Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.
Swipe to change

Jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet

Saksa

Tässä osiossa on tietoa yleisistä tuomioistuimista Saksassa.

Sisällön tuottaja:
Saksa

Yleiset tuomioistuimet – johdantoa

Toimivalta riita-asioissa

Käräjäoikeuksilla (Amtsgericht) on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivalta käsitellä riita-asioita, joiden arvo on pääasiassa enintään 5 000 euroa. Lisäksi niillä on riita-asian arvosta huolimatta toimivalta käsitellä tietyt asiat, kuten vuokrariidat ja perhe- ja elatusasiat.

Käräjäoikeuden asiat voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.

Osavaltion alioikeudet (Landgericht) ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivaltaisia sellaisissa riita-asioissa, joita ei käsitellä käräjäoikeudessa. Nämä ovat tavallisesti arvoltaan yli 5 000 euron riita-asioita.

Periaatteessa myös osavaltion alioikeuden asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa. Hankalat asiat ja perustavanlaatuisen tärkeät asiat ratkaistaan kuitenkin kolmen ammattituomarin kokoonpanossa.

Toisena oikeusasteena toimiessaan osavaltion alioikeudet käsittelevät asioita niihin kuuluvissa siviilituomioistuimissa. Kokoonpanossa on tavallisesti kolme tuomaria, jotka käsittelevät käräjäoikeuden tuomioita koskevat valitukset.

Lisäksi osavaltioiden alioikeuksiin voidaan perustaa kauppaoikeudellinen jaosto. Kauppaoikeudellinen jaosto vastaa tavallisesti ensimmäisen ja toisen oikeusasteen riita-asioista liikemiesten/kauppiaiden välillä. Jaostoon kuuluu yksi ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria, jotka ovat kauppiaita.

Osavaltion ylioikeudet (Oberlandesgericht) ovat tavallisesti toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Riita-asioissa ne käsittelevät osavaltioiden alioikeuksien antamia tuomioita koskevat valitukset sekä käräjäoikeuksien antamia perheoikeudellisten asioiden tuomioita koskevat valitukset.

Osavaltion ylioikeuksissa asiat käsitellään periaatteessa kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Riita-asiat, jotka eivät ole erityisen hankalia eivätkä perustavanlaatuisen tärkeitä, voidaan kuitenkin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.

Yleisiä asioita käsittelevä korkein oikeusaste on liittovaltion korkein oikeus (Bundesgerichtshof), joka on ylin muutoksenhakuaste ja käsittelee vain oikeuskysymyksiin rajoittuvat valitukset. Liittovaltion korkeimman oikeuden asiat käsitellään viiden ammattituomarin kokoonpanossa.

Toimivalta rikosasioissa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Tuomioistuinten perustamislaissa (Gerichtsverfassungsgesetz, GVG) määritetään tuomioistuinten toimivalta rikosasioissa. Käräjäoikeus (Amtsgericht) on rikosasiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, ellei toimivaltaa ole annettu osavaltion alioikeudelle tai osavaltion ylioikeudelle (GVG:n 24 §:n 1 momentin 1–3 kohta). Periaatteessa (GVG:n 25 §) asian ratkaisee yksi rikosoikeuden tuomari, jos

  • kyseessä on rikkomus (Vergehen) tai
  • asianomistaja ajaa syytettä ja
  • odotettavissa oleva tuomio ei ole ankarampi kuin kaksi vuotta vankeutta.

Muissa tapauksissa asia ratkaistaan lautamiesoikeudessa (GVG:n 28 §). Kokoonpanoon kuuluu yksi ammattituomari ja lautamiehiä.

Lautamiesoikeudessa ratkaistavat rikosasiat ovat pääasiassa keskivakavia rikoksia, joissa toimivalta on käräjäoikeudella (GVG:n 24 §:n 1 momentti), ellei niitä ole ohjattu rikostuomioistuimen tuomarille (GVG:n 25 §). Näitä ovat tapaukset, joissa odotettavissa oleva rangaistus on kahdesta neljään vuoteen vankeutta. Lisäksi niin kutsuttu laajennettu lautamiesoikeus voi käsitellä tällaisen asian syyttäjän pyynnöstä (GVG:n 29 §:n 2 momentti), jos syyttäjä ja tuomioistuin katsovat, että asian laajuuden vuoksi on syytä kuulla lisäksi toista ammattituomaria.

Osavaltion alioikeuden (Landgericht) ensimmäisen oikeusasteen tuomiovallasta on säädetty GVG:n 74 §:n 1 momentissa. Sen mukaan osavaltion alioikeus vastaa kaikista rikoksista, joista käräjäoikeus ja osavaltion ylioikeus eivät vastaa. Näissä asioissa on odotettavissa pidempi vankeusrangaistus.

Kannattaa huomata, että Saksan rikoslaissa erotetaan toisistaan ”rikkomus” (Vergehen) ja ”rikos”(Verbrechen). Rikos on tässä merkityksessä (liittovaltion rikoslain mukaan) rikollinen teko, josta rangaistaan lain mukaan vähintään yhdellä vuodella vankeutta. Rikokset ovat siis vakavampia rikollisia tekoja.

Alioikeus käsittelee myös kaikki muut rikokset, joista odotettavissa oleva rangaistus on yli neljä vuotta (GVG:n 74 §:n 1 momentin 2 virkkeen 1 lause). Sillä on toimivalta myös, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen alioikeudessa asian erityisen merkittävyyden vuoksi, vaikka käräjäoikeus olisi toimivaltainen.

Osavaltion alioikeudessa rikosasiat käsittelee rikosjaosto. Ensimmäisen oikeusasteen ratkaisut tekee suuri rikosjaosto (Große Strafkammer), ja kokoonpanossa on yleensä kolme ammattituomaria ja kaksi lautamiestä. GVG:n 76 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten mukaisesti suuri rikosjaosto voi päättää oikeudenkäynnin aluksi, että asian voivat käsitellä vain kaksi ammattituomaria ja kaksi lautamiestä.

Osavaltion ylin oikeus on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin GVG:n 120 §:n 1 ja 2 momentissa luetelluissa rikoksissa ja rikkomuksissa, joista suurin osa koskee Saksan liittotasavallan turvallisuutta tai olemassaoloa. Liittovaltion korkeimmassa oikeudessa asiat käsitellään viiden ammattituomarin kokoonpanossa, ja yksi tuomareista toimii oikeuden puheenjohtajana. Käsittelyn alkajaisiksi rikosjaosto voi kuitenkin päättää, että asia käsitellään kolmen ammattituomarin kokoonpanossa ja yksi tuomari toimii oikeuden puheenjohtajana, ellei asian laajuus tai monimutkaisuus edellytä kahden muun ammattituomarin osallistumista (GVG:n 122 §:n 2 momentin 1 ja 2 virke).

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden tuomioon haetaan tavallisesti muutosta valittamalla osavaltion alioikeuteen (rikosprosessilain (StPO) 312 §), jossa asian käsittelee niin kutsuttu pieni rikosjaosto (kleine Strafkammer). Kokoonpanossa on yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä. Kun muutosta haetaan käräjäoikeuden laajennetun lautamiesoikeuden antamaan tuomioon, kokoonpanoon lisätään toinen ammattituomari. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen käräjäoikeuden tuomiosta voidaan tehdä niin kutsuttu ”ohivalitus” (Sprungrevision), jonka käsittelee osavaltion ylioikeus (StPO:n 335 §).

Oikeuskysymyksiin rajoittuva valitus (Revision) voidaan tehdä kaikista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomioista – sekä osavaltion alioikeuden että osavaltion ylioikeuden tuomioista (StPO:n 333 §). Liittovaltion korkein oikeus on muutoksenhakuaste (Revisionsinstanz) kaikissa valituksissa, jotka koskevat osavaltioiden ylioikeuksien ja osavaltioiden alioikeuksien suurten rikosjaostojen ratkaisuja (GVG:n 135 §:n 1 kohta). Liittovaltion korkein oikeus voi ratkaista valituksen viiden ammattituomarin kokoonpanossa yhden tuomarin toimiessa oikeuden puheenjohtajana. Muita osavaltioiden alioikeuksien antamia tuomioista koskevat valitukset käsitellään osavaltioiden ylioikeuksissa.

Linkkejä

Liittovaltion korkein oikeus

Päivitetty viimeksi: 09/09/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme