Jäsenvaltioiden erikoistuomioistuimet

Belgia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Belgian erikoistuomioistuimiin.

Sisällön tuottaja:
Belgia

Erikoistuomioistuimet

Eri aloihin (työoikeuteen, kauppaoikeuteen) erikoistuneista tuomioistuimista kerrotaan osassa ”Yleiset tuomioistuimet”.

Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin (cour constitutionnelle) varmistaa, että lait, asetukset ja määräykset ovat perustuslain mukaisia. Se valvoo myös liittovaltion laitosten ja liittovaltion toimivallanjaon asianmukaisuutta.

Perustuslakituomioistuimessa on 12 tuomaria, jotka valvovat, että Belgian lainsäätäjät noudattavat perustuslakia. Se voi kumota lakeja, asetuksia ja määräyksiä ja lykätä niiden täytäntöönpanoa. Perustuslakituomioistuin on perustettu erikoistuomioistuimeksi. Erityistehtävänsä vuoksi se on riippumaton lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjistä.

Perustuslakituomioistuin perustettiin välitystuomioistuimen (cour d’arbitrage) seuraajaksi. Välitystuomioistuin perustettiin vuonna 1980, kun Belgiasta kehitettiin vähitellen liittovaltiota. Tuomioistuin sai perustuslaissa ensimmäisen nimensä siksi, että sen alkuperäisenä tehtävänä oli toimia välittäjänä eri lainsäätäjien, liittovaltion, yhteisöjen ja alueiden välillä. Tuolloin sen tehtävänä oli ainoastaan valvoa, että lait, asetukset ja määräykset olivat perustuslakiin ja toimielinuudistuslakeihin kirjattujen toimivallanjakosääntöjen mukaisia.

Tuomioistuimen nimi vaihtui ”perustuslakituomioistuimeksi” 7. toukokuuta 2007. Uusi nimi vastaa paremmin tuomioistuimen tehtäviä, joita laajennettiin lakien, asetusten ja määräysten valvomiseen Belgian perustuslain II osaston (8–32 § kansalaisten oikeuksista ja vapauksista), 170 ja 172 §:n (verotuksen laillisuus ja kohtuullisuus) sekä 191 §:n (ulkomaalaisten suojelu) nojalla.

Tuomareista kuusi kuuluu ranskan kieliryhmään, kuusi puolestaan hollannin kieliryhmään. Yhdellä tuomarilla on oltava riittävä saksan kielen taito. Kummassakin kieliryhmässä kolmella tuomarilla on vähintään viiden vuoden kokemus kansanedustajan työstä ja kolme on työskennellyt oikeusalalla (belgialaisen yliopiston oikeustieteen professori, kassaatiotuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden tuomari, perustuslakituomioistuimen lakimies).

Lähde: Perustuslakituomioistuimen verkkosivut.

Hallintotuomioistuimet

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus (conseil d’État) on samanaikaisesti sekä neuvoa-antava valtion elin että tuomioistuin, joten se sijaitsee lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan yhtymäkohdassa. Se on perustettu ennen kaikkea siksi, että lainsäätäjä on halunnut tarjota kaikille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille tehokkaan muutoksenhakukeinon lainvastaisia hallintotoimia vastaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätehtävänä on siis kumota voimassa olevien oikeussääntöjen vastaisia hallintotoimia (yksittäisiä toimia ja asetuksia) tai lykätä niiden täytäntöönpanoa.

Suojelu mielivaltaiselta hallinnolta ei kuitenkaan ole sen ainoa tehtävä. Sen tehtävänä on toimia myös neuvoa-antavana elimenä lainsäädännön alalla.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus toimii kassaatiotuomioistuimena eli käsittelee alempien hallintotuomioistuinten päätöksistä tehtyjä muutoksenhakupyyntöjä.

Korkein hallinto-oikeus tekee päätöksiä antamalla esitettyjen pyyntöjen pohjalta tuomioita (arrêt) ja määräyksiä (ordonnance).

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on 44 elinikäistä jäsentä: presidentti (premier président), puheenjohtaja (président), 14 osastojen puheenjohtajaa (président de chambre) ja 28 jäsentä (conseiller d’État).

Kaikki 44 ovat korkeimman hallinto-oikeuden yleiskokouksen jäseniä sekä hallintolainkäytön jaoston tai lainsäädäntöjaoston jäseniä.

Lähde: Belgian korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivut.

Näiden alojen oikeudelliset tietokannat

Korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivut

Perustuslakituomioistuimen verkkosivut

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

On.

Linkkejä

Belgian oikeusministeriö

 

Päivitetty viimeksi: 28/07/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.