulukuuta, 13. joulukuuta ja 25. joulukuuta.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Yleensä henkilöllä, jota vastaan siviilikanne on nostettu, on 20 päivää aikaa toimittaa vastauksensa tuomioistuimelle. Tämän lisäksi on erityislakeja, joissa säädetään lyhyemmästä tai pidemmästä määräajasta.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Tiedoksiantopäivästä.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Asiakirjojen toimitustapa ei vaikuta määräajan alkamiseen. Määräaika alkaa kulua vasta, kun asiakirjat on annettu tiedoksi.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Yleensä ajanjakso alkaa seuraavasta päivästä. Tuomioistuimen toimesta tai lainsäädännössä voidaan kuitenkin asettaa määräaika, joka alkaa kulua jo tiedoksiantopäivästä.

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Maltan lainsäädännön mukaan määräaika ilmaistaan pääsääntöisesti kalenteripäivinä, paitsi jos laissa nimenomaisesti viitataan työpäiviin.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Ajanjaksoa laskettaessa katsotaan, että päivä on 24 tunnin jakso, kun taas kuukaudet ja vuodet lasketaan kalenterin mukaan.

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Ajanjaksoa laskettaessa katsotaan, että päivä on 24 tunnin jakso, kun taas kuukaudet ja vuodet lasketaan kalenterin mukaan.

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kyllä. Jos määräaika päättyy yleisenä vapaapäivänä (eli lauantaina, sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä), määräaikaa pidennetään seuraavaan työpäivään Maltan lakien 108 luvun 12 jakson mukaisesti.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Määräaikaa voidaan pidentää vain, jos tuomioistuin on antanut siihen luvan. Henkilöllä on oikeus toimittaa vastauksensa, jos hän pystyy perustelemaan tuomioistuimen edellyttämällä tavalla, miksi valaehtoista vastausta ei pystytä toimittamaan ajoissa.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut tuomion, henkilö voi hakea muutosta 20 kalenteripäivän kuluessa tuomion antamisesta. Vastaajalla on 20 päivää aikaa vastata. Jos kanne on nostettu perustuslakia koskevissa asioissa hakemuksen perusteella, muutoksenhaun määräaika on 20 päivää tuomion antamisesta. Jos tuomioistuin siirtää asian perustuslakituomioistuinten käsiteltäväksi, muutosta on haettava kahdeksan työpäivän kuluessa. Vastaajalla on perustuslakia koskevassa asiassa kahdeksan työpäivää aikaa vastata. Jos muutosta haetaan ennen lainvoimaisen tuomion antamista, hakemus on jätettävä kuuden päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös julistetaan julkisessa istunnossa. Tämä on yleinen menettely. On kuitenkin huomattava, että erityislaeissa säädetään muista määräajoista muutoksenhaulle, jos se on tarkoitus käsitellä muussa kuin edellä mainitussa tuomioistuimessa.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Kaikissa tavanomaisissa siviiliasioissa asianosaisia on kuultava tuomioistuimessa kahden kuukauden kuluessa, ja istunnot on järjestettävä joka toinen kuukausi. Tuomioistuin voi päättää, että istuntoja ei järjestetä kunkin vuoden heinäkuun 16. päivän ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana.

Perustuslakia koskevissa asioissa tuomioistuimen on vahvistettava istunnolle päivämäärä, joka on kahdeksan työpäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai siitä, kun vastaaja on toimittanut vastauksensa sille annetussa määräajassa, tai (jos vastausta ei ole annettu) kyseisen määräajan päättymisestä.

Jos kyseessä on yksinkertaistettu tai erityismenettely, vastaaja on velvoitettava saapumaan oikeuden kuultavaksi aikaisintaan 15 päivän ja viimeistään 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Maltassa ei ole paikkoja, joissa asuva voisi hyötyä määräajan pidennyksestä.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Jos määräaikoja ei noudateta, asianosaisen katsotaan syyllistyneen oikeuden halventamiseen, ja hän menettää oikeuden toimittaa vastauksensa ja esittää todisteita. Ennen tuomion antamista tuomioistuin antaa kuitenkin vastaajalle lyhyen sitovan määräajan, jonka kuluessa tämä voi esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia kantajan vaadetta vastaan. Velvoitteensa laiminlyöneellä asianosaisella säilyy oikeus hakea muutosta häntä vastaan annettuun lainvoimaiseen tuomioon.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Asianosaisten on perusteltava laiminlyönnin syyt. Jos tuomioistuin katsoo perusteiden olevan riittävät, se voi antaa asianosaisille luvan toimittaa vastaus.

Päivitetty viimeksi: 25/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme