Jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Ranskan yleisiin tuomioistuimiin.

Oikeuslaitoksen tuomioistuimet – johdantoa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Siviilituomioistuimet

1. Alioikeus (Tribunal de grande instance)

Alioikeus ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat), jotka koskevat yli 10 000 euron suuruisia vaateita.

Lisäksi se on toimivaltainen erityisesti seuraavilla aloilla vaateen suuruudesta riippumatta:

  • henkilöiden oikeudellinen asema: avioliitto, sukulaisuus, adoptio, kadonneeksi toteaminen
  • väestörekisterin muutokset
  • perimys
  • väestörekisteriviranomaisten uhkasakot
  • kiinteistöjen omistus- ja hallintaoikeutta koskevat kanteet
  • elinkeinoelämän erikoispalkinnot
  • yhdistysten purkaminen
  • selvitystila-, saneeraus- ja konkurssimenettely, kun velallinen ei ole yrittäjä eikä kirjattu elinkeinorekisteriin
  • maatalousyrittäjien (muut kuin palkansaajat) työtapaturma- ja ammattitautivakuutukset
  • rekisteröintimaksut, kiinteistöverot, leimaverot ja välilliset verot sekä niihin liittyvät veronluonteiset maksut
  • liiketilojen vuokrasopimukset (lukuun ottamatta tarkistetun tai jatketun vuokrasopimuksen mukaiseen vuokrasummaan liittyviä riitoja), elinkeinonharjoittajien vuokrasopimukset ja liiketilojen hallintaoikeussopimukset
  • asiakirjaväärennyksiin liittyvät kanteet
  • suullista tai kirjallista kunnianloukkausta ja solvausta koskevat siviilikanteet
  • kaikenlaisten tullisaatavien maksua, takauksia ja takaisinmaksua koskevat riidat ja muut tulliasiat tullilain (Code des douanes) mukaisissa tapauksissa ja siinä säädetyin edellytyksin.

Alioikeuden jäsenet ovat ammattituomareita: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, tuomarit, syyttäjä (procureur de la République), varasyyttäjät ja syyttäjän sijaiset.

Tuomioistuimessa on myös erikoistuneita tuomareita, jotka osallistuvat lähinnä rikosoikeudellisten asioiden käsittelyyn:

  • Nuorisotuomioistuimen tuomari (juge des enfants) on toimivaltainen määräämään suojelutoimia vaarassa oleville alaikäisille ja tuomitsemaan alaikäisten tekemiä rikkomuksia (ns. viidennen luokan rikkomuksia ja vähäisiä rikoksia (contraventions de cinquième classe et délits)). Kun kyse on suljetuin ovin käsiteltävästä rikosasiasta, tuomari voi määrätä ainoastaan kasvatuksellisia toimenpiteitä. Kun tuomari toimii nuorisotuomioistuimen puheenjohtajana, häntä avustaa kaksi maallikkojäsentä. Tällöin tuomioistuin voi määrätä sekä kasvatuksellisia seuraamuksia että rangaistuksia.
  • Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavan tuomarin (juge de l’application des peines) tehtävänä on vahvistaa henkilökohtaista vapautta rajoittavien rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat keskeiset seikat. Kun hänen päätöksensä koskee vankeusrangaistusta, hänellä on valtuudet lieventää rangaistuksia (esim. sijoitus vankilan ulkopuolelle, osittainen vapaus, ehdonalainen vapauttaminen, elektroninen valvonta). Kun hänen päätöksensä koskee vapaana olevaa henkilöä, hänen tehtävänsä on seurata ja valvoa tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoa (esim. ehdollinen vankeusrangaistus ja koeaika, yhdyskuntapalvelu, yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen valvonta jne.).
  • Tutkintatuomarin (juge d’instruction) tehtävänä on suorittaa muutoksenhakutuomioistuimen tutkintajaoston valvonnassa kaikki totuuden selvittämiseksi tarvittavat toimet. Hän kokoaa kaikki asiaa koskevat seikat riippumatta siitä, tukevatko ne epäillyn syyllisyyttä vai syyttömyyttä. Kun hän katsoo tutkinnan päättyneen, hän voi tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä tai siirtää rikoksesta epäillyn tuomioistuimen tuomittavaksi.Tutkintatuomari ei voi ottaa asiaa käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan. Asian saattaa hänen käsiteltäväkseen joko syyttäjä (procureur de la République) tai uhri, jos asiaan liittyy rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen kanne.

Alioikeus sijaitsee yleensä departementin pääkaupungissa, mutta se voi sijaita myös muussa kunnassa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2017 yhteensä 164 alioikeutta.

2. Vähäisten riita-asioiden tuomioistuin (Tribunal d’instance)

Vähäisten riita-asioiden tuomioistuin ratkaisee yksityishenkilöiden väliset riidat (siviiliasiat), joissa vaateiden suuruus on enintään 10 000 euroa. Tuomioistuimella on myös yksinomaista toimivaltaa tietyissä asioissa, joissa sen toimivalta ei riipu vaateen suuruudesta, kuten kanteet rajankäynnin toimittamiseksi ja häätökanteet.

Sillä on niin ikään tuomiovaltaa muun muassa seuraavissa asioissa: palkkojen ja palkkioiden ulosmittaus, elinkorot, vaaleihin liittyvät epäselvyydet ja asuntojen vuokrasopimukset, samoin kuin hallinnollista toimivaltaa; tuomioistuimen kirjaamon päällikkö voi esimerkiksi antaa kansalaisuustodistuksia.

Lisäksi tuomioistuin käsittelee holhousasioita (lukuun ottamatta alaikäisten holhousasioita, jotka kuuluvat 12.5.2009 annetun lain nojalla perheoikeusasioita käsittelevän alioikeuden tuomarin toimivaltaan). Tuomioistuimen tehtävänä on siis vajaavaltaisten täysi-ikäisten suojeleminen erityisesti valvomalla heidän omaisuutensa hallintaa.

Vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa voi olla yksi tai useampia tuomareita, mutta kaikki asiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Tuomioistuin sijaitsee yleensä arrondissementin pääkaupungissa. Ranskassa oli 1. tammikuuta 2017 yhteensä 307 vähäisten riita-asioiden tuomioistuinta.

3. Paikallistuomioistuin (Juridiction de proximité)

Paikallistuomioistuimen tuomarit (juges de proximité) tutkivat yksityishenkilöiden väliset siviilioikeudelliset riidat, joissa vaateen suuruus oli alle 4 000 euroa.

Paikallistuomioistuimet lakkautettiin 1. heinäkuuta 2017 alkaen (13.12.2011 annettu laki nro 2011-1862), ja nämä riita-asiat siirrettiin vähäisten riita-asioiden tuomioistuinten käsiteltäväksi.

4. Kauppatuomioistuin (Tribunal de commerce)

Kauppatuomioistuin käsittelee oikeusriitoja, jotka liittyvät elinkeinonharjoittajien ja luottolaitosten välisiin tai keskinäisiin sitoumuksiin, sekä yrityksiin tai kaikenlaisten henkilöiden välisiin liiketoimiin liittyviä riitoja. Se käsittelee myös taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevia menettelyjä.

Kauppatuomioistuin koostuu vapaaehtoisista maallikkotuomareista, jotka ovat elinkeinonharjoittajia tai yritysjohtajia. Kauppatuomioistuimen tuomareista ja entisistä tuomareista sekä valtuutetuista jäsenistä koostuva valitsijamiehistö valitsee maallikkotuomarit ensimmäisessä vaalissa kahdeksi vuodeksi ja ensimmäisen toimikauden jälkeen neljäksi vuodeksi. Valtuutetut jäsenet ovat elinkeinonharjoittajia tai yritysjohtajia, jotka valitaan kauppatuomioistuimen tuomiopiiristä joka viides vuosi. Heidän tehtävänään on osallistua joka vuosi kauppatuomioistuimen tuomareiden valintaan.

Manner-Ranskassa oli 134 kauppatuomioistuinta ja Alsace-Mosellen departementeissa seitsemän kauppakamaria 1. tammikuuta 2017. Ranskan merentakaisilla alueilla kauppatuomioistuinten kokoonpanoon osallistuu puheenjohtajana alioikeuden puheenjohtaja (tribunal mixte de commerce), ja niitä oli 1. tammikuuta 2017 yhdeksän.

Kauppatuomioistuin antaa tuomionsa vähintään kolmen tuomarin kokoonpanossa, ellei toisin määrätä.

Yleinen syyttäjä (ministère public) edustaa tuomioistuimessa yhteiskunnan etuja, ja hänellä on velvollisuus esittää kantansa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä koskevissa asioissa.

Kauppatuomioistuimen kirjaamoa hoitaa kirjaaja, joka on oikeuslaitoksen alainen virkamies.

5. Työtuomioistuin (Conseil de prud’hommes)

Työtuomioistuin ratkoo palkansaajien ja työnantajien välisiä työsopimuksiin liittyviä riitoja (palkkaus, työaika, häirintä, kurinpitotoimet). Kyseessä on pariteettiperiaatteen mukainen tuomioistuin, jossa on sekä työnantajia että palkansaajia edustavia maallikkotuomareita eli neuvoksia (conseillers prud’homaux).

Tuomioistuimessa on viisi erikoistunutta jaostoa (johtohenkilöstö, teollisuus, kauppa- ja palveluala, maatalous ja muut toimialat). Istuntojen puheenjohtajana toimii alioikeuden puheenjohtajan nimittämä tuomari, jonka ääni ratkaisee neljän neuvoksen äänten mennessä tasan.

Departementissa voi olla yksi tai useampia työtuomioistuimia ja alioikeuden tuomiopiirissä joka tapauksessa vähintään yksi.

Ranskassa on 210 työtuomioistuinta.

Vuonna 2017 toteutetun työtuomioistuinten uudelleenorganisaation yhteydessä neuvosten valintamenettelyä muutettiin: neuvoksia ei enää valita vaaleilla vaan heidät nimitetään työnantaja- ja ammattijärjestöjen ehdotuksesta suhteutettuna niiden kunkin jäsenmäärään. Heidät nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi.

6. Vakuutustuomioistuin (Tribunal des affaires de la sécurité sociale, TASS)

Vakuutustuomioistuimissa käsiteltiin sosiaaliturvalaitosten ja vakuutettujen välisiä kiistoja (esim. sosiaaliturvajärjestelmään kuuluminen sekä etuuksien myöntäminen ja maksatus).

Tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluivat puheenjohtaja (alioikeuden tuomari tai eläketuomari) sekä palkansaajia edustava maallikkojäsen ja työnantajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia edustava maallikkojäsen. Muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimitti kummankin maallikkojäsenen kolmeksi vuodeksi listalta, jonka kunkin tuomioistuimen tuomiopiirin nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja oli laatinut suurimpien työnantaja- ja ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta.

Ranskassa oli 114 vakuutustuomioistuinta.

7. Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevä tuomioistuin (Tribunal du contentieux et de l’incapacité, TCI)

Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevän tuomioistuimen toimivaltaan kuuluivat oikeusriidat, jotka koskevat sosiaaliturvavakuutetun invaliditeettia tai työkyvyttömyyttä eli ammattitaudin tai työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden toteamista tai sen astetta tai muun sairauden tai tapaturman aiheuttamaa invaliditeettia.

Tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluivat oikeusministerin päätöksellä nimitetty puheenjohtaja (eläketuomari tai muu pätevä henkilö), työntekijöitä (palkansaajia) edustava maallikkojäsen ja työnantajia ja itsenäisiä elinkeinonharjoittajia edustava maallikkojäsen. Tuomioistuimen tuomiopiirin muutoksenhakutuomioistuimen ensimmäinen puheenjohtaja nimitti kummankin maallikkojäsenen kolmeksi vuodeksi listalta, jonka nuorisoasioista, urheilusta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava aluejohtaja oli laatinut suurimpien ammattijärjestöjen ehdotuksen pohjalta.

Ranskassa oli 26 työkyvyttömyyskiistoja käsittelevää tuomioistuinta.

Vakuutus- ja työkyvyttömyyskiistoja käsittelevien tuomioistuinten (TASS ja TCI) riita-asiat, samoin kuin osa departementtien sosiaaliturvalautakuntien (CDAS) käsittelemistä kiistoista, siirrettiin 1. tammikuuta 2019 alkaen alioikeuksien sosiaalikeskuksille (pôles sociaux), ja kyseiset erityistuomioistuimet lakkautettiin.

8. Maatuomioistuin (Tribunal paritaire des baux ruraux)

Maatuomioistuimella on toimivalta ratkaista maanomistajan ja vuokralaisen välisiä kiistoja, jotka koskevat osuus- tai vuokraviljelyä, karjanvuokrausta, maan ja jalopuiden vuokrausta ilman rakennuksia, pelkän maapohjan vuokrausta hoitoehdolla, pitkäaikaista vuokrausta tai laidunmaiden hyödyntämissopimuksia.

Maatuomioistuimen puheenjohtajana toimii vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen tuomari. Hänen apunaan on neljä pariteettiperiaatteen mukaisesti valittua maallikkojäsentä: sekä maanomistajat että vuokralaiset valitsevat itselleen kaksi edustajaa. Heidät valitaan kuudeksi vuodeksi luetteloista, jotka prefekti (departementin johtaja) laatii vaaliluettelolautakunnan ehdotuksesta.

Vuonna 2018 toteutetun maatuomioistuinten uudelleenorganisaation yhteydessä valintamenettely muuttui: maallikkojäseniä ei enää valita vaalilla vaan heidät nimitetään ammatillisten järjestöjen ehdotuksesta suhteutettuna niiden kunkin jäsenmäärään. Heidät nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi.

