In most Member States, the ordinary courts deal with two main types of proceedings:

• Proceedings in criminal matters, i.e. regarding punishable (criminal) offences (such as theft, vandalism, fraud, etc.); these courts can impose penalties and are often referred to as "criminal courts",
• Proceedings in civil matters, i.e. disputes between citizens and/or businesses (for instance, problems with rent, a service contract or a divorce, etc.); these courts are often referred to as "civil courts".

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Korkein oikeus

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation / Hof van Cassatie) eli korkein oikeus toimii Brysselissä.

Rikostuomioistuin

Belgian kussakin kymmenessä maakunnassa ja Brysselin pääkaupunkialueella toimii rikostuomioistuin (Cour d’assises / Hof van assisen), joka käsittelee vakavia rikoksia (crime / misdaad). Se ei ole pysyvä tuomioistuin, vaan se muodostetaan erikseen aina kun käsitellään uutta syytettä.

Muutoksenhakutuomioistuimet

• Belgiassa on viisi muutoksenhakutuomioistuinta (Cour d'appel / Hof van beroep):
  • Brysselin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Brabant wallonin, Leuvenin ja Brysselin tuomiopiirit (arrondissement judiciaire / gerechtelijk arrondissement))
  • Liègen muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Liègen, Eupenin, Namurin ja Luxembourgin tuomiopiirit)
  • Monsin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Hainaut’n tuomiopiirin)
  • Gentin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Länsi- ja Itä-Flanderin tuomiopiirit)
  • Antwerpenin muutoksenhakutuomioistuin (toimivalta kattaa Antwerpenin ja Limburgin tuomiopiirit).
• Belgiassa on viisi työtuomioistuinta (cour du travail / arbeidshof), jotka ovat työoikeuteen erikoistuneita muutoksenhakutuomioistuimia. Niiden lainkäyttöalueet ovat samat kuin edellä mainituilla muutoksenhakutuomioistuimilla.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

• Belgiassa on 13 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta (tribunal de première instance / rechtbank van eerste aanleg): yksi kussakin tuomiopiirissä ja Brysselin tuomiopiirissä kaksi: yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen.
• Belgiassa on yhdeksän ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuinta (tribunal de travail / arbeidsrechtbank), periaatteessa yksi kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä. Poikkeuksia ovat Brysselin tuomiopiiri, jonka työtuomioistuimet sijaitsevat Leuvenissä, Nivellesissä ja Brysselissä (yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen tuomioistuin), ja Eupenin tuomiopiiri.
• Belgiassa on yhdeksän ensimmäisen oikeusasteen kauppatuomioistuinta (tribunal de l’entreprise / ondernemingsrechtbank), periaatteessa yksi kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä. Poikkeuksia ovat Brysselin tuomiopiiri, jonka kauppatuomioistuimet sijaitsevat Leuvenissä, Nivellesissä ja Brysselissä (yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen tuomioistuin), ja Eupenin tuomiopiiri.

Alemmat tuomioistuimet

• Rauhantuomioistuimia (justice de paix / vredegerecht) on 187 (yksi kussakin canton-tuomiopiirissä).
• Poliisituomioistuimia (tribunal de police / politierechtbank) on 15, yksi kussakin tuomiopiirissä, poikkeuksena Brysselin tuomiopiiri, jossa on neljä poliisituomioistuinta.

Tuomioistuinten toimivalta

Rauhantuomioistuin

Rauhantuomioistuin käsittelee kaikki alle 5 000 euron arvoiset riita-asiat, joita ei nimenomaisesti ole osoitettu jollekin toiselle tuomioistuimelle. Rauhantuomari on toimivaltainen myös vuokrasopimuksia, naapurisuhteita, rasitteita ja pakkolunastuksia koskevissa riita-asioissa niiden arvosta riippumatta sekä puolisoiden välisiä väliaikaisia toimenpiteitä koskevissa asioissa. Rauhantuomarin tuomioon voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, paitsi jos asian arvo on enintään 2 000 euroa.

Poliisituomioistuin

Poliisituomioistuin on rikos- ja siviilituomioistuin, joka käsittelee sakko- ja rikesakkoasioita, erityislakien, kuten maaseutulain (code rural / veldwetboek) ja metsälain (code forestier / boswetboek) rikkomisia sekä liikenneonnettomuuksista johtuvia vahingonkorvausasioita ja liikennerikkomuksia. Poliisituomioistuimen tuomioihin voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, lukuun ottamatta oikeudenkäyntilaissa (Code judiciaire / Gerechtelijk Wetboek) lueteltuja tapauksia, joissa asian arvo on enintään 1 240 euroa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa riita-asioissa, lukuun ottamatta niitä, jotka lain nojalla kuuluvat muille tuomioistuimille. Tätä kutsutaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäännöstoimivallaksi (compétence résiduaire / residuaire bevoegdheid).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jakautuu siviilioikeuden, rikosoikeuden, perheoikeuden ja nuoriso-oikeuden jaostoihin. Lisäksi Antwerpenin, Brysselin, Itä-Flanderin, Liègen ja Hainaut’n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteyteen perustettiin vuonna 2007 rangaistusten soveltamista käsittelevä tuomioistuin (tribunal d’application des peines / strafuitvoeringsrechtbank).

Siviilituomioistuin

Siviilituomioistuin (tribunal civil / burgerlijke rechtbank) käsittelee henkilöiden oikeudellista asemaa koskevia asioita. Sillä on myös toimivalta käsitellä riita-asioita, joiden arvo on yli 1 860 euroa tai jotka koskevat perintöveroa tai tekijänoikeuksia, sekä rauhantuomarin tuomioita koskevia muutoksenhakemuksia.

Rikostuomioistuin

Rikostuomioistuin (tribunal correctionnel / correctionele rechtbank) käsittelee asioita, jotka koskevat délit-tyyppisiä rikoksia ja ns. lievennettyjä rikoksia (crime correctionnalisé / gecorrectionaliseerde misdaad), kuten kavallus, petos, kuolemantuottamus, murto ja ryöstö. Se käsittelee myös poliisituomioistuimen päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset.

Asia voidaan saattaa rikostuomioistuimen ratkaistavaksi syyttäjäviranomaisen tai kantajan suoralla haasteella tai tutkintajaoston (chambre du conseil / raadkamer) määräyksellä, jonka se tekee esitutkinnan perusteella.

Tutkintajaostossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari päättää, onko asia syytä saattaa rikostuomioistuimen käsiteltäväksi vai tehdäänkö päätös syyttämättä jättämisestä (non-lieu / buitenvervolgingstelling). Tutkintajaostossa myös ratkaistaan, onko syytetty pidettävä tutkintavankeudessa vai vapautetaanko hänet, mahdollisesti tiettyjen ehtojen nojalla. Tämä arviointi tehdään joko kuukausittain tai kolmen kuukauden välein, kun kyseessä on vakava rikos, jonka yhteydessä ei voida ottaa huomioon lieventäviä asianhaaroja (crime non correctionnalisable / niet-gecorrectionaliseerde misdaad).

Tutkintavankeus (détention préventive / voorlopige hechtenis) on turvaamistoimenpide, joka tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäilty pidetään vangittuna hänen oikeudenkäyntiään odotettaessa. Näin pyritään estämään se, että epäilty katoaa ennen kuin hänen pitäisi saapua oikeuden eteen, syyllistyy sillä välin muihin rikoksiin, yrittää hävittää todistusaineistoa tai ottaa yhteyttä kolmansiin osapuoliin (esimerkiksi vaikuttaakseen todistajiin tai muihin syytettyihin). Jos epäilty lopulta vapautetaan tai häntä vastaan nostetut syytteet raukeavat, hän voi hakea oikeusministeriltä vahingonkorvausta ajasta, jonka hän on viettänyt vankeudessa syyttömänä. Vahingonkorvauksen myöntäminen edellyttää kahden ehdon täyttymistä: tutkintavankeuden on täytynyt kestää yli kahdeksan päivää, eikä vangitseminen tai vankeudessa pitäminen ole saanut johtua epäillyn omasta toiminnasta. Ministeri arvioi jälkimmäistä ehtoa hyvin tiukasti.

Tutkintajaoston päätöksiin voi hakea muutosta syytejaostossa (chambre des mises en accusation / kamer van inbeschuldigingstelling), joka on muutoksenhakutuomioistuimen tasolla toimiva tutkintaoikeus.

Nuorisotuomioistuin

Nuorisotuomioistuin muodostuu nuorisojaostoista, joiden käsittelemät asiat koskevat vaarassa olevia alaikäisiä tai alaikäisten rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja.

Vain syyttäjä voi päättää asian saattamisesta nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi. Toisin kuin siviiliasioissa, asiaa ei siis voi panna itse vireille nuorisotuomioistuimessa. Nuori henkilö voi joutua nuorisotuomioistuimen eteen kahdessa tapauksessa:

• Jos hän on tehnyt rikoksen, poliisi ilmoittaa hänen nimensä syyttäjälle, joka päättää, onko teko niin vakava, että asia on käsiteltävä nuorisotuomioistuimessa.
• Toinen tapaus liittyy nuoren vaikeisiin kotioloihin, joiden vuoksi hän on ehkä jo ollut yhteydessä nuorison tukipalveluihin (service d’aide à la jeunesse / jeugdhulp). Jos tilanteeseen ei löydy ratkaisua, tukipalvelujen henkilöstö siirtää asian sovittelulautakunnalle, joka tarjoaa nuorisolle erityistukea. Tarvittaessa sovittelulautakunta voi pyytää syyttäjää saattamaan asian nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta asiassa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Perhetuomioistuin

Perhetuomioistuimilla (tribunal de famille / familierechtbank) on toimivalta käsitellä kaikkia perheoikeudellisia riita-asioita (oikeudenkäyntilain 572 bis § ja 577 §:n 3 momentti).

Poikkeuksia lukuun ottamatta perhetuomioistuimilla on toimivalta käsitellä mm. seuraavia asioita niiden arvosta riippumatta:

• henkilöiden oikeudellinen asema ja siihen liittyvät seuraukset: avioliittoa ja siihen liittyviä velvollisuuksia koskevat riita-asiat, avioero ja sen varallisuusoikeudelliset seuraukset, isyyden toteaminen ja sen kiistäminen, tiettyjen väestörekisteriviranomaisten tekemiä päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset jne.
• avoliittoa (cohabitation légale / wettelijke samenwoning) ja siihen liittyviä seurauksia koskevat asiat: puolisoiden omaisuuteen kohdistuvat toimenpiteet, avoliiton purkaminen jne.
• lapsia koskevat asiat: vanhempainvastuun toteuttamista ja/tai asumista tai henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämistä koskevien järjestelyjen määrittäminen yms.
• elatusvelvoitteet: esimerkiksi entiselle puolisolle tai vanhemmalle maksettavan elatustuen (pension alimentaire / uitkering tot levensonderhoud) tai lapsen tarpeiden kattamiseen tarkoitetun elatusavun (contribution alimentaire / onderhoudsbijdrage) määrän vahvistaminen tai muuttaminen.
• perhe-etuudet: sen määrittäminen, kenelle perhe-etuuksia on maksettava, tai tätä koskevan päätöksen riitauttaminen.
• perheen omaisuus: omaisuudesta tehtävät lahjoitukset, puolisoille kuuluvan omaisuuden muuttaminen rahaksi, perintöasiat (esim. perinnöstä luopuminen) yms. tilapäisen asumiskiellon määrääminen lähisuhdeväkivallan vuoksi.

Perhetuomioistuimella on myös toimivalta määrätä väliaikaisia ja kiireellisiä toimenpiteitä.

Lisäksi se käsittelee henkilöiden oikeustoimikelpoisuuta koskeviin rauhantuomarien päätöksiin liittyvät muutoksenhakemukset.

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet tekevät päätökset vankeuteen tuomittujen henkilöiden ulkoisesta oikeusasemasta. Ne päättävät esimerkiksi osa-aikaisesta vankeusrangaistuksesta, sähköisestä valvonnasta, ehdonalaisesta vapauttamisesta ja väliaikaisesta vapauttamisesta karkotusta tai luovuttamista varten. Syyttäjäviranomainen ja tuomitut voivat pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan rangaistusten soveltamista käsittelevien jaostojen päätökset.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioita koskeva muutoksenhaku

Jos jokin osapuoli tai syyttäjäviranomainen on tyytymätön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamaan tuomioon, se voi hakea siihen muutosta. Tämä edellyttää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toiminut ensimmäisenä oikeusasteena eli että tuomiota ei ole annettu poliisituomioistuimen tai rauhantuomioistuimen päätöstä koskevan muutoksenhaun johdosta. Muutoksenhakuoikeus ei kuitenkaan koske rangaistusten soveltamista käsittelevän tuomioistuimen antamia tuomioita. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asian riippumatta siitä, onko päätöksen tehnyt siviili-, rikos- vai nuorisotuomioistuin.

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin (tribunal du travail / arbeidsrechtbank) on toimivaltainen sosiaaliasioissa, jotka koskevat sosiaaliturvaa (eläkkeitä, työttömyyskorvauksia jne.), työsuhderiitoja (työsopimuksia, työlainsäädäntöä jne.) ja työtapaturmia. Lisäksi sillä on toimivalta käsitellä velkojen kokonaisjärjestelyä (règlement collectif de dettes / collectieve schuldenregeling) koskevia yksityishenkilöiden hakemuksia.

Työtuomioistuimessa toimii eri jaostoja. Oikeudenkäyntilaissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta niissä on puheenjohtajana toimiva ammattituomari ja kaksi sosiaaliasioiden asiantuntijaa (juge social / rechter in sociale zaken). Käsiteltävän asian luonteesta riippuen nämä asiantuntijat edustavat joko työntekijöitä, työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heidät nimitetään näitä edustavien järjestöjen esityksestä. Syyttäjäviranomaisesta käytetään työtuomioistuimessa nimitystä auditorat du travail / arbeidsauditoraat ja syyttäjä on auditeur du travail / arbeidsauditeur.

Elleivät asianosaiset hyväksy työtuomioistuimen tuomiota, he voivat hakea siihen muutosta toisen oikeusasteen työtuomioistuimessa (cour du travail / arbeidshof).

Kauppatuomioistuin

Kauppatuomioistuin (tribunal de l’entreprise / ondernemingsrechtbank) on toimivaltainen käsittelemään yritysten väliset riita-asiat niiden arvosta riippumatta.

Myös yksityishenkilön kanne yritystä vastaan voidaan käsitellä kauppatuomioistuimessa.

Kauppatuomioistuin käsittelee riita-asioita, joiden osapuolet ovat itsenäistä ammattitoimintaa harjoittavia luonnollisia henkilöitä (kauppiaita, vapaiden ammattien harjoittajia tai hallintoneuvostojen jäseniä), oikeushenkilöitä (yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä) tai organisaatioita, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä. Riita-asiat eivät saa kuulua minkään muun tuomioistuimen erityistoimivaltaan eikä niihin saa luonnollisten henkilöiden tapauksessa liittyä selvästi yritystoimintaan kuulumattomia piirteitä.

Kauppatuomioistuimessa on yksi tai useampia jaostoja. Kukin jaosto muodostuu yhdestä ammattituomarista ja kahdesta kauppatuomioistuimen erityistuomarista (juge consulaire / consulaire rechter). Kauppatuomioistuimen erityistuomarit eivät ole ammattituomareita vaan esimerkiksi yrittäjiä, yrityksen hallintoneuvoston jäseniä, kirjanpitäjiä ja tilintarkastajia. Heidän tehtävänään on avustaa ammattituomaria yritystoimintaan liittyvän kokemuksensa pohjalta.

Tietyissä tapauksissa myös syyttäjälaitos osallistuu kauppatuomioistuimessa käytävään menettelyyn. Sitä edustaa tällöin virallinen syyttäjä, yksi tai useampi pääsyyttäjä ja yksi tai useampi apulaissyyttäjä.

Asianosaiset voivat riitauttaa kauppatuomioistuimen päätöksen esittämällä muutoksenhakutuomioistuimelle muutoksenhakemuksen. Edellytyksenä on, että kauppatuomioistuin on antanut tuomion ensimmäisenä oikeusasteena.

Muutoksenhakutuomioistuimet ja toisen oikeusasteen työtuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuimessa on useita jaostoja:

• Siviilijaostot (chambre civile / burgerlijke kamer) käsittelevät muutoksenhakemukset, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuinten ja kauppatuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
• Rikosjaostot (chambre correctionnel / correctionele kamer) käsittelevät muutoksenhakemukset, jotka koskevat rikostuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
• Nuorisojaostot (chambre de la jeunesse / jeugdkamer) käsittelevät muutoksenhakemukset, jotka koskevat nuorisotuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
• Syytejaosto (chambre des mises en accusation / kamer van inbeschuldigingstelling) on tutkintaoikeus, joka käsittelee tutkintajaoston päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset. Syytejaosto päättää myös vakavien rikosten, painovapausrikosten ja poliittisten rikosten käsittelyn siirtämisestä rikostuomioistuimeen.

Työtuomioistuimen tavoin myös toisen oikeusasteen työtuomioistuimen jaostoissa on yksi ammattituomari (conseiller / raadsheer) sekä 2–4 sosiaalisten kysymysten asiantuntijaa (conseiller social / raadsheer in sociale zaken). Työtuomioistuimen päätöksistä tehdyt muutoksenhakemukset käsittelee toisen oikeusasteen työtuomioistuin.

Rikostuomioistuin

Vakavat rikokset

Kun henkilöä syytetään vakavasta rikoksesta (crime / misdaad), jonka yhteydessä ei voida ottaa tai ei ole otettu huomioon lieventäviä asianhaaroja, hänet haastetaan rikostuomioistuimeen (Cour d’assises / Hof van assisen), jossa asian ratkaisee valamiehistö.

Rikostuomioistuimen puheenjohtajana toimii ammattituomari. Häntä avustaa kaksi asessoria, jotka ovat niin ikään ammattituomareita mutta eivät saa ottaa kantaa syytetyn syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Valamiehistön tehtävänä on ratkaista, onko syytetty syyllistynyt rikokseen. Valamiehet valitaan arpomalla väestön keskuudesta. Valamieheksi voidaan kutsua kuka tahansa 28–65-vuotias luku- ja kirjoitustaitoinen Belgian kansalainen, jolla on täydet poliittiset ja kansalaisoikeudet ja jota ei ole koskaan tuomittu rikoksesta yli neljän kuukauden vapausrangaistukseen tai yli 60 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Rikosoikeudenkäynti alkaa syytekirjelmän lukemisella. Syytekirjelmä on rikostutkintaa koskeva yhteenveto, joka sisältää tärkeimmät tutkinnan aikana kerätyt tiedot. Tämän jälkeen tutkinnassa kuullaan todistajia ja asianosaisia. Valamiehet eivät saa tutustua asiaan etukäteen, vaan heidän täytyy muodostaa mielipiteensä kuulemisten perusteella. Lopuksi syyttäjä, kantajat ja asianajajat esittävät puheenvuoronsa. Myös syytettyä kuullaan. Syytetty vastaa oikeuden puheenjohtajan kysymyksiin, kertoo tapahtumista ja voi myös vedota syyttömyyteensä. Näiden puheenvuorojen jälkeen 12-jäseninen valamiehistö vetäytyy suljettujen ovien taa ratkaisemaan, onko syytetty syyllinen vai syytön. He tekevät päätöksen äänestämällä, ja päätös voi olla monitahoinen. He voivat esimerkiksi todeta syyllisyyden lieventävin asianhaaroin. Jos syytetty todetaan syylliseksi, ammattituomarit ja valamiehet keskustelevat yhdessä rangaistuksesta. Päätös tehdään ehdottomalla enemmistöllä. Syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskeva päätös on perusteltava.

Rikostuomioistuimen tuomiosta ei periaatteessa voi valittaa. Tuomittu, kantaja ja syyttäjäviranomainen voivat kuitenkin pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan tuomion. Jos näin tapahtuu, asia siirretään toiseen rikostuomioistuimeen, jonka on annettava uusi tuomio.

Painovapausrikos ja poliittinen rikos

Painovapausrikos tarkoittaa rikollisen ajatuksen ilmaisemista kirjoituksessa, jota on levitetty useana kappaleena teknisin menetelmin. Poliittinen rikos tarkoittaa poliittisesta syystä ja poliittisissa tarkoituksissa tehtyä rikosta. Poliittisia rikoksia ja painovapausrikoksia koskevia kanteita käsittelee rikostuomioistuin, paitsi jos painovapausrikoksessa on kyse rasistisen tai muukalaisvihamielisen ajatuksen ilmaisemisesta.

Kassaatiotuomioistuin

Kassaatiotuomioistuimen tehtävänä on taata, että tuomioistuimet noudattavat lakia. Sen toimivalta kattaa koko maan. Kassaatiotuomioistuin ei enää tutki asiaperusteita vaan ainoastaan oikeudellisia kysymyksiä. Kassaatiotuomioistuimeen voi vedota yksinomaan oikeusseikkojen perusteella, toisin sanoen jos lakia tai yleistä oikeusperiaatetta on rikottu. Valittaa voi vain viimeisen oikeusasteen antamista tuomioista, joihin ei voi enää hakea muutosta.

Kassaatiotuomioistuin muodostuu tuomioistuimen presidentistä, puheenjohtajasta, osastojen puheenjohtajista ja oikeusneuvoksista. Syyttäjänä toimii valtionsyyttäjä (procureur général / procureur-generaal) tai apulaissyyttäjä (avocat général / advocaat-generaal). Kassaatiotuomioistuimessa on kolme jaostoa, joista ensimmäinen käsittelee siviili-, kauppa- ja vero-oikeudellisia sekä kurinpitoasioita, toinen rikosasioita ja kolmas työoikeus- ja sosiaaliturva-asioita. Kussakin jaostossa on ranskankielinen ja hollanninkielinen osasto. Kussakin osastossa on pääsääntöisesti viisi jäsentä.

Ennen päätöksen tekemistä tuomarit kuulevat kassaatiotuomioistuimen syyttäjän päätelmät. Kassaatiotuomioistuin voi päättää hylätä valituksen. Ellei esitettyjä perusteluja hyväksytä, valitus hylätään ja valituksen kohteena olevasta tuomiosta tulee lopullinen. Jos kassaatiotuomioistuin katsoo, että valituksen kohteena olevaa päätöstä tehtäessä on rikottu lakia, päätös kumotaan kokonaan tai osittain. Tällöin asia voidaan palauttaa alemman oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Päätös kumotaan ja asia palautetaan käsiteltäväksi kumotun päätöksen tehnyttä tuomioistuinta vastaavaan tuomioistuimeen, jos pääasia on tutkittava uudelleen. Asiaa ei palauteta koskaan käsiteltäväksi samaan tuomioistuimeen, jossa kumottu päätös on tehty.

Huomautus

Huomattakoon, että siviilituomioistuinten ohella myös muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeusjaostot, rikostuomioistuimet, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten rikosoikeusjaostot ja (rikosasioita käsittelevä) poliisituomioistuin käsittelevät asianosaisten eli rikoksen uhrien nostamia siviilikanteita, jotka koskevat lähinnä vahingonkorvausvaatimuksia.

Lisätietoja tuomioistuimista on Belgian oikeuslaitoksen verkkosivuilla.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokannan käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Belgian oikeusministeriö

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet siviili- ja rikosasioissa

Piirituomioistuimet

Tärkein ensimmäisen asteen tuomioistuin on piirituomioistuin (rayonen sad). Sen toimivaltaan kuuluvat kaikki asiat lukuun ottamatta niitä, jotka on lain mukaan ratkaistava jossakin toisessa tuomioistuimessa. Se käsittelee siviili-, rikos- ja hallinnollisia asioita. Piirituomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta vastaavasta maakuntatuomioistuimesta (okrazhen sad).

Piirituomioistuin koostuu tuomareista, ja sitä johtaa presidentti.

Maakuntatuomioistuimet

Toimiessaan ensimmäisen asteen tuomioistuimena maakuntatuomioistuin käsittelee seuraavanlaisia asioita:

Siviiliasiat – huoltajuussuhteen vahvistamiseen tai kiistämiseen, adoption purkuun, vajaavaltaiseksi julistamiseen tai vajaavaltaisuuden peruuttamiseen liittyvät kanteet; omaisuuteen tai muihin esineoikeuksiin liittyvät kanteet, jos kanteen arvo on yli 50 000 leviä; siviili- ja kauppaoikeudelliset kanteet, jos kanteen arvo on yli 25 000 leviä (lukuun ottamatta elatukseen, työlainsäädäntöön tai perusteettoman edun palauttamiseen liittyviä kanteita); kanteet, jotka koskevat luvatonta tai mitätöntä yrityksen rekisteröintiä tai rekisteröintiä, jonka edellytykset eivät täyty, kun tästä on säädetty lailla; muiden lakien mukaan maakuntatuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat kanteet.

Rikosasiat – rikoslain 95–110, 115, 116, 118, 119, 123 ja 124 §:n, 131 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan, 142 §:n, 149 §:n 5 momentin, 152 §:n 4 momentin, 196а, 199 ja 203 §:n, 206 §:n 4 momentin, 212 §:n 5 momentin, 213а §:n 3 ja 4 momentin, 214 §:n 2 momentin, 219, 224, 225b, 225c, 242, 243–246, 248–250, 252–260, 277а-278e, 282–283b, 287а, 301–307а ja 319а–319f §:n, 330 §:n 2 ja 3 momentin, 333, 334 ja 340–342 §:n, 343 §:n 1 momentin c kohdan, 3 momentin b kohdan ja 4 momentin, 349 §:n 2 ja 3 momentin, 350 §:n 2 momentin, 354а §:n 1 ja 2 momentin, 354b, 356f– 356i, 357–360 ja 407–419а §:n mukaisia rikoksia koskevat asiat lukuun ottamatta rikoslain 411a §:ssä tarkoitetun erityisrikostuomioistuimen (Spetsializiran nakazatelen sad) toimivaltaan kuuluvia asioita.

Sofiaan on perustettu kaupunkituomioistuin (gradski sad), jolla on maakuntatuomioistuimen toimivaltuudet. Sofian kaupunkituomioistuin käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena asiat, joissa on kyse koskemattomuudesta nauttivien henkilöiden tai ministerineuvoston jäsenten tekemistä, luonteeltaan yleisistä rikoksista.

Maakuntatuomioistuimet sijaitsevat alueiden (oblast) keskuksissa. Kunkin maakuntatuomioistuimen tuomiopiirissä on yksi tai useampi piirituomioistuin.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet siviili- ja rikosasioissa

Maakuntatuomioistuin käsittelee toisena oikeusasteena piirituomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset ja muut lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee toisena oikeusasteena muutoksenhaut maakuntatuomioistuimen päätöksiin sekä muut lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Kolmannen oikeusasteen tuomioistuimet siviili- ja rikosasioissa

Korkein kassaatiotuomioistuin on ylin oikeusaste rikosasioissa sekä siviilioikeudellisissa asioissa. Sen tuomiopiirinä on koko Bulgarian tasavallan alue.

Oikeudellinen tietokanta

Jokaisella Bulgarian tuomioistuimella on verkkosivusto, joka vastaa kansalaisten, oikeushenkilöiden ja hallintoviranomaisten tarpeisiin. Verkkosivuilla annetaan tietoja tuomioistuimen rakenteesta ja toiminnasta sekä asioista, joita tuomioistuin parhaillaan käsittelee tai joiden käsittelyn se on saattanut päätökseen.

Kunkin tietokannan nimi ja URL

Ylimmän tuomioistuinneuvoston verkkosivulla on yksityiskohtainen luettelo Bulgarian tuomioistuimista ja niiden osoitteista ja verkkosivuista (vain bulgariaksi).

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Siviilioikeudellinen lainkäyttövalta

Siviilioikeudellista tuomiovaltaa käyttävät piirituomioistuimet, alueoikeudet, alueelliset ylioikeudet ja Tšekin korkein oikeus.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Piirituomioistuimet (okresní soud) käsittelevät ja ratkaisevat siviili-, työ-, perhe- ja kauppaoikeudellisista suhteista johtuvia riitoja ja muita asioita, mikäli asiallinen toimivalta ei lain mukaan kuulu muille tuomioistuimille.

Muut asiat, jotka eivät ole luonteeltaan yksityisoikeudellisia (esim. välimiesten nimeäminen ja vapauttaminen tehtävästään, välitysratkaisun kumoaminen jne.), käsitellään ja ratkaistaan piirituomioistuimissa siviilimenettelyssä, mikäli laissa niin säädetään.

Piirituomioistuinten toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee tavallisesti yksi tuomari.

Työoikeudelliset ja muut asiat, joista säädetään erikseen laissa, käsitellään yhden tuomarin ja kahden apulaistuomarin kokoonpanossa.

Alueoikeudet (krajský soud) ratkaisevat ensimmäisen asteen tuomioistuimina siviililain § 9 §:n 2 momentissa ja § 9 a §:ssä mainitut asiat ja riidat.

Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimii alueoikeus, asian käsittelee ja ratkaisee yksi tuomari. Ensimmäisen oikeusasteen asiat käsitellään ja ratkaistaan kuitenkin oikeuden puheenjohtajan ja kahden muun tuomarin kokoonpanossa, jos niin säädetään erikseen lailla.

Korkein oikeus (Nejvyšší soud) toimii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena kansainvälistä yksityisoikeutta koskevan lain 91/2012 § 51 §:n mukaisesti. Siinä säädetyin edellytyksin korkein oikeus tunnustaa ulkomaisten tuomioistuinten lainvoimaiset päätökset.

Korkein oikeus tekee päätöksensä jaostoissa tai suurissa jaostoissa.

Toinen oikeusaste

Kun piirituomioistuin käsittelee asian ensimmäisenä oikeusasteena, muutoksenhakutuomioistuin (toisen oikeusasteen tuomioistuin) on alueoikeus.

Kun alueoikeus käsittelee asian ensimmäisenä oikeusasteena, muutoksenhakutuomioistuin on alueellinen ylioikeus (vrchní soud).

Alueellinen ylioikeus tekee ratkaisunsa oikeuden puheenjohtajan ja kahden muun tuomarin kokoonpanoissa, jollei erikseen toisin säädetä.

Oikeudelliset tietokannat

Tšekin lainsäädäntö on saatavissa Tšekin valtionhallinnon portaalissa Portál vlády ČR (vain tšekinkielisenä).

Onko oikeudellisen tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, vain tässä portaalissa säädöstekstit ovat saatavissa ilmaiseksi.

Rikosoikeudellinen lainkäyttövalta

Rikosoikeudellista tuomiovaltaa käyttävät piirituomioistuimet, alueoikeudet, alueelliset ylioikeudet ja Tšekin korkein oikeus.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Ensimmäisen asteen tuomioistuimena toimii piirituomioistuin, jollei rikosoikeudellista menettelyä koskevassa laissa 141/1961 muuta säädetä.

Rikosoikeudellisessa menettelyssä ratkaisut tehdään yhden tai useamman tuomarin kokoonpanossa. Tuomioistuimen presidentti tai yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva tuomari ratkaisee asian vain, jos laissa nimenomaisesti niin säädetään. Piirituomioistuimen jaostoissa istuu oikeuden puheenjohtaja ja kaksi apulaistuomaria. Yhden tuomarin ratkaisut tekee oikeuden puheenjohtaja tai tuomari. Oikeuden puheenjohtajana voi olla vain tuomari.

Alueoikeus käsittelee rikosasian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, jos laissa säädetty vähimmäisrangaistus on viisi vuotta vankeutta tai jos rikoksesta voidaan määrätä poikkeuksellinen rangaistus. Rikosoikeudellista menettelyä koskevan lain §17 §:n 1 momentissa mainitut rikosasiat alueoikeus käsittelee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena myös silloin, kun vähimmäisrangaistus on mainittua lyhyempi.

Alueoikeus ratkaisee asiat jaostoissa. Tuomioistuinmenettelyä koskevassa lainsäädännössä erikseen määritellyissä tapauksissa asian ratkaisee yksi tuomari.

Alueoikeuden jaostot koostuvat

1. oikeuden puheenjohtajasta ja kahdesta apulaistuomarista, jos alueoikeus tekee ratkaisunsa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena rikosasiassa
2. muissa tapauksissa oikeuden puheenjohtajasta ja kahdesta tuomarista.

Yhden tuomarin ratkaisut tekee oikeuden puheenjohtaja tai tuomari. Oikeuden puheenjohtajana voi olla vain tuomari.

Toinen oikeusaste

Piirituomioistuimen ratkaisuja koskevat muutoksenhaut käsittelee ylemmän oikeusasteen alueoikeus. Alueoikeuden tekemiä ensimmäisen oikeusasteen ratkaisuja koskevat muutoksenhaut ratkaisee alueellinen ylioikeus.

Alueellinen ylioikeus tekee ratkaisunsa oikeuden puheenjohtajan ja kahden muun tuomarin kokoonpanoissa, jollei erikseen toisin säädetä.

Hallinto-oikeudellinen lainkäyttövalta

Hallinto-oikeudellisen tuomiovallan tehtävänä on suojella luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden yksilöllisiä (subjektiivisia) julkisia oikeuksia.

Tätä tehtävää hoitavat hallintotuomioistuimet (správní soud). Ne ovat alueoikeuksiin kuuluvia erikoisosastoja, ja toimivat ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimina.

Hallintotuomioistuimeen kuuluu alueoikeuden puheenjohtaja, apulaispuheenjohtajina toimivia tuomareita sekä muita tuomareita. Yksittäiset tapaukset käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Hallintotuomioistuimet käsittelevät seuraavia asioita:

1. muutoksenhaut päätöksiin, joita on tehnyt julkishallinnon alalla toimeenpanovaltaa käyttävä viranomainen, itsenäisen aluehallintoyksikön viranomainen, luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka jokin muu viranomainen, joka tekee päätöksiä luonnollisten ja oikeushenkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista julkishallinnon alalla (jäljempänä ”hallintoviranomainen”)
2. suojelu hallintoviranomaisten laiminlyönneiltä
3. suojelu hallintoviranomaisten laittomalta väliintulolta
4. toimivaltaa koskevat kantelut
5. vaaleja sekä paikallisia ja alueellisia kansanäänestyksiä koskevat asiat
6. poliittisiin puolueisiin ja liikkeisiin liittyvät asiat
7. luonteeltaan yleisen toimenpiteen tai sen osan kumoaminen sen lainvastaisuuden takia
8. tuomareiden, tuomioistuimen virkailijoiden, syyttäjien ja ulosottomiesten kurinpidollista vastuuta koskevat asiat
9. tiettyihin ammattisäännöstöihin liittyvät asiat.

Korkein hallinto-oikeus (nejvyšší správní soud) on ylimmän oikeusasteen hallintotuomioistuin, johon kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, apulaispresidentit ja muut tuomarit. Asiat käsitellään tavallisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Kassaatioiden käsittelemisen lisäksi korkein hallinto-oikeus päättää poliittisten puolueiden tai liikkeiden hajottamisesta, niiden toiminnan kieltämisestä tai uudelleen jatkamisen sallimisesta, toimivaltaa koskevista kanteluista sekä luonteeltaan yleisen toimenpiteen tai sen osan kumoamisesta. Korkeimman hallinto-oikeuden muusta asiallisesta toimivallasta säädetään laeissa.

Tarkempi kaavio on saatavissa seuraavasta linkistä: Euroopan siviilioikeudellinen atlas – Tšekin oikeuslaitos.

Lisätietoja saa korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivustolta.

Linkkejä

Oikeuslaitos

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Korkein oikeus (Højesteret)

Kööpenhaminassa sijaitseva korkein oikeus on Tanskan ylin muutoksenhakuaste. Siltä haetaan muutosta tuomioihin ja määräyksiin, joiden antaja on

• itäinen hovioikeus
• läntinen hovioikeus tai
• Kööpenhaminan meri- ja kauppatuomioistuin.

Korkeimmalta oikeudelta haetaan muutosta sekä riita- että rikosasioissa, ja se on ylin (kolmannen oikeusasteen) muutoksenhakuaste pesänhoitoa ja pesänjakoa, konkursseja, pakkotäytäntöönpanoa sekä kiinteistörekisteriä ja kiinnityksiä koskevissa asioissa.

Korkein oikeus ei käsittele kysymyksiä syyllisyydestä tai syyttömyydestä rikosasioissa. Vain poikkeustapauksissa myönnetään oikeus hakea muutosta (kolmannessa oikeusasteessa) korkeimmalta oikeudelta (katso jäljempää lisätietoja). Korkeimman oikeuden kokoonpanoon ei kuulu maallikkotuomareita.

Itäinen hovioikeus (Østre Landsret) ja läntinen hovioikeus (Vestre Landsret)

Tanskassa on kaksi ylemmän oikeusasteen tuomioistuinta – läntinen hovioikeus ja itäinen hovioikeus. Hovioikeudet käsittelevät käräjäoikeuksien tuomioita koskevia muutoksenhakuasioita.

Käräjäoikeudet käsittelevät riita- ja rikosasioita (ensimmäinen oikeusaste). Tietyissä tapauksissa riita-asiassa voidaan vedota hovioikeuteen.

Käräjäoikeudet (Byretterne)

Käräjäoikeudet käsittelevät riita-, rikos-, pakkotäytäntöönpano-, pesänhoito- ja pesänjakoasioita. Myös notaarin vahvistamista edellyttävät toimet kuuluvat käräjäoikeuksien toimialaan. Jotkin käräjäoikeudet käsittelevät edelleen tiettyjen tuomiopiirien kiinteistörekisteriasioita, kunnes ne siirtyvät kiinteistörekisterituomioistuimen käsiteltäviksi.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja tästä aiheesta on Tanskan tuomioistuinjärjestelmää koskevassa organisaatiokaaviossa.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Tuomioistuimet riita-asioissa

Käräjäoikeuksilla (Amtsgericht) on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivalta käsitellä riita-asioita. Kyse on yleensä tapauksista, joissa vaatimuksen arvo on enintään 5 000 euroa. Lisäksi niillä on riita-asian arvosta riippumatta toimivalta käsitellä tietyt asiat, kuten vuokrariidat ja perhe- ja elatusasiat.

Käräjäoikeudessa asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Osavaltion alioikeudet (Landgericht) ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivaltaisia kaikissa sellaisissa riita-asioissa, joita ei käsitellä käräjäoikeudessa. Nämä ovat tavallisesti arvoltaan yli 5 000 euron riita-asioita.

Myös osavaltion alioikeuden asiat käsitellään pääsääntöisesti yhden tuomarin kokoonpanossa. Hankalat ja perustavanlaatuisen tärkeät riita-asiat ratkaistaan kuitenkin kolmen ammattituomarin kokoonpanossa.

Toisena oikeusasteena toimiessaan osavaltion alioikeudet käsittelevät valitukset, jotka koskevat käräjäoikeuksien riita-asioissa antamia ratkaisuja. Valitukset käsitellään tavallisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Lisäksi osavaltioiden alioikeuksiin voidaan perustaa kauppaoikeudellinen jaosto. Se toimii ensimmäisenä ja toisena oikeusasteena kauppaoikeudellisissa asioissa. Jaoston ratkaisukokoonpanoon kuuluu yksi puheenjohtajana toimiva ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria, jotka ovat kaupan alan toimijoita.

Osavaltion ylioikeudet (Oberlandesgericht) ovat tavallisesti toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Riita-asioissa ne käsittelevät osavaltioiden alioikeuksien antamia tuomioita koskevat valitukset sekä käräjäoikeuksien antamia perheoikeudellisten asioiden tuomioita koskevat valitukset.

Osavaltion ylioikeuksien jaostoissa on tavallisesti kolme ammattituomaria. Riita-asiat, jotka eivät ole erityisen hankalia eivätkä perustavanlaatuisen tärkeitä, voidaan kuitenkin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.

Yleisiä asioita käsittelevä korkein oikeusaste on liittovaltion korkein oikeus (Bundesgerichtshof), joka on ylin muutoksenhakuaste ja käsittelee vain oikeuskysymyksiin rajoittuvia valituksia. Liittovaltion korkeimman oikeuden jaostot käsittelevät asioita viiden ammattituomarin kokoonpanoissa.

Tuomioistuimet rikosasioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Tuomioistuimia koskevassa laissa (Gerichtsverfassungsgesetz, GVG) määritetään tuomioistuinten toimivalta rikosasioissa. Käräjäoikeus (Amtsgericht) on rikosasiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, ellei toimivaltaa ole annettu osavaltion alioikeudelle tai osavaltion ylioikeudelle (GVG:n 24 §:n 1 momentin 1–3 kohta). Rikkomusten (Vergehen) osalta asian ratkaisee yksi rikosoikeuden tuomari (GVG:n 25 §), jos

• asianomistaja ajaa syytettä ja
• odotettavissa oleva tuomio ei ole ankarampi kuin kaksi vuotta vankeutta.

Muissa tapauksissa asia ratkaistaan lautamiesoikeudessa (Schöffengericht) (GVG:n 28 §). Kokoonpanoon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä.

Lautamiesoikeudessa käsitellään pääasiassa keskivakavia rikosasioita, joissa toimivalta on käräjäoikeudella (GVG:n 24 §:n 1 momentti), ellei niitä ole ohjattu rikosoikeuden tuomarille (GVG:n 25 §). Näitä ovat tapaukset, joissa odotettavissa oleva rangaistus on kahdesta neljään vuoteen vankeutta. Lisäksi niin kutsuttu laajennettu lautamiesoikeus voi käsitellä tällaisen asian syyttäjän pyynnöstä (GVG:n 29 §:n 2 momentti), jos syyttäjä ja tuomioistuin katsovat, että asian laajuuden vuoksi on syytä kuulla lisäksi toista ammattituomaria.

Osavaltion alioikeuden (Landgericht) toimivallasta on säädetty GVG:n 74 §:n 1 momentissa. Sen mukaan osavaltion alioikeus käsittelee kaikki rikosasiat, jotka eivät kuulu käräjäoikeuden tai osavaltion ylioikeuden toimivaltaan. Näistä rikoksista on odotettavissa pidempi vankeusrangaistus.

Kannattaa huomata, että Saksan rikoslaissa erotetaan toisistaan ”rikkomus” (Vergehen) ja ”rikos”(Verbrechen). Rikos on tässä merkityksessä (liittovaltion rikoslain mukaan) rikollinen teko, josta rangaistaan lain mukaan vähintään yhdellä vuodella vankeutta. Rikokset ovat siis rikkomuksia vakavampia rikollisia tekoja.

Osavaltion alioikeus käsittelee kaikki rikokset, joista odotettavissa oleva vankeusrangaistus on yli neljä vuotta (GVG:n 74 §:n 1 momentin 2 virkkeen 1 lause). Sillä on toimivalta myös, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen osavaltion alioikeudessa asian erityisen merkittävyyden vuoksi, vaikka käräjäoikeus olisi toimivaltainen.

Osavaltion alioikeudessa rikosasiat ratkaisee ensimmäisenä oikeusasteena suuri rikosjaosto (Große Strafkammer), johon kuuluu yleensä kolme ammattituomaria ja kaksi lautamiestä. GVG:n 76 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten mukaisesti suuri rikosjaosto voi päättää oikeudenkäynnin aluksi tai pääkäsittelyn ajankohdan määräämisen yhteydessä, että pääkäsittelyssä istuu vain kaksi ammattituomaria ja kaksi lautamiestä.

Osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht) on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin GVG:n 120 §:n 1 ja 2 momentissa luetelluissa rikoksissa, joista suurin osa koskee Saksan liittotasavallan turvallisuutta tai olemassaoloa. Liittovaltion korkeimman oikeuden (Bundesgerichtshof) rikosjaostossa (Strafsenat) asiat käsitellään viiden ammattituomarin kokoonpanossa, ja yksi tuomareista toimii oikeuden puheenjohtajana. Pääkäsittelyn aluksi rikosjaosto voi kuitenkin päättää, että asia käsitellään kolmen ammattituomarin kokoonpanossa ja yksi tuomari toimii oikeuden puheenjohtajana, ellei asian laajuus tai monimutkaisuus edellytä kahden muun ammattituomarin osallistumista (GVG:n 122 §:n 2 momentin 1 ja 2 virke).

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden tuomioon haetaan muutosta valittamalla osavaltion alioikeuteen (rikosprosessilain (Strafprozessordnung, StPO) 312 §), jossa asian käsittelee niin kutsuttu pieni rikosjaosto (kleine Strafkammer) (GVG:n 76 §:n 1 momentti). Kokoonpanossa on yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä. Kun muutosta haetaan laajennetun lautamiesoikeuden antamaan tuomioon, kokoonpanoon lisätään toinen ammattituomari (GVG:n 76 §:n 6 momentti). Lisäksi tuomiosta, johon on mahdollista hakea muutosta, voidaan tavanomaisen valituksen sijasta tehdä niin kutsuttu ”ohivalitus” (Sprungrevision) (StPO:n 335 §).

Oikeuskysymyksiin rajoittuva valitus (Revision) voidaan tehdä kaikista osavaltion alioikeuden ja osavaltion ylioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamista tuomioista (StPO:n 333 §). Liittovaltion korkein oikeus on muutoksenhakuaste (Revisionsinstanz) kaikissa valituksissa, jotka koskevat osavaltioiden ylioikeuksien ratkaisuja ja osavaltioiden alioikeuksien suurten rikosjaostojen ratkaisuja (GVG:n 135 §:n 1 kohta). Liittovaltion korkein oikeus ratkaisee valituksen viiden ammattituomarin kokoonpanossa yhden tuomarin toimiessa oikeuden puheenjohtajana. Muita osavaltioiden alioikeuksien antamia tuomioita koskevat valitukset käsitellään osavaltioiden ylioikeuksissa.

Linkkejä

Liittovaltion korkein oikeus (Bundesgerichtshof)

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Ensimmäisen oikeusasteen yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet (maakohus). Ne käsittelevät ensimmäisessä oikeusasteessa kaikkia riita- ja rikosasioita sekä rikkomuksia ja toteuttavat muita toimia, jotka on laissa määrätty niiden toimivaltaan. Oikeudenkäyntimenettelyä käräjäoikeuksissa säätelee riita-asioiden osalta siviiliprosessilaki, rikosasioiden osalta rikosprosessilaki ja rikkomusten osalta rikkomusprosessilaki.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat piirituomioistuimet (ringkonnakohus), jotka käsittelevät uudelleen käräjäoikeuksien antamia tuomioita ja päätöksiä, joihin on haettu muutosta. Menettelyjä piirituomioistuimissa säädellään samoilla laeilla kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten menettelyjä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Virossa on neljä käräjäoikeutta. Käräjäoikeudet ovat jakautuneet toimimaan useissa eri toimipaikoissa.

Käräjäoikeudet:

Harjun käräjäoikeus:

1. Tallinnan oikeustalo

Virun käräjäoikeus:

1. Jõhvin oikeustalo
2. Narvan oikeustalo
3. Rakveren oikeustalo

Pärnun käräjäoikeus:

1. Pärnun oikeustalo
2. Haapsalun oikeustalo
3. Kuressaaren oikeustalo
4. Raplan oikeustalo
5. Paiden oikeustalo

Pärnun käräjäoikeudessa on myös maksamismääräysosasto, jossa käsitellään nopeutettua maksamismääräysmenettelyä koskevia hakemuksia.

Tarton käräjäoikeus:

1. Tarton oikeustalo
2. Jõgevan oikeustalo
3. Viljandin oikeustalo
4. Valgan oikeustalo
5. Võrun oikeustalo

Tarton käräjäoikeudessa on rekisteri- ja kiinteistörekisteriosasto. Kiinteistörekisteriosasto pitää kiinteistörekisteriä ja alusrekisteriä. Rekisteriosasto pitää kaupparekisteriä, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja säätiöiden rekisteriä ja kaupallisia pantteja koskevaa rekisteriä.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet

Virossa on kaksi piirituomioistuinta.

Piirituomioistuimet:

• Tallinnan piirituomioistuin
• Tarton piirituomioistuin

Oikeudellisia tietokantoja

Tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa tuomioistuinten verkkosivustolla. Yhteystietoihin tutustuminen on ilmaista.

Yleiset tuomioistuimet

Irlannin nykyinen tuomioistuinjärjestelmä on luotu vuoden 1922 perustuslailla, jossa säädettiin uusien tuomioistuinten perustamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon aikana kehittyneiden tuomioistuinten tilalle. Uusia tuomioistuimia perustettiin vuonna 1924 samana vuonna annetulla tuomioistuimia koskevalla lailla (Courts of Justice Act, 1924), jolla vahvistettiin tuomioistuinjärjestelmän oikeusperusta.
Nykyiset tuomioistuimet on perustettu tuomioistuinten perustamista ja kokoonpanoa koskevalla vuoden 1961 lailla (Courts (Establishment and Constitution) Act, 1961) irlantilaisten vuonna 1937 hyväksymän perustuslain 34 §:n mukaisesti. Muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal) perustettiin 29. lokakuuta 2014 vuonna 2013 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen.
Yleistä oikeudenkäyttöä käsitellään perustuslain 34–37 §:ssä. Perustuslain 34 §:n 1 momentin mukaan oikeutta jakavat lailla perustetut tuomioistuimet. Tuomioistuinjärjestelmän muodostavat ylin muutoksenhakutuomioistuin eli Supreme Court, muutoksenhakutuomioistuin eli Court of Appeal, joka on toimivaltainen sekä rikos- että siviiliasioissa, ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet. Niitä ovat ylemmän oikeusasteen tuomioistuin eli High Court, jolla on täysi lainkäyttövalta kaikissa rikos- ja siviiliasioissa, sekä rajoitettua toimivaltaa käyttävät alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin eli Circuit Court ja alemman oikeusasteen tuomioistuin eli District Court, joiden organisaatio on aluekohtainen.

Siviilituomioistuimet

Ylin muutoksenhakutuomioistuin (Supreme Court)

Supreme Court -tuomioistuimen toimivalta muutoksenhakuasioissa muuttui merkittävästi 28. lokakuuta 2014, kun Court of Appeal -tuomioistuimen perustamista koskeva perustuslakimuutos (Thirty-third Amendment of the Constitution) tuli voimaan. Siitä lähtien Supreme Court -tuomioistuimella on ollut toimivalta muutoksenhakuasioissa, jotka koskevat
a) Court of Appeal -tuomioistuimen tekemiä päätöksiä, jos Supreme Court katsoo, että päätöksellä on yleistä merkitystä tai että oikeuden toteutuminen edellyttää muutoksenhakua Supreme Court -tuomioistuimelta, tai
b) High Court -tuomioistuimen tekemiä päätöksiä, jos Supreme Court katsoo, että suora muutoksenhaku on perusteltua poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi – edellytyksenä tälle on, että kyseisellä päätöksellä on yleistä merkitystä ja/tai oikeuden toteutuminen edellyttää sitä.

High Court -tuomioistuimen siviilioikeudellisia menettelyitä koskevat muutoksenhaut, jotka ennen perustuslakimuutosta olisi käsitelty Supreme Court -tuomioistuimessa, käsitellään nyt Court of Appeal -tuomioistuimessa lukuun ottamatta tapauksia, joissa Supreme Court on ottanut muutoksenhaun käsiteltäväkseen todettuaan, että se täyttää perustuslain 34 §:n 5 momentin 4 kohdassa asetetut ehdot. Lisäksi oikeuskysymykset, jotka Circuit Court -tuomioistuin pystyi aiemmin saattamaan Supreme Court -tuomioistuimen käsiteltäväksi (case stated), ovat nyt Court of Appeal -tuomioistuimen ratkaistavissa.
Edellä mainittu perustuslakimuutos ei vaikuttanut Supreme Court -tuomioistuimen alkuperäiseen toimivaltaan, joka käytännössä muodostuu perustuslain 26 §:n mukaisesta tehtävästä. Kyseisen pykälän nojalla Supreme Court -tuomioistuimella on valtuudet Irlannin presidentin pyynnöstä ratkaista, onko presidentille allekirjoitettavaksi esitettävä parlamentin (Oireachtas) ylä- ja alahuoneen hyväksymä lakiesitys (tai sen jokin säännös tai jotkin säännökset) perustuslain vastainen. Supreme Court voi myös tarvittaessa ratkaista, onko presidentti tullut pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä.

Tuomioistuin kokoontuu yleensä kolmen tai viiden tuomarin kokoonpanossa ja poikkeustapauksissa seitsemän tuomarin kokoonpanossa. Kun tuomioistuin käsittelee parlamentin hyväksymien säädösten (Acts of the Oireachtas) perustuslainmukaisuutta, perustuslaissa edellytetään, että kokoonpanossa on vähintään viisi tuomaria. Tätä edellytetään myös silloin, kun Irlannin presidentti pyytää perustuslain 26 §:n nojalla tuomioistuinta antamaan lausunnon parlamentin hyväksymän lakiehdotuksen (Bill of the Oireachtas) perustuslainmukaisuudesta. Lisäksi viiden tuomarin kokoonpanoa edellytetään siinä tapauksessa, että tuomioistuimen on määritettävä perustuslain 12 §:n nojalla, onko presidentistä tullut pysyvästi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Supreme Court -tuomioistuimen presidentti (Chief Justice) tai yksittäinen tuomari voi käsitellä yksin tiettyjä väliaikaisia ja menettelyllisiä vaatimuksia.

Muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal)

Court of Appeal -tuomioistuin perustettiin 29. lokakuuta 2014 vuonna 2013 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Muiden ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten tavoin Court of Appeal -tuomioistuimen toimivalta määräytyy osittain perustuslain ja osittain muun lainsäädännön nojalla. Se on muutoksenhakutuomioistuin, joka sijoittuu toimivallassaan High Court- ja Supreme Court -tuomioistuinten väliin.
Sillä on toimivalta käsitellä High Court -tuomioistuimen siviilioikeudellisia menettelyitä koskevia muutoksenhakuja, jotka ennen perustuslakimuutosta olisi käsitelty Supreme Court -tuomioistuimessa. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa Supreme Court on ottanut muutoksenhaun käsiteltäväkseen sillä perusteella, että se täyttää perustuslain 34 §:n 5 momentin 4 kohdassa asetetun ehdon. Court of Appeal -tuomioistuin voi käsitellä valituksia, jotka koskevat High Court -tuomioistuimen ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta. Court of Appeal -tuomioistuimen toimivaltaa rajoittavien lakien säätäminen kielletään perustuslaissa.
Court of Appeal koostuu presidentistä ja yhdeksästä yleisten tuomioistuinten tuomarista. Supreme Court -tuomioistuimen presidentti (Chief Justice) ja High Court -tuomioistuimen presidentti ovat virkansa puolesta Court of Appeal -tuomioistuimen tuomareita. Tuomioistuin voi käsitellä asioita kolmen tuomarin kokoonpanoissa. Presidentti voi käsitellä joitakin väliaikaisia ja menettelyllisiä vaatimuksia yksin tai yhdessä toisen nimittämänsä tuomarin kanssa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court)

High Court -tuomioistuimella on perustuslain mukaan täysi toimivalta ratkoa ensimmäisenä oikeusasteena mitä tahansa siviili- ja rikosoikeudellisia kysymyksiä, olipa kyse oikeudellisista seikoista tai tosiseikoista. Sillä on yksinomainen toimivalta adoptioon liittyvissä asioissa ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevissa pyynnöissä. Sillä on toimivalta ratkaista perustuslain määräyksiin liittyvien lakien pätevyys (lukuun ottamatta lakeja, jotka Irlannin presidentti on jo toimittanut Supreme Court -tuomioistuimen arvioitavaksi). Useimmat High Court -tuomioistuimen asiat ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta lain mukaan tietyt asiat, kuten herjaus-, pahoinpitely- ja vapaudenriistoasiat, ratkaistaan yhden tuomarin ja valamiehistön kokoonpanossa. Poikkeuksellisen tärkeät asiat voidaan käsitellä kahden tai useamman tuomarin kokoonpanossa (Divisional Court).
High Court toimii myös muutoksenhakutuomioistuimena, joka tutkii Circuit Court -tuomioistuimen ratkaisemia riita-asioita koskevat valitukset. Sen lisäksi High Court -tuomioistuimella on toimivalta käsitellä uudelleen alempien oikeusasteiden ratkaisuja antamalla erikoismääräys (Mandamus, jolla määrätään tekemään jotakin, Prohibition, jolla kielletään tekemästä jotakin, ja Certiorari, jolla pyydetään asiakirjoja). Nämä määräykset eivät liity alemman oikeusasteen ratkaisun sisältöön vaan siihen, onko toimivalta ylittynyt.
High Court voi antaa ratkaisun District Court -tuomioistuimen sille esittämästä laintulkintaa koskevasta kysymyksestä. Se käsittelee myös takuita vastaan vapauteen pääsyä koskevat hakemukset, jos kyseessä on henkilö, jota syytetään murhasta, tai jos syytetty haluaa muutosta District Court -tuomioistuimen määräämiin ehtoihin.
High Court käsittelee alkuperäiset kanteet yleensä Dublinissa. Se kokoontuu myös maakunnissa käsitelläkseen alkuperäisiä vahingonkorvauskanteita, jotka koskevat henkilövahinkoja ja kuolemaan johtaneita vahinkoja. High Court on Circuit käsittelee Circuit Court -tuomioistuinten muutoksenhaut maakunnissa.

Alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin (Circuit Court)

Circuit Court -tuomioistuimen toimivalta riita-asioissa on rajoitettu, elleivät kaikki asianosaiset suostu rajoittamattomaan toimivaltaan. Tuomioistuimen toimivalta rajoittuu pääasiassa enintään 75 000 euron (henkilövahinkotapauksissa 60 000 euron) kanteisiin.
Circuit Court on toimivaltainen testamenttiasioissa ja kiinteistön omistus- tai vuokraoikeutta koskevissa asioissa, jos omaisuuden verotusarvo (rateable valuation) on enintään 253,95 euroa. Sillä on toimivalta perheoikeudellisissa menettelyissä, kuten asumus- ja avioeroasioissa, avioliiton mitätöintiasioissa ja District Court -tuomioistuimen päätöksiä koskevissa muutoksenhauissa.
Circuit Court -tuomioistuimessa riita-asioiden ratkaisukokoonpanossa on yksi tuomari ilman valamiehistöä. Siltä voi hakea muutosta District Court -tuomioistuimen ratkaisuihin sekä riita- että rikosasioissa. Circuit Court käsittelee asian uudelleen. Sen ratkaisu on lainvoimainen, eikä siihen voi enää hakea muutosta.
Circuit Court on toimivaltainen myös asioissa, jotka koskevat uusia anniskelulupahakemuksia, ja siltä voi hakea muutosta esimerkiksi tasa-arvotuomioistuimen (Director of Equality Investigations) ratkaisuihin.

Alemman oikeusasteen tuomioistuin (District Court)

District Court -tuomioistuimella on rajoitettu ja paikallinen toimivalta. Sillä on perheoikeudellisissa asioissa toimivalta antaa elatusta, lähestymiskieltoa, lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja isyyskanteita koskevia päätöksiä.
District Court -tuomioistuimella on toimivalta käsitellä riita-asioita, jotka koskevat sopimuksia, vuokrausostoja, osamaksukauppaa, vahingonkorvauksia, vuokranmaksun laiminlyöntejä tai tavaran luvatonta hallussapitoa, jos vaade on enintään 15 000 euroa. Sillä on myös toimivalta suorittaa minkä tahansa tuomioistuimen tekemän päätöksen rahamääräistä velvoitetta koskeva pakkotäytäntöönpano. Lisäksi sillä on toimivalta monien lupamenettelyjen suhteen (esim. alkoholin myynti) ja ilkivaltaa koskevien vahingonkorvauskanteiden suhteen, jos vaade on enintään 15 000 euroa.
District Court kokoontuu eri puolilla maata 24 piirissä, joihin kuuluvat Dublin Metropolitan District ja 23 muuta piiriä. Asian käsittelypaikka määräytyy yleensä sen mukaan, missä sopimus on tehty tai missä vastaaja asuu tai harjoittaa liiketoimintaa, tai, jos on kyse anniskeluoikeudesta, sen mukaan, missä anniskelupaikka sijaitsee.

Rikostuomioistuimet

Ylin muutoksenhakutuomioistuin (Supreme Court)

Supreme Court -tuomioistuin tutkii Court of Appeal -tuomioistuimen ratkaisuja koskevia valituksia asioissa, joiden yhteydessä nousee esiin jokin poikkeuksellisen merkittävä yleiseen etuun liittyvä oikeuskysymys.

Muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal)

Court of Appeal -tuomioistuin sai vuoden 2014 Court of Appeal Act -lain myötä aiemmin Court of Criminal Appeal -tuomioistuimelle kuuluneen toimivallan muutoksenhakuasioissa.
Circuit Court- tai Central Criminal Court -tuomioistuimissa vakavista rikoksista tuomittujen ja tuomarilta valitusluvan saaneiden henkilöiden valitukset käsitellään nykyisin Court of Appeal -tuomioistuimessa. Jos lupaa ei myönnetä ja valitusluvan epäämisestä tehdään valitus, Court of Appeal voi itse myöntää valitusluvan.
Lisäksi valtakunnansyyttäjä (Director of Public Prosecutions) voi vuoden 1993 Criminal Justice Act -lain 2 §:n nojalla hakea Court of Appeal -tuomioistuimen päätökseen muutosta, jos perusteena on liian lievä tuomio. Epäiltyihin virheellisiin tuomioihin voi hakea muutosta vuoden 1993 Criminal Procedure Act -lain 2 §:n nojalla.
Court of Appeal -tuomioistuimelle on annettu myös toimivalta käsitellä valtakunnansyyttäjän esittämiä muutoksenhakuja oikeuskysymyksissä, jotka koskevat vapauttavaan tuomioon päättyneitä rikosoikeudenkäyntejä. Tällaisissa tapauksissa Court of Appeal -tuomioistuimen antamilla päätöksillä ei ole vaikutusta vapauttavaan tuomioon.
Court of Appeal -tuomioistuimella on lisäksi toimivalta käsitellä valtakunnansyyttäjän esittämiä muutoksenhakuja vapauttaviin tuomioihin ja uudelleenkäsittelyn kieltäviin päätöksiin. Court of Appeal sai vuoden 2014 Court of Appeal Act -säädöksen myötä aiemmin Courts-Martial Appeal Court -tuomioistuimelle kuuluneen toimivallan muutoksenhakuasioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Court of Appeal käsittelee nyt myös sotaoikeudessa tuomittujen henkilöiden muutoksenhaut.

Rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuin (Court of Criminal Appeal)

Court of Appeal -tuomioistuin sai vuoden 2014 Court of Appeal Act -lain myötä aiemmin Court of Criminal Appeal -tuomioistuimelle kuuluneen toimivallan muutoksenhakuasioissa.

Rikosasioita käsittelevä erityistuomioistuin (Special Criminal Court)

Special Criminal Court perustettiin sellaisia rikosoikeudenkäyntejä varten, joissa yleisten tuomioistuinten ei katsota pystyvän huolehtimaan tehokkaasta oikeudenkäytöstä ja yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Tuomioistuin kokoontuu kolmen tuomarin kokoonpanossa ilman valamiehistöä.

Keskusrikostuomioistuin (Central Criminal Court)

Central Criminal Court on High Court -tuomioistuimen rikosasioita käsittelevä osasto. Se käsittelee vakavia rikoksia, kuten murhia, raiskauksia, valtiopetoksia ja piratismia, sekä vuoden 2002 Competition Act -lain soveltamisalaan kuuluvia rikosoikeudenkäyntejä. Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon kuuluu yksi tuomari ja valamiehistö.

Rikosasioita käsittelevä alemman oikeusasteen tuomioistuin (Circuit Criminal Court)

Circuit Criminal Court -tuomioistuin käsittelee ne rikokset, joita ei käsitellä Central Criminal Court -tuomioistuimessa. Sen ratkaisukokoonpanoon kuuluu yksi tuomari ja valamiehistö. Siltä voi hakea muutosta District Court -tuomioistuimen ratkaisuihin.

Alemman oikeusasteen tuomioistuin (District Court)

District Court -tuomioistuin käsittelee nopeutetussa menettelyssä tutkittavia (enimmäkseen säädännäisoikeuteen perustuvia) rikoksia ja joitakin tavanomaisessa oikeuskäsittelyssä tutkittavia rikoksia. Ratkaisukokoonpanoon kuuluu ainoastaan tuomari.

Siviilituomioistuimet (Politika dikastiria)

Kaikki yksityishenkilöiden väliset riita-asiat ratkaistaan siviilituomioistuimissa, mukaan lukien kyseisten tuomioistuinten tuomiovaltaan lakisääteisesti kuuluvat riidattomat asiat.

Siviilituomioistuimia ovat seuraavat:

1. Korkein oikeus (Areios Pagos)
2. Muutoksenhakutuomioistuin (Efeteio)
3. Ensimmäisen oikeusasteen useamman tuomarin kokoonpano (Polymeles Protodikeio)
4. Ensimmäisen oikeusasteen yhden tuomarin kokoonpano (Monomeles Protodikeio)
5. Rauhantuomioistuin (Eirinodikeio).

Rikostuomioistuimet (Poinika dikastiria)

Rikostuomioistuimet käsittelevät rikosasioita.

Rikostuomioistuimia ovat seuraavat:

1. Korkein oikeus (Areios Pagos)
2. Muutoksenhakutuomioistuinten viiden tuomarin kokoonpanot (Pentameli Efeteia)
3. Valamiestuomioistuimet (meikta orkota dikastiria)
4. Valamieskokoonpanossa toimivat muutoksenhakutuomioistuimet (meikta orkota Efeteia)
5. Muutoksenhakutuomioistuinten kolmen tuomarin kokoonpanot (Trimeli Efeteia)
6. Rikostuomioistuinten kolmen tuomarin kokoonpanot (Trimeli Plimmeleiodikeia)
7. Rikostuomioistuinten yhden tuomarin kokoonpanot (Monomeli Plimmeleiodikeia)
8. Vähäisiä rikkomuksia käsittelevät tuomioistuimet (Ptaismatodikeia)
9. Nuorisotuomioistuimet (Dikastiria Anilikon).

Erityislainsäädännön nojalla rikosoikeudellista toimivaltaa käyttävät myös seuraavat:

• Sotaoikeus (Stratodikeio)
• Merisotaoikeus (Nautodikeio)
• Ilmasotaoikeus (Aerodikeio).

Nämä tuomioistuimet toimivat rikosasioita käsittelevien erityistuomioistuinten tavoin.

Näissä tuomioistuimissa käsitellään maa-, meri- ja ilmavoimissa palvelevien sotilashenkilöiden tekemiä rikoksia.

Hallintotuomioistuimet (Dioikitika dikastiria)

Se päättää muun muassa seuraavista:

• kanteet sellaisten hallintotoimien peruuttamiseksi, joissa on kyse lain rikkomisesta, toimivallan ylittämisestä tai harkintavallan väärinkäytöstä taikka epäpätevyydestä tai muotovirheestä,
• valtion, armeijan, kunnan jne. virkamiesten valitukset virkamiesten asioita käsittelevien lautakuntien (Ypiresiaka Symvoulia) päätöksistä, jotka koskevat esim. ylennyksiä, irtisanomisia ja alentamista,
• valitukset hallintotuomioistuinten päätöksistä; hallintotuomioistuimet ratkaisevat valtion hallintoelinten ja kansalaisten välisiä hallintoriita-asioita.

Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpano (Trimeles Dioikitiko Protodikeio) käsittelee myös ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpanon päätöksiin kohdistuvia muutoksenhakukanteita.

Oikeudelliset tietokannat

1. Korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivut – tietokannan käyttö on ilmaista.
2. Korkeimman oikeuden verkkosivut – tietokannan käyttö on ilmaista.

Linkkejä

Korkein oikeus

Korkein hallinto-oikeus ja hallinto-oikeudelliset asiat

Tilintarkastustuomioistuin

Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Thessalonikin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Pireuksen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Patraksen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Tripoliksen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Amfissan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Patraksen rauhantuomioistuin

Nikean rauhantuomioistuin

Korintin rauhantuomioistuin

Espanjan perustuslaissa vuodelta 1978 säädetään, että Espanja on sosiaalinen ja demokraattinen oikeusvaltio, joka puolustaa vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasavertaisuutta ja poliittista moniarvoisuutta oikeusjärjestelmänsä keskeisimpinä arvoina.Perustuslain VI jaksossa käsitellään oikeuslaitosta, ja sen 117 §:n mukaan tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Nämä periaatteet ilmenevät Espanjan tuomioistuinjärjestelmästä. Niiden johdosta oikeuslaitoksen tuomarikunta koostuu riippumattomista ja vastuullisista tuomareista, joita velvoittavat toiminnassaan perustuslaki ja oikeusvaltioperiaate ja joilla on vahva virassa pysymisen suoja.

Tuomiovallan käyttäminen eli tuomioiden antaminen ja täytäntöönpano kuuluvat yksinomaan laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa määritellyille tuomioistuimille.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Espanjassa on monia eri tuomioistuimia (juzgados ja tribunales), ja tehtävät jakautuvat niiden kesken tiettyjen laissa säädettyjen toimivallan jakoperusteiden mukaisesti. Jakoperusteita ovat asia, vaikutus, henkilö, tehtävä tai alue, sillä tuomiovallan yhtenäisyys ei sulje pois eri toimivaltuuksia käyttävien elinten olemassaoloa. Tuomioistuimilla on yksinomainen lainkäyttövalta asioissa, jotka niille on laissa määrätty.

Tuomioistuinten perustamisesta, toiminnasta ja hallinnosta määrätään oikeuslaitoslaissa (Ley Orgánica del Poder Judicial). Oikeuslaitoslaista säädetään vuoden 1978 Espanjan perustuslain (Constitución Española) 122 §:ssä.

Yleiset tuomioistuimet jaotellaan seuraavien kolmen perusnäkökohdan mukaan:

• lainkäyttöalue
• kokoonpano
• toimivalta.

Lainkäyttöalue

Oikeuslaitoslain 6/1985 (annettu 1.7.1985) perustelujen mukaisesti valtion alueellisia ja oikeudellisia yksikköjä ovat kunta (municipio), tuomiopiiri (partido), maakunta (provincia) ja itsehallintoalue (comunidad autónoma).

Tuomiovallan käyttö kuuluu seuraaville tuomioistuimille: rauhantuomioistuimet (Juzgados de Paz), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja tutkintatuomioistuimet (Juzgados de Primera Instancia e Instrucción), kauppatuomioistuimet (Juzgados de lo Mercantil), naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet (Juzgados de Violencia sobre la Mujer), rikostuomioistuimet (Juzgados de lo Penal), hallintotuomioistuimet (Juzgados de lo Contencioso-Administrativo), työtuomioistuimet (Juzgados de lo Social), nuorisotuomioistuimet (Juzgados de Menores), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet (Juzgados de Vigilancia Penitenciaria), maakunnalliset ylioikeudet (Audiencias Provinciales), itsehallintoalueiden ylioikeudet (Tribunales Superiores de Justicia), valtakunnallinen ylioikeus (Audiencia Nacional) ja korkein oikeus (Tribunal Supremo).

Koko kansallisella alueella toimivaltaa käyttävät valtakunnallinen ylioikeus, korkein oikeus sekä ylemmät tutkintatuomioistuimet (Juzgados Centrales de Instrucción) ja ylemmät hallintotuomioistuimet (Juzgados Centrales de lo Contencioso-Administrativo).

Kokoonpano

Tuomari ratkaisee asiat yksin kaikissa muissa tuomioistuimissa paitsi korkeimmassa oikeudessa, valtakunnallisessa ylioikeudessa, itsehallintoalueiden ylioikeuksissa ja maakunnallisissa ylioikeuksissa, joissa asiat käsitellään usean tuomarin kokoonpanossa.

Korkein oikeus, joka sijaitsee Madridissa, on ylin tuomioistuin kaikilla oikeusaloilla, lukuun ottamatta perustuslaillisia takeita. Se muodostuu korkeimman oikeuden presidentistä, jaostojen puheenjohtajista (Presidentes de Sala) ja tuomareista (Magistrados), jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle.

Korkeimman oikeuden jaostot:

• Ensimmäinen jaosto: siviilioikeudelliset asiat.
• Toinen jaosto: rikosoikeudelliset asiat.
• Kolmas jaosto: hallinto-oikeudelliset asiat.
• Neljäs jaosto: työoikeudelliset asiat.
• Viides jaosto: sotilasoikeudelliset asiat. Jaostoon sovelletaan alan erityislainsäädäntöä sekä oikeuslaitoslakia ja korkeimman oikeuden muihin jaostoihin sovellettavia yhteisiä sääntöjä.

Valtakunnallinen ylioikeus, joka sijaitsee Madridissa, on toimivaltainen koko Espanjan alueella. Se muodostuu valtakunnallisen ylioikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle (vetoomusasioiden sekä rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot).

Kunkin itsehallintoalueen ylioikeudella on alueellaan ylin toimivalta, korkeimman oikeuden tuomiovaltaa kuitenkaan rajoittamatta. Kunkin itsehallintoalueen ylioikeuden nimi määräytyy sen autonomisen alueen mukaan, jolla se on toimivaltainen.

Itsehallintoalueiden ylioikeudet koostuvat kolmesta jaostosta, jotka ovat siviili- ja rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot.

Itsehallintoalueiden ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta, joka on myös siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden jaoston puheenjohtaja, sekä jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja tarvittaessa osastoille, joita voidaan luoda jaostoihin.

Maakunnalliset ylioikeudet sijaitsevat maakuntien pääkaupungeissa, joiden mukaan ne saavat nimensä, ja käyttävät toimivaltaa yleensä koko maakunnan alueella. Maakunnalliset ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta ja vähintään kahdesta tuomarista, Ne voivat myös koostua kahdesta tai useammasta osastosta, joilla on sama kokoonpano. Tällöin yhden osaston puheenjohtajana toimii ylioikeuden puheenjohtaja.

Tuomarit ovat perehtyneitä siviili- ja rikosoikeudellisiin asioihin.

Oikeusvirasto

Oikeuslaitoslaissa oikeusvirasto (Oficina Judicial) määritellään keskeiseksi organisaatioksi, joka tukee tuomareiden ja tuomioistuinten toimintaa.

Sen tarkoituksena on parantaa tuomioistuinten vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja oikeustoimien läpinäkyvyyttä, nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja edistää oikeusviraston palvelujen ja yksiköiden keskinäistä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia. Se pyrkii tarjoamaan korkealaatuisen julkisen palvelun, joka on lähellä, noudattaa perustuslaillisia arvoja ja vastaa kansalaisten nykyisiin tarpeisiin.

Kyseessä on modernia hallinnointitekniikkaa käyttävä uusi organisaatiomalli, jossa yhdistetään erilaisia hallinnollisia yksiköitä: suoraa tukea tarjoavia prosessioikeudellisia yksiköitä, jotka vastaavat aiempia tuomioistuimia (juzgados) ja tukevat tuomaria (Juez tai Magistrado) tämän hoitaessa lainkäyttötehtäviään, ja yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja, joita johtavat oikeussihteerit (Letrados de la Administración de Justicia). Oikeussihteerit hoitavat kaikkia muita kuin lainkäyttötehtäviä, kuten: asiakirjojen vastaanottaminen, ilmoitukset, päätösten täytäntöönpano, muiden kuin oikeudellisten menettelyjen muodollisuudet, hakemusten asianmukaisuuden hyväksyminen, tiedotus osapuolille, menettelyvirheiden oikaiseminen.

Yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja on kolmenlaisia:

• yhteinen yleispalvelu
• yhteinen prosessinjohtamispalvelu
• yhteinen täytäntöönpanopalvelu.

Toimivalta

Alueellisen jaottelun lisäksi tuomioistuimet jaetaan seuraaviin neljään luokkaan sen mukaan, mihin oikeudenalaan liittyviä asioita ne käsittelevät:

Siviilituomioistuimet: Siviilituomioistuimet käsittelevät omaan alaansa liittyvien asioiden lisäksi asioita, joiden käsittely ei kuulu yksiselitteisesti mihinkään muuhun oikeudenalaan. Sen vuoksi ne voidaan luokitella yleisiksi tuomioistuimiksi.

Rikostuomioistuimet: Rikostuomioistuimille kuuluvat rikosasiat ja rikosoikeudenkäynnit, lukuun ottamatta sotilastuomioistuimille kuuluvia rikosasioita ja rikosoikeudenkäyntejä.Espanjan oikeusjärjestelmälle on ominaista, että rikoksesta johtuva siviilioikeudellinen menettely voidaan aloittaa samanaikaisesti rikosoikeudellisen menettelyn kanssa. Tällaisessa tapauksessa rikostuomioistuin päättää rikoksesta aiheutuneen vahingon tai haitan korvaamisesta.

Hallintotuomioistuimet: Perustuslain mukaan hallintotuomioistuimet valvovat sääntelyvaltaa ja hallinnollisten toimien laillisuutta sekä sitä, että toimet ovat niiden tavoitteiden mukaiset, jotka oikeuttavat ne. Hallintotuomioistuimet valvovat koko julkishallinnon toiminnan lainmukaisuutta, mukaan luettuina julkishallintoa vastaan esitetyt taloudelliset vaatimukset, sillä yksilöillä on laissa säädetyin edellytyksin oikeus korvaukseen heidän omaisuuteensa ja oikeuksiinsa kohdistuvista vahingoista, jotka ovat seurausta julkisten palvelujen toiminnasta, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.

Työtuomioistuimet: Työtuomioistuimet tutkivat työoikeuden piiriin kuuluvia riita-asioita. Näitä ovat niin yksittäisiä henkilöitä koskevat kuin kollektiiviset riita-asiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät vaatimukset ja työlainsäädännössä määriteltyä valtion vastuuta koskevat kanteet.

Näillä neljällä oikeudenalalla toimivien tuomioistuinten lisäksi Espanjassa on sotilastuomioistuimia.

Sotilastuomioistuimet muodostavat poikkeuksen tuomiovallan yhtenäisyyden periaatteeseen.

Perustuslaissa säädetään periaatteista, joilla säännellään tuomioistuinten toimintaa, ja perustuslaki on oikeuslaitoksen yhtenäisyyden perusta. Sotilastuomioistuimet ovat osa oikeuslaitosta. Niiden organisaatio ja toiminta perustuvat tuomiovallan yhtenäisyyden periaatteeseen, ja ne jakavat oikeutta yksinomaan sotilasasioissa ja tarvittaessa oikeudenaloilla, jotka määritellään tietynasteisen poikkeustilan (estado de sitio) julistuksessa perustuslain sekä rikos-, menettely- ja sotilaskurinpitolakien mukaisesti.

Sotilastuomioistuinten toimivalta rajoittuu rauhan aikana tiukasti sotilasasioihin, ja silloin tutkitaan sotilasrikoslaissa rikokseksi määriteltyjä toimia. Niiden toimivalta ulottuu kaikenlaisiin rikoksiin, kun joukot on siirretty kansallisen alueen ulkopuolelle. Sota-aikana niiden toimivaltaa voidaan muuttaa sotilastuomioistuinten toimivallasta ja organisaatiosta annetun lain (Ley Orgánica de la Competencia y Organización de la Jurisdicción Militar) 4/1987 nojalla. Päätöksen tekee parlamentti (Cortes Generales) ja hallitus, jos se on saanut siihen valtuutuksen.

Siviiliasioiden osalta sotilastuomioistuimen toimivaltaan kuuluu valmistella puolustusvoimiin kuuluvien henkilöiden testamenttiin perustuvaa ja lakimääräistä perimystä koskevia menettelyjä siltä varalta, että nämä kuolevat sodan aikana maalla tai merellä. Käytännössä toiminta rajoittuu välttämättömään apuun vainajan hautaamiseksi ja tämän omaisuuden inventointiin ja tilapäiseen suojaamiseen. Tällaisista valmisteluista annetaan aina tieto toimivaltaiselle siviilituomioistuimelle.

Sotilastuomioistuimet koostuvat ammattisotilaista, puolustusvoimien jäsenistä ja puolustusministeriön alaisuuteen kuuluvista henkilöistä.

Sotilastuomioistuimiin kuuluvat alueelliset sotilastuomioistuimet (Juzgados Togados Territoriales), ylemmät sotilastuomioistuimet (Juzgados Togados Centrales), ylemmät alueelliset sotilastuomioistuimet (Tribunales Militares Territoriales) ja ylempi sotilastuomioistuin (Tribunal Militar Central). Sotilasasioista vastaavan tuomiovallan ylin aste on kuitenkin korkeimman oikeuden 5. jaosto.

Ylempi sotilastuomioistuin sijaitsee Madridissa ja on toimivaltainen koko maan alueella. Se on keskitetty tuomioistuin, joka käsittelee sille sotilastuomioistuinten toimivallasta ja organisaatiosta 15.7.1987 annetussa laissa 4/1987 määrättyjä asioita.

Alueelliset sotilastuomioistuimet ovat vastuussa niiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tapahtuneiden sotilasrikosasioiden tutkinnasta. Asiat käsittelee toimivaltainen ylempi alueellinen sotilastuomioistuin. Lisäksi alueellisten sotilastuomioistuimien tehtäviin kuuluu muun muassa sotilaille tarkoitettujen rangaistuslaitosten ja niissä rangaistusta suorittavien henkilöiden valvonta.

Sotilasjaoston, jossa on noudatettava samoja hallintoa ja jäsenten asemaa koskevia sääntöjä kuin muissa jaostoissa, perustaminen korkeimpaan oikeuteen merkitsee yhtenäisyyttä molempien tuomiovallan muodostavien tuomioistuinten ylimmällä tasolla.

Tämä jaosto koostuu sekä yleisistä tuomioistuimista että sotilastuomioistuimista tulevista tuomareista, mikä takaa ylimmän tason oikeudenkäyntien tasapuolisuuden. Jaosto käsittelee yleensä kassaatiovalituksia ja tuomion tarkistamista koskevia pyyntöjä. Se voi käsitellä myös korkea-arvoisten sotilashenkilöiden toimia.

Espanjassa ei ole erikseen erityistuomioistuinten järjestelmää, mutta edellä mainituilla oikeudenaloilla on perustettu aiheen mukaan erikoistuneita tuomioistuimia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet ja nuorisotuomioistuimet. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn aiheeseen. Lisätietoa on Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Seuraavassa neljän oikeusalan tarkastelussa selostetaan näihin aiheisiin erikoistuneiden tuomioistuinten toimivaltaa.

Siviilioikeus

Siviilioikeudellisissa asioissa toimivalta on korkeimman oikeuden 1. jaostolla, itsehallintoalueiden ylioikeuksien siviili- ja rikosasioita käsittelevällä jaostolla, maakunnallisten ylioikeuksien siviiliasioita käsittelevillä jaostoilla, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla ja rauhantuomioistuimilla sekä joillakin erityistuomioistuimilla, kuten perhetuomioistuimilla (Juzgados de la Familia), kauppatuomioistuimilla, yhteisön tavaramerkkiasioita käsittelevillä tuomioistuimilla (Juzgados de Marca Comunitaria) ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla.

Kauppatuomioistuimia, yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviä tuomioistuimia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä tuomioistuimia käsitellään yksityiskohtaisemmin Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Rikosoikeus

Rikosoikeudellisissa asioissa toimivalta on korkeimman oikeuden 2. jaostolla, valtakunnallisen ylioikeuden rikosasioita käsittelevällä jaostolla, itsehallintoalueiden ylioikeuksien siviili- ja rikosasioita käsittelevällä jaostolla, maakunnallisten ylioikeuksien rikosasioita käsittelevillä jaostoilla, rikostuomioistuimilla, tutkintatuomioistuimilla, nuorisotuomioistuimilla, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla ja rauhantuomioistuimilla.

Nuorisotuomioistuimia, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavia tuomioistuimia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä tuomioistuimia käsitellään yksityiskohtaisemmin Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden elimiä ovat korkeimman oikeuden 3. jaosto, valtakunnallisen ylioikeuden hallintoasioita käsittelevä jaosto, itsehallintoalueiden ylioikeuksien hallintoasioita käsittelevät jaostot, ylemmät hallintotuomioistuimet ja hallintotuomioistuimet.

Työoikeus

Työoikeuden elimiä ovat korkeimman oikeuden 4. jaosto, valtakunnallisen ylioikeuden työoikeudellisia asioita käsittelevä jaosto, itsehallintoalueiden ylioikeuksien työoikeudellisia asioita käsittelevät jaostot ja työtuomioistuimet.

Kaikkien edellä mainittujen elinten toimivallasta säädetään oikeuslaitoslaissa.

Linkkejä

Espanjan yleinen oikeusneuvosto (Consejo General del Poder Judicial de España)

Oikeuslaitoslaki

Oikeuslaitoksen tuomioistuimet – johdantoa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Siviilituomioistuimet

1. Alioikeus (Tribunal de grande instance)

Alioikeus ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat), jotka koskevat yli 10 000 euron suuruisia vaateita.

Lisäksi se on toimivaltainen erityisesti seuraavilla aloilla vaateen suuruudesta riippumatta:

• henkilöiden oikeudellinen asema: avioliitto, sukulaisuus, adoptio, kadonneeksi toteaminen
• väestörekisterin muutokset
• perimys
• väestörekisteriviranomaisten uhkasakot
• kiinteistöjen omistus- ja hallintaoikeutta koskevat kanteet
• elinkeinoelämän erikoispalkinnot
• yhdistysten purkaminen
• selvitystila-, saneeraus- ja konkurssimenettely, kun velallinen ei ole yrittäjä eikä kirjattu elinkeinorekisteriin
• maatalousyrittäjien (muut kuin palkansaajat) työtapaturma- ja ammattitautivakuutukset
• rekisteröintimaksut, kiinteistöverot, leimaverot ja välilliset verot sekä niihin liittyvät veronluonteiset maksut
• liiketilojen vuokrasopimukset (lukuun ottamatta tarkistetun tai jatketun vuokrasopimuksen mukaiseen vuokrasummaan liittyviä riitoja), elinkeinonharjoittajien vuokrasopimukset ja liiketilojen hallintaoikeussopimukset
• asiakirjaväärennyksiin liittyvät kanteet
• suullista tai kirjallista kunnianloukkausta ja solvausta koskevat siviilikanteet
• kaikenlaisten tullisaatavien maksua, takauksia ja takaisinmaksua koskevat riidat ja muut tulliasiat tullilain (Code des douanes) mukaisissa tapauksissa ja siinä säädetyin edellytyksin.

Alioikeuden jäsenet ovat ammattituomareita: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, tuomarit, syyttäjä (procureur de la République), varasyyttäjät ja syyttäjän sijaiset.

Tuomioistuimessa on myös erikoistuneita tuomareita, jotka osallistuvat lähinnä rikosoikeudellisten asioiden käsittelyyn:

• Nuorisotuomioistuimen tuomari (juge des enfants) on toimivaltainen määräämään suojelutoimia vaarassa oleville alaikäisille ja tuomitsemaan alaikäisten tekemiä rikkomuksia (ns. viidennen luokan rikkomuksia ja vähäisiä rikoksia (contraventions de cinquième classe et délits)). Kun kyse on suljetuin ovin käsiteltävästä rikosasiasta, tuomari voi määrätä ainoastaan kasvatuksellisia toimenpiteitä. Kun tuomari toimii nuorisotuomioistuimen puheenjohtajana, häntä avustaa kaksi maallikkojäsentä. Tällöin tuomioistuin voi määrätä sekä kasvatuksellisia seuraamuksia että rangaistuksia.
• Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavan tuomarin (juge de l’application des peines) tehtävänä on vahvistaa henkilökohtaista vapautta rajoittavien rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat keskeiset seikat. Kun hänen päätöksensä koskee vankeusrangaistusta, hänellä on valtuudet lieventää rangaistuksia (esim. sijoitus vankilan ulkopuolelle, osittainen vapaus, ehdonalainen vapauttaminen, elektroninen valvonta). Kun hänen päätöksensä koskee vapaana olevaa henkilöä, hänen tehtävänsä on seurata ja valvoa tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoa (esim. ehdollinen vankeusrangaistus ja koeaika, yhdyskuntapalvelu, yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen valvonta jne.).
• Tutkintatuomarin (juge d’instruction) tehtävänä on suorittaa muutoksenhakutuomioistuimen tutkintajaoston valvonnassa kaikki totuuden selvittämiseksi tarvittavat toimet. Hän kokoaa kaikki asiaa koskevat seikat riippumatta siitä, tukevatko ne epäillyn syyllisyyttä vai syyttömyyttä. Kun hän katsoo tutkinnan päättyneen, hän voi tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä tai siirtää rikoksesta epäillyn tuomioistuimen tuomittavaksi.Tutkintatuomari ei voi ottaa asiaa käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan. Asian saattaa hänen käsiteltäväkseen joko syyttäjä (procureur de la République) tai uhri, jos asiaan liittyy rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen kanne.

Alioikeus sijaitsee yleensä departementin pääkaupungissa, mutta se voi sijaita myös muussa kunnassa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2017 yhteensä 164 alioikeutta.

2. Vähäisten riita-asioiden tuomioistuin (Tribunal d’instance)

Vähäisten riita-asioiden tuomioistuin ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviiliasiat), joissa vaateiden suuruus on enintään 10 000 euroa. Tuomioistuimella on myös yksinomaista toimivaltaa tietyissä asioissa, joissa sen toimivalta ei riipu vaateen suuruudesta, kuten kanteet rajankäynnin toimittamiseksi ja häätökanteet.

Sillä on niin ikään tuomiovaltaa muun muassa seuraavissa asioissa: palkkojen ja palkkioiden ulosmittaus, elinkorot, vaaleihin liittyvät epäselvyydet ja asuntojen vuokrasopimukset, samoin kuin hallinnollista toimivaltaa; tuomioistuimen kirjaamon päällikkö voi esimerkiksi antaa kansalaisuustodistuksia.

Lisäksi tuomioistuin käsittelee holhousasioita (lukuun ottamatta alaikäisten holhousasioita, jotka kuuluvat 12.5.2009 annetun lain nojalla perheoikeusasioita käsittelevän alioikeuden tuomarin toimivaltaan). Tuomioistuimen tehtävänä on siis vajaavaltaisten täysi-ikäisten suojeleminen erityisesti valvomalla heidän omaisuutensa hallintaa.

Vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa voi olla yksi tai useampia tuomareita, mutta kaikki asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Tuomioistuin sijaitsee yleensä arrondissementin pääkaupungissa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2017 yhteensä 307 vähäisten riita-asioiden tuomioistuinta.

3. Paikallistuomioistuin (Juridiction de proximité)

Paikallistuomioistuimen tuomarit (juges de proximité) tutkivat yksityishenkilöiden väliset siviilioikeudelliset riidat, joissa vaateen suuruus oli alle 4 000 euroa.

Paikallistuomioistuimet lakkautettiin 1. heinäkuuta 2017 alkaen (13.12.2011 annettu laki nro 2011-1862), ja nämä riita-asiat siirrettiin vähäisten riita-asioiden tuomioistuinten käsiteltäväksi.

4. Kauppatuomioistuin (Tribunal de commerce)

Kauppatuomioistuin käsittelee oikeusriitoja, jotka liittyvät elinkeinonharjoittajien ja luottolaitosten välisiin tai keskinäisiin sitoumuksiin, sekä yrityksiin tai kaikenlaisten henkilöiden välisiin liiketoimiin liittyviä riitoja. Se käsittelee myös taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevia menettelyjä.

Kauppatuomioistuin koostuu vapaaehtoisista maallikkotuomareista, jotka ovat elinkeinonharjoittajia tai yritysjohtajia. Kauppatuomioistuimen tuomareista ja entisistä tuomareista sekä valtuutetuista jäsenistä koostuva valitsijamiehistö valitsee maallikkotuomarit ensimmäisessä vaalissa kahdeksi vuodeksi ja ensimmäisen toimikauden jälkeen neljäksi vuodeksi. Valtuutetut jäsenet ovat elinkeinonharjoittajia tai yritysjohtajia, jotka valitaan kauppatuomioistuimen tuomiopiiristä joka viides vuosi. Heidän tehtävänään on osallistua joka vuosi kauppatuomioistuimen tuomareiden valintaan.

Manner-Ranskassa oli 134 kauppatuomioistuinta ja Alsace-Mosellen departementeissa seitsemän kauppakamaria 1. tammikuuta 2017. Ranskan merentakaisilla alueilla kauppatuomioistuinten kokoonpanoon osallistuu puheenjohtajana alioikeuden puheenjohtaja (tribunal mixte de commerce), ja niitä oli 1. tammikuuta 2017 yhdeksän.

Kauppatuomioistuin antaa tuomionsa vähintään kolmen tuomarin kokoonpanossa, ellei toisin määrätä.

Yleinen syyttäjä (ministère public) edustaa tuomioistuimessa yhteiskunnan etuja, ja hänellä on velvollisuus esittää kantansa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevissa asioissa.

Kauppatuomioistuimen kirjaamoa hoitaa kirjaaja, joka on oikeuslaitoksen alainen virkamies.

5. Työtuomioistuin (Conseil de prud’hommes)

Työtuomioistuin ratkoo palkansaajien ja työnantajien välisiä työsopimuksiin liittyviä riitoja (palkkaus, työaika, häirintä, kurinpitotoimet). Kyseessä on pariteettiperiaatteen mukainen tuomioistuin, jossa on sekä työnantajia että palkansaajia edustavia maallikkotuomareita eli neuvoksia (conseillers prud’homaux).

Tuomioistuimessa on viisi erikoistunutta jaostoa (johtohenkilöstö, teollisuus, kauppa- ja palveluala, maatalous ja muut toimialat). Istuntojen puheenjohtajana toimii alioikeuden puheenjohtajan nimittämä tuomari, jonka ääni ratkaisee neljän neuvoksen äänten mennessä tasan.

Departementissa voi olla yksi tai useampia työtuomioistuimia ja alioikeuden tuomiopiirissä joka tapauksessa vähintään yksi.

Ranskassa on 210 työtuomioistuinta.

Vuonna 2017 toteutetun työtuomioistuinten uudelleenorganisaation yhteydessä neuvosten valintamenettelyä muutettiin: neuvoksia ei enää valita vaaleilla vaan heidät nimitetään työnantaja- ja ammattijärjestöjen ehdotuksesta suhteutettuna niiden kunkin jäsenmäärään. Heidät nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi.

6. Vakuutustuomioistuin (Tribunal des affaires de la sécurité sociale, TASS)

Vakuutustuomioistuimissa käsiteltiin sosiaaliturvalaitosten ja vakuutettujen välisiä kiistoja (esim. sosiaaliturvajärjestelmään kuuluminen sekä etuuksien myöntäminen ja maksatus).

Tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluivat puheenjohtaja (alioikeuden tuomari tai eläketuomari) sekä palkansaajia edustava maallikkojäsen ja työnantajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia edustava maallikkojäsen. Muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimitti kummankin maallikkojäsenen kolmeksi vuodeksi listalta, jonka kunkin tuomioistuimen tuomiopiirin nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja oli laatinut suurimpien työnantaja- ja ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta.

Ranskassa oli 114 vakuutustuomioistuinta.

7. Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevä tuomioistuin (Tribunal du contentieux et de l’incapacité, TCI)

Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevän tuomioistuimen toimivaltaan kuuluivat oikeusriidat, jotka koskevat sosiaaliturvavakuutetun invaliditeettia tai työkyvyttömyyttä eli ammattitaudin tai työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden toteamista tai sen astetta tai muun sairauden tai tapaturman aiheuttamaa invaliditeettia.

Tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluivat oikeusministerin päätöksellä nimitetty puheenjohtaja (eläketuomari tai muu pätevä henkilö), työntekijöitä (palkansaajia) edustava maallikkojäsen ja työnantajia ja itsenäisiä elinkeinonharjoittajia edustava maallikkojäsen. Tuomioistuimen tuomiopiirin muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimitti kummankin maallikkojäsenen kolmeksi vuodeksi listalta, jonka nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja oli laatinut suurimpien ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta.

Ranskassa oli 26 työkyvyttömyyskiistoja käsittelevää tuomioistuinta.

Vakuutus- ja työkyvyttömyyskiistoja käsittelevien tuomioistuinten (TASS ja TCI) riita-asiat, samoin kuin osa departementtien sosiaaliturvalautakuntien (CDAS) käsittelemistä kiistoista, siirrettiin 1. tammikuuta 2019 alkaen alioikeuksien sosiaalikeskuksille (pôles sociaux), ja kyseiset erityistuomioistuimet lakkautettiin.

8. Maatuomioistuin (Tribunal paritaire des baux ruraux)

Maatuomioistuimella on toimivalta ratkaista maanomistajan ja vuokralaisen välisiä kiistoja, jotka koskevat osuus- tai vuokraviljelyä, karjanvuokrausta, maan ja jalopuiden vuokrausta ilman rakennuksia, pelkän maapohjan vuokrausta hoitoehdolla, pitkäaikaista vuokrausta tai laidunmaiden hyödyntämissopimuksia.

Maatuomioistuimen puheenjohtajana toimii vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen tuomari. Hänen apunaan on neljä pariteettiperiaatteen mukaisesti valittua maallikkojäsentä: sekä maanomistajat että vuokralaiset valitsevat itselleen kaksi edustajaa. Heidät valitaan kuudeksi vuodeksi luetteloista, jotka prefekti (departementin johtaja) laatii vaaliluettelolautakunnan ehdotuksesta.

Vuonna 2018 toteutetun maatuomioistuinten uudelleenorganisaation yhteydessä valintamenettely muuttui: maallikkojäseniä ei enää valita vaalilla vaan heidät nimitetään ammatillisten järjestöjen ehdotuksesta suhteutettuna niiden kunkin jäsenmäärään. Heidät nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi.

Rikostuomioistuimet

1. Cour d’assises -rikostuomioistuin

Cour d’assises ‑rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat törkeät rikokset (crimes). Niistä määrättävän vankeusrangaistuksen kesto vaihtelee kymmenestä vuodesta elinkautiseen.

Tämä departementin tuomioistuin ei ole pysyvä, vaan se kokoontuu tarpeen mukaan. Suurimmissa departementeissa se on kuitenkin koolla lähes jatkuvasti.

Sen kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria eli puheenjohtaja (jaoksen puheenjohtaja tai muutoksenhakutuomioistuimen neuvos) ja kaksi apulaistuomaria (muutoksenhakutuomioistuimen neuvoksia tai rikostuomioistuimen paikkakunnan departementin alioikeuden ammattituomareita) sekä valamiehistö (kuusi arvalla valittua kansalaista). Se voi kokoontua myös alaikäisten rikostuomioistuimen kokoonpanossa valamiehistön kera, kun kyse on alaikäisten tekemistä rikoksista. Tässä tapauksessa apulaistuomarit ovat nuorisotuomioistuimen tuomareita.

Tietyt terroristi- tai sotilaslainsäädäntöä koskevat tai huumausainekauppaa koskevat rikokset tuomitsee yksinomaan ammattituomareista koostuva rikostuomioistuin.

Syyttäjänä toimii julkisasiamies (avocat général).

2. Tribunal correctionnel -tuomioistuin

Tribunal correctionnel ‑tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat rikokset (délits), joista laissa määrätään enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus tai vähintään 3 750 euron sakkorangaistus. Tuomioistuin on osa alioikeutta. Se koostuu periaatteessa kolmesta ammattituomarista, paitsi jos on kyse rikosolettamista, jotka lain mukaisesti ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

3. Poliisituomioistuin (Tribunal de police)

Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluivat 1. heinäkuuta 2017 asti vain ns. viidennen luokan rikkomukset (contraventions de cinquième classe). Sen toimipaikka sijaitsi vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa, ja sen puheenjohtajana toimi vähäisten riita-asioiden tuomioistuimen tuomari, joka antoi päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa. Edellä mainitusta päivämäärästä lukien tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki rikkomukset (contraventions), sen toimipaikka sijaitsee alioikeudessa ja sen kokoonpanon muodostaa yksi alioikeuden tuomari.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

4. Paikallistuomioistuin (Juridiction de proximité)

Tuomioistuimen toimivalta kattoi 1. heinäkuuta 2017 asti ns. 1.-4. luokan rikkomukset (contraventions). Sen toimipaikka sijaitsi vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa, ja sen puheenjohtajana toimi paikallinen tuomari, joka antoi päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimi yleensä rikoskomisario. Tuomioistuin lakkautettiin 1. heinäkuuta 2017, ja sen toimivalta siirrettiin poliisituomioistuimelle. Tämä puolestaan liitettiin kyseisenä päivänä alioikeuden yhteyteen.

5. Erityistuomioistuimet

Ranskassa on myös tiettyihin rikosasioihin erikoistuneita tuomioistuimia, kuten kauppamerenkulun tuomioistuimet. Niitä on nykyisin kuusi, ja niiden tehtävänä on käsitellä tiettyjä merilain vastaisia rikoksia.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuin (Cour d’appel) ratkaisee asioita ylempänä oikeusasteena eli käsittelee oikeudellisten ja tosiseikkojen perusteella uudelleen alempien oikeusasteiden jo ratkaisemia asioita.

Sen kokoonpanoon kuuluu ainoastaan ammattituomareita (rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta lukuun ottamatta, ks. jäljempänä): ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja neuvokset.

Jokainen tuomioistuin on järjestetty jaostoiksi, joista osa on erikoistuneita (siviiliasiat, sosiaaliset asiat, kauppaoikeudelliset asiat ja rikosasiat).

Rikostuomioistuinten päätöksiä koskevat muutoksenhaut käsittelee toinen rikostuomioistuin, jonka nimeää kassaatiotuomioistuimen rikosoikeudellinen jaosto. Rikosoikeudellisessa muutoksenhakutuomioistuimessa (Cour d’assises d’appel) valamiehistöön kuuluu yhdeksän valamiestä.

Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevien tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuimena toimi kansallinen työkyvyttömyyttä ja työtapaturmavakuutusten hinnoittelua käsittelevä tuomioistuin. Se ratkaisi myös työtapaturmavakuutusten hinnoitteluun liittyviä kiistoja ainoana oikeusasteena. Syyttäjänä toimi lähinnä Suomen valtionsyyttäjää vastaava procureur général tai hänen sijaisensa taikka julkisasiamies.

Tämäkin tuomioistuin lakkautettiin 1. tammikuuta 2019.

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation)

Kassaatiotuomioistuin on oikeuslaitoksen ylin tuomioistuin. Se kokoontuu Pariisissa. Sen tehtävänä on selvittää, ovatko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuimet soveltaneet oikeusnormeja oikein päätöksissään. Se ei arvioi tosiseikkoja uudelleen. Kassaatiotuomioistuin ei näin ollen ole kolmannen asteen tuomioistuin, vaan se varmistaa oikeuskäytännön yhtenäisyyden toimimalla oikeuden sääntelyelimenä ja laillisuusvalvojana.

Tuomioistuimet voivat pyytää kassaatiotuomioistuimelta lausuntoa (pour avis) uudesta oikeuskysymyksestä, joka on erityisen hankala ja koskee lukuisia riita-asioita.

Yleensä asia saatetaan kassaatiotuomioistuimen ratkaistavaksi jättämällä kassaatiovalitus (pourvoi en cassation).

Kassaatiovalituksen voi tehdä oikeuden päätöksen kohteena oleva henkilö tai syyttäjänvirasto.

Kun kassaatiotuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole tehty oikeusnormien mukaisesti, se kumoaa päätöksen. Tällöin asia palautetaan tuomioistuimeen uudelleen ratkaistavaksi.

Muussa tapauksessa kassaatiotuomioistuin hylkää valituksen, ja riitautettu päätös on tällöin lopullinen.

Kassaatiotuomioistuin voi poikkeustapauksissa kumota päätöksen palauttamatta sitä alempaan oikeusasteeseen, jos kumoaminen ei edellytä uutta ratkaisua pääasiassa. Se voi riita-asiassa myös ratkaista pääasian, jos tämä on perusteltua hyvän oikeudenkäytön kannalta. Rikosasiassa kassaatiotuomioistuin voi kumota päätöksen palauttamatta sitä ja lopettaa riidan käsittelyn, jos kassaatiotuomioistuin pystyy soveltamaan asianmukaista oikeusnormia pääasian tuominneiden tuomareiden toteamien ja arvioimien tosiseikkojen pohjalta.

Kassaatiotuomioistuin jakautuu jaostoihin (kolme siviilioikeudellista jaostoa, yksi kauppaoikeudellinen jaosto, yksi sosiaalioikeudellinen jaosto ja yksi rikosoikeudellinen jaosto). Jokaisessa jaostossa on jäseninä sijaintipaikan ammattituomareita, puheenjohtaja ja neuvoksia. Kassaatiotuomioistuin voi tehdä ratkaisunsa asian luonteen vuoksi useita jaostoja käsittävässä kokoonpanossa (tuomareita vähintään kolmesta jaostosta) tai täysistunnossa (ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja yksi neuvos kustakin jaostosta).

Syyttäjänä toimii kassaatiotuomioistuimen procureur général tai julkisasiamies.

Oikeudelliset tietokannat

Ranskassa oikeudelliset tietokannat ovat julkisesti käytettävissä internetissä. Légifrance-verkkosivut sisältävät myös kassaatiotuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot:

• CASS-tietokanta sisältää julkaistut kassaatiotuomioistuimen tuomiot.
• INCA-tietokanta sisältää julkaisemattomat tuomiot.
• CAPP-tietokanta sisältää muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Tuomiot ovat saatavilla ranskan kielellä, ja muutamat tuomiot on lisäksi käännetty englanniksi, arabiaksi ja mandariinikiinaksi.

• CASS-tietokanta sisältää 120 000 päätöstä, ja se kasvaa 2 100 päätöksellä vuodessa.
• INCA-tietokanta sisältää 246 000 päätöstä, ja se kasvaa 10 000 päätöksellä vuodessa.
• CAPP-tietokanta sisältää 19 000 päätöstä, ja se kasvaa 20 000 päätöksellä vuodessa.

Linkkejä

Tuomioistuinten toimivalta – Ranska

Yleisiä tuomioistuimia ovat kunnalliset tuomioistuimet (općinski sud) ja maakunnalliset tuomioistuimet (županijski sud).

Kunnalliset tuomioistuimet

1. ratkaisevat riita-asiat, riidattomat asiat ja täytäntöönpanoasiat,
2. ratkaisevat perintö- ja kiinteistörekisteriasiat ja pitävät kiinteistörekisteriä,
3. ratkaisevat rikosasiat, paitsi niissä tapauksissa, joissa asiallinen toimivalta on lain mukaan jollain toisella tuomioistuimella,
4. ratkaisevat rikkomusasiat, paitsi niissä tapauksissa, joissa asiallinen toimivalta on lain mukaan jollain toisella tuomioistuimella,
5. päättävät ulkomaisten tuomioistuinten antamien päätösten ja sellaisten viranomaispäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, jotka niiden alkuperämaassa rinnastetaan tuomioistuimen päätöksiin,
6. suorittavat kansainväliseen oikeusapuun liittyviä tehtäviä toimivaltaansa kuuluvissa oikeudellisissa menettelyissä,
7. suorittavat muiden EU-maiden kanssa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä tehtäviä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa,
8. suorittavat muita niille lain mukaan kuuluvia tehtäviä.

Kroatian kunnalliset tuomioistuimet

Maakunnalliset tuomioistuimet

1. ratkaisevat muutoksenhaut kunnallisten tuomioistuinten päätöksiin, paitsi jos laissa säädetään toisin,
2. ratkaisevat asiat ensimmäisessä oikeusasteessa, jos niiden toimivallasta säädetään laissa,
3. tutkivat ja käsittelevät notaarien tekemät kurinpitorikkomukset ja ratkaisevat ne ensimmäisessä oikeusasteessa, jos laki niin edellyttää,
4. ratkaisevat muutoksenhaun notaarin tehtävien laiminlyömisestä kurinpitomenettelyssä annettuun päätökseen, jos laissa niin säädetään,
5. suorittavat kansainväliseen oikeusapuun liittyviä tehtäviä toimivaltaansa kuuluvissa oikeudellisissa menettelyissä,
6. suorittavat muiden EU-maiden kanssa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä tehtäviä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, ei kuitenkaan rikkomusasioissa,
7. panevat täytäntöön ulkomaisten rikostuomioistuinten päätökset,
8. suorittavat muita niille lain mukaan kuuluvia tehtäviä.

Kroatian maakunnalliset tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Yleinen lainkäyttövalta jakautuu kahtia:

• Siviilioikeudellisen lainkäyttövallan tavoitteena on oikeuksien juridinen suojelu yksityishenkilöiden välisissä suhteissa tai yksityishenkilöiden ja julkishallinnon välisissä suhteissa tilanteissa, joissa hallinto tehtäviään hoitaessaan loukkaa henkilön subjektiivisia oikeuksia.
• Rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa käyttäessään tuomarin on päätettävä, onko syyttäjän yksityishenkilöä vastaan nostama rikossyyte perusteltu.

Riita- ja rikosasioiden oikeudenkäyntejä säätelee kaksi erillistä oikeudenkäyntisäännöstöä: riita-asian oikeudenkäyntiä koskeva laki (Codice di procedura civile) ja rikosoikeudenkäyntilaki (Codice di procedura penale).

Rikosoikeudenkäynnin panee vireille yleisen tuomioistuimen jäsen, joka hoitaa yleisen syyttäjän virkaa (ks. perustuslain 107 §:n viimeinen momentti).

Riita-asian oikeudenkäynnin voi aloittaa mikä tahansa julkinen tai yksityinen oikeussubjekti (eli kantaja) nostamalla kanteen toista oikeussubjektia (eli vastaajaa) vastaan.

Siviilioikeudellinen lainkäyttövalta

Rauhantuomarit (Giudici di Pace) ovat maallikkotuomareita, ja heillä on toimivaltaa vähäisissä asioissa.

Yleiset tuomioistuimet (Tribunali) käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena kaikkia muita asioita sekä toisena oikeusasteena eli muutoksenhakutuomioistuimina rauhantuomareiden ratkaisuja.

Nuorisotuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuinten nuorisojaostot (Tribunali per i Minorenni ja Sezione per i Minorenni delle Corti di Appello) ovat toimivaltaisia alaikäisiä koskevissa asioissa, jotka eivät kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan.

Tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten tietyt jaostot (sezioni) ovat erikoistuneet työoikeudellisiin asioihin.

Muutoksenhakutuomioistuimet (Corti di Appello) ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia.

Roomassa sijaitseva kassaatiotuomioistuin (Corte di Cassazione tai Corte Suprema di Cassazione) on Italian korkein oikeus, jolla on toimivalta tutkia alemmissa oikeusasteissa mahdollisesti tapahtuneita oikeudenkäyntivirheitä.

Rikosoikeudellinen lainkäyttövalta

Rauhantuomarit (Giudici di Pace) ovat maallikkotuomareita, joilla on toimivaltaa vähäisissä rikosasioissa.

Yleiset tuomioistuimet (Tribunali) käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki rikosasiat, jotka eivät kuulu rauhantuomarien tai Corte di Assise -rikostuomioistuinten toimivaltaan. Lisäksi ne käsittelevät muutoksenhakutuomioistuimina rauhantuomareiden ratkaisuja.

Nuorisotuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuinten nuorisojaostot (Tribunali per i Minorenni ja Sezione per i Minorenni delle Corti di Appello) käsittelevät ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki alaikäisten tekemiä rikoksia koskevat asiat.

Corte di Assise -tuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään kaikkein vakavimpia rikoksia.

Muutoksenhakutuomioistuimet (Corti di Appello) ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia.

Corte di Assise -tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuimet (Corti di Assise di Appello) ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät Corte di Assise -tuomioistuinten antamia tuomioita koskevia muutoksenhakuja.

Rikosseuraamustuomioistuimet ja -virastot (Tribunali di Sorveglianza ja Uffici di Sorveglianza) hallinnoivat vankilatuomioiden ja sakkojen täytäntöönpanoa sekä vankeinhoitolainsäädännön täytäntöönpanoa.

Korkein oikeus (Corte di Cassazione tai Corte Suprema di Cassazione) on laillisuuskysymyksiä käsittelevä Italian tuomioistuin. Sillä on toimivalta käsitellä mitä tahansa tuomioistuimen tuomiota koskevaa laillisuusperustein tehtyä muutoksenhakua sekä riita- että rikosasioissa – joissain tapauksissa myös ilman toisen oikeusasteen tuomioistuimeen tehtyä muutoksenhakemusta – tai mitä tahansa yksilönvapauden rajoitusta.

Korkein oikeus on tuomioistuinjärjestelmän ylintä tuomiovaltaa käyttävä tuomioistuin. Tärkeimmän oikeuslaitoksesta annetun lain 65 §:n mukaan (laki nro 12, 30.1.1941) korkeimman oikeuden pääasiallisia tehtäviä on ”varmistaa lain oikea soveltaminen ja sen yhdenmukainen tulkinta sekä kansallisen objektiivisen oikeuden yhtenäisyys ja eri tuomioistuinten tuomiovallan rajojen noudattaminen”. Toisin sanoen sen tehtäviin kuuluu olennaisena osana huolehtiminen siitä, että oikeutta sovelletaan yhdenmukaisesti, ja siten oikeusvarmuuden takaaminen.

Asioiden käsittelyä ylimmässä oikeusasteessa koskevat voimassa olevat säännökset antavat korkeimmalle oikeudelle mahdollisuuden tutkia asian tosiseikastoa vain, jos sitä on jo käsitelty aiemmissa oikeuskäsittelyissä, ja vain, jotta voidaan tutkia hakemuksen käsiteltäväksi ottamisen perusteet.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet - Kypros

Kyproksen tasavallassa on vain kahden oikeusasteen tuomioistuimia: korkein oikeus (Ανώτατο Δικαστήριο), joka käsittelee toisen oikeusasteen tuomioistuimena kaikki ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset, ja seuraavat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet:

• hallintotuomioistuin (Διοικητικό Δικαστήριο)
• aluetuomioistuimet (Επαρχιακά Δικαστήρια)
• rikostuomioistuimet (Κακουργιοδικεία)
• perhetuomioistuin (Οικογενειακό Δικαστήριο)
• vuokranvalvontatuomioistuin (Δικαστήριο Ελέγχου Ενοικιάσεων)
• työtuomioistuin (Δικαστήριο Εργατικών Διαφορών) ja
• sotilastuomioistuin (Στρατοδικείο).

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

• Korkein oikeus

Korkeimmassa oikeudessa on kolmetoista tuomaria, joista yksi on korkeimman oikeuden presidentti. Korkeimmalla oikeudella on tuomiovalta seuraavissa asioissa:

Muutoksenhaku

Korkein oikeus käsittelee kaikki ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset siviili- ja rikosasioissa. Valituksia käsitellään yleensä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Valituksen käsittely perustuu ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäyntipöytäkirjoihin (lukuun ottamatta erittäin poikkeuksellisia tapauksia, joissa korkein oikeus voi kuulla todistajia). Toimiessaan muutoksenhakutuomioistuimena korkein oikeus voi pitää voimassa päätöksen, johon on haettu muutosta, muuttaa sitä tai kumota sen tai määrätä uuden oikeudenkäynnin.

Uudelleentutkintamääräykset

Korkeimmalla oikeudella on yksinomainen toimivalta käsitellä kaikki valitukset, jotka koskevat hallinnollista valtaa käyttävien henkilöiden tai elinten päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä. Korkein oikeus voi kumota minkä tahansa täytäntöönpanokelpoisen hallintotoimen, jossa on ylitetty toimivaltuudet tai käytetty niitä väärin tai joka on lain tai perustuslain vastainen.

Erioikeusmääräykset

Korkeimmalla oikeudella on yksinomainen toimivalta antaa erioikeusmääräyksiä, kuten habeas corpus, mandamus, certiorari, quo warranto ja prohibition.

Merioikeus

Korkein oikeus käsittelee ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimena merioikeuteen liittyvät asiat. Ensimmäisessä oikeusasteessa asia käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa ja kun on kyse muutoksenhausta, tuomioistuimen täydessä kokoonpanossa.

Vaalivalitukset

Korkeimmalla oikeudella on vaalituomioistuimena toimiessaan yksinomainen toimivalta käsitellä vaalilakien tulkintaa ja soveltamista koskevat valitukset.

Perustuslailliset kysymykset

Korkeimmalla oikeudella on toimivalta päättää lakien perustuslainmukaisuudesta ja ratkaista toimivaltaa tai valtuuksia koskevia valtion elinten välisiä erimielisyyksiä. Lisäksi Kyproksen tasavallan presidentillä (Πρόεδρος τής Δημοκρατίας) on perustuslain mukainen oikeus pyytää korkeimmalta oikeudelta lausuntoa lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta.

• Aluetuomioistuimet

Aluetuomioistuimet käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki riita-asiat (lukuun ottamatta merioikeusasioita) ja kaikki rikosasiat, joista annettava tuomio on enintään viisi vuotta vankeutta. Kyproksen jokaisella hallintoalueella on aluetuomioistuin. Asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa, eikä valamiehistöä käytetä.

• Rikostuomioistuimet

Rikostuomioistuimet käsittelevät vain rikosasioita. Yleensä niissä käsitellään vakavimmat rikokset, joista annettava enimmäisrangaistus on vähintään viisi vuotta vankeutta. Jokaisessa rikostuomioistuimessa on kolme tuomaria. Päätösten hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä eikä valamiehistöä käytetä.

Oikeudelliset tietokannat

Virallista oikeudellista tietokantaa ei toistaiseksi ole. Käytössä on sen sijaan eräitä yksityisiä oikeudellisia tietokantoja. Toiset niistä tarjoavat tilauspalveluja ja toiset ovat vapaasti käytettävissä.

Tietokannoissa on tietoja tuomioistuinten päätöksistä ja primaarilainsäädäntöä.

Linkkejä

Kyproksen korkein oikeus

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Latviassa lainkäytöstä vastaavat alioikeudet, aluetuomioistuimet, korkein oikeus ja perustuslakituomioistuin (sekä hätätilanteissa tai sodan aikana sotatuomioistuimet). Näistä yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeudet, aluetuomioistuimet ja korkein oikeus.

Riita- ja rikosasioita voidaan käsitellä näissä tuomioistuimissa, jotka on jaettu kolmeen oikeusasteeseen:

1. alioikeudet (rajonu (pilsētu) tiesas)
2. aluetuomioistuimet (apgabaltiesas)
3. korkeimman oikeuden (Augstakas tiesa) riita-asioiden jaosto (Civillietu departaments) ja rikosasioiden jaosto (Kriminallietu departaments).

Niiden alueellisesta toimivallasta säädetään tuomioistuimia, niiden alueellista toimivaltaa ja sijaintia koskevassa päätöksessä (Lēmums par tiesām, darbības teritorijām un atrašanās vietām).

Alioikeudet ja niiden alueellinen toimivalta

Riian kaupungin alioikeuden alueellinen toimivalta kattaa Riian kaupungin hallinnollisen alueen.

Taloustuomioistuimen alueellinen toimivalta kattaa koko Latvian tasavallan alueen.

Hallintolainkäyttöasioita käsittelevät seuraavat tuomioistuimet:

• hallinnollinen alioikeus (toimipaikat sijaitsevat Riiassa, Jelgavassa, Liepājassa, Rēzeknessä ja Valmierassa)
• hallinnollinen aluetuomioistuin
• korkeimman oikeuden hallintolainkäyttöasioiden jaosto (Administratīvo lietu departaments).

Hallinnollisen aluetuomioistuimen ja hallinnollisen alioikeuden alueellinen toimivalta kattaa Latvian koko hallinnollisen alueen. Hallinnollisella alioikeudella on viisi toimipaikkaa, yksi kussakin tuomiopiirissä (Riika, Jelgava, Rēzekne, Valmiera ja Liepāja).

Hallinnollisen alioikeuden toimipaikkojen alueellinen toimivalta

Tuomioistuinten toimivalta

Rikosprosessilain (Kriminālprocesa likums) mukaisesti alioikeus toimii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena kaikissa rikosasioissa.

Riian kaupungin alioikeus on toimivaltainen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena rikosasioissa, joihin liittyy valtiosalaisuuksia. Alioikeudet käsittelevät rikosasioita yhden tuomarin kokoonpanossa. Jos kyse on tavanomaista monimutkaisemmasta rikosasiasta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti voi määrätä, että asia käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Aluetuomioistuin toimii muutoksenhakutuomioistuimena alioikeuden tuomioihin liittyvissä täysimittaista muutoksenhakua koskevissa asioissa (apelācija).

Alemman oikeusasteen tuomioistuimen päätöstä oikeuskysymyksestä koskeva kassaatiovalitus (kasācija) käsitellään korkeimman oikeuden rikosasioiden jaostossa.

Rikosasiaa käsittelevät muutoksenhaut, sekä täysimittaiset muutoksenhaut että kassaatiovalitukset, käsitellään useamman tuomarin kollegiossa.

Siviiliprosessilain (Civilprocesa likuma) mukaan alioikeus käsittelee riita-asiat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena.

Riian kaupungin alioikeus tutkii asioita, joihin liittyy valtiosalaisuuksia, patenttioikeuksien suojaamiseen, kasvinjalostajanoikeuksiin, puolijohdetuotteiden topografiaan, malleihin, tuotemerkkeihin, tarkastusmerkkeihin ja maantieteellisiin merkintöihin liittyviä asioita sekä tekijänoikeutta, lähioikeuksia ja tietokantojen valmistajien sui generis -oikeuksien suojaamista koskevia asioita. Lisäksi sille kuuluvat liikesalaisuuksien suojaamiseen laittomalta hankinnalta, käytöltä ja paljastamiselta liittyvät menettelyt. Jos käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy vaatimus, joka liittyy joko Riian kaupungin alioikeuden tai muun alioikeuden toimivaltaan kuuluvaan vaatimukseen, tai Riian kaupungin alioikeuden toimivaltaan kuuluva alioikeudessa esitetty vastakanne, asian käsittely kuuluu Riian kaupungin alioikeudelle.

Patenttilain (Patentu likums) mukaan riita-asioissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva Riian kaupungin alioikeus käsittelee seuraavia keksintöjen oikeudelliseen suojaan liittyviä asioita:

• patenttioikeuksien palauttaminen
• patentin mitätöinti
• aiempaan käyttöön perustuva oikeus
• patentin laiton käyttö (patentin loukkaus)
• patentin loukkaamattomuuden vahvistaminen
• lisenssin myöntäminen, lisenssisopimuksen ehdot tai ehtojen noudattaminen
• oikeus saada korvausta siitä, ettei keksinnön julkinen käyttö ole mahdollista.

Mallioikeuslain (Dizainparaugu likums) mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva Riian kaupungin alioikeus käsittelee seuraavia mallien oikeudelliseen suojaan liittyviä riita-asioita:

• mallioikeuden tunnustaminen
• mallin rekisteröinnin toteaminen mitättömäksi
• mallin laiton käyttö (mallioikeuden loukkaus)
• lisenssin myöntäminen, lisenssisopimuksen ehdot tai ehtojen noudattaminen.

Teollisoikeuksien valituslautakunnan tutkimia riidanalaisia oikeuksia koskevat asiat käsittelee Riian kaupungin alioikeus.

Riian kaupungin alioikeus antaa täytäntöönpanomääräyksiä, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan mukaisia neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin säädöksiä.

Riian kaupungin alioikeus käsittelee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista ulkomaiselle tuomioistuimelle tapauksissa, joissa lapsi viedään laittomasti rajan yli toiseen maahan tai lasta pidetään toisessa maassa, kun lapsen asuinpaikka on Latviassa.

Riian kaupungin alioikeudessa käsitellään myös asiat, jotka koskevat lapsen tuomista laittomasti rajan yli Latviaan tai lapsen pitämistä Latviassa, kun lapsen asuinpaikka on toisessa maassa.

Alioikeuksissa käsitellään lisäksi kiinteistörekisteriin liittyvät asiat. Osana tuomioistuinjärjestelmän optimointia alioikeudet nimittivät vuonna 2019 myös 72 kiinteistörekisterijaoston tuomaria, jotka säilyttivät erikoisalansa.

Riian aluetuomioistuin on toimivaltainen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena riita-asioissa, joihin liittyy valtiosalaisuuksia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa riita-asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa, kun taas muutoksenhakuasiat (sekä täysimittaiset muutoksenhaut että kassaatiovalitukset) käsitellään useamman tuomarin kollegiossa.

Osapuolet voivat valittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiosta (tai täydentävästä tuomiosta), mutta syyttäjä voi ainoastaan tehdä ylimääräisen valituksen tässä osiossa esitettyjen menettelyjen mukaisesti, pois lukien tuomiot, joista ei lain mukaan voi valittaa.

Asianosaiset voivat hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon, joka on annettu siviiliprosessilain 30.4 luvun säännösten perusteella, ja muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon (täydentävään tuomioon) kassaatiomenettelyssä, mutta syyttäjä voi tehdä vain ylimääräisen kassaatiovalituksen.

Hallinnollisia rikkomuksia käsitellään alioikeuksissa ja aluetuomioistuimissa, joilla on toimivaltaa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Hallinnollista vastuuvelvollisuutta koskevan lain (Latvijas Administratīvās atbildības likums) mukaan viranomaispäätöksistä voidaan valittaa alioikeuteen. Alioikeuden tuomarin ratkaisusta voidaan valittaa aluetuomioistuimeen, jos hallinnollisia rikkomuksia koskevassa laissa nimenomaisesti niin säädetään. Valitustuomioistuimen ratkaisusta hallinnollista rikkomusta koskevassa asiassa ei voida valittaa, ja se tulee lainvoimaiseksi antamispäivänä.

Hallintomenettelylain (Administratīvā procesa likums) mukaan hallintolainkäyttöasioita käsitellään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimivassa hallinnollisessa alioikeudessa, jollei laissa toisin säädetä. Jos asiaa ensimmäisenä oikeusasteen tuomioistuimena käsittelevä hallinnollinen alioikeus joutuu tarkistamaan valtiosalaisuuteen liittyviä tietoja, asia käsitellään Riian hallinnollisessa alioikeudessa. Jos laissa säädetään, että hallintolainkäyttöasioissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimii hallinnollisen alioikeuden sijasta hallinnollinen aluetuomioistuin tai korkeimman oikeuden hallintolainkäyttöasioiden jaosto, tätä koskeva hakemus toimitetaan tilanteen mukaan joko hallinnolliselle aluetuomioistuimelle tai korkeimman oikeuden hallintolainkäyttöasioiden jaostolle. Hallintolainkäyttöasian osapuoli voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pääasiassa antamaan tuomioon tai täydentävään tuomioon, jollei laissa säädetä, että tuomioon ei voida hakea muutosta tai että siihen voidaan hakea muutosta ainoastaan kassaatiovalituksella. Hallinnollisen alioikeuden tuomioon, joka ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi, voidaan hakea muutosta hallinnollisessa aluetuomioistuimessa. Hallintolainkäyttöasian osapuoli voi tehdä kassaatiovalituksen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiosta tai täydentävästä tuomiosta, jos kyseinen tuomioistuin on rikkonut aineellis- tai prosessioikeudellisia sääntöjä tai ylittänyt toimivaltansa menettelyn aikana. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käsittelee hallintolainkäyttöasioita yhden tuomarin kokoonpanossa tai kollegiossa, kun taas muutoksenhakutuomioistuimessa asioita (sekä täysimittaisia muutoksenhakuja että kassaatiovalituksia) käsitellään pelkästään kollegiossa.

Korkein oikeus koostuu riita-asioiden, rikosasioiden ja hallintolainkäyttöasioiden jaostoista. Korkeimman oikeuden riita-asioiden, rikosasioiden ja hallintolainkäyttöasioiden jaostot ovat kassaatioelimiä kaikissa alioikeuksien ja aluetuomioistuinten käsittelemissä asioissa ja toimivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina asioissa, joihin liittyy valtiontalouden tarkastusvirastoa (Valsts kontroles padome) koskevan lain (Valsts kontroles likums) 55 §:n mukaisesti tehtyjä valtiontalouden tarkastusviraston päätöksiä. Korkeimman oikeuden jaostot toimivat kolmen tuomarin kokoonpanossa ja tietyissä laissa säädetyissä tapauksissa useamman tuomarin kokoonpanossa.

Oikeudelliset tietokannat

Tietokannan nimi ja URL-osoite

Latvian kansallinen tuomioistuinportaali

Latvian tuomioistuinten sähköisten palvelujen verkkosivusto

Korkeimman oikeuden verkkosivusto

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus tietokannan sisällöstä

Latvian kansallinen tuomioistuinportaali tarjoaa ajantasaista tietoa Latvian tuomioistuimista.

Latvian tuomioistuinten sähköisten palvelujen verkkosivuston kautta käyttäjä voi käyttää tuomioistuinten antamien tuomioiden anonymisoitua tietokantaa, seurata oikeudellisten menettelyjen etenemistä sähköisesti, jättää tuomioistuimelle sähköisen kanteen, laskea oikeudellisten menettelyjen kustannuksia ja palvelumaksuja maksulaskurilla, vastaanottaa ja täyttää sähköisiä lomakkeita sekä käyttää muita sähköisiä palveluja.

Korkeimman oikeuden verkkosivusto sisältää oikeustapausarkiston, jonka kautta pääsee tarkastelemaan sekä hiljattain annettuja korkeimman oikeuden tuomioita että oikeuskäytäntökokoelmia. Tiedot löytyvät alasivulta Judikatūra (’Oikeuskäytäntö’).

Lisätietoa

Latvian kansallisessa tuomioistuinportaalissa julkaistut tiedot ja korkeimman oikeuden portaalissa julkaistut korkeimman oikeuden tuomiot ja oikeuskäytäntökokoelmat ovat tällä hetkellä saatavilla ainoastaan latviaksi.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Liettuassa on 56 yleistä tuomiovaltaa käyttävää tuomioistuinta:

• Liettuan korkein oikeus (Lietuvos Aukščiausiasis Teismas)
• Liettuan muutoksenhakutuomioistuin (Lietuvos apeliacinis teismas)
• 5 alueellista tuomioistuinta (apygardos teismai)
• 49 alioikeutta (apylinkės teismai).

Liettuan korkein oikeus

Liettuan korkein oikeus on ainoa kassaatiotuomioistuin (ylin muutoksenhakuaste), joka arvioi uudelleen yleistä tuomiovaltaa käyttävien tuomioistuinten lopullisia tuomioita, päätöksiä, ratkaisuja ja määräyksiä.

Se on kehittänyt yhtenäistä oikeuskäytäntöä lakien ja muiden säädösten soveltamisessa ja tulkinnassa.

Lisätietoja on saatavissa korkeimman oikeuden verkkosivustolla.

Liettuan muutoksenhakutuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuimeen on mahdollista valittaa alueellisten tuomioistuinten (ensimmäisenä oikeusasteena) antamista tuomioista. Se käsittelee myös hakemukset, jotka koskevat ulkomaisen tai kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista taikka ulkomaisia tai kansainvälisiä välitystuomioita ja niiden täytäntöönpanoa Liettuassa. Lisäksi se hoitaa muita sille lain mukaan kuuluvia tehtäviä.

Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja vastaa alioikeuksien ja niiden tuomarien hallinnollisen toiminnan järjestelyistä ja valvonnasta laissa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Lisätietoja on saatavissa muutoksenhakutuomioistuimen verkkosivustolla.

Alueelliset tuomioistuimet

Alueellinen tuomioistuin ratkaisee ensimmäisenä oikeusasteena sille lain mukaan kuuluvat rikos- ja riita-asiat. Lisäksi se käsittelee valitukset, jotka koskevat alioikeuksien tuomioita, päätöksiä, ratkaisuja ja määräyksiä.

Alueellisen tuomioistuimen puheenjohtaja vastaa oman tuomiopiirinsä alioikeuksien ja niiden tuomarien hallinnollisen toiminnan järjestelyistä ja valvonnasta laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Alioikeudet

Alioikeus toimii ensimmäisenä oikeusasteena seuraavan tyyppisissä asioissa:

• rikosasiat
• riita-asiat
• hallinnollisia rikkomuksia koskevat asiat (jotka kuuluvat lain mukaan sen toimivaltaan)
• kiinnitysasioita käsittelevien tuomarien toimivaltaan kuuluvat asiat
• päätösten ja tuomiolauselmien täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

Alioikeuden tuomari hoitaa myös oikeudenkäyntiä valmistelevan ja täytäntöönpanoa valvovan tuomarin tehtävät sekä muita lain mukaan alioikeudelle kuuluvia tehtäviä.

Linkkejä

Tuomioistuinten toimivalta – Liettua

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Perustuslain mukaan tuomioistuinten tehtävänä on huolehtia lainkäytöstä ja soveltaa yleisiä ja paikallisia asetuksia ja muita säädöksiä edellyttäen, että ne ovat lakien mukaisia.

Yleiset tuomioistuimet

Korkein oikeus (Cour Supérieure de Justice)

Yleisten tuomioistuinten järjestelmän ylintä astetta edustaa korkein oikeus, joka muodostuu kassaatiotuomioistuimesta (Cour de cassation) ja muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d'appel) sekä syyttäjänvirastosta (Parquet général).

Kassaatiotuomioistuimessa käsitellään lähinnä kumoamiskanteita ja kassaatiokanteita, jotka koskevat muutoksenhakutuomioistuimen eri jaostojen antamia tuomioita ja muiden tuomioistuinten viimeisenä oikeusasteena antamia päätöksiä. Asianajajan käyttö on pakollista.

Muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat, rikosoikeudelliset asiat sekä Luxemburgin kahdessa tuomiopiirissä toimivien työtuomioistuinten ratkaisemat asiat. Asianajajan käyttö on pakollista kaikissa tapauksissa rikosasioita ja välitoimia koskevia asioita lukuun ottamatta. Muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston toimivaltaan kuuluvat piirituomioistuimen (Tribunal d'Arrondissement) rikosoikeudellisen jaoston antamiin tuomioihin haettavat muutokset.

Piirituomioistuimet (Tribunaux d'arrondissement)

Maa on jaettu kahteen tuomiopiiriin, Luxemburgin ja Diekirchin piiriin, joissa molemmissa toimii piirituomioistuin.

Kummassakin piirituomioistuimessa on myös syyttäjästä ja apulaissyyttäjistä koostuva syyttäjäviranomainen (Parquet). Piirituomioistuimissa toimivien tutkintatuomareiden (juges d'instruction) tehtävänä on vakavien ja tarvittaessa myös lievempien rikosasioiden esitutkinta.

Piirituomioistuin toimii siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa yleisenä tuomioistuimena (juge de droit commun), jonka toimivaltaan kuuluvat kaikki sellaiset asiat, joissa toimivaltaa ei ole vaateen luonteen tai arvon vuoksi osoitettu nimenomaisesti jollekin muulle tuomioistuimelle.

Piirituomioistuimilla on vaateen arvon perusteella toimivalta ratkaista arvoltaan yli 15 000 euron asiat.

Piirituomioistuimilla on yksinomainen toimivalta asioissa, joiden käsittely on niiden luonteen vuoksi osoitettu laissa nimenomaisesti näiden tuomioistuinten tehtäväksi. Niillä on yksinomainen toimivalta käsitellä hakemuksia, jotka koskevat ulkomaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden ja ulkomaisten viranomaisten vastaanottamien asiakirjojen täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista (ns. eksekvatuuri). Piirituomioistuimet ovat toimivaltaisia myös hakemusasioissa esimerkiksi adoptiota, huoltajuutta ja täysivaltaiseksi julistamista koskevissa kysymyksissä.

Piirituomioistuimessa käsitellään muutoksenhaut (appel) tuomioihin, jotka sen tuomiopiirissä sijaitsevat rauhantuomioistuimet (Justice de Paix) ovat antaneet ensimmäisenä oikeusasteena.

Asia pannaan piirituomioistuimessa vireille yleensä haasteella (assignation), joka annetaan tiedoksi vastapuolelle haastemiehen välityksellä.

Piirituomioistuinten puheenjohtajilla ja heidän tilalleen nimetyillä tuomareilla on toimivalta antaa välitoimia koskevia määräyksiä kiireellisissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Piirituomioistuimet käyttävät lainkäyttövaltaa rikosasioissa eli toimivat rikostuomioistuimina (chambre criminelle / correctionnelle). Niillä on toimivalta antaa tuomioita lievistä rikoksista (délit) sekä lainsäädännössä nimenomaisesti vakaviksi rikoksiksi (crime) määritellyistä teoista, jotka on toimitettu niiden käsiteltäviksi piirituomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen esitutkintajaostosta (chambre du conseil). Syytetyn on saavuttava oikeuteen henkilökohtaisesti, paitsi silloin, kun on kyse teosta, josta enimmäisseuraamus on sakkorangaistus. Tällöin syytettyä voi oikeudessa edustaa asianajaja.

Piirituomioistuimessa on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeustapauksia, kuten kauppaoikeudellisia asioita tai välitoimia koskevia asioita, joissa asianosaiset voivat edustaa itse itseään.

Rauhantuomioistuimet (Justices de Paix)

Rauhantuomioistuimia on kolme, joista yksi sijaitsee Luxemburgin kaupungissa, yksi Esch-sur-Alzettessa (Luxemburgin tuomiopiiri) ja yksi Diekirchissä (Diekirchin tuomiopiiri).

Rauhantuomioistuin käsittelee kaikkia sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joihin sille on myönnetty toimivalta uudessa siviiliprosessilaissa (nouveau code de procédure civile) tai muissa laeissa. Se on toimivaltainen käsittelemään viimeisenä oikeusasteena asiat, joiden arvo on enintään 2 000 euroa. Lisäksi se käsittelee tätä suurempaa määrää koskevat asiat 15 000 euroon asti, mutta näissä asioissa muutoksenhaku on mahdollinen.

Rauhantuomioistuin käsittelee myös esimerkiksi palkkatuloihin, eläkkeisiin ja elinkorkoihin kohdistuvia ulosmittausmääräyksiä sekä ulosmitattujen saatavien kohdentamista velan suuruudesta riippumatta.

Yleensä asia saatetaan vireille rauhantuomioistuimessa haasteella (citation). Osa kanteista nostetaan jättämällä hakemus tuomioistuimen kirjaamoon. Asianosaiset saapuvat rauhantuomioistuimeen henkilökohtaisesti tai heillä on edustaja. Edustajana voi toimia asianajaja, asianosaisen puoliso, vanhemmat tai sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka vanhemmat tai sivusukulaiset kolmanteen polveen saakka sekä henkilöt, jotka ovat yksinomaisesti asianosaisen tai hänen yrityksensä palveluksessa.

Rikosasioissa rauhantuomioistuin toimii poliisituomioistuimena. Tässä asemassa se ratkaisee lainrikkomistapauksia, joista on laissa määrätty 25–250 euron suuruinen sakkorangaistus, sekä laissa lieviksi rikoksiksi (délit) määriteltyjä tekoja, joiden käsittelyn esitutkintajaosto siirtää poliisituomioistuimeen.

Rauhantuomioistuin ratkaisee myös tapauksia, joista säädetty rangaistus ylittää poliisin antaman sakkorangaistuksen enimmäismäärän ja joiden käsittelyyn sillä on lain mukaan toimivalta. Poliisituomioistuinten antamiin tuomioihin voidaan aina hakea muutosta. Muutoksenhaulle asetettu määräaika on 40 päivää. Määräaika lasketaan tuomion julistamisesta tai, jos tuomio on yksipuolinen, siitä päivästä, jona tuomio on annettu vastaajalle henkilökohtaisesti tiedoksi tai toimitettu tämän kotiosoitteeseen. Muutosta haetaan piirituomioistuimesta.

Jokaisen rauhantuomioistuimen yhteydessä toimii työtuomioistuin (juridiction du travail), jolla on toimivalta työsopimuksia ja oppisopimuksia koskevissa riita-asioissa. Muutosta sen päätöksiin haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Oikeudelliset tietokannat

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokannan käyttö on ilmaista.

Lyhyt kuvaus tietokannan sisällöstä

Ks. yleisten tuomioistuinten verkkosivut.

Ks. hallintotuomioistuinten verkkosivut.

Linkkejä

Oikeusministeriö

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Toimivalta riita-asioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Piirioikeudet ja yleiset tuomioistuimet

Piirioikeuksien (járásbíróságok) toimivaltaan kuuluvat kaikki asiat, jotka eivät lain mukaan kuulu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Yleiset tuomioistuimet (törvényszékek) käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena seuraavia asioita:

• varallisuusoikeudelliset kanteet, joissa vaateen määrä on yli 30 miljoonaa Unkarin forinttia (noin 106 000 euroa), paitsi jos kanne pannaan vireille samaan aikaan avioerohakemuksen kanssa
• tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia sekä teollisoikeuksia koskevat kanteet
• kanteet, joissa haetaan korvausta hallinnollisen toimivaltansa mukaisesti toimineen henkilön suorittamissa virallisissa menettelyissä aiheutuneista vahingoista
• tavarakuljetuksia ja tavaroiden jälleenlähettämistä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät kanteet
• kansalaisoikeuksien loukkauksiin liittyvät siviilioikeudelliset kanteet, loukkauksista aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi esitetyt kanteet mukaan luettuina edellyttäen, että vahingonkorvauskanteet on nostettu yhdessä oikeuksien loukkauksiin liittyvien kanteiden kanssa tai niiden käsittelyn aikana
• arvopapereihin liittyvät kanteet
• herjauskanteet
• tietyt laissa säädetyt yhtiöoikeudelliset riita-asiat:
  1. kanteet, joissa pyydetään yrityksen rekisteröintiä koskevan päätöksen kumoamista
  2. yrityksen perustamiskirjan tai yhtiöjärjestyksen voimassaolon, pätemättömyyden tai voimaantulon vahvistamista koskevat kanteet
  3. yrityksen hallinnon tekemien päätösten tarkistamista koskevat kanteet
  4. osakkuutta koskevat riita-asiat yrityksen ja osakkaiden (entisten osakkaiden) välillä sekä osakkaiden (entisten osakkaiden) välillä
  5. kanteet, jotka liittyvät määräosuuden hankkimiseen yhtiössä
  6. kanteet, jotka liittyvät niiden osakkaiden vastuuta koskevien sääntöjen muuttamiseen, joilla on rajallinen vastuu yrityksen veloista
• tietyt kanteet, jotka liittyvät rekisteröityihin yhdistyksiin, joita ei katsota yrityksiksi:
  
  1. kanteet, jotka on nostanut yhdistysten valvonnasta vastaava elin
  2. jäsenyyttä koskevat riita-asiat yhdistyksen ja jäsenten (entisten jäsenten) välillä sekä jäsenten (entisten jäsenten) välillä

• terveyspalvelujen tarjoajan kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin liittyvät kanteet
• vahvistamiskanteet, joiden arvo ylittää edellä mainitun määrän
• epäoikeudenmukaisiin sopimusehtoihin liittyvät kanteet
• vahingonkorvauskanteet, jotka liittyvät asianosaisten oikeuteen oikeudenmukaiseen menettelyyn ja menettelyn kohtuulliseen kestoon
• muut kanteet, jotka lain mukaan kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan
• jos asiassa on useita kantajia, joista yksi kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, asia käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet (törvényszékek): ensimmäisenä oikeusasteena toimivien piirioikeuksien toimivaltaan kuuluvissa asioissa sekä hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet (itélőtáblák): ensimmäisenä oikeusasteena toimivien yleisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Korkein oikeus (Kúria): alueellisista muutoksenhakutuomioistuimista tulevissa asioissa. Myös asioissa, joissa ratkaisun on antanut yleinen tuomioistuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena ja joissa asianosaiset oikeudellisine edustajineen vaativat yhdessä, että asia on ratkaistava korkeimmassa oikeudessa, mikäli valituksen perustana on aineellisen oikeuden rikkominen. Varallisuusoikeuteen liittyvissä kanteissa asia voidaan käsitellä korkeimmassa oikeudessa vain, jos riita-asian vaateen arvo on yli 500 000 Unkarin forinttia (noin 1 840 euroa).

Korkein oikeus tekee päätökset hakemuksista, joissa pyydetään arvioimaan uudelleen lopullista tuomiota (felülvizsgálati kérelem).

Tuomioistuinten kokoonpano

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoontuu yleensä yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta eräissä laissa säädetyissä tapauksissa kokoonpanossa on oltava yksi ammattituomari (hivatásos bíró) ja kaksi lautamiestä (ülnök), jotka muodostavat jaoston (tanács). Lautamiehillä on oikeuskäsittelyssä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ammattituomarilla. Vain ammattituomarit voivat kuitenkin toimia yhden tuomarin kokoonpanossa (egyesbíró) ja jaoston puheenjohtajina (tanácselnök).

Toisen asteen tuomioistuinten (yleiset tuomioistuimet ja alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet) kokoonpanossa on kolme ammattituomaria.

Lopullisen tuomion uudelleen arviointia koskevissa asioissa korkeimman oikeuden kokoonpanossa on kolme (erityisen monimutkaisissa asioissa viisi) ammattituomaria.

Tuomioistuinten toimivalta

Yleinen toimivalta: Yleensä toimivalta on vastaajan kotipaikan mukaan toimivaltaisella tuomioistuimella, ellei jollakin toisella tuomioistuimella ole asiassa yksinomaista toimivaltaa. Toimivallasta säädetään tarkemmin laissa (esim. ellei vastaajalla ole kotipaikkaa, toimivalta määräytyy vastaajan asuinpaikan mukaan).

Yleisen toimivallan lisäksi laissa säädetään erityisestä toimivallasta (vaihtoehtoinen toimivalta, yksinomainen toimivalta).

Jos asiassa sovelletaan vaihtoehtoista toimivaltaa, kantaja voi sen tuomioistuimen sijaan, jolla on yleinen toimivalta, nostaa kanteen valitsemassaan toisessa, laissa tarkoitetussa tuomioistuimessa, ellei asiassa ole määritelty yksinomaista toimivaltaa (esim. lapsen sijoittamista koskeva kanne on mahdollista nostaa myös lapsen asuinpaikan mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa, ja vahingonkorvauskanne voidaan nostaa vahingon tapahtumapaikan mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa jne.)

Jos asiassa sovelletaan yksinomaista toimivaltaa, kanne voidaan nostaa vain tietyssä tuomioistuimessa.

Toimivalta rikosasioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Yleensä piirioikeuksilla on toimivalta käsitellä rikosasioita.

Yleiset tuomioistuimet voivat kuitenkin käsitellä rikosasioita seuraavissa tapauksissa:

1. rikokset, joista seuraa enintään 15 vuoden vankeusrangaistus tai elinkautinen vankeus sekä
2. rikokset valtiota vastaan (rikoslain X luku)
3. rikokset ihmisyyttä vastaan (rikoslain XI luku)
4. murhaa valmisteleva salahanke, kuolemantuottamus (rikoslain 166 §:n 3 ja 4 momentti), tappo (rikoslain 167 §), hengenvaarallisen (kuolettavan) vamman aiheuttaminen (rikoslain 170 §:n 6 momentti ja 7 momentin kolmas virke), ihmisryöstö (rikoslain 175/A §), ihmiskauppa (rikoslain 175/B §), lääketieteellisiä toimenpiteitä, lääketieteellistä tutkimusta ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskeviin sääntöihin kohdistuvat rikokset (rikoslain XII luvun II osasto)
5. rikokset, jotka kohdistuvat vaaleihin, kansanäänestyksiin, kansalaisaloitteisiin sekä eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin (rikoslain 211 §), luottamuksellisten tietojen väärinkäyttö (rikoslain XV luvun III osasto), virka-aseman väärinkäyttö (rikoslain XV luvun IV osasto), kansainvälistä suojelua nauttivaan henkilöön kohdistuva väkivalta (rikoslain 232 §), vankilamellakka (rikoslain 246 §), oikeudenkäytön haittaaminen kansainvälisessä tuomioistuimessa (rikoslain 294/B §), (kansainvälisoikeudelliset) julkisoikeudelliset rikokset (rikoslain XV luvun VII ja VIII osasto)
6. terroriteot (rikoslain 261 §), kansainvälisten taloudellisten rajoitteiden rikkominen (rikoslain 261/A §), ilma-alusten sekä joukkoliikenteeseen tai tavarankuljetukseen tarkoitettujen raideliikennevälineiden, alusten ja ajoneuvojen haltuunotto (rikoslain 262 §), rikollisjärjestöön osallistuminen (rikoslain 263/C §)
7. sotilasvarusteiden ja -palvelujen sekä kaksikäyttötuotteiden väärinkäyttö (rikoslain 263/B §), sisäpiiririkkomus (rikoslain 299/A §), sijoituspetos (rikoslain 299/B §), pyramidihuijaus (rikoslain 299/C §), rahanpesu (rikoslain 303 §)
8. yleisen vaaran aiheuttaminen, josta aiheutuu suuria tai vakavia taloudellisia menetyksiä (rikoslain 259 §:n 2 momentin b kohta), julkisten palvelujen tarjonnan häiritseminen, josta aiheutuu suuria tai erittäin vakavia taloudellisia tappioita (rikoslain 260 §:n 3 ja 4 momentti), tietojärjestelmiä ja niihin sisältyviä tietoja vastaan tehdyt rikokset, joista aiheutuu suurta tai erittäin vakavaa vahinkoa (rikoslain 300/C §:n 4 momentin b ja c kohta), veropetos sekä siihen liittyvä valvonta- tai tarkastustehtävän laiminlyönti, josta seuraa suuri tai huomattava verotulojen menetys (rikoslain 310 §:n 4 momentin a kohta, 5 momentin a kohta ja 6 momentti sekä 310/A §), käteisen rahan vastineiden väärinkäyttö, josta aiheutuu suurta tai erittäin suurta vahinkoa (rikoslain 313/C §:n 5 momentin a kohta ja 313/C §:n 6 momentti), arvokkaan tai erittäin arvokkaan tavaran varastaminen (rikoslain 316 §:n 6 momentin a kohta ja 316 §:n 7 momentti) tai kavaltaminen (rikoslain 317 §:n 6 momentin a kohta ja 317 §:n 7 momentti), petos, josta aiheutuu suurta tai erittäin suurta vahinkoa (rikoslain 318 §:n 6 momentin a kohta ja 318 §:n 7 momentti), varojen väärinkäyttö, josta aiheutuu suuria tai erittäin vakavia taloudellisia menetyksiä (rikoslain 319 §:n 3 momentin c ja d kohta), huolimaton varainhoito, josta aiheutuu suuria tai erittäin vakavia taloudellisia menetyksiä (rikoslain 320 §:n 2 momentti), arvoltaan suuri tai erittäin suuri ryöstö (rikoslain 321 §:n 4 momentin b kohta) tai rosvous (rikoslain 322 §:n 3 momentin a kohta), ilkivalta, josta aiheutuu suurta tai erittäin suurta vahinkoa (rikoslain 324 §:n 5 ja 6 momentti), arvokkaiden tai erittäin arvokkaiden varastettujen tavaroiden vastaanotto (rikoslain 326 §:n 5 momentin a kohta ja 326 §:n 6 momentti), tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien oikeuksien rikkominen, josta aiheutuu suuria tai erittäin suuria taloudellisia menetyksiä (rikoslain 329/A §:n 3 momentti) ja teollisoikeuksien rikkominen (rikoslain 329/D §:n 3 momentti)
9. sotilasoikeuden piiriin kuuluvat rikokset
10. ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten rangaistavaksi säätämisestä ja niiden vanhentumisaikojen soveltamatta jättämisestä sekä eräiden kommunismin aikana tehtyjen rikosten syytteeseenpanosta annetussa laissa määritellyt kommunismin rikokset sekä rikokset, joihin ei kansainvälisen oikeuden mukaan sovelleta vanhentumisaikaa.

Tuomioistuinten toimivalta määräytyy yleensä sen perusteella, missä rikos on tapahtunut.

Jos syyllinen on tehnyt rikoksia usean eri tuomioistuimen toimialueella, toimivalta on yleisillä tuomioistuimilla.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet: ensimmäisenä oikeusasteena toimivan piirioikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet: ensimmäisenä oikeusasteena toimivan yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Korkein oikeus: alueellisen muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, joissa tuomioistuimen ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta.

Kolmannen oikeusasteen tuomioistuimet

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet: asioissa, jotka yleinen tuomioistuin on ratkaissut toisena oikeusasteena.

Korkein oikeus: asioissa, jotka alueellinen muutoksenhakutuomioistuin on ratkaissut toisena oikeusasteena.

Tuomioistuinten kokoonpano

Jos käsiteltävänä olevasta rikoksesta voidaan määrätä vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistus, piirioikeus toimii kokoonpanossa, johon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä. Muut asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva yleinen tuomioistuin käsittelee asioita kokoonpanossa, johon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä.

Kun tuomioistuin käsittelee asioita toisen tai kolmannen oikeusasteen tuomioistuimena, siihen kuuluu kolme ammattituomaria. Korkein oikeus käsittelee asioita joko kolmen tai viiden ammattituomarin kokoonpanossa.

Linkkejä

Unkarin tuomioistuinlaitoksen virallinen verkkosivusto

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Alla olevissa taulukoissa on tietoa riita-asioita käsittelevistä Maltan tuomioistuimista ja rikostuomioistuimista.

Riita-asioita käsittelevät tuomioistuimet

Rikostuomioistuimet

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavissa Maltaa koskevalla sivulla Jäsenvaltioiden oikeuslaitokset – Malta, jossa on tarkemmat tiedot tietokannoista ja linkit niihin.

Linkkejä

Oikeus- ja kulttuuriasioiden ja paikallishallinnon ministeriö

Tuomioistuinpalvelut

Tuomioistuinpalvelut – Sentenzi Online -tuomiotietokanta

Tuomioistuinpalvelut – oikeuskäsittelyt

Tuomioistuinpalvelut – istuntosalien käyttö

Tuomioistuinpalvelut – tilastot

Tuomioistuinpalvelut – pakkohuutokaupat

Tuomioistuinpalvelut – riita-asioissa käytettävät lomakkeet (maltankielinen)

Tuomioistuimen asiantuntijat

Oikeudelliset palvelut (Maltan lainsäädäntö)

Tuomioistuimet (rechtbanken)

Alankomaissa on yksitoista tuomioistuinta.

Tuomioistuimet on jaoteltu lainkäyttöalueiden mukaan:

• Siviilioikeus (yksityishenkilöiden ja/tai organisaatioiden väliset riita-asiat)
• Hallinto-oikeus (yksityishenkilöiden tai organisaatioiden ja julkishallinnon väliset riita-asiat)
• Rikosoikeus (rikosasiat)

Tuomioistuimissa toimii myös kantonioikeus, jonka tuomari käsittelee muun muassa vähäisiä rikkeitä ja riita-asioita, joissa on kyse enintään 25 000 euron summista.

Muutoksenhakutuomioistuimet

Tuomioistuimen antamaan tuomioon on mahdollista hakea muutosta. Rikos- ja siviilioikeudellisissa asioissa muutosta voi hakea muutoksenhakutuomioistuimesta (gerechtshof), joita Alankomaissa on neljä. Hallinto-oikeudellisissa asioissa muutosta voi hakea aihekohtaisesti seuraavista:

• muutoksenhakutuomioistuimet
• virkamies- ja sosiaaliturva-asioiden ylioikeus (Centrale Raad van Beroep)
• elinkeinoelämän muutoksenhakulautakunta (College van Beroep voor het bedrijfsleven)
• korkein hallinto-oikeus, hallinnollisia riita-asioita käsittelevä jaosto (Afdeling bestuursrechtspraak van de Raad van State).

Korkein oikeus (Hoge Raad)

Alankomaiden korkein oikeus (Hoge Raad der Nederlanden) on maassa ylintä tuomiovaltaa käyttävä elin siviili-, rikos- ja vero-oikeuden aloilla. Korkein oikeus voi kumota muutoksenhakutuomioistuinten antamia tuomioita (nk. kassaatiomenettelyssä). Korkeimman oikeuden tehtävänä on myös valvoa oikeudenkäytön yhdenmukaisuutta ja oikeuden kehitystä Alankomaissa.

Lisätietoa tuomioistuimista on Alankomaiden tuomioistuinlaitoksen sivustolla.

Oikeudelliset tietokannat

Tuomioistuinlaitos julkaisee merkittävän osan tuomioista. Ne viedään tietokantaan, johon yleisöllä on vapaa pääsy tuomioistuinlaitoksen sivustolta.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Alankomaiden tuomioistuinlaitos ja korkein oikeus

Tietoa Alankomaiden tuomioistuinjärjestelmästä (englanniksi)

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Yleisiä tuomioistuimia toimii neljällä eri tasolla. Tällä hetkellä (maaliskuussa 2023) lainkäyttötehtävistä vastaavat seuraavat tuomioistuimet:

• 113 piirioikeutta (Bezirksgericht)
• 20 alueoikeutta (Landesgericht)
• 4 ylioikeutta (Oberlandesgericht)
• korkein oikeus (Oberster Gerichtshof).

Vuoden 2013 alusta alkaen piirioikeuksien määrää on vähennetty porrastetusti 141:stä 113:een (1.3.2023 alkaen) yhdistämällä piirioikeuksia tai perustamalla uusia Ylä-Itävallan, Ala-Itävallan, Steiermarkin, Salzburgin, Tirolin ja Burgenlandin osavaltioissa.

Seuraavat syyttäjänvirastot suojelevat yleistä etua:

• 16 syyttäjänvirastoa (Staatsanwaltschaft)
• talousrikosten ja korruption käsittelystä vastaava keskussyyttäjänvirasto (Zentrale Staatsanwaltschaft zur Verfolgung von Wirtschaftsstrafsachen und Korruption)
• 4 ylemmän syyttäjän virastoa (Oberstaatsanwaltschaft)
• pääsyyttäjänvirasto (Generalprokuratur).

Vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta vastaa 28 vankilaa.

A. Tuomioistuinjärjestelmä: Toimivalta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa

Riita-asiat saatetaan ensimmäisessä oikeusasteessa joko piirioikeuksien (Bezirksgericht) tai alueoikeuksien (Landesgericht) käsiteltäviksi. Se, kumpi näistä tuomioistuimista on toimivaltainen kussakin tapauksessa, määräytyy pääsääntöisesti riita-asian luonteen mukaan (asiallinen toimivalta, Eigenzuständigkeit), ja toissijaisesti riita-asian rahamääräisen arvon perusteella (riita-asian arvoon perustuva toimivalta, Wertzuständigkeit). Asian luonne on aina ratkaisevampi tekijä kuin riita-asian arvo.

Rikosasioissa toimivalta määräytyy rikokseen liittyvän rangaistuksen ankaruuden mukaan.

Bezirksgericht-tuomioistuimet (ensimmäinen organisaatiotaso)

Bezirksgericht-tuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia. Niillä on toimivalta

• ratkaista siviilioikeuden alaan kuuluvat riita-asiat, joissa riidan arvo on enintään 15 000 euroa (riita-asian arvoon perustuva toimivalta)
• päättää tietyntyyppisistä riita-asioista (riippumatta riidan arvosta), etenkin perheoikeudellisista asioista ja huoneenvuokra- ja täytäntöönpanoasioista (asiallinen toimivalta)
• päättää eräistä rikosoikeudellisista asioista rikoksissa, joista voidaan määrätä ainoastaan sakkorangaistus, sakkorangaistus ja enintään yhden vuoden vankeusrangaistus tai ainoastaan enintään yhden vuoden vankeusrangaistus (esim. ruumiinvamman tuottamus, varkaus).

Landesgericht-tuomioistuimet / ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet (toinen organisaatiotaso)

Landesgericht-tuomioistuimilla (rikosasiat) / ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla (siviilioikeuden alaan kuuluvat riita-asiat) on toimivalta

• antaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioita asioissa, jotka eivät kuulu Bezirksgericht-tuomioistuinten toimivaltaan. Lisäksi niillä on asiallinen toimivalta riita-asioissa, jotka kuuluvat ydinvastuulain (Atomhaftpflichtgesetz), virkavastuulain (Amtshaftungsgesetz) tai tietosuojalain (Datenschutzgesetz) piiriin, sekä kilpailu- ja tekijänoikeusasioissa
• päättää Bezirksgericht-tuomioistuinten tekemiä ratkaisuja koskevista valituksista toisen oikeusasteen tuomioistuimina.

Ylioikeudet (Oberlandesgerichte) / toisen oikeusasteen tuomioistuimet (kolmas organisaatiotaso)

Nämä tuomioistuimet muodostavat kolmannen organisaatiotason. Ne sijaitsevat Wienissä (tuomiopiirinä Wien, Ala-Itävalta ja Burgenland), Grazissa (Steiermark ja Kärnten), Linzissä (Ylä-Itävalta ja Salzburg) sekä Innsbruckissa (Tiroli ja Vorarlberg).

Ne ovat muutoksenhakutuomioistuimia (toisessa oikeusasteessa) kaikissa riita- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Lisäksi näillä tuomioistuimilla on erityinen tehtävä tuomioistuinjärjestelmän hallinnoinnissa. Oberlandesgericht-tuomioistuimen eli toisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on tuomiopiirin johtajana vastuussa kaikkien Oberlandesgericht-tuomioistuimen tuomiopiiriin kuuluvien tuomioistuinten hallinnoinnista. Tässä tehtävässä hän on yksinomaan ja välittömästi liittovaltion oikeusministerin alainen.

Korkein oikeus (Oberster Gerichtshof) (neljäs organisaatiotaso)

Wienissä sijaitseva korkein oikeus on siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden ylin oikeusaste. Korkein oikeus on perustuslakituomioistuimen (Verfassungsgerichtshof) ja korkeimman hallinto-oikeuden (Verwaltungsgerichtshof) ohella yksi maan ylimmistä tuomioistuimista. Se tarkoittaa, ettei korkeimman oikeuden ratkaisuista voi valittaa (Itävallassa).

Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö edistää merkittävästi oikeudenkäytön yhtenäisyyden turvaamista koko Itävallan alueella.

Vaikka korkeimman oikeuden ratkaisut eivät lain mukaan sido alempia tuomioistuimia, korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö kuitenkin yleensä ohjaa niitä.

B. Toimivalta siviilioikeudellisissa asioissa

Siviilioikeudelliset riita-asiat jakautuvat tavanomaisiin siviilioikeudellisiin menettelyihin sekä työoikeudellisia asioita, kauppaoikeudellisia asioita ja hakemusasioita koskeviin menettelyihin (Außerstreitverfahren).

Tavanomaisissa siviilioikeudellisissa menettelyissä ratkaistaan kaikki yksityisoikeudelliset asiat, jotka eivät kuulu kauppa- tai työtuomioistuimien toimivallan piiriin tai joihin ei sovelleta hakemuslainkäyttöä.

C. Valitustie

C.1. Valitustie siviilioikeudellisissa asioissa

Tavanomaisissa siviilioikeudellisissa menettelyissä on käytettävissä kaksi valitustietä, jotka voivat olla kolmiportaisia. Riita-asiat saatetaan ensimmäisessä oikeusasteessa joko piirioikeuksien (Bezirksgericht) tai alueoikeuksien (Landesgericht) käsiteltäviksi.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on Bezirksgericht-tuomioistuin, sen päätöksistä voi valittaa Landesgericht-tuomioistuimeen. Siellä asian ratkaisee valitusjaosto (Berufungssenat).

Kun Landesgericht-tuomioistuimet toimivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina, niiden päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelee toisena oikeusasteena Oberlandesgericht-tuomioistuimen valitusjaosto.

Toisen oikeusasteen tuomioistuinten tutkittavaksi saatetaan ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiä. Yleensä ne tekevät ratkaisunsa vain ensimmäisen oikeusasteen suullisessa käsittelyssä selvitettyjen vaateiden ja tosiseikkojen perusteella. Toisen oikeusasteen tuomioistuimet voivat tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä. Tästä syystä ne voivat käsitellä asian uudelleen kokonaisuudessaan tai osittain tai täydentää sitä, kumota ensimmäisen oikeusasteen päätöksen ja palauttaa asian sille uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden asettamissa rajoissa.

Asioista, joissa on ratkaistava erityisen tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä, voidaan valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus tutkii asiat ainoastaan oikeuskysymysten osalta, minkä vuoksi se on päätöksissään sidottu siihen mennessä todettuihin tosiseikkoihin. Siksi se arvioi vain näiden tosiseikkojen perusteella tehdyn päätöksen oikeellisuutta tai toteaa siihenastiseen menettelyyn liittyvät kumottavat kohdat ja tietyin rajoituksin myös puutteet. Korkein oikeus ei toimi pelkästään kassaatiotuomioistuimena, sillä se voi tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä, kumota siihenastiset päätökset ja palauttaa asian ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuimelle uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen.

Ensimmäisessä oikeusasteessa päätöksen tekee yleensä yksi tuomari (ja vain rahamääräiseltä arvoltaan yli 100 000 euron tapauksissa asianosaisen hakemuksesta kolmen tuomarin muodostama jaosto). Toisessa oikeusasteessa ratkaisukokoonpanoon kuuluu kolme tuomaria, korkeimmassa oikeudessa viisi tuomaria. Jos ratkaistavalla oikeuskysymyksellä on laajempaa periaatteellista merkitystä (esimerkiksi vakiintuneen oikeuskäytännön muuttaminen), korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpano on 11 tuomarin muodostama vahvennettu jaosto.

C.2. Valitustie rikosoikeudellisissa asioissa

Rikosoikeudellisissa menettelyissä valitustie on kaksiportainen.

Kun Bezirksgericht-tuomioistuin antaa tuomion ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, voidaan tehdä seuraavia valituksia:

• mitätöimiskanne
• syyllisyyden asteesta ja rangaistusmäärästä tehty valitus.

Ylemmällä tasolla olevassa Landesgericht-tuomioistuimessa valituksista päättää kolmen tuomarin muodostama jaosto.

Kun Landesgericht-tuomioistuin antaa tuomion ensimmäisessä oikeusasteessa yhden tuomarin kokoonpanossa (kaikista rikkomuksista ja rikoksista, joista voidaan määrätä enintään viiden vuoden vankeusrangaistus, kuten väärän todistuksen antaminen tuomioistuimessa), voidaan tehdä seuraavia valituksia:

• mitätöimiskanne
• syyllisyyden asteesta ja rangaistusmäärästä tehty valitus.

Ylemmällä tasolla olevassa Oberlandesgericht-tuomioistuimessa valituksista päättää kolmen tuomarin muodostama jaosto.

Kun Landesgericht-tuomioistuin tekee päätöksen lautamieskokoonpanossa tai valamieskokoonpanossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, mitätöimiskanne on esitettävä korkeimmalle oikeudelle. Jos valitus koskee vain rangaistusmäärää, päätöksen tekee Oberlandesgericht-tuomioistuin.

D. Muutoksenhaku

Tavanomaisissa siviilioikeudellisissa menettelyissä annettuihin ensimmäisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta valittamalla (Berufung). Valituksen voi tehdä kaikissa tapauksissa, jos on perusteita tuomion kumoamiselle tai jos lakia on sovellettu väärin. Tietynlaisissa asioissa tai joka tapauksessa rahamääräiseltä arvoltaan yli 2 700 euron asioissa valitus on mahdollinen myös menettelyvirheiden perusteella tai tosiseikkojen väärän tulkinnan vuoksi.

Toisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta korkeimmassa oikeudessa (Revision). Korkeimmalle oikeudelle (Oberster Gerichtshof) osoitetulle muutoksenhaulle on kuitenkin asetettu useita asian luonteen mukaan määräytyviä rajoituksia. Korkein oikeus ratkaisee periaatteessa vain erittäin tärkeitä oikeuskysymyksiä eikä ota muunlaisia muutoksenhakuja tutkittavaksi. Korkein oikeus ei ota tutkittavaksi tietynlaisissa riita-asioissa annettuja toisen oikeusasteen tuomioita, jos riidan arvo on alle 5 000 euroa. Jos riidan arvo on enintään 30 000 euroa, korkeimmalle oikeudelle osoitetulle muutoksenhaulle tarvitaan myös toisena oikeusasteena toimineen tuomioistuimen hyväksyntä (joka annetaan välittömästi tai uudesta hakemuksesta).

E. Oikeudelliset tietokannat

Itävallan oikeusministeriön verkkosivustolla on yleisiä tietoja Itävallan tuomioistuinjärjestelmästä.

Onko oikeudellinen tietokanta maksuton?

Itävallan oikeusministeriön internetsivuston käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Tuomioistuinten toimivalta – Itävalta

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet - Puola

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Puolassa.

Yleiset tuomioistuimet

Puolassa yleisiä tuomioistuimia ovat muutoksenhakutuomioistuimet (sądy apelacyjne), aluetuomioistuimet (sądy okręgowe) ja alioikeudet (sądy rejonowe). Nämä tuomioistuimet ratkaisevat muun muassa rikos-, siviili-, perhe- ja nuoriso-oikeudellisia asioita sekä kauppaoikeudellisia asioita ja työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön liittyviä asioita. Lisäksi on asioita, jotka kuuluvat erikoistuomioistuimille, kuten sotilastuomioistuimille.

Yleiset tuomioistuimet pitävät myös yllä kiinteistö- ja kiinnitysrekistereitä sekä panttirekisteriä (rejestr zastawów), kansallista oikeusrekisteriä (Krajowy Rejestr Sądowy) ja tuomiorekisteriä (Krajowy Rejestr Karny).

Toimivalta riita-asioissa

Jokaisessa muutoksenhakutuomioistuimessa, aluetuomioistuimessa ja alioikeudessa on siviilioikeuden jaosto (wydział cywilny).

Toimivalta rikosasioissa

Jokaisessa muutoksenhakutuomioistuimessa, aluetuomioistuimessa ja alioikeudessa on rikosjaosto (wydział karny).

Oikeudelliset tietokannat

Puolan hallituksen verkkosivustolla on luettelo julkaistuista säädöksistä vuodesta 1918 alkaen.

Tietokantaa voi käyttää maksutta.

Yleisten tuomioistuinten rakenne

Perustuslaillisissa kysymyksissä toimivaltaisen perustuslakituomioistuimen (Tribunal Constitucional) lisäksi Portugalissa toimii seuraavia tuomioistuimia:

1. korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça) sekä ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimet;
2. korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo) sekä muut hallinto- ja verotuomioistuimet;
3. tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Contas).

Maassa on myös merituomioistuimia, välitystuomioistuimia ja rauhantuomioistuimia.

Laissa määritellään tilanteet ja tavat, joissa edellä mainitut tuomioistuimet voivat kokoontua erikseen tai yhdessä käsittelemään tuomioistuinten välisiä toimivaltakiistoja tribunais de conflitos ‑oikeuksina.

Lukuun ottamatta sotilastuomioistuimia (tribunais militares), joita voidaan perustaa sotatilan aikana, Portugalissa ei saa olla tuomioistuimia, joilla olisi yksinomainen toimivalta käsitellä tietyntyyppisiä rikoksia.

Yleiset tuomioistuimet

Korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça)

Ylimpänä tuomioistuinhierarkiassa on korkein oikeus, joka ei kuitenkaan rajoita perustuslakituomioistuimen toimivaltaa. Se jakautuu riita-asioiden, rikos-asioiden ja työ- ja sosiaalioikeudellisten asioiden jaostoihin.

Sen toimipaikka on Lissabonissa, ja se käyttää tuomiovaltaa koko Portugalin alueella.

Sen toimintaa johtaa presidentti, ja se tekee ratkaisunsa täysistunnoissa (kokoonpano käsittää jaostojen kaikki tuomarit), erityisjaostojen täysistunnoissa ja jaostoittain.

Muutamia laissa vahvistettuja poikkeuksia lukuun ottamatta korkein oikeus käsittelee pelkästään oikeuskysymyksiä.

Ylioikeudet (Tribunais da Relação)

Ylioikeudet toimivat pääsääntöisesti toisen oikeusasteen tuomioistuimina.

Nykyisellään niillä on toimipaikat Lissabonissa, Portossa, Coimbrassa, Évorassa ja Guimarãesissa. Niiden toimintaa johtaa presidentti, ja ne tekevät ratkaisunsa täysistunnoissa ja jaostoittain.

Ylioikeudet jakautuvat riita-asioiden, rikosasioiden, työ- ja sosiaalioikeudellisten asioiden, perheoikeudellisten ja alaikäisiin liittyvien asioiden, kauppaoikeudellisten asioiden, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden sekä kilpailu-, sääntely- ja valvontaviranomaisten valvontaan liittyvien asioiden jaostoihin. Työ- ja sosiaalioikeudellisten asioiden, perheoikeudellisten ja alaikäisiin liittyvien asioiden, kauppaoikeudellisten asioiden, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden sekä kilpailu-, sääntely- ja valvontaviranomaisten valvontaan liittyvien asioiden jaostojen perustaminen riippuu kuitenkin tuomioistuimen koosta ja käsiteltävinä olevien asioiden monimutkaisuudesta. Nämä jaostot perustetaan ylimmän oikeusneuvoston (Conselho Superior da Magistratura) päätöksellä asianomaisen ylioikeuden presidentin ehdotuksesta.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivat pääsääntöisesti alioikeudet (tribunais de comarca). Ne valmistelevat ja ratkaisevat asiat, jotka eivät kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan. Alioikeuksiin kuuluu yleistä toimivaltaa käyttäviä tuomioistuimia ja erityistä toimivaltaa käyttäviä tuomioistuimia.

Alioikeudet jakautuvat osastoihin (juízos), jotka voivat olla erityisosastoja, yleisen toimivallan osastoja tai lähiosastoja. Osastot nimetään toimivallan ja sijaintikunnan mukaan.

Alioikeuksiin voidaan perustaa seuraavia erityisosastoja:

1. riita-asioiden keskusosasto (Juízo Central cível)
2. riita-asioiden paikallisosasto (Juízo Local cível)
3. rikosasioiden keskusosasto (Juízo Central criminal)
4. rikosasioiden paikallisosasto (Juízo Local criminal)
5. vähäisiä rikoksia käsittelevä paikallisosasto (Juízo Local de pequena criminalidade)
6. rikostutkintaosasto (Juízo de instrução criminal)
7. perheoikeudellisia asioita ja alaikäisiin liittyviä asioita käsittelevä osasto (Juízo de família e menores)
8. työoikeudellinen osasto (Juízo do trabalho)
9. kauppaoikeudellinen osasto (Juízo de comercio)
10. täytäntöönpano-osasto (Juizo de execução).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet toimivat tapauksen mukaan yhden tuomarin kokoonpanossa, useamman tuomarin kollegiossa tai käyttävät valamiehistöä. Jokaisessa alioikeudessa on presidentti, jolla on toimivalta edustaa tuomioistuinta ja johtaa sen prosessuaalista, hallinnollista ja muihin tehtäviin liittyvää toimintaa.

Jos tuomioistuimessa tai sen osastossa toimii enemmän kuin viisi tuomaria, tuomioistuimen presidentti voi ehdottaa ylimmälle oikeusneuvostolle kyseisiä tuomareita kuultuaan, että yhteen tai useampaan osastoon nimitetään kyseisen henkilön suostumuksella koordinoiva tuomari (magistrado judicial coordenador). Koordinoiva tuomari käyttää tuomioistuimen presidentin ohjauksessa hänelle delegoitua toimivaltaa (tämä ei kuitenkaan rajoita presidentin toimivaltaa siirtääasia tietyn tuomarin tai kokoonpanon käsiteltäväksi). Koordinoivan tuomarin on annettava selvitys toiminnastaan tuomioistuimen presidentin pyynnöstä.

Hallinto- ja verotuomioistuimet (Tribunais Administrativos e Fiscais)

Hallinto- ja verotuomioistuinten toimivaltaan kuuluu ratkaista kanteet ja muutoksenhakemukset, jotka koskevat hallinnollisissa oikeussuhteissa syntyneitä riitoja ja veroriitoja. Hallinto- ja verotuomioistuimia ovat seuraavat:

1. korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo)
2. hallinnolliset keskustuomioistuimet (tribunais centrais administrativos)
3. hallinnolliset piirituomioistuimet (tribunais administrativos de círculo)
4. verotuomioistuimet (tribunais tributários).

Korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo)

Ylimpänä hallinto- ja verotuomioistuinten hierarkiassa on korkein hallinto-oikeus, joka ei kuitenkaan rajoita perustuslakituomioistuimen toimivaltaa.

Sen toimipaikka on Lissabonissa, ja se käyttää tuomiovaltaa koko Portugalin alueella.

Korkein hallinto-oikeus jakautuu hallinto-oikeudellisten asioiden ja vero-oikeudellisten asioiden jaostoihin. Sillä on toimivalta ratkaista erityisesti hallinnollisten keskustuomioistuinten ratkaisuista tehdyt valitukset.

Korkein hallinto-oikeus toimii presidenttinsä johdolla. Presidenttiä avustaa kolme varapresidenttiä.

Asiat ratkaistaan tapauksen mukaan täysistunnossa, erityisjaostojen täysistunnoissa ja jaostoittain. Vain täysistunto tai erityisjaostojen täysistunnot tarkastelevat oikeuskysymyksiä.

Hallinnolliset keskustuomioistuimet (tribunais centrais administrativos)

Hallinnolliset keskustuomioistuimet ovat yleensä hallinto-oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä käsitteleviä toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Nykyisellään Portugalissa on kaksi hallinnollista keskustuomioistuinta (pohjoisen ja eteläisen alueen hallinnollinen keskustuomioistuin).

Niiden päätehtävänä on käsitellä hallinnollisten piirituomioistuinten ja verotuomioistuinten ratkaisuista tehdyt valitukset.

Kumpikin keskustuomioistuin jakautuu hallinto-oikeudellisten asioiden ja vero-oikeudellisten asioiden jaostoihin.

Hallinnolliset keskustuomioistuimet toimivat presidenttinsä johdolla. Presidenttiä avustaa kolme varapresidenttiä.

Hallinnolliset keskustuomioistuimet tarkastelevat tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä.

Hallinnolliset piirituomioistuimet (tribunais administrativos de círculo) ja verotuomioistuimet (tribunais tributários)

Hallinnolliset piirituomioistuimet ja verotuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, joiden päätehtävänä on ratkaista hallinto-oikeudellisia riita-asioita ja veroriitoja. Ne voivat toimia itsenäisesti hallinnollisina piirituomioistuimina ja verotuomioistuimina, tai ne voidaan yhdistää, jolloin niitä nimitetään hallinto- ja verotuomioistuimeksi (tribunal administrativo e fiscal).

Ne toimivat presidentin johdolla. Presidentin nimittää ylin hallinto- ja verotuomioistuinneuvosto (Conselho Superior dos Tribunais Administrativos e Fiscais) viiden vuoden toimikaudeksi.

Asiat käsitellään yleensä yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta lain mukaan kokoonpanoa voidaan muuttaa tietyissä tapauksissa.

Rauhantuomioistuimet (julgados de paz)

Rauhantuomioistuimet ovat vaihtoehtoinen riitojenratkaisukeino, jota voidaan käyttää yksinomaan siviilioikeudellisissa asioissa, joiden rahamääräinen arvo on pieni, sekä asioissa, jotka eivät koske perhe-oikeutta, perintöoikeutta tai työoikeutta.

Rauhantuomioistuimilla on 13. kesäkuuta 2011 annetun lain nro 78/2011 voimassa olevan sanamuodon mukaisesti toimivalta käsitellä ja ratkaista kanteet, joiden rahamääräinen arvo ei ylitä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimiin sovellettavaa raja-arvoa (15 000 euroa).

Kyseisen lain 9 §:n mukaan rauhantuomioistuimilla on toimivalta käsitellä ja ratkaista

1. kanteet, joissa vaaditaan velvoitteiden täytäntöönpanoa tai täyttämistä, paitsi kun kyseessä on rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano liittymissopimuksen yhteydessä;
2. irtaimen omaisuuden luovutusta koskevat kanteet;
3. asunto-osakeyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista johtuvat kanteet, kun yhtiön hallitus ei ole päättänyt pakollisesta välimiesoikeuden sovintoratkaisusta osakkaiden välisissä tai osakkaiden ja isännöitsijän välisissä riidoissa;
4. kiinteistönomistajien välisten riitojen ratkaisua koskevat kanteet, jotka liittyvät väliaikaiseen läpikulkuun, vesien luonnolliseen virtaamiseen, veden johtamiseen, yhteisiin ojiin tai kaivantoihin; viheraitoihin; ikkunoiden ja ovien avautumiseen sekä katettujen terassien, parvekkeiden ja vastaavien rakennelmien suuntiin; sadevesijärjestelmiin, puu- ja pensasistutuksiin tai kiinteistöjen välisiin aitauksiin ja muureihin;
5. yhteisomistuksessa olevan irtaimen omaisuuden palauttamista, omistusoikeutta, hallintaa, käyttöä ja jakamista koskevat kanteet;
6. yhteisomistuksessa olevan omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeutta, toisen maalle rakentamista koskevaa oikeutta, nautintaoikeutta, asunnon hallintaoikeutta sekä aikaosuuteen perustuvaa asunnon hallintaoikeutta koskevat kanteet;
7. kaupunkialueella tapahtuvaa vuokrausta koskevat kanteet, häätökanteita lukuun ottamatta;
8. sopimukseen perustuvaa ja sopimussuhteen ulkopuolista siviilioikeudellista vastuuta koskevat kanteet;
9. sopimusrikkomusta koskevat kanteet, lukuun ottamatta työsopimuksia ja maaseudulla tapahtuvaa vuokrausta;
10. yleiseen velvoiteoikeudelliseen vastuuseen liittyvät kanteet.

Rauhantuomioistuimilla on toimivalta käsitellä myös siviilioikeudellisia korvausvaatimuksia, joita ei ole esitetty rikosoikeudellisessa menettelyssä tai joiden esittämisestä rikosoikeudellisessa menettelyssä on luovuttu, kun kyseessä ovat

1. lievät ruumiinvammat
2. tuottamuksellinen fyysisen koskemattomuuden loukkaus
3. julkinen kunnianloukkaus
4. henkilökohtaisesti esitetty kunnianloukkaus
5. vähäinen varkaus
6. vähäinen vahinko
7. rajamerkkien muuttaminen
8. ruoan, juoman tai palvelujen saamiseksi tehdyt petokset.

Kyseisen lain 16 §:n mukaisesti jokaisessa rauhantuomioistuimessa on sovittelupalvelu, josta kuka tahansa voi pyytää sovittelua vaihtoehtoisena riitojenratkaisukeinona. Sen tavoitteena on edistää riitojen ratkaisemista osapuolten välisellä alustavalla sovinnolla. Sovittelupalvelulla on toimivalta sovitella mitä tahansa riitoja, joissa voidaan käyttää sovittelua, vaikkei asia kuuluisi varsinaisesti rauhantuomioistuimen toimivaltaan.

Romanian tuomioistuinjärjestelmä – johdantoa

Seuraavassa esitetään Romanian tuomioistuinjärjestelmän rakenne.

Tuomioistuimet ja syyttäjänvirastot

Taso 1

1. Alueelliset tuomioistuimet (176)
2. Syyttäjänvirastot

Taso 2

1. Alioikeudet (42)
2. Eritystuomioistuimet (3)
3. Alaikäisiä ja perheitä koskevia asioita käsittelevä alioikeus (1)
4. Syyttäjänvirastot

Taso 3

1. Muutoksenhakutuomioistuimet (15)
2. Syyttäjänvirastot

Taso 4

1. Korkein oikeus
2. Syyttäjänvirasto

• Romanian tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat korkein oikeus ja muut tuomioistuimet.

Tuomioistuimet

Korkein oikeus (Înalta Curte de Casație și Justiție)

Korkein oikeus on Romanian ylin oikeusaste. Se on ainoa lainkäyttöelin, jolla on valta varmistaa, että muut tuomioistuimet tulkitsevat ja soveltavat lakia yhtenäisellä tavalla. Erityisesti tähän tavoitteeseen pyritään nk. lainkäytöllisiin syihin perustuvalla muutoksenhaulla.

Korkeimmassa oikeudessa on neljä osastoa, joilla kaikilla on oma toimivaltansa:

• ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto
• toinen yksityisoikeudellinen osasto
• rikosoikeudellinen osasto
• hallinto- ja vero-oikeudellinen osasto.

Korkeimman oikeuden toimintarakenteita, joilla on oma toimivaltansa, ovat myösneljä nk. viiden tuomarin kokoonpanoa, täysistunto, lainkäytöllisiin syihin perustuvia muutoksenhakuja käsittelevä jaosto sekä tiettyjä oikeudellisia kysymyksiä selvittävä jaosto.

Korkeimman oikeuden ensimmäinen ja toinen yksityisoikeudellinen osasto sekä hallinto- ja vero-oikeudellinen osasto käsittelevät muutoksenhakutuomioistuinten tekemiä ja muita päätöksiä laissa säädetyllä tavalla. Ne käsittelevät myös muutoksenhakuja muihin kuin lainvoimaisiin tuomioihin tai mihin tahansa oikeuden päätöksiin, joihin ei voi hakea muutosta muilla keinoin tai joiden käsittely muutoksenhakutuomioistuimessa on keskeytynyt.

Korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto käsittelee

1. ensimmäisenä oikeusasteena laissa tarkoitetut menettelyt ja kanteet, jotka on laissa osoitettu korkeimman oikeuden toimivaltaan kuuluviksi

Korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena valtiopetokseen liittyvät rikokset, senaatin, edustajainhuoneen ja Euroopan parlamentin romanialaisten jäsenten tekemät rikokset, hallituksen jäsenten, perustuslakituomioistuimen tuomareiden, ylimmän tuomarineuvoston jäsenten, korkeimman oikeuden tuomareiden sekä korkeimman oikeuden yhteydessä toimivan syyttäjänviraston syyttäjien tekemät rikokset.

2. muutoksenhaut päätöksiin, joita muutoksenhakutuomioistuimet ja sotilasmuutoksenhakutuomioistuin ovat tehneet rikosasioissa ensimmäisenä oikeusasteena
3. muutoksenhaut päätöksiin, joita muutoksenhakutuomioistuimet, sotilasmuutoksenhakutuomioistuin ja korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto ovat ensimmäisenä oikeusasteena tehneet rikosasioissa muutoksenhakutuomioistuimena
4. muutoksenhaut muihin kuin lainvoimaisiin tuomioihin tai mihin tahansa oikeuden päätöksiin, joihin ei voi hakea muutosta muilla keinoin tai joiden käsittely muutoksenhakutuomioistuimessa on keskeytynyt
5. muutoksenhaut rikosasioita koskeviin päätöksiin laissa säädetyllä tavalla
6. ennakkoratkaisupyynnöt, joilla pyydetään selvennystä tiettyihin oikeudellisiin näkökohtiin
7. toimivaltaristiriidat, joissa sillä on ylemmän yleisen tuomioistuimen asema riidanalaisiin tuomioistuimiin nähden
8. toimivaltaisen muutoksenhakutuomioistuimen tekemät siirtopyynnöt toiseen muutoksenhakutuomioistuimeen
9. muut laissa säädetyt tapaukset.

Viiden tuomarin kokoonpanot

Lain nro 304/2004, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, muutettuna ja täydennettynä, 24 §:ssä säädetään, että viiden tuomarin kokoonpanot ratkaisevat muutoksenhaut päätöksiin, jotka korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto on tehnyt ensimmäisenä oikeusasteena, valitukset viiden tuomarin kokoonpanon muutoksenhakutuomioistuimena tekemistä päätöksistä alkuperäisen muutoksenhaun jälkeen, muutoksenhaut ratkaisuihin, jotka korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto on antanut ensimmäisenä oikeusasteena, laissa tarkoitetut kurinpidolliset ja muut asiat, jotka on laissa osoitettu korkeimman oikeuden toimivaltaan kuuluviksi, sekä muutoksenhaut toisen viiden tuomarin kokoonpanon antamiin päätöksiin, joilla on hylätty siirtopyynnöt perustuslakituomioistuimeen. Lain nro 317/2004, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, 51 §:n 3 momentin mukaan viiden tuomarin kokoonpano ratkaisee muutoksenhaut kurinpidollisissa asioissa, joissa ylin tuomarineuvosto on antanut tuomion.

Korkein oikeus kokoontuu täysistuntoon

1. ratkaisemaan muutoksenhakuja, jotka koskevat korkeimman oikeuden oikeuskäytännön muuttamista
2. kuulemaan perustuslakituomioistuinta ennen lakien saattamista virallisesti voimaan sen varmistamiseksi, että lait ovat perustuslain mukaisia.

Muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de apel)

Romanian muutoksenhakutuomioistuimia johtaa presidentti, jonka apuna voi olla yksi varapresidentti tai kaksi varapresidenttiä.

Muutoksenhakutuomioistuimissa toimii jaostoja tai kokoonpanoja, jotka ovat erikoistuneet seuraaviin kysymyksiin:

• yksityisoikeudelliset asiat
• rikosoikeudelliset asiat
• alaikäisiä koskevat ja perheoikeudelliset asiat
• hallinto- ja veroasiat
• työoikeudelliset ja sosiaaliturvaan, yrityksiin, kaupparekisteriin, maksukyvyttömyyteen, sääntöjenvastaiseen kilpailuun tai muihin aloihin liittyvät asiat
• meri- ja sisävesiliikenteeseen liittyvät asiat.

Romanian 15 muutoksenhakutuomioistuinta ovat oikeushenkilöitä ja niistä jokainen kattaa useiden (noin kolmen) alioikeuden oikeudenkäyttöalueen.

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät seuraavia yksityisoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena: hallinto- ja veroasioihin liittyvät riita-asiat erityislakien nojalla,

muutoksenhakutuomioistuimena: valitukset alioikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä,

korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena: muutoksenhaut alioikeuksien muutoksenhakutuomioistuimina tekemistä päätöksistä tai alioikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä, joihin lain mukaan ei voi hakea muutosta, sekä kaikki muut laissa nimenomaisesti säädetyt asiat.

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät seuraavia rikosoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena:

• rikoslain 394–397 §:ssä, 399–412 §:ssä ja 438–445 §:ssä mainitut rikokset
• erityislaeissa mainitut rikokset Romanian kansallista turvallisuutta vastaan
• alueellisten tuomioistuinten ja alioikeuksien tuomarien ja näiden tuomioistuinten yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen syyttäjien tekemät rikokset
• tilintarkastustuomioistuimen lakimiesten, notaarien, haastemiesten tai varainhoidon valvojien sekä ulkopuolisten julkisten tilintarkastajien tekemät rikokset
• laissa määritellyllä tavalla järjestäytyneiden uskontokuntien johtajien ja muiden korkea-arvoisten uskonnollisten henkilöiden, jotka ovat arvoltaan vähintään piispoja tai vastaavia, tekemät rikokset
• korkeimman oikeuden avustavien tuomareiden, muutoksenhakutuomioistuinten ja sotilasmuutoksenhakutuomioistuimen tuomareiden sekä näiden tuomioistuinten yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen syyttäjien tekemät rikokset
• tilintarkastustuomioistuimen jäsenten, Romanian lainsäädäntöneuvoston puheenjohtajan, Romanian oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiesten ja kvestoreiden tekemät rikokset
• siirtopyynnöt toiselle lainkäyttöalueelle laissa tarkoitetun mukaisesti.

muutoksenhakutuomioistuimena: muutoksenhaut alueellisten tuomioistuinten ja alioikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena tekemiin rikosasioita koskeviin päätöksiin

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät myös alioikeuksien välisiä, alueellisten tuomioistuinten ja alueellaan toimivien alioikeuksien välisiä tai eri alioikeuksien tuomiopiirissä mutta muutoksenhakutuomioistuimen alueella toimivien alueellisten tuomioistuinten välisiä toimivaltariitoja.

Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimet tekevät ratkaisuja tuomittujen henkilöiden luovutuspyynnöistä tai ulkomaille siirtämistä koskevista pyynnöistä.

Alioikeus (Tribunal)

Romanian 42 alioikeutta ovat oikeushenkilöitä ja toimivat piirikunnittain (județ). Alioikeuden toimivaltaan kuuluvat kaikki sen piirikunnan alueelliset tuomioistuimet, jossa alioikeus sijaitsee.

Alioikeuksissa toimii jaostoja tai kokoonpanoja, jotka ovat erikoistuneet seuraaviin asioihin:

• yksityisoikeudelliset asiat
• rikosoikeudelliset asiat
• alaikäisiä koskevat ja perheoikeudelliset asiat
• hallinto- ja veroasiat
• työoikeudelliset ja sosiaaliturvaan, yrityksiin, kaupparekisteriin, maksukyvyttömyyteen, sääntöjenvastaiseen kilpailuun tai muihin aloihin liittyvät asiat
• meri- ja sisävesiliikenteeseen liittyvät asiat.

Alioikeus käsittelee seuraavia yksityisoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena: kaikki kanteet, jotka eivät lain mukaan kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan

muutoksenhakutuomioistuimena: muutoksenhaut alueellisten tuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena tekemiin päätöksiin

korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena: muutoksenhaut alueellisten tuomioistuinten tekemistä päätöksistä, joihin lain mukaan ei voi hakea muutosta, sekä kaikki muut laissa nimenomaisesti säädetyt asiat.

Alioikeus käsittelee seuraavia rikosoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena:

• henkirikokset, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, yksilön vapauteen kohdistuvat rikokset, vakavat omaisuuden vahingoittamiseen kohdistuvat rikokset, erittäin vakavia seurauksia aiheuttavat rikokset, maahanmuuttajiin kohdistuva ihmiskauppa, kidutus, korruptio ja virkarikokset, valtionsalaisuuksien luovuttaminen, virkasalaisuuden rikkominen tai virkaan liittyvien julkaisemattomien tietojen luovuttaminen, varojen laiton hankinta ja väärinkäyttö, ydinmateriaaleja tai muita radioaktiivisia aineita koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen, räjähteitä koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen, immuunikadon (aids) levittäminen, tietojärjestelmien ja tiedon turvallisuuteen ja eheyteen kohdistuvat rikokset, järjestäytyneen rikollisryhmän perustaminen
• rikokset, joiden tarkoitus on johtaa henkilön kuolemaan
• rikokset, joista järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismirikosten tutkintaan keskittyvä osasto (Direcția de Investigare a Infracțiunilor de Criminalitate Organizată) tai kansallinen korruptiontorjuntavirasto on asettanut syytteeseen, paitsi jos ne on laissa osoitettu ylempien oikeusasteiden toimivaltaan kuuluviksi
• veronkierron estämiseksi ja torjumiseksi annetun lain 241/2005, sellaisena kuin se on muutettuna, 9 §:ssä tarkoitetut rahanpesuun ja veronkiertoon liittyvät rikokset
• muut sen toimivaltaan lain mukaan kuuluvat rikokset.

Lisäksi alioikeus käsittelee alueellaan toimivien alueellisten tuomioistuinten välisiä toimivaltariitoja sekä muita muutoksenhakuja alueellisten tuomioistuinten tekemiin päätöksiin lain määräämissä tapauksissa.

Alueellinen tuomioistuin (Judecătoria)

Alueelliset tuomioistuimet eivät ole oikeushenkilöitä. Ne toimivat piirikunnissa sekä Bukarestin kaupungissa.

Alueelliset tuomioistuimet käsittelevät yksityisoikeudellisissa asioissa pääasiassa seuraavia:

• kanteet, jotka kuuluvat siviililain (Codul civil) mukaan holhous- ja perheasioista vastaavan tuomioistuimen toimivaltaan lukuun ottamatta asioita, joista laissa nimenomaisesti säädetään muutoin
• kanteet, jotka liittyvät väestörekisteriin rekisteröitymiseen lain mukaisesti
• kanteet, jotka liittyvät eri henkilöiden omistamien monikerroksisten rakennusten, asuntojen tai tilojen hallinnointiin tai tarvittaessa omistajayhdistysten juridisiin suhteisiin luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa
• häätökanteet
• kanteet, joka koskevat yhteisiä muureja tai ojia, rakennusten tai istutusten etäisyyttä, kulkuoikeutta, rasitteita ja kaikkia muita laissa säädettyjä omistusoikeuteen vaikuttavia rajoitteita, joista osapuolet ovat sopineet keskenään tai jotka on asetettu oikeusteitse
• omistusrajojen siirtämistä ja määrittämistä koskevat kanteet
• haltijuuteen liittyvät kanteet
• muiden kuin rahamääräisten vaatimusten hoitamiseen tai hoitamatta jättämiseen liittyvät kanteet riippumatta siitä, perustuvatko ne sopimuksiin, lukuun ottamatta kysymyksiä, jotka lain mukaan kuuluvat muiden tuomioistuinten toimivaltaan
• henkilön kuolleeksi julistamista koskevat kanteet
• omaisuudenjakoon liittyvät kanteet riippumatta omaisuuden arvosta
• perintöasioihin liittyvät kanteet riippumatta omaisuuden arvosta
• oikeudettomaan hallintaan liittyvät kanteet riippumatta omaisuuden arvosta
• maanomistukseen liittyvät kanteet, lukuun ottamatta kanteita, jotka erityislain mukaan kuuluvat muiden tuomioistuinten toimivaltaan
• muut kanteet, joiden kohde on mitattavissa rahana (enintään 200 000 leuta) riippumatta siitä, ovatko osapuolet ammatinharjoittajia.

Lisäksi alueellisissa tuomioistuimissa käsitellään muutoksenhakuja tuomiovaltaa käyttävien paikallisten hallintoviranomaisten ja muiden elinten päätöksiin laissa säädetyissä tilanteissa ja muita kanteita, jotka kuuluvat lain nojalla niiden toimivaltaan.

Alueelliset tuomioistuimet käsittelevät rikosoikeudellisista asioista pääasiassa seuraavia:

yleisesti kaikenlaiset rikokset lukuun ottamatta niitä, joiden ensimmäinen oikeusaste on lain mukaan alioikeus, muutoksenhakutuomioistuin tai korkein oikeus.

Ajantasaista tietoa tuomioistuimista saa Romanian oikeusministeriön ylläpitämästä tuomioistuinportaalista.

Oikeudelliset tietokannat

Seuraavat oikeudelliset tietokannat ovat käytettävissä verkossa:

• Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö julkaistaan tuomioistuimen omalla verkkosivustolla.
• Tuomioistuimet julkaisevat yhteenvetoja päätöksistään tuomioistuinten portaalissa. Ks. esimerkiksi yhteenvedot Bukarestin muutoksenhakutuomioistuimen päätöksistä.
• Romanian lainsäädäntöneuvosto hallinnoi Romanian tuomioistuinten oikeuskäytäntöä koskevaa sivua.

Yleiset tuomioistuimet

Tuomioistuimia koskevan lain 98 §:n mukaisesti Sloveniassa toimii seuraavanlaisia tuomioistuimia:

• paikallistuomioistuimet (okrajno sodišče)
• aluetuomioistuimet (okrožno sodišče)
• ylemmät tuomioistuimet (višje sodišče)
• Slovenian tasavallan korkein oikeus (Vrhovno sodišče).

Paikallistuomioistuimien toimivalta

Tuomioistuimia koskevan lain 99 §:n nojalla paikallistuomioistuimien toimivaltaan kuuluvat:

Rikosasiat

1. antavat ratkaisun ensimmäisenä oikeusasteena rikoksista, joista voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta, lukuun ottamatta lehdissä, radiossa, televisiossa tai muissa julkisissa tiedotusvälineissä tehtyjä kunniaa ja mainetta loukkaavia rikoksia
2. tutkivat edellä kuvattuja rikoksia
3. suorittavat muita laissa säädettyjä tehtäviä

Siviiliasiat

Paikallistuomioistuimet antavat ratkaisun tai päättävät ensimmäisenä oikeusasteena

1. siviiliasioista siviiliprosessilain mukaisesti
2. perintöasioista ja muista riidattomista asioista, ellei laissa ole toisin säädetty, sekä kiinteistörekisteriin liittyvistä asioista
3. täytäntöönpano- ja turvaamisasioista, ellei laissa ole toisin säädetty.

Muut asiat

Paikallistuomioistuimet antavat ratkaisun tai tekevät päätöksen muissa asioissa, jos laissa niin säädetään.

Oikeusapu

Paikallistuomioistuimet vastaavat oikeusapuun liittyvistä asioista, joissa muilla tuomioistuimilla ei ole lakisääteistä toimivaltaa, ja kansainvälisten oikeusavun antamisesta tapauksissa, joissa on kyse rikkomuksista.

Aluetuomioistuimien toimivalta

Tuomioistuimia koskevan lain 101 §:n nojalla aluetuomioistuimien toimivaltaan kuuluvat:

Rikosasiat

1. antavat ratkaisun ensimmäisenä oikeusasteena rikoksista, jotka eivät kuulu paikallistuomioistuimien toimivaltaan
2. suorittavat kohdassa 1 kuvattuja rikoksia koskevia tutkimuksia tai tutkintatoimia
3. suorittavat esitutkinnan ja antavat ratkaisun ensimmäisenä oikeusasteena alaikäisten tekemistä rikoksista
4. päättävät ensimmäisenä oikeusasteena ulkomaisen tuomioistuimen antaman rikostuomion täytäntöönpanosta
5. panevat täytäntöön rikosasioissa annettuja tuomioita (edellä kohtien 1, 3 ja 4 mukaisesti) ja paikallistuomioistuimien antamia rikostuomioita
6. päättävät mahdollisuudesta kaventaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia
7. tekevät päätöksiä asiaankuuluvassa jaostossa ilman oikeudenkäyntiä (myös paikallistuomioistuimien toimivaltaan kuuluvissa rikosasioissa)
8. suorittavat muita laissa säädettyjä tehtäviä
9. valvovat, että tuomittujen kohtelu on laillista ja moitteetonta, ja vastaavat pidätettyjen valvonnasta.

Monimutkaisemmissa tapauksissa, joissa on kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, talousrikoksista, terrorismista, korruptiosta ja muista vastaavista rikoksista, kohdissa 1, 2, 3, 6, 7 ja 8 mainituista tehtävistä huolehtivat (alue)tuomioistuinten erikoistuneet osastot.

Siviiliasiat

Paikallistuomioistuimet antavat ratkaisun tai päättävät ensimmäisenä oikeusasteena

1. siviiliasioista siviiliprosessilain mukaisesti
2. ulkomaisten tuomioistuimien päätösten tunnustamisesta
3. tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista pakollista velkajärjestelyä, konkurssia ja selvitystilaa koskevista asioista sekä niihin liittyvistä riita-asioista
4. immateriaalioikeuksia koskevista riita-asioista
5. ennen riita-asian vireillepanoa esitetyistä väliaikaistoimia koskevista hakemuksista, joista tuomioistuimen on tehtävä päätös sellaisia taloudellisia riita-asioita tai tapauksia koskevien sääntöjen mukaisesti, jotka on päätetty ratkaista välimiesmenettelyssä, ja väliaikaistoimia koskevista hakemuksista immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa
6. hakemuslainkäyttömenettelyissä, joiden osalta laissa näin säädetään.

Muut asiat

• pitävät kaupparekisteriä
• antavat ratkaisun tai tekevät päätöksen muissa asioissa, jos laissa on niin säädetty
• antavat oikeusapua siviili-, rikos- ja muissa asioissa
• antavat kansainvälistä oikeusapua.

Ylempien tuomioistuimien toimivalta

Slovenian tasavallan tuomioistuimia koskevan lain 104 §:n nojalla ylempien tuomioistuimien toimivaltaan kuuluu:

1. antaa ratkaisu tai päättää toisena oikeusasteena valituksista, jotka koskevat paikallis- ja aluetuomioistuimien kyseisellä alueella tekemiä päätöksiä
2. päättää riita-asioista, jotka koskevat paikallis- ja aluetuomioistuimien välistä toimivaltaa kyseisellä alueella tai toimivallan siirtämistä jollekin muulle paikallis- tai aluetuomioistuimelle kyseisellä alueella
3. suorittaa muita laissa säädettyjä tehtäviä

Oikeudelliset tietokannat

Tietokannan nimi ja URL-osoite

Slovenian tasavallan oikeuslaitos

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokannan käyttö on ilmaista.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Slovenian tasavallan oikeuslaitoksen verkkosivuston kautta pääsee käyttämään useita tietokantoja, muun muassa seuraavia:

• Slovenian tasavallan tuomioistuinjärjestelmä
• Oikeushallinto
• Julkiset rekisterit (kiinteistörekisterit, oikeusrekisteri).

Linkkejä

Tuomioistuinten luettelot

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Slovakian tasavallassa tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet. Oikeudellinen lainkäyttö toimeenpannaan kaikissa oikeusasteissa erillään muista valtion elimistä.

Oikeudelliset tietokannat

Slovakian oikeusministeriön tietokanta Slov-Lex

Slovakian oikeusministeriön ylläpitämä ”sähköinen lakikokoelma (Slov-Lex)” perustuu kahteen yhdistettyyn tietojärjestelmään:

1. eZbierka (sähköinen kokoelma) – tietojärjestelmä, joka sisältää sitovia konsolidoituja sähköisiä lainsäädäntötekstejä ja muita standardeja niille, joihin lainsäädäntö vaikuttaa,
2. eLegislatíva (sähköinen lainsäädäntö) – prosessinhallintatietojärjestelmä kaikista lainsäädäntöprosessin vaiheista ja varustettuna edistyneellä lakieditorilla.

Kohderyhmien saamat hyödyt:

Keskeistä oikeusperiaatetta, jonka mukaan kaikki ihmiset tuntevat voimassa olevan lainsäädännön ja tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa, on entistä vaikeampi noudattaa käytännössä, koska lainsäädännön määrä ja monimutkaisuus kasvavat. Slov-Lex-hankkeella pyritään parantamaan kyseisen periaatteen noudattamista varmistamalla, että kaikki voivat tutustua voimassa olevaan lainsäädäntöön:

• kansalaiset – erityisesti hankkeen osa eZbierka hyödyttää heitä siten, että voimassa olevaan lainsäädäntöön on muodollisesti ja sisällöllisesti huomattavasti helpompi tutustua maksutta, ja näin he oppivat tuntemaan uuden lainsäädännön entistä paremmin,
• oikeusalan ammattilaiset voivat jatkuvasti tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tutustua Slovakian tai Euroopan unionin uuteen lainsäädäntöön yleisesti ja erityisesti oman erikoisalansa säännöksiin,
• yrittäjät voivat myös jatkuvasti tarkastella ilmaiseksi voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tutustua Slovakian tai Euroopan unionin uuteen lainsäädäntöön yleisesti ja erityisesti oman toimialansa säännöksiin; parempi sääntely-ympäristö luo entistä paremmat olosuhteet yrittämiselle ja vähentää liiketoimintaan liittyvää hallinnollista rasitusta,
• paikallis- ja alueviranomaiset voivat jatkuvasti tarkastella ilmaiseksi voimassa olevan lainsäädännön lähteitä samalla, kun niiden hallinnollinen rasite vähenee (hallinnollisesti vaativa ja kallis velvollisuus antaa työpäivinä mahdollisuus tutustua lakikokoelmaan, mihin liittyy kokoelman paperikopion tilaus ja arkistointi), kun portaalilla korvataan rasittava velvollisuus avustaa kokoelmaan tutustumisessa työpäivinä,
• julkishallinnot – toisaalta hanke tarjoaa jatkuvasti ja ilmaiseksi mahdollisuuden käyttää voimassa olevan lainsäädännön lähteitä, ja toisaalta se vähentää hallinnollista rasitusta ja siten lainsäädäntöprosessin kustannuksia ja tuo käyttöön myös mahdollisuuden parantaa lainsäädäntötehtävien suorittamista ja Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa,
• oikeusviranomaiset – he voivat jatkuvasti ja nopeasti tarkastella lainsäädäntöä, joka on ollut voimassa millä tahansa historian hetkellä, ja oikeudellisten päätösten viittauksia kulloinkin voimassa olleeseen lainsäädäntöön, millä voidaan poistaa rutiinitehtäviä ainakin osittain ja lisätä tuomarien ja tuomioistuin virkamiesten työn tehokkuutta,
• lainsäädäntöelimet – ne voivat käyttää tehokasta välinettä laatiessaan lainsäädäntöä ja hallinnoidessaan lainsäädäntöprosessia, mikä vapauttaa niitä rasittavasta byrokratiasta ja auttaa niitä keskittymään entistä enemmän vireillä olevien ehdotusten sisältöön.

Yleisiä tuomioistuimia koskeva järjestelmä

Slovakian tuomioistuinjärjestelmä

Slovakian tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat:

• piirituomioistuimet (okresné súdy) (54)
• aluetuomioistuimet (krajské súdy) (8)
• erityisrikostuomioistuin (Špecializovaný trestný súd)
• Slovakian tasavallan korkein oikeus (Najvyšší súd Slovenskej republiky).

Tuomioistuinten toimivalta

Piirituomioistuimet

Piirituomioistuimet tekevät päätöksiä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, jollei tuomioistuinkäsittelyä koskevassa lainsäädännössä muuta säädetä.

Ne käsittelevät ja ratkaisevat myös vaalilakia koskevia asioita silloin, kun asiaa koskevassa lainsäädännössä niin säädetään.

Aluetuomioistuimet

Aluetuomioistuimet tekevät päätöksiä toisen oikeusasteen tuomioistuimena siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, jotka piirituomioistuimet ovat ratkaisseet ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena.

Työjärjestyksessä määritellään, mitkä siviili- ja rikosoikeudelliset asiat aluetuomioistuimet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena.

Aluetuomioistuimet tekevät päätöksiä hallinto-oikeudellisissa asioissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, ellei erikseen toisin säädetä.

Ne käsittelevät ja ratkaisevat myös muita asioita, jos niin säädetään erikseen (laki nro 166/2003 yksityisyyden suojaamisesta luvattomalta tietoteknisten laitteiden käytöltä ja tiettyjen lakien muuttamisesta).

Erityisrikostuomioistuin

Erityisrikostuomioistuin käsittelee rikosoikeudellisia ja muita asioita kuten tuomioistuinkäsittelyä koskevassa lainsäädännössä säädetään.

Korkein oikeus

Korkeimman oikeuden toimivaltaan kuuluvat seuraavat:

• aluetuomioistuinten ja erityisrikostuomioistuimen päätöksiä koskeva tavanomainen muutoksenhaku, jos asiasta säädetään tuomioistuinkäsittelyä koskevassa lainsäädännössä,
• piirituomioistuinten, aluetuomioistuinten, erityisrikostuomioistuimen ja korkeimman oikeuden päätöksiä koskeva ylimääräinen muutoksenhaku, jos asiasta säädetään tuomioistuinkäsittelyä koskevassa lainsäädännössä,
• tuomioistuinten ja valtionhallinnon elinten väliset toimivaltaa koskevat kiistat,
• asian siirtäminen toimivaltaisesta tuomioistuimesta muulle tuomioistuimelle, jos asiasta säädetään tuomioistuinkäsittelyä koskevassa lainsäädännössä,
• muut asiat, jos asiasta säädetään laissa tai määrätään kansainvälisessä sopimuksessa.

Korkein oikeus tarkastelee uudelleen tuomioistuinten päätöksentekoa asioissa, joista on annettu lainvoimainen tuomio.

Korkein oikeus valvoo lakien ja muiden oikeudellisesti sitovien määräysten yhtenäistä tulkintaa ja johdonmukaista soveltamista

• oman päätöksentekonsa avulla,
• antamalla lausuntoja, joiden tarkoituksena on yhtenäistää lakien ja muiden oikeudellisesti sitovien määräysten tulkintaa,
• julkaisemalla ensisijaisen tärkeitä lainvoimaisia tuomioistuinten päätöksiä kokoelmassa, johon kootaan korkeimman oikeuden lausuntoja ja Slovakian tuomioistuinten päätöksiä.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Oikeusministeriö

Yleiset tuomioistuimet ja hallintotuomioistuimet – johdantoa

Suomen tuomioistuimet jaotellaan yleisiin tuomioistuimiin, jotka käsittelevät riita- ja rikosasioita, hallintotuomioistuimiin, jotka vastaavat hallintolainkäytöstä, sekä erityistuomioistuimiin.

Yleisillä tuomioistuimilla tarkoitetaan tuomioistuimia, joiden tuomiovalta on luoteeltaan yleinen. Toisin sanoen ne käsittelevät riita-asioita, jotka eivät kuulu minkään muun tuomioistuimen toimivaltaan. Yleisiä tuomioistuimia ovat:

• käräjäoikeudet (20)
• hovioikeudet (5)
• korkein oikeus.

Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet.

Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallintotuomioistuimensa, Ålands förvaltningsdomstol.

Ylin hallintotuomioistuin on korkein hallinto-oikeus.

Käräjäoikeudet

Käräjäoikeudet ovat yleisten tuomioistuinten alin oikeusaste. Ne käsittelevät riita- ja rikosasioita sekä eräitä hakemusasioita, kuten avioeroja. Suomessa on 20 käräjäoikeutta. Niiden koko sekä asiamäärien että henkilökunnan määrän osalta vaihtelee huomattavasti. Vuosittain käräjäoikeuksissa käsitellään noin 550 000 asiaa (rikosasioita 80 000, riita-asioita 420 000 ja hakemusasioita 50 000). Henkilökunnan kokonaismäärä käräjäoikeuksissa on n. 1900 henkilöä.

Näiden tuomioistuinten toimintaa ja hallinnointia ohjaavia säännöksiä ja määräyksiä on tuomioistuinlaissa (673/2016) ja tuomioistuinten työjärjestyksissä. Alimman oikeusasteen tuomioistuimen johtava tuomari toimii lain mukaan viraston päällikkönä myös hallinnollisissa asioissa.

Käräjäoikeudessa on lisäksi maallikkojäseniä eli lautamiehiä, jotka osallistuvat vakavimpien rikosasioiden sekä maaoikeusasioiden ratkaisemiseen. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto. Oikeusministeriö vahvistaa kustakin kunnasta valittavien lautamiesten lukumäärän. Lautamiehelle maksetaan korvaus valtion varoista.

Asian käsittely käräjäoikeudessa

Riita-asian käsittelyssä käräjäoikeudessa on kaksi vaihetta: valmistelu ja pääkäsittely. Valmistelu aloitetaan osapuolten kirjallisilla kannanotoilla. Riidattomat velkomusasiat ratkaistaan jo tässä vaiheessa. Valmistelu on suullinen ja istunnossa on läsnä yksi tuomari.

Jos asiaa ei vielä tässä vaiheessa voida ratkaista, järjestetään erillinen pääkäsittely. Siinä käräjäoikeuden kokoonpanoon kuuluu joko yksi tai kolme tuomaria. Käsittelyt pidetään mahdollisuuksien mukaan yhtäjaksoisesti.

Rikosasioissa käräjäoikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta rikoksesta. Vähäisiä rikoksia käsittelee yksi tuomari ja vakavammat rikokset yhden tuomarin ja kahden lautamiehen tai kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Rikosasian käsittelyssä noudatetaan samoja periaatteita kuin riita-asian käsittelyssä. Myös rikosasiassa voidaan pitää valmisteluistunto. Tuomioistuin voi pyytää vastaajaa esittämään kantansa ennen pääkäsittelyä. Käsittely on suullinen, ja tuomio perustuu niihin tosiseikkoihin ja todisteisiin, jotka osapuolet ovat tuoneet tuomioistuimen tietoon. Kaikki todisteet otetaan vastaan pääkäsittelyssä. Myös rikosasian käsittelyt pidetään mahdollisuuksien mukaan yhtäjaksoisesti.. Tuomioistuimen kokoonpanoa ei saa muuttaa pääkäsittelyn aikana. Rikosasia voidaan laissa säädetyin edellytyksin ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta.

Jos tuomioistuimen jäsenet eivät pääse yksimielisyyteen tuomiosta, suoritetaan äänestys, jossa kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan riita-asiassa, voittaa tuomarin kannattama vaihtoehto; rikosasiassa voittaa syytetyn kannalta lievempi vaihtoehto.

Käräjäoikeuden ratkaisu perustellaan. Useimmissa tapauksissa tuomio annetaan asianosaisille heti pääkäsittelyn päätyttyä. Laajoissa tai muuten monimutkaisissa rikosasioissa tuomion antaminen voi kuitenkin kestää enintään kaksi viikkoa. Silloin tuomio on saatavissa kirjallisena tuomioistuimen kansliasta.

Hovioikeudet

Suomessa on viisi hovioikeutta (Helsingin, Itä-Suomen (Kuopiossa), Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus).

Ylioikeutena toimiva hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista. Eräissä tapauksissa hovioikeus toimii myös alimpana oikeusasteena. Se käsittelee esimerkiksi syyteasiat, jotka koskevat sen alaisien käräjäoikeuksien tuomareiden tai ylempien virkamiesten virkarikoksia.

Hovioikeus myös valvoo alaisiensa käräjäoikeuksien lainkäyttöä ja käsittelee eräitä oikeushallintoasioita. Yksi oikeushallintoon liittyvistä tehtävistä on lausunnon antaminen tuomarinvalintalautakunnalle käräjäoikeuden tai hovioikeuden tuomarin viran hakijoista. Hovioikeus antaa lausuntonsa tätä tehtävää varten säädetyssä kokoonpanossa. Hovioikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa hovioikeuden presidentti.

Hovioikeus jakautuu osastoihin. Osastoon kuuluu osastonjohtaja ja muita tuomareita. Asioita käsitellään tavallisesti kokoonpanossa, jossa on kolme tuomaria.

Asian käsittely hovioikeudessa

Eräissä riita- ja rikosasioissa valittaja tarvitsee hovioikeudelta jatkokäsittelyluvan. Jatkokäsittelyluvan myöntämisestä säädetään laissa. Asiat käsitellään hovioikeudessa joko kirjallisessa menettelyssä tai suullisessa pääkäsittelyssä.

Korkein oikeus

Korkein oikeus on ylin muutoksenhakuaste. Korkein oikeus jakautuu jaostoihin, jotka ovat päätösvaltaisia viiden jäsenen kokoonpanossa.

Jotta asia voidaan saattaa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi, asianosaisen on tehtävä tuomioistuimen tuomiota koskeva valituslupahakemus. Korkein oikeus tutkii hakemuksen saatuaan, voiko se antaa valitusluvan kyseisessä tapauksessa. Valitusluvan myöntämisestä päätetään kaksi- tai kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Valituslupa voidaan myöntää vain laissa säädetyin perustein.

Korkein oikeus on vuodesta 1980 lähtien ollut ennakkopäätöstuomioistuin. Korkeimman oikeuden ratkaisulla asetetaan käytännöllisesti katsoen oikeusnormi, jota muiden tuomioistuinten on noudatettava vastaavissa tapauksissa. Valituslupaa ei tarvita asiassa, jossa hovioikeus on toiminut alimpana oikeusasteena.

Korkeimman oikeuden toimintaa johtaa korkeimman oikeuden presidentti. Korkeimman oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi. Esittelijöitä ovat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset sekä vanhemmat oikeussihteerit ja oikeussihteerit.

Lainkäyttöasioiden käsittelyn lisäksi korkein oikeus nimittää yleisten tuomioistuinten määräaikaisia tuomareita yli vuoden mittaiseksi ajaksi. Korkein oikeus myös antaa lausunnon tasavallan presidentille toimitetuista lakiehdotuksista ja armonanomuksista.

Käsittely korkeimmassa oikeudessa on yleensä kirjallista. Suullinen käsittely järjestetään tarvittaessa.

Hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeudet

Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä.

Viranomaisen on päätöksen yhteydessä ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Usein päätökseen voidaan ensin hakea oikaisua hallintoviranomaiselta, jonka jälkeen päätökseen edelleen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit määräytyvät maakuntien aluejaon mukaisesti niin, että yhteen tuomiopiiriin voi kuulua yksi tai useampia maakuntia.

Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen. Ellei hallinto-oikeuden ratkaisu tyydytä, voidaan useimmissa asioissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ainakin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Hallinto-oikeuksista säädetään hallinto-oikeuslaissa (430/1999), valtioneuvoston asetuksessa hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä (865/2016) sekä yksittäisissä työjärjestyksissä. Hallinto-oikeuksissa sovelletaan prosessilakina hallintolainkäyttölakia (586/1996).

Hallinto-oikeudet käsittelevät vuosittain runsaat 20.000 asiaa. Suurin osa asioista on valitusasioita, mutta hallinto-oikeuksissa käsitellään myös hallintoriiata-asioita ja alistusasioita. Käsiteltäviä asiaryhmiä on diaarikaavan mukaan lähes 300, mikä osaltaan kuvaa asioiden laajaa kirjoa. Hallinto-oikeudet ovat yleisiä alueellisia tuomioistuimia, joissa käsitellään pääsääntöisesti kaikkia hallintolainkäyttöasioita. Eräät asiat on kuitenkin keskitetty tiettyihin hallinto-oikeuksiin:

• Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellään muun muassa kaikki arvonlisäveroa ja tulleja koskevat asiat.
• Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi kuuluu muutoksenhaku vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja velvoittamispäätöksistä.
• Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsitellään muutoksenhaut maatilatalouden tuista, maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maatalouden rakennetuista.
• Pohjois-Suomen hallinto-oikeus käsittelee muutoksenhaut niistä tukiasioista, jotka koskevat porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä eräitä kolttalain nojalla ratkaistavia asioita.

Hallinto-oikeudessa on hallinto-oikeuden ylituomari sekä muina jäseninä hallinto-oikeustuomareita. Hallinto-oikeuden toimintaa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa ylituomari. Hallinto-oikeudet voivat toimia jaostoihin jakautuneena. Jaostoja johtaa jaoston puheenjohtajaksi määrätty hallinto-oikeustuomari. Hallinto-oikeustuomareiden lisäksi hallinto-oikeudessa on esittelijöitä ja kansliahenkilökuntaa. Hallinto-oikeuksissa on henkilökuntaa yhteensä noin 550 henkilöä.

Hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanot

Hallinto-oikeus on kolleginen tuomioistuin, joka on yleensä päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Oikeuden jäseniä ovat hallinto-oikeuden ylituomari ja hallinto-oikeustuomarit. Eräissä asioissa, kuten mielenterveyttä ja lapsen huostaanottoa koskevissa jutuissa, käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuu lisäksi sivutoiminen asiantuntijajäsen. Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisten asioiden käsittelyyn osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi luonnontieteen tai tekniikan alan tuomareita. Normaali kokoonpano näissä asiaryhmissä on nelijäseninen.

Hallinto-oikeuksien on mahdollista ratkaista tietyt laissa erikseen määritellyt yksinkertaisemmat valitusasiat tavallista suppeammissa kokoonpanoissa. Edellytyksenä on, että asianosaisten oikeusturva ei vaarannu.

Kahden tuomarin kokoonpanossa voidaan ratkaista tietyt laissa luetellut asiat silloin, kun valitusasia on selkeä eikä siinä vaadita uudentyyppistä laintulkintaa. Tällaisia asioita ovat muun muassa eräät tulo-, kiinteistö- ja autoveroihin sekä rakennuslupiin liittyvät valitukset. Jos tuomarit ovat kaksijäsenisessä kokoonpanossa ratkaisusta eri mieltä, asia siirretään päätettäväksi normaaliin kolmen jäsenen kokoonpanoon. Yksi tuomari voi ratkaista muun muassa pysäköintivirhemaksua, ajoneuvon siirtoa, ajokorttiasioita ja joukkoliikenteen tarkastusmaksua koskevia valituksia. Lisäksi yksi tuomari voi päättää kaikista välitoimiksi luettavista täytäntöönpanokielloista sekä kieltää tai keskeyttää verojen ja maksujen ulosoton.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Hallinto-oikeudessa asiat ratkaistaan pääasiassa kirjallisesti, mutta suullisten käsittelyiden ja katselmusten järjestäminen on viime vuosina yleistynyt. Suullisia käsittelyjä on paljon erityisesti lastensuojeluasioissa ja ulkomaalaisasioissa.

Asiaa käsiteltäessä valittajalla tai hakijalla on lähtökohtaisesti velvollisuus esittää selvitystä vaatimuksistaan ja niiden perusteista. Hallinto-oikeudella on kuitenkin ns. virallisperiaatteen perusteella vastuu siitä, että asia tulee selvitetyksi. Hallintolainkäyttölain mukaan hallinto-oikeus huolehtii asian selvittämisestä viran puolesta käsittelyn tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja asian laadun edellyttämässä laajuudessa.

Hallinto-oikeudessa asiat pyritään käsittelemään vireilletulojärjestyksessä. Tietyt asiat käsitellään kuitenkin lain mukaan kiireellisinä. Kun asia on tullut vireille hallinto-oikeudessa, esittelijä valmistelee asiaa. Hallinto-oikeuksissa asioiden esittelijöinä toimivat hallinto-oikeussihteerit ja notaarit, joskus myös hallinto-oikeustuomarit. Esittelijä hankkii tarvittavat viranomaisten lausunnot tai selvitykset sekä huolehtii asianosaisten kuulemisesta.

Asian vireilletulon jälkeen tutkitaan prosessin edellytykset ja valitusasiassa hankitaan viranomaisen lausunto ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat. Tämän jälkeen kuullaan mahdollisia muita asianosaisia ja valittajaa.

Asian esittelijä laatii ratkaistavana olevasta asiasta perustellun ratkaisuehdotuksen. Asiakirjat ja ratkaisuehdotus kiertävät tuomareiden tutkittavana, jonka jälkeen asia ratkaistaan hallinto-oikeuden istunnossa.

Hallinto-oikeus harkitsee kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mitkä seikat ovat ratkaisun kannalta olennaisia. Jos päätöksen tekemiseen osallistuvat tuomarit eivät ole ratkaisusta yksimielisiä, siitä äänestetään. Myös asian esittelijä voi jättää eriävän mielipiteensä. Istunnon jälkeen päätöksen perusteluja voidaan vielä täsmentää ja kun ratkaisukokoonpano on allekirjoittanut päätöstaltion se annetaan asianosaisille ja viranomaiselle tiedoksi.

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus on ylin hallintotuomioistuin ja se käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. Osassa asioista on ensin haettava valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Suomessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan valittaa oikeudellisin perustein myös ylintä toimeenpanovaltaa edustavien valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä.

Korkein hallinto-oikeus voi antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä lainsäädäntöasioissa. Se valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Tavoitteena on varmistaa, että hallintotuomioistuinjärjestelmä toimii kokonaisuutena ja tehokkaasti. Lisäksi korkein hallinto-oikeus nimittää hallintotuomioistuinten tuomareita yli vuoden mittaisiin määräaikaisuuksiin.

Korkeinta hallinto-oikeutta johtaa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi. Oikeusneuvoksia on noin 20. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on lisäksi noin 50 juristia esittelijänä ja saman verran muuta henkilökuntaa. Korkein hallinto-oikeus toimii jakautuneena jaostoihin. Kansliapäällikkö johtaa kansliaa.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle saapuu vuosittain noin 6000 asiaa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainkäyttöasiat ratkaistaan säännönmukaisesti viiden jäsenen kokoonpanoissa. Valituslupa-asiassa hakemus voidaan hylätä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Lainoppineiden jäsenten lisäksi oikeuden kokoonpanoon kuuluu kaksi sivutoimista asiantuntijajäsentä vesi- ja ympäristönsuojelulain asioissa sekä patenttia, hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa. Asiantuntijajäsenellä on riippumattoman tuomarin asema. Menettely on korkeimmassa hallinto-oikeudessa enimmäkseen kirjallista, katselmuksia ja suullisia käsittelyjä järjestetään vuosittain alle kymmenen.

Oikeudelliset tietokannat ja verkkosivustot

Tietokannan nimi

Finlex

Onko sivusto tai tietokanta maksuton?

Sivusto on maksuton.

Internetsivusto Suomen oikeuslaitos sisältää tietoja Suomen tuomioistuinjärjestelmästä. Se on keskitetty verkkopalvelu, jossa annetaan tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa, oikeusaputoimistoja ja muita Suomen oikeuslaitokseen liittyviä julkisia elimiä koskevia tietoja.

Palvelussa on esimerkiksi myös hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien uusin oikeuskäytäntö. Korkeimman oikeuden, hovi- ja hallinto-oikeuksien sekä erityistuomioistuinten laajimmat tietokannat ovat Suomen oikeusministeriön ylläpitämässä maksuttomassa Finlex-palvelussa.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Yleiset tuomioistuimet käsittelevät rikos- ja riita-asioita. Ne kuuluvat kolmiportaiseen järjestelmään:

• Käräjäoikeudet (Tingsrätt)
• Hovioikeudet (Hovrätt)
• Korkein oikeus (Högsta domstolen)

Yleiset hallintotuomioistuimet käsittelevät julkishallintoon liittyviä asioita. Ne kuuluvat kolmiportaiseen järjestelmään:

• Hallinto-oikeudet (Förvaltningsrätt)
• Kamarioikeudet (Kammarrätt)
• Korkein hallinto-oikeus (Högsta förvaltiningsdomstolen)

Lisäksi erityisalojen kysymyksiä käsittelemään on perustettu eräitä erikoistuomioistuimia, kuten Työtuomioistuin ja Markkinatuomioistuin.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Seuraavassa esitellään Englannin ja Walesin tuomioistuinten organisaatiota. Kaikkien tuomioistuinten hallinto (korkeinta oikeutta lukuun ottamatta) ja tukitoiminnot on keskitetty oikeusvirastolle, jonka verkkosivustolla (Her Majesty's Courts and Tribunals Service) on lisätietoja.

Korkein oikeus

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen muutoksenhakuvaliokunnan toimivalta siirtyi 1. lokakuuta 2009 uudelle korkeimmalle oikeudelle Supreme Court of the United Kingdom. Korkein oikeus otti hoitaakseen myös ns. valtakunnanneuvoston (Privy Council) oikeudellisen valiokunnan tehtävät. Privy Council oli ylin muutoksenhakutuomioistuin monissa Kansainyhteisön maissa, Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisilla alueilla ja Ison-Britannian kruunun alaisuuteen kuuluvilla alueilla.

Supreme Court on Yhdistyneen kuningaskunnan ylin muutoksenhakutuomioistuin sekä rikos- että siviiliasioissa. Skotlannin rikosasioissa ei tosin ole muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Valituslupa korkeimpaan oikeuteen myönnetään yleensä vain silloin, kun valitukseen sisältyvät oikeuskysymykset ovat yleisesti merkittäviä.

Court of Appeal (muutoksenhakutuomioistuin)

Court of Appeal on alempi muutoksenhakutuomioistuin, joka jakautuu rikosoikeus- ja siviilioikeusjaostoon (Criminal Division, Civil Division). Sen istunnot pidetään tavallisesti Lontoossa.

Rikosoikeusjaostossa oikeuden puheenjohtajana toimii tuomioistuinlaitoksen päällikkö Lord Chief Justice. Rikosoikeusjaosto käsittelee valituksia, joita alemman oikeusasteen Crown Court ‑tuomioistuimessa tuomitut henkilöt esittävät tuomiostaan tai heille määrätystä rangaistuksesta. Rikosoikeusjaostolla on valtuudet kumota tuomio, pitää se voimassa tai määrätä uudelleenkäsittely, ja se voi muuttaa rangaistusta (mutta ei kuitenkaan koventaa sitä). Jos muutoksenhaun on pannut vireille syyttäjälaitoksen valvonnasta vastaavaAttorney General, Court of Appeal voi kuitenkin koventaa tuomiota, jos se pitää sitä kohtuuttoman lievänä.

Court of Appeal -tuomioistuimella on laaja toimivalta käsitellä valituksia, jotka koskevat mm. oikeudenkäynnin raportoinnin tai yleisön läsnäolon rajoituksia tai syyttäjälle vastaisia päätöksiä. Tuomioistuin käsittelee myös rikoshyötyä koskevan lain (Proceeds of Crime Act 2002) perusteella tehtyjä valituksia ja sotaoikeusasioissa tehtyjä valituksia.

Rikosoikeusjaoston käsittelyssä istuu yleensä kolme tuomaria, mutta he antavat yhteisen tuomion enemmistön kannan perusteella.

Court of Appeal -tuomioistuimen siviilioikeusjaoston puheenjohtajana toimii Master of the Rolls. Tuomioistuin käsittelee lähinnä seuraavien tuomioistuinten tuomioista tehtyjä valituksia: High Court -tuomioistuimen kaikki kolme osastoa (Chancery, Queen’s Bench ja Family Division), eri puolilla Englantia ja Walesia sijaitsevat alemman oikeusasteen County Court ‑siviilituomioistuimet ja eräät tribunal-tuomioistuimet. Siviilioikeusjaoston kokoonpanoon kuuluu tavallisesti kolme Lord Justice ‑tuomaria. Tuomareilla on valtuudet antaa mikä tahansa sellainen määräys, joka alemman tuomioistuimen olisi heidän mielestään pitänyt antaa. Joissakin tapauksissa he voivat määrätä asian uudelleenkäsittelystä.

Court of Appeal -tuomioistuimessa kuullaan harvoin todistajia. Ratkaisut perustuvat yleensä asiakirjoihin, edellisten istuntojen pöytäkirjoihin ja osapuolia edustavien asianajajien esittämiin perusteluihin.

High Court (ylemmän oikeusasteen tuomioistuin)

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin High Court sijaitsee Lontoossa, mutta oikeudenkäyntejä voidaan järjestää myös muualla Englannissa ja Walesissa. High Court voi periaatteessa käsitellä lähes mitä tahansa siviilikannetta, mutta käytännössä se keskittyy pääasiassa laajoihin tai monitahoisiin oikeustapauksiin. Tuomioistuin jakautuu kolmeen osastoon:

• Queen’s Bench Division on näistä kolmesta suurin. Se käsittelee hyvin monenlaisia siviiliasioita, kuten vahingonkorvauskanteita, jotka liittyvät sopimusrikkomuksiin, oikeudenloukkauksiin, kunnianloukkauksiin, kauppariitoihin tai merioikeudellisiin asioihin (mm. alusten yhteentörmäyksiin, lastin vahingoittumiseen ja pelastustoimiin liittyvät siviilikanteet).
• Chancery Division on erikoistunut varallisuusoikeudellisiin asioihin, kuten kuolinpesien hoitoon, testamenttien tulkintaan, patentteihin ja tekijänoikeuksiin, maksukyvyttömyystapauksiin ja yhtiö- ja osakkuusriitoihin.
• Family Division eli perheoikeuden osasto käsittelee monia vaativia avioeroasioita ja niihin liittyviä taloudellisia ja perheoikeudellisia asioita. Se käsittelee eräitä lapsen asemaan liittyviä asioita (erityisesti holhousta, huostaanottoa, adoptiota ja lapsikaappauksia), Court of Protection ‑tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia, vajaavaltaisiin liittyviä asioita sekä alaikäisten lääketieteelliseen hoitoon liittyviä asioita.

Administrative Court (ylempi hallinto-oikeus)

Administrative Court ‑tuomioistuin (ylempi hallinto-oikeus) valvoo Englannin ja Walesin muita hallintotuomioistuimia sekä alempia ja tribunal-tuomioistuimia.

Valvontatoimivalta kattaa julkisoikeudellisia tehtäviä hoitavat henkilöt ja elimet, ja sitä käytetään etupäässä erityisen tuomioistuinvalvontamenettelyn (judicial review) kautta. Tuomioistuinvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että näiden elinten tai henkilöiden päätökset on tehty oikein ja lainmukaisesti ja että niissä ei ylitetä parlamentin antamaa toimivaltaa.

Muita hallinto-oikeuden käsittelemiä asioita ovat erilaiset valitukset ja hakemukset, joista säädetään laissa. Näihin kuuluvat

• eräisiin säädöksiin perustuva oikeus valittaa ministerien, paikallishallinnon ja tribunal-tuomioistuinten päätöksistä
• kansalaisuus-, maahanmuutto- ja turvapaikkalain (Nationality, Immigration and Asylum Act 2002) mukaiset hakemukset
• tiettyjä Magistrates’ Court- ja Crown Court -tuomioistuinten tuomioita koskevat muutoksenhakukanteet
• pidätyksen lainmukaisuuden tutkimista koskevat hakemukset (habeas corpus ‑hakemukset)
• oikeuden halventamisesta syytteeseen asettamista koskevat hakemukset
• kiusantekomielessä nostettuihin kanteisiin liittyvät hakemukset
• kuolinsyyn selvittämistä koskevan lain (Coroners Act 1988) mukaiset hakemukset
• terrorismin torjuntaa, rikoshyötyä ja huumausainekauppaa koskevien lakien sekä rikoslain mukaiset eri hakemukset.

Hallinto-oikeus (Administrative Court) avasi vuonna 2009 aluetoimistot Birminghamiin, Cardiffiin, Leedsiin ja Manchesteriin, minkä ansiosta kantajat ja hakijat voivat tehdä tietyntyyppisiä hakemuksia lähellä aluetta, johon heillä on tiivis yhteys. Marraskuussa 2012 avattiin vielä yksi aluetoimisto Bristoliin.

Divisional Courts

Jotkin alempien oikeusasteiden tuomioihin haetut muutokset käsitellään High Court -tuomioistuimen alajaostoina toimivissa tuomioistuimissa (Divisional Courts), joissa on vähintään kahden tuomarin kokoonpano.

County Court -tuomioistuinten tuomioita koskevat valitukset, jotka liittyvät Chancery- ja Queen’s Bench ‑osastojen toimivaltaan, käsitellään vastaavissa Divisional Court ‑tuomioistuimissa.

Queen’s Bench ‑osaston Divisional Court -tuomioistuimet käsittelevät muun muassa Magistrates’ Court -tuomioistuinten ja Crown Court -tuomioistuimen tuomioihin tehtyjä oikeuskysymyksiin rajoittuvia valituksia (paitsi silloin, kun Crown Court käsittelee syytteeseen asettamista).

Perheoikeuden osasto Divisional Court käsittelee Magistrates’ Court ‑tuomioistuinten perheoikeudellisissa asioissa antamiin tuomioihin kohdistuvia valituksia.

County Courts

Englannissa ja Walesissa suurin osa riita-asioista käsitellään County Court ‑tuomioistuimissa. Karkeasti jaoteltuna yksinkertaiset riita-asiat ratkaistaan County Court ‑tuomioistuimissa, kun taas monitahoisemmat tapaukset käsittelee High Court. Suurin osa County Court -tuomioistuimissa käsitellyistä asioista liittyy velkojen perintään. Lisäksi niissä käsitellään omaisuuden hallinnan menettämiseen (esimerkiksi kiinnelainan jäätyä maksamatta), henkilövahinkoihin ja tuottamukseen liittyviä kanteita sekä konkurssiasioita.  Osa County Court -tuomioistuimista toimii myös High Court -tuomioistuimen piirikirjaamoina (District Registries), joissa voidaan nostaa High Court -tuomioistuimelle kuuluvia kanteita. Lisäksi osalla niistä on erityinen toimivalta käsitellä vähemmän monitahoisia asioita, jotka tavallisesti käsiteltäisiin High Court -tuomioistuimessa.

Alle 5 000 punnan velkoja tai vahinkoja koskevat kanteet ratkaistaan tavallisesti erityisessä vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä. Se on tarkoitettu edulliseksi ja epämuodolliseksi keinoksi ratkaista riitoja siten, että asianajajaa ei tarvita. Tällaisissa tapauksissa tuomari voi ottaa tutkinnallisen roolin ja auttaa sekä kantajaa että vastaajaa perustelemaan asiaansa. County Court -tuomioistuimet tarjoavat myös vähäisten vaatimusten sovittelupalvelua. Muiden riitautettujen vaatimusten sovittelussa voidaan käyttää tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua.

County Court -tuomioistuimissa käsitellään myös perheoikeudellisia asioita, muun muassa avioeroja ja lapsiin liittyviä asioita, kuten huoltajuutta, huostaanottoa ja adoptioita. Joitakin monimutkaisia perheoikeudellisia asioita voidaan käsitellä High Court -tuomioistuimessa. Sen perheoikeuden osaston kirjaamo hoitaa lisäksi perheoikeudelliset asiat Lontoon keskustassa paikallisten County Court -tuomioistuinten sijasta. Perheasiain sovittelua tarjoaa lapsi- ja perheoikeuden neuvonta- ja tukipalvelu (Children and Family Court Advisory and Support Service eli CAFCASS).

Crown Court

Crown Court on kansallinen alemman oikeusasteen rikostuomioistuin, joka kokoontuu Englannin ja Walesin eri keskuksissa. Se käsittelee kaikki Magistrates’ Court -tuomioistuinten eteenpäin siirtämät vakavat rikosasiat. Oikeudenkäynnissä asiat käsitellään kokoonpanossa, johon kuuluu tuomari ja 12-jäseninen kansalaisista muodostuva valamiehistö.

Joskus valamiehiä tarvitaan myös riita-asioissa (kuten kunnianloukkaus ja poliisia vastaan vahingontekotarkoituksessa nostetut syytteet), vaikka tätä ei tapahdukaan usein. Tällöin asian käsittelee High Court- tai County Court -tuomioistuin. Crown Court toimii myös muutoksenhakutuomioistuimena asioissa, joita maallikkotuomarit (magistrates) ovat käsitelleet Magistrates’ Court -tuomioistuimessa.

Magistrates’ Courts

Alemman oikeusasteen Magistrates’ Court ‑tuomioistuimissa käsitellään etupäässä rikosasioita. Suurin osa rikoksista käsitelläänkin niissä. Vakavat rikosasiat siirretään kuitenkin Crown Court -tuomioistuimeen oikeudenkäyntiä varten. Magistrates’ Court -tuomioistuimet käsittelevät myös joitakin siviiliasioita, joita ovat esimerkiksi perheoikeudelliset asiat, tietyntyyppisten velkojen (kuten kunnallisveron) perintä, ja lupa-asiat (esimerkiksi anniskeluoikeudet), lupaehtojen tai tuomioistuimen määräysten rikkomukset sekä vedonlyöntiin ja pelaamiseen liittyvät asiat.

Valtaosan Magistrates’ Court -tuomioistuimiin tulevista asioista käsittelevät maallikkotuomarit (lay magistrates, joita nimitetään myös rauhantuomareiksi, justices of the peace). Heillä ei ole oikeudellista koulutusta. Maallikkotuomarit toimivat yleensä kolmen tuomarin kokoonpanossa, ja oikeuskysymyksissä heitä neuvoo lakimiestutkinnon suorittanut tuomioistuimen virkamies. Magistrates’ Court -tuomioistuimiin tulevia monitahoisempia asioita käsittelevät ammattituomarikunnan jäsenet, nimittäin päätoimiset piirituomarit (district judges) ja heidän sivutoimiset sijaisensa (deputy district judges).

Magistrates’ Court voi määrätä sakkorangaistuksia ja (lyhyitä) vankeustuomioita rikoksista tuomituille. Osa asioista siirretään kuitenkin Crown Court -tuomioistuimeen seuraamusten määräämistä varten.

Jotkin Magistrates’ Court -tuomioistuimet nimetään nuorisotuomioistuimiksi (youth courts) tai perheasiain tuomioistuimiksi (family proceedings courts). Näissä tuomioistuimissa istuu erityiskoulutuksen saaneita maallikkotuomareita, ja niissä käsitellään ainoastaan syytteitä ja hakemuksia, jotka koskevat alaikäisiä (nuorisotuomioistuimet) tai perheoikeudellisia asioita (perheasiain tuomioistuimet).

Linkkejä

Oikeusvirasto

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Seuraavassa kuvataan Pohjois-Irlannin eri tuomioistuimet.

Korkein oikeus (Supreme Court)

Ylähuoneen muutoksenhakuvaliokunnan (Appellate Committee) toimivalta siirtyi vuonna 2009 uudelle Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmalle oikeudelle (Supreme Court of the United Kingdom). Se otti hoitaakseen myös ns. valtakunnanneuvoston oikeudellisen valiokunnan (Judicial Committee of the Privy Council) tehtävät. Privy Council on ylin muutoksenhakutuomioistuin monissa Kansainyhteisön maissa, Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisilla alueilla ja Ison-Britannian kruunun alaisuuteen kuuluvilla alueilla.

Korkein oikeus on Yhdistyneen kuningaskunnan ylin muutoksenhakutuomioistuin sekä rikos- että siviiliasioissa, mutta Skotlannin rikosasioissa ei ole muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Valituslupa korkeimpaan oikeuteen myönnetään yleensä vain silloin, kun valitukseen sisältyvät oikeuskysymykset ovat yleisesti merkittäviä.

Alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal)

Pohjois-Irlannin alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuin toimii Belfastin oikeustalossa (Royal Courts of Justice). Se käsittelee muutoksenhakukanteita, jotka koskevat ratkaisuja, joita rikosoikeustuomioistuin (Crown Court) on tehnyt rikosasioissa ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court) siviiliasioissa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court)

Belfastissa toimiva ylemmän oikeusasteen tuomioistuin käsittelee siviiliasioita sekä rikosasioihin liittyviä muutoksenhakukanteita, ja sillä on myös valta tarkastella yksityishenkilöiden tai organisaatioiden toimia varmistaakseen, että nämä ovat toimineet laillisesti ja oikeutetusti. Se käsittelee yleensä asioita, joissa vaateen arvo on yli 30 000 puntaa. Joissakin tapauksissa arvoltaan yli 30 000 punnan vaade voidaan siirtää ylemmän oikeusasteen tuomioistuimesta alemman oikeusasteen siviilituomioistuimeen (County Court) ja vastaavasti arvoltaan alle 30 000 punnan vaade voidaan siirtää alemman oikeusasteen siviilituomioistuimesta ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin jakautuu kolmeen jaostoon. Ne ovat

• Family Division: Tämä jaosto käsittelee monimutkaisia riitautettuja avioeroasioita, lapsenhuoltoasioita, adoptiota, lähisuhdeväkivaltaa jne. Se käsittelee myös muutoksenhakukanteita, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuinten ja alemman oikeusasteen siviilituomioistuinten avioliittoasioissa tekemiä ratkaisuja, sekä henkisesti vajaakykyisten asioita ja tiettyjä perimysasioita.
• Queens Bench Division: Tämä jaosto käsittelee suuria ja/tai monimutkaisia vahingonkorvauskanteita. Se käsittelee myös rajallisesti muutoksenhakukanteita, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuinten ja rikostuomioistuinten tekemiä ratkaisuja. Lisäksi se tarkastelee organisaatioiden toimia selvittääkseen, ovatko nämä toimineet lainmukaisesti, ja käsittelee kunnianloukkaus- ja herjausasioita.
• Chancery Division: Tämä jaosto käsittelee säätiöitä, riitautettuja testamentteja, yritysten selvitystilaa ja purkamista, konkursseja, panttauksia, lahjoituksia, riitautettuja tuloja (useimmiten tuloveroasioita) jne.

Rikostuomioistuin (Crown Court)

Rikostuomioistuin käsittelee seuraavanlaisia asioita:

• vakavia rikoksia, joita tuomari ja valamiehistö käsittelevät
• rikosasioita, joissa alemman oikeusasteen tuomioistuin on todennut epäillyn syylliseksi ja jotka on siirretty rikostuomioistuimeen tuomion julistamista varten.

Rikostuomioistuimen määräämät vankeus- ja sakkorangaistukset ovat kovempia kuin alemman oikeusasteen tuomioistuimen rangaistukset.

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuin (County Court)

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuimet käsittelevät siviiliasioita. Asioita ratkaisevat tuomarit (judge) tai piirituomarit (district judge). Alemman oikeusasteen siviilituomioistuimet käsittelevät yleensä asioita, joiden arvo on alle 30 000 puntaa (tai 45 000 puntaa pääoma-asioissa). Arvoltaan suuremmat asiat käsitellään ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa (ks. edellä). Kaikkien säänneltyjä luottosopimuksia koskevien vaateiden käsittely on aloitettava alemman oikeusasteen siviilituomioistuimesta niiden arvoon katsomatta.

Esimerkkejä alemman oikeusasteen siviilituomioistuimen käsittelemistä asioista:

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuin voi käsitellä monenlaisia asioita, mutta tavallisimpia ovat seuraavat:

• Vuokraisännän ja vuokralaisen väliset riidat, jotka koskevat esimerkiksi huoneiston hallintaa (häätö), vuokrarästejä ja korjaustöitä
• Kuluttajariidat, jotka koskevat esimerkiksi viallista tavaraa tai puutteellista palvelua
• Henkilövahinkoja koskevat korvausvaatimukset (huolimattomasta toiminnasta johtuvat vammat): esimerkiksi liikenneonnettomuudet, kompastumiset katukivetyksessä oleviin reikiin, työtapaturmat
• Riitauttamattomat avioerot, tosin vain joissakin alemman oikeusasteen siviilituomioistuimissa
• Rotuun ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevat tapaukset
• Velkaongelmat: esimerkiksi velkaa perivä velkoja
• Työhön liittyvät ongelmat: esimerkiksi maksamattomat palkat tai palkan maksaminen irtisanomisajan sijasta
• muutoksenhakukanteet, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisuja, jotka on tehnyt tuomari (ja vähintään kaksi maallikkotuomaria, jos vastaaja on iältään nuori).

Vähäisiä vaatimuksia koskevat asiat

Vähäisiä vaatimuksia koskevia asioita käsitellään myös alemman oikeusasteen siviilituomioistuimessa. Vaatimusta pidetään yleensä vähäisenä, jos sen arvo on enintään 3 000 puntaa.

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet (Magistrates’ Courts)

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät rikosasioita ja joitakin siviiliasioita. Asioita käsittelee piirituomari (district judge).

Rikosasiat alemman oikeusasteen tuomioistuimissa

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät rikosasioita, joissa vastaajalla ei ole oikeutta valamiesoikeudenkäyntiin. Näitä rikoksia kutsutaan summaarisiksi rikoksiksi (summary offence). Summaarisista rikoksista voidaan määrätä enintään kuusi kuukautta vankeutta ja/tai enintään 5 000 punnan sakko.

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät myös rikoksia, joissa vastaajalla on mahdollisuus valita valamiesoikeudenkäynti mutta hän päättää, että asia käsitellään alemman oikeusasteen tuomioistuimessa. Jos vastaaja valitsee valamiesoikeudenkäynnin, asia siirretään rikostuomioistuimen käsiteltäväksi.

Nuorisotuomioistuin (Youth Court)

Nuorisotuomioistuin käsittelee asioita, joissa syytettynä on rikoksen tehnyt 10–17-vuotias nuori. Nuorisotuomioistuin on osa alemman oikeusasteen tuomioistuinta, ja asioita käsittelevät piirituomari (alemman oikeusasteen tuomioistuin) ja kaksi muuta erityiskoulutuksen saanutta maallikkotuomaria. Jos nuorta syytetään hyvin vakavasta rikoksesta, josta aikuiselle voitaisiin määrätä rangaistukseksi vähintään 14 vuotta vankeutta, nuorisotuomioistuin voi siirtää asian käsittelyn rikostuomioistuimeen.

Siviiliasiat alemman oikeusasteen tuomioistuimissa

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät tiettyjä siviiliasioita:

• Jotkin siviilioikeudelliset velka-asiat: esimerkiksi tuloverovelat, sosiaalivakuutusmaksut, arvonlisäverovelat, kunnallisverot
• Lupa-asiat: esimerkiksi pubien ja klubien toimilupien myöntäminen, uusiminen tai kumoaminen
• Jotkin avioliittoasiat: esimerkiksi elatusapu ja puolison poistaminen avioparin kodista
• Lasten hyvinvointi, esimerkiksi paikallisviranomaisten hoito- tai valvontamääräykset, adoptiomenettelyt ja asuinpaikkaa koskevat määräykset.

Kuolinsyyn selvitystuomioistuimet (Coroners’ Courts)

Kuolinsyyn selvitystuomioistuimet selvittävät äkillisten, väkivaltaisten tai luonnottomien kuolemien syitä.

Linkkejä

Northern Ireland Courts and Tribunals Service

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Court of Sessionin, High Court of Justiciaryn, Sheriff Courtien ja Justice of the Peace Courtien hallinnollisista palveluista vastaa oikeushallinto Scottish Courts and Tribunals Service (SCTS). Se on riippumaton oikeushenkilö, jota johtaa Skotlannin ylin tuomari (Lord President).

Skotlannin ylimmän oikeusasteen tuomioistuimet

Skotlannissa ylimmän oikeusasteen tuomioistuimina toimivat Court of Session ja High Court of Justiciary.

Court of Session

Court of Session on Skotlannin ylin siviilituomioistuin. Sen toimipaikka on parlamenttitalossa Edinburghissa. Se toimii muutoksenhakutuomioistuimena ja antaa myös ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisuja riita-asioissa, jotka liittyvät muun muassa velkojen perintään, vahingonkorvauksiin sekä perhe- ja kauppaoikeudellisiin asioihin.

High Court of Justiciary

High Court of Justiciary käsittelee vakavissa rikosasioissa annettuja tuomioita koskevia muutoksenhakuja sekä kaikkein vakavimpia rikosasioita. Asian ratkaisee tuomari yhdessä valamiehistön kanssa.

Muutoksenhakuasioita käsitellessään tuomioistuin kokoontuu Edinburghissa.  Muiden asioiden käsittelyä varten tuomioistuimella on pysyvät toimipaikat Edinburghissa, Glasgow’ssa ja Aberdeenissa. Oikeudenkäyntejä järjestetään myös muissa kaupungeissa Skotlannissa.

Sheriff Courts

Skotlanti on jaettu oikeushallinnollisesti kuuteen tuomiopiiriin (sheriffdom). Kutakin niistä johtaa ylituomari (Sheriff Principal), joka vastaa oikeudenhoidosta Sheriff Court -tuomioistuimissa ja käsittelee siviiliasioissa annettuja tuomioita koskevia muutoksenhakuja.

Tuomiopiireissä toimii yhteensä 39 Sheriff Courtia, joiden koko ja rakenne vaihtelevat mutta joilla kaikilla on sama tehtävä.

Niissä käsiteltävät asiat ratkaisee tuomari (Sheriff). Sheriff Courtien tehtävät liittyvät pääasiassa siviiliasioihin, rikosasioihin ja pesänselvityksiin, ja niiden hallinnosta huolehtii paikallinen kirjaaja (sheriff clerk) alaisineen.

Nopeutetussa menettelyssä asioita käsittelevillä tuomareilla (Summary Sheriffs) on valtuudet hoitaa tiettyjä tuomarin tehtäviä sekä rikos- että siviilioikeudellisissa menettelyissä.

Lisäksi Edinburghissa on uusi henkilövahinkoasioita käsittelevä tuomioistuin (Personal Injury Court), joka on toimivaltainen koko Skotlannin alueella.

Siviiliasioita käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin (Civil Sheriff Appeal Court) voi toimia yhden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa käsitellessään muutoksenhakuja, jotka koskevat Sheriff Courtien siviiliasioissa antamia ratkaisuja.

Rikosasioita käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin (Sheriff Appeal Court) käsittelee muutoksenhakuja, jotka koskevat tuomarien ja rauhantuomarien vähäisissä rikosasioissa tekemiä päätöksiä.  Se käsittelee myös kaikki Sheriff Courtien ja Justice of the Peace Courtien takuita koskevista päätöksistä tehdyt muutoksenhaut.

Siviiliasiat

Useimmat siviiliasiat koskevat henkilöiden tai organisaatioiden välisiä oikeusriitoja. Sheriff Courteissa käsitellään seuraavanlaisia asioita:

• tavanomaisessa menettelyssä käsiteltävät kanteet (ordinary actions), joita nostetaan yleensä avioeroasioissa, lasten huoltoa koskevissa asioissa tai omaisuusriidoissa sekä yli 5 000 punnan saamisia/vahingonkorvauksia koskevissa vaateissa;  lukuun ottamatta perheoikeudellisia kanteita (paitsi jos vaade koskee vain elatusta) kanteet, joiden rahallinen arvo on korkeintaan 100 000 puntaa, voidaan nostaa ainoastaan Sheriff Courtissa
• nopeutetussa menettelyssä käsiteltävät kanteet (summary causes), jotka koskevat tavallisesti sosiaalisten vuokra-asuntojen vuokrarästejä ja henkilövahinkoja, joiden rahallinen arvo on enintään 5 000 puntaa
• yksinkertaisessa menettelyssä (simple procedure) käsiteltävät vaateet, joiden rahallinen arvo on enintään 5 000 puntaa ja jotka koskevat irtaimesta omaisuudesta suoritettavaa maksua, sen luovuttamista tai hallinnan palauttamista, tai määräykset, joilla tietty henkilö velvoitetaan tekemään jokin tietty asia.

Lisäksi Sheriff Court vastaa monista muista siviilioikeudellisista hakemusasioista ja menettelyistä, joihin kuuluvat

• adoptioasiat
• yhtiöiden selvitystilat
• kuolemaan johtaneiden tapaturmien tutkinta
• konkurssit.

Rikosasiat

Sheriff Courteissa rikosasiat voidaan käsitellä joko muodollisessa tai nopeutetussa menettelyssä. Virallisen syyttäjän (Procurator Fiscal) tehtävä on päättää, mitä menettelyä kussakin tapauksessa käytetään.

Muodollista menettelyä (solemn procedure) käytetään vakavissa rikosasioissa, joissa syyte voi johtaa yli 12 kuukauden vankeustuomioon tai rajoittamattomaan sakkoon. Asian käsittelee tuomari yhdessä valamiehistön kanssa.

Nopeutettua menettelyä (summary procedure) käytetään vähemmän vakavissa rikosasioissa, jotka tuomari käsittelee yksin ilman valamiehistöä. Vaikka tuomarilla on valtuudet määrätä enintään 12 kuukauden vankeustuomioita, tietyissä olosuhteissa hän voi määrätä ankarampia rangaistuksia.

Pesänselvitykset

Pesänselvityksessä (commissary work) on kyse lähinnä vainajan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden jakamisesta. Pesänjakajan on haettava tuomioistuimen lupa (confirmation) pesään kuuluvan omaisuuden selvittämiseen ja jakamiseen. Lupa annetaan sen jälkeen, kun pesäluettelo on toimitettu tuomioistuimeen.

Jos kuolinpesän arvo on enintään 36 000 puntaa, se luokitellaan vähäiseksi jäämistöksi (small estate), ja luvan hakijan on käytävä täyttämässä asianmukainen lomake paikallisen kirjaajan toimistossa. Jos jäämistön arvo on yli 36 000 puntaa, luvan hakemisessa kannattaa käyttää asianajajaa.

Justice of the Peace Courts

Justice of the Peace Courteissa toimivat rauhantuomarit ovat maallikkotuomareita. Rauhantuomaria opastaa tuomioistuimen lainoppinut oikeudellinen neuvonantaja lainsäädäntöön ja menettelyyn liittyvissä kysymyksissä. Rauhantuomioistuimissa käsitellään pääasiassa vähäisiä rikoksia nopeutetussa menettelyssä. Enimmäisrangaistus, jonka rauhantuomari voi langettaa, on 60 päivää vankeutta tai enintään 2 500 punnan sakko.

Kirjaaja vastaa Sheriff Courtissa ja Justice of the Peace Courtissa kaikesta hallinnollisesta työstä, esimerkiksi

• sakkojen perinnästä ja rikosvahinkojen korvaamista koskevista määräyksistä
• oikeuden määräysten, kuten takuisiin, yhdyskuntapalveluun tai vapaudenrajoituksiin liittyvien määräysten, tiedoksiantamisesta
• valamiesten kutsumisesta ja heihin liittyvien asioiden hoitamisesta.

Skotlannin tuomioistuimista on yksityiskohtaisempia tietoja Skotlannin oikeushallinnon Scottish Courts and Tribunals Service verkkosivuilla.

Linkkejä

Skotlannin oikeushallinto (Scottish Courts and Tribunals Service)