Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet

Latvia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Latvian erikoistuomioistuimiin.

Sisällön tuottaja:
Latvia

Erikoistuomioistuimet

Latvian tasavallan perustuslakituomioistuin

Latvian perustuslakituomioistuin (Satversmes tiesa) on Latvian tasavallan perustuslain (Latvijas Republikas Satversme) mukaan riippumaton oikeudellinen elin, jonka tehtävänä on tutkia lakien tai asetusten perustuslainmukaisuutta sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi se käsittelee muita sille lain mukaan kuuluvia asioita. Perustuslakituomioistuin voi todeta lain tai muun säädöksen tai sen osan pätemättömäksi.

Perustuslakituomioistuimesta annetun lain (Satversmes tiesas likums) 16 §:n mukaan perustuslakituomioistuin käsittelee seuraavia asioita:

  1. lakien perustuslainmukaisuus
  2. sellaisten kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuus, jotka Latvia on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt (jo ennen kyseisten sopimusten hyväksymistä parlamentissa (Saeima))
  3. lakien tai asetusten tai niiden osien yhteensopivuus normihierarkiassa ylempänä olevien oikeusnormien kanssa
  4. muiden parlamentin, valtioneuvoston, tasavallan presidentin, parlamentin puhemiehen tai pääministerin antamien säädösten lainmukaisuus (hallinnollisia säädöksiä lukuun ottamatta)
  5. sellaisten määräysten lainmukaisuus, joilla valtioneuvoston valtuuttama ministeri on keskeyttänyt kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksen soveltamisen
  6. Latvian kansallisten oikeusnormien yhteensopivuus sellaisten Latvian tekemien kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslakituomioistuimessa on seitsemän tuomaria, joiden nimitykset vahvistetaan parlamentin enemmistöpäätöksellä (vähintään 51 ääntä). Kolme tuomaria nimitetään vähintään kymmenen parlamentin jäsenen ehdotuksesta, kaksi valtioneuvoston ehdotuksesta ja kaksi korkeimman oikeuden täysistunnon ehdotuksesta. Korkeimman oikeuden ehdokkaat valitaan Latvian tuomarien joukosta.

Perustuslakituomioistuin ei voi panna asioita vireille oma-aloitteisesti. Se käsittelee asioita vain lain nojalla valtuutettujen henkilöiden hakemuksesta.

Seuraavat tahot voivat pyytää tutkintamenettelyjen aloittamista lakien ja sellaisten kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuudesta, jotka Latvia on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt (ennen kuin parlamentti on hyväksynyt kyseiset sopimukset tai sen jälkeen), lakien tai asetusten tai niiden osien yhteensopivuudesta normihierarkiassa ylempänä olevien oikeusnormien kanssa tai Latvian kansallisten oikeusnormien yhteensopivuudesta sellaisten Latvian tekemien kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa:

  1. presidentti
  2. parlamentti
  3. vähintään 20 parlamentin jäsentä
  4. valtioneuvosto
  5. valtakunnansyyttäjä
  6. valtiontalouden tarkastusviraston hallintoneuvosto (Valsts kontroles padome)
  7. kunnan- tai kaupunginvaltuusto
  8. oikeusasiamies (tiesībsargs), jos riidanalaisen päätöksen antanut elin tai virkamies ei ole korjannut siinä todettuja puutteita oikeusasiamiehen asettaman määräajan kuluessa
  9. riita-, rikos- tai hallintolainkäyttöasioita käsittelevä tuomioistuin
  10. kiinteistörekisterin tuomari, joka kirjaa kiinteistön ja siihen liittyvät oikeudet kiinteistörekisteriin
  11. kuka tahansa henkilö, jonka perustuslaissa vahvistettuja perusoikeuksia on loukattu
  12. tuomarineuvosto lakisääteisten toimivaltuuksiensa nojalla.

Seuraavat tahot voivat pyytää tutkintamenettelyjen aloittamista parlamentin, valtioneuvoston, tasavallan presidentin, parlamentin puhemiehen tai pääministerin antamien (muiden kuin hallinnollisten) säädösten lainmukaisuudesta:

  1. presidentti
  2. parlamentti
  3. vähintään 20 parlamentin jäsentä
  4. valtioneuvosto
  5. tuomarineuvosto lakisääteisten toimivaltuuksiensa nojalla.

Oikeus pyytää tutkintamenettelyjen aloittamista sellaisten määräysten lainmukaisuudesta, joilla valtioneuvoston valtuuttama ministeri on keskeyttänyt kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksen soveltamisen, on kyseisellä kunnan- tai kaupunginvaltuustolla.

Asiat, jotka koskevat lakien, valtioneuvoston asetusten ja muiden säädösten perustuslainmukaisuutta, Latvian kansallisten oikeusnormien yhteensopivuutta sellaisten Latvian tekemien kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa, sekä sellaisten kansainvälisten sopimusten, jotka Latvia on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt (ennen kuin parlamentti on hyväksynyt kyseiset sopimukset tai sen jälkeen), taikka lakien tai asetusten tai niiden osien perustuslainmukaisuutta, käsitellään perustuslakituomioistuimen täysistunnossa. Muut asiat käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa, jollei perustuslakituomioistuin ole päättänyt toisin.

Perustuslakituomioistuimen ratkaisu on lopullinen. Se tulee voimaan julistamishetkellä. Perustuslakituomioistuimen ratkaisu ja sen perustana oleva tulkinta riidanalaisesta oikeusnormista sitovat kaikkia valtion ja kuntien elimiä (myös tuomioistuimia) ja virkamiehiä, luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.

Jos perustuslakituomioistuin katsoo säädöksen olevan ristiriidassa normihierarkiassa ylemmällä tasolla olevan oikeusnormin kanssa, kyseinen säädös katsotaan pätemättömäksi siitä päivästä alkaen, jona perustuslakituomioistuimen ratkaisu julkaistaan, jollei perustuslakituomioistuin toisin päätä. Jos perustuslakituomioistuin katsoo, että kansainvälinen sopimus, jonka Latvia on allekirjoittanut tai johon se on liittynyt, on perustuslain vastainen, valtioneuvoston on välittömästi huolehdittava siitä, että sopimusta muutetaan tai se irtisanotaan, sen soveltaminen keskeytetään tai siihen liittyminen peruutetaan.

Taloustuomioistuin

Tuomiovallasta annetun lain (Likums par tiesu varu) säännösten nojalla perustettiin taloustuomioistuin (Ekonomisko lietu tiesa) tutkimaan siviiliprosessilaissa (Civilprocesa likums) ja rikosprosessilaissa (Kriminalprocesa likums) säädettyjä asioita. Taloustuomioistuin sijaitsee Riiassa, ja sen tuomiovaltaan kuuluu koko Latvian alue.

Siviililain nojalla taloustuomioistuimella on tuomiovalta seuraavissa asioissa:

  1. jälleenvakuutussopimuksista johtuvat vaatimukset
  2. sijoitus- ja liitännäispalveluja koskevista sopimuksista johtuvat vaatimukset
  3. muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden Latvian viranomaisia vastaan esittämät sijoitussuojaa koskevat vaatimukset
  4. konsernien oikeudellisista suhteista johtuvat vaatimukset
  5. osakeyhtiöiden jäsenten (osakkaiden) välisistä oikeudellisista suhteista johtuvat vaatimukset
  6. rahoitusvakuusjärjestelyistä johtuvat vaatimukset
  7. kauppalaissa (Komerclikums) ja rahoitusvälinemarkkinoista annetussa laissa (Finanšu instrumentu tirgus likums) tarkoitetuista pääomaliikkeistä lähipiirissä johtuvat vaatimukset
  8. yritysten luovutuksesta ja uudelleenjärjestelyistä johtuvat vaatimukset, työntekijöiden vaatimuksia lukuun ottamatta
  9. vaatimukset, jotka johtuvat rakennusalan toimijoiden, myös alihankkijoiden, välisistä sopimusvelvoitteista sellaisten luokan 2 tai 3 rakennusten rakentamisen osalta, joihin tarvitaan rakennuslupa, lukuun ottamatta yksi- tai kaksiasuntoisia asuinrakennuksia ja niihin liittyviä toiminnallisia rakenteita
  10. kilpailulainsäädännön rikkomisesta johtuvat vaatimukset
  11. pääomarakenteiden jäsenten (osakkaiden) yleiskokousten päätöksistä johtuvat vaatimukset sekä
  12. luottolaitosten likvidaatiota ja maksukyvyttömyyttä koskevat hakemukset.

Rikoslain nojalla taloustuomioistuimella on tuomiovalta myös seuraavissa asioissa:

  1. joukkotuhoaseiden tuotannon, varastoinnin, siirron, käytön tai jakelun rahoittaminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain (Kriminallikums) 73.1 §:n 2 momentista
  2. terrorismi, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 79.2 §:n 2 momentista
  3. rahanpesu (rikoslain 195 §)
  4. etuuksien luvaton vastaanottaminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 198 §:n 2, 3 tai 4 momentista
  5. kaupallinen lahjonta, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 199 §:n 2 momentista
  6. lahjusten vastaanottaminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 320 §:n 3 tai 4 momentista
  7. lahjuksen antaminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 321 §:n 2, 3 tai 4 momentista
  8. lahjusten välittäminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 322 §:n 2 momentista
  9. aktiivinen lahjonta, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 323 §:n 2 tai 3 momentista
  10. vaikutusvallan väärinkäyttö, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 326.1 §:n 2 momentista
  11. etuuksien laiton pyytäminen ja vastaanottaminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 326.2 §:n 2 momentista sekä
  12. etuuksien laiton myöntäminen, jos vastuu tästä johtuu rikoslain 326.3 §:n 2 momentista.

Taloustuomioistuimen tuomioita koskevat valitukset käsitellään Riian aluetuomioistuimessa (Rīgas apgabaltiesa).

Oikeudelliset tietokannat

Tietokannan nimi ja URL-osoite

Perustuslakituomioistuimen oikeuskäytäntö (hakutoiminto)

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus tietokannan sisällöstä

Tietokanta sisältää Latvian tasavallan perustuslakituomioistuimen tuomiot.

Lisätietoa

Tietokannan hakutoiminnon käyttöliittymä ja tuomiot ovat saatavilla latviaksi ja englanniksi.

Linkkejä

Latvian tasavallan perustuslakituomioistuin

Päivitetty viimeksi: 26/01/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.