Rikostuomioistuimet

1. Cour d’assises -rikostuomioistuin

Cour d’assises ‑rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat törkeät rikokset (crimes). Niistä määrättävän vankeusrangaistuksen kesto vaihtelee kymmenestä vuodesta elinkautiseen.

Tämä departementin tuomioistuin ei ole pysyvä, vaan se kokoontuu tarpeen mukaan. Suurimmissa departementeissa se on kuitenkin koolla lähes jatkuvasti.

Sen kokoonpanoon kuuluu kolme ammattituomaria eli puheenjohtaja (jaoksen puheenjohtaja tai muutoksenhakutuomioistuimen neuvos) ja kaksi apulaistuomaria (muutoksenhakutuomioistuimen neuvoksia tai rikostuomioistuimen paikkakunnan departementin alioikeuden ammattituomareita) sekä valamiehistö (kuusi arvalla valittua kansalaista). Se voi kokoontua myös alaikäisten rikostuomioistuimen kokoonpanossa valamiehistön kera, kun kyse on alaikäisten tekemistä rikoksista. Tässä tapauksessa apulaistuomarit ovat nuorisotuomioistuimen tuomareita.

Tietyt terroristi- tai sotilaslainsäädäntöä koskevat tai huumausainekauppaa koskevat rikokset tuomitsee yksinomaan ammattituomareista koostuva rikostuomioistuin.

Syyttäjänä toimii julkisasiamies (avocat général).

2. Tribunal correctionnel -tuomioistuin

Tribunal correctionnel ‑tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat rikokset (délits), joista laissa määrätään enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus tai vähintään 3 750 euron sakkorangaistus. Tuomioistuin on osa alioikeutta. Se koostuu periaatteessa kolmesta ammattituomarista, paitsi jos on kyse rikosolettamista, jotka lain mukaisesti ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

3. Poliisituomioistuin (Tribunal de police)

Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluivat 1. heinäkuuta 2017 asti vain ns. viidennen luokan rikkomukset (contraventions de cinquième classe). Sen toimipaikka sijaitsi vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa, ja sen puheenjohtajana toimi vähäisten riita-asioiden tuomioistuimen tuomari, joka antoi päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa. Edellä mainitusta päivämäärästä lukien tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki rikkomukset (contraventions), sen toimipaikka sijaitsee alioikeudessa ja sen kokoonpanon muodostaa yksi alioikeuden tuomari.

Syyttäjänä toimii procureur de la République tai hänen sijaisensa.

4. Paikallistuomioistuin (Juridiction de proximité)

Tuomioistuimen toimivalta kattoi 1. heinäkuuta 2017 asti ns. 1.-4. luokan rikkomukset (contraventions). Sen toimipaikka sijaitsi vähäisten riita-asioiden tuomioistuimessa, ja sen puheenjohtajana toimi paikallinen tuomari, joka antoi päätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa.

Syyttäjänä toimi yleensä rikoskomisario. Tuomioistuin lakkautettiin 1. heinäkuuta 2017, ja sen toimivalta siirrettiin poliisituomioistuimelle. Tämä puolestaan liitettiin kyseisenä päivänä alioikeuden yhteyteen.

5. Erityistuomioistuimet

Ranskassa on myös tiettyihin rikosasioihin erikoistuneita tuomioistuimia, kuten kauppamerenkulun tuomioistuimet. Niitä on nykyisin kuusi, ja niiden tehtävänä on käsitellä tiettyjä merilain vastaisia rikoksia.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuin (Cour d’appel) ratkaisee asioita ylempänä oikeusasteena eli käsittelee oikeudellisten ja tosiseikkojen perusteella uudelleen alempien oikeusasteiden jo ratkaisemia asioita.

Sen kokoonpanoon kuuluu ainoastaan ammattituomareita (rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta lukuun ottamatta, ks. jäljempänä): ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja neuvokset.

Jokainen tuomioistuin on järjestetty jaostoiksi, joista osa on erikoistuneita (siviiliasiat, sosiaaliset asiat, kauppaoikeudelliset asiat ja rikosasiat).

Rikostuomioistuinten päätöksiä koskevat muutoksenhaut käsittelee toinen rikostuomioistuin, jonka nimeää kassaatiotuomioistuimen rikosoikeudellinen jaosto. Rikosoikeudellisessa muutoksenhakutuomioistuimessa (Cour d’assises d’appel) valamiehistöön kuuluu yhdeksän valamiestä.

