Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksen uhri voi ilmoittaa rikoksesta poliisille. Uhrin puoliso, vanhemmat, lapset, sisarukset tai huoltaja voivat tehdä ilmoituksen uhrin puolesta. Voit myös ilmoittaa tietoosi tulleesta rikoksesta poliisille, vaikka et olisi kyseisen rikoksen uhri.

Voit tehdä rikosilmoituksen suullisesti lähimmällä poliisiasemalla tai soittamalla yleiseen hätänumeroon 112 välitöntä apua edellyttävissä tapauksissa. Kirjallisen rikosilmoituksen voi myös toimittaa poliisiasemalle henkilökohtaisesti tai kirjeitse. Jos haluat tehdä kirjallisen rikosilmoituksen, voit laatia sen itse tai pyytää apua asianajajalta. Vakiomuotoista lomaketta ei ole. Yleensä rikosilmoitus laaditaan englanniksi tai maltaksi. Jos et puhu kumpaakaan näistä kielistä, sinulla on oikeus tehdä rikosilmoitus kielellä, jota ymmärrät, tai tulkin avustamana. Rikosilmoituksessa on mainittava uhrin henkilötiedot. Periaatteessa myös nimettömät rikosilmoitukset hyväksytään, mutta poliisi alkaa tutkia tällaista asiaa vain siinä tapauksessa, että rikos on erittäin vakava.

Rikosilmoituksen toimittamiselle ei ole määräaikaa. Laissa säädetään kuitenkin, että jos rikoksen tekemisestä on kulunut tietty aika, rikoksiin syyllistyneitä vastaan ei voida enää nostaa syytettä. Tämä aika riippuu rikoksen luonteesta ja se vaihtelee kolmesta kuukaudesta (lievemmät rikokset, kuten herjaus) 20 vuoteen (henkirikokset ja muut erityisen vakavat rikokset). Rikosilmoitus voidaan tehdä myös näiden määräaikojen umpeuduttua, mutta siinä tapauksessa poliisi ei tutki rikosta. Vaikka poliisi tutkisi rikoksen, tuomioistuin vapauttaisi rikoksentekijän.

Tiettyjen vähäisten rikkomusten osalta on tehtävä valitus poliisille. Nämä ovat tapauksia, joissa poliisi ei voi aloittaa tutkintaa ilman tällaista valitusta. Valitus laaditaan yleensä kirjallisesti, mutta se ei ole välttämätöntä. Voit myös pyytää asianajajaa laatimaan valituksen. Valitukseen on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: omat henkilötiedot (nimi, osoite, henkilöllisyystodistuksen numero), tiedot rikoksentekijästä, kuvaus rikoksesta sekä luettelo todistajista, joita haluat poliisin kuulevan, mukaan lukien heidän osoitteensa. On myös suositeltavaa, mutta ei pakollista, sisällyttää valitukseen viittaus säännökseen, jota rikoksentekijä on mielestäsi rikkonut.

Mistä voin selvittää, miten asia etenee?

Kun teet rikosilmoituksen, sinulle annetaan viitenumero. Sen avulla voit seurata asian käsittelyä. Käytännössä voit myös saada tietoja ilmoittamalla päivän, jona teit rikosilmoituksen. Tiedot saat käymällä poliisiasemalla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse.

Onko minulla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Rikoksen uhrilla on oikeus saada oikeusapua.

Voinko saada korvauksia kuluista, jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin? Millä ehdoin?

Kyllä, rikoksen uhri voi hakea korvausta.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Jos poliisi on tutkinut rikoksen ja päättää asian käsittelyn viemättä sitä oikeuteen, uhri voi hakea muutosta tähän päätökseen Court of Magistrates -tuomioistuimessa. Kyseinen tuomioistuin pyytää sinua vahvistamaan rikosilmoituksessa antamasi tiedot valaehtoisesti ja ilmoittamaan, että olet valmis todistamaan tuomioistuimessa. Sinun on myös maksettava tuomioistuimen vahvistama rahasumma takeeksi siitä, että aikomus nostaa kanne rikoksentekijää vastaan on todellinen. Court of Magistrates -tuomioistuin tutkii todisteet ja antaa poliisille määräyksen jatkaa asian käsittelyä, jos todisteet katsotaan riittäviksi.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Voit osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana. Osallistuminen oikeudenkäyntiin edellyttää, että toimitat hakemuksen tuomioistuimelle. Tuomioistuin tutkii hakemuksesi ja päättää, saatko osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana. Asianomistajana voit osallistua kaikkiin tuomioistuimen istuntoihin, myös niihin, jotka eivät ole avoimia yleisölle. Oikeutesi osallistua ei myöskään riipu siitä, esitätkö itse todisteita kyseisessä tuomioistuinkäsittelyssä.

Mikä on virallinen roolini tuomioistuinjärjestelmässä? Voinko esimerkiksi olla joku seuraavista: uhri, todistaja, asianomistaja tai syyteoikeuden käyttäjä? Voinko valita roolini itse?

Voit olla todistaja tai asianomistaja, kuten edellä selitetään.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Oikeutesi ja velvollisuutesi rikostuomioistuimessa riippuvat siitä, mikä tuomioistuin käsittelee asian:

• jos syytteen nostaa poliisiviranomainen Court of Magistrates -tuomioistuimessa, sinulla on lähes samat oikeudet kuin vastaajalla: voit itse tai avustajasi välityksellä esittää todisteita ja kuulustella todistajia vastakkain (esittämällä kysymyksiä syyttäjänä toimivan poliisiviranomaisen kautta) jne;
• jos ylin syyttäjä (Attorney General), hänen varamiehensä (Deputy Attorney General) tai yleinen syyttäjä nostaa syytteen rikostuomioistuimessa, voit ainoastaan olla paikalla oikeudenistunnossa ja esittää näkemyksesi tuomiosta, jos valamiehistö on todennut syytetyn syylliseksi.

Voinko antaa oikeudenkäynnin aikana lausunnon tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Rikosoikeudenkäynnin aikana sinut pyydetään todennäköisesti todistajaksi, koska tuomioistuin haluaa kuulla rikoksen uhria.

Mitä tietoja rikoksen uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Sinut on pidettävä ajan tasalla oikeudenkäynnin etenemisestä. Saat myös tiedon lainvoimaisesta tuomiosta.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Asianomistajana sinulla on oikeus tutustua tuomioistuimen laatimiin asiakirjoihin.