Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet

Espanja

Vuoden 1978 Espanjan perustuslain 117 §:n mukaan tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta. Tämä periaate ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomiovallan muodostavasta tuomarikunnasta. Espanjassa on monia eri tuomioistuimia, ja tehtävät jakautuvat niiden kesken tiettyjen toimivallan jakoperusteiden mukaisesti. Jakoperusteita ovat asia, vaikutus, henkilö, tehtävä tai alue, sillä tuomiovallan yhtenäisyys ei sulje pois eri toimivaltuuksia käyttävien elinten olemassaoloa.

Sisällön tuottaja:
Espanja
Tätä sivua ei ole käännetty valitsemallesi kielelle.
Halutessasi voit tutustua sivun konekäännökseen. Huomaa, että konekäännös on vain suuntaa antava. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Yleiset tuomioistuimet - johdantoa

Espanjan perustuslaissa (Constitución Española) vuodelta 1978 säädetään, että Espanja on sosiaalinen ja demokraattinen oikeusvaltio, joka puolustaa vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasavertaisuutta ja poliittista moniarvoisuutta oikeusjärjestelmänsä keskeisimpinä arvioina.

Espanjan perustuslain VI jaksossa käsitellään oikeuslaitosta, ja lain 117 §:n mukaan tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Tämä periaate kuvastuu Espanjan tuomioistuinjärjestelmästä ja ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomiovallan muodostavasta tuomarikunnasta.

Espanjassa on monia eri tuomioistuimia (juzgados y tribunales), ja tehtävät jakautuvat niiden kesken tiettyjen toimivallan jakoperusteiden mukaisesti. Jakoperusteita ovat asia, vaikutus, henkilö, tehtävä tai alue, sillä tuomiovallan yhtenäisyys ei sulje pois eri toimivaltuuksia käyttävien elinten olemassaoloa.

Jotta tuomioistuin voidaan katsoa yleiseksi tuomioistuimeksi, sitä on säänneltävä oikeuslaitoslailla (Ley Orgánica del Poder Judicial) Espanjan vuoden 1978 perustuslain 122 §:n nojalla.

Yleiset tuomioistuimet jaotellaan seuraavien kolmen perusnäkökohdan mukaan:

  • lainkäyttöalue
  • kokoonpano
  • toimivalta.

Lainkäyttöalue

Heinäkuun 1. päivänä 1985 annetun oikeuslaitoslain 6/1985 perustelujen mukaisesti valtion alueellisia ja oikeudellisia yksikköjä ovat kunta (municipio), tuomiopiiri (partido), maakunta (provincia) ja autonominen alue (comunidad autónoma), joissa käyttävät tuomiovaltaa rauhantuomioistuimet (Juzgados de Paz), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja tutkintatuomioistuimet (Juzgados de Primera Instancia e Instrucción), hallintotuomioistuimet (Juzgados de lo Contencioso-Administrativo), työtuomioistuimet (Juzgados de lo Social), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet (Juzgados de Vigilancia Penitenciaria) ja nuorisotuomioistuimet (Juzgados de Menores), maakunnalliset ylioikeudet (Audiencias Provinciales) ja itsehallintoalueen ylioikeudet (Tribunales Superiores de Justicia).

Koko kansallisella alueella tuomiovaltaa käyttävät valtakunnallinen ylioikeus (Audiencia Nacional), korkein oikeus (Tribunal Supremo) sekä ylemmät tutkintatuomioistuimet ja ylemmät hallintotuomioistuimet (Juzgados Centrales de Instrucción y de lo Contencioso-Administrativo).

Kokoonpano

Tuomari ratkaisee asiat yksin kaikissa muissa tuomioistuimissa paitsi korkeimmassa oikeudessa, valtakunnallisessa ylioikeudessa, itsehallintoalueiden ylioikeuksissa ja maakunnallisissa ylioikeuksissa, joissa asiat käsitellään usean tuomarin kokoonpanossa.

Korkein oikeus muodostuu korkeimman oikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista (presidentes de sala) ja tuomareista (magistrados), jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle. Jaostoja on viisi: siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten, hallinnollisten, työoikeudellisten ja sotilasoikeudellisten asioiden jaostot.

Valtakunnallinen ylioikeus muodostuu valtakunnallisen ylioikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle (vetoomusasioiden sekä rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot).

Itsehallintoalueiden ylioikeudet muodostuvat neljästä jaostosta (siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot). Itsehallintoalueen ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta, joka on myös siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden jaoston puheenjohtaja, sekä jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle.

Maakunnalliset ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta ja vähintään kahdesta tuomarista, jotka ovat perehtyneet siviili- ja rikosoikeudellisiin asioihin. Jaostoissa voi olla sama kokoonpano.

Oikeusvirasto

Oikeuslaitoslaissa oikeusvirasto (Oficina Judicial) määritellään keskeiseksi organisaatioksi, joka tukee tuomareiden ja tuomioistuinten toimintaa.

Sen tarkoituksena on parantaa oikeustoimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja edistää eri hallinnonalojen keskinäistä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia. Se pyrkii tarjoamaan korkealaatuisen julkisen palvelun, joka on lähellä, noudattaa perustuslaillisia arvoja ja vastaa kansalaisten nykyisiin tarpeisiin.

Kyseessä on modernia hallinnointitekniikkaa käyttävä uusi organisaatiomalli, jossa yhdistetään erilaisia hallinnollisia yksiköitä: suoraa tukea tarjoavia prosessioikeudellisia yksiköitä, jotka vastaavat tuomioistuimia (juzgados) ja tukevat tuomaria (Juez tai Magistrado) tämän hoitaessa lainkäyttötehtäviään, ja yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja, joita johtavat oikeudenkäyntiavustajat (Secretarios Judiciales), jotka hoitavat kaikkia muita kuin lainkäyttötehtäviä, kuten: asiakirjojen vastaanottaminen, ilmoitukset, päätösten täytäntöönpano, muiden kuin oikeudellisten menettelyjen muodollisuudet, hakemusten asianmukaisuuden hyväksyminen, tiedotus osapuolille, menettelyvirheiden oikaiseminen.

Yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja on kolmenlaisia:

  • yhteinen yleispalvelu
  • yhteinen prosessinjohtamispalvelu
  • yhteinen täytäntöönpanopalvelu.

Oikeushallinnon uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön Burgosissa ja Murciassa marraskuussa 2010. Vuoden 2011 helmikuussa oikeusviraston toiminta alkoi Cáceresissa ja Ciudad Realissa ja saman vuoden kesäkuussa Leónissa, Cuencassa ja Méridassa. Oikeusviraston toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 Ceutassa ja Melillassa. Tämä organisaatiomalli on käytössä rinnan edellisen mallin kanssa, joka on käytössä muualla Espanjassa.

Toimivalta

Espanjan oikeuslaitosjärjestelmässä yleiset tuomioistuimet jaetaan neljään luokkaan:

Siviilituomioistuimet: Siviilituomioistuimet tutkivat riita-asioita, joiden käsittely ei kuulu yksiselitteisesti mihinkään muuhun oikeudenalaan. Sen vuoksi se voidaan luokitella yleiseksi tuomioistuimeksi.

Rikostuomioistuimet: Rikostuomioistuimille kuuluvat rikosasiat ja rikosoikeudenkäynnit. Espanjan lainsäädännölle on ominaista, että rikoksesta johtuva siviilioikeudellinen menettely voidaan aloittaa samanaikaisesti rikosoikeudellisen menettelyn kanssa. Tällaisessa tapauksessa rikostuomioistuin päättää rikoksesta tai rikkomuksesta aiheutuneen vahingon tai haitan korvaamisesta.

Hallintotuomioistuimet: Hallintotuomioistuimet valvovat julkishallinnon toiminnan lainmukaisuutta ja käsittelevät julkishallintoa vastaan esitettyjä taloudellisten vahinkojen korvaamiseen liittyviä vaatimuksia.

Työtuomioistuimet: Työtuomioistuimet tutkivat työoikeuden piiriin kuuluvia riita-asioita. Näitä ovat muun muassa yksittäisten työntekijöiden ja työnantajien väliset työsopimusriidat, työmarkkinariidat sekä sosiaaliturvaan liittyvät vaatimukset ja työlainsäädännössä määriteltyä valtion vastuuta koskevat kanteet.

Näillä neljällä oikeudenalalla toimivien tuomioistuinten lisäksi Espanjassa on sotilastuomioistuimia.

Sotilastuomioistuimet muodostavat poikkeuksen tuomiovallan yhtenäisyyden periaatteeseen.

Perustuslaissa säädetään periaatteista, joilla säännellään tuomioistuinten toimintaa, ja perustuslaki on oikeuslaitoksen yhtenäisyyden perusta. Sotilasasioissa toimivalta on kuitenkin edelleen tiukasti sotilastuomioistuimilla, ja poikkeustilassa sovelletaan joka tapauksessa perustuslain periaatteita perussäädöksen 117 §:n 5 momentin mukaisesti.

Sotilastuomioistuinten toimivalta rajoittuu rauhan aikana tiukasti sotilasasioihin, ja silloin tutkitaan sotarikoslaissa rikokseksi määriteltyjä toimia. Niiden toimivalta ulottuu kaikenlaisiin rikoksiin, kun joukot on siirretty kansallisen alueen ulkopuolelle. Sota-aikana niiden toimivaltaa voidaan muuttaa sotilastuomioistuinten toimivallasta ja organisaatiosta annetun lain (Ley Orgánica de la Competencia y Organización de la Jurisdicción Militar) 4/1987 nojalla; päätöksen tekee parlamentti (Cortes Generales) ja hallitus, jos se on saanut siihen valtuutuksen.

Sotilastuomioistuimet koostuvat ammattisotilaista, asevoimien jäsenistä ja puolustusministeriön alaisuuteen kuuluvista henkilöistä.

Sotilastuomioistuimiin kuuluvat alueelliset sotilastuomioistuimet (Juzgados Togados Territoriales), ylemmät sotilastuomioistuimet (Juzgados Togados Centrales), ylemmät alueelliset sotilastuomioistuimet (Tribunales Militares Territoriales) ja ylempi sotilastuomioistuin (Tribunal Militar Central). Sotilasasioista vastaavan tuomiovallan ylin aste on kuitenkin korkeimman oikeuden 5. jaosto.

Sotilasjaoston, jossa on noudatettava samoja hallintoa ja jäsenten asemaa koskevia sääntöjä kuin muissa jaostoissa, perustaminen korkeimpaan oikeuteen merkitsee yhtenäisyyttä molempien tuomiovallan muodostavien tuomioistuinten ylimmällä tasolla.

Tämä jaosto koostuu sekä yleisistä tuomioistuimista että sotilastuomioistuimista tulevista tuomareista, mikä takaa ylimmän tason oikeudenkäyntien tasapuolisuuden. Jaosto käsittelee yleensä kassaatiovalituksia ja tuomion tarkistamista koskevia pyyntöjä. Se voi käsitellä myös korkea-arvoisten sotilashenkilöiden toimia.

Espanjassa ei ole erikseen erityistuomioistuinten järjestelmää, mutta edellä mainituilla oikeudenaloilla on perustettu aiheen mukaan erikoistuneita tuomioistuimia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet (Juzgados de Violencia sobre la Mujer), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet ja nuorisotuomioistuimet. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn aiheeseen. Lisätietoa on Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Seuraavassa neljän oikeusalan tarkastelussa selostetaan näihin aiheisiin erikoistuneiden tuomioistuinten toimivaltaa.

Siviilioikeus

Siviilioikeudellisissa asioissa toimivalta on korkeimman oikeuden 1. jaostolla, itsehallintoalueen ylioikeuden siviili- ja rikosasioita käsittelevällä jaostolla, maakunnallisten ylioikeuksien siviiliasioita käsittelevillä jaostoilla, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla ja rauhantuomioistuimilla sekä joillakin erityistuomioistuimilla, kuten perhetuomioistuimilla (Juzgados de la Familia), kauppatuomioistuimilla (Juzgados de lo Mercantil), yhteisön tavaramerkkiasioita käsittelevillä tuomioistuimilla (Juzgados de Marca Comunitaria) ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla.

Kauppatuomioistuimia, yhteisön tavaramerkkiasioita käsitteleviä tuomioistuimia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä tuomioistuimia käsitellään yksityiskohtaisemmin Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Rikosoikeus

Rikosoikeudellisissa asioissa toimivalta on korkeimman oikeuden 2. jaostolla, valtakunnallisen ylioikeuden rikosasioita käsittelevällä jaostolla, itsehallintoalueen ylioikeuksien siviili- ja rikosasioita käsittelevällä jaostolla, maakunnallisten ylioikeuksien rikosasioita käsittelevillä jaostoilla, rikostuomioistuimilla, tutkintatuomioistuimilla, nuorisotuomioistuimilla, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavilla tuomioistuimilla, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla ja rauhantuomioistuimilla.

Nuorisotuomioistuimia, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavia tuomioistuimia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä tuomioistuimia käsitellään yksityiskohtaisemmin Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden elimiä ovat korkeimman oikeuden 3. jaosto, valtakunnallisen ylioikeuden hallintoasioita käsittelevä jaosto, itsehallintoalueen ylioikeuksien hallintoasioita käsittelevä jaosto ja hallintotuomioistuimet.

Työoikeus

Työoikeuden elimiä ovat korkeimman oikeuden 4. jaosto, valtakunnallisen ylioikeuden työoikeudellisia asioita käsittelevä jaosto, itsehallintoalueen ylioikeuksien työoikeudellisia asioita käsittelevä jaosto ja työtuomioistuimet.

Kaikkien edellä mainittujen elinten toimivallasta säädetään oikeuslaitoslaissa.

Linkkejä

ESPANJAN YLEINEN OIKEUSNEUVOSTO

OIKEUSLAITOSLAKI

Päivitetty viimeksi: 12/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.