National ordinary courts

Ordinary courts are the core of the judicial systems in the Member States. They deal with a major part of judicial proceedings. Their scope of jurisdiction varies considerably. You can find here information on the ordinary courts and their jurisdiction in each Member State.

In most Member States, the ordinary courts deal with two main types of proceedings:

  • Proceedings in criminal matters, i.e. regarding punishable (criminal) offences (such as theft, vandalism, fraud, etc.); these courts can impose penalties and are often referred to as "criminal courts",
  • Proceedings in civil matters, i.e. disputes between citizens and/or businesses (for instance, problems with rent, a service contract or a divorce, etc.); these courts are often referred to as "civil courts".

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Last update: 18/01/2019

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Belgia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Belgian yleisiin tuomioistuimiin.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Korkein oikeus

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation / Hof van Cassatie) eli korkein oikeus toimii Brysselissä.

Rikostuomioistuin

Belgian kussakin kymmenessä maakunnassa ja Brysselin pääkaupunkialueella toimii vakavia rikoksia (crime / misdaad) käsittelevä rikostuomioistuin (Cour d’assises / Hof van assisen). Se ei ole pysyvä tuomioistuin, vaan se muodostetaan erikseen aina kun käsitellään uutta syytettä.

Muutoksenhakutuomioistuimet

  • Muutoksenhakutuomioistuimia (Cour d'appel / Hof van beroep) on Belgiassa viisi:
    • Brysselin muutoksenhakutuomioistuin (jonka tuomiopiiriin kuuluvat Brabant wallonin ja Vlaams Brabantin maakunnat sekä Brysselin pääkaupunkialue),
    • Liègen muutoksenhakutuomioistuin (jonka tuomiopiiri käsittää Liègen, Namurin ja Luxembourgin maakunnat),
    • Monsin muutoksenhakutuomioistuin (jonka tuomiopiiri käsittää Hainaut’n maakunnan),
    • Gentin muutoksenhakutuomioistuin (jonka tuomiopiiri käsittää Länsi- ja Itä-Flanderin maakunnat),
    • Antwerpenin muutoksenhakutuomioistuin (jonka tuomiopiiri käsittää Antwerpenin ja Limburgin maakunnat).
  • Toisen oikeusasteen työtuomioistuimia (cour du travail / arbeidshof) on Belgiassa viisi. Ne ovat työoikeuteen erikoistuneita muutoksenhakutuomioistuimia. Niiden lainkäyttöalueet ovat samat kuin edellä mainituilla muutoksenhakutuomioistuimilla.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

  • Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia (tribunal de première instance / rechtbank van eerste aanleg) on Belgiassa 13 (yksi kussakin tuomiopiirissä ja Brysselin tuomiopiirissä kaksi: yksi hollannin- ja yksi ranskankielinen).
  • Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimia (tribunal de travail / arbeidsrechtbank) on Belgiassa yhdeksän (periaatteessa yksi kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, poikkeuksena Brysselin tuomiopiiri, jonka työtuomioistuimet sijaitsevat Leuvenissä, Nivellesissä ja Brysselissä, ja lukuun ottamatta saksankielistä Eupenin aluetta).
  • Ensimmäisen oikeusasteen kauppatuomioistuimia (tribunal de commerce / rechtbank van koophandel) on Belgiassa yhdeksän (periaatteessa yksi kunkin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, poikkeuksena Brysselin tuomiopiiri, jonka kauppatuomioistuimet sijaitsevat Leuvenissä, Nivellesissä ja Brysselissä, ja lukuun ottamatta saksankielistä Eupenin aluetta).

Alemmat tuomioistuimet

  • Rauhantuomioistuimia (justice de paix / vredegerecht) on Belgiassa 187 (yksi kutakin canton-tuomiopiiriä kohden).
  • Poliisituomioistuimia (tribunal de police / politierechtbank) on Belgiassa 15.

Tuomioistuinten toimivalta

Rauhantuomioistuin

Rauhantuomioistuin käsittelee siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joiden arvo on alle 1 860 euroa. Rauhantuomari on toimivaltainen myös vuokrasopimuksia, naapurisuhteita, rasitteita ja pakkolunastuksia koskevissa riita-asioissa niiden arvosta riippumatta sekä puolisoiden välisiä väliaikaisia toimenpiteitä koskevissa asioissa. Rauhantuomarin tuomioon voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai kauppatuomioistuimessa sen mukaan, onko riita-asia luonteeltaan siviili- vai kauppaoikeudellinen, paitsi jos asian arvo on enintään 1 240 euroa.

Poliisituomioistuin

Poliisituomioistuin on rikos- ja siviilituomioistuin, joka käsittelee sakko- ja rikesakkoasioita, erityislakien, kuten maaseutulain (code rural / veldwetboek) ja metsälain (code forestier / boswetboek) rikkomisia sekä liikenneonnettomuuksista johtuvia vahingonkorvausasioita ja liikennerikkomuksia. Poliisituomioistuimen tuomioihin voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, lukuun ottamatta oikeudenkäyntilaissa lueteltuja tapauksia, joissa asian arvo on enintään 1 240 euroa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa riita-asioissa, lukuun ottamatta niitä, jotka lain nojalla kuuluvat muille tuomioistuimille. Tätä kutsutaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäännöstoimivallaksi (compétence résiduaire / residuaire bevoegdheid).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jakautuu siviilioikeuden, rikosoikeuden ja nuoriso-oikeuden osastoihin. Lisäksi Antwerpenin, Brysselin, Itä-Flanderin, Liègen ja Hainaut’n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteyteen perustettiin vuonna 2007 rangaistusten soveltamista käsittelevä tuomioistuin (tribunal d’application des peines / strafuitvoeringsrechtbank).

Siviilituomioistuin

Siviilituomioistuin (tribunal civil / burgerlijke rechtbank) käsittelee henkilön oikeudellista asemaa koskevia asioita (esimerkiksi avioeroja, isyysasioita ja adoptioita). Sillä on myös toimivalta käsitellä riita-asioita, joiden arvo ylittää 1 860 euroa, riita-asioita, jotka koskevat perintöveroa tai tekijänoikeuksia, sekä rauhantuomarin tuomioita koskevia muutoksenhakemuksia.

Rikostuomioistuin

Rikostuomioistuin (tribunal correctionnel / correctionele rechtbank) määrää rangaistuksia kaikista délit-tyyppisistä rikoksista ja ns. lievennetyistä rikoksista (crime correctionnalisé / gecorrectionaliseerde misdaad), esim. kavallus, petos, kuolemantuottamus, murto, ryöstö). Se käsittelee myös poliisituomioistuimen päätöksiä koskevat muutoksenhakemukset.

Asia voidaan saattaa rikostuomioistuimen ratkaistavaksi syyttäjäviranomaisen tai kantajan suoralla haasteella tai tutkintajaoston (chambre du conseil / raadkamer) määräyksellä, jonka se tekee esitutkinnan perusteella.

Chambre du conseil on tutkintaoikeus, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari päättää, onko asia syytä saattaa rikostuomioistuimen käsiteltäväksi. Tutkintajaostossa myös ratkaistaan, onko syytetty syytä pitää tutkintavankeudessa vai vapautetaanko hänet, mahdollisesti tiettyjen ehtojen nojalla. Tämä arviointi tehdään joko kuukausittain tai kolmen kuukauden välein, kun kyseessä on vakava rikos, jonka yhteydessä ei voida ottaa huomioon lieventäviä asianhaaroja (crime non correctionnalisable / niet-gecorrectionaliseerde misdaad).

Tutkintavankeus (détention préventive / voorlopige hechtenis) on turvatoimenpide, joka tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäilty pidetään vankeudessa hänen oikeudenkäyntiään odotettaessa. Näin pyritään estämään se, että epäilty katoaa ennen kuin hänen pitäisi saapua oikeuden eteen, syyllistyy sillä välin muihin rikoksiin, yrittää hävittää todistusaineistoa tai ottaa yhteyttä kolmansiin osapuoliin (esimerkiksi vaikuttaakseen todistajiin tai muihin syytettyihin). Jos epäilty lopulta vapautetaan tai häntä vastaan nostetut syytteet raukeavat, hän voi hakea oikeusministeriltä vahingonkorvausta ajasta, jonka hän on viettänyt vankeudessa syyttömänä. Sen maksaminen edellyttää kahden ehdon täyttymistä: tutkintavankeuden on täytynyt kestää yli kahdeksan päivää, eikä vangitseminen tai vankeudessa pitäminen ole saanut johtua epäillyn omasta toiminnasta. Ministeri arvioi jälkimmäistä ehtoa hyvin tiukasti.

Tutkintajaoston päätöksiin voi hakea muutosta syytejaostossa (chambre des mises en accusation / kamer van inbeschuldigingstelling), joka on muutoksenhakutuomioistuimen tasolla toimiva tutkintaoikeus.

Nuorisotuomioistuin

Nuorisotuomioistuin (tribunal de la jeunesse / jeugdrechtbank) käsittelee erityisesti asioita, jotka liittyvät nuorten suojelusta vuonna 1965 annetun lain (loi sur la protection de la jeunesse / wet op de jeugdbescherming) soveltamiseen, huoltajuuden menettämiseen ja alaikäisten sijoittamiseen sijaisperheisiin tai suljettuihin laitoksiin. Lisäksi nuorisotuomioistuin käsittelee nuorten tekemiä rikoksia.

Tuomari ei määrää nuorisorikollisille rangaistuksia vaan toteuttaa heihin kohdistuvia toimenpiteitä. Käytännössä tuomari voi muun muassa nuhdella alaikäistä, sijoittaa hänet sijaisperheeseen tai kasvatuslaitokseen, missä hän on muiden nuorten kanssa ammattikasvattajien valvonnassa, määrätä hänelle yhdyskuntapalvelua tai poikkeustapauksessa jopa sijoittaa hänet tilapäisesti vankilaan. Nuorisotuomioistuimen tuomari toteuttaa varo-, suojelu- ja kasvatustoimenpiteitä. Jos rikoksen tehnyt alaikäinen on täyttänyt 16 vuotta, nuorisotuomioistuimen tuomari voi tietyissä tilanteissa siirtää asian nuorisotuomioistuimen erityisjaostolle, joka toimii rikostuomioistuimena. Kun kyseessä on erityisen vakava rikos, kuten murha, asian käsittely siirretään rikostuomioistuimelle (Cour d’assises / Hof van assisen), vaikka syytetty olisikin alaikäinen. Nuoriso-oikeus voi toteuttaa myös vanhempiin kohdistuvia toimenpiteitä, kun vanhemmat eivät hoida kasvatusvelvollisuuttaan (lapseen kohdistuva väkivalta, vanhemman aseman väärinkäyttö, kurjat elinolot jne.). Jos lapsen suojelu sitä vaatii, tietyissä tilanteissa voidaan toteuttaa toimenpiteitä hyvinkin nopeasti.

Heinäkuussa 2011 edustajainhuone hyväksyi ja siirsi edelleen senaatin käsiteltäväksi lakiesityksen, jonka nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteyteen on tarkoitus perustaa perhe- ja nuoriso-oikeuden osastot. Lakiesityksen nojalla tietyt rauhantuomarin toimivaltuudet siirretään näille ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteydessä toimiville perhe-oikeuden osastolle ja päinvastoin ja että tietyt nuoriso-oikeuden toimivaltuudet siirretään perhe-oikeuden osastoille.

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet tekevät päätökset vankeuteen tuomittujen henkilöiden ulkoisesta oikeudellisesta asemasta. Ne päättävät seuraavista menettelyistä: rajoitettu vankeus, sähköinen valvonta, ehdonalainen vapaus ja väliaikainen vapauttaminen karkotusta tai luovutusta varten. Syyttäjäviranomainen ja tuomitut voivat pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan rangaistusten soveltamista käsittelevien jaostojen päätökset.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioita koskeva muutoksenhaku

Jos jokin osapuoli tai syyttäjäviranomainen on tyytymätön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamaan tuomioon, se voi hakea siihen muutosta. Tämä edellyttää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toiminut ensimmäisenä oikeusasteena eli että tuomiota ei ole annettu poliisituomioistuimen tai rauhantuomioistuimen päätöstä koskevan valituksen johdosta. Muutoksenhakuoikeus ei kuitenkaan koske rangaistusten soveltamista käsittelevän jaoston antamia tuomioita. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asian riippumatta siitä, onko päätöksen tehnyt siviili-, rikos- vai nuorisotuomioistuin.

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin on toimivaltainen sosiaaliasioissa, jotka koskevat sosiaaliturvaa (eläkkeitä, työttömyyskorvauksia jne.), työsuhderiitoja (työsopimuksia, työlainsäädäntöä jne.) ja työtapaturmia. Lisäksi sillä on toimivalta käsitellä yksityishenkilöiden esittämiä saatavien kollektiivista suorittamista koskevia kanteita.

Työtuomioistuimessa toimii eri jaostoja. Oikeudenkäyntilaissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta niihin kuuluu puheenjohtajana toimiva ammattituomari ja kaksi maallikkotuomarina toimivaa sosiaaliasioiden asiantuntijaa. Käsiteltävän asian luonteesta riippuen maallikkotuomarit edustavat joko työntekijöitä, työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heidät nimitetään näitä edustavien järjestöjen esityksestä. Syyttäjäviranomaisesta käytetään työtuomioistuimessa nimitystä auditorat du travail / arbeidsauditoraat ja syyttäjä on auditeur du travail / arbeidsauditeur.

Elleivät asianosaiset hyväksy työtuomioistuimen tuomiota, he voivat valittaa siitä toisen oikeusasteen työtuomioistuimeen.

Kauppatuomioistuin

Kauppatuomioistuin käsittelee liikkeenharjoittajien välisiä kiistoja, joiden arvo on yli 1 860 euroa, sekä erityisasioita, kuten konkursseja ja yhtiöiden osakkeenomistajien välisiä riita-asioita. Kauppatuomioistuin käsittelee myös valituksia tuomioista, joita rauhantuomarit ovat antaneet kauppaoikeuden alalla.

Kauppatuomioistuimen jaostot muodostuvat yhdestä ammattituomarista ja kahdesta maallikkotuomarista. Maallikkotuomarit nimitetään kaupan ja teollisuuden alaa edustavien yhdistysten esityksestä. Nämä yhdistykset valitsevat ehdokkaansa liikkeenharjoittajien, yhtiöiden hallitusten jäsenten, tilintarkastajien ja kirjanpitäjien keskuudesta. Syyttäjäviranomaista edustavat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen syyttäjistön jäsenet.

Asianosaiset voivat kiistää kauppatuomioistuimen päätöksen esittämällä muutoksenhakutuomioistuimelle muutoksenhakupyynnön. Edellytyksenä kuitenkin on, että kauppatuomioistuin on toiminut ensimmäisenä oikeusasteena antaessaan tuomion, jota muutoksenhakupyyntö koskee, eli että tuomiota ei ole annettu rauhantuomioistuimen aiempaa päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Muutoksenhakutuomioistuimet ja toisen oikeusasteen työtuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuin muodostuu useista jaostoista:

  • Siviilijaostot (chambre civile / burgerlijke kamer) käsittelevät muutoksenhakupyyntöjä, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuinten ja kauppatuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
  • Rikosjaostot (chambre correctionnel / correctionele kamer) käsittelevät muutoksenhakupyyntöjä, jotka koskevat rikostuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
  • Nuorisojaostot (chambre de la jeunesse / jeugdkamer) käsittelevät muutoksenhakupyyntöjä, jotka koskevat nuorisotuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
  • Syytejaosto (chambre des mises en accusation / kamer van inbeschuldigingstelling) on tutkintaoikeus, joka käsittelee tutkintajaoston päätöksiä koskevia muutoksenhakupyyntöjä. Syytejaosto päättää myös vakavien rikosten, painovapausrikosten ja poliittisten rikosten käsittelyn siirtämisestä rikostuomioistuimeen (Cour d’assises / Hof van assisen).

Työtuomioistuimen tavoin myös toisen oikeusasteen työtuomioistuimen jaostot muodostuvat ammattituomarista sekä 2–4 maallikkotuomarista. Työtuomioistuimen päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelee toisen oikeusasteen työtuomioistuin.

Rikostuomioistuin

Vakavat rikokset

Kun henkilöä syytetään vakavasta rikoksesta (crime / misdaad), jonka yhteydessä ei voida ottaa tai ei ole otettu huomioon lieventäviä asianhaaroja, hänet kutsutaan rikostuomioistuimeen (Cour d’assises / Hof van assisen), jossa asian ratkaisee valamiehistö.

Rikostuomioistuimen puheenjohtajana toimii ammattituomari. Häntä avustaa kaksi asessoria, jotka ovat niin ikään ammattituomareita, mutta eivät saa ottaa kantaa syytetyn syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Valamiehistön tehtävänä on ratkaista, onko syytetty syyllistynyt rikokseen. Valamiehet valitaan arpomalla väestön keskuudesta. Valamieheksi voidaan kutsua kuka tahansa 28–65-vuotias luku- ja kirjoitustaitoinen Belgian kansalainen, jolla on täydet poliittiset ja kansalaisoikeudet ja jota ei ole koskaan tuomittu rikoksesta yli neljän kuukauden vapausrangaistukseen tai yli 60 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Rikosoikeudenkäynti alkaa syytekirjelmän lukemisella. Syytekirjelmä on rikostutkintaa koskeva yhteenveto, joka sisältää tärkeimmät tutkinnan aikana kerätyt tiedot. Tämän jälkeen tutkinnassa kuullaan todistajia ja asianosaisia. Valamiehet eivät saa tutustua asiaan etukäteen, vaan heidän täytyy muodostaa mielipiteensä kuulemisten perusteella. Lopuksi syyttäjä, kantajat ja asianajajat esittävät puheenvuoronsa. Myös syytettyä kuullaan. Syytetty vastaa oikeuden puheenjohtajan kysymyksiin, kertoo tapahtumista ja voi myös vedota syyttömyyteensä. Näiden puheenvuorojen jälkeen 12-jäseninen valamiehistö vetäytyy suljettujen ovien taa ratkaisemaan, onko syytetty syyllinen vai syytön. He tekevät päätöksen äänestämällä, ja päätös voi olla monitahoinen. He voivat esimerkiksi todeta syyllisyyden lieventävin asianhaaroin. Jos syytetty todetaan syylliseksi, ammattituomarit ja valamiehet keskustelevat yhdessä rangaistuksesta. Päätös tehdään ehdottomalla enemmistöllä. Syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskeva päätös on perusteltava.

Rikostuomioistuimen tuomiosta ei periaatteessa voi valittaa. Tuomittu, kantaja ja syyttäjäviranomainen voivat kuitenkin pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan tuomion. Jos näin tapahtuu, asia siirretään toiseen rikostuomioistuimeen, jonka on annettava uusi tuomio.

Painovapausrikos ja poliittinen rikos

Painovapausrikos tarkoittaa rikollisen ajatuksen ilmaisemista kirjoituksessa, jota on levitetty useana kappaleena teknisin menetelmin. Poliittinen rikos tarkoittaa poliittisesta syystä ja poliittisissa tarkoituksissa tehtyä rikosta. Poliittisia rikoksia ja painovapausrikoksia koskevia kanteita käsittelee rikostuomioistuin, paitsi jos painovapausrikoksessa on kyse rasistisen tai muukalaisvihamielisen ajatuksen ilmaisemisesta.

Kassaatiotuomioistuin

Kassaatiotuomioistuimen tehtävänä on taata, että tuomioistuimet noudattavat lakia. Sen toimivalta kattaa koko maan. Kassaatiotuomioistuin ei enää tutki asiaperusteita vaan ainoastaan oikeudellisia kysymyksiä. Kassaatiotuomioistuimeen voi vedota yksinomaan oikeusseikkojen perusteella, toisin sanoen jos lakia tai yleistä oikeusperiaatetta on rikottu. Valittaa voi vain viimeisen oikeusasteen antamista tuomioista, joihin ei voi enää hakea muutosta.

Kassaatiotuomioistuin muodostuu tuomioistuimen presidentistä, puheenjohtajasta, osastojen puheenjohtajista ja oikeusneuvoksista. Syyttäjänä toimii valtionsyyttäjä (procureur général / procureur-generaal) tai apulaissyyttäjä (avocat général / advocaat-generaal). Kassaatiotuomioistuimessa on kolme jaostoa, joista ensimmäinen käsittelee siviili-, kauppa-, vero- ja kurinpitoasioita, toinen rikosasioita ja kolmas työoikeus- ja sosiaaliturva-asioita. Kussakin jaostossa on ranskankielinen ja hollanninkielinen osasto. Kussakin osastossa on pääsääntöisesti viisi jäsentä.

Ennen päätöksen tekemistä tuomarit kuulevat kassaatiotuomioistuimen syyttäjän päätelmät. Kassaatiotuomioistuin voi päättää hylätä valituksen. Ellei esitettyjä perusteluja hyväksytä, valitus hylätään ja valituksen kohteena olevasta tuomiosta tulee lopullinen. Jos kassaatiotuomioistuin katsoo, että valituksen kohteena olevaa päätöstä tehtäessä on rikottu lakia, päätös kumotaan kokonaan tai osittain. Tällöin asia voidaan palauttaa alemman oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Päätös kumotaan ja asia palautetaan käsiteltäväksi kumotun päätöksen tehnyttä tuomioistuinta vastaavaan tuomioistuimeen, jos pääasia on tutkittava uudelleen. Asiaa ei palauteta koskaan käsiteltäväksi samaan tuomioistuimeen, jossa kumottu päätös on tehty.

Huomautus

Huomattakoon, että siviilituomioistuinten ohella myös muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeusjaostot, rikostuomioistuimet, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten rikosoikeusjaostot ja (rikosasioita käsittelevä) poliisituomioistuin käsittelevät asianosaisten eli rikoksen uhrien nostamia siviilikanteita, jotka koskevat lähinnä vahingonkorvausvaatimuksia.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja tuomioistuimista saa Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeuslaitoksen verkkosivuilta.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokannan käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 17/09/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Bulgaria

Tässä osiossa annetaan tietoja Bulgarian tuomioistuinlaitoksesta.

Oikeuslaitoksen organisaatio – tuomioistuimet

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet siviili- ja rikosasioissa

Aluetuomioistuimet

Tärkein ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on aluetuomioistuin. Se käsittelee siviili-, rikos- ja hallinnollisia/rikosoikeudellisia asioita. Niihin kuuluvat perhe- ja työoikeudelliset asiat, elatus- ja adoptioasiat, kauppaoikeudelliset riidat ja siviilikanteet, joiden riita-arvo on enintään 50 000 Bulgarian leviä (< 25 000 €), sekä kiinteän omaisuuden jaot.

Aluetuomioistuimessa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, hallintosihteeri, kirjuri, sihteeri, kanslisti, tuomioistuinvirkamies ja arkistonhoitaja.

Piirituomioistuimet

Ensimmäisen asteen tuomioistuimena toimiessaan piirituomioistuin käsittelee seuraavanlaisia asioita:

  • Siviiliasiat – vanhemmuuden vahvistaminen tai kiistäminen, ottolapsisuhteen lakkaaminen, kieltoasiat sekä sellaiset siviilikanteet, joiden riita-arvo on yli 50 000 Bulgarian leviä (> 25 000 €).
  • Rikosasiat – rikokset tasavaltaa vastaan, murhat, törkeät ryöstöt, huumausaineiden hallussapito ja välitys, ihmisryöstö ja laiton vapaudenriisto, tullirikokset, rahoitus-, vero- ja vakuutusrikokset, virkarikokset, lahjonta, kuolemaan johtaneet liikennerikokset jne.
  • Kauppa- ja yhtiöoikeudelliset asiat – voittoa tavoittelemattomat oikeushenkilöt on rekisteröity piirituomioistuimeen, joka käsittelee myös rekisteritoimiston kaupparekisterilain nojalla antamista kielteisistä päätöksistä tehdyt valitukset. Piirituomioistuin käsittelee myös kauppaoikeudellisia riitoja, joissa riita-arvo on yli 25 000 Bulgarian leviä, konkurssiasioita sekä täytäntöönpanoa suorittavien henkilöiden toimista tehtyjä valituksia.
  • Hallinto-oikeudelliset asiat – hallintoprosessilain siirtymä- ja loppumääräysten mukaan ennen 1.3.2007 vireille pannut hallinto-oikeudelliset asiat käsitellään piirituomioistuimissa.

Piirituomioistuimet sijaitsevat piirikeskuksissa. Kunkin piirituomioistuimen tuomiopiirissä on yksi tai useampi aluetuomioistuin.

Sofiaan on perustettu kaupunkituomioistuin, jolla on piirituomioistuimen toimivaltuudet.

Väliasteen muutoksenhaku siviili- ja rikosasioissa

Piirituomioistuimet toimivat lakisääteisesti väliasteen muutoksenhakutuomioistuimina siviili- ja rikosasioissa.

Muutoksenhakutuomioistuin puolestaan käsittelee väliasteen muutoksenhakutuomioistuimena piirituomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset ja muut lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Ylin muutoksenhakuaste siviili- ja rikosasioissa

Kolmas, ylin oikeusaste kaikissa siviili- ja rikosasioissa on korkein kassaatiotuomioistuin.

Oikeudellinen tietokanta

Jokaisella Bulgarian tuomioistuimella on verkkosivusto, joka vastaa kansalaisten, oikeushenkilöiden ja hallintoviranomaisten tarpeisiin. Verkkosivuilla annetaan tietoja tuomioistuimen rakenteesta ja toiminnasta sekä asioista, joita se parhaillaan käsittelee tai joiden käsittelyn se on saattanut päätökseen.

Kunkin tietokannan nimi ja URL

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYlimmän tuomioistuinneuvoston verkkosivustolla on yksityiskohtainen luettelo Bulgarian tuomioistuimista ja niiden osoitteista ja verkkosivustoista (vain bulgariaksi).

Päivitetty viimeksi: 17/12/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Tšekki

Tšekin tuomioistuinjärjestelmässä yleisiä tuomioistuimia ovat 89 piirituomioistuinta, 8 alueoikeutta ja korkein oikeus.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Siviilioikeudellinen lainkäyttövalta

Siviilioikeudellista tuomiovaltaa käyttävät piirituomioistuimet, alueoikeudet, alueelliset ylioikeudet ja Tšekin korkein oikeus.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Piirituomioistuimet (okresní soud) käsittelevät ja ratkaisevat siviili-, työ-, perhe- ja kauppaoikeudellisista suhteista johtuvia riitoja ja muita asioita, mikäli asiallinen toimivalta ei lain mukaan kuulu muille tuomioistuimille.

Muut asiat, jotka eivät ole luonteeltaan yksityisoikeudellisia (esim. välimiesten nimeäminen ja vapauttaminen tehtävästään, välitysratkaisun kumoaminen jne.), käsitellään ja ratkaistaan piirituomioistuimissa siviilimenettelyssä, mikäli laissa niin säädetään.

Piirituomioistuinten toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee tavallisesti yksi tuomari.

Työoikeudelliset ja muut asiat, joista säädetään erikseen laissa, käsitellään yhden tuomarin ja kahden apulaistuomarin kokoonpanossa.

Alueoikeudet (krajský soud) ratkaisevat ensimmäisen asteen tuomioistuimina siviililain 9 §:n 2 momentissa ja 9 a §:ssä mainitut asiat ja riidat.

Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimii alueoikeus, asian käsittelee ja ratkaisee yksi tuomari. Ensimmäisen oikeusasteen asiat käsitellään ja ratkaistaan kuitenkin oikeuden puheenjohtajan ja kahden muun tuomarin kokoonpanossa, jos niin säädetään erikseen lailla.

Korkein oikeus (Nejvyšší soud) toimii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena kansainvälistä yksityis- ja prosessioikeutta koskevan lain 97/1963 67 §:n mukaisesti. Siinä säädetyin edellytyksin korkein oikeus tunnustaa ulkomaisten tuomioistuinten lainvoimaiset päätökset.

Korkein oikeus tekee päätöksensä jaostoissa tai suurissa jaostoissa.

Toinen oikeusaste

Kun piirituomioistuin käsittelee asian ensimmäisenä oikeusasteena, muutoksenhakutuomioistuin (toisen oikeusasteen tuomioistuin) on alueoikeus.

Kun alueoikeus käsittelee asian ensimmäisenä oikeusasteena, muutoksenhakutuomioistuin on alueellinen ylioikeus (vrchní soud).

Väliportaan tuomioistuin tekee ratkaisunsa oikeuden puheenjohtajan ja kahden muun tuomarin kokoonpanoissa, jollei erikseen toisin säädetä.

Oikeudelliset tietokannat

Tšekin lainsäädäntö on saatavissa Tšekin valtionhallinnon portaalissa (Linkki avautuu uuteen ikkunaanPortál vlády ČR) (vain tšekinkielisenä).

Onko oikeudellisen tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, vain tässä portaalissa säädöstekstit ovat saatavissa ilmaiseksi.

Rikosoikeudellinen lainkäyttövalta

Rikosoikeudellista tuomiovaltaa käyttävät piirituomioistuimet, alueoikeudet, alueelliset ylioikeudet ja Tšekin korkein oikeus.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Ensimmäisen asteen tuomioistuimena toimii piirituomioistuin, jollei rikosoikeudellista menettelyä koskevassa laissa 141/1961 muuta säädetä.

Piirituomioistuin ratkaisee jaostoissa asiat, jotka määritellään erikseen tuomioistuinmenettelyä koskevassa lainsäädännössä. Muissa tapauksissa asian ratkaisee yksi tuomari. Piirituomioistuimen jaostoissa istuu oikeuden puheenjohtaja ja kaksi apulaistuomaria. Yhden tuomarin ratkaisut tekee oikeuden puheenjohtaja tai tuomari. Oikeuden puheenjohtajana voi olla vain tuomari.

Alueoikeus käsittelee rikosasian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, jos laissa säädetty vähimmäisrangaistus on viisi vuotta vankeutta tai jos rikoksesta voidaan määrätä poikkeuksellinen rangaistus. Rikosoikeudellista menettelyä koskevan lain 17 §:n 1 momentissa mainitut rikosasiat alueoikeus käsittelee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena myös silloin, kun vähimmäisrangaistus on mainittua lyhyempi.

Alueoikeus ratkaisee asiat jaostoissa. Tuomioistuinmenettelyä koskevassa lainsäädännössä erikseen määritellyissä tapauksissa asian ratkaisee yksi tuomari.

Alueoikeuden jaostot koostuvat

a)      oikeuden puheenjohtajasta ja kahdesta apulaistuomarista, jos alueoikeus tekee ratkaisunsa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena rikosasiassa,

b)      muissa tapauksissa oikeuden puheenjohtajasta ja kahdesta tuomarista.

Yhden tuomarin ratkaisut tekee oikeuden puheenjohtaja tai tuomari. Oikeuden puheenjohtajana voi olla vain tuomari.

Toinen oikeusaste

Piirituomioistuimen ratkaisuja koskevat muutoksenhaut käsittelee ylemmän oikeusasteen alueoikeus. Alueoikeuden tekemiä ensimmäisen oikeusasteen ratkaisuja koskevat muutoksenhaut ratkaisee alueellinen ylioikeus.

Alueellinen ylioikeus tekee ratkaisunsa oikeuden puheenjohtajan ja kahden muun tuomarin kokoonpanossa, jollei erikseen toisin säädetä.

Hallinto-oikeudellinen lainkäyttövalta

Hallinto-oikeudellisen tuomiovallan tehtävänä on suojella luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden yksilöllisiä (subjektiivisia) julkisia oikeuksia.

Tätä tehtävää hoitavat hallintotuomioistuimet (správní soud). Ne ovat alueoikeuksiin kuuluvia erikoisosastoja, ja toimivat ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimina.

Hallintotuomioistuimeen kuuluu alueoikeuden puheenjohtaja, apulaispuheenjohtajina toimivia tuomareita sekä muita tuomareita. Yksittäiset tapaukset käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Hallintotuomioistuimet käsittelevät seuraavia asioita:

a)      muutoksenhaut päätöksiin, joita on tehnyt julkishallinnon alalla toimeenpanovaltaa käyttävä viranomainen, itsenäisen aluehallintoyksikön viranomainen, luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka jokin muu viranomainen, joka tekee päätöksiä luonnollisten ja oikeushenkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista julkishallinnon alalla (jäljempänä ”hallintoviranomainen”),

b)      suojelu hallintoviranomaisten laiminlyönneiltä,

c)      suojelu hallintoviranomaisten laittomalta väliintulolta,

d)     toimivaltaa koskevat kantelut,

e)      vaaleja sekä paikallisia ja alueellisia kansanäänestyksiä koskevat asiat,

f)       poliittisiin puolueisiin ja liikkeisiin liittyvät asiat,

g)      luonteeltaan yleisen toimenpiteen tai sen osan kumoaminen sen lainvastaisuuden takia,

h)      tuomareiden, tuomioistuimen virkailijoiden, syyttäjien ja ulosottomiesten kurinpidollista vastuuta koskevat asiat,

i)        tiettyihin ammattisäännöstöihin liittyvät asiat.

Korkein hallinto-oikeus (nejvyšší správní soud) on ylimmän oikeusasteen hallintotuomioistuin, johon kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, apulaispresidentit ja muut tuomarit. Asiat käsitellään tavallisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Kassaatioiden käsittelemisen lisäksi korkein hallinto-oikeus päättää poliittisten puolueiden tai liikkeiden hajottamisesta, niiden toiminnan kieltämisestä tai uudelleen jatkamisen sallimisesta, toimivaltaa koskevista kanteluista sekä luonteeltaan yleisen toimenpiteen tai sen osan kumoamisesta. Korkeimman hallinto-oikeuden muusta asiallisesta toimivallasta säädetään laeissa.

Tarkempi kaavio on saatavissa seuraavasta linkistä: Linkki avautuu uuteen ikkunaanSiviilioikeudellinen Atlas – Tšekin oikeuslaitos.

Lisätietoja on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkeimman hallinto-oikeuden verkkosivustolta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeuslaitos

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinjärjestelmä

Päivitetty viimeksi: 09/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Tanska

Tässä osassa on tietoja Tanskan yleisiä tuomioistuimia koskevasta järjestelmästä.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Korkein oikeus (Højesteret)

Kööpenhaminassa sijaitseva korkein oikeus on Tanskan ylin muutoksenhakuaste. Siltä haetaan muutosta tuomioihin ja määräyksiin, joiden antaja on

  • itäinen hovioikeus
  • läntinen hovioikeus tai
  • Kööpenhaminan meri- ja kauppatuomioistuin.

Korkeimmalta oikeudelta haetaan muutosta sekä riita- että rikosasioissa, ja se on ylin (kolmannen oikeusasteen) muutoksenhakuaste pesänhoitoa ja pesänjakoa, konkursseja, pakkotäytäntöönpanoa sekä kiinteistörekisteriä ja kiinnityksiä koskevissa asioissa.

Korkein oikeus ei käsittele kysymyksiä syyllisyydestä tai syyttömyydestä rikosasioissa. Vain poikkeustapauksissa myönnetään oikeus hakea muutosta (kolmannessa oikeusasteessa) korkeimmalta oikeudelta (katso jäljempää lisätietoja). Korkeimman oikeuden kokoonpanoon ei kuulu maallikkotuomareita.

Itäinen hovioikeus (Østre Landsret) ja läntinen hovioikeus (Vestre Landsret)

Tanskassa on kaksi ylemmän oikeusasteen tuomioistuinta – läntinen hovioikeus ja itäinen hovioikeus. Hovioikeudet käsittelevät käräjäoikeuksien tuomioita koskevia muutoksenhakuasioita.

Käräjäoikeudet käsittelevät riita- ja rikosasioita (ensimmäinen oikeusaste). Tietyissä tapauksissa riita-asiassa voidaan vedota hovioikeuteen.

Käräjäoikeudet (Byretterne)

Käräjäoikeudet käsittelevät riita-, rikos-, pakkotäytäntöönpano-, pesänhoito- ja pesänjakoasioita. Myös notaarin vahvistamista edellyttävät toimet kuuluvat käräjäoikeuksien toimialaan. Jotkin käräjäoikeudet käsittelevät edelleen tiettyjen tuomiopiirien kiinteistörekisteriasioita, kunnes ne siirtyvät kiinteistörekisterituomioistuimen käsiteltäviksi.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja tästä aiheesta on Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan tuomioistuinjärjestelmää koskevassa organisaatiokaaviossa.

Päivitetty viimeksi: 03/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Saksa

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Saksassa.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Toimivalta riita-asioissa

Käräjäoikeuksilla (Amtsgericht) on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivalta käsitellä riita-asioita, joiden arvo on pääasiassa enintään 5 000 euroa. Lisäksi niillä on riita-asian arvosta huolimatta toimivalta käsitellä tietyt asiat, kuten vuokrariidat ja perhe- ja elatusasiat.

Käräjäoikeuden asiat voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.

Osavaltion alioikeudet (Landgericht) ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivaltaisia sellaisissa riita-asioissa, joita ei käsitellä käräjäoikeudessa. Nämä ovat tavallisesti arvoltaan yli 5 000 euron riita-asioita.

Periaatteessa myös osavaltion alioikeuden asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa. Hankalat asiat ja perustavanlaatuisen tärkeät asiat ratkaistaan kuitenkin kolmen ammattituomarin kokoonpanossa.

Toisena oikeusasteena toimiessaan osavaltion alioikeudet käsittelevät asioita niihin kuuluvissa siviilituomioistuimissa. Kokoonpanossa on tavallisesti kolme tuomaria, jotka käsittelevät käräjäoikeuden tuomioita koskevat valitukset.

Lisäksi osavaltioiden alioikeuksiin voidaan perustaa kauppaoikeudellinen jaosto. Kauppaoikeudellinen jaosto vastaa tavallisesti ensimmäisen ja toisen oikeusasteen riita-asioista liikemiesten/kauppiaiden välillä. Jaostoon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria, jotka ovat kauppiaita.

Osavaltion ylioikeudet (Oberlandesgericht) ovat tavallisesti toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Riita-asioissa ne käsittelevät osavaltioiden alioikeuksien antamia tuomioita koskevat valitukset sekä käräjäoikeuksien antamia perheoikeudellisten asioiden tuomioita koskevat valitukset.

Osavaltion ylioikeuksissa asiat käsitellään periaatteessa kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Riita-asiat, jotka eivät ole erityisen hankalia eivätkä perustavanlaatuisen tärkeitä, voidaan kuitenkin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.

Yleisiä asioita käsittelevä korkein oikeusaste on Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion korkein oikeus (Bundesgerichtshof), joka on ylin muutoksenhakuaste ja käsittelee vain oikeuskysymyksiin rajoittuvat valitukset. Liittovaltion korkeimman oikeuden asiat käsitellään viiden ammattituomarin kokoonpanossa.

Toimivalta rikosasioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Tuomioistuinten perustamislaissa (Gerichtsverfassungsgesetz, GVG) määritetään tuomioistuinten toimivalta rikosasioissa. Käräjäoikeus (Amtsgericht) on rikosasiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, ellei toimivaltaa ole annettu osavaltion alioikeudelle tai osavaltion ylioikeudelle (GVG:n 24 §:n 1 momentin 1–3 kohta). Periaatteessa (GVG:n 25 §) asian ratkaisee yksi rikosoikeuden tuomari, jos

  • kyseessä on rikkomus (Vergehen) tai
  • asianomistaja ajaa syytettä ja
  • odotettavissa oleva tuomio ei ole ankarampi kuin kaksi vuotta vankeutta.

Muissa tapauksissa asia ratkaistaan lautamiesoikeudessa (GVG:n 28 §). Kokoonpanoon kuuluu yksi ammattituomari ja lautamiehiä.

Lautamiesoikeudessa ratkaistavat rikosasiat ovat pääasiassa keskivakavia rikoksia, joissa toimivalta on käräjäoikeudella (GVG:n 24 §:n 1 momentti), ellei niitä ole ohjattu rikostuomioistuimen tuomarille (GVG:n 25 §). Näitä ovat tapaukset, joissa odotettavissa oleva rangaistus on kahdesta neljään vuoteen vankeutta. Lisäksi niin kutsuttu laajennettu lautamiesoikeus voi käsitellä tällaisen asian syyttäjän pyynnöstä (GVG:n 29 §:n 2 momentti), jos syyttäjä ja tuomioistuin katsovat, että asian laajuuden vuoksi on syytä kuulla lisäksi toista ammattituomaria.

Osavaltion alioikeuden (Landgericht) ensimmäisen oikeusasteen tuomiovallasta on säädetty GVG:n 74 §:n 1 momentissa. Sen mukaan osavaltion alioikeus vastaa kaikista rikoksista, joista käräjäoikeus ja osavaltion ylioikeus eivät vastaa. Näissä asioissa on odotettavissa pidempi vankeusrangaistus.

Kannattaa huomata, että Saksan rikoslaissa erotetaan toisistaan ”rikkomus” (Vergehen) ja ”rikos”(Verbrechen). Rikos on tässä merkityksessä (liittovaltion rikoslain mukaan) rikollinen teko, josta rangaistaan lain mukaan vähintään yhdellä vuodella vankeutta. Rikokset ovat siis vakavampia rikollisia tekoja.

Alioikeus käsittelee myös kaikki muut rikokset, joista odotettavissa oleva rangaistus on yli neljä vuotta (GVG:n 74 §:n 1 momentin 2 virkkeen 1 lause). Sillä on toimivalta myös, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen alioikeudessa asian erityisen merkittävyyden vuoksi, vaikka käräjäoikeus olisi toimivaltainen.

Osavaltion alioikeudessa rikosasiat käsittelee rikosjaosto. Ensimmäisen oikeusasteen ratkaisut tekee suuri rikosjaosto (Große Strafkammer), ja kokoonpanossa on yleensä kolme ammattituomaria ja kaksi lautamiestä. GVG:n 76 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten mukaisesti suuri rikosjaosto voi päättää oikeudenkäynnin aluksi, että asian voivat käsitellä vain kaksi ammattituomaria ja kaksi lautamiestä.

Osavaltion ylin oikeus on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin GVG:n 120 §:n 1 ja 2 momentissa luetelluissa rikoksissa ja rikkomuksissa, joista suurin osa koskee Saksan liittotasavallan turvallisuutta tai olemassaoloa. Liittovaltion korkeimmassa oikeudessa asiat käsitellään viiden ammattituomarin kokoonpanossa, ja yksi tuomareista toimii oikeuden puheenjohtajana. Käsittelyn alkajaisiksi rikosjaosto voi kuitenkin päättää, että asia käsitellään kolmen ammattituomarin kokoonpanossa ja yksi tuomari toimii oikeuden puheenjohtajana, ellei asian laajuus tai monimutkaisuus edellytä kahden muun ammattituomarin osallistumista (GVG:n 122 §:n 2 momentin 1 ja 2 virke).

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden tuomioon haetaan tavallisesti muutosta valittamalla osavaltion alioikeuteen (rikosprosessilain (StPO) 312 §), jossa asian käsittelee niin kutsuttu pieni rikosjaosto (kleine Strafkammer). Kokoonpanossa on yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä. Kun muutosta haetaan käräjäoikeuden laajennetun lautamiesoikeuden antamaan tuomioon, kokoonpanoon lisätään toinen ammattituomari. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen käräjäoikeuden tuomiosta voidaan tehdä niin kutsuttu ”ohivalitus” (Sprungrevision), jonka käsittelee osavaltion ylioikeus (StPO:n 335 §).

Oikeuskysymyksiin rajoittuva valitus (Revision) voidaan tehdä kaikista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomioista – sekä osavaltion alioikeuden että osavaltion ylioikeuden tuomioista (StPO:n 333 §). Liittovaltion korkein oikeus on muutoksenhakuaste (Revisionsinstanz) kaikissa valituksissa, jotka koskevat osavaltioiden ylioikeuksien ja osavaltioiden alioikeuksien suurten rikosjaostojen ratkaisuja (GVG:n 135 §:n 1 kohta). Liittovaltion korkein oikeus voi ratkaista valituksen viiden ammattituomarin kokoonpanossa yhden tuomarin toimiessa oikeuden puheenjohtajana. Muita osavaltioiden alioikeuksien antamia tuomioista koskevat valitukset käsitellään osavaltioiden ylioikeuksissa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion korkein oikeus

Päivitetty viimeksi: 29/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Yleiset tuomioistuimet - Viro

Tässä osassa kerrotaan Viron yleisiä tuomioistuimia koskevasta järjestelmästä.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Ensimmäisen oikeusasteen yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet. Ne käsittelevät ensimmäisessä oikeusasteessa kaikkia riita- ja rikosasioita sekä rikkomuksia ja tekevät muita toimia, jotka on laissa määrätty niiden toimivaltaan. Oikeudenkäyntimenettelyä käräjäoikeuksissa säätelee riita-asioiden osalta siviiliprosessilaki, rikosasioiden osalta rikosprosessilaki ja rikkomusten osalta rikkomusprosessilaki.

Käräjäoikeuksissa on myös kiinteistö- ja rekisteriosastot, joilla on hallinnollisia tehtäviä. Kiinteistöosasto ylläpitää kiinteistörekisteriä ja avio-oikeuden alaista omaisuutta koskevaa rekisteriä. Rekisteriosasto ylläpitää kaupparekisteriä, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja säätiöiden rekisteriä, kaupallisia pantteja koskevaa rekisteriä sekä alusrekisteriä. Pärnun käräjäoikeudessa on myös maksamismääräysosasto, jossa käsitellään nopeutettua maksamismääräysmenettelyä koskevia hakemuksia.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat piirituomioistuimet, jotka käsittelevät uudelleen käräjäoikeuksien antamia tuomioita ja päätöksiä, joihin on haettu muutosta. Menettelyjä piirituomioistuimissa säädellään samoilla laeilla kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten menettelyjä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Virossa on neljä käräjäoikeutta. Käräjäoikeudet ovat jakautuneet toimimaan useissa eri toimipaikoissa.

Käräjäoikeudet:

Harjun käräjäoikeus:

  1. Liivalaia tänavan oikeustalo
  2. Kentmanni tänavan oikeustalo
  3. Tartu maanteen oikeustalo

Virun käräjäoikeus:

  1. Jõhvin oikeustalo
  2. Narvan oikeustalo
  3. Rakveren oikeustalo

Pärnun käräjäoikeus:

  1. Pärnun oikeustalo
  2. Haapsalun oikeustalo
  3. Kuressaaren oikeustalo
  4. Raplan oikeustalo
  5. Paiden oikeustalo

Tarton käräjäoikeus:

  1. Tarton oikeustalo
  2. Jõgevan oikeustalo
  3. Viljandin oikeustalo
  4. Valgan oikeustalo
  5. Võrun oikeustalo

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet

Virossa on kaksi piirituomioistuinta.

Piirituomioistuimet:

  • Tallinnan piirituomioistuin
  • Tarton piirituomioistuin

Oikeudellisia tietokantoja

Tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuinten verkkosivustolla. Yhteystietoihin voi tutustua maksutta.

Päivitetty viimeksi: 03/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Irlanti

Tässä jaksossa kerrotaan Irlannin yleisten tuomioistuinten järjestelmästä.

Yleiset tuomioistuimet

Tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa vuoden 1922 perustuslaista, jossa säädettiin uusien tuomioistuinten perustamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon aikana kehittyneiden tuomioistuinten tilalle. Uusia tuomioistuimia perustettiin vuonna 1924 samana vuonna annetulla tuomioistuimia koskevalla lailla (Courts of Justice Act, 1924), jolla vahvistettiin tuomioistuinjärjestelmän oikeusperusta.

Nykyiset tuomioistuimet perustettiin tuomioistuinten perustamista ja kokoonpanoa koskevalla vuoden 1961 lailla (Courts (establishment and Constitution) Act 1961) irlantilaisten vuonna 1937 hyväksymän perustuslain 34 §:n mukaisesti.

Yleistä oikeudenkäyttöä käsitellään perustuslain 34–37 §:ssä, ja sen 34 §:n 1 momentin mukaan oikeutta jakavat lailla perustetut tuomioistuimet. Perustuslaissa esitellään tuomioistuinjärjestelmän rakenne seuraavasti: sen muodostavat ylin muutoksenhakutuomioistuin eli Supreme Court ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet. Niitä ovat ylemmän oikeusasteen tuomioistuin eli High Court, jolla on täysi lainkäyttövalta kaikissa rikos- ja siviiliasioissa, sekä rajoitettua toimivaltaa käyttävät alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin eli Circuit Court ja alemman oikeusasteen tuomioistuin eli District Court, joiden organisaatio on aluekohtainen.

Siviilituomioistuimet

Ylin muutoksenhakutuomioistuin (Supreme Court)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSupreme Court -tuomioistuimessa voi hakea muutosta High Court -tuomioistuimen päätöksiin. Supreme Court käsittelee myös rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimen (Court of Criminal Appeal) päätöksiä koskevat muutoksenhaut, jos Court of Criminal Appeal tai oikeuskansleri (Attorney General) todistaa, että päätökseen liittyy poikkeuksellisen tärkeä oikeuskysymys ja että yleinen etu vaatii muutoksenhakua Supreme Court -tuomioistuimessa. Supreme Court voi myös antaa ratkaisun Circuit Court -tuomioistuimen sille esittämästä laintulkintaa koskevasta kysymyksestä. Supreme Court -tuomioistuimella on valtuudet presidentin pyynnöstä ratkaista, onko parlamentin (Oireachtas) ylä- ja alahuoneen hyväksymä lakiesitys (tai sen jokin säännös tai jotkin säännökset), joka esitetään presidentille allekirjoitettavaksi, perustuslain vastainen. Se voi myös tarvittaessa ratkaista, onko presidentti tullut pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä.

Supreme Court käsittelee ja ratkaisee muutoksenhaut ja muut asiat viiden tuomarin kokoonpanossa, ellei tuomioistuimen presidentti ohjeista, että jokin muutoksenhaku tai muu asia (perustuslakiasioita lukuun ottamatta) käsitellään ja ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tuomioistuin voi käsitellä asioita samaan aikaan eri kokoonpanoissa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court)

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimella (Linkki avautuu uuteen ikkunaanHigh Court) on perustuslain mukaan täysi toimivalta ratkoa ensimmäisenä oikeusasteena mitä tahansa siviili- ja rikosoikeudellisia kysymyksiä, olipa kyse oikeudellisista seikoista tai tosiseikoista. High Court -tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta adoptioon liittyvissä asioissa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista koskevissa pyynnöissä. High Court -tuomioistuimella on toimivalta ratkaista perustuslain määräyksiin liittyvien lakien pätevyys (lukuun ottamatta lakeja, jotka Irlannin presidentti on jo lähettänyt Supreme Court -tuomioistuimelle). Useimmat High Court -tuomioistuimen asiat ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta lain mukaan tietyt asiat, kuten herjaus-, pahoinpitely- ja vapaudenriistoasiat, ratkaistaan yhden tuomarin ja valamiehistön kokoonpanossa. Poikkeuksellisen tärkeät asiat voidaan käsitellä kahden tai useamman tuomarin kokoonpanossa (Divisional Court).

High Court toimii myös muutoksenhakutuomioistuimena, joka tutkii alemman oikeusasteen ylemmän tuomioistuimen (Circuit Court) ratkaisemia riita-asioita koskevat valitukset. Sen lisäksi High Court -tuomioistuimella on toimivalta käsitellä uudelleen alempien oikeusasteiden ratkaisuja antamalla erikoismääräys (Mandamus, jolla määrätään tekemään jotakin, Prohibition, jolla kielletään tekemästä jotakin, ja Certiorari, jolla pyydetään asiakirjoja). Nämä määräykset eivät liity alemman oikeusasteen ratkaisun sisältöön vaan siihen, onko toimivalta ylittynyt.

High Court voi antaa ratkaisun District Court -tuomioistuimen sille esittämästä laintulkintaa koskevasta kysymyksestä. Se käsittelee myös takuita vastaan vapauteen pääsyä koskevat hakemukset, jos kyseessä on henkilö, jota syytetään murhasta, tai jos syytetty haluaa muutosta District Court -tuomioistuimen määräämiin ehtoihin.

High Court käsittelee alkuperäiset kanteet yleensä Dublinissa. Se kokoontuu myös maakunnissa käsitelläkseen alkuperäisiä vahingonkorvauskanteita, jotka koskevat henkilövahinkoja ja kuolemaan johtaneita vahinkoja. High Court on Circuit käsittelee Circuit Court -tuomioistuinten muutoksenhaut maakunnissa.

Alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin (Circuit Court)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCircuit Court -tuomioistuimen toimivalta riita-asioissa on rajoitettu, elleivät kaikki asianosaiset suostu rajoittamattomaan toimivaltaan. Tuomioistuimen toimivalta rajoittuu sopimusasioissa, vuokrausostoissa, osamaksukaupassa ja vahingonkorvausasioissa 38 092,14 euroon.

Circuit Court -tuomioistuin on toimivaltainen testamenttiasioissa ja kiinteistön omistus- tai vuokraoikeutta koskevissa asioissa, jos omaisuuden verotusarvo (rateable valuation) ei ole suurempi kuin 253,95 euroa. Sillä on toimivalta perheoikeudellisissa menettelyissä, kuten asumus- ja avioeroasioissa, avioliiton mitätöintiasioissa ja District Court -tuomioistuimen päätöksiä koskevissa muutoksenhauissa.

Circuit Courtissa riita-asioiden ratkaisukokoonpanossa on yksi tuomari ilman valamiehistöä. Sieltä voi hakea muutosta alemman oikeusasteen tuomioistuimen (District Court) ratkaisuihin sekä riita- että rikosasioissa. Circuit Court käsittelee asian uudelleen. Sen ratkaisu on lainvoimainen eikä siihen voi enää hakea muutosta.

Circuit Court on toimivaltainen myös asioissa, jotka koskevat uusia anniskelulupahakemuksia, ja siltä voi hakea muutosta esimerkiksi tasa-arvotuomioistuimen (Director of Equality Investigations) ratkaisuihin.

Alemman oikeusasteen tuomioistuin (District Court)

Alemman oikeusasteen tuomioistuimella (Linkki avautuu uuteen ikkunaanDistrict Court) on rajoitettu ja paikallinen toimivalta. Sillä on perheoikeudellisissa asioissa toimivalta antaa elatusta, lähestymiskieltoa, lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja isyyskanteita koskevia päätöksiä.

District Court -tuomioistuimella on toimivalta käsitellä riita-asioita, jotka koskevat sopimuksia, vuokrausostoja, osamaksukauppaa, vahingonkorvauksia, vuokranmaksun laiminlyöntejä tai tavaran luvatonta hallussapitoa, jos vaade on enintään 6 348,69 euroa. Sillä on myös toimivalta suorittaa minkä tahansa tuomioistuimen tekemän päätöksen rahamääräistä velvoitetta koskeva pakkotäytäntöönpano. Lisäksi sillä on toimivalta monien lupamenettelyjen suhteen (esim. alkoholin myynti) ja ilkivaltaa koskevien vahingonkorvauskanteiden suhteen, jos vaade on enintään 6 348,69 euroa.

District Court kokoontuu eri puolilla maata 24 piirissä. Asian käsittelypaikka määräytyy yleensä sen mukaan, missä sopimus on tehty tai missä vastaaja asuu tai harjoittaa liiketoimintaa, tai, jos on kyse anniskeluoikeudesta, sen mukaan, missä anniskelupaikka sijaitsee.

Rikostuomioistuimet

Ylin muutoksenhakutuomioistuin (Supreme Court)

Ylin muutoksenhakutuomioistuin eli Linkki avautuu uuteen ikkunaanSupreme Court tutkii rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimen (Court of Criminal Appeal) ratkaisuja koskevia valituksia asioissa, joiden yhteydessä nousee esiin yleisesti poikkeuksellisen tärkeä oikeuskysymys.

Rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuin (Court of Criminal Appeal)

Rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuin eli Linkki avautuu uuteen ikkunaanCourt of Criminal Appeal käsittelee vankeusrangaistukseen johtavista syytteistä tuomittujen henkilöiden valituksia, jotka koskevat alemman oikeusasteen ylemmän tuomioistuimen (Circuit Court), keskusrikostuomioistuimen (Central Criminal Court) tai rikosasioita käsittelevien erityistuomioistuinten (Special Criminal Court) ratkaisuja.

Rikosasioita käsittelevä erityistuomioistuin (Special Criminal Court)

Rikosasioita käsittelevä erityistuomioistuin eli Linkki avautuu uuteen ikkunaanSpecial Criminal Court perustettiin sellaisia rikosoikeudenkäyntejä varten, joissa yleisten tuomioistuinten ei katsota pystyvän huolehtimaan tehokkaasta oikeudenkäytöstä ja yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Tuomioistuin kokoontuu kolmen tuomarin kokoonpanossa ilman valamiehistöä.

Keskusrikostuomioistuin (Central Criminal Court)

Keskusrikostuomioistuin eli Linkki avautuu uuteen ikkunaanCentral Criminal Court on ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen (High Court) rikosasioita käsittelevä osasto. Se käsittelee vakavia rikoksia, kuten murhia, raiskauksia, valtiopetoksia ja piratismia sekä vuonna 2002 annetun kilpailulain (Competition Act, 2002) soveltamisalaan kuuluvia rikosoikeudenkäyntejä. Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon kuuluu tuomari ja valamiehistö.

Rikosasioita käsittelevä alemman oikeusasteen tuomioistuin (Circuit Criminal Court)

Rikosasioita käsittelevä alemman oikeusasteen tuomioistuin eli Circuit Criminal Court käsittelee ne rikokset, joita ei käsitellä keskusrikostuomioistuimessa (Central Criminal Court). Sen ratkaisukokoonpanoon kuuluu tuomari ja valamiehistö. Sieltä voi hakea muutosta alemman oikeusasteen tuomioistuimen (District Court) ratkaisuihin.

Alemman oikeusasteen tuomioistuin (District Court)

Alemman oikeusasteen tuomioistuin eli Linkki avautuu uuteen ikkunaanDistrict Court käsittelee nopeutetussa menettelyssä tutkittavia (enimmäkseen säädännäisoikeuteen perustuvia) rikoksia ja joitakin tavanomaisessa oikeuskäsittelyssä tutkittavia rikoksia. Ratkaisukokoonpanoon kuuluu ainoastaan tuomari.

Päivitetty viimeksi: 28/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Kreikka

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Siviilituomioistuimet

Kaikki yksityishenkilöiden väliset riita-asiat ratkaistaan siviilituomioistuimissa, mukaan lukien kyseisten tuomioistuinten tuomiovaltaan lakisääteisesti kuuluvat riidattomat asiat.

Siviilituomioistuimia ovat seuraavat:

  1. Korkein oikeus (Areios Pagos)
  2. Muutoksenhakutuomioistuin (Efeteio)
  3. Ensimmäisen oikeusasteen useamman tuomarin kokoonpano (Polymeles Protodikeio)
  4. Ensimmäisen oikeusasteen yhden tuomarin kokoonpano (Monomeles Protodikeio)
  5. Rauhantuomioistuin

Rikostuomioistuimet

Rikostuomioistuimet käsittelevät rikosasioita.

Rikostuomioistuimia ovat seuraavat:

  1. Korkein oikeus
  2. Muutoksenhakutuomioistuinten viiden tuomarin kokoonpanot (Pentameli Efeteia)
  3. Valamiestuomioistuimet (meikta orkota dikastiria)
  4. Valamieskokoonpanossa toimivat muutoksenhakutuomioistuimet (meikta orkota Efeteia)
  5. Muutoksenhakutuomioistuinten kolmen tuomarin kokoonpanot (Trimeli Efeteia)
  6. Rikostuomioistuinten kolmen tuomarin kokoonpanot (Trimeli Plimmeleiodikeia)
  7. Rikostuomioistuinten yhden tuomarin kokoonpanot (Monomeli Plimmeleiodikeia)
  8. Vähäisiä rikkomuksia käsittelevät tuomioistuimet (Ptaismatodikeia)
  9. Nuorisotuomioistuimet (Dikastiria Anilikon)

Erityislainsäädännön nojalla rikosoikeudellista toimivaltaa käyttävät myös seuraavat:

  • Sotaoikeus (Stratodikeio)
  • Merisotaoikeus (Nautodikeio)
  • Ilmasotaoikeus (Aerodikeio)

Nämä tuomioistuimet toimivat rikosasioita käsittelevien erityistuomioistuinten tavoin.

Näissä tuomioistuimissa käsitellään maa-, meri- ja ilmavoimissa palvelevien sotilashenkilöiden tekemiä rikoksia.

Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuimet ratkaisevat valtion hallintoelinten ja kansalaisten välisiä hallintoriita-asioita.

Yleiset hallinto-oikeudet ovat ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimia (Dioikitika Protodikeia) ja hallinnollisia muutoksenhakutuomioistuimia (Dioikitika Efeteia).

  • Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimet kokoontuvat yhden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa riita-asian taloudellisen merkityksen mukaan. Ne käsittelevät verotusasioita, yksityishenkilöiden ja sosiaaliturvasta tai sosiaalipolitiikasta vastaavien organisaatioiden välisiä riita-asioita sekä kansalaisten ja valtion, kuntien tai paikallisyhteisöjen välisiä hallintoriita-asioita.

Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpano käsittelee myös ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpanon päätöksiin kohdistuvia muutoksenhakukanteita.

  • Hallinnolliset muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpanon päätöksiin kohdistuvia muutoksenhakukanteita. Ne ratkaisevat ensimmäisessä oikeusasteessa myös virkamiesten työsuhteisiin liittyvien hallintotoimien (esimerkiksi irtisanomiset, nimitysten tai ylennysten myöntämättä jättäminen) peruutusanomuksia.
  • Yleinen valtionasiamiesjärjestelmä kuuluu yleiseen hallinto-oikeusjärjestelmään. Valtionasiamies vastaa edellä mainittujen hallintotuomioistuinten hallinnollisista tarkastuksista ja niiden ratkaisuja koskevista muutoksenhakukanteista.
  • Korkein hallinto-oikeus (Symvoulio tis Epikrateias) päättää muun muassa seuraavista:

kanteet sellaisten hallintotoimien peruuttamiseksi, joissa on kyse lain rikkomisesta, toimivallan ylittämisestä tai harkintavallan väärinkäytöstä taikka epäpätevyydestä tai muotovirheestä,

valtion, armeijan, kunnan jne. virkamiesten valitukset virkamiesten asioita käsittelevien lautakuntien (Ypiresiaka Symvoulia) päätöksistä, jotka koskevat ylennyksiä, irtisanomisia, alentamista jne.

valitukset hallintotuomioistuinten päätöksistä.

Oikeudelliset tietokannat

  1. Linkki avautuu uuteen ikkunaanKreikan korkeimman oikeuden verkkosivut. Tietokannan käyttö on ilmaista.
  2. Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosrekisteritietokanta kreikkalaisista, joiden syntymäpaikka on tuntematon tai jotka ovat syntyneet ulkomailla, sekä muiden maiden kansalaisista.

Linkkejä:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanThessalonikin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPireuksen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein hallinto-oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTilintarkastustuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan ensimmäisen oikeusasteen syyttäjänvirasto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Espanja

Vuoden 1978 Espanjan perustuslain 117 §:n mukaan tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Tämä periaate ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomiovallan muodostavasta tuomarikunnasta.

Espanjassa on monia eri tuomioistuimia, ja tehtävät jakautuvat niiden kesken tiettyjen toimivallan jakoperusteiden mukaisesti. Jakoperusteita ovat asia, vaikutus, henkilö, tehtävä tai alue, sillä tuomiovallan yhtenäisyys ei sulje pois eri toimivaltuuksia käyttävien elinten olemassaoloa.

Yleiset tuomioistuimet - johdantoa

Espanjan perustuslaissa (Constitución Española) vuodelta 1978 säädetään, että Espanja on sosiaalinen ja demokraattinen oikeusvaltio, joka puolustaa vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasavertaisuutta ja poliittista moniarvoisuutta oikeusjärjestelmänsä keskeisimpinä arvioina.

Espanjan perustuslain VI jaksossa käsitellään oikeuslaitosta, ja lain 117 §:n mukaan tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Tämä periaate kuvastuu Espanjan tuomioistuinjärjestelmästä ja ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomiovallan muodostavasta tuomarikunnasta.

Espanjassa on monia eri tuomioistuimia (juzgados y tribunales), ja tehtävät jakautuvat niiden kesken tiettyjen toimivallan jakoperusteiden mukaisesti. Jakoperusteita ovat asia, vaikutus, henkilö, tehtävä tai alue, sillä tuomiovallan yhtenäisyys ei sulje pois eri toimivaltuuksia käyttävien elinten olemassaoloa.

Jotta tuomioistuin voidaan katsoa yleiseksi tuomioistuimeksi, sitä on säänneltävä oikeuslaitoslailla (Ley Orgánica del Poder Judicial) Espanjan vuoden 1978 perustuslain 122 §:n nojalla.

Yleiset tuomioistuimet jaotellaan seuraavien kolmen perusnäkökohdan mukaan:

  • lainkäyttöalue
  • kokoonpano
  • toimivalta.

Lainkäyttöalue

Heinäkuun 1. päivänä 1985 annetun oikeuslaitoslain 6/1985 perustelujen mukaisesti valtion alueellisia ja oikeudellisia yksikköjä ovat kunta (municipio), tuomiopiiri (partido), maakunta (provincia) ja autonominen alue (comunidad autónoma), joissa käyttävät tuomiovaltaa rauhantuomioistuimet (Juzgados de Paz), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja tutkintatuomioistuimet (Juzgados de Primera Instancia e Instrucción), hallintotuomioistuimet (Juzgados de lo Contencioso-Administrativo), työtuomioistuimet (Juzgados de lo Social), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet (Juzgados de Vigilancia Penitenciaria) ja nuorisotuomioistuimet (Juzgados de Menores), maakunnalliset ylioikeudet (Audiencias Provinciales) ja itsehallintoalueen ylioikeudet (Tribunales Superiores de Justicia).

Koko kansallisella alueella tuomiovaltaa käyttävät valtakunnallinen ylioikeus (Audiencia Nacional), korkein oikeus (Tribunal Supremo) sekä ylemmät tutkintatuomioistuimet ja ylemmät hallintotuomioistuimet (Juzgados Centrales de Instrucción y de lo Contencioso-Administrativo).

Kokoonpano

Tuomari ratkaisee asiat yksin kaikissa muissa tuomioistuimissa paitsi korkeimmassa oikeudessa, valtakunnallisessa ylioikeudessa, itsehallintoalueiden ylioikeuksissa ja maakunnallisissa ylioikeuksissa, joissa asiat käsitellään usean tuomarin kokoonpanossa.

Korkein oikeus muodostuu korkeimman oikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista (presidentes de sala) ja tuomareista (magistrados), jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle. Jaostoja on viisi: siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten, hallinnollisten, työoikeudellisten ja sotilasoikeudellisten asioiden jaostot.

Valtakunnallinen ylioikeus muodostuu valtakunnallisen ylioikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle (vetoomusasioiden sekä rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot).

Itsehallintoalueiden ylioikeudet muodostuvat neljästä jaostosta (siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot). Itsehallintoalueen ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta, joka on myös siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden jaoston puheenjohtaja, sekä jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle.

Maakunnalliset ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta ja vähintään kahdesta tuomarista, jotka ovat perehtyneet siviili- ja rikosoikeudellisiin asioihin. Jaostoissa voi olla sama kokoonpano.

Oikeusvirasto

Oikeuslaitoslaissa oikeusvirasto (Oficina Judicial) määritellään keskeiseksi organisaatioksi, joka tukee tuomareiden ja tuomioistuinten toimintaa.

Sen tarkoituksena on parantaa oikeustoimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja edistää eri hallinnonalojen keskinäistä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia. Se pyrkii tarjoamaan korkealaatuisen julkisen palvelun, joka on lähellä, noudattaa perustuslaillisia arvoja ja vastaa kansalaisten nykyisiin tarpeisiin.

Kyseessä on modernia hallinnointitekniikkaa käyttävä uusi organisaatiomalli, jossa yhdistetään erilaisia hallinnollisia yksiköitä: suoraa tukea tarjoavia prosessioikeudellisia yksiköitä, jotka vastaavat tuomioistuimia (juzgados) ja tukevat tuomaria (Juez tai Magistrado) tämän hoitaessa lainkäyttötehtäviään, ja yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja, joita johtavat oikeudenkäyntiavustajat (Secretarios Judiciales), jotka hoitavat kaikkia muita kuin lainkäyttötehtäviä, kuten: asiakirjojen vastaanottaminen, ilmoitukset, päätösten täytäntöönpano, muiden kuin oikeudellisten menettelyjen muodollisuudet, hakemusten asianmukaisuuden hyväksyminen, tiedotus osapuolille, menettelyvirheiden oikaiseminen.

Yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja on kolmenlaisia:

  • yhteinen yleispalvelu
  • yhteinen prosessinjohtamispalvelu
  • yhteinen täytäntöönpanopalvelu.

Oikeushallinnon uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön Burgosissa ja Murciassa marraskuussa 2010. Vuoden 2011 helmikuussa oikeusviraston toiminta alkoi Cáceresissa ja Ciudad Realissa ja saman vuoden kesäkuussa Leónissa, Cuencassa ja Méridassa. Oikeusviraston toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 Ceutassa ja Melillassa. Tämä organisaatiomalli on käytössä rinnan edellisen mallin kanssa, joka on käytössä muualla Espanjassa.

Toimivalta

Espanjan oikeuslaitosjärjestelmässä yleiset tuomioistuimet jaetaan neljään luokkaan:

Siviilituomioistuimet: Siviilituomioistuimet tutkivat riita-asioita, joiden käsittely ei kuulu yksiselitteisesti mihinkään muuhun oikeudenalaan. Sen vuoksi se voidaan luokitella yleiseksi tuomioistuimeksi.

Rikostuomioistuimet: Rikostuomioistuimille kuuluvat rikosasiat ja rikosoikeudenkäynnit. Espanjan lainsäädännölle on ominaista, että rikoksesta johtuva siviilioikeudellinen menettely voidaan aloittaa samanaikaisesti rikosoikeudellisen menettelyn kanssa. Tällaisessa tapauksessa rikostuomioistuin päättää rikoksesta tai rikkomuksesta aiheutuneen vahingon tai haitan korvaamisesta.

Hallintotuomioistuimet: Hallintotuomioistuimet valvovat julkishallinnon toiminnan lainmukaisuutta ja käsittelevät julkishallintoa vastaan esitettyjä taloudellisten vahinkojen korvaamiseen liittyviä vaatimuksia.

Työtuomioistuimet: Työtuomioistuimet tutkivat työoikeuden piiriin kuuluvia riita-asioita. Näitä ovat muun muassa yksittäisten työntekijöiden ja työnantajien väliset työsopimusriidat, työmarkkinariidat sekä sosiaaliturvaan liittyvät vaatimukset ja työlainsäädännössä määriteltyä valtion vastuuta koskevat kanteet.

Näillä neljällä oikeudenalalla toimivien tuomioistuinten lisäksi Espanjassa on sotilastuomioistuimia.

Sotilastuomioistuimet muodostavat poikkeuksen tuomiovallan yhtenäisyyden periaatteeseen.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPerustuslaissa säädetään periaatteista, joilla säännellään tuomioistuinten toimintaa, ja perustuslaki on oikeuslaitoksen yhtenäisyyden perusta. Sotilasasioissa toimivalta on kuitenkin edelleen tiukasti sotilastuomioistuimilla, ja poikkeustilassa sovelletaan joka tapauksessa perustuslain periaatteita perussäädöksen 117 §:n 5 momentin mukaisesti.

Sotilastuomioistuinten toimivalta rajoittuu rauhan aikana tiukasti sotilasasioihin, ja silloin tutkitaan sotarikoslaissa rikokseksi määriteltyjä toimia. Niiden toimivalta ulottuu kaikenlaisiin rikoksiin, kun joukot on siirretty kansallisen alueen ulkopuolelle. Sota-aikana niiden toimivaltaa voidaan muuttaa sotilastuomioistuinten toimivallasta ja organisaatiosta annetun lain (Ley Orgánica de la Competencia y Organización de la Jurisdicción Militar) 4/1987 nojalla; päätöksen tekee parlamentti (Cortes Generales) ja hallitus, jos se on saanut siihen valtuutuksen.

Sotilastuomioistuimet koostuvat ammattisotilaista, asevoimien jäsenistä ja puolustusministeriön alaisuuteen kuuluvista henkilöistä.

Sotilastuomioistuimiin kuuluvat alueelliset sotilastuomioistuimet (Juzgados Togados Territoriales), ylemmät sotilastuomioistuimet (Juzgados Togados Centrales), ylemmät alueelliset sotilastuomioistuimet (Tribunales Militares Territoriales) ja ylempi sotilastuomioistuin (Tribunal Militar Central). Sotilasasioista vastaavan tuomiovallan ylin aste on kuitenkin korkeimman oikeuden 5. jaosto.

Sotilasjaoston, jossa on noudatettava samoja hallintoa ja jäsenten asemaa koskevia sääntöjä kuin muissa jaostoissa, perustaminen korkeimpaan oikeuteen merkitsee yhtenäisyyttä molempien tuomiovallan muodostavien tuomioistuinten ylimmällä tasolla.

Tämä jaosto koostuu sekä yleisistä tuomioistuimista että sotilastuomioistuimista tulevista tuomareista, mikä takaa ylimmän tason oikeudenkäyntien tasapuolisuuden. Jaosto käsittelee yleensä kassaatiovalituksia ja tuomion tarkistamista koskevia pyyntöjä. Se voi käsitellä myös korkea-arvoisten sotilashenkilöiden toimia.

Espanjassa ei ole erikseen erityistuomioistuinten järjestelmää, mutta edellä mainituilla oikeudenaloilla on perustettu aiheen mukaan erikoistuneita tuomioistuimia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet (Juzgados de Violencia sobre la Mujer), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet ja nuorisotuomioistuimet. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn aiheeseen. Lisätietoa on Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Seuraavassa neljän oikeusalan tarkastelussa selostetaan näihin aiheisiin erikoistuneiden tuomioistuinten toimivaltaa.

Siviilioikeus

Siviilioikeudellisissa asioissa toimivalta on korkeimman oikeuden 1. jaostolla, itsehallintoalueen ylioikeuden siviili- ja rikosasioita käsittelevällä jaostolla, maakunnallisten ylioikeuksien siviiliasioita käsittelevillä jaostoilla, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla ja rauhantuomioistuimilla sekä joillakin erityistuomioistuimilla, kuten perhetuomioistuimilla (Juzgados de la Familia), kauppatuomioistuimilla (Juzgados de lo Mercantil), yhteisön tavaramerkkiasioita käsittelevillä tuomioistuimilla (Juzgados de Marca Comunitaria) ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla.

Kauppatuomioistuimia, yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviä tuomioistuimia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä tuomioistuimia käsitellään yksityiskohtaisemmin Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Rikosoikeus

Rikosoikeudellisissa asioissa toimivalta on korkeimman oikeuden 2. jaostolla, valtakunnallisen ylioikeuden rikosasioita käsittelevällä jaostolla, itsehallintoalueen ylioikeuksien siviili- ja rikosasioita käsittelevällä jaostolla, maakunnallisten ylioikeuksien rikosasioita käsittelevillä jaostoilla, rikostuomioistuimilla, tutkintatuomioistuimilla, nuorisotuomioistuimilla, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla ja rauhantuomioistuimilla.

Nuorisotuomioistuimia, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavia tuomioistuimia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä tuomioistuimia käsitellään yksityiskohtaisemmin Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden elimiä ovat korkeimman oikeuden 3. jaosto, valtakunnallisen ylioikeuden hallintoasioita käsittelevä jaosto, itsehallintoalueen ylioikeuksien hallintoasioita käsittelevä jaosto ja hallintotuomioistuimet.

Työoikeus

Työoikeuden elimiä ovat korkeimman oikeuden 4. jaosto, valtakunnallisen ylioikeuden työoikeudellisia asioita käsittelevä jaosto, itsehallintoalueen ylioikeuksien työoikeudellisia asioita käsittelevä jaosto ja työtuomioistuimet.

Kaikkien edellä mainittujen elinten toimivallasta säädetään Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeuslaitoslaissa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanESPANJAN YLEINEN OIKEUSNEUVOSTO

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOIKEUSLAITOSLAKI

Päivitetty viimeksi: 12/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Ranska

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus Ranskan yleisiin tuomioistuimiin.

Oikeuslaitoksen tuomioistuimet – johdantoa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Siviilituomioistuimet

1. Alioikeus (Tribunal de grande instance)

Alioikeus ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviiliasiat), jotka koskevat yli 10 000 euron suuruisia vaateita.

Lisäksi se on toimivaltainen seuraavilla aloilla vaateen suuruudesta riippumatta:

  • oikeudellinen asema: avioliitto, sukulaisuus, adoptio, kadonneeksi toteaminen
  • väestörekisterin muutokset
  • kuolinpesät
  • väestörekisteriviranomaisten uhkasakot
  • kiinteistöasiat
  • yhdistysten purkaminen
  • selvitystila-, saneeraus-, ja konkurssimenettely, kun velallinen ei ole yrittäjä eikä kirjattu elinkeinorekisteriin
  • maatalousyrittäjien (muut kuin palkansaajat) työtapaturma- ja ammattitautivakutuukset
  • rekisteröintimaksut, kiinteistöverot, leimaverot ja välilliset verot sekä niihin liittyvät veronluonteiset maksut
  • liiketilojen vuokrasopimukset (lukuun ottamatta tarkistetun tai jatketun vuokrasopimuksen mukaiseen vuokrasummaan liittyviä riitoja), elinkeinonharjoittajien vuokrasopimukset ja liiketilojen hallintaoikeussopimukset
  • asiakirjaväärennyksiin liittyvät kanteet
  • suullista tai kirjallista kunnianloukkausta ja solvausta koskevat siviilikanteet.

Alioikeuden rikosoikeudellinen kokoonpano on nimeltään tribunal correctionnel. Sen toimivaltaan kuuluvat vähäiset rikokset (ks. jäljempänä).

Alioikeuden jäsenet ovat ammattituomareita: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, tuomarit, pääsyyttäjä (procureur de la République), varasyyttäjät ja syyttäjän sijaiset.

Tuomioistuimessa on myös erikoistuneita tuomareita, kuten

  • nuorisotuomioistuimen tuomari (juge des enfants), joka on toimivaltainen määräämään suojelutoimia vaarassa oleville alaikäisille ja tuomitsemaan alaikäisten tekemiä rikkomuksia (rikkeitä ja vähäisiä rikoksia). Kun kyse on suljetuin ovin käsiteltävästä rikosasiasta, tuomari voi määrätä ainoastaan kasvatuksellisia toimenpiteitä. Kun tuomari toimii nuorisotuomioistuimen puheenjohtajana, häntä avustaa kaksi maallikkojäsentä ja tuomioistuin voi määrätä tällöin kasvatuksellisia seuraamuksia ja rangaistuksia;
  • rangaistuksen täytäntöönpanosta vastaava tuomari (juge de l’application des peines), jonka tehtävänä on vahvistaa vapausrangaistusten täytäntöönpanoa koskevat keskeiset seikat. Kun hänen päätöksensä koskee ”suljettua ympäristöä” eli vankeusrangaistusta, hänellä on valtuudet lieventää rangaistuksia (esim. sijoitus vankilan ulkopuolelle, osittainen vapaus, ehdonalainen vapauttaminen, elektroninen valvonta). Kun hänen päätöksensä koskee vapaana olevaa henkilöä, hänen tehtävänsä on seurata ja valvoa tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoa (esim. ehdollinen vankeusrangaistus ja koeaika, yhdyskuntapalvelu, yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen valvonta jne.);
  • tutkintatuomari (juge d’instruction), jonka tehtävänä on suorittaa muutoksenhakutuomioistuimen tutkintajaoston valvonnassa kaikki totuuden esiin saamiseksi hyödylliset toimet; hän kokoaa kaikki asiaa koskevat seikat riippumatta siitä, tukevatko ne epäillyn syyllisyyttä vai syyttömyyttä. Kun hän katsoo tutkinnan päättyneen, hän voi antaa määräyksen syytteestä luopumisesta tai lähettää rikoksesta epäillyn rikostuomioistuimeen tai vähäisten rikosten tuomioistuimeen tuomittavaksi. Tutkintatuomari ei voi ottaa asiaa käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan. Asian saattaa hänen käsiteltäväkseen joko syyttäjä tai uhri, jos asiaan liittyy rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen kanne.

Alioikeus sijaitsee yleensä departementin pääkaupungissa, mutta se voi sijaita myös muussa kunnassa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2013 yhteensä 161 alioikeutta.

2. Linkki avautuu uuteen ikkunaanVähäisten riita-asioiden tuomioistuin (Tribunal d’instance)

Tribunal d’instance ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviiliasiat), joissa vaateiden suuruus on enintään 10 000 euroa.

Sillä on niin ikään siirrettyä toimivaltaa (esim. palkkojen ja palkkioiden ulosmittaus, elinkorot, vaaleihin liittyvät epäselvyydet, asuntojen vuokrasopimukset) ja hallinnollista toimivaltaa. Tuomioiustuimen pääkirjaaja voi esimerkiksi myöntää kansalaisuustodistuksia.

Tuomioistuimen rikosoikeudellinen kokoonpano eli poliisituomioistuin (tribunal de police) on toimivaltainen määräämään seuraamuksia viidennen luokan rikkomuksista (ks. jäljempänä).

Lisäksi tuomioistuin käsittelee holhousasioita (lukuun ottamatta alaikäisten holhousasioita, jotka kuuluvat 12.5.2009 annetun lain nojalla perheoikeusasioita käsittelevän alioikeuden tuomarin toimivaltaan). Tuomioistuimen tehtävänä on vajaavaltaisten täysi-ikäisten suojeleminen valvomalla heidän omaisuutensa hallintaa.

Tribunal d’instancessa voi olla yksi tai useampia tuomareita, mutta kaikki asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Tuomioistuin sijaitsee yleensä arrondissementin (tuomiopiirin) pääkaupungissa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2013 yhteensä 307 vähäisten riita-asioiden tuomioistuinta.

3. Paikallistuomioistuin

Paikallistuomioistuimen tuomarit (juges de proximité) tutkivat yksityishenkilöiden väliset siviilioikeudelliset riidat, joissa vaateen suuruus on alle 4 000 euroa.

Lisäksi heillä on valtuudet tuomita sakkoja neljän alimman luokan rikkomuksista.

Syyttäjänä toimii yleisen oikeushallinnon virkamies.

4. Linkki avautuu uuteen ikkunaanKauppatuomioistuin (Tribunal de commerce)

Kauppatuomioistuin käsittelee oikeusriitoja, jotka liittyvät elinkeinonharjoittajien ja luottolaitosten välisiin tai keskinäisiin sitoumuksiin, sekä yrityksiin tai kaikenlaisten henkilöiden välisiin liiketoimiin liittyviä riitoja. Se käsittelee niin ikään taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevia menettelyjä.

Kauppatuomioistuin koostuu maallikkojäsenistä, jotka ovat kaikki elinkeinonharjoittajia. Kauppatuomioistuimen tuomareista ja entisistä tuomareista sekä valtuutetuista jäsenistä (kauppatuomioistuimen alueella valituista elinkeinonharjoittajista) koostuva valitsijamiehistö valitsee jäsenet kahdeksi tai neljäksi vuodeksi.

Ranskassa oli 1. tammikuuta 2013 yhteensä 134 kauppatuomioistuinta.

5. Linkki avautuu uuteen ikkunaanTyötuomioistuin (Conseil de prud’hommes)

Työtuomioistuin ratkoo työnantajien ja palkansaajien välisiä yksittäisiä työsuhderiitoja, jotka liittyvät työ- tai oppisopimuksiin.

Se koostuu maallikkotuomareista, joissa on yhtä paljon palkansaaja- ja työnantajapuolen edustajia. Tuomioistuimessa on viisi erikoistunutta jaostoa (johtohenkilöstö, teollisuus, kauppa- ja palveluala, maatalous ja muut toimialat). Istuntojen puheenjohtajana toimii vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen tuomari, jonka ääni ratkaisee neljän neuvoksen äänten mennessä tasan.

Departementissa voi olla yksi tai useampia työtuomioistuimia, ja joka tapauksessa vähintään yksi alioikeuden paikkakunnalla.

Ranskassa on 210 työtuomioistuinta.

6. Linkki avautuu uuteen ikkunaanVakuutustuomioistuin (Tribunal des affaires de la sécurité sociale)

Vakuutustuomioistuin käsittelee sosiaaliturvalaitosten ja vakuutettujen välisiä kiistoja (esim. sosiaaliturvajärjestelmään kuulumista, etuuksien myöntämistä ja maksatusta).

Tuomioistuimen muodostavat puheenjohtaja (alioikeuden tuomari) ja maallikkojäsenet (apulaistuomarit), jotka muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimittää kolmeksi vuodeksi listalta, jonka kunkin tuomioistuimen tuomiopiirin nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja on laatinut suurimpien ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta. Lisäksi vaaditaan vakuutustuomioistuimen puheenjohtajan lausunto.

Ranskassa on 115 vakuutustuomioistuinta.

7. Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevä tuomioistuin (Tribunal du contentieux et de l’incapacité)

Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan oikeusriidat, jotka koskevat sosiaaliturvavakuutetun invaliditeettia tai työkyvyttömyttä eli sairauden tai työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden toteamista tai sen astetta tai sairauden tai muun tapaturman aiheuttamaa invaliditeettia.

Tuomioistuimen muodostavat puheenjohtaja (tuomari tai muu pätevä henkilö), työntekijöitä (palkansaajia) edustava maallikkojäsen ja työnantajia ja itsenäisiä elinkeinonharjoittajia edustava maallikkojäsen (tuomioistuimen alueen muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimittää maallikkojäsenet kolmeksi vuodeksi listalta, jonka kunkin tuomioistuimen tuomiopiirin nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja on laatinut suurimpien ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta).

Ranskassa on 26 työkyvyttömyyskiistoja käsittelevää tuomioistuinta.

Edellä mainittujen tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuin on kansallinen työkyvyttömyyttä ja työtapaturmavakuutusten hinnoittelua käsittelevä tuomioistuin (Cour nationale de l’incapacité et de la tarification de l’assurance des accidents du travail). Se ratkaisee myös työtapaturmavakuutusten hinnoitteluun liittyviä kiistoja ainoana oikeusasteena.

8. Linkki avautuu uuteen ikkunaanMaatuomioistuin (Tribunal paritaire des baux ruraux)

Maatuomioistuimella on toimivalta ratkaista maanomistajan ja vuokralaisen välisiä kiistoja, jotka koskevat osuus- tai vuokraviljelyä, karjanvuokrausta, maan ja jalopuiden vuokrausta ilman rakennuksia, pelkän maapohjan vuokrausta hoitoehdolla, pitkäaikaista vuokrausta tai laidunmaiden hyödyntämissopimuksia.

Maatuomioistuimen puheenjohtajana toimii vähäisiä riitoja käsittelevän tuomioistuimen tuomari. Hänen apunaan on neljä apulaistuomaria, jotka ovat maallikkoja: sekä maanomistajat että vuokralaiset valitsevat itselleen kaksi edustajaa. Heidät valitaan kuudeksi vuodeksi luetteloista, jotka prefekti (departementin johtaja) laatii vaaliluettelolautakunnan ehdotuksesta.

Rikostuomioistuimet

1. Cour d’assises -rikostuomioistuin

Cour d’assises on toimivaltainen käsittelemään törkeät rikokset (crimes), joista voidaan määrätä vankeusrangaistukseen ajaksi, joka vaihtelee 10 vuodesta aina elinkautiseen.

Tämä departementin tuomioistuin ei ole pysyvä, vaan se kokoontuu tarpeen mukaan. Suurimmissa departementeissa se on koolla kuitenkin lähes jatkuvasti.

Sen kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria eli puheenjohtaja (jaoksen puheenjohtaja tai muutoksenhakutuomioistuimen neuvos) ja kaksi apulaistuomaria (muutoksenhakutuomioistuimen neuvoksia tai rikostuomioistuimen paikkakunnan departementin alioikeuden ammattituomareita) sekä valamiehistö (kuusi arvalla valittua kansalaista). Se voi kokoontua myös alaikäisten rikostuomioistuimen kokoonpanossa valamiehistön kera, kun kyse on alaikäisten tekemistä rikoksista. Tässä tapauksessa ammattimaiset apulaistuomarit ovat nuorisotuomioistuimen tuomareita.

Tietyt terroristi- tai sotilaslainsäädäntöä koskevat tai huumausainekauppaa koskevat rikokset tuomitsee yksinomaan ammattituomareista koostuva rikostuomioistuin.

Syyttäjänä toimii julkisasiamies (avocat général).

2. Tribunal correctionnel -tuomioistuin

Tribunal correctionnel on toimivaltainen käsittelemään rikokset (délits), joista laissa määrätään enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai vähintään 3 750 euron sakkorangaistus. Se on osa alioikeutta. Se koostuu periaatteessa kolmesta ammattituomarista paitsi yhden tuomarin kokoonpanon ratkaistavaksi kuuluvissa rikosolettamissa.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

3. Poliisituomioistuin (Tribunal de police)

Tuomioistuimen toimivalta koskee viidennen luokan rikkomuksia (contraventions). Sen toimipaikka sijaitsee vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa. Sen puheenjohtajana on vähäisten riita-asioiden tuomioistuimen tuomari, joka antaa päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

4. Paikallistuomioistuimet

Tuomioistuimen toimivalta koskee rikkomuksia, jotka luokitellaan ensimmäisestä neljänteen luokkaan. Sen toimipaikka sijaitsee vähäisiä riitoja käsittelevässä tuomioistuimessa. Sen puheenjohtajana on paikallinen tuomari, joka antaa päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimii yleensä rikoskomisario.

5. Erityistuomioistuimet

Ranskassa on myös tiettyihin asioihin erikoistuneita tuomioistuimia, kuten kauppamerenkulun tuomioistuimet. Niitä on nykyisin 14, ja niiden tehtävänä on käsitellä tiettyjä merilain vastaisia rikoksia.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuin ratkaisee asioita ylempänä oikeusasteena eli tuomitsee oikeudellisesti ja tosiasiallisesti uudelleen alempien oikeusasteiden jo ratkaisemia asioita.

Sen kokoonpanoon kuuluu ainoastaan ammattituomareita: ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja neuvokset (lukuun ottamatta rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta, ks. jäljempänä).

Jokaisessa tuomioistuimessa on erikoisjaostoja (siviiliasiat, sosiaaliset asiat, kauppaoikeudelliset asiat ja rikosasiat), ja jokaisessa jaostossa on kolme ammattituomaria: yksi jaoksen puheenjohtaja ja kaksi neuvosta.

Rikostuomioistuimen päätökset käsittelee muutoksenhaun perusteella toinen rikostuomioistuin, jonka nimeää kassaatiotuomioistuimen rikosoikeudellinen jaosto. Rikosoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin (cour d’assises d’appel) koostuu yhdeksästä valamiehestä.

Kansallinen työkyvyttömyyttä ja työtapaturmavakuutusten hinnoittelua käsittelevä tuomioistuin on työkyvyttömyyskiistoja käsittelevien tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuin.

Syyttäjänä toimii lähinnä Suomen valtionsyyttäjä vastaava procureur général tai hänen sijaisensa tai jukisasiamies.

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation)

Kassaatiotuomioistuin on oikeuslaitoksen korkein tuomioistuin. Se kokoontuu Pariisissa. Sen tehtävänä on selvittää, ovatko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuimet soveltaneet oikeusnormeja oikein päätöksissään. Se ei arvioi tosiseikkoja uudelleen. Se ei näin ollen ole kolmannen asteen tuomioistuin vaan varmistaa oikeuskäytännön yhtenäisyyden toimimalla oikeuden sääntelyelimenä ja laillisuusvalvojana.

Asia saatetaan sen ratkaistavaksi jättämällä kassaatiovalitus. Sellaisen voi tehdä oikeuden päätöksen saanut henkilö tai syyttäjänvirasto.

Kun kassaatiotuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole tehty oikeusnormien mukaisesti, se kumoaa päätöksen. Tällöin asia palautetaan tuomioistuimeen uudelleen ratkaistavaksi.

Muussa tapauksessa kassaatiotuomioistuin hylkää muutoksenhakuvaatimuksen. Tällöin riitautettu päätös muuttuu lopulliseksi.

Poikkeustapauksissa se voi kumota päätöksen palauttamatta sitä, jos kumoaminen ei edellytä uutta ratkaisua pääasiassa. Se voi kumota päätöksen palauttamatta sitä myös lopettaessaan riidan käsittelyn, kun kassaatiotuomioistuin pystyy soveltamaan asianmukaista oikeusnormia pääasian tuominneiden tuomareiden ylimpänä oikeusasteena toteamien ja arvioimien tosiseikkojen pohjalta.

Kassaatiotuomioistuin jakautuu jaostoihin (kolme siviilioikeudellista jaostoa, yksi kaupallisoikeudellinen jaosto, yksi sosiaalioikeudellinen jaosto ja yksi rikosoikeudellinen jaosto). Jokaisessa jaostossa on jäseninä sijaintipaikan ammattituomareita, puheenjohtaja ja neuvoksia. Kassaatiotuomioistuin voi tehdä ratkaisunsa asian luonteen vuoksi useita jaostoja käsittävässä kokoonpanossa (vähintään kolme jaostoa) tai täysistunnossa (ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja neuvokset).

Syyttäjänä toimii kassaatiotuomioistuimen procureur général (”valtakunnansyyttäjä”) tai julkisasiamies.

Oikeudelliset tietokannat

Ranskassa oikeudelliset tietokannat ovat julkisesti käytettävissä Internetissä. Linkki avautuu uuteen ikkunaanLégifrance-verkkosivut sisältävät myös kassaatiotuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot:

  • CASS-tietokanta sisältää julkaistut kassaatiotuomioistuimen tuomiot
  • INCA-tietokanta sisältää julkaisemattomat tuomiot ja
  • CAPP-tietokanta sisältää muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot.

Onko näiden tietojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt sisältökuvaus

Tuomiot ovat saatavilla ranskan kielellä, ja muutamat tuomiot on lisäksi käännetty englanniksi, arabiaksi ja mandariinikiinaksi.

  • CASS-tietokanta sisältää 120 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 2 100 päätöksellä.
  • INCA-tietokanta sisältää 246 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 10 000 päätöksellä.
  • CAPP-tietokanta sisältää 19 000 päätöstä ja kasvaa vuodessa 20 000 päätöksellä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinten toimivalta – Ranska

Päivitetty viimeksi: 19/09/2013

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Italia

Tässä jaksossa luodaan yleiskatsaus Italian yleisiin tuomioistuimiin.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Yleinen lainkäyttövalta jakautuu kahtia:

  • Siviilioikeudellisen lainkäyttövallan tavoitteena on oikeuksien juridinen suojelu yksityishenkilöiden välisissä suhteissa tai yksityishenkilöiden ja julkishallinnon välisissä suhteissa tilanteissa, joissa hallinto tehtäviään hoitaessaan loukkaa henkilön subjektiivisia oikeuksia.
  • Rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa käyttäessään tuomarin on päätettävä, onko syyttäjän yksityishenkilöä vastaan nostama rikossyyte perusteltu.

Riita- ja rikosasioiden oikeudenkäyntejä säätelee kaksi erillistä oikeudenkäyntisäännöstöä: riita-asian oikeudenkäyntiä koskeva laki (Codice di procedura civile) ja rikosoikeudenkäyntilaki (Codice di procedura penale).

Rikosoikeudenkäynnin panee vireille yleisen tuomioistuimen jäsen, joka hoitaa yleisen syyttäjän virkaa (ks. perustuslain 107 §:n viimeinen momentti).

Riita-asian oikeudenkäynnin voi aloittaa mikä tahansa julkinen tai yksityinen oikeussubjekti (eli kantaja) nostamalla kanteen toista oikeussubjektia (eli vastaajaa) vastaan.

Siviilioikeudellinen lainkäyttövalta

Rauhantuomarit (Giudici di Pace) ovat maallikkotuomareita, ja heillä on toimivaltaa vähäisissä asioissa.

Yleiset tuomioistuimet (Tribunali) käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena kaikkia muita asioita sekä toisena oikeusasteena eli muutoksenhakutuomioistuimina rauhantuomareiden ratkaisuja.

Nuorisotuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuinten nuorisojaostot (Tribunali per i Minorenni ja Sezione per i Minorenni delle Corti di Appello) ovat toimivaltaisia alaikäisiä koskevissa asioissa, jotka eivät kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan.

Tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten tietyt jaostot (sezioni) ovat erikoistuneet työoikeudellisiin asioihin.

Muutoksenhakutuomioistuimet (Corti di Appello) ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia.

Roomassa sijaitseva kassaatiotuomioistuin (Corte di Cassazione tai Corte Suprema di Cassazione) on Italian korkein oikeus, jolla on toimivalta tutkia alemmissa oikeusasteissa mahdollisesti tapahtuneita oikeudenkäyntivirheitä.

Rikosoikeudellinen lainkäyttövalta

Rauhantuomarit (Giudici di Pace) ovat maallikkotuomareita, joilla on toimivaltaa vähäisissä rikosasioissa.

Yleiset tuomioistuimet (Tribunali) käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki rikosasiat, jotka eivät kuulu rauhantuomarien tai Corte di Assise -rikostuomioistuinten toimivaltaan. Lisäksi ne käsittelevät muutoksenhakutuomioistuimina rauhantuomareiden ratkaisuja.

Nuorisotuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuinten nuorisojaostot (Tribunali per i Minorenni ja Sezione per i Minorenni delle Corti di Appello) käsittelevät ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikki alaikäisten tekemiä rikoksia koskevat asiat.

Corte di Assise -tuomioistuimet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään kaikkein vakavimpia rikoksia.

Muutoksenhakutuomioistuimet (Corti di Appello) ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia.

Corte di Assise -tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuimet (Corti di Assise di Appello) ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät Corte di Assise -tuomioistuinten antamia tuomioita koskevia muutoksenhakuja.

Rikosseuraamustuomioistuimet ja -virastot (Tribunali di Sorveglianza ja Uffici di Sorveglianza) hallinnoivat vankilatuomioiden ja sakkojen täytäntöönpanoa sekä vankeinhoitolainsäädännön täytäntöönpanoa.

Korkein oikeus (Corte di Cassazione tai Corte Suprema di Cassazione) on laillisuuskysymyksiä käsittelevä Italian tuomioistuin. Sillä on toimivalta käsitellä mitä tahansa tuomioistuimen tuomiota koskevaa laillisuusperustein tehtyä muutoksenhakua sekä riita- että rikosasioissa – joissain tapauksissa myös ilman toisen oikeusasteen tuomioistuimeen tehtyä muutoksenhakemusta – tai mitä tahansa yksilönvapauden rajoitusta.

Korkein oikeus on tuomioistuinjärjestelmän ylintä tuomiovaltaa käyttävä tuomioistuin. Tärkeimmän oikeuslaitoksesta annetun lain 65 §:n mukaan (laki nro 12, 30.1.1941) korkeimman oikeuden pääasiallisia tehtäviä on ”varmistaa lain oikea soveltaminen ja sen yhdenmukainen tulkinta sekä kansallisen objektiivisen oikeuden yhtenäisyys ja eri tuomioistuinten tuomiovallan rajojen noudattaminen”. Toisin sanoen sen tehtäviin kuuluu olennaisena osana huolehtiminen siitä, että oikeutta sovelletaan yhdenmukaisesti, ja siten oikeusvarmuuden takaaminen.

Asioiden käsittelyä ylimmässä oikeusasteessa koskevat voimassa olevat säännökset antavat korkeimmalle oikeudelle mahdollisuuden tutkia asian tosiseikastoa vain, jos sitä on jo käsitelty aiemmissa oikeuskäsittelyissä, ja vain, jotta voidaan tutkia hakemuksen käsiteltäväksi ottamisen perusteet.

Päivitetty viimeksi: 18/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Kypros

Kyproksen tasavallassa on vain kahden oikeusasteen tuomioistuimia: korkein oikeus (Ανώτατο Δικαστήριο), joka käsittelee kaikki ensimmäisen asteen tuomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset, ja seuraavat toisen oikeusasteen tuomioistuimet:

  • aluetuomioistuimet (Επαρχιακά Δικαστήρια)
  • rikosylioikeudet (Κακουργιοδικεία)
  • perhetuomioistuimet (Οικογενειακό Δικαστήριο)
  • vuokranvalvontatuomioistuin (Δικαστήριο Ελέγχου Ενοικιάσεων)
  • työtuomioistuin (Δικαστήριο Εργατικών Διαφορών) ja
  • sotatuomioistuin (Στρατοδικείο).

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Korkein oikeus

Korkeimmassa oikeudessa on kolmetoista tuomaria, joista yksi on presidentti. Korkeimmalla oikeudella on seuraavat tehtävät:

Toisen asteen tuomioistuin

Korkein oikeus käsittelee kaikki alemman oikeusasteen tuomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset riita‑ ja rikosasioissa. Yleensä valituksia käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa. Valituksen käsittely perustuu alemman oikeusasteen tuomioistuimen oikeudenkäyntiasiakirjoihin (korkein oikeus käsittelee todisteita vain hyvin harvoin ja poikkeuksellisissa olosuhteissa). Toimiessaan toisen asteen tuomioistuimena korkein oikeus voi pitää voimassa päätöksen, johon on haettu muutosta, muuttaa sitä tai kumota sen tai määrätä uuden oikeudenkäynnin.

Uudelleentutkintatuomioistuin

Korkeimmalla oikeudella on yksinomainen toimivalta käsitellä kaikki valitukset, jotka koskevat hallintovaltaa käyttävien henkilöiden tai elinten päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä. Korkein oikeus voi kumota täytäntöönpanoon liittyvät hallintotoimet, joissa on ylitetty toimivaltuudet tai käytetty niitä väärin tai jotka ovat perustuslain vastaisia.

Erioikeusmääräykset

Korkeimmalla oikeudella on yksinomainen toimivalta antaa erioikeusmääräyksiä, kuten habeas corpus, mandamus, certiorari, quo warranto ja prohibition.

Merioikeus

Korkein oikeus toimii ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuimena merioikeusasioissa. Ensimmäisessä oikeusasteessa asia käsitellään yhden tuomarin ja toisessa oikeusasteessa täydessä kokoonpanossa.

Vaalivalitukset

Korkeimmalla oikeudella on vaalioikeusistuimena toimiessaan yksinomainen toimivalta käsitellä vaalilainsäädännön tulkintaa ja soveltamista koskevat valitukset.

Perustuslakiin liittyvät asiat

Korkeimman oikeuden tehtävänä on päättää lakien perustuslainmukaisuudesta ja ratkaista toimivaltaa tai valtuuksia koskevia valtion elinten välisiä erimielisyyksiä. Lisäksi Kyproksen tasavallan presidentillä (Πρόεδρος της Δημοκρατίας) on perustuslain mukaan oikeus pyytää korkeimmalta oikeudelta lausuntoa lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta.

Aluetuomioistuimet

Aluetuomioistuinten tehtävänä on käsitellä kaikki riita-asiat (lukuun ottamatta merioikeusasioita) ja kaikki rikosasiat, joista annettava tuomio on enintään viisi vuotta vankeutta. Kyproksen jokaisella hallintoalueella on aluetuomioistuin. Asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa, eikä valamiehistöä käytetä.

Rikosylioikeudet

Rikosylioikeudet käsittelevät yksinomaan rikosasioita. Yleensä rikosylioikeuksissa käsitellään vain vakavimmat tapaukset, joista annettava tuomio on yli viisi vuotta vankeutta. Rikosylioikeudessa on kolme tuomaria. Päätösten hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä, eikä valamiehistöä käytetä.

Oikeudelliset tietokannat

Virallista oikeudellista tietokantaa ei toistaiseksi ole. Sen sijaan on eräitä yksityisiä oikeudellisia tietokantoja, jotka tarjoavat tilaajapohjaisia palveluja. Osa niistä tarjoaa myös maksutonta käyttöoikeutta.

Tietokannoissa on tietoja tuomioistuinten päätöksistä ja primaarilainsäädäntöä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKyproksen korkein oikeus

Päivitetty viimeksi: 23/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Latvia

Tässä osassa kerrotaan Latvian yleisten tuomioistuinten järjestelmästä

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Latviassa lainkäytöstä vastaavat alioikeudet, aluetuomioistuimet ja korkein oikeus.

Riita- ja rikosasioita käsitellään yhteensä 40 tuomioistuimessa, jotka on jaettu kolmeen oikeusasteeseen: 34 alioikeuteen (rajonu tiesas/pilsētu tiesas), viiteen aluetuomioistuimeen (apgabaltiesas) ja korkeimpaan oikeuteen (Augstākā tiesa).

Latviassa on seuraavat alioikeudet:

  1. Kuurinmaan aluetuomioistuimen (Kurzemes apgabaltiesa) tuomiopiirissä:
  • Kuldīgan alioikeus (Kuldīgas rajona tiesa)
  • Liepājan alioikeus (Liepājas tiesa)
  • Saldusin alioikeus (Saldus rajona tiesa)
  • Talsin alioikeus (Talsu rajona tiesa)
  • Ventspilsin alioikeus (Ventspils tiesa)
  1. Latgalen aluetuomioistuimen (Latgales apgabaltiesa) tuomiopiirissä:
  • Balvin alioikeus (Balvu rajona tiesa)
  • Daugavpilsin alioikeus (Daugavpils tiesa)
  • Krāslavan alioikeus (Krāslavas rajona tiesa)
  • Ludzan alioikeus (Ludzas rajona tiesa)
  • Preiļin alioikeus (Preiļu rajona tiesa)
  • Rēzeknen alioikeus (Rēzeknes tiesa)
  1. Riian aluetuomioistuimen (Rīgas apgabaltiesa) tuomiopiirissä:
  • Jūrmalan alioikeus (Jūrmalas pilsētas tiesa)
  • Ogren alioikeus (Ogres rajona tiesa)
  • Riian kaupungin keskuspiirin alioikeus (Rīgas pilsētas Centra rajona tiesa)
  • Riian kaupungin Kurzemen piirin alioikeus (Rīgas pilsētas Kurzemes rajona tiesa)
  • Riian kaupungin Latgalen piirin alioikeus (Rīgas pilsētas Kurzemes rajona tiesa)
  • Riian kaupungin Vidzemen piirin alioikeus (Rīgas pilsētas Vidzemes rajona tiesa)
  • Riian kaupungin Zemgalen piirin alioikeus (Rīgas pilsētas Zemgales rajona tiesa)
  • Riian kaupungin pohjoisen piirin alioikeus (Rīgas pilsētas Ziemeļu rajona tiesa)
  • Riian alueen alioikeus (Rīgas rajona tiesa)
  • Siguldan alioikeus (Siguldas tiesa)
  1. Vidzemen aluetuomioistuimen (Vidzemes apgabaltiesa) tuomiopiirissä:
  • Alūksnen alioikeus (Alūksnes rajona tiesa)
  • Cēsisin alioikeus (Cēsu rajona tiesa)
  • Gulbenen alioikeus (Gulbenes rajona tiesa)
  • Limbažin alioikeus (Limbažu rajona tiesa)
  • Madonan alioikeus (Madonas rajona tiesa)
  • Valkan alioikeus (Valkas rajona tiesa)
  • Valmieran alioikeus (Valmieras rajona tiesa)
  1. Zemgalen aluetuomioistuimen (Vidzemes apgabaltiesa) tuomiopiirissä:
  • Aizkrauklen alioikeus (Aizkraukles rajona tiesa)
  • Bauskan alioikeus (Bauskas rajona tiesa)
  • Dobelen alioikeus (Dobeles rajona tiesa)
  • Jelgavan alioikeus (Jelgavas tiesa)
  • Jēkabpilsin alioikeus (Dobeles rajona tiesa)
  • Tukumsin alioikeus (Tukuma rajona tiesa).

Hallintolainkäyttöasioita käsittelevät seuraavat tuomioistuimet:

  • hallinnollinen alioikeus (Administratīvā rajona tiesa);
  • hallinnollinen aluetuomioistuin (Administratīvā apgabaltiesa)
  • korkeimman oikeuden senaatin hallintolainkäyttöasioiden jaosto (Augstākās tiesas Senāta Administratīvo lietu departaments).

Hallinnollisen alioikeuden ja hallinnollisen aluetuomioistuimen tuomiopiiri käsittää Latvian koko hallinnollisen alueen.. Hallinnollisella alioikeudella on viisi eri toimipaikkaa, yksi kussakin tuomiopiirissä (Riika, Jelgava, Rēzekne, Valmiera ja Liepāja).

Tuomioistuinten toimivalta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilain mukaisesti kaikki rikosasiat käsitellään alioikeudessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena. Riian kaupungin Vidzemen piirin alioikeus on toimivaltainen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin rikosasioissa, joihin liittyy valtiosalaisuuksia.

Alioikeuden tuomiota koskeva täysimittainen muutoksenhaku (apelācija) käsitellään aluetuomioistuimessa. Minkä tahansa alemman oikeusasteen tuomioistuimen tuomion tuomiota koskeva, oikeuskysymykseen rajoittuva muutoksenhaku (kasācija) käsitellään korkeimman oikeuden senaatissa.

Alioikeudet käsittelevät rikosasioita yhden tuomarin kokoonpanossa. Jos kyse on tavanomaista monimutkaisemmasta rikosasiasta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti voi määrätä, että asia käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa. Rikosasiaa käsittelevä muutoksenhaku, sen luonteesta riippumatta, käsitellään aina useammasta kuin yhdestä tuomarista koostuvassa kollegiossa.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSiviiliprosessilain mukaisesti riita-asiat käsitellään alioikeudessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, lukuun ottamatta sellaisia asioita, jotka on lain mukaan käsiteltävä aluetuomioistuimessa. Riitauttamatonta täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset (bezstrīdus piespiedu izpildīšana) ja velvoitteiden pakkotäytäntöönpano tuomioistuimen määräyksestä (saistību piespiedu izpildīšana brīdinājuma kārtība) käsitellään asianomaisen alioikeuden kiinteistörekisteriosastossa. Aluetuomioistuimet käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina seuraavia asioita:

  • kiinteään omaisuuteen liittyvät oikeusriidat, lukuun ottamatta ositusta puolisoiden välillä;
  • velvoiteoikeudelliset asiat, joissa vaatimus on yli 150 000 Latvian latia;
  • patenttioikeuksia, tavaramerkkien suojaa ja maantieteellistä alkuperää koskevat asiat;
  • luottolaitosten maksukyvyttömyyttä ja selvitystilaan asettamista koskevat asiat.

Jos asiaan liittyy useita vaatimuksia, joista osa kuuluu alioikeuden ja osa aluetuomioistuimen toimivaltaan, tai jos alioikeus on hyväksynyt vastakanteen, joka kuuluu aluetuomioistuimen toimivaltaan, asia käsitellään siviiliprosessilain mukaisesti aluetuomioistuimessa. Riian aluetuomioistuin on toimivaltainen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena riita-asioissa, joihin liittyy valtionsalaisuuksia.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät riita-asioita yhden tuomarin kokoonpanossa. Sen sijaan muutoksenhakuasiat (sekä täysimittaiset että oikeuskysymykseen rajoittuvat) käsitellään useamman tuomarin kollegiossa.

Hallinnollisia rikkomuksia käsitellään siviili- ja rikosoikeudellista toimivaltaa omaavissa alioikeuksissa ja aluetuomioistuimissa. Linkki avautuu uuteen ikkunaanHallinnollisia rikkomuksia koskevan lain mukaan viranomaispäätöksistä voidaan valittaa alioikeuteen. Alioikeuden tuomarin ratkaisusta voidaan valittaa aluetuomioistuimessa, jos hallinnollisia rikkomuksia koskevassa laissa nimenomaisesti niin säädetään. Valitustuomioistuimen ratkaisusta hallinnollista rikkomusta koskevassa asiassa ei voida valittaa, ja se tulee lainvoimaiseksi antamispäivänä.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHallintomenettelylain mukaan hallintolainkäyttöasioita käsitellään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimivassa hallinnollisessa alioikeudessa, jollei laissa toisin säädetä. Jos asiaa ensimmäisenä oikeusasteen tuomioistuimena käsittelevä hallinnollinen alioikeus joutuu tarkistamaan valtionsalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja, asia käsitellään Riian hallinnollisessa alioikeudessa. Jos laissa säädetään, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimii alioikeuden sijasta hallinnollinen aluetuomioistuin tai korkeimman oikeuden senaatin hallintolainkäyttöasioiden jaosto, tätä koskeva hakemus toimitetaan tilanteen mukaan joko hallinnolliselle aluetuomioistuimelle tai korkeimman oikeuden senaatille.

Hallintolainkäyttöasian osapuoli voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pääasiassa antamaan tuomioon tai täydentävään tuomioon, jollei laissa säädetä, että tuomioon ei voida hakea muutosta tai että siihen voidaan hakea muutosta ainoastaan oikeuskysymyksiä koskevilta osin.

Hallinnollisen alioikeuden tuomioon, joka ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi, voidaan hakea muutosta hallinnollisessa aluetuomioistuimessa. Hallintolainkäyttöasian osapuoli voi hakea muutosta oikeuskysymyksen osalta muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon tai täydentävään tuomioon, jos kyseinen tuomioistuin on rikkonut aineellis- tai prosessioikeudellisia sääntöjä tai on ylittänyt toimivaltansa menettelyn aikana.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät hallintolainkäyttöasioita yhden tuomarin kokoonpanossa. Sen sijaan muutoksenhakuasiat (sekä täysimittaiset että oikeuskysymykseen rajoittuvat) käsitellään kollegiossa.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPatenttilain mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva Riian aluetuomioistuin käsittelee seuraavia keksintöjen oikeudelliseen suojaan liittyviä asioita:

  • patenttioikeuksien palauttaminen
  • patentin mitätöinti
  • aiempaan käyttöön perustuva oikeus
  • patentin loukkaus
  • patentin loukkaamattomuuden vahvistaminen
  • lisenssin myöntäminen, lisenssisopimuksen ehdot tai ehtojen noudattaminen
  • oikeus saada korvausta siitä, ettei keksinnön julkinen käyttö ole mahdollista.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanMallioikeuslain mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva Riian aluetuomioistuin käsittelee seuraavia mallien oikeudelliseen suojaan liittyviä riita-asioita:

  • mallioikeuden tunnustaminen
  • mallin rekisteröinnin toteaminen mitättömäksi
  • mallin laiton käyttö (mallioikeuden loukkaaminen)
  • lisenssin myöntäminen, lisenssisopimuksen ehdot tai ehtojen noudattaminen.

Korkein oikeus koostuu senaatista, jossa on kolme jaostoa (riita-asioiden, rikosasioiden ja hallintolainkäyttöasioiden jaostot), ja kahdesta kamarista (riita-asioiden ja rikosasioiden kamarit). Kamarit toimivat muutoksenhakutuomioistuimina asioissa, jotka aluetuomioistuin on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena.

Senaatti käsittelee kaikki alioikeuksien ja aluetuomioistuinten käsittelemiä asioita koskevat muutoksenhaut, jotka rajoittuvat oikeuskysymyksiin. Se toimii lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena asioissa, jotka koskevat valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevan lain 55 §:n mukaisesti tehtyjä valtiontalouden tarkastusviraston (Valsts kontroles padome) päätöksiä.

Korkeimman oikeuden kumpikin kamari toimii kolmen tuomarin kokoonpanossa. Myös senaatti toimii tavallisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa. Joissakin laissa säädetyissä tapauksissa se toimii kuitenkin useamman tuomarin kokoonpanossa.

Oikeudelliset tietokannat

Tietokannan nimi ja URL-osoite

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansallinen tuomioistuinportaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein oikeus

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus tietokannan sisällöstä

Kansallinen tuomioistuinportaali sisältää valikoiman kaikkien yleisten tuomioistuinten riita- ja rikosasioissa antamista tuomioista sekä hallinnollisten tuomioistuinten tuomioista. Tiedot löytyvät alasivuilta Tiesu nolēmumi (‘Tuomioistuinten tuomioita’) ja E-Pakalpojumi (‘Sähköiset palvelut’).

Korkeimman oikeuden sivuston kautta pääsee arkistoon, joka käsittää sekä ajankohtaisia senaatin tuomioita että historiallisia oikeustapauskokoelmia. Tiedot löytyvät alasivulta Tiesu informācija (‘Tuomioistuinta koskevia tietoja’).

Lisätietoa

Kansallisessa tuomioistuinportaalissa julkaistut tiedot ja korkeimman oikeuden sivustolla julkaistut senaatin tuomiot ja oikeustapauskokoelmat ovat tällä hetkellä saatavilla ainoastaan latviaksi.

Päivitetty viimeksi: 20/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Liettua

Tällä sivulla on tietoa Liettuan yleisistä tuomioistuimista.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Liettuassa on 56 yleistä tuomiovaltaa käyttävää tuomioistuinta:

  • Liettuan korkein oikeus (Lietuvos Aukščiausiasis Teismas)
  • Liettuan muutoksenhakutuomioistuin (Lietuvos apeliacinis teismas)
  • 5 alueellista tuomioistuinta (apygardos teismai)
  • 49 alioikeutta (apylinkės teismai).

Liettuan korkein oikeus

Liettuan korkein oikeus on ainoa kassaatiotuomioistuin (ylin muutoksenhakuaste), joka arvioi uudelleen yleistä tuomiovaltaa käyttävien tuomioistuinten lopullisia tuomioita, päätöksiä, ratkaisuja ja määräyksiä.

Se on kehittänyt yhtenäistä oikeuskäytäntöä lakien ja muiden säädösten soveltamisessa ja tulkinnassa.

Lisätietoja on saatavissa korkeimman oikeuden verkkosivustolla.

Liettuan muutoksenhakutuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuimeen on mahdollista valittaa alueellisten tuomioistuinten (ensimmäisenä oikeusasteena) antamista tuomioista. Se käsittelee myös hakemukset, jotka koskevat ulkomaisen tai kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista taikka ulkomaisia tai kansainvälisiä välitystuomioita ja niiden täytäntöönpanoa Liettuassa. Lisäksi se hoitaa muita sille lain mukaan kuuluvia tehtäviä.

Muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja vastaa alioikeuksien ja niiden tuomarien hallinnollisen toiminnan järjestelyistä ja valvonnasta laissa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Lisätietoja on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanmuutoksenhakutuomioistuimen verkkosivustolla.

Alueelliset tuomioistuimet

Alueellinen tuomioistuin ratkaisee ensimmäisenä oikeusasteena sille lain mukaan kuuluvat rikos- ja riita-asiat. Lisäksi se käsittelee valitukset, jotka koskevat alioikeuksien tuomioita, päätöksiä, ratkaisuja ja määräyksiä.

Alueellisen tuomioistuimen puheenjohtaja vastaa oman tuomiopiirinsä alioikeuksien ja niiden tuomarien hallinnollisen toiminnan järjestelyistä ja valvonnasta laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Alioikeudet

Alioikeus toimii ensimmäisenä oikeusasteena seuraavan tyyppisissä asioissa:

  • rikosasiat
  • riita-asiat
  • hallinnollisia rikkomuksia koskevat asiat (jotka kuuluvat lain mukaan sen toimivaltaan)
  • kiinnitysasioita käsittelevien tuomarien toimivaltaan kuuluvat asiat
  • päätösten ja tuomiolauselmien täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

Alioikeuden tuomari hoitaa myös oikeudenkäyntiä valmistelevan ja täytäntöönpanoa valvovan tuomarin tehtävät sekä muita lain mukaan alioikeudelle kuuluvia tehtäviä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinten toimivalta – Liettua

Päivitetty viimeksi: 18/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Luxemburg

Tässä osiossa on tietoa Luxemburgin yleisistä tuomioistuimista.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Perustuslain mukaan tuomioistuinten tehtävänä on huolehtia lainkäytöstä ja soveltaa yleisiä ja paikallisia asetuksia ja muita säädöksiä edellyttäen, että ne ovat lakien mukaisia.

Yleiset tuomioistuimet

Korkein oikeus (Cour Supérieure de Justice)

Yleisten tuomioistuinten järjestelmän ylintä astetta edustaa korkein oikeus, joka muodostuu kassaatiotuomioistuimesta (Cour de cassation) ja muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d'appel) sekä syyttäjänvirastosta (parquet général).

Kassaatiotuomioistuimessa, jossa asiat ratkaisee yksi viiden tuomarin kokoonpanossa toimiva jaosto, käsitellään lähinnä kumoamiskanteita ja kassaatiokanteita, jotka koskevat muutoksenhakutuomioistuimen eri jaostojen antamia tuomioita ja muiden tuomioistuinten viimeisenä oikeusasteena antamia päätöksiä. Asianajajan käyttö on pakollista.

Muutoksenhakutuomioistuimessa on kymmenen jaostoa. Niissä asiat ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Sen toimivaltaan kuuluvat siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat, rikosoikeudelliset asiat sekä Luxemburgin kahdessa tuomiopiirissä toimivien työtuomioistuinten ratkaisemat asiat. Asianajajan käyttö on pakollista kaikissa tapauksissa rikosasioita ja välitoimia koskevia asioita lukuun ottamatta. Muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston toimivaltaan kuuluvat piirituomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston antamiin tuomioihin haettavat muutokset. Rikosoikeudellinen jaosto käsittelee asiat viiden tuomarin kokoonpanossa.

Piirituomioistuimet (tribunaux d'arrondissement)

Maa on jaettu kahteen tuomiopiiriin, Luxemburgin ja Diekirchin piiriin, joissa molemmissa toimii piirituomioistuin.

Piirituomioistuimet jakaantuvat osastoihin, joissa asiat ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Kummassakin piirituomioistuimessa on myös syyttäjästä ja apulaissyyttäjistä koostuva syyttäjäviranomainen. Piirituomioistuimissa toimivien tutkintatuomareiden (juges d'instruction) tehtävänä on vakavien ja tarvittaessa myös lievempien rikosasioiden esitutkinta.

Piirituomioistuin toimii siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa yleisenä tuomioistuimena, jonka toimivaltaan kuuluvat kaikki sellaiset asiat, joissa toimivaltaa ei ole vaateen luonteen tai arvon vuoksi osoitettu nimenomaisesti jollekin muulle tuomioistuimelle.

Piirituomioistuimilla on vaateen arvon perusteella toimivalta ratkaista arvoltaan yli 10 000 euron asiat.

Piirituomioistuimilla on yksinomainen toimivalta asioissa, joiden käsittely on niiden luonteen vuoksi osoitettu laissa nimenomaisesti näiden tuomioistuinten tehtäväksi. Niillä on yksinomainen toimivalta käsitellä hakemuksia, jotka koskevat ulkomaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden ja ulkomaisten viranomaisten vastaanottamien asiakirjojen täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista (ns. eksekvatuuri). Piirituomioistuimet ovat toimivaltaisia myös hakemusasioissa esimerkiksi adoptiota, huoltajuutta ja täysivaltaiseksi julistamista koskevissa kysymyksissä.

Piirituomioistuimessa käsitellään muutoksenhaut tuomioihin, jotka sen tuomiopiirissä sijaitsevat rauhantuomioistuimet ovat ensimmäisenä oikeusasteena antaneet.

Asia pannaan piirituomioistuimessa vireille yleensä haasteella (assignation), joka annetaan tiedoksi vastapuolelle haastemiehen välityksellä.

Piirituomioistuinten puheenjohtajilla ja heidän tilalleen nimetyillä tuomareilla on toimivalta antaa välitoimia koskevia määräyksiä kiireellisissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Piirituomioistuimet käyttävät lainkäyttövaltaa rikosasioissa eli toimivat rikostuomioistuimina. Niillä on toimivalta antaa tuomioita lievistä rikoksista (délits) sekä lainsäädännössä nimenomaisesti vakaviksi rikoksiksi (crimes) määritellyistä teoista, jotka on toimitettu niiden käsiteltäviksi piirituomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen esitutkintajaostosta. Syytetyn on saavuttava oikeuteen henkilökohtaisesti, paitsi silloin, kun on kyse teosta, josta enimmäisseuraamus on sakkorangaistus. Tällöin syytettyä voi oikeudessa edustaa asianajaja.

Piirituomioistuimessa on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeustapauksia, kuten kauppaoikeudellisia asioita tai välitoimia koskevia asioita, joissa asianosaiset voivat edustaa itse itseään.

Rauhantuomioistuimet (justices de paix)

Rauhantuomioistuimia on kolme, joista yksi sijaitsee Luxemburgin kaupungissa, yksi Esch-sur-Alzettessa (Luxemburgin tuomiopiiri) ja yksi Diekirchissä (Diekirchin tuomiopiiri).

Rauhantuomioistuin käsittelee kaikkia sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joihin sille on myönnetty toimivalta uudessa siviiliprosessilaissa tai muissa laeissa. Se on toimivaltainen käsittelemään viimeisenä oikeusasteena asiat, joiden arvo on enintään 2 000 euroa. Lisäksi se käsittelee tätä suurempaa määrää koskevat asiat 10 000 euroon asti, mutta näissä asioissa muutoksenhaku on mahdollinen.

Rauhantuomioistuin käsittelee myös esimerkiksi palkkatuloihin, eläkkeisiin ja elinkorkoihin kohdistuvia ulosmittausmääräyksiä sekä ulosmitattujen saatavien kohdentamista velan suuruudesta riippumatta.

Yleensä asia saatetaan vireille rauhantuomioistuimessa haasteella (citation). Osa kanteista nostetaan jättämällä hakemus tuomioistuimen kirjaamoon. Asianosaiset saapuvat rauhantuomioistuimeen henkilökohtaisesti tai heillä on edustaja. Edustajana voi toimia asianajaja, asianosaisen puoliso, vanhemmat tai sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka vanhemmat tai sivusukulaiset kolmanteen parenteeliin asti sekä henkilöt, jotka ovat yksinomaan asianosaisen tai hänen yrityksensä palveluksessa.

Rikosasioissa rauhantuomioistuin toimii poliisituomioistuimena. Tässä asemassa se ratkaisee lainrikkomistapauksia, joista on laissa määrätty 25–250 euron suuruinen sakkorangaistus, sekä laissa lieviksi rikoksiksi (délit) määriteltyjä tekoja, joiden käsittelyn esitutkintajaosto siirtää poliisituomioistuimeen.

Rauhantuomioistuin ratkaisee myös tapauksia, joista säädetty rangaistus ylittää poliisin antaman sakkorangaistuksen enimmäismäärän ja joiden käsittelyyn sillä on lain mukaan toimivalta. Poliisituomioistuinten antamiin tuomioihin voidaan aina hakea muutosta. Muutoksenhaulle asetettu määräaika on 40 päivää. Määräaika lasketaan tuomion julistamisesta, tai jos tuomio on yksipuolinen, siitä päivästä, jona tuomio on annettu vastaajalle henkilökohtaisesti tiedoksi tai toimitettu tämän kotiosoitteeseen. Muutosta haetaan lieviä rikoksia käsittelevältä piirituomioistuimen jaostolta (tribunal correctionnel).

Jokaisen rauhantuomioistuimen yhteydessä toimii työtuomioistuin (juridiction du travail), jolla on toimivalta työsopimuksia ja oppisopimuksia koskevissa riita-asioissa. Muutosta sen päätöksiin haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Oikeudelliset tietokannat

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

On, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Tietoja lyhyesti

Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanyleisten tuomioistuinten verkkosivut.

Ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhallintotuomioistuinten verkkosivut.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 20/12/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Unkari

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Unkarissa.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Toimivalta riita-asioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Piirioikeudet ja yleiset tuomioistuimet

Piirioikeuksien (járásbíróságok) toimivaltaan kuuluvat kaikki asiat, jotka eivät lain mukaan kuulu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Yleiset tuomioistuimet (törvényszékek) käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena seuraavia asioita:

  • varallisuusoikeudelliset kanteet, joissa vaateen määrä on yli 30 miljoonaa Unkarin forinttia (noin 106 000 euroa), paitsi jos kanne pannaan vireille samaan aikaan avioerohakemuksen kanssa
  • tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia sekä teollisoikeuksia koskevat kanteet
  • kanteet, joissa haetaan korvausta hallinnollisen toimivaltansa mukaisesti toimineen henkilön suorittamissa virallisissa menettelyissä aiheutuneista vahingoista
  • tavarakuljetuksia ja tavaroiden jälleenlähettämistä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät kanteet
  • kansalaisoikeuksien loukkauksiin liittyvät siviilioikeudelliset kanteet, loukkauksista aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi esitetyt kanteet mukaan luettuina edellyttäen, että vahingonkorvauskanteet on nostettu yhdessä oikeuksien loukkauksiin liittyvien kanteiden kanssa tai niiden käsittelyn aikana
  • arvopapereihin liittyvät kanteet
  • herjauskanteet
  • tietyt laissa säädetyt yhtiöoikeudelliset riita-asiat:
    1. kanteet, joissa pyydetään yrityksen rekisteröintiä koskevan päätöksen kumoamista
    2. yrityksen perustamiskirjan tai yhtiöjärjestyksen voimassaolon, pätemättömyyden tai voimaantulon vahvistamista koskevat kanteet
    3. yrityksen hallinnon tekemien päätösten tarkistamista koskevat kanteet
    4. osakkuutta koskevat riita-asiat yrityksen ja osakkaiden (entisten osakkaiden) välillä sekä osakkaiden (entisten osakkaiden) välillä
    5. kanteet, jotka liittyvät määräosuuden hankkimiseen yhtiössä
    6. kanteet, jotka liittyvät niiden osakkaiden vastuuta koskevien sääntöjen muuttamiseen, joilla on rajallinen vastuu yrityksen veloista
  • tietyt kanteet, jotka liittyvät rekisteröityihin yhdistyksiin, joita ei katsota yrityksiksi:
    1. kanteet, jotka on nostanut yhdistysten valvonnasta vastaava elin
    2. jäsenyyttä koskevat riita-asiat yhdistyksen ja jäsenten (entisten jäsenten) välillä sekä jäsenten (entisten jäsenten) välillä
  • terveyspalvelujen tarjoajan kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin liittyvät kanteet
  • vahvistamiskanteet, joiden arvo ylittää edellä mainitun määrän
  • epäoikeudenmukaisiin sopimusehtoihin liittyvät kanteet
  • vahingonkorvauskanteet, jotka liittyvät asianosaisten oikeuteen oikeudenmukaiseen menettelyyn ja menettelyn kohtuulliseen kestoon
  • muut kanteet, jotka lain mukaan kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan
  • jos asiassa on useita kantajia, joista yksi kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, asia käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet (törvényszékek): ensimmäisenä oikeusasteena toimivien piirioikeuksien toimivaltaan kuuluvissa asioissa sekä hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet (itélőtáblák): ensimmäisenä oikeusasteena toimivien yleisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Korkein oikeus (Kúria): alueellisista muutoksenhakutuomioistuimista tulevissa asioissa. Myös asioissa, joissa ratkaisun on antanut yleinen tuomioistuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena ja joissa asianosaiset oikeudellisine edustajineen vaativat yhdessä, että asia on ratkaistava korkeimmassa oikeudessa, mikäli valituksen perustana on aineellisen oikeuden rikkominen. Varallisuusoikeuteen liittyvissä kanteissa asia voidaan käsitellä korkeimmassa oikeudessa vain, jos riita-asian vaateen arvo on yli 500 000 Unkarin forinttia (noin 1 840 euroa).

Korkein oikeus tekee päätökset hakemuksista, joissa pyydetään arvioimaan uudelleen lopullista tuomiota (felülvizsgálati kérelem).

Tuomioistuinten kokoonpano

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoontuu yleensä yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta eräissä laissa säädetyissä tapauksissa kokoonpanossa on oltava yksi ammattituomari (hivatásos bíró) ja kaksi lautamiestä (ülnök), jotka muodostavat jaoston (tanács). Lautamiehillä on oikeuskäsittelyssä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ammattituomarilla. Vain ammattituomarit voivat kuitenkin toimia yhden tuomarin kokoonpanossa (egyesbíró) ja jaoston puheenjohtajina (tanácselnök).

Toisen asteen tuomioistuinten (yleiset tuomioistuimet ja alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet) kokoonpanossa on kolme ammattituomaria.

Lopullisen tuomion uudelleen arviointia koskevissa asioissa korkeimman oikeuden kokoonpanossa on kolme (erityisen monimutkaisissa asioissa viisi) ammattituomaria.

Tuomioistuinten toimivalta

Yleinen toimivalta: Yleensä toimivalta on vastaajan kotipaikan mukaan toimivaltaisella tuomioistuimella, ellei jollakin toisella tuomioistuimella ole asiassa yksinomaista toimivaltaa. Toimivallasta säädetään tarkemmin laissa (esim. ellei vastaajalla ole kotipaikkaa, toimivalta määräytyy vastaajan asuinpaikan mukaan).

Yleisen toimivallan lisäksi laissa säädetään erityisestä toimivallasta (vaihtoehtoinen toimivalta, yksinomainen toimivalta).

Jos asiassa sovelletaan vaihtoehtoista toimivaltaa, kantaja voi sen tuomioistuimen sijaan, jolla on yleinen toimivalta, nostaa kanteen valitsemassaan toisessa, laissa tarkoitetussa tuomioistuimessa, ellei asiassa ole määritelty yksinomaista toimivaltaa (esim. lapsen sijoittamista koskeva kanne on mahdollista nostaa myös lapsen asuinpaikan mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa, ja vahingonkorvauskanne voidaan nostaa vahingon tapahtumapaikan mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa jne.)

Jos asiassa sovelletaan yksinomaista toimivaltaa, kanne voidaan nostaa vain tietyssä tuomioistuimessa.

Toimivalta rikosasioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Yleensä piirioikeuksilla on toimivalta käsitellä rikosasioita.

Yleiset tuomioistuimet voivat kuitenkin käsitellä rikosasioita seuraavissa tapauksissa:

a)      rikokset, joista seuraa enintään 15 vuoden vankeusrangaistus tai elinkautinen vankeus sekä

b)      rikokset valtiota vastaan (rikoslain X luku)

c)      rikokset ihmisyyttä vastaan (rikoslain XI luku)

d)     murhaa valmisteleva salahanke, kuolemantuottamus (rikoslain 166 §:n 3 ja 4 momentti), tappo (rikoslain 167 §), hengenvaarallisen (kuolettavan) vamman aiheuttaminen (rikoslain 170 §:n 6 momentti ja 7 momentin kolmas virke), ihmisryöstö (rikoslain 175/A §), ihmiskauppa (rikoslain 175/B §), lääketieteellisiä toimenpiteitä, lääketieteellistä tutkimusta ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskeviin sääntöihin kohdistuvat rikokset (rikoslain XII luvun II osasto)

e)      rikokset, jotka kohdistuvat vaaleihin, kansanäänestyksiin, kansalaisaloitteisiin sekä eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin (rikoslain 211 §), luottamuksellisten tietojen väärinkäyttö (rikoslain XV luvun III osasto), virka-aseman väärinkäyttö (rikoslain XV luvun IV osasto), kansainvälistä suojelua nauttivaan henkilöön kohdistuva väkivalta (rikoslain 232 §), vankilamellakka (rikoslain 246 §), oikeudenkäytön haittaaminen kansainvälisessä tuomioistuimessa (rikoslain 294/B §), (kansainvälisoikeudelliset) julkisoikeudelliset rikokset (rikoslain XV luvun VII ja VIII osasto)

f)       terroriteot (rikoslain 261 §), kansainvälisten taloudellisten rajoitteiden rikkominen (rikoslain 261/A §), ilma-alusten sekä joukkoliikenteeseen tai tavarankuljetukseen tarkoitettujen raideliikennevälineiden, alusten ja ajoneuvojen haltuunotto (rikoslain 262 §), rikollisjärjestöön osallistuminen (rikoslain 263/C §)

g)      sotilasvarusteiden ja -palvelujen sekä kaksikäyttötuotteiden väärinkäyttö (rikoslain 263/B §), sisäpiiririkkomus (rikoslain 299/A §), sijoituspetos (rikoslain 299/B §), pyramidihuijaus (rikoslain 299/C §), rahanpesu (rikoslain 303 §)

h)      yleisen vaaran aiheuttaminen, josta aiheutuu suuria tai vakavia taloudellisia menetyksiä (rikoslain 259 §:n 2 momentin b kohta), julkisten palvelujen tarjonnan häiritseminen, josta aiheutuu suuria tai erittäin vakavia taloudellisia tappioita (rikoslain 260 §:n 3 ja 4 momentti), tietojärjestelmiä ja niihin sisältyviä tietoja vastaan tehdyt rikokset, joista aiheutuu suurta tai erittäin vakavaa vahinkoa (rikoslain 300/C §:n 4 momentin b ja c kohta), veropetos sekä siihen liittyvä valvonta- tai tarkastustehtävän laiminlyönti, josta seuraa suuri tai huomattava verotulojen menetys (rikoslain 310 §:n 4 momentin a kohta, 5 momentin a kohta ja 6 momentti sekä 310/A §), käteisen rahan vastineiden väärinkäyttö, josta aiheutuu suurta tai erittäin suurta vahinkoa (rikoslain 313/C §:n 5 momentin a kohta ja 313/C §:n 6 momentti), arvokkaan tai erittäin arvokkaan tavaran varastaminen (rikoslain 316 §:n 6 momentin a kohta ja 316 §:n 7 momentti) tai kavaltaminen (rikoslain 317 §:n 6 momentin a kohta ja 317 §:n 7 momentti), petos, josta aiheutuu suurta tai erittäin suurta vahinkoa (rikoslain 318 §:n 6 momentin a kohta ja 318 §:n 7 momentti), varojen väärinkäyttö, josta aiheutuu suuria tai erittäin vakavia taloudellisia menetyksiä (rikoslain 319 §:n 3 momentin c ja d kohta), huolimaton varainhoito, josta aiheutuu suuria tai erittäin vakavia taloudellisia menetyksiä (rikoslain 320 §:n 2 momentti), arvoltaan suuri tai erittäin suuri ryöstö (rikoslain 321 §:n 4 momentin b kohta) tai rosvous (rikoslain 322 §:n 3 momentin a kohta), ilkivalta, josta aiheutuu suurta tai erittäin suurta vahinkoa (rikoslain 324 §:n 5 ja 6 momentti), arvokkaiden tai erittäin arvokkaiden varastettujen tavaroiden vastaanotto (rikoslain 326 §:n 5 momentin a kohta ja 326 §:n 6 momentti), tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien oikeuksien rikkominen, josta aiheutuu suuria tai erittäin suuria taloudellisia menetyksiä (rikoslain 329/A §:n 3 momentti) ja teollisoikeuksien rikkominen (rikoslain 329/D §:n 3 momentti)

i)        sotilasoikeuden piiriin kuuluvat rikokset

j)        ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten rangaistavaksi säätämisestä ja niiden vanhentumisaikojen soveltamatta jättämisestä sekä eräiden kommunismin aikana tehtyjen rikosten syytteeseenpanosta annetussa laissa määritellyt kommunismin rikokset sekä rikokset, joihin ei kansainvälisen oikeuden mukaan sovelleta vanhentumisaikaa.

Tuomioistuinten toimivalta määräytyy yleensä sen perusteella, missä rikos on tapahtunut.

Jos syyllinen on tehnyt rikoksia usean eri tuomioistuimen toimialueella, toimivalta on yleisillä tuomioistuimilla.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet: ensimmäisenä oikeusasteena toimivan piirioikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet: ensimmäisenä oikeusasteena toimivan yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Korkein oikeus: alueellisen muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, joissa tuomioistuimen ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta.

Kolmannen oikeusasteen tuomioistuimet

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet: asioissa, jotka yleinen tuomioistuin on ratkaissut toisena oikeusasteena.

Korkein oikeus: asioissa, jotka alueellinen muutoksenhakutuomioistuin on ratkaissut toisena oikeusasteena.

Tuomioistuinten kokoonpano

Jos käsiteltävänä olevasta rikoksesta voidaan määrätä vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistus, piirioikeus toimii kokoonpanossa, johon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä. Muut asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva yleinen tuomioistuin käsittelee asioita kokoonpanossa, johon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä.

Kun tuomioistuin käsittelee asioita toisen tai kolmannen oikeusasteen tuomioistuimena, siihen kuuluu kolme ammattituomaria. Korkein oikeus käsittelee asioita joko kolmen tai viiden ammattituomarin kokoonpanossa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUnkarin tuomioistuinlaitoksen virallinen verkkosivusto

Päivitetty viimeksi: 04/07/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Malta

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Maltalla.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Alla olevissa taulukoissa on tietoa riita-asioita käsittelevistä Maltan tuomioistuimista ja rikostuomioistuimista.

Riita-asioita käsittelevät tuomioistuimet

Muutoksenhaku­tuomioistuin (Court of Appeal)

Toinen oikeusaste

Muutok­sen­hakuelin

Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee valitukset, jotka koskevat ylempänä tai alempana oikeusasteena toimivien riita-asioita käsittelevien tuomioistuinten ratkaisuja.

i) Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee valitukset, jotka koskevat riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäisen jaoston ja perheoikeusjaoston tekemiä ratkaisuja.

ii) Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee myös valitukset, jotka koskevat rauhantuomioistuinten ratkaisuja riita-asioissa sekä vähäisiä vaateita käsittelevän Small Claims Tribunal ‑tuomioistuimen ja hallintotuomioistuinten ratkaisuja

i) Kokoonpanossa kolme tuomaria.



ii) Kokoonpanossa yksi tuomari

Riita-asioita käsittelevä tuomioistuin (Civil Court)

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäinen jaosto (First Hall of the Civil Court)



Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen vapaaehtoisen oikeudenhoidon jaosto (Civil Court (Voluntary Jurisdiction Section))






Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen perheoikeuden jaosto (Civil Court (Family Section))

Ensim­mäinen oikeusaste

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäinen jaosto käsittelee kaikki luonteeltaan siviili- tai kauppaoikeudelliset asiat, jotka ylittävät rauhantuomio­istuimen tuomiovallan. Käyttäessään perustuslakia koskevaa toimivaltaa se käsittelee myös asiat, jotka liittyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisten perustuslailla suojattujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rikkomiseen.

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen Voluntary Jurisdiction ‑jaosto on ns. vapaaehtoisen oikeudenhoidon alalla toimiva tuomioistuin, joka päättää vajaavaltaisen henkilön oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisesta, holhoojan nimeämisestä tällaiselle henkilölle, perinnönjaon käynnistämisestä ja testamentin toimeenpanijoiden vahvistamisesta. Se tallettaa myös salaiset testamentit.

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen perheoikeus­jaostossa käsitellään kaikki perheoikeuden alaan kuuluvat asiat, kuten avioliiton mitätöinnit, asumuserot, avioerot, elatusavut ja lasten huoltajuudet.

Puheenjohtajana tuomari 




Puheenjohtajana tuomari





Puheenjohtajana tuomari

Rauhantuomio­istuin (Court of Magistrates)

Ensim­mäinen oikeusaste

Riita-asioissa rauhantuomioistuimilla on ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen alin tuomiovalta, joka rajoittuu yleensä asioihin, joissa vaatimus on arvoltaan enintään 15 000 euroa.

Puheenjohtajana rauhantuomari

Gozon rauhan­tuomioistuin (Court of Magistrates for Gozo)

Ensim­mäinen oikeusaste

Riita-asioissa Gozon rauhantuomioistuimella on kaksiasteinen tuomiovalta:

- alempi tuomiovalta, joka on verrattavissa Maltan rauhantuomioistuimen tuomiovaltaan, ja

- sama ylempi tuomiovalta kuin riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäisellä jaostolla (lukuun ottamatta perustuslaillista tuomiovaltaa) ja riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen Voluntary Jurisdiction -jaostolla

Puheenjohtajana rauhantuomari

Small Claims Tribunal ‑tuomioistuin

Ensim­mäinen oikeusaste

Vähäisiä vaateita käsittelevä Small Claims Tribunal ‑tuomioistuin tekee ratkaisun nopeutetussa menettelyssä kohtuuden ja lainmukaisuuden (equity and law) periaatteiden perusteella alle 5 000 euron arvoisista vaatimuksista.

Puheenjohtajana tuomari (adjudicator)

Rikostuomioistuimet

Rikosasioiden muutoksenhaku-tuomioistuin (Court of Criminal Appeal)

Toinen oikeusaste

Rikosasioiden ylemmän oikeusasteen (superior jurisdiction) muutoksenhakutuomioistuin käsittelee rikostuomioistuimissa tuomittujen henkilöiden valitukset.

Rikosasioiden alemman oikeusasteen (inferior jurisdiction) muutoksenhakutuomioistuin käsittelee myös valitukset, jotka koskevat rikostuomioistuimena kokoontuvan rauhantuomioistuimen ratkaisuja.

Kokoonpanossa kolme tuomaria

Kokoonpanossa yksi tuomari

Rikostuomioistuin (Criminal Court)

Ensimmäinen oikeusaste

Rikostuomioistuin käsittelee sellaiset rikosasiat, joihin rauhantuomio­istuinten tuomiovalta ei ulotu.

Kokoonpanossa yksi puheenjohtajana toimiva tuomari ja yhdeksän valamiestä

Rauhantuomioistuin (Court of Magistrates)

Ensimmäinen oikeusaste

Rikosasioissa rauhantuomioistuimilla on kaksiasteinen tuomiovalta: rikostuomioistuimena (Court of Criminal Judicature) omaan tuomiovaltaansa kuuluvissa asioissa ja tutkintatuomioistuimena rikosasioissa, jotka kuuluvat varsinaisen rikostuomioistuimen (Criminal Court) tuomiovaltaan.

i) Rikostuomioistuimena rauhantuomioistuimella on toimivalta käsitellä kaikki asiat, joissa on kyse rikoksesta, josta voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden vapausrangaistus.

ii) Tutkintatuomioistuimena (Court of Inquiry) rauhantuomioistuin suorittaa esitutkinnan, jos kyse on vakavasta rikoksesta, ja toimittaa tutkinta­pöytäkirjan ylimmälle syyttäjälle (Attorney General). Tämä voi siirtää rikosasian, josta enimmäis­rangaistus on kymmenen vuotta, takaisin rauhantuomioistuimen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, jos syytetty ei vastusta tätä. Tällöin tutkii asian ja antaa tuomion.

Puheenjohtajana rauhantuomari

Gozon rauhan­tuomioistuin (Court of Magistrates for Gozo)

Ensimmäinen oikeusaste

Rikosasioissa Gozon rauhantuomio­istuimella on sama tuomiovalta kuin rikostuomioistuimena tai tutkintatuomioistuimena toimivalla rauhantuomioistuimella.

Puheenjohtajana rauhantuomari

Nuorisotuomioistuin (Juvenile Court)

Ensimmäinen oikeusaste

Nuorisotuomioistuin käsittelee alle 16-vuotiaita alaikäisiä koskevat syytteet ja muut asiat ja voi tehdä myös huostaanottopäätöksiä.

Kokoonpanossa yksi puheenjohtajana toimiva rauhan­tuomari ja kaksi jäsentä

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavissa Maltaa koskevalla sivulla Jäsenvaltioiden oikeuslaitokset – Malta, jossa on tarkemmat tiedot tietokannoista ja linkit niihin.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeus- ja kulttuuriasioiden ja paikallishallinnon ministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – Sentenzi Online -tuomiotietokanta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – oikeuskäsittelyt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – istuntosalien käyttö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – tilastot

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – pakkohuutokaupat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – riita-asioissa käytettävät lomakkeet (maltankielinen)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuimen asiantuntijat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeudelliset palvelut (Maltan lainsäädäntö)

Päivitetty viimeksi: 22/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Alankomaat

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Alankomaissa.

Yleiset tuomioistuimet

Alankomaiden tuomioistuimista käytetään seuraavia nimityksiä:

  • käräjäoikeus (rechtbank): alin oikeusaste kaikissa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa
  • muutoksenhakutuomioistuin (gerechtshof): muutoksenhakuaste kaikissa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa
  • korkein oikeus (Hoge Raad): ylin oikeusaste kaikissa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden tuomioistuinlaitosta käsittelevällä verkkosivustolla.

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden tuomioistuinlaitos

Päivitetty viimeksi: 29/11/2012

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Yleiset tuomioistuimet - Itävalta

Seuraavassa osiossa annetaan tietoja riita- ja rikosasioita käsittelevistä Itävallan yleisistä tuomioistuimista.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Yleisiä tuomioistuimia toimii neljällä eri tasolla. Seuraavat tuomioistuimet vastaavat tällä hetkellä (marraskuussa 2014) lainkäyttötehtävistä:

  • 116 piirioikeutta (Bezirksgericht)
  • 20 alueoikeutta (Landesgericht)
  • 4 ylioikeutta (Oberlandesgericht)
  • korkein oikeus (Oberster Gerichtshof).

Vuoden 2013 alusta alkaen piirioikeuksien määrää on vähennetty porrastetusti 116:teen (1.7.2014) siten, että Ylä-Itävallan, Ala-Itävallan ja Steiermarkin osavaltioiden piirioikeuksia on yhdistetty. Seuraava yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa 1.7.2016, ja sen jälkeen piirioikeuksia on vain 115.

Seuraavat syyttäjänvirastot suojelevat yleistä etua:

  • 16 syyttäjänvirastoa (Staatsanwaltschaft)
    • talousrikosten ja korruption käsittelystä vastaava keskussyyttäjänvirasto (Zentrale Staatsanwaltschaft zur Verfolgung von Wirtschaftsstrafsachen und Korruption)
    • 4 ylemmän syyttäjän virastoa (Oberstaatsanwaltschaft)
    • pääsyyttäjänvirasto (Generalprokuratur).

Tuomioistuinten antamien tuomioiden täytäntöönpanosta vastaa 27 vankilaa.

A. Tuomioistuinjärjestelmä: Riita- ja rikostuomioistuimet

Riita-asiat viedään ensimmäisessä oikeusasteessa joko piirioikeuksien (Bezirksgericht) tai alueoikeuksien (Landesgericht) käsiteltäviksi. Yksityisoikeuden alaan kuuluvissa asioissa toimivalta määräytyy yleensä riita-asian laadun mukaan (asiallinen toimivalta) tai riita-asian rahamääräisen arvon mukaan (riita-asian arvoon perustuva toimivalta). Asian laatu on aina ratkaisevampi kuin riita-asian arvo.

Rikosasioissa toimivalta määräytyy rikokseen liittyvän rangaistuksen ankaruuden mukaan.

Bezirksgericht-tuomioistuimet (ensimmäinen organisaatiotaso)

Bezirksgericht-tuomioistuimet ovat alin oikeusaste, jossa:

  • ratkaistaan yksityisoikeuden alaan kuuluvat riita-asiat, joiden arvo on enintään 15 000 euroa (riita-asian arvoon perustuva toimivalta)
  • päätetään tietyntyyppisistä riita-asioista (riippumatta riita-asian arvosta), etenkin perheoikeudellisista asioista ja huoneenvuokra- ja täytäntöönpanoasioista (asiallinen toimivalta)
  • päätetään eräistä rikosoikeudellisista asioista rikoksissa, joista voidaan määrätä ainoastaan sakkorangaistus, sakkorangaistus ja enintään yhden vuoden vankeusrangaistus tai ainoastaan enintään yhden vuoden vankeusrangaistus (esim. ruumiinvamman tuottamus, varkaus).

Landesgericht-tuomioistuimet / ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet (toinen organisaatiotaso)

Landesgericht-tuomioistuimilla (rikosasiat) / ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla (riita-asiat) on toimivalta

  • antaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioita asioissa, jotka eivät kuulu Bezirksgericht-tuomioistuinten toimivaltaan. Lisäksi niillä on asiallinen toimivalta riita-asioissa, jotka kuuluvat ydinvastuulain (Atomhaftpflichtgesetz), virkavastuulain (Amtshaftungsgesetz) tai tietosuojalain (Datenschutzgesetz) piiriin, sekä kilpailu- ja tekijänoikeusasioissa
  • päättää Bezirksgericht-tuomioistuinten tekemiä ratkaisuja koskevista valituksista toisen oikeusasteen tuomioistuimina.

Ylioikeudet (Oberlandesgerichte) / toisen oikeusasteen tuomioistuimet (kolmas organisaatiotaso)

Nämä tuomioistuimet muodostavat kolmannen organisaatiotason. Ne sijaitsevat Wienissä (Wien, Ala-Itävalta ja Burgenland), Grazissa (Steiermark ja Kärnten), Linzissä (Ylä-Itävalta ja Salzburg) sekä Innsbruckissa (Tiroli ja Vorarlberg).

Ne ovat muutoksenhakutuomioistuimia (toisen oikeusasteen tuomioistuimia) kaikissa riita- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Lisäksi näillä tuomioistuimilla on erityinen tehtävä tuomioistuinjärjestelmän hallinnoinnissa. Oberlandesgericht-tuomioistuimen eli toisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on tuomiopiirin johtajana vastuussa kaikkien Oberlandesgericht-tuomioistuimen tuomiopiiriin kuuluvien tuomioistuinten hallinnoinnista. Tässä tehtävässä hän on yksinomaan ja välittömästi liittovaltion oikeusministerin alainen.

Korkein oikeus (Oberster Gerichtshof) (neljäs organisaatiotaso)

Wienissä sijaitseva korkein oikeus on ylin oikeusaste riita- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Korkein oikeus on perustuslakituomioistuimen (Verfassungsgerichtshof) ja korkeimman hallinto-oikeuden (Verwaltungsgerichthof) ohella yksi maan ylimmistä tuomioistuimista. Se tarkoittaa, ettei korkeimman oikeuden ratkaisuista voi valittaa (Itävallassa).

Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö edistää merkittävästi oikeudenkäytön yhtenäisyyden turvaamista koko Itävallan alueella.

Vaikka korkeimman oikeuden ratkaisut eivät lain mukaan sido alempia tuomioistuimia, korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö kuitenkin yleensä ohjaa niitä.

B. Riita-asiain tuomioistuimet

Yksityisoikeudelliset riita-asiat jakautuvat tavanomaisiin riita-asioihin, työ- tai kauppaoikeudellisiin asioihin ja hakemusasioihin.

Tavanomaisissa riita-asiain oikeudenkäynneissä ratkaistaan kaikki yksityisoikeudelliset asiat, jotka eivät kuulu kauppa- tai työoikeuden piiriin tai joihin ei sovelleta hakemuslainkäyttöä.

C. Valitustie

C.1. Valitustie yksityisoikeudellisissa asioissa

Tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa menettelyissä on käytettävissä kaksi valitustietä, jotka ovat kolmiportaisia. Riita-asiat saatetaan ensimmäisessä oikeusasteessa joko piirioikeuksien (Bezirksgericht) tai alueoikeuksien (Landesgericht) käsiteltäviksi.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on Bezirksgericht-tuomioistuin, sen päätöksistä voi valittaa Landesgericht-tuomioistuimeen. Siellä asian ratkaisee valitusjaosto (Berufungssenat).

Kun Landesgericht-tuomioistuimet toimivat ensimmäisen asteen tuomioistuimina, niiden päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelee toisena oikeusasteena Oberlandesgericht-tuomioistuimen valitusjaosto.

Toisen oikeusasteen tuomioistuinten tutkittavaksi saatetaan ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiä. Yleensä ne tekevät ratkaisunsa vain ensimmäisen oikeusasteen suullisessa käsittelyssä selvitettyjen vaateiden ja tosiseikkojen perusteella. Toisen oikeusasteen tuomioistuimet voivat tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä. Tästä syystä ne voivat käsitellä asian uudelleen kokonaisuudessaan tai osittain tai täydentää sitä, kumota ensimmäisen oikeusasteen päätöksen ja palauttaa asian sille uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden asettamissa rajoissa.

Asioista, joissa on ratkaistava erityisen tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä, voidaan valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus tutkii asiat ainoastaan oikeuskysymysten osalta, minkä vuoksi se on päätöksissään sidottu siihen mennessä todettuihin tosiseikkoihin. Siksi se arvioi vain näiden tosiseikkojen perusteella tehdyn päätöksen oikeellisuutta tai toteaa siihenastiseen menettelyyn liittyvät kumottavat kohdat ja tietyin rajoituksin myös puutteet. Korkein oikeus ei toimi pelkästään kassaatiotuomioistuimena, sillä se voi tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä, kumota siihenastiset päätökset ja palauttaa asian ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuimelle uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen.

Ensimmäisessä oikeusasteessa päätöksen tekee yleensä yksi tuomari (ja vain rahamääräiseltä arvoltaan yli 50 000 euron tapauksissa asianosaisen hakemuksesta kolmen tuomarin muodostama jaosto). Toisessa oikeusasteessa ratkaisukokoonpanoon kuuluu kolme tuomaria, korkeimmassa oikeudessa viisi tuomaria. Jos ratkaistavalla oikeuskysymyksellä on laajempaa periaatteellista merkitystä (esimerkiksi vakiintuneen oikeuskäytännön muuttaminen), korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpano on 11 tuomarin muodostama vahvennettu jaosto.

C.2. Valitustie rikosoikeudellisissa asioissa

Rikosoikeudellisissa menettelyissä valitustie on kaksiportainen.

Kun Bezirksgericht-tuomioistuin antaa tuomion ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, voidaan tehdä seuraavia valituksia:

  • mitätöimiskanne
  • syyllisyyden asteesta ja rangaistuksen edellytyksistä tehty valitus.

Ylemmällä tasolla olevassa Landesgericht-tuomioistuimessa valituksista päättää kolmen tuomarin muodostama jaosto.

Kun Landesgericht-tuomioistuin antaa tuomion ensimmäisenä oikeusasteena yhden tuomarin kokoonpanossa (kaikista rikkomuksista ja rikoksista, joista voidaan määrätä enintään viiden vuoden vankeusrangaistus, kuten väärän todistuksen antaminen tuomioistuimessa), voidaan tehdä seuraavia valituksia:

  • mitätöimiskanne
  • syyllisyyden asteesta ja rangaistuksen edellytyksistä tehty valitus.

Ylemmällä tasolla olevassa Oberlandesgericht-tuomioistuimessa valituksista päättää kolmen tuomarin muodostama jaosto.

Kun Landesgericht-tuomioistuin tekee päätöksen lautamieskokoonpanossa tai valamieskokoonpanossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, mitätöimiskanne on esitettävä korkeimmalle oikeudelle. Jos valitus koskee vain rangaistuksen edellytyksiä, päätöksen tekee Oberlandesgericht-tuomioistuin.

D. Muutoksenhaku

Tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa menettelyissä annettuihin ensimmäisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta valittamalla (Berufung). Valituksen voi tehdä kaikissa tapauksissa, jos on perusteita tuomion kumoamiselle tai jos lakia on sovellettu väärin. Tietynlaisissa asioissa valitus on mahdollinen asian laadun perusteella myös menettelyvirheiden perusteella tai tosiseikkojen väärän tulkinnan vuoksi ja lisäksi kaikissa rahamääräiseltä arvoltaan yli 2 700 euron asioissa.

Toisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta noston eli revision (Revision) avulla. Korkeimmalle oikeudelle (Oberster Gerichtshof) osoitetulle muutoksenhakemukselle on kuitenkin asetettu useita asian laadun mukaan määräytyviä rajoituksia. Korkein oikeus ratkaisee periaatteessa vain erittäin tärkeitä oikeuskysymyksiä eikä ota muunlaisia revisiohakemuksia tutkittavaksi. Korkein oikeus ei ota tutkittavaksi tietynlaisissa riita-asioissa annettuja toisen oikeusasteen tuomioita, jos niiden rahamääräinen arvo on alle 5 000 euroa, ja arvon ollessa enintään 30 000 euroa korkeimmalle oikeudelle osoitetulle muutoksenhakemukselle tarvitaan myös toisena oikeusasteena toimineen tuomioistuimen hyväksyntä (joka annetaan välittömästi tai uudesta hakemuksesta).

E. Oikeudelliset tietokannat

Itävallan oikeusministeriön internetsivustolla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justiz.gv.at/) on yleisiä tietoja Itävallan tuomioistuinjärjestelmästä.

Onko oikeudellinen tietokanta maksuton?

Itävallan oikeusministeriön internetsivuston käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinten toimivalta – Itävalta

Päivitetty viimeksi: 18/12/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Puola

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Puolassa.

Yleiset tuomioistuimet

Puolassa yleisiä tuomioistuimia ovat muutoksenhakutuomioistuimet (sądy apelacyjne), aluetuomioistuimet (sądy okręgowe) ja alioikeudet (sądy rejonowe). Nämä tuomioistuimet ratkaisevat muun muassa rikos-, siviili-, perhe- ja nuoriso-oikeudellisia asioita sekä kauppaoikeudellisia asioita ja työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön liittyviä asioita. Lisäksi on asioita, jotka kuuluvat erikoistuomioistuimille, kuten sotilastuomioistuimille.

Yleiset tuomioistuimet pitävät myös yllä kiinteistö- ja kiinnitysrekistereitä sekä panttirekisteriä (rejestr zastawów), kansallista oikeusrekisteriä (Krajowy Rejestr Sądowy) ja tuomiorekisteriä (Krajowy Rejestr Karny).

Toimivalta riita-asioissa

Jokaisessa muutoksenhakutuomioistuimessa, aluetuomioistuimessa ja alioikeudessa on siviilioikeuden jaosto (wydział cywilny).

Toimivalta rikosasioissa

Jokaisessa muutoksenhakutuomioistuimessa, aluetuomioistuimessa ja alioikeudessa on rikosjaosto (wydział karny).

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPuolan hallituksen verkkosivustolla on luettelo julkaistuista säädöksistä vuodesta 1918 alkaen.

Tietokantaa voi käyttää maksutta.

Päivitetty viimeksi: 10/12/2012

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota portugali on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Yleiset tuomioistuimet - Portugali

Tässä osassa kerrotaan yleisen tuomioistuinjärjestelmän rakenteesta Portugalissa.

Yleisten tuomioistuinten rakenne

Perustuslaillisissa kysymyksissä toimivaltaisen perustuslakituomioistuimen (Tribunal Constitucional) lisäksi Portugalissa toimii seuraavantyyppisiä tuomioistuimia:

a) korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça) sekä ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimet;

b) korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo) ja muut hallinto- ja verotuomioistuimet;

c) tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Contas).

Maassa on myös merioikeuksia, välitystuomioistuimia ja rauhantuomioistuimia.

Laissa määritellään tilanteet, joissa edellä mainitut tuomioistuimet voivat kokoontua erikseen tai yhdessä käsittelemään tuomioistuinten välisiä toimivaltakiistoja tribunais de conflitos ‑oikeuksina.

Lukuun ottamatta sotilastuomioistuimia (tribunais militares), joita voidaan perustaa sotatilan aikana, Portugalissa ei saa olla tuomioistuimia, joilla olisi yksinomainen toimivalta käsitellä tietyntyyppisiä rikoksia.

Yleiset tuomioistuimet

Korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça)

Ylimpänä tuomioistuinhierarkiassa on korkein oikeus (joka ei kuitenkaan rajoita perustuslakituomioistuimen toimivaltaa). Se jakaantuu siviiliasioiden, rikosasioiden ja sosiaaliasioiden jaostoihin.

Sen toimipaikka on Lissabonissa, ja se käyttää tuomiovaltaa koko Portugalin alueella.

Se tekee ratkaisunsa puheenjohtajansa johdolla korkeimman oikeuden täysistunnoissa, erityisjaostojen täysistunnoissa ja jaostoittain.

Muutamia laissa vahvistettuja poikkeuksia lukuun ottamatta korkein oikeus käsittelee pelkästään oikeuskysymyksiä.

Ylioikeudet (Tribunais da Relação)

Ylioikeudet toimivat toisen oikeusasteen tuomioistuimina.

Nykyään ylioikeudet ovat Lissabonissa, Portossa, Coimbrassa, Évorassa ja Guimarãesissa. Ylioikeudet työskentelevät puheenjohtajan johdolla täysistunnoissa ja jaostoittain.

Ylioikeudet jakaantuvat siviiliasioiden, rikosasioiden ja sosiaaliasioiden jaostoihin.

Alioikeudet (Tribunais judiciais de 1ª instância)

Alioikeudet toimivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina. Niiden sijainti perustuu paikalliseen tuomiopiirijakoon (tribunais de comarca).

Yleensä alioikeuksien toimivaltaan kuuluva alue on comarca. Alueella voi kuitenkin olla tuomioistuimia, joiden toimivaltaa kuuluu yksi tai useampia hallinnollisia piirejä (circunscrições) tai laissa erikseen määriteltyjä alueita.

Ali- ja ylioikeudet ja korkein oikeus ovat yleisiä tuomioistuimia siviili- ja rikosasioissa: ne käyttävät tuomiovaltaa kaikilla niillä aloilla, joita ei ole uskottu muille oikeusistuimille.

Lisäksi on erityisprosessiin perustuvaa toimivaltaa (competência específica) käyttäviä ja erityisissä asioissa toimivaltaa (competência especializada) käyttäviä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia.

Tuomioistuimet voivat jakautua juízo-osastoiksi (yleinen, erityinen tai erityisprosessiin perustuva toimivalta) ja erityisprosessiin perustuvaa toimivaltaa käyttäviksi vara-oikeuksiksi, jos oikeuspalvelun laajuus ja monitahoisuus sitä vaatii.

Kussakin tuomioistuimessa, oikeudessa (vara) tai osastossa (juízo) tuomiovaltaa käyttää yksi tai useampi alioikeuden tuomari (juíz de direito).

Hallinto- ja verotuomioistuimet (Tribunais Administrativos e Fiscais)

Hallinto- ja verotuomioistuinten toimivaltaan kuuluu ratkaista kanteet ja muutoksenhakupyynnöt, jotka koskevat hallinnollisia ja verotuksellisia riita-asioita.

Korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo)

Ylimpänä hallinto- ja verotuomioistuinten hierarkiassa on korkein hallinto-oikeus (joka ei kuitenkaan rajoita perustuslakituomioistuimen toimivaltaa).

Sen toimipaikka on Lissabonissa, ja se käyttää tuomiovaltaa koko Portugalin alueella.

Korkein hallinto-oikeus jakautuu hallintoasioiden ja veroasioiden jaostoihin. Se käsittelee pääasiassa muiden hallinto- ja verotuomioistuinten päätöksistä tehtyjä valituksia.

Korkein hallinto-oikeus työskentelee puheenjohtajan johdolla. Puheenjohtajaa avustaa kolme varapuheenjohtajaa.

Asiat ratkaistaan tapauksen mukaan täysistunnossa, erityisjaostojen täysistunnoissa ja jaostoittain. Vain täysistunto tai erityisjaostojen täysistunnot tarkastelevat oikeuskysymyksiä.

Hallinnolliset keskustuomioistuimet (Tribunais centrais administrativos)

Hallinnolliset keskustuomioistuimet ovat hallinto-oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä käsitteleviä toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Nykyään Portugalissa on kaksi hallinnollista keskustuomioistuinta (Pohjoinen ja Eteläinen).

Niiden pääasiallisena tehtävänä on käsitellä hallinnollisten piirituomioistuinten ja verotuomioistuinten päätöksistä tehtyjä valituksia.

Kukin keskustuomioistuin jakautuu hallintoasioiden ja veroasioiden jaostoihin.

Keskustuomioistuimet työskentelevät puheenjohtajan johdolla. Puheenjohtajaa avustaa kolme varapuheenjohtajaa.

Hallinnolliset keskustuomioistuimet tarkastelevat tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä.

Hallinnolliset piirituomioistuimet (tribunais administrativos de círculo) ja verotuomioistuimet (tribunais tributários)

Nämä ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, joiden päätehtävänä on ratkaista hallinnollisia ja verotuksellisia riita-asioita. Ne voivat toimia itsenäisesti hallinnollisina piirituomioistuimina ja verotuomioistuimina, tai ne voidaan myös yhdistää, jolloin niitä nimitetään hallinto- ja verotuomioistuimiksi (tribunal administrativo e fiscal).

Tämän alan tuomioistuimet työskentelevät puheenjohtajan johdolla. Hänet nimittää korkein hallinto- ja verotuomioistuinneuvosto viiden vuoden toimikaudeksi.

Pääsääntöisesti asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta lain mukaan kokoonpanoa voidaan joissakin tapauksissa muuttaa.

Rauhantuomioistuimet (Julgados de Paz)

Rauhantuomioistuimet eivät ole varsinaisia tuomioistuimia vaan mahdollistavat vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn. Rauhantuomioistuimilla on omat toimintasäätönsä ja organisaationsa. Ne tarjoavat omia sovittelupalveluja ja ratkaisevat kanteet, joiden taloudellinen arvo ei ylitä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten toimivallalle asetettua ylärajaa.

Päivitetty viimeksi: 09/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota romania on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Yleiset tuomioistuimet - Romania

Tällä sivulla kerrotaan Romanian yleisistä tuomioistuimista.

Romanian yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Seuraavassa esitetään Romanian tuomioistuinjärjestelmän rakenne.

Tuomioistuimet ja syyttäjänvirastot

Taso 1

  1. Alueelliset tuomioistuimet (judecătorii) (176)
  2. Syyttäjänvirastot

Taso 2

  1. Alioikeudet (tribunale) (42)
  2. Eritystuomioistuimet (3)
  3. Alaikäisiä ja perheitä koskevia asioita käsittelevä alioikeus (1)
  4. Syyttäjänvirastot

Taso 3

  1. Muutoksenhakutuomioistuimet (curți de apel) (15)
  2. Syyttäjänvirastot

Taso 4

  1. Korkein oikeus (Înalta Curte de Casație și Justiție)
  2. Syyttäjänvirasto
  • Romanian tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat korkein oikeus ja muut tuomioistuimet

Tuomioistuimet

Korkein oikeus (Înalta Curte de Casație și Justiție)

Korkein oikeus on Romanian ylin oikeusaste. Se on ainoa lainkäyttöelin, jolla on valta varmistaa, että muut tuomioistuimet tulkitsevat ja soveltavat lakia yhtenäisellä tavalla. Erityisesti tähän tavoitteeseen pyritään nk. lainkäytöllisiin syihin perustuvalla muutoksenhaulla.

Korkeimmassa oikeudessa on neljä osastoa, joilla kaikilla on oma toimivaltansa:

  • Ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto
  • Toinen yksityisoikeudellinen osasto
  • Rikosoikeudellinen osasto
  • Hallinto- ja vero-oikeudellinen osasto

Korkeimman oikeuden toimintarakenteita ovat myös neljä nk. viiden tuomarin kokoonpanoa, täysistunto, lainkäytöllisiin syihin perustuvia muutoksenhakuja käsittelevä jaosto sekä tiettyjä oikeudellisia kysymyksiä selvittävä jaosto.

Korkeimman oikeuden ensimmäinen ja toinen yksityisoikeudellinen osasto sekä hallinto- ja vero-oikeudellinen osasto käsittelevät muutoksenhakutuomioistuinten tekemiä ja muita päätöksiä laissa säädetyllä tavalla. Ne käsittelevät myös muutoksenhakuja, jotka koskevat alustavia tuomioita tai mitä tahansa oikeuden päätöksiä, joihin ei voi hakea muutosta muilla keinoin tai joiden käsittely muutoksenhakutuomioistuimessa on keskeytynyt. Rikosoikeudellinen osasto käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena menettelyjä ja kanteita, jotka on laissa osoitettu korkeimman oikeuden toimivaltaan kuuluviksi.

Korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto käsittelee seuraavia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena:

  • edustajainhuoneen, senaatin ja Euroopan parlamentin jäsenten tekemät rikokset
  • hallituksen jäsenten tekemät rikokset
  • perustuslakituomioistuimen tuomareiden tekemät rikokset
  • ylimmän tuomarineuvoston jäsenten tekemät rikokset
  • korkeimman oikeuden tuomareiden sekä korkeimman oikeuden yhteydessä toimivan syyttäjänviraston syyttäjien tekemät rikokset
  • marsalkkojen, amiraalien, kenraalien ja kvestoreiden tekemät rikokset
  • muut sen toimivaltaan lain mukaan kuuluvat asiat.

muutoksenhakutuomioistuimena:

  • muutoksenhaut päätöksistä, joita muutoksenhakutuomioistuimet ja sotilasmuutoksenhakutuomioistuin ovat tehneet rikosasioissa ensimmäisenä oikeusasteena
  • muutoksenhaut päätöksistä, joita muutoksenhakutuomioistuimet ja sotilasmuutoksenhakutuomioistuin ovat tehneet rikosasioissa muutoksenhakutuomioistuimena
  • muutoksenhaut päätöksistä, joita korkeimman oikeuden rikososasto on tehnyt rikosasioissa ensimmäisenä oikeusasteena, sekä muissa laissa säädetyissä tilanteissa.

Yhdeksän tuomarin kokoonpano

Yhdeksän tuomarin kokoonpanon tehtävät siirrettiin tiettyjä oikeustapausten ratkaisemista nopeuttavia toimenpiteitä koskevan lain nro 202/2010 nojalla viiden tuomarin kokoonpanoille.

Se tekee päätöksen kuitenkin menettelyissä, joiden käsittely käsittely alkoi ennen lain voimaantuloa.

Viiden tuomarin kokoonpanot

Lain nro 304/2004, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä, 24 §:ssä säädetään, että viiden tuomarin kokoonpanot ratkaisevat muutoksenhakuja ja kanteita asioissa, joissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena on ollut korkeimman oikeuden rikosoikeudellinen osasto, ja muissa lain mukaan se toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Se toimii myös kurinpitoelimenä.

Lain nro 317/2004, sellaisena kuin se on julkaistuna uudelleen, 51 §:n 3 momentin mukaan viiden tuomarin kokoonpano ratkaisee muutoksenhaut kurinpidollisissa asioissa, joissa ylin tuomarineuvosto (Consiliul Superior al Magistraturii) on antanut tuomion.

Korkein oikeus kokoontuu täysistuntoon

  1. ratkaisemaan muutoksenhakuja, jotka koskevat korkeimman oikeuden oikeuskäytännön muuttamista
  2. kuulemaan perustuslakituomioistuinta ennen lakien antamista sen varmistamiseksi, että lait ovat perustuslain mukaisia

Muutoksenhakutuomioistuin

Romanian muutoksenhakutuomioistuimia johtaa presidentti, jonka apuna voi olla yksi varapresidentti tai kaksi varapresidenttiä.

Muutoksenhakutuomioistuimissa toimii jaostoja tai kokoonpanoja, jotka ovat erikoistuneet seuraaviin kysymyksiin:

  • yksityisoikeudelliset asiat
  • rikosoikeudelliset asiat
  • alaikäisiä koskevat ja perheoikeudelliset asiat
  • hallinto- ja veroasiat
  • työoikeudelliset ja sosiaaliturvaan, yrityksiin, kaupparekisteriin, maksukyvyttömyyteen, sääntöjenvastaiseen kilpailuun tai muihin aloihin liittyvät asiat
  • meri- ja sisävesiliikenteeseen liittyvät asiat.

Romanian 15 muutoksenhakutuomioistuinta ovat oikeushenkilöitä ja niistä jokainen kattaa useiden (noin kolmen) alioikeuden (tribunal) oikeudenkäyttöalueen.

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät seuraavia yksityisoikeudellisia asioita:

ensimmäisenä oikeusasteena hallinto- ja veroasioihin liittyvät riita-asiat erityislakien nojalla,

muutoksenhakutuomioistuimena valitukset alioikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä,

korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena eräät laissa säädetyt asiat.

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät seuraavia rikosoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena:

  • rikoslain 155–173 §:ssä mainitut rikokset (mm. valtiopetos, vakoilu, juonittelu, salahankkeet, kumouksellinen toiminta valtiovaltaa tai kansantaloutta vastaan) sekä erityislaeissa mainitut rikokset Romanian kansallista turvallisuutta vastaan
  • rikoslain 253 §:n 1 momentissa (eturistiriidat), 273–276 §:ssä (tietyt rautatieliikenteen turvallisuuteen kohdistuvat rikokset rautateillä tapahtuneen suuronnettomuuden yhteydessä) ja 356–361 §:ssä (rikokset rauhaa ja ihmiskuntaa vastaan) mainitut rikokset
  • alueellisten tuomioistuinten ja alioikeuksien tuomarien ja näiden tuomioistuinten yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen syyttäjien tekemät rikokset sekä tilintarkastustuomioistuimen lakimiesten, notaarien, haastemiesten ja varainhoidon valvojien tekemät rikokset
  • lain määritellyllä tavalla järjestäytyneiden uskontokuntien johtajien ja muiden korkea-arvoisten jäsenten, jotka ovat arvoltaan vähintään piispoja tai vastaavia, tekemät rikokset
  • korkeimman oikeuden avustavien tuomareiden, muutoksenhakutuomioistuinten ja sotilasmuutoksenhakutuomioistuimen (Curtea Militară de Apel) tuomareiden sekä näiden tuomioistuinten yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen syyttäjien tekemät rikokset
  • tilintarkastustuomioistuimen jäsenten, Romanian lainsäädäntöneuvoston (Consiliul Legislativ) puheenjohtajan ja Romanian oikeusasiamiehen tekemät rikokset
  • muut sen toimivaltaan lain mukaan kuuluvat rikokset

muutoksenhakutuomioistuimena valitukset päätöksistä, joita alioikeudet ovat tehneet rikosasioissa ensimmäisenä oikeusasteena

korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena muutoksenhaut ensimmäisen oikeusasteen tuomareiden tekemistä päätöksistä alioikeuksien toimivaltaan kuuluvia asioita lukuun ottamatta sekä muissa laissa säädetyissä asioissa.

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät myös alioikeuksien välisiä, alueellisten tuomioistuinten ja alueellaan toimivien alioikeuksien välisiä tai eri alioikeuksien alaisuudessa mutta muutoksenhakutuomioistuimen alueella toimivien alueellisten tuomioistuinten välisiä toimivaltariitoja.

Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimet tekevät ratkaisuja tuomittujen henkilöiden luovutuspyynnöistä tai ulkomaille siirtämistä koskevista pyynnöistä.

Alioikeus (Tribunal)

Romanian 42 alioikeutta ovat oikeushenkilöitä ja toimivat piirikunnittain (județ). Alioikeuden toimivaltaan kuuluvat kaikki sen piirikunnan alueelliset tuomioistuimet, jossa alioikeus sijaitsee.

Alioikeuksissa toimii itsenäisiä jaostoja tai kokoonpanoja, jotka ovat erikoistuneet seuraaviin asioihin:

  • yksityisoikeudelliset asiat
  • rikosoikeudelliset asiat
  • alaikäisiä koskevat ja perheoikeudelliset asiat
  • hallinto- ja veroasiat
  • työoikeudelliset sekä sosiaaliturvaan, yrityksiin, kaupparekisteriin, maksukyvyttömyyteen, sääntöjenvastaiseen kilpailuun tai muihin aloihin liittyvät asiat ja
  • meri- ja sisävesiliikenteeseen liittyvät asiat.

Alioikeus käsittelee seuraavia yksityisoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena: kaikki kanteet, jotka eivät lain mukaan kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan

muutoksenhakutuomioistuimena: muutoksenhaut alueellisten tuomioistuinten tekemiin päätöksiin

korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena: tietyt laissa määritellyt asiat.

Alioikeus käsittelee seuraavia rikosoikeudellisia asioita

ensimmäisenä oikeusasteena:

  • henkirikokset ja ruumiilliseen koskemattomuuteen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, yksilön vapauteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, omaisuusrikokset, työrikokset tai työhön liittyvät rikokset, oikeudenkäyttöön kohdistuvat rikokset, tiettyjä laissa säänneltyjä toimintoja varten vahvistettuihin järjestelyihin kohdistuvat rikokset, kansanterveyteen kohdistuvat rikokset sekä aseita, ammuksia, räjähteitä tai radioaktiivisia aineita koskevat tullipetokset
  • tahalliset rikokset, joiden on tarkoitus johtaa uhrin kuolemaan tai itsemurhaan
  • huumeiden salakuljetukseen ja laittomaan käyttöön liittyvät rikokset
  • rahanpesuun ja veronkiertoon liittyvät rikokset
  • konkurssipetokset, jos rikos liittyy pankkijärjestelmään
  • muut sen toimivaltaan lain mukaan kuuluvat rikokset.

korkeamman asteen muutoksenhakutuomioistuimena valitukset alueellisten tuomioistuinten rikosasioita koskevista päätöksistä, joista on aloitettu oikeuskäsittely vahinkoa kärsineen henkilön aiemmin tekemästä kantelusta, sekä valitukset alueellisten tuomioistuinten rikosasioissa tekemistä, ehkäiseviä toimenpiteitä, väliaikaista vapauttamista tai turvaamistoimia, rikostuomioiden täytäntöönpanoa tai rehabilitointia koskevista päätöksistä, sekä tietyt muut laissa säädetyt asiat

Lisäksi alioikeus käsittelee alueellaan toimivien alueellisten tuomioistuinten välisiä toimivaltariitoja sekä muita laissa säädettyjä asioita.

Alueellinen tuomioistuin (Judecătorie)

Alueelliset tuomioistuimet eivät ole oikeushenkilöitä. Ne toimivat piirikunnissa (județ) sekä Bukarestin kaupungissa.

Alueelliset tuomioistuimet käsittelevät yksityisoikeudellisissa asioissa pääasiassa seuraavia:

  • kanteet, jotka kuuluvat siviililain (Codul civil) mukaan holhous- ja perheasioista vastaavan tuomioistuimen toimivaltaan lukuun ottamatta asioita, joista laissa nimenomaisesti säädetään muutoin
  • kanteet, jotka liittyvät väestörekisteriin rekisteröitymiseen lain mukaisesti
  • kanteet, jotka koskevat eri henkilöiden omaisuuteen kuuluvien monikerroksisissa rakennuksissa asuntojen tai tilojen hallinnointiin tai tarvittaessa omistajayhdistysten juridisiin suhteisiin luonnollisten henkilöiden tai muiden oikeushenkilöiden kanssa
  • häädöt
  • haasteet, joka koskevat yhteisiä muureja tai ojia, rakennusten tai istutusten etäisyyttä, kulkuoikeutta, rasitteita ja kaikkia muita laissa säädettyjä omistusoikeuteen vaikuttavia rajoitteita, joista osapuolet ovat sopineet keskenään tai jotka on asetettu oikeusteitse
  • omistusrajojen siirtämistä ja määrittämistä koskevat kanteet
  • haltijuuteen liittyvät kanteet
  • muiden kuin rahamääräisten vaatimusten hoitamiseen tai hoitamatta jättämiseen liittyvät kanteet riippumatta siitä, perustuvatko ne sopimuksiin, lukuun ottamatta kysymyksiä, jotka kuuluvat muiden tuomioistuinten toimivaltaan
  • omaisuudenjakoon liittyvät kanteet riippumatta tämän omaisuuden arvosta
  • muut kanteet, joiden kohde on mitattavissa rahana (enintään 200 000 leuta) riippumatta osapuolten ammattimaisuudesta.

Lisäksi alueellisissa tuomioistuimissa käsitellään muutoksenhakuja tuomiovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten ja muiden elinten päätöksiin laissa säädetyissä tilanteissa.

Alueelliset tuomioistuimet käsittelevät rikosoikeudellisista asioista pääasiassa seuraavia:

yleisesti kaikenlaiset rikokset lukuun ottamatta niitä, jotka lain mukaan kuuluvat ensisijaisesti alioikeuksien, muutoksenhakutuomioistuinten sekä korkeimman oikeuden toimivaltaan.

Tietoa tuomioistuimista saa Linkki avautuu uuteen ikkunaanRomanian oikeusministeriön ylläpitämästä tuomioistuinportaalista.

Oikeudelliset tietokannat

Seuraavat oikeudelliset tietokannat ovat verkossa:

Päivitetty viimeksi: 03/02/2014

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Slovenia

Tässä osassa kerrotaan Slovenian yleisten tuomioistuimien järjestelmästä

Yleiset tuomioistuimet

Tuomioistuimia koskevan lain 98 §:n mukaisesti Sloveniassa toimii seuraavanlaisia tuomioistuimia:

  • paikallistuomioistuimet (Okrajno sodišče)
  • aluetuomioistuimet (Okrožno sodišče)
  • ylemmät tuomioistuimet (Višje sodišče)
  • Slovenian tasavallan korkein oikeus (Vrhovno sodišče).

Ellei laissa toisin säädetä, erityislain mukaisesti perustetut erikoistuomioistuimet ovat asemaltaan:

  • aluetuomioistuimia: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, joiden muutoksenhakutuomioistuin on erityistä toimivaltaa käyttävä ylempi tuomioistuin
  • ylempiä tuomioistuimia: toisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka päättävät erityistä toimivaltaa käyttävien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimien päätöksiä koskevista muutoksenhakukanteista
  • ylempiä tuomioistuimia: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, joiden muutoksenhakutuomioistuin on korkein oikeus.

Paikallistuomioistuimien toimivalta

Tuomioistuimia koskevan lain 99 §:n nojalla paikallistuomioistuimien toimivaltaan kuuluu:

Rikosasiat

  1. antaa ratkaisu ensimmäisenä oikeusasteena rikoksista, joista voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta, lukuun ottamatta lehdissä, radiossa, televisiossa tai muissa julkisissa tiedotusvälineissä tehtyjä kunniaa ja mainetta loukkaavia rikoksia
  2. tutkia edellä kuvattuja rikoksia
  3. suorittaa muita laissa säädettyjä tehtäviä.

Siviiliasiat

Paikallistuomioistuimet antavat ratkaisun tai päättävät ensimmäisenä oikeusasteena

  1. siviiliasioista siviiliprosessilain mukaisesti
  2. perintöasioista ja muista riidattomista asioista sekä kiinteistörekisteriin liittyvistä asioista
  3. täytäntöönpano- ja turvaamisasioista, ellei laissa ole toisin säädetty.

Muut asiat

Paikallistuomioistuimet antavat ratkaisun tai päättävät muista laissa säädetyistä asioista.

Oikeusapu

Paikallistuomioistuimet vastaavat oikeusapuun liittyvistä asioista, joissa muilla tuomioistuimilla ei ole lakisääteistä toimivaltaa.

Aluetuomioistuimien toimivalta

Tuomioistuimia koskevan lain101 §:n nojalla aluetuomioistuimien toimivaltaan kuuluu:

Rikosasiat

  1. antaa ratkaisu ensimmäisenä oikeusasteena rikoksista, jotka eivät kuulu paikallistuomioistuimien toimivaltaan
  2. suorittaa kohdassa 1 kuvattuja rikoksia koskevia tutkimuksia tai tutkintatoimia
  3. suorittaa esitutkinta ja antaa ratkaisu ensimmäisenä oikeusasteena alaikäisten tekemistä rikoksista
  4. päättää ensimmäisenä oikeusasteena ulkomaisen tuomioistuimen antaman rikostuomion täytäntöönpanosta
  5. panna täytäntöön rikosasioissa annettuja tuomioita (edellä kohtien 1, 3 ja 4 mukaisesti) ja paikallistuomioistuimien antamia rikostuomioita
  6. päättää mahdollisuudesta kaventaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia
  7. tehdä päätöksiä asiaankuuluvassa jaostossa ilman oikeudenkäyntiä (myös paikallistuomioistuimien toimivaltaan kuuluvissa rikosasioissa)
  8. suorittaa muita laissa säädettyjä tehtäviä
  9. valvoa, että tuomittujen kohtelu on laillista ja moitteetonta, ja vastata pidätettyjen valvonnasta.

Monimutkaisemmissa tapauksissa, joissa on kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, talousrikoksista, terrorismista, korruptiosta ja muista vastaavista rikoksista, kohdissa 1, 2, 3, 6, 7 ja 8 mainituista tehtävistä huolehtivat (alue)tuomioistuinten erikoistuneet osastot.

Siviiliasiat

Siviiliasioissa aluetuomioistuimet antavat ratkaisun ja päättävät ensimmäisenä oikeusasteena:

  1. siviiliasioista siviiliprosessilain mukaisesti
  2. ulkomaisten tuomioistuimien päätösten tunnustamisesta
  3. tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista pakollista velkajärjestelyä, konkurssia ja selvitystilaa koskevista asioista sekä niihin liittyvistä riita-asioista
  4. immateriaalioikeuksia koskevista riita-asioista
  5. ennen riita-asian vireillepanoa esitetyistä väliaikaistoimia koskevista ehdotuksista, joista tuomioistuimen on tehtävä päätös sellaisia taloudellisia riita-asioita tai tapauksia koskevien sääntöjen mukaisesti, jotka on päätetty ratkaista välimiesmenettelyssä
  6. riidattomia asioita koskevista käsittelyistä, joiden osapuolet ovat kaupallisia yrityksiä, kumppaneita tai osakkaita tai kaupallisten yritysten hallintoelinten jäseniä ja joihin on sovellettava yhtiölainsäädäntöä.

Aluetuomioistuimien toimivaltaan kuuluu myös:

  • pitää kaupparekisteriä
  • antaa ratkaisu tai päättää muista asioista, jos laissa on niin säädetty
  • antaa oikeusapua edellä kohdissa 1, 2, 3 ja 4 mainituissa asioissa
  • antaa kansainvälistä oikeusapua.

Ylemmät tuomioistuimet

Slovenian tasavallan tuomioistuimia koskevan lain 104 §:n nojalla ylempien tuomioistuimien toimivaltaan kuuluu:

  1. antaa ratkaisu tai päättää toisena oikeusasteena valituksista, jotka koskevat paikallis- ja aluetuomioistuimien kyseisellä alueella tekemiä päätöksiä
  2. päättää riita-asioista, jotka koskevat paikallis- ja aluetuomioistuimien välistä toimivaltaa kyseisellä alueella tai toimivallan siirtämistä jollekin muulle paikallis- tai aluetuomioistuimelle kyseisellä alueella
  3. suorittaa muita laissa säädettyjä tehtäviä.

Oikeudelliset tietokannat

Tietokannan nimi ja URL-osoite

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian tasavallan oikeuslaitos

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokannan käyttö on ilmaista.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian tasavallan oikeuslaitoksen verkkosivuston kautta pääsee käyttämään useita tietokantoja, muun muassa seuraavia:

  • Slovenian tasavallan tuomioistuinjärjestelmä
  • Oikeushallinto
  • Julkiset rekisterit (kiinteistörekisterit, oikeusrekisteri).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLainkäyttöelimet

Päivitetty viimeksi: 02/11/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Yleiset tuomioistuimet - Slovakia

Tässä osiossa kerrotaan Slovakian yleisiä tuomioistuimia koskevasta järjestelmästä.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Piirituomioistuimet (okresné súdy) käsittelevät oikeusjuttuja ja tekevät päätöksiä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, ellei oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa toisin säädetä. Ne käsittelevät ja ratkaisevat myös vaalilakia koskevia asioita silloin, kun erityislaissa niin säädetään.

Alueoikeudet (krajské súdy) tekevät päätöksiä toisena oikeusasteena siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, jotka piirituomioistuin on ratkaissut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena. Alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat hallinto-oikeudelliset asiat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, ellei erityislaissa toisin säädetä. Alueoikeudet käsittelevät myös muuntyyppisiä asioita, jos erityislaissa niin säädetään (esim. salakuuntelulta suojaava laki).

Slovakian tasavallan korkein oikeus (Najvyšší súd Slovenskej republiky) ratkaisee varsinaiset muutoksenhaut alueoikeuksien ja erityistuomioistuimen päätöksiin, jos laissa näin säädetään.

Korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee myös ylimääräiset muutoksenhaut piirioikeuksien, alueoikeuksien, erityisrikostuomioistuimen ja Slovakian korkeimman oikeuden päätöksiin, jos laissa näin säädetään. Korkein oikeus tekee päätökset tuomioistuimien ja valtionhallinnon viranomaisten välisissä asiallista toimivaltaa koskevissa kiistoissa.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein oikeus tekee päätökset tuomioistuimien ja valtionhallinnon viranomaisten välisissä asiallista toimivaltaa koskevissa kiistoissa.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovakian tasavallan oikeusministeriön verkkosivuilla.

Yleisiä tuomioistuimia koskeva järjestelmä

Slovakian tasavallan tuomioistuinjärjestelmä

Slovakian tasavallan tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat:

  • piirituomioistuimet
  • alueoikeudet
  • erityisrikostuomioistuin
  • Slovakian tasavallan korkein oikeus.

Tuomioistuinten toimivalta

Piirituomioistuimet

Piirituomioistuimet käsittelevät oikeusjuttuja ja tekevät päätöksiä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, ellei oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa toisin säädetä.

Ne käsittelevät ja ratkaisevat myös vaalilakia koskevia asioita silloin, kun erityislaissa niin säädetään.

Alueoikeudet

Alueoikeudet tekevät päätöksiä toisena oikeusasteena siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, jotka piirituomioistuin on ratkaissut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena.

Oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa säädetään, mitkä siviili- ja rikosoikeudelliset asiat alueoikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena.

Alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat hallinto-oikeudelliset asiat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, ellei erityislaissa toisin säädetä.

Ne käsittelevät ja ratkaisevat myös muita asioita, jos erityislaissa niin säädetään (Laki nro 166/2003 (kok.) yksityisyyden suojaamisesta luvattomalta tietoteknisten laitteiden käytöltä ja tiettyjen lakien muuttamisesta).

Erityisrikostuomioistuin

Erityisrikostuomioistuin käsittelee rikosoikeudellisia ja muita asioita kuten oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa säädetään.

Korkein oikeus

Korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee:

  • varsinaiset muutoksenhaut alueoikeuksien ja erikoisrikostuomioistuimen päätöksiin, jos näin määrätään oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa
  • ylimääräiset muutoksenhaut piirituomioistuimien, alueoikeuksien, erikoisrikostuomioistuimen ja korkeimman oikeuden päätöksiin, jos näin määrätään oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa
  • tuomioistuimien ja valtionhallinnon viranomaisten väliset asiallista toimivaltaa koskevat kiistat
  • asian siirtämisen tuomioistuimelta toiselle, jos näin määrätään oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa laissa
  • muita asioita, jos näin säädetään laissa tai määrätään kansainvälisessä sopimuksessa.

Korkein oikeus tarkastelee uudelleen tuomioistuinten päätöksentekoa asioissa, joissa on annettu lainvoimainen ratkaisu.

Lisäksi korkein oikeus pyrkii edistämään lakien ja muiden oikeudellisesti sitovien määräysten yhtenäistä tulkintaa ja johdonmukaista soveltamista:

  • oman päätöksentekonsa avulla
  • antamalla lausuntoja, joiden tarkoituksena on yhtenäistää lakien ja muiden oikeudellisesti sitovien määräysten tulkintaa
  • julkaisemalla ensisijaisen tärkeitä lainvoimaisia tuomioistuinten päätöksiä kokoelmassa, johon kootaan korkeimman oikeuden lausuntoja ja Slovakian tuomioistuinten päätöksiä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 18/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Suomi

Tässä osiossa annetaan tietoja Suomen yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista.

Yleiset tuomioistuimet ja hallintotuomioistuimet – johdantoa

Suomen tuomioistuimet jaotellaan yleisiin tuomioistuimiin, jotka käsittelevät riita- ja rikosasioita, hallintotuomioistuimiin, jotka vastaavat hallintolainkäytöstä, sekä erityistuomioistuimiin.

Yleisillä tuomioistuimilla tarkoitetaan tuomioistuimia, joiden tuomiovalta on luoteeltaan yleinen. Toisin sanoen ne käsittelevät riita-asioita, jotka eivät kuulu minkään muun tuomioistuimen toimivaltaan. Yleisiä tuomioistuimia ovat:

  • käräjäoikeudet (20)
  • hovioikeudet (5)
  • korkein oikeus.

Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet.

Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallintotuomioistuimensa, Ålands förvaltningsdomstol.

Ylin hallintotuomioistuin on korkein hallinto-oikeus.

Käräjäoikeudet

Käräjäoikeudet ovat yleisten tuomioistuinten alin oikeusaste. Ne käsittelevät riita- ja rikosasioita sekä eräitä hakemusasioita, kuten avioeroja. Suomessa on nykyään 20 käräjäoikeutta. Niiden koko sekä asiamäärien että henkilökunnan määrän osalta vaihtelee huomattavasti. Vuosittain käräjäoikeuksissa käsitellään noin 500 000 asiaa (rikosasioita 70 000, riita-asioita 375 000 ja hakemusasioita 55 000). Henkilökunnan kokonaismäärä käräjäoikeuksissa on n. 1900 henkilöä.

Näiden tuomioistuinten toimintaa ja hallinnointia ohjaavia säännöksiä ja määräyksiä on käräjäoikeuslaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa sekä tuomioistuinten työjärjestyksissä. Alimman oikeusasteen tuomioistuimen johtava tuomari toimii lain mukaan viraston päällikkönä myös hallinnollisissa asioissa.

Käräjäoikeudessa on lisäksi maallikkojäseniä eli lautamiehiä, jotka osallistuvat vakavimpien rikosasioiden sekä maaoikeusasioiden ratkaisemiseen. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto. Oikeusministeriö vahvistaa kustakin kunnasta valittavien lautamiesten lukumäärän. Lautamiehelle maksetaan korvaus valtion varoista.

Asian käsittely käräjäoikeudessa

Riita-asian käsittelyssä käräjäoikeudessa on kaksi vaihetta: valmistelu ja pääkäsittely. Valmistelu aloitetaan osapuolten kirjallisilla kannanotoilla. Riidattomat velkomusasiat ratkaistaan jo tässä vaiheessa. Valmistelu on suullinen ja istunnossa on läsnä yksi tuomari.

Jos asiaa ei vielä tässä vaiheessa voida ratkaista, järjestetään erillinen pääkäsittely. Siinä käräjäoikeuden kokoonpanoon kuuluu joko yksi tai kolme tuomaria. Käsittelyt pidetään mahdollisuuksien mukaan yhtäjaksoisesti.

Rikosasioissa käräjäoikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta rikoksesta. Vähäisiä rikoksia käsittelee yksi tuomari ja vakavammat rikokset yhden tuomarin ja kahden lautamiehen tai kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Rikosasian käsittelyssä noudatetaan samoja periaatteita kuin riita-asian käsittelyssä. Myös rikosasiassa voidaan pitää valmisteluistunto. Tuomioistuin voi pyytää vastaajaa esittämään kantansa ennen pääkäsittelyä. Käsittely on suullinen, ja tuomio perustuu niihin tosiseikkoihin ja todisteisiin, jotka osapuolet ovat tuoneet tuomioistuimen tietoon. Kaikki todisteet otetaan vastaan pääkäsittelyssä. Myös rikosasian käsittelyt pidetään mahdollisuuksien mukaan yhtäjaksoisesti.. Tuomioistuimen kokoonpanoa ei saa muuttaa pääkäsittelyn aikana. Rikosasia voidaan laissa säädetyin edellytyksin ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta.

Jos tuomioistuimen jäsenet eivät pääse yksimielisyyteen tuomiosta, suoritetaan äänestys, jossa kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan riita-asiassa, voittaa tuomarin kannattama vaihtoehto; rikosasiassa voittaa syytetyn kannalta lievempi vaihtoehto.

Käräjäoikeuden ratkaisu perustellaan. Useimmissa tapauksissa tuomio annetaan asianosaisille heti pääkäsittelyn päätyttyä. Laajoissa tai muuten monimutkaisissa rikosasioissa tuomion antaminen voi kuitenkin kestää enintään kaksi viikkoa. Silloin tuomio on saatavissa kirjallisena tuomioistuimen kansliasta.

Hovioikeudet

Suomessa on viisi hovioikeutta (Helsingin, Itä-Suomen (Kuopiossa), Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus).

Ylioikeutena toimiva hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista. Eräissä tapauksissa hovioikeus toimii myös alimpana oikeusasteena. Se käsittelee esimerkiksi syyteasiat, jotka koskevat sen alaisien käräjäoikeuksien tuomareiden tai ylempien virkamiesten virkarikoksia.

Hovioikeus myös valvoo alaisiensa käräjäoikeuksien lainkäyttöä ja käsittelee eräitä oikeushallintoasioita. Yksi oikeushallintoon liittyvistä tehtävistä on lausunnon antaminen tuomarinvalintalautakunnalle käräjäoikeuden tai hovioikeuden tuomarin viran hakijoista. Hovioikeus antaa lausuntonsa tätä tehtävää varten säädetyssä kokoonpanossa. Hovioikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa hovioikeuden presidentti.

Hovioikeus jakautuu osastoihin. Osastoon kuuluu osastonjohtaja ja muita tuomareita. Asioita käsitellään tavallisesti kokoonpanossa, jossa on kolme tuomaria.

Asian käsittely hovioikeudessa

Eräissä riita- ja rikosasioissa valittaja tarvitsee hovioikeudelta jatkokäsittelyluvan. Jatkokäsittelyluvan myöntämisestä säädetään laissa. Asiat käsitellään hovioikeudessa joko kirjallisessa menettelyssä tai suullisessa pääkäsittelyssä.

Korkein oikeus

Korkein oikeus on ylin muutoksenhakuaste. Korkein oikeus jakautuu jaostoihin, jotka ovat päätösvaltaisia viiden jäsenen kokoonpanossa.

Jotta asia voidaan saattaa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi, asianosaisen on tehtävä tuomioistuimen tuomiota koskeva valituslupahakemus. Korkein oikeus tutkii hakemuksen saatuaan, voiko se antaa valitusluvan kyseisessä tapauksessa. Valitusluvan myöntämisestä päätetään kaksi- tai kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Valituslupa voidaan myöntää vain laissa säädetyin perustein.

Korkein oikeus on vuodesta 1980 lähtien ollut ennakkopäätöstuomioistuin. Korkeimman oikeuden ratkaisulla asetetaan käytännöllisesti katsoen oikeusnormi, jota muiden tuomioistuinten on noudatettava vastaavissa tapauksissa. Valituslupaa ei tarvita asiassa, jossa hovioikeus on toiminut alimpana oikeusasteena.

Korkeimman oikeuden toimintaa johtaa korkeimman oikeuden presidentti. Korkeimman oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi. Esittelijöitä ovat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset sekä vanhemmat oikeussihteerit ja oikeussihteerit.

Lainkäyttöasioiden käsittelyn lisäksi korkein oikeus nimittää yleisten tuomioistuinten määräaikaisia tuomareita yli vuoden mittaiseksi ajaksi. Korkein oikeus myös antaa lausunnon tasavallan presidentille toimitetuista lakiehdotuksista ja armonanomuksista.

Käsittely korkeimmassa oikeudessa on yleensä kirjallista. Suullinen käsittely järjestetään tarvittaessa.

Hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeudet

Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä.

Viranomaisen on päätöksen yhteydessä ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Usein päätökseen voidaan ensin hakea oikaisua hallintoviranomaiselta, jonka jälkeen päätökseen edelleen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit määräytyvät maakuntien aluejaon mukaisesti niin, että yhteen tuomiopiiriin voi kuulua yksi tai useampia maakuntia.

Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen. Ellei hallinto-oikeuden ratkaisu tyydytä, voidaan useimmissa asioissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ainakin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Hallinto-oikeuksista säädetään hallinto-oikeuslaissa (430/1990), valtioneuvoston asetuksessa hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä (338/2014) sekä yksittäisissä työjärjestyksissä. Hallinto-oikeuksissa sovelletaan prosessilakina hallintolainkäyttölakia (586/1996).

Hallinto-oikeudet käsittelevät vuosittain runsaat 20.000 asiaa. Suurin osa asioista on valitusasioita, mutta hallinto-oikeuksissa käsitellään myös hallintoriiata-asioita ja alistusasioita. Käsiteltäviä asiaryhmiä on diaarikaavan mukaan lähes 300, mikä osaltaan kuvaa asioiden laajaa kirjoa. Hallinto-oikeudet ovat yleisiä alueellisia tuomioistuimia, joissa käsitellään pääsääntöisesti kaikkia hallintolainkäyttöasioita. Eräät asiat on kuitenkin keskitetty tiettyihin hallinto-oikeuksiin:

  • Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellään muun muassa kaikki arvonlisäveroa, tulleja ja turvapaikkaa koskevat asiat.
  • Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi kuuluu muutoksenhaku vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja velvoittamispäätöksistä.
  • Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsitellään muutoksenhaut maatilatalouden tuista, maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista ja maatalouden rakennetuista.
  • Pohjois-Suomen hallinto-oikeus käsittelee muutoksenhaut niistä tukiasioista, jotka koskevat porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä eräitä kolttalain nojalla ratkaistavia asioita.

Hallinto-oikeudessa on hallinto-oikeuden ylituomari sekä muina jäseninä hallinto-oikeustuomareita. Hallinto-oikeuden toimintaa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa ylituomari. Hallinto-oikeudet voivat toimia jaostoihin jakautuneena. Jaostoja johtaa jaoston puheenjohtajaksi määrätty hallinto-oikeustuomari. Hallinto-oikeustuomareiden lisäksi hallinto-oikeudessa on esittelijöitä ja kansliahenkilökuntaa. Hallinto-oikeuksissa on henkilökuntaa yhteensä noin 420 henkilöä.

Hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanot

Hallinto-oikeus on kolleginen tuomioistuin, joka on yleensä päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Oikeuden jäseniä ovat hallinto-oikeuden ylituomari ja hallinto-oikeustuomarit. Eräissä asioissa, kuten mielenterveyttä ja lapsen huostaanottoa koskevissa jutuissa, käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuu lisäksi sivutoiminen asiantuntijajäsen. Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisten asioiden käsittelyyn osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi luonnontieteen tai tekniikan alan tuomareita. Normaali kokoonpano näissä asiaryhmissä on nelijäseninen.

Hallinto-oikeuksien on mahdollista ratkaista tietyt laissa erikseen määritellyt yksinkertaisemmat valitusasiat tavallista suppeammissa kokoonpanoissa. Edellytyksenä on, että asianosaisten oikeusturva ei vaarannu.

Kahden tuomarin kokoonpanossa voidaan ratkaista tietyt laissa luetellut asiat silloin, kun valitusasia on selkeä eikä siinä vaadita uudentyyppistä laintulkintaa. Tällaisia asioita ovat muun muassa eräät tulo-, kiinteistö- ja autoveroihin sekä rakennuslupiin liittyvät valitukset. Jos tuomarit ovat kaksijäsenisessä kokoonpanossa ratkaisusta eri mieltä, asia siirretään päätettäväksi normaaliin kolmen jäsenen kokoonpanoon. Yksi tuomari voi ratkaista muun muassa pysäköintivirhemaksua, ajoneuvon siirtoa, ajokorttiasioita, joukkoliikenteen tarkastusmaksua ja televisiolupamaksua koskevia valituksia. Lisäksi yksi tuomari voi päättää kaikista välitoimiksi luettavista täytäntöönpanokielloista sekä kieltää tai keskeyttää verojen ja maksujen ulosoton.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Hallinto-oikeudessa asiat ratkaistaan pääasiassa kirjallisesti, mutta suullisten käsittelyiden ja katselmusten järjestäminen on viime vuosina yleistynyt. Suullisia käsittelyjä on paljon erityisesti lastensuojeluasioissa ja ulkomaalaisasioissa.

Asiaa käsiteltäessä valittajalla tai hakijalla on lähtökohtaisesti velvollisuus esittää selvitystä vaatimuksistaan ja niiden perusteista. Hallinto-oikeudella on kuitenkin ns. virallisperiaatteen perusteella vastuu siitä, että asia tulee selvitetyksi. Hallintolainkäyttölain mukaan hallinto-oikeus huolehtii asian selvittämisestä viran puolesta käsittelyn tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja asian laadun edellyttämässä laajuudessa.

Hallinto-oikeudessa asiat pyritään käsittelemään vireilletulojärjestyksessä. Tietyt asiat käsitellään kuitenkin lain mukaan kiireellisinä. Kun asia on tullut vireille hallinto-oikeudessa, esittelijä valmistelee asiaa. Hallinto-oikeuksissa asioiden esittelijöinä toimivat hallinto-oikeussihteerit ja notaarit, joskus myös hallinto-oikeustuomarit. Esittelijä hankkii tarvittavat viranomaisten lausunnot tai selvitykset sekä huolehtii asianosaisten kuulemisesta.

Asian vireilletulon jälkeen tutkitaan prosessin edellytykset ja valitusasiassa hankitaan viranomaisen lausunto ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat. Tämän jälkeen kuullaan mahdollisia muita asianosaisia ja valittajaa.

Asian esittelijä laatii ratkaistavana olevasta asiasta perustellun ratkaisuehdotuksen. Asiakirjat ja ratkaisuehdotus kiertävät tuomareiden tutkittavana, jonka jälkeen asia ratkaistaan hallinto-oikeuden istunnossa.

Hallinto-oikeus harkitsee kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mitkä seikat ovat ratkaisun kannalta olennaisia. Jos päätöksen tekemiseen osallistuvat tuomarit eivät ole ratkaisusta yksimielisiä, siitä äänestetään. Myös asian esittelijä voi jättää eriävän mielipiteensä. Istunnon jälkeen päätöksen perusteluja voidaan vielä täsmentää ja kun ratkaisukokoonpano on allekirjoittanut päätöstaltion se annetaan asianosaisille ja viranomaiselle tiedoksi.

Korkein hallinto-oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein hallinto-oikeus on ylin hallintotuomioistuin ja se käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. Osassa asioista on ensin haettava valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Suomessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan valittaa oikeudellisin perustein myös ylintä toimeenpanovaltaa edustavien valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä.

Korkein hallinto-oikeus voi antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä lainsäädäntöasioissa. Se valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Tavoitteena on varmistaa, että hallintotuomioistuinjärjestelmä toimii kokonaisuutena ja tehokkaasti. Lisäksi korkein hallinto-oikeus nimittää hallintotuomioistuinten tuomareita yli vuoden mittaisiin määräaikaisuuksiin.

Korkeinta hallinto-oikeutta johtaa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä kutsutaan hallintoneuvoksiksi. Hallintoneuvoksia on noin 20. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on lisäksi noin 40 juristia esittelijänä ja saman verran muuta henkilökuntaa. Korkein hallinto-oikeus toimii jakautuneena jaostoihin. Kansliapäällikkö johtaa kansliaa.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle saapuu vuosittain noin 4.000 asiaa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainkäyttöasiat ratkaistaan säännönmukaisesti viiden jäsenen kokoonpanoissa. Valituslupa-asiassa hakemus voidaan hylätä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Lainoppineiden jäsenten lisäksi oikeuden kokoonpanoon kuuluu kaksi sivutoimista asiantuntijajäsentä vesi- ja ympäristönsuojelulain asioissa sekä patenttia, hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa. Asiantuntijajäsenellä on riippumattoman tuomarin asema. Menettely on korkeimmassa hallinto-oikeudessa enimmäkseen kirjallista, katselmuksia ja suullisia käsittelyjä järjestetään vuosittain alle kymmenen.

Oikeudelliset tietokannat ja verkkosivustot

Tietokannan nimi ja URL

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSuomen oikeuslaitos

Onko sivusto tai tietokanta maksuton?

Sivusto on maksuton.

Internetsivusto Linkki avautuu uuteen ikkunaanSuomen oikeuslaitos sisältää tietoja Suomen tuomioistuinjärjestelmästä. Se on keskitetty verkkopalvelu, jossa annetaan tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa, oikeusaputoimistoja ja muita Suomen oikeuslaitokseen liittyviä julkisia elimiä koskevia tietoja.

Palvelussa on esimerkiksi myös hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien uusin oikeuskäytäntö. Korkeimman oikeuden, hovi- ja hallinto-oikeuksien sekä erityistuomioistuinten laajimmat tietokannat ovat Suomen oikeusministeriön ylläpitämässä maksuttomassa Linkki avautuu uuteen ikkunaanFinlex-palvelussa.

Päivitetty viimeksi: 01/04/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Ruotsi

Tässä osiossa annetaan tietoja Ruotsin yleisten tuomioistuinten organisaatiosta.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Yleiset tuomioistuimet käsittelevät rikos- ja riita-asioita. Ne kuuluvat kolmiportaiseen järjestelmään:

Yleiset hallintotuomioistuimet käsittelevät julkishallintoon liittyviä asioita. Ne kuuluvat kolmiportaiseen järjestelmään:

Lisäksi erityisalojen kysymyksiä käsittelemään on perustettu eräitä erikoistuomioistuimia, kuten Linkki avautuu uuteen ikkunaanTyötuomioistuin ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanMarkkinatuomioistuin.

Päivitetty viimeksi: 22/10/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota englanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Yleiset tuomioistuimet - Englanti ja Wales

Tässä jaksossa annetaan tietoja Englannin ja Walesin yleisistä tuomioistuimista.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Seuraavassa esitellään Englannin ja Walesin tuomioistuinten organisaatiota. Kaikkien tuomioistuinten hallinto ja tukitoimet on keskitetty oikeusvirastolle, jonka verkkosivustolla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanHer Majesty's Courts and Tribunals Service) on lisätietoja.

Korkein oikeus (Supreme Court)

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen muutoksenhakuvaliokunnan toimivalta siirtyi 1. lokakuuta 2009 uudelle korkeimmalle oikeudelle Supreme Court of the United Kingdom. Korkein oikeus otti hoitaakseen myös ns. valtakunnanneuvoston (Privy Council) oikeudellisen valiokunnan tehtävät. Privy Council oli ylin muutoksenhakutuomioistuin monissa Kansainyhteisön maissa, Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisilla alueilla ja Ison-Britannian kruunun alaisuuteen kuuluvilla alueilla.

Korkein oikeus on Yhdistyneen kuningaskunnan ylin muutoksenhakutuomioistuin sekä rikos- että siviiliasioissa. Skotlannin rikosasioissa ei tosin ole muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Valituslupa korkeimpaan oikeuteen myönnetään yleensä vain silloin, kun valitukseen sisältyvät oikeuskysymykset ovat yleisesti merkittäviä.

Court of Appeal

Court of Appeal on alempi muutoksenhakutuomioistuin, joka jakautuu rikosoikeus- ja siviilioikeusjaostoon (Criminal Division, Civil Division). Sen istunnot pidetään tavallisesti Lontoossa.

Rikosoikeusjaostossa oikeuden puheenjohtajana toimii Lord Chief Justice. Rikosoikeusjaosto käsittelee valituksia, joita alemman oikeusasteen Crown Court ‑tuomioistuimessa tuomitut henkilöt esittävät tuomiostaan tai heille määrätystä rangaistuksesta. Rikosoikeusjaostolla on valtuudet kumota tuomio, pitää se voimassa tai määrätä uudelleenkäsittely, ja se voi muuttaa rangaistusta (mutta ei kuitenkaan koventaa sitä). Jos muutoksenhaun on pannut vireille ylin syyttäjä (Attorney General), Court of Appeal voi kuitenkin koventaa tuomiota, jos se pitää sitä kohtuuttoman lievänä.

Court of Appealilla on laaja toimivalta käsitellä valituksia, jotka koskevat mm. oikeudenkäynnin raportoinnin tai yleisön läsnäolon rajoituksia tai syyttäjälle kielteisiä päätöksiä. Tuomioistuin käsittelee myös rikoshyötyä koskevan lain (Proceeds of Crime Act 2002) perusteella tehtyjä valituksia ja sotaoikeusasioissa tehtyjä valituksia.

Rikosoikeusjaoston käsittelyssä istuu yleensä kolme tuomaria, mutta he antavat yhteisen tuomion enemmistön kannan perusteella.

Court of Appealin siviilioikeusjaoston puheenjohtajana toimii Master of the Rolls. Tuomioistuin käsittelee lähinnä seuraavien tuomioistuinten tuomioista tehtyjä valituksia: High Court -tuomioistuimen kaikki kolme osastoa (Chancery, Queen’s Bench ja Family Division), eri puolilla Englantia ja Walesia sijaitsevat alemman oikeusasteen County Court ‑siviilituomioistuimet ja eräät tribunal-tuomioistuimet. Siviilioikeusjaoston kokoonpanoon kuuluu tavallisesti kolme Lord Chief Justice ‑tuomaria. Tuomareilla on valtuudet antaa mikä tahansa sellainen määräys, joka alemman tuomioistuimen olisi heidän mielestään pitänyt antaa. Joissakin tapauksissa he voivat määrätä asian uudelleenkäsittelystä.

Court of Appealissa kuullaan harvoin todistajia. Ratkaisut perustuvat yleensä asiakirjoihin, edellisten istuntojen pöytäkirjoihin ja osapuolia edustavien asianajajien esittämiin perusteluihin.

High Court

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin High Court sijaitsee Lontoossa, mutta oikeudenkäyntejä voidaan järjestää myös muualla Englannissa ja Walesissa. High Court voi periaatteessa käsitellä lähes mitä tahansa siviilikannetta, mutta käytännössä se keskittyy pääasiassa laajoihin tai monitahoisiin oikeustapauksiin. Tuomioistuin jakautuu kolmeen osastoon:

  • Queen’s Bench Division on näistä kolmesta suurin. Se käsittelee hyvin monenlaisia siviiliasioita, kuten vahingonkorvauskanteita, jotka liittyvät sopimusrikkomuksiin, oikeudenloukkauksiin, kunnianloukkauksiin, kauppariitoihin tai merioikeudellisiin asioihin (mm. alusten yhteentörmäyksiin, lastin vahingoittumiseen ja pelastustoimiin liittyvät siviilikanteet).
  • Chancery Division on erikoistunut varallisuusoikeudellisiin asioihin, kuten kuolinpesien hoitoon, testamenttien tulkintaan, patentteihin ja tekijänoikeuksiin, maksukyvyttömyystapauksiin ja yhtiö- ja osakkuusriitoihin.
  • Family Division eli perheoikeuden osasto käsittelee monia vaativia avioeroasioita ja niihin liittyviä taloudellisia ja perheoikeudellisia asioita. Se käsittelee eräitä lapsen asemaan liittyviä asioita (erityisesti holhousta, huostaanottoa, adoptiota ja lapsikaappauksia), Court of Protection ‑tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia, vajaavaltaisiin liittyviä asioita sekä alaikäisten lääketieteelliseen hoitoon liittyviä asioita.

Administrative Court

Administrative Court ‑tuomioistuin (ylempi hallinto-oikeus) valvoo Englannin ja Walesin muita hallintotuomioistuimia sekä alempia ja tribunal-tuomioistuimia.

Valvontatoimivalta kattaa julkisoikeudellisia tehtäviä hoitavat henkilöt ja elimet, ja sitä käytetään etupäässä erityisen tuomioistuinvalvontamenettelyn (judicial review) kautta. Tuomioistuinvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että näiden elinten tai henkilöiden päätökset on tehty oikein ja lainmukaisesti ja että niissä ei ylitetä parlamentin antamaa toimivaltaa.

Muita hallinto-oikeuden käsittelemiä asioita ovat erilaiset valitukset ja hakemukset, joista säädetään laissa. Näihin kuuluvat

  • eräisiin säädöksiin perustuva oikeus valittaa ministerien, paikallishallinnon ja tribunal-tuomioistuinten päätöksistä
  • kansallisuus-, maahanmuutto- ja turvapaikkalain (Nationality, Immigration and Asylum Act 2002) mukaiset hakemukset
  • tiettyjä Magistrates’ Courtien ja Crown Courtien tuomioita koskevat muutoksenhakukanteet
  • pidätyksen lainmukaisuuden tutkimista koskevat hakemukset (habeas corpus ‑hakemukset)
  • tuomioistuinten halventamisesta syytteeseen asettamista koskevat hakemukset
  • kiusantekomielessä nostettuihin kanteisiin liittyvät hakemukset
  • kuolinsyyn selvittämistä koskevan lain (Coroners Act 1988) mukaiset hakemukset
  • terrorismin torjuntaa, rikoksen tuottamaa hyötyä ja huumausainekauppaa koskevien lakien sekä rikoslain mukaiset eri hakemukset.

Hallinto-oikeus avasi vuonna 2009 aluetoimistot Birminghamiin, Cardiffiin, Leedsiin ja Manchesteriin, minkä ansiosta kantajat tai hakijat voivat tehdä tietyntyyppisiä hakemuksia lähellä aluetta, johon heillä on tiivis yhteys. Marraskuussa 2012 avattiin vielä yksi aluetoimisto Bristoliin.

Divisional courts

Jotkin alempien oikeusasteiden tuomioihin haetut muutokset käsitellään High Courtin alajaostoina toimivissa tuomioistuimissa (Divisional Courts), joissa on vähintään kahden tuomarin kokoonpano.

County Courtien tuomioita koskevat valitukset, jotka liittyvät Chancery- ja Queen’s Bench ‑osastojen toimivaltaan, käsitellään vastaavissa Divisional Court ‑tuomioistuimissa.

Queen’s Bench ‑osaston Divisional Court -tuomioistuimet käsittelevät muun muassa Magistrates’ Courtien ja Crown Courtien tuomioihin tehtyjä oikeuskysymyksiin rajoittuvia valituksia (paitsi silloin, kun Crown Court käsittelee syytteeseen asettamista).

Perheoikeuden osaston Divisional Court käsittelee Magistrates’ Courtien perheoikeudellisissa asioissa antamiin tuomioihin kohdistuvia valituksia.

County courts

Englannissa ja Walesissa suurin osa riita-asioista käsitellään County Court ‑tuomioistuimissa. Karkeasti jaoteltuna yksinkertaiset riita-asiat ratkaistaan County Courteissa, kun taas monitahoisemmat tapaukset käsittelee High Court. Suurin osa County Courteissa käsitellyistä asioista liittyy velkojen perintään. Lisäksi niissä käsitellään omaisuuden hallinnan menettämiseen (esimerkiksi kiinnitetyn velan jäätyä maksamatta), henkilövahinkoihin ja tuottamukseen liittyviä kanteita sekä konkurssiasioita.

Alle 5 000 punnan velkoja tai vahinkoja koskevat kanteet ratkaistaan tavallisesti erityisessä vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä. Se on tarkoitettu edulliseksi ja epäviralliseksi keinoksi ratkaista riitoja siten, että asianajajaa ei tarvita. Tällaisissa tapauksissa tuomari voi ottaa tutkinnallisen roolin ja auttaa sekä kantajaa että vastaajaa perustelemaan asiaansa. County Courtit tarjoavat myös vähäisten vaatimusten sovittelupalvelua. Muiden riitautettujen vaatimusten sovittelussa voidaan käyttää tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua.

County Courteissa käsitellään myös perheoikeudellisia asioita, muun muassa avioeroja ja lapsiin liittyviä asioita, kuten huoltajuutta, huostaanottoa ja adoptioita. Joitakin monimutkaisia perheoikeudellisia asioita voidaan käsitellä High Courtissa. Sen perheoikeuden osaston kirjaamo hoitaa lisäksi perheoikeudelliset asiat Lontoon keskustassa paikallisten County Courtien sijasta. Perheasiain sovittelua tarjoaa lapsi- ja perheoikeuden neuvonta- ja tukipalvelu (Children and Family Court Advisory and Support Service eli CAFCASS).

Crown Court

Crown Court on kansallinen alemman oikeusasteen rikostuomioistuin, joka kokoontuu Englannin ja Walesin eri keskuksissa. Se käsittelee kaikki Magistrates’ Courtien eteenpäin siirtämät vakavat rikosasiat. Oikeudenkäynnissä asiat käsitellään kokoonpanossa, johon kuuluu tuomari ja 12-jäseninen kansalaisista muodostuva valamiehistö.

Joskus valamiehiä tarvitaan myös riita-asioissa (kuten kunnianloukkausjutuissa), mutta sitä ei tapahdu kovin usein. Silloin asian käsittelee High Court tai County Court. Crown Court toimii myös muutoksenhakutuomioistuimena asioissa, joita maallikkotuomarit (magistrates) ovat käsitelleet Magistrates’ Courtissa.

Magistrates’ Courts

Alemman oikeusasteen Magistrates’ Court ‑tuomioistuimissa käsitellään etupäässä rikosasioita. Suurin osa rikoksista käsitelläänkin niissä. Vakavat rikosasiat siirretään kuitenkin Crown Courtiin oikeudenkäyntiä varten. Magistrates’ Courtit käsittelevät myös tiettyjä riita-asioita. Näitä ovat muun muassa eräät perheoikeudelliset asiat, tietyntyyppisten velkojen (kuten kunnallisverojen) perintä ja lupa-asiat (esimerkiksi anniskeluoikeudet), lupaehtojen tai tuomioistuimen määräysten rikkomukset sekä vedonlyöntiin ja pelaamiseen liittyvät asiat.

Valtaosan Magistrates’ Courteihin tulevista asioista käsittelevät maallikkotuomarit (lay magistrates, joita nimitetään myös rauhantuomareiksi, justices of the peace). Heillä ei ole oikeudellista koulutusta. Maallikkotuomarit toimivat yleensä kolmen tuomarin kokoonpanossa, ja oikeuskysymyksissä heitä neuvoo lakimiestutkinnon suorittanut tuomioistuimen virkamies. Magistrates’ Courteihin tulevia monitahoisempia asioita käsittelevät ammattituomarikunnan jäsenet, nimittäin päätoimiset piirituomarit (district judges) ja heidän sivutoimiset sijaisensa (deputy district judges).

Magistrates’ Court voi määrätä sakkorangaistuksia ja (lyhyitä) vankeustuomioita rikoksista tuomituille. Osa asioista siirretään kuitenkin Crown Courtiin seuraamusten määräämistä varten.

Jotkin Magistrates’ Courtit nimetään nuorisotuomioistuimiksi (youth courts) tai perheasiain tuomioistuimiksi (family proceedings courts). Näissä tuomioistuimissa istuu erityiskoulutuksen saaneita maallikkotuomareita, ja niissä käsitellään ainoastaan syytteitä ja hakemuksia, jotka koskevat alaikäisiä (nuorisotuomioistuimet) tai perheoikeudellisia asioita (perheasiain tuomioistuimet).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHer Majesty’s Courts and Tribunals Service

Päivitetty viimeksi: 12/06/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Yleiset tuomioistuimet - Pohjois-Irlanti

Tällä sivulla luodaan yleiskatsaus Pohjois-Irlannin eri tuomioistuintyyppeihin.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Seuraavassa kuvataan Pohjois-Irlannin eri tuomioistuimet.

Korkein oikeus (Supreme Court)

Ylähuoneen muutoksenhakuvaliokunnan (Appellate Committee) toimivalta siirtyi vuonna 2009 uudelle Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmalle oikeudelle (Supreme Court of the United Kingdom). Se otti hoitaakseen myös ns. valtakunnanneuvoston oikeudellisen valiokunnan (Judicial Committee of the Privy Council) tehtävät. Privy Council on ylin muutoksenhakutuomioistuin monissa Kansainyhteisön maissa, Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisilla alueilla ja Ison-Britannian kruunun alaisuuteen kuuluvilla alueilla.

Korkein oikeus on Yhdistyneen kuningaskunnan ylin muutoksenhakutuomioistuin sekä rikos- että siviiliasioissa, mutta Skotlannin rikosasioissa ei ole muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Valituslupa korkeimpaan oikeuteen myönnetään yleensä vain silloin, kun valitukseen sisältyvät oikeuskysymykset ovat yleisesti merkittäviä.

Alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal)

Pohjois-Irlannin alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuin toimii Belfastin oikeustalossa (Royal Courts of Justice). Se käsittelee muutoksenhakukanteita, jotka koskevat ratkaisuja, joita rikosoikeustuomioistuin (Crown Court) on tehnyt rikosasioissa ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court) siviiliasioissa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court)

Belfastissa toimiva ylemmän oikeusasteen tuomioistuin käsittelee siviiliasioita sekä rikosasioihin liittyviä muutoksenhakukanteita, ja sillä on myös valta tarkastella yksityishenkilöiden tai organisaatioiden toimia varmistaakseen, että nämä ovat toimineet laillisesti ja oikeutetusti. Se käsittelee yleensä asioita, joissa vaateen arvo on yli 30 000 puntaa. Joissakin tapauksissa arvoltaan yli 30 000 punnan vaade voidaan siirtää ylemmän oikeusasteen tuomioistuimesta alemman oikeusasteen siviilituomioistuimeen (County Court) ja vastaavasti arvoltaan alle 30 000 punnan vaade voidaan siirtää alemman oikeusasteen siviilituomioistuimesta ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin jakautuu kolmeen jaostoon. Ne ovat

  • Family Division: Tämä jaosto käsittelee monimutkaisia riitautettuja avioeroasioita, lapsenhuoltoasioita, adoptiota, lähisuhdeväkivaltaa jne. Se käsittelee myös muutoksenhakukanteita, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuinten ja alemman oikeusasteen siviilituomioistuinten avioliittoasioissa tekemiä ratkaisuja, sekä henkisesti vajaakykyisten asioita ja tiettyjä perimysasioita.
  • Queens Bench Division: Tämä jaosto käsittelee suuria ja/tai monimutkaisia vahingonkorvauskanteita. Se käsittelee myös rajallisesti muutoksenhakukanteita, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuinten ja rikostuomioistuinten tekemiä ratkaisuja. Lisäksi se tarkastelee organisaatioiden toimia selvittääkseen, ovatko nämä toimineet lainmukaisesti, ja käsittelee kunnianloukkaus- ja herjausasioita.
  • Chancery Division: Tämä jaosto käsittelee säätiöitä, riitautettuja testamentteja, yritysten selvitystilaa ja purkamista, konkursseja, panttauksia, lahjoituksia, riitautettuja tuloja (useimmiten tuloveroasioita) jne.

Rikostuomioistuin (Crown Court)

Rikostuomioistuin käsittelee seuraavanlaisia asioita:

  • vakavia rikoksia, joita tuomari ja valamiehistö käsittelevät
  • rikosasioita, joissa alemman oikeusasteen tuomioistuin on todennut epäillyn syylliseksi ja jotka on siirretty rikostuomioistuimeen tuomion julistamista varten.

Rikostuomioistuimen määräämät vankeus- ja sakkorangaistukset ovat kovempia kuin alemman oikeusasteen tuomioistuimen rangaistukset.

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuin (County Court)

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuimet käsittelevät siviiliasioita. Asioita ratkaisevat tuomarit (judge) tai piirituomarit (district judge). Alemman oikeusasteen siviilituomioistuimet käsittelevät yleensä asioita, joiden arvo on alle 30 000 puntaa (tai 45 000 puntaa pääoma-asioissa). Arvoltaan suuremmat asiat käsitellään ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa (ks. edellä). Kaikkien säänneltyjä luottosopimuksia koskevien vaateiden käsittely on aloitettava alemman oikeusasteen siviilituomioistuimesta niiden arvoon katsomatta.

Esimerkkejä alemman oikeusasteen siviilituomioistuimen käsittelemistä asioista:

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuin voi käsitellä monenlaisia asioita, mutta tavallisimpia ovat seuraavat:

  • Vuokraisännän ja vuokralaisen väliset riidat, jotka koskevat esimerkiksi huoneiston hallintaa (häätö), vuokrarästejä ja korjaustöitä
  • Kuluttajariidat, jotka koskevat esimerkiksi viallista tavaraa tai puutteellista palvelua
  • Henkilövahinkoja koskevat korvausvaatimukset (huolimattomasta toiminnasta johtuvat vammat): esimerkiksi liikenneonnettomuudet, kompastumiset katukivetyksessä oleviin reikiin, työtapaturmat
  • Riitauttamattomat avioerot, tosin vain joissakin alemman oikeusasteen siviilituomioistuimissa
  • Rotuun ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevat tapaukset
  • Velkaongelmat: esimerkiksi velkaa perivä velkoja
  • Työhön liittyvät ongelmat: esimerkiksi maksamattomat palkat tai palkan maksaminen irtisanomisajan sijasta
  • muutoksenhakukanteet, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisuja, jotka on tehnyt tuomari (ja vähintään kaksi maallikkotuomaria, jos vastaaja on iältään nuori).

Vähäisiä vaatimuksia koskevat asiat

Vähäisiä vaatimuksia koskevia asioita käsitellään myös alemman oikeusasteen siviilituomioistuimessa. Vaatimusta pidetään yleensä vähäisenä, jos sen arvo on enintään 3 000 puntaa.

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet (Magistrates’ Courts)

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät rikosasioita ja joitakin siviiliasioita. Asioita käsittelee piirituomari (district judge).

Rikosasiat alemman oikeusasteen tuomioistuimissa

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät rikosasioita, joissa vastaajalla ei ole oikeutta valamiesoikeudenkäyntiin. Näitä rikoksia kutsutaan summaarisiksi rikoksiksi (summary offence). Summaarisista rikoksista voidaan määrätä enintään kuusi kuukautta vankeutta ja/tai enintään 5 000 punnan sakko.

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät myös rikoksia, joissa vastaajalla on mahdollisuus valita valamiesoikeudenkäynti mutta hän päättää, että asia käsitellään alemman oikeusasteen tuomioistuimessa. Jos vastaaja valitsee valamiesoikeudenkäynnin, asia siirretään rikostuomioistuimen käsiteltäväksi.

Nuorisotuomioistuin (Youth Court)

Nuorisotuomioistuin käsittelee asioita, joissa syytettynä on rikoksen tehnyt 10–17-vuotias nuori. Nuorisotuomioistuin on osa alemman oikeusasteen tuomioistuinta, ja asioita käsittelevät piirituomari (alemman oikeusasteen tuomioistuin) ja kaksi muuta erityiskoulutuksen saanutta maallikkotuomaria. Jos nuorta syytetään hyvin vakavasta rikoksesta, josta aikuiselle voitaisiin määrätä rangaistukseksi vähintään 14 vuotta vankeutta, nuorisotuomioistuin voi siirtää asian käsittelyn rikostuomioistuimeen.

Siviiliasiat alemman oikeusasteen tuomioistuimissa

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät tiettyjä siviiliasioita:

  • Jotkin siviilioikeudelliset velka-asiat: esimerkiksi tuloverovelat, sosiaalivakuutusmaksut, arvonlisäverovelat, kunnallisverot
  • Lupa-asiat: esimerkiksi pubien ja klubien toimilupien myöntäminen, uusiminen tai kumoaminen
  • Jotkin avioliittoasiat: esimerkiksi elatusapu ja puolison poistaminen avioparin kodista
  • Lasten hyvinvointi, esimerkiksi paikallisviranomaisten hoito- tai valvontamääräykset, adoptiomenettelyt ja asuinpaikkaa koskevat määräykset.

Kuolinsyyn selvitystuomioistuimet (Coroners’ Courts)

Kuolinsyyn selvitystuomioistuimet selvittävät äkillisten, väkivaltaisten tai luonnottomien kuolemien syitä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanNorthern Ireland Courts and Tribunals Service

Päivitetty viimeksi: 16/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota englanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Yleiset tuomioistuimet - Skotlanti

Tällä sivulla esitellään Skotlannin oikeudenkäyttöalueella toimivia yleisiä tuomioistuimia.

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Court of Sessionin, High Courtin, Sheriff Courtien ja Justice of the Peace Courtien hallinnollisista palveluista vastaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanScottish Court Service (oikeusvirasto), joka on Skotlannin tuomioistuimista vuonna 2008 annetulla lailla (Judiciary and Courts (Scotland) Act 2008) lailla perustettu riippumaton elin. Tällä sivulla olevat tiedot perustuvat oikeusviraston verkkosivuihin.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet

Skotlannissa ylimmän oikeusasteen tuomioistuimina toimivat Court of Session ja High Court of Justiciary.

Court of Session

Court of Session on Skotlannin ylin siviilituomioistuin, joka sijaitsee parlamenttitalossa Edinburghissa. Se toimii muutoksenhakuasteena ja antaa ensiasteen ratkaisuja henkilöiden tai organisaatioiden välisissä riita-asioissa, kuten velkoja, vahingonkorvauksia, avioeroa ja lasten huoltoa koskevissa asioissa.

High Court of Justiciary

High Court of Justiciary käsittelee vakavia rikoksia ja rikosasioissa tehtyjä valituksia. Asian ratkaisee tuomari yhdessä valamiehistön kanssa.

Skotlannissa valamiehistö koostuu 15 jäsenestä, jotka valitaan erikseen kuhunkin oikeudenkäyntiin äänestämällä. Valamiehistöön kutsuttavat henkilöt valitaan satunnaisesti vaaliluettelosta. Vaikka tuomioistuimen toimipaikka on Edinburghissa, oikeudenkäyntejä pidetään eri kaupungeissa ympäri Skotlantia, jotta käsittelyyn saapumisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän vaivaa todistajille, valamiehille ja muille tuomioistuimessa asioiville.

Sheriff Courts

Skotlanti on jaettu oikeushallinnollisesti kuuteen tuomiopiiriin (sheriffdom). Kutakin niistä johtaa Sheriff Principal (ylituomari), joka vastaa oikeudenhoidosta tuomioistuimissa ja käsittelee siviiliasioissa annettuihin tuomioihin haettuja muutoksia.

Tuomiopiireissä toimii yhteensä 49 Sheriff Courtia, joiden koko ja rakenne vaihtelevat mutta joilla kaikilla on sama tehtävä.

Sheriff Courtissa käsiteltävät asiat ratkaisee tuomari (sheriff). Näiden tuomioistuinten tehtävät liittyvät pääasiassa siviiliasioihin, rikosasioihin ja pesänselvityksiin, ja niiden hallinnosta huolehtii paikallinen kirjaaja (sheriff clerk) alaisineen.

Siviiliasiat

Useimmat siviiliasiat koskevat henkilöiden tai organisaatioiden välisiä oikeusriitoja. Sheriff Courteissa käsitellään seuraavanlaisia asioita:

  • tavanomaisessa menettelyssä käsiteltävät kanteet (ordinary actions), joita nostetaan yleensä avioeroasioissa, lasten huoltoa koskevissa asioissa tai omaisuusriidoissa sekä yli 5 000 punnan saamisia tai vahingonkorvauksia koskevissa vaateissa
  • nopeutetussa menettelyssä käsiteltävät kanteet (summary causes), jotka koskevat tavallisesti vuokrarästeistä, tavaratoimituksista ja muista 3 000–5 000 punnan määräisistä vaatimuksista syntyneitä riitoja
  • vähäiset vaateet (small claims), jotka ovat epämuodollisessa menettelyssä käsiteltäviä vähäisiä riita-asioita (lähinnä alle 3 000 punnan velkavaatimuksia); niiden käsittelyssä ei tavallisesti tarvita asianajajaa.

Lisäksi Sheriff Court vastaa monista muista siviilioikeudellisista hakemusasioista ja menettelyistä, joihin kuuluvat

  • adoptioasiat
  • yhtiöiden selvitystilat
  • yksinkertaistetut avioerohakemukset
  • kuolemaan johtaneiden tapaturmien tutkinta
  • konkurssit.

Rikosasiat

Sheriff Courtissa rikosasiat voidaan käsitellä joko muodollisessa tai nopeutetussa menettelyssä. Syyttäjän (Procurator Fiscal) tehtävä on päättää, kumpaa menettelyä kussakin tapauksessa käytetään.

Muodollista menettelyä (solemn procedure) käytetään vakavissa rikosasioissa, joissa syyte voi johtaa yli 12 kuukauden vankeustuomioon tai yli 10 000 punnan sakkoon. Asian käsittelee tuomari yhdessä valamiehistön kanssa. Jos tuomari katsoo, ettei hänen toimivaltansa riitä asian ratkaisemiseen, se voidaan siirtää High Courtin käsiteltäväksi.

Nopeutettua menettelyä (summary procedure) käytetään lähinnä lievemmissä rikosasioissa, jotka tuomari käsittelee yksin ilman valamiehistöä. Vaikka tuomarilla on valtuudet määrätä yleensä enintään 12 kuukauden vankeustuomioita, tietyissä olosuhteissa hän voi määrätä kovempiakin rangaistuksia.

Kirjaaja (sheriff clerk) vastaa kaikesta siviili- ja rikosoikeudenkäynteihin liittyvästä hallinnollisesta työstä, kuten

  • sakkojen perinnästä
  • rikosvahinkojen korvaamista koskevista määräyksistä
  • oikeuden määräysten, kuten ehdollisiin rangaistuksiin, yhdyskuntapalveluun ja takuisiin liittyvien määräysten tiedoksiantamisesta
  • valamiesten kutsumisesta ja heihin liittyvien asioiden hoitamisesta.

Pesänselvitykset

Pesänselvityksessä (commissary work) on kyse lähinnä vainajan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden, kuten asunnon, säästöjen ja arvopaperien jakamisesta. Pesänjakajan on haettava tuomioistuimen lupa (confirmation) pesään kuuluvan omaisuuden selvittämiseen ja jakamiseen. Lupa annetaan sen jälkeen, kun pesäluettelo on toimitettu tuomioistuimeen.

Jos kuolinpesän arvo on enintään 36 000 puntaa, se luokitellaan vähäiseksi jäämistöksi, ja luvan hakijan on käytävä täyttämässä asianmukainen lomake paikallisen sheriff clerkin toimistossa. Jos jäämistön arvo on yli 36 000 puntaa, luvan hakemisessa kannattaa käyttää asianajajaa.

Justice of the Peace Courts

Justice of the Peace Courtissa toimivat rauhantuomarit ovat maallikkotuomareita. Rauhantuomaria opastaa lainsäädäntöön ja menettelyyn liittyvissä kysymyksissä tuomioistuimen lainoppinut oikeudellinen neuvonantaja. Rauhantuomioistuimissa käsitellään pääasiassa lieviä rikoksia nopeutetussa menettelyssä. Enimmäisrangaistus, jonka rauhantuomari voi langettaa, on 60 päivää vankeutta tai 2 500 punnan sakko. Glasgow’ssa joissakin tuomioistuimissa johtaa puhetta oikeusoppinut tuomari (stipendiary magistrate). Tällainen tuomari voi määrätä enintään 12 kuukauden vankeusrangaistuksen tai enintään 10 000 punnan sakkorangaistuksen.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanScottish Court Service (oikeusvirasto)

Päivitetty viimeksi: 16/04/2013

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.