Työkyvyttömyyskiistoja käsittelevien tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuimena toimi kansallinen työkyvyttömyyttä ja työtapaturmavakuutusten hinnoittelua käsittelevä tuomioistuin. Se ratkaisi myös työtapaturmavakuutusten hinnoitteluun liittyviä kiistoja ainoana oikeusasteena. Syyttäjänä toimi lähinnä Suomen valtionsyyttäjää vastaava procureur général tai hänen sijaisensa taikka julkisasiamies.

Tämäkin tuomioistuin lakkautettiin 1. tammikuuta 2019.

Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation)

Kassaatiotuomioistuin on oikeuslaitoksen ylin tuomioistuin. Se kokoontuu Pariisissa. Sen tehtävänä on selvittää, ovatko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuimet soveltaneet oikeusnormeja oikein päätöksissään. Se ei arvioi tosiseikkoja uudelleen. Kassaatiotuomioistuin ei näin ollen ole kolmannen asteen tuomioistuin, vaan se varmistaa oikeuskäytännön yhtenäisyyden toimimalla oikeuden sääntelyelimenä ja laillisuusvalvojana.

Tuomioistuimet voivat pyytää kassaatiotuomioistuimelta lausuntoa (pour avis) uudesta oikeuskysymyksestä, joka on erityisen hankala ja koskee lukuisia riita-asioita.

Yleensä asia saatetaan kassaatiotuomioistuimen ratkaistavaksi jättämällä kassaatiovalitus (pourvoi en cassation).

Kassaatiovalituksen voi tehdä oikeuden päätöksen kohteena oleva henkilö tai syyttäjänvirasto.

Kun kassaatiotuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole tehty oikeusnormien mukaisesti, se kumoaa päätöksen. Tällöin asia palautetaan tuomioistuimeen uudelleen ratkaistavaksi.

Muussa tapauksessa kassaatiotuomioistuin hylkää valituksen, ja riitautettu päätös on tällöin lopullinen.

Kassaatiotuomioistuin voi poikkeustapauksissa kumota päätöksen palauttamatta sitä alempaan oikeusasteeseen, jos kumoaminen ei edellytä uutta ratkaisua pääasiassa. Se voi riita-asiassa myös ratkaista pääasian, jos tämä on perusteltua hyvän oikeudenkäytön kannalta. Rikosasiassa kassaatiotuomioistuin voi kumota päätöksen palauttamatta sitä ja lopettaa riidan käsittelyn, jos kassaatiotuomioistuin pystyy soveltamaan asianmukaista oikeusnormia pääasian tuominneiden tuomareiden toteamien ja arvioimien tosiseikkojen pohjalta.

Kassaatiotuomioistuin jakautuu jaostoihin (kolme siviilioikeudellista jaostoa, yksi kauppaoikeudellinen jaosto, yksi sosiaalioikeudellinen jaosto ja yksi rikosoikeudellinen jaosto). Jokaisessa jaostossa on jäseninä sijaintipaikan ammattituomareita, puheenjohtaja ja neuvoksia. Kassaatiotuomioistuin voi tehdä ratkaisunsa asian luonteen vuoksi useita jaostoja käsittävässä kokoonpanossa (tuomareita vähintään kolmesta jaostosta) tai täysistunnossa (ensimmäinen puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja yksi neuvos kustakin jaostosta).

Syyttäjänä toimii kassaatiotuomioistuimen procureur général tai julkisasiamies.

Oikeudelliset tietokannat

Ranskassa oikeudelliset tietokannat ovat julkisesti käytettävissä internetissä. Légifrance-verkkosivut sisältävät myös kassaatiotuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot:

  • CASS-tietokanta sisältää julkaistut kassaatiotuomioistuimen tuomiot.
  • INCA-tietokanta sisältää julkaisemattomat tuomiot.
  • CAPP-tietokanta sisältää muutoksenhakutuomioistuinten tuomiot.

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Tuomiot ovat saatavilla ranskan kielellä, ja muutamat tuomiot on lisäksi käännetty englanniksi, arabiaksi ja mandariinikiinaksi.

  • CASS-tietokanta sisältää 120 000 päätöstä, ja se kasvaa 2 100 päätöksellä vuodessa.
  • INCA-tietokanta sisältää 246 000 päätöstä, ja se kasvaa 10 000 päätöksellä vuodessa.
  • CAPP-tietokanta sisältää 19 000 päätöstä, ja se kasvaa 20 000 päätöksellä vuodessa.

Linkkejä

Tuomioistuinten toimivalta – Ranska

Päivitetty viimeksi: 15/04/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme