Victims' rights - by country

As a victim of a crime you can benefit from a number of rights, and assistance from national authorities and organisations to advise and help you. These factsheets provide you with a range of information on what you can expect in every country in the European Union.

If you have suffered a crime, of course you will need to think about whether to report it. You may feel reluctant to do this, or worried about it, but if you do not report it, a police investigation is much less likely and the person who committed the crime is unlikely to be brought to account. Reporting the crime may also be important for your own practical reasons such as making an insurance claim.

You may have access to some rights whether you report the crime or not. However, once you have reported the crime you can benefit from a range of rights and additional support which might not otherwise be available to you. These will help to ensure that you can take full part in the proceedings and that you understand what is happening. They also aim at making the process as easy as possible for you.

When you report the crime to the police or as soon as possible thereafter, you might wish to check carefully what specific role(s) you may have in the proceedings - as victim, witness, civil claimant, civil party, private prosecutor, etc.   These roles vary from one country to another and some of them have rights attached to them that may be important later on in the process, for example with regard to whether or not you as a victim can appeal the outcome of a trial. Take note of the roles and deadlines as you read through these factsheets. Check with the police what roles exist and what deadlines – if any - you must respect to get the respective status. You may ask the authorities for clarifications in order to decide how best to protect your rights and legal interests.

Once you have reported a crime, authorities will work to bring justice to you and others. As part of this process, they may require your active cooperation until and perhaps after the end of the criminal proceedings if there is a prosecution. You have an important role in these proceedings and your assistance is very much appreciated.

The police will begin their investigation to establish enough evidence to prosecute the person who committed the crime. If the person is prosecuted and found guilty the judge will also determine the appropriate penalty for the offender.

As a victim, you have a number of legally guaranteed rights within or outside the criminal proceedings. In addition, some of your rights may extend to your family members and relatives. The European Union has taken steps to guarantee a minimum set of rights and certain standards along which Member States should align their laws.

The following factsheets will guide you through the most important steps of criminal proceedings in each Member State, explaining the rights you have and the basic rules you need to follow to exercise them. This information is not a substitute for legal advice and is intended to be for guidance only.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Any reference in these fact sheets to a person of the male sex shall be deemed also to constitute a reference to a person of the female sex, and vice versa, unless the context clearly indicates otherwise.

Last update: 08/10/2020

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Belgia

Rikoksen uhri on henkilö, joka on kärsinyt vahinkoa tietyn tapahtuman johdosta: hän on esimerkiksi loukkaantunut tai hänen omaisuuttaan on vahingoitettu tai varastettu, ja kansallisessa laissa tällainen tapahtuma on määritelty rikokseksi. Laki antaa rikoksen uhrille tiettyjä henkilökohtaisia oikeuksia ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Rikosoikeudellinen menettely muodostuu Belgiassa esitutkinnasta ja oikeudenkäynnistä. Useimmiten esitutkintaa johtaa syyttäjä (procureur des Konings / procureur du Roi), ja joissakin monimutkaisemmissa tapauksissa tutkintatuomari (onderzoeksrechter / juge d'instruction). Esitutkinnan aikana kerätään todistusaineistoa sen selvittämiseksi, onko tapahtunut rikos ja kuka sen on tehnyt.

Esitutkinnan tulosten perusteella asian käsittely lopetetaan tai asia viedään tuomioistuimeen. Oikeudenkäynnissä tuomioistuin arvioi todistusaineiston ja päättää sen perusteella, onko epäilty syyllinen. Jos epäilty todetaan syylliseksi, hänet tuomitaan ja hänelle määrätään rangaistus. Vaihtoehtoisesti tuomioistuin voi todeta epäillyn syyttömäksi ja vapauttaa hänet.

Uhrilla on rikosoikeudellisen menettelyn eri vaiheissa erinäisiä oikeuksia. Rikoksen uhri voi ottaa aktiivisesti osaa oikeudenkäyntiin rekisteröitymällä asianomistajaksi tai siviilikannetta ajavaksi asianosaiseksi. Joissakin tapauksissa rikoksen uhri voi itse panna oikeudenkäynnin vireille haastamalla epäillyn suoraan oikeuteen tai esittämällä tutkintatuomarille rikokseen perustuvan siviilioikeudellisen vaatimuksen. Nostamalla siviilikanteen rikoksen uhri voi vaatia rikoksentekijältä vahingonkorvauksia. Tietyin edellytyksin (esim. väkivaltarikoksissa, joissa rikoksentekijä tai vakuutusyhtiö ei voi korvata vahinkoa) uhrilla on oikeus saada korvauksia valtiolta.

Seuraavilla tietosivuilla kuvataan rikosoikeudellisen menettelyn eri vaiheita ja kerrotaan rikoksen uhrin oikeuksista Linkki avautuu uuteen ikkunaanesitutkinnan aikana sekä Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeudenkäynnin aikana ja Linkki avautuu uuteen ikkunaansen jälkeen. Katso myös lisätietoja tarjolla olevasta tuesta ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanavusta.

Päivitetty viimeksi: 07/01/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

1 – OIKEUTENI RIKOSTUTKINNAN AIKANA

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Voinko saada oikeusapua?

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoja

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Rikosilmoitus tehdään paikallispoliisille mieluiten sillä poliisiasemalla, jonka alueella rikos on tapahtunut. Hätätilanteessa voi aina soittaa hätänumeroon 112. Muissa kuin hätätilanteissa voi mennä lähimmälle poliisiasemalle. Poliisiasemien osoitteet löytyvät paikallispoliisin verkkosivuilta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi.

Kuka tahansa Belgian kansalainen tai maassa asuva henkilö (esim. pysyvän oleskeluluvan haltija) voi ilmoittaa tietyistä vähemmän vakavista rikoksista (esim. ilkivalta, myymälävarkaus tai polkupyörävarkaus) verkossa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi tai Linkki avautuu uuteen ikkunaansaksaksi. Lisäksi kuka tahansa, myös turistit, voivat ilmoittaa internetiin liittyvästä rikoksesta siihen tarkoitetulla sivustolla Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaansaksaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi.

Eräistä rikoksista (esim. vainoaminen ja kunnianloukkaus), joita kutsutaan asianomistajarikoksiksi, voidaan nostaa syyte vain, jos rikoksen uhri tekee niistä ilmoituksen.

Ilmoitusta ei tarvitse välttämättä tehdä heti rikoksen tapahduttua, mutta on rikoksen uhrin edun mukaista tehdä se mahdollisimman pian, jotta poliisilla on käytettävissä yksityiskohtaiset tiedot tosiseikoista, olosuhteista ja uhrin kärsimistä vahingoista. On myös hyvä pitää mielessä, että viranomaiset eivät voi tietyn määräajan jälkeen enää nostaa syytettä rikoksesta (vanhentumisaika). Määräajasta säädetään laissa, ja se vaihtelee rikoksen mukaan kuudesta kuukaudesta 15 vuoteen.

Poliisi kuulee rikoksen uhria voidakseen laatia  ilmoituksesta kuulustelupöytäkirjan. Uhrilla on kuulustelun aikana erilaisia oikeuksia, myös myöhemmin mahdollisesti järjestettävässä uudessa kuulustelussa. Riippumatta siitä, missä ominaisuudessa henkilöä kuullaan (esim. rikoksen uhrina tai todistajana), poliisin on kerrottava hänelle ennen kuulustelua, että

  • hänellä on oikeus pyytää, että kaikki kysymykset ja vastaukset kirjataan sananmukaisesti;
  • hänellä on oikeus pyytää tietyn tutkintatoimen suorittamista tai tietyn henkilön kuulustelemista;
  • hänen lausuntojaan voidaan käyttää todistusaineistona oikeudessa;
  • hänellä on oikeus saada kuulustelupöytäkirjasta jäljennös maksutta. Jäljennöstä pyydetään kuulustelun päätteeksi. Muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta jäljennöksen saa heti.

Jos rikoksen uhri puhuu muuta kuin menettelyn kieltä, hän saa käyttöönsä tulkin, paitsi jos poliisi pystyy kirjaamaan lausunnon uhrin kielellä tai pyytää uhria laatimaan lausunnon omalla kielellään.

Uhrin tekemä ilmoitus kirjataan kuulustelupöytäkirjaan, johon sisällytetään lisäksi muun muassa seuraavat tiedot:

  • uhrin nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite;
  • yksityiskohtaiset tiedot rikoksesta: milloin ja missä se tehtiin, kuka siihen osallistui, mitä tapahtui ja mitä seurauksia sillä on;
  • todistajien yhteystiedot;
  • kuvaus tapahtumaan osallistuneista henkilöistä, myös pituus, ruumiinrakenne ja vaatetus.  Erittäin hyödyllisiä voivat olla myös tiedot iästä, hiusten väristä ja tyylistä, puhetavasta ja huomiota herättävistä tuntomerkeistä, kuten syylistä, arvista, tatuoinneista, luomista tai syntymämerkeistä;
  • mahdolliset vammat (lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jonka voi toimittaa poliisille myöhemmin, jopa joitakin päiviä ilmoituksen tekemisen jälkeen). Lääkäriltä voi saada myös todistuksen työkyvyttömyydestä;
  • mahdollinen muu (aineellinen) vahinko (on hyvä, jos vahingoista on esittää valokuva).

Rikoksen uhri voi kuulustelussa ilmoittaa myös, tarvitseeko hän käytännön apua tai sosiaalista, psykologista tai oikeudellista apua.

Kaikista poliisille toimitettavista asiakirjoista on suositeltavaa ottaa kopiot. Alkuperäisiä asiakirjoja saatetaan tarvita myöhemmin (esim. vakuutusyhtiö).

Kun on kyse seksuaalirikoksesta, uhrin kuulustelu pyritään järjestämään tilassa, joka mahdollistaa tilanteen edellyttämän hienotunteisuuden.

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta poliisi toimittaa kuulustelupöytäkirjan syyttäjänvirastoon. Syyttäjä tekee päätöksen siitä, aloittaako poliisi asiassa tutkinnan. Tutkintaa johtaa joko syyttäjä (opsporingsonderzoek / information judiciaire) tai,  kun on kyse monimutkaisemmista asioista tai tarvitaan perusteellisempia tutkintatoimia (esim. kotietsintä), tutkintatuomari (gerechtelijk onderzoek / instruction judiciaire). Joissakin tapauksissa poliisi voi aloittaa tutkinnan ja lähettää asiakirja-aineiston syyttäjänvirastoon jatkotoimenpiteitä varten (ambtshalve politioneel onderzoek / enquête policière d'office). Tietyistä vähäisistä rikoksista (esim. polkupyörävarkaus) ja olosuhteista johtuen (esim. epäillystä ei ole mitään tietoa) poliisi voi laatia suppean esitutkintapöytäkirjan (vereenvoudigd proces-verbaal / procès-verbal simplifié).  Sitä ei toimiteta syyttäjänvirastoon. Syyttäjälle lähetetään kuukausittain kooste suppeista esitutkintapöytäkirjoista; näin hän saa tiedon tehdyistä rikosilmoituksista. Jos tulee ilmi uusia seikkoja, jotka voivat muuttaa asian luonnetta (esim. rikoksentekijä tunnistetaan), pöytäkirja toimitetaan syyttäjälle, ja rikoksen uhri saa tästä tiedon poliisilta.

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Rikoksen uhri saa rikosilmoituksen tehtyään asiasta todistuksen, jossa ilmoitetaan asian viitenumero, uhria  auttaneen poliisivirkailijan nimi ja syyttäjänviraston yhteystiedot (ilmoituksen seurantaa varten).

Todistuksesta käy selvästi ilmi, laaditaanko ilmoituksen perusteella tavanomainen kuulustelupöytäkirja vai suppea esitutkintapöytäkirja ja johtaako se poliisitutkintaan.

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Jos rikoksen uhri ei tee muuta kuin rikosilmoituksen poliisille, hän saa syyttäjältä ainoastaan tiedon tuomioistuinkäsittelyn päivämäärästä, kellonajasta ja paikasta (jos asiassa nostetaan syyte).

Jos rikoksen uhri haluaa lisätietoja tekemänsä rikosilmoituksen jatkosta, laki tarjoaa hänelle mahdollisuuden rekisteröityä asianomistajaksi. Rekisteröitymisen voi tehdä henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä kuulustelupöytäkirjan laatineelle poliisivirkailijalle, syyttäjänviraston kansliassa tai poliisiasemalla taikka kirjatulla kirjeellä, joka lähetetään syyttäjänviraston kansliaan.  Rekisteröitymistä varten saa mallin yhdessä rikosilmoituksesta annettavan todistuksen kanssa.

Asianomistajana rikoksen uhri saa kirjallisesti tiedon syyttäjän tekemästä päätöksestä (esim. perusteltu päätös lopettaa asian käsittely tai päätös tuomarin suorittaman tutkinnan aloittamisesta) sekä mahdollisesta tutkintatuomioistuimen käsittelypäivämäärästä. Rikoksen uhri voi myös toimittaa asiakirja-aineistoon lisättäväksi minkä tahansa aiheelliseksi katsomansa asiakirjan. Lisäksi hänellä on oikeus saada tutustua asiakirjoihin ja saada niistä jäljennös.

Jos uhri vaatii vahingonkorvausta tai haluaa lisäoikeuksia, hänen on rekisteröidyttävä siviilikannetta ajavaksi asianosaiseksi (1). Sen voi tehdä henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä missä tahansa menettelyn vaiheessa. Siviilikannetta ajava asianosainen voi pyytää saada tutustua asiakirjoihin ja saada niistä jäljennöksen, pyytää täydentävien tutkintatoimien suorittamista, vaatia vahingonkorvausta, hakea muutosta annettuihin päätöksiin sekä tulla kuulluksi ja saada tietoja vapausrangaistuksen täytäntöönpanosta.

Siviilikannetta ajavalla asianosaisella ja asianomistajalla on oikeus käyttää asianajajaa yhteydenpidossa viranomaisiin. Koska tutkinta kuuluu Belgiassa salassapitovelvollisuuden piiriin, tutkintatoimissa (esim. epäillyn kuulustelussa) ei ole mahdollista olla läsnä. Ainoa poikkeus on tapahtumien rekonstruointi rikospaikalla, johon siviilikannetta ajava asianosainen saa osallistua.

Rikoksen uhrin ei tarvitse itse todistaa rikoksen tapahtuneen eikä tekijän syyllisyyttä.

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole mahdollista saada vahingonkorvausta.

Rikoksen uhri ei voi keskeyttää menettelyä enää sen jälkeen, kun kuulustelupöytäkirja on toimitettu syyttäjänvirastoon ja asiassa on mahdollisesti nostettu syyte. Tämä koskee myös niitä rikoksia, joista syyte voidaan nostaa vain uhrin vaatimuksesta (asianomistajarikokset), esimerkiksi vainoamista.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Tutkinnan aikana rikoksen uhria todennäköisesti kuullaan todistajana.

Jos rikoksen uhri kokee itsensä uhatuksi todistajana, hän (samoin kuin hänen perheenjäsenensä) voivat tietyin edellytyksin päästä osalliseksi seuraavista suojelutoimenpiteistä:

  • ehkäiseviä toimenpiteitä koskeva neuvonta ja apu niiden käyttöönotossa,
  • ehkäisevä poliisipartiointi,
  • tulevien ja lähtevien puhelujen rekisteröinti,
  • salainen puhelinnumero, matkapuhelin hätäpuheluja varten ja/tai suojattu auton rekisterinumero,
  • fyysinen suojelu,
  • asuinpaikan vaihtaminen enintään 45 päivän ajaksi.

Hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa eli jos henkilö on rikollisjärjestön tekemän teon tai törkeän rikoksen (esim. alaikäisen sieppaus tai murha) uhri tai todistaja ja edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä takamaan hänen turvallisuuttaan, voidaan myöntää erityissuojelua muun muassa

  • osoittamalla uusi asuinpaikka enintään 45 päivän ajaksi,
  • myöntämällä uusi henkilöllisyys.

Jos henkilö on antanut tutkinnan aikana lausunnon, hän voi saada korvausta aiheutuneista matka- ja majoituskuluista. Korvausta voi saada myös siinä tapauksessa, että on joutunut ottamaan töistä puoli päivää vapaata. Nämä kulut maksetaan valtion budjetista, mutta rikoksentekijä joutuu korvaamaan ne valtiolle, jos hänet todetaan syylliseksi.

Jos todistajalle on myönnetty suojelutoimenpide tai hän ei ole maassa, häntä voidaan kuulla video- tai teleneuvottelulla.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Jos rikoksen uhri on alle 18-vuotias, hänellä on kuulustelun aikana seuraavat lisäoikeudet:

  • kuultavan seurana saa olla hänen itse valitsemansa aikuinen,
  • kuulustelu voidaan suorittaa tilanteeseen soveltuvassa tilassa.

Jotta kuulustelua ei tarvitse toistaa, siitä voidaan laatia audiovisuaalinen tallenne. Alle 12-vuotiaan kuulustelu voidaan videoida sen jälkeen, kun kuulusteltavalle on ilmoitettu asiasta, kun taas yli 12-vuotiaan kuulustelun videoimiseen tarvitaan kuultavan lupa. Kuulustelu tapahtuu sitä varten erityisesti varustellussa huoneessa.

Seksuaalisen hyväksikäytön, prostituution tai lapsipornografian tapauksessa vanhentumisaika, jonka umpeuduttua syytettä ei voida nostaa, alkaa kulua vasta sen jälkeen, kun uhri on täyttänyt 18 vuotta.

Poliisi ohjaa alaikäisen uhrin lasten hyväksikäytön uhreille tarkoitettuun tukikeskukseen.

Rikoksen uhria suojellaan myös julkisuudelta: henkilöllisyyden paljastavia valokuvia, piirustuksia tai muuta aineistoa ei saa julkaista eikä levittää.

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Poliisi antaa tietoja seuraavista asioista:

  • uhrien tukipalvelut,
  • rikosilmoituksen tekemistä seuraava menettely,
  • vahingonkorvauksen saantiedellytykset.

Tiedot annetaan esitteiden muodossa tai suullisesti. Esitteitä on saatavilla Belgian virallisilla kielillä eliLinkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaansaksaksi. Käytännössä poliisit pystyvät usein antamaan tietoja myös muilla kielillä (esim. englanniksi).

Rikoksen uhrin on hyvä tietää, että hän voi saada tietoja tietyistä asiansa käsittelyvaiheista vain, jos hän on rekisteröitynyt asianomistajaksi tai siviilikannetta ajavaksi asianosaiseksi (1). Tällaisia tietoja ovat seuraavat:

  • syyttäjän päätös lopettaa asian käsittely ja päätöksen perustelut,
  • syyttäjän päätös antaa asia tutkintatuomarin tutkittavaksi,
  • syyttäjän päätös ehdottaa rikoksentekijälle sovintoratkaisua tai rikosasian sovittelua,
  • tuomioistuinkäsittelyn päivämäärä,
  • asianomistajana tai siviilikannetta ajavana asianosaisena henkilöllä on lisäksi oikeus saada tutustua asiakirjoihin ja saada niistä jäljennös. Tätä koskeva pyyntö esitetään syyttäjälle tai tutkintatuomarille tutkinnan aikana.

Asiakirjoista saa ottaa kopioita, mutta siitä peritään maksu (n. 0,25–0,50 euroa kopiolta). Rikostuomioistuimessa käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjakopiot ovat maksuttomia.

Voinko saada oikeusapua?

Rikoksen uhri voi saada alustavia ja suuntaa-antavia neuvoja osana ensivaiheen oikeusapua (juridische eerstelijnsbijstand / aide juridique de première ligne), joka on asianajajien määräpäivinä ja -kellonaikoina antamaa maksutonta neuvontaa. Tarvittaessa he ohjaavat uhrin erityispalvelujen piiriin. Neuvontaa annetaan esimerkiksi tuomioistuimissa, rauhantuomarin tiloissa, oikeustaloissa ja joskus myös kunnan-/kaupungintalolla. Jokaisessa tuomiopiirissä toimii oikeustalo (justitiehuis / maison de justice), joiden yhteystietoja voi hakea Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi. Vaihtoehtoisesti voi olla yhteydessä uhrien tukipalveluihin.

Jos uhri tarvitsee yksityiskohtaisempaa neuvontaa tai apua taikka edustuksen, hänen on käännyttävä asianajajan puoleen. Tällainen toisen vaiheen oikeusapu (juridische tweedelijnbijstand / aide juridique de deuxième ligne) on henkilön tulotasosta riippuen joko osittain tai kokonaan maksutonta. Tietyillä erityisasemassa olevilla henkilöillä, kuten alaikäisillä ja henkisesti vajaakykyisillä, on oikeus maksuttomaan asianajajaan.

Mikäli uhri haluaa toisen vaiheen oikeusapua, hänen on mentävä oikeusaputoimistoon (lisätietoja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi), jollainen toimii jokaisessa tuomioistuinrakennuksessa. Siellä uhrin on esitettävä asiakirjat, jotka osoittavat, että hän kuuluu johonkin edellä mainituista erityisryhmistä tai että hänen nettotulonsa ovat riittämättömät. Oikeusaputoimisto tekee päätöksen 15 päivässä. Jos hakemus hyväksytään, rikoksen uhrille toimitetaan hänelle osoitetun asianajajan yhteystiedot. On myös mahdollista kysyä itse valitsemaltaan asianajajalta, suostuuko tämä työskentelemään toisen vaiheen oikeusavun puitteissa. Jos asianajaja suostuu, hän ottaa uhrin sijasta yhteyttä oikeusaputoimistoon tämän hakemuksen hyväksymiseksi.

Jos rikoksen uhrin tulot ovat vähäiset, hän voi tietyin edellytyksin pyytää vapautusta joistakin oikeudenkäyntimaksuista (esim. haastemaksuista ja asiakirjojen kopiointimaksuista) oikeusapujärjestelmän puitteissa. Tätä koskeva hakemus on toimitettava oikeusaputoimistoon siinä tuomioistuimessa, jossa asia on vireillä. Jos rikoksen uhri on jo nostanut siviilikanteen, hän voi esittää hakemuksen suoraan asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle, myös suullisesti.

Uhrin on myös syytä olla yhteydessä vakuutusyhtiöönsä sen selvittämiseksi, kattaako hänen vakuutusturvansa myös oikeusturvan.

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Poliisi huolehtii rikoksen uhrin turvallisuudesta yleisten turvallisuustoimenpiteiden avulla. Jos henkilö on vaarassa, koska hän on antanut tai aikoo antaa todistajanlausunnon, jonka hän on valmis vahvistamaan tuomioistuimessa, todistajansuojelulautakunta (Getuigenbeschermingscommissie / Commission de protection des témoins) voi myöntää täydentäviä suojelutoimenpiteitä. Jos syyttäjä tai tutkintatuomari (tutkintamenettelystä riippuen) pitää täydentäviä suojelutoimenpiteitä välttämättöminä, hän esittää niitä koskevan pyynnön todistajansuojelulautakunnalle.

Raiskauksen tai sukupuolikuria ja -siveellisyyttä loukkaavan teon uhria suojellaan julkisuudelta: henkilöllisyyden paljastavien valokuvien, piirustusten tai muun aineiston julkaiseminen tai levittäminen on rangaistava teko.

Jos henkilö on perheväkivallan uhri eikä halua palata puolisoiden yhteiseen kotiin, poliisi etsii hänelle (ja hänen lapsilleen) turvallisen oleskelupaikan.

Kuulustelun suorittavaa poliisia voi myös pyytää jättämään henkilötiedot pois kuulustelupöytäkirjasta. Poliisilla on kuitenkin pyydettäessä velvollisuus antaa nämä tiedot syyttäjänvirastolle.

Vain jos henkilölle itselleen tai hänen lähiomaiselleen voi aiheutua vakavaa vahinkoa todistajanlausunnon antamisesta, tutkintatuomari (poliisilla ei ole asiassa toimivaltuuksia) voi myöntää täydellisen tai osittaisen anonymiteetin. Tutkintatuomari tekee päätöksen anonymiteetin myöntämisestä yleensä omasta aloitteestaan, mutta uhri voi myös pyytää sitä itse. Jos tutkintatuomari hylkää pyynnön, päätökseen ei voi hakea muutosta.

Osittainen anonymiteetti tarkoittaa, että uhrin henkilötietoja ei kirjata kuulustelupöytäkirjaan. Se voidaan myöntää riippumatta siitä, johtaako tutkintaa syyttäjä vai tutkintatuomari.

Täydellinen anonymiteetti tarkoittaa, että uhrin henkilöllisyys pidetään salassa koko rikosoikeudenkäynnin ajan. Se voidaan myöntää vain, jos

  • kyseessä on tutkintatuomarin johdolla tapahtuva tutkinta,
  • osittainen anonymiteetti ei riitä suojelemaan uhria,
  • uhri katsoo, että todistajanlausunnon antaminen saattaa hänet itsensä ja hänen perheenjäsenensä vaaraan, minkä vuoksi hän voi pidättyä lausunnon antamisesta,
  • rikoksen on tehnyt rikollisjärjestö tai kyseessä on törkeä rikos (esim. alaikäisen sieppaus tai murha).

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Kaikilla poliisin ja oikeuslaitoksen henkilöstöön kuuluvilla on velvollisuus antaa rikoksen uhreille tietoa ja tarvittaessa ohjata heidät erityispalvelujen piiriin. Tarjolla on useita rikoksen uhrien avustamiseen erikoistuneita palveluja. Uhrin käytettävissä on oikeudellisen menettelyn aikana jo jopa sen jälkeen seuraavat palvelut:

  • Poliisi ottaa uhrin vastaan, antaa käytännön apua ja tietoa, valmistelee kuulustelupöytäkirjan ja ohjaa asianmukaisiin palvelupisteisiin. Jos asiaa hoitava poliisivirkailija ei pysty antamaan rikoksen uhrille parasta mahdollista tukea (esim. kriisitilanteessa tai muussa erittäin vakavassa tilanteessa), uhrien tukemiseen erikoistuneet poliisin yksiköt ottavat tehtävän hoitaakseen.
  • Oikeustalossa toimivasta uhrien vastaanottopalvelusta uhri saa yksityiskohtaisia tietoja asiastaan. Jokaisessa tuomiopiirissä toimii oikeustalo (yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi). Vastaanottopalvelusta uhri saa tarvitsemaansa tukea ja apua koko oikeudellisen menettelyn ajan. Vastaanottopalvelussa työskentelevät oikeustukihenkilöt (justitieassistent / assistant de justice) ohjaavat rikoksen uhrin tarvittaessa erityispalvelujen piiriin ongelman luonteesta riippuen. Oikeustukihenkilö voi tukea uhria menettelyn emotionaalisesti haastavissa vaiheissa, kuten asiakirjoihin tutustumisessa, oikeuden istunnossa, todistusaineiston palauttamisessa tai rekonstruoinnissa.  Oikeustukihenkilö voi myös auttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan lausunnon laatimisessa.
  • Uhrien tukipalvelu tarjoaa täydentävää apua rikoksen seurausten käsittelyyn: emotionaalista ja psykososiaalista tukea, tietoa mm. rikoksen uhrin oikeuksista, vahingon korvaamisesta, oikeudenkäynnistä ja oikeudellisen avun saatavuudesta sekä apua yhteydenpidossa eri tahoihin (esim. vakuutusyhtiö, poliisi, oikeusviranomaiset, asianajotoimistot ja sairaalat). Tavallisesti poliisi tai oikeustukihenkilö ohjaa rikoksen uhrin tämän palvelun käyttäjäksi, mutta sen puoleen voi kääntyä myös oma-aloitteisesti.

Kaikki edellä mainitut palvelut ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia.

Ihmiskaupan uhreille on tarjolla erilaisia yksityisiä palveluja, joista saa lisätukea. Palvelujen koordinoinnista ja yhteistyöstä vastaa  Linkki avautuu uuteen ikkunaanyhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja rasismin torjuntaan erikoistunut keskus (Centrum voor Gelijkheid van Kansen en voor Racismebestrijding / Centre belge pour l'égalité des chances et la lutte contre le racisme). Lisäksi on olemassa useita oleskelu- ja/tai työlupaa koskevia erityissäännöksiä, joita voidaan soveltaa, mikäli henkilö tunnustetaan ihmiskaupan uhriksi (2).

Rikoksen uhri voi saada sairaanhoitoa, mutta ilman voimassa olevaa sairausvakuutusta hän voi joutua maksamaan sen itse (aiheutuneet kustannukset voi tosin sisällyttää vahingonkorvausvaatimukseen). EU:n 27 jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset voivat hyödyntää  Linkki avautuu uuteen ikkunaaneurooppalaista sairaanhoitokorttia.

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Sovitteluun voidaan ryhtyä missä tahansa oikeudellisen menettelyn vaiheessa:  poliisissa (vahingonsovittelu), kunnissa (hallinnollisia seuraamuksia koskeva sovittelu), syyttäjänvirastossa ennen syyttämispäätöksen tekemistä (rikosasian sovittelu) ja sen jälkeen, kun syyttämispäätös on tehty (restoratiivinen sovittelu).  Restoratiivinen sovittelu on mahdollista myös rangaistuksen täytäntöönpanon aikana ja sen jälkeen.

Sovittelua voidaan käyttää kaikenlaisten rikosten yhteydessä. Syyttäjä, tutkintatuomari ja tuomari ilmoittavat rikoksen uhrille sovittelumahdollisuuksista.  Uhri voi myös itse pyytää sovittelua.

Poliisin toimesta tapahtuvaa vahingonsovittelua voidaan käyttää aineellisten vahinkojen sovittamiseksi, kun on kyse vähäisistä rikkomuksista (esim. töhriminen, näpistykset ja ilkivalta). Sitä tarjotaan Leuvenin, Mechelenin ja Brysselin poliisipiireissä. Sovittelu käydään ennen kuulustelupöytäkirjan toimittamista syyttäjänvirastoon. Syyttäjälle ilmoitetaan sovittelun tuloksista, ja jos asiassa päästään sopimukseen, asian käsittely yleensä lopetetaan.

Hallinnollisia seuraamuksia (3) koskevaa sovittelua tarjotaan ennen lopullisen seuraamuksen määräämistä. Se on pakollista, jos rikoksentekijä on alle 16-vuotias.  Sovittelun ensisijaisena tavoitteena on korvata aiheutetut vahingot. Paikallishallinnon virkamiehet hoitavat sovittelun.

Rikosasian sovittelua voidaan käyttää syyttäjän ehdotuksesta, mikäli tämä katsoo, että teko ei ole sen luonteinen, että siitä kuuluisi määrätä yli kahden vuoden vankeusrangaistus tai sitä kovempi rangaistus. Sovittelu toteutetaan ennen kuin syyttäjä tekee syyttämispäätöksen, ja sen hoitavat oikeustukihenkilöt. Rikoksen uhri voi osallistua sovitteluun, jonka tavoitteena on aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen. Syyttäjä voi ehdottaa rikoksentekijälle yhtä tai useampaa täydentävää toimenpidettä (hoitoa, terapiaa, koulutusta tai yhdyskuntapalvelua). Jos tekijä ja uhri pääsevät sopimukseen vahinkojen korvaamisesta ja tekijä on suorittanut hänelle mahdollisesti ehdotetun yhden tai useamman täydentävän toimenpiteen,
asian käsittely lopetetaan (toisin sanoen syyttäjä ei vie asiaa tuomioistuimeen). Asia voidaan kuitenkin viedä tuomioistuimen käsittelyyn, jos rikoksentekijä ei noudata asetettuja ehtoja. Rikosasian sovittelu edellyttää rikoksen uhrin yhteistyötä. Jos uhri kieltäytyy sovittelusta, asia palautuu syyttäjälle, joka tekee päätöksen syytteen nostamisesta.

Restoratiivinen sovittelu on oikeudellisesta menettelystä erillinen menettely, eikä se korvaa sitä. Oikeusviranomaiset vastaavat siis kaikista rikosoikeudelliseen menettelyyn, rankaisemiseen ja rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvistä päätöksistä. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö sovittelua voi pyytää missä tahansa menettelyn vaiheessa: ennen tuomioistuinkäsittelyä ja sen aikana sekä sen jälkeen, kun tuomari on määrännyt rangaistuksen. Kuka tahansa rikosasiassa suoraan osallisena oleva voi pyytää sovittelua. Sovittelua voi siis pyytää uhrin ja rikoksentekijän lisäksi myös puoliso, perheenjäsen tai muu lähiomainen. Restoratiivisesta sovittelusta vastaa kaksi voittoa tavoittelematonta yhdistystä, Linkki avautuu uuteen ikkunaanSuggnomè Flanderissa ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanMédiante Valloniassa. Niillä on paikallistoimisto kussakin tuomiopiirissä. Sovittelussa aikaansaatu sopimus on luottamuksellinen, ja se voidaan toimittaa oikeusviranomaisille ainoastaan molempien osapuolten suostumuksella. Tuomarilla on velvollisuus mainita tuomiossaan, että asiassa on käytetty restoratiivista sovittelua, mutta hänellä ei ole velvollisuutta ottaa sopimuksen sisältöä huomioon.

Myös nuorisotuomioistuimessa voidaan käyttää sovittelua. Restoratiivinen sovittelu on mahdollista sekä syyttäjänvirastossa että nuorisotuomioistuimessa. Ryhmäneuvottelu (herstelgericht groepsoverleg / concertation de groupe) on mahdollista ainoastaan nuorisotuomioistuimessa. Nuorisotuomioistuimen tuomarin oletetaan asettavan etusijalle restoratiivisen toimenpiteen (sen sijaan, että määräisi alaikäiselle rikoksentekijälle suoraan rangaistuksen) ja ilmoittavan riidan osapuolille tällaisesta mahdollisuudesta.  Jos tekijä ja uhri pääsevät sopimukseen restoratiivisen sovittelun tuloksena, tuomari yleensä vahvistaa sopimuksen.  Hän ei voi puuttua sopimuksen sisältöön ja voi kieltäytyä sen vahvistamisesta vain, jos sisältö voi vaarantaa yleisen turvallisuuden.  Paikalliset voittoa tavoittelemattomat nuorisotyön yhdistykset huolehtivat restoratiivisesta sovittelusta ja ryhmäneuvottelusta.

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Päätökset, joita tutkinnan päätteeksi voidaan tehdä, riippuvat tutkinnan lajista.

Jos tutkinnan on suorittanut syyttäjä, hän voi päättää

  • lopettaa asian käsittelyn,
  • ehdottaa rikoksentekijälle sovintoratkaisua – jos tekijä hyväksyy ehdotuksen ja korvaa uhrin vahingot, asian käsittely lopetetaan,
  • ehdottaa rikosasian sovittelua,
  • viedä asian tuomioistuimeen.

Jos uhri on rekisteröitynyt asianomistajaksi tai nostanut siviilikanteen, hänelle tiedotetaan syyttäjän päätöksestä.

Tutkintatuomarin johtamassa tutkinnassa tutkintatuomari lähettää asiakirjat tutkintajaostolle (raadkamer / chambre du conseil). Tutkintajaosto käsittelee asian suljetuin ovin, eli lehdistöllä ja yleisöllä ei ole pääsyä istuntosaliin. Rikoksen uhri ja tämän asianajaja voivat olla läsnä, mutta ystävät ja perheenjäsenet eivät. Tutkintajaosto voi päättää

  • jättää syyttämättä, jos se katsoo, että epäiltyä vastaan ei ole riittävästi näyttöä tai että teko ei ole rikos;
  • viedä asian tuomioistuimeen, jos se katsoo, että epäiltyä vastaan on riittävästi näyttöä;
  • määrätä rikoksentekijän pakkohoitoon, jos tämä on häiriintyneessä mielentilassa tai henkisesti niin sairas, ettei hän pysty kontrolloimaan tekojaan. Tällöin epäilty voi pyytää asian käsittelyä julkisesti;
  • lykätä tuomion antamista. Tutkintajaosto voi päättää tuomion lykkäämisestä vain, jos rikoksentekijää ei ole aiemmin tuomittu yli kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomari asettaa enintään viisi vuotta kestävän koeajan, jonka aikana rikoksentekijän on noudatettava määrättyjä ehtoja. Jos rikoksentekijä tekee koeaikana uuden rikoksen tai ei noudata asetettuja ehtoja, tuomari voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Pakkohoidosta määrätessään tai tuomiota lykätessään tutkintajaosto toimii tuomioistuimena ja ratkaisee myös vahingonkorvausta koskevan siviilikanteen.

Jos rikoksen uhri on rekisteröitynyt  asianomistajaksi tai nostanut siviilikanteen (1), hänelle ilmoitetaan tutkintajaoston istunnon päivämäärä. Hänelle ilmoitetaan myös tuomioistuinkäsittelyn päivämäärä, jos asia käsitellään tuomioistuimessa.

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Syyttäjän päätökseen lopettaa asian käsittely ei voi hakea muutosta. Ottaen huomioon toisaalta asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet ja toisaalta käsittelyn lopettamisen perusteet, rikosoikeudellisen menettelyn puitteissa on (siviilioikeudellisen menettelyn lisäksi) kuitenkin mahdollista saada vahingonkorvausta seuraavasti:

  • rikkomuksista ja rikkeistä on mahdollista haastaa suoraan oikeuteen. Sitä varten on käännyttävä haastemiehen puoleen, joka toimittaa rikoksentekijälle haasteen;
  • rikoksen uhri voi myös esittää tutkintatuomarille rangaistusvaatimuksen nostamalla  siviilikanteen asianosaisena (1), jolloin tutkintatuomarin on aloitettava tutkinta. Rikoksen uhrin on tehtävä asiasta ilmoitus tutkintatuomarille kirjallisesti tai suullisesti. Tutkintatuomari laatii siviilikanteesta pöytäkirjan. Tutkintatuomari voi pyytää uhria maksamaan takuun, jolla on tarkoitus kattaa tulevat oikeudenkäyntikustannukset. Tutkintatuomari myös määrää takuusumman. Uhrin on hyvä tietää, että tutkintajaosto voi  tutkinnan päätteeksi päättää, ettei asiaa viedä tuomioistuimeen, koska epäiltyä vastaan ei ole riittävästi näyttöä. Uhrin on myös muistettava vahvistaa asianosaisena nostamansa siviilikanne oikeuden istunnossa.

Jos rikoksentekijä on alaikäinen, suoraan haastaminen tai siviilikanteen nostaminen asianosaisena ei ole mahdollista.

Rikoksen uhri voi siviilikannetta ajavana asianosaisena (1) hakea syytejaostolta (inbeschuldigingstelling / chambre de mise en accusation) muutosta mihin tahansa tutkintajaoston päätökseen, myös syyttämättäjättämispäätökseen. Syytejaoston päätökseen ei voi hakea muutosta, eikä rikoksentekijää voi sen jälkeen haastaa suoraan.

Jos tutkintajaosto on tehnyt vahingonkorvausta koskevan päätöksen (rikoksentekijän pakkohoitoon määräämisen tai tuomion lykkäämisen yhteydessä), muutosta voi hakea ainoastaan vahingonkorvausasiaan mutta ei itse tuomioon. Muutosta on haettava 15 päivän (tai kolmen, jos rikoksentekijä on tutkintavankeudessa) kuluessa tuomioistuimen kirjaamossa. Sen johdosta syytejaosto tutkii siviilikanteen uudelleen.

Rikoksen uhri  voi nostaa kanteen myös siviilituomioistuimessa, jos hän ei syystä tai toisesta ole osallistunut rikosoikeudelliseen menettelyyn. Se on mahdollista myös siinä tapauksessa, että syyttäjänvirasto on lopettanut asian käsittelyn. Siviilituomioistuimen tuomari panee asian vireille haastamalla vahinkoa aiheuttaneen henkilön, paitsi jos kaikki osapuolet ovat valmiita tulemaan oikeuteen vapaaehtoisesti. Jos vakuutusyhtiö on asiassa osallinen (esim. liikenneonnettomuuden jäljiltä), myös se voidaan haastaa suoraan. Siviilioikeudellinen menettely eroaa merkittävästi rikosoikeudellisesta menettelystä. Siviilikanteen voi nostaa myös siviilituomioistuimessa (esim. jos rikoksen uhri ei ole osallistunut rikosoikeudenkäyntiin tai jos asian käsittely on päätetty lopettaa). Siviilituomioistuimessa rikoksen uhrin on osoitettava, että on tapahtunut virhe. Jos rikosoikeudellinen menettely on vireillä samanaikaisesti, siviilituomioistuimen on lykättävä päätöksentekoaan, kunnes rikosasiassa on annettu päätös. Lisäksi siviilituomioistuimen tuomarin on noudatettava rikosasiassa annettua päätöstä. Asian vireillepano siviilituomioistuimessa on maksullista.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Kaikki edellä kuvatut oikeudet kuuluvat myös ulkomaalaiselle rikoksen uhrille. Lisäksi ulkomaalaiselle rikoksen uhrille myönnetään joitakin lisäoikeuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa oikeudelliseen menettelyyn osallistumista.

Rikoksen uhrilla on oikeus maksuttomaan tulkkiin, jos hän ei puhu alueen virallista kieltä. Lausunnon voi myös kirjoittaa itse (tai pyytää poliisia kirjaamaan lausunnon uhrin äidinkielellä).  Jos rikoksen uhri on poistunut maasta, syyttäjä tai tutkintatuomari voi kuulla häntä video- tai teleneuvottelulla.

Turvapaikanhakijalla on automaattisesti oikeus asianajajaan toisen vaiheen oikeusavun puitteissa.

Lisätietoja

  • perustuslaki –  Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • oikeudenkäyntilaki –  Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • rikosoikeudenkäyntilaki –  Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • 5. elokuuta 1992 annettu poliisilaki –  Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • 1. elokuuta 1985 annettu laki veroja koskevista ja muista säännöksistä – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • 29. kesäkuuta 1964 annettu laki tuomion lykkäämisestä, tuomion täytäntöönpanon lykkäämisestä ja koeajasta –  Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi
  • 4. toukokuuta 1997 annettu sisäasiainministeriön yleiskirje GPI 58 rikoksen uhrien kohtelusta yhdistetyissä poliisivoimissa – hollanniksi
  • muutoksenhakutuomioistuinten syyttäjäkollegion yleiskirje COL 5/2009 yhdenmukaisten rikosilmoitustodistusten käytöstä, todistusten antamista koskevista ohjeista poliisille ja yleiskirjeen COL 8/2005 muuttamisesta, 20. joulukuuta 2012 tarkistettu versio
  • 26. syyskuuta 2008 annettu yleiskirje ihmiskaupan uhreja ja/tai tiettyjen ihmissalakuljetuksen vakavien muotojen uhreja koskevasta monialaisesta yhteistyöstä – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi
  • 12. marraskuuta 2012 annettu oikeusministerin, sisäministerin ja syyttäjäkollegion yhteinen yleiskirje COL 16/2012 uhrien vastaanotosta syyttäjänvirastoissa ja tuomioistuimissa
  • 12. marraskuuta 2012 annettu oikeusministerin, sisäministerin ja syyttäjäkollegion yhteinen yleiskirje COL 17/2012 vainajan kunnioittavasta käsittelystä, kuolemantapauksen ilmoittamisesta, arvokkaasta hyvästijätöstä ja tapahtumapaikan siivoamisesta tapauksissa, joissa oikeusviranomaisilla on rooli
  • 20. joulukuuta 2012 annettu oikeusministerin, sisäministerin ja syyttäjäkollegion yhteinen yleiskirje COL 18/2012 tilapäisestä asumiskiellosta perheväkivaltatapauksissa
  • 18. joulukuuta 2003 annettu kuninkaallinen asetus ehtojen vahvistamisesta kokonaan tai osittain maksuttomalle toisen vaiheen oikeusavulle tai tavalliselle oikeusavulle  – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi
  • 16. toukokuuta 2004 annettu kuninkaallinen asetus ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumisesta – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi
  • 13. kesäkuuta 1999 annettu kuninkaallinen asetus oikeusministeriön alaisten oikeustalojen toiminnasta – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • 28. joulukuuta 1950 annettu kuninkaallinen asetus rikosoikeudellisen menettelyn kustannuksista
  • 7. huhtikuuta 1998 tehty valtion ja flaaminkielisen yhteisön yhteistyösopimus rikoksen uhrien hoidosta – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi
  • 5. kesäkuuta 2009 tehty valtion, flaaminkielisen yhteisön, ranskankielisen yhteisön, ranskankielisen yhteisön komission ja pääkaupunkialueen yhteisen komission yhteisymmärryspöytäkirja rikoksen uhrien hoidosta – hollanniksi ja ranskaksi
  • 5. kesäkuuta 2009 tehty valtion, ranskankielisen yhteisön ja Vallonian yhteisymmärryspöytäkirja rikoksen uhrien hoidosta – hollanniksi ja ranskaksi
  • 5. kesäkuuta 2009 tehty valtion ja saksankielisen yhteisön yhteisymmärryspöytäkirja rikoksen uhrien hoidosta – hollanniksi, ranskaksi ja saksaksi
1. Siviilikannetta ajava asianosainen

Rikoksen uhri voi nostaa siviilikanteen missä tahansa oikeudellisen menettelyn vaiheessa  siinäkin tapauksessa, ettei hän ole tehnyt rikosilmoitusta poliisille. Siviilikannetta ajavan asianosaisen asemaan liittyy asianomistajalle kuuluvien oikeuksien lisäksi oikeus

vaatia vahingonkorvausta,
tulla kuulluksi oikeuden istunnossa,
saada kustannukset korvattua oikeudenkäynnin päätteeksi,
käyttää tulkin palveluja oikeudenkäynnin aikana,
jos siviilikannetta pidetään hyväksyttävänä ja perusteltuna, rikoksen uhri saa joitakin rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyviä oikeuksia ilman, että hänen tarvitsee tehdä tuomion täytäntöönpanosta vastaavalle tuomarille niiden tunnustamista koskevaa hakemusta.
Siviilikanteen voi nostaa erillisellä ilmoituksella siinä tapauksessa, että syyttäjä on jo käynnistänyt oikeudenkäynnin. Se on mahdollista koko tutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn ajan mutta ei enää muutoksenhakuvaiheessa. Jos kyseessä on rike tai rikkomus, uhri voi esittää siviilikanteen tutkintatuomarille.  Tutkintatuomarin velvollisuutena on tällöin aloittaa tutkinta. Sen päätteeksi tutkintajaosto voi kuitenkin päättää, ettei epäillyn viemiseksi oikeuteen ole riittävästi näyttöä.
Jos rikoksen uhri haluaa saada vahingonkorvausta, hänen on todistettava kärsimänsä vahinko. Tuomioistuin arvioi vaatimuksen ja joko hyväksyy tai hylkää sen.
Siviilikannetta ajavalla asianosaisella on oikeus viedä asia syytejaoston käsiteltäväksi, jos tutkintatuomarin johtama tutkinta ei ole valmistunut vuoden kuluessa sen aloittamisesta. Tällä tavoin hän voi epäsuorasti valvoa tutkinnan etenemistä.
2. Ihmiskaupan uhrille myönnettävä suojeluasema
Belgiassa otettiin 1990-luvun alussa käyttöön järjestelmä, jossa ihmiskaupan uhreille voidaan myöntää oleskelulupa. Seuraaviin ryhmiin kuuluvat rikoksen uhrit voivat saada ihmiskaupan uhreille tarkoitetun suojeluaseman:
ihmiskaupan (eli seksuaalisen riiston eri muotojen, pakotetun kerjäämisen, taloudellisen riiston, elinten poistamisen ja rikoksiin pakottamisen) uhrit,
ihmissalakuljetuksen (eli laittomassa maahanmuutossa voiton tavoittelemiseksi avustamisen) uhrit raskauttavissa olosuhteissa. Uhrit, joita on kohdeltu väkivaltaisesti tai joiden henki on vaarannettu, voivat saada kyseisen aseman.
Ihmiskaupan uhrin suojeluaseman saaneeseen henkilöön voidaan soveltaa erityissääntöjä oleskelu- ja työluvan suhteen edellyttäen, että hän
lopettaa kanssakäymisen epäiltyjen tekijöiden kanssa,
osallistuu pakolliseen tukitoimintaan siihen erikoistuneessa, toimivaltaisten viranomaisten hyväksymässä vastaanottokeskuksessa,
tekee yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa antamalla lausuntoja tai tekemällä rikosilmoituksen.
3. Hallinnolliset seuraamukset
Hallinnollisia seuraamuksia määräävät paikallisviranomaiset. Ne eivät ole rikosoikeudellisia seuraamuksia. Paikallisviranomaisilla on toimivalta rangaista tietyistä lievistä rikkomuksista ja haitanteosta määräämällä hallinnollisia seuraamuksia (sakot, rakennusten tai laitosten sulkeminen, lupien ja valtuutusten keskeyttäminen). Kunta voi määrätä seuraamuksia esimerkiksi omien sääntöjensä rikkomisesta ja tietyistä ilkivallan muodoista. Syytteen nostaminen ei ole suoraan riippuvainen syyttäjästä.
Päivitetty viimeksi: 07/01/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

2 – UHRIN OIKEUDET OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA

Miten pääsen osallistumaan oikeudenkäyntiin?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Voinko saada oikeusapua?

Miten saan suojaa, jos olen vaarassa?

Miten voin vaatia rikoksentekijältä vahinkonkorvausta ja saada valtiolta korvausta?

Onko sovittelu rikoksentekijän kanssa mahdollista?

Olen ulkomaalainen. Miten oikeuteni on suojattu?

Lisätietoja

Miten pääsen osallistumaan oikeudenkäyntiin?

Asianomistajalle tai siviilikannetta ajavalle asianosaiselle (1) ilmoitetaan kirjallisesti päivä­määrä, jona asia käsitellään tuomioistuimessa. Siviilikanteen nostaminen on mahdollista vielä tässä vaiheessa ja aina suullisen käsittelyn päättämiseen asti. Jos rikoksen uhrilla ei ole asian­ajajaa ja hän haluaa nostaa oikeudenistunnossa siviilikanteen, hänen on

  • oltava paikalla ajoissa,
  • ilmoittauduttava oikeudenpalvelijalle (zittingsdeurwaarder / huissier de justice) ja varmistettava, että kyseessä on oikea istuntosali,
  • mentävä tuomioistuimen puheenjohtajan luo tämän kutsuessa syytetty(j)ä, jo(i)lle uhri haluaa esittää vahingonkorvausvaatimuksen,
  • luovutettava asiakirja-aineisto, joka sisältää vahingon todistavat asiakirjat,
  • luovutettava asiakirjoista jäljennös syytetyn/syytettyjen asianajajalle,
  • pidettävä alkuperäiset asiakirjat itsellään,
  • vastattava puheenjohtajan mahdollisesti esittämiin kysymyksiin. Puheenjohtaja vahvistaa vahingonkorvausvaatimuksen.

Oikeudenistunnot ovat yleensä julkisia, eli kuka tahansa 14 vuotta täyttänyt saa seurata oikeudenkäyntiä. Salissa saavat siis olla läsnä rikoksen uhrin ystävät, naapurit ja perheen­jäsenet samoin kuin tiedotusvälineiden edustajat ja muut asiasta kiinnostuneet. Asiaa käsitellään suljetuin ovin ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa (esim. seksuaali­rikoksissa). Tällöin yleisöä ja tiedotusvälineitä ei päästetä istuntosaliin. Rikoksen uhri voi pyytää tuomarilta asian käsittelyä suljetuin ovin. Mahdollisuudesta säädetään laissa tiettyjen seksuaalirikosten, esimerkiksi raiskauksen tai sukupuolikuria ja -siveellisyyttä loukkaavan teon, uhriksi joutuneille. Myös tuomari voi määrätä asian käsiteltäväksi suljetuin ovin, jos kyseessä on alaikäinen tai jos asianosaisten yksityiselämän suojelu sitä edellyttää. Tuomion julistaminen tapahtuu aina julkisessa istunnossa.

Jos rikoksen uhri esittää vahingonkorvausvaatimuksen (siviilikanteen), hänen on pystyttävä todistamaan kärsimänsä vahinko. Tuomari arvioi siviilikanteen asian käsittelyn päätteeksi. Siviilikannetta ajavan asianosaisen on oltava edustettuna oikeudenistunnossa. Jos rikoksen uhri ei halua olla tekemisissä rikoksentekijän kanssa (syytettyä kun ei voi kieltää olemasta läsnä istuntosalissa), asianajaja voi osallistua keskusteluihin hänen puolestaan. Henkilö­kohtaisesti on oltava läsnä ainoastaan todistajana.

Asiasta ei saa keskustella syyttäjän (procureur des Konings / procureur du Roi) kanssa.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Rikostutkinnan aikana lausunnon antanutta rikoksen uhria ei kutsuta automaattisesti tuomio­istuimeen vahvistamaan lausuntonsa, paitsi jos asia käsitellään rikostuomioistuimessa (2) (Hof van Assisen / cour d'assises).

Jos rikoksen uhri kutsutaan tuomioistuimeen henkilökohtaisesti ja hän on suojelun kohteena ja/tai hän ei ole maassa, häntä voidaan kuulla video- tai teleneuvottelulla. Tarvittaessa hänen äänensä voidaan muuntaa ja kasvot peittää.

Jos rikoksen uhri kutsutaan oikeuteen todistajaksi, hän voi hakea korvausta, joka muodostuu kiinteämääräisestä korvauksesta (todistajanpalkkio) ja kilometrikorvauksesta (matkakulu­korvaus). Korvausta haetaan sen tuomioistuimen kirjaamosta, jossa rikoksen uhri on esiintynyt todistajana. Korvausta hakiessa on esitettävä oikeudenpalvelijan rikoksen uhrille palauttama kutsu saapua tuomioistuimeen ja henkilötodistus. Korvaus maksetaan heti kirjaamon aukioloaikana.

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Alaikäistä rikoksen uhria suojellaan julkisuudelta: uhrin henkilöllisyyden paljastavien kuvien, piirrosten tai muun aineiston julkaiseminen tai levittäminen on rangaistava teko.

Jos kuulustelusta on audiovisuaalinen tallenne, alaikäisen uhrin henkilökohtaista läsnäoloa oikeudenkäynnissä ei vaadita, paitsi jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena totuuden selvittämiseksi. Tuomioistuimen on tällöin määrättävä henkilö saapumaan tuomioistuimeen ja perusteltava määräys. Rikoksen uhri voi pyytää tuomarilta asian käsittelyä suljetuin ovin. Mahdollisuudesta säädetään laissa tiettyjen seksuaalirikosten, esimerkiksi raiskauksen tai sukupuolikuria ja -siveellisyyttä loukkaavan teon, uhriksi joutuneille. Myös tuomari voi määrätä asian käsiteltäväksi suljetuin ovin, jos kyseessä on alaikäinen tai jos asianosaisten yksityiselämän suojelu sitä edellyttää.

Voinko saada oikeusapua?

Siviilikannetta ajava asianosainen voi valita, onko hän itse läsnä oikeudenkäynnissä vai edustaako häntä asianajaja.

Rikoksen uhri voi saada alustavia ja suuntaa-antavia neuvoja osana ensivaiheen oikeusapua (juridische eerstelijnbijstand / aide juridique de première ligne), joka on asianajajien määrä­päivinä ja -kellonaikoina antamaa maksutonta neuvontaa. Tarvittaessa he ohjaavat uhrin erityispalvelujen piiriin. Neuvontaa annetaan esimerkiksi tuomioistuimissa, rauhantuomarin tiloissa, oikeustaloissa ja joskus myös kunnan-/kaupungintalolla. Jokaisessa tuomiopiirissä toimii oikeustalo (justitiehuis / maison de justice), jonka yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi. Vaihtoehtoisesti voi olla yhteydessä uhrien tukipalveluun.

Jos uhri tarvitsee yksityiskohtaisempaa neuvontaa tai apua taikka edustuksen, hänen on käännyttävä asianajajan puoleen. Tällainen toisen vaiheen oikeusapu (juridische tweedelijn­bijstand / aide juridique de deuxième ligne) on henkilön tulotasosta riippuen joko osittain tai kokonaan maksutonta. Tietyillä erityisasemassa olevilla henkilöillä, kuten alaikäisillä ja henkisesti vajaakykyisillä, on oikeus maksuttomaan asianajajaan.

Mikäli uhri haluaa toisen vaiheen oikeusapua, hänen on mentävä Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusaputoimistoon, jollainen toimii jokaisessa tuomioistuinrakennuksessa. Siellä uhrin on esitettävä asiakirjat, jotka osoittavat, että hän kuuluu johonkin edellä mainituista erityisryhmistä tai että hänen nettotulonsa ovat riittämättömät. Oikeusaputoimisto tekee päätöksen 15 päivässä. Jos hakemus hyväksytään, rikoksen uhrille toimitetaan hänelle osoitetun asianajajan yhteystiedot. On myös mahdollista kysyä itse valitsemaltaan asianajajalta, suostuuko tämä työskentelemään toisen vaiheen oikeusavun puitteissa. Jos asianajaja suostuu, hän ottaa uhrin sijasta yhteyttä oikeusaputoimistoon tämän hakemuksen hyväksymiseksi.

Jos rikoksen uhrin tulot ovat vähäiset, hän voi tietyin edellytyksin pyytää vapautusta joistakin oikeudenkäyntimaksuista (esim. haastemaksuista ja asiakirjojen kopiointimaksuista) oikeus­apujärjestelmän puitteissa. Tätä koskeva hakemus on toimitettava oikeusaputoimistoon siinä tuomioistuimessa, jossa asia on vireillä. Jos rikoksen uhri on jo nostanut siviilikanteen (ks. jäljempänä), hän voi esittää hakemuksen suoraan asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle, myös suullisesti.

Uhrin on myös syytä olla yhteydessä vakuutusyhtiöönsä sen selvittämiseksi, kattaako hänen vakuutusturvansa myös oikeusturvan.

Istunnon aikana apua voi saada myös uhrien vastaanotossa työskenteleviltä oikeustuki­henkilöiltä tai uhrien tukipalvelun työntekijöiltä.

Miten saan suojaa, jos olen vaarassa?

Jos rikoksen uhri on rikosoikeudenkäynnin aikana vaarassa ja tutkintatuomari on myöntänyt hänelle tutkintavaiheessa osittaisen tai täydellisen anonymiteettisuojan, häntä voidaan oikeudenkäynnissä kuulla video- tai teleneuvottelulla. Tarvittaessa hänen äänensä voidaan muuntaa ja kasvot peittää.

Jos rikoksen uhria tarvitaan oikeudessa todistajana eikä hän ole antanut lausuntoa tutkinnan aikana, tuomari voi määrätä, että uhrin henkilötietoja ei kirjata istunnon pöytäkirjaan.

Raiskauksen tai sukupuolikuria ja -siveellisyyttä loukkaavan teon uhria suojellaan julkisuudelta: uhrin henkilöllisyyden paljastavien kuvien, piirrosten tai muun aineiston julkaiseminen tai levittäminen on rangaistava teko.

Jos syytetty ei ole tutkintavankeudessa ja rikoksen uhri pelkää joutuvansa kasvotusten syytetyn kanssa ennen istunnon alkua, hän voi ottaa yhteyttä oikeustukihenkilöön. Joissakin tuomioistuinrakennuksissa on erilliset odotushuoneet, jotta tällainen kohtaaminen voidaan välttää.

Miten voin vaatia rikoksentekijältä vahingonkorvausta ja saada valtiolta korvausta?

Jos rikoksen uhri haluaa vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudenkäynnissä, hänen on nostettava siviilikanne. Korvausta voi vaatia kaikenlaisesta kärsitystä vahingosta, kuten fyysisistä vammoista ja niihin liittyvistä lääkärikuluista, henkisistä kärsimyksistä, aineellisista vahingoista (esim. ansioiden, kouluvuoden tai työpaikan menetyksestä tai ajoneuvolle tai vaatteille aiheutuneesta vahingosta) ja hautajaismenoista.

Rikostuomioistuin arvioi siviilikanteen ja määrää vahingonkorvauksen maksettavaksi, jos rikoksentekijä todetaan syylliseksi. Tämän jälkeen tuomioistuin arvioi vahingonkorvaus­vaatimuksen sisällön.

Rikoksen uhri voi nostaa kanteen myös siviilituomioistuimessa, jos hän syystä tai toisesta ei ole ollut osallisena rikosoikeudenkäynnissä. Tämä on mahdollista silloinkin, kun syyttäjä on päättänyt lopettaa asian käsittelyn. Asia pannaan vireille siviilituomioistuimessa haastamalla vahingon aiheuttanut osapuoli, paitsi jos kaikki asianosaiset ovat valmiita saapumaan tuomioistuimeen vapaaehtoisesti. Jos vakuutusyhtiö on asiassa osallisena (esim. liikenne­onnettomuuden seurauksena), myös sen edustaja voidaan haastaa oikeuteen. Siviilioikeuden­käynti on olennaisesti erilainen kuin rikosoikeudenkäynti. Siinä rikoksen uhrin on osoitettava, että vastapuoli on vastuussa hänelle aiheutuneesta vahingosta. Todisteena voidaan käyttää jäljennöksiä (päättyneen) rikosoikeudenkäynnin asiakirjoista. Jos rikosasia on vireillä samanaikaisesti, siviilituomioistuimen on odotettava, kunnes rikostuomioistuin on tehnyt asiassa päätöksen. Rikostuomioistuimen päätös sitoo siviilituomioistuinta. On hyvä tietää, että kanteen nostamisesta siviilituomioistuimessa aiheutuu kustannuksia.

Jos syyttäjä on pannut vireille menettelyn rikoskanteen hylkäämiseksi (sovintoratkaisu tai sovittelu rikosasioissa), rikoksen uhri voi yrittää saada rikoksentekijältä vahingonkorvausta myös sitä kautta. Uhri saa yleensä vahingonkorvausta tapauksissa, joissa syyttäjä ehdottaa rikoksentekijälle rikosasian sovittelua tai sovintoratkaisua.

Aiheutuneista vahingoista ei aina ole mahdollista saada vahingonkorvausta rikoksentekijältä (esim. jos rikoksentekijää ei voida tunnistaa tai häntä ei löydetä) tai vakuutusyhtiöltä. Jos uhri on joutunut tahallisen väkivallanteon kohteeksi, hän voi saada tietyissä olosuhteissa ja tietyin edellytyksin korvausta valtiolta. Mahdollisuudesta saada vahingonkorvausta valtiolta on tarkempia tietoja rikoksen uhreille Belgiassa maksettavia korvauksia käsittelevällä Euroopan oikeudellisen verkoston tietosivulla (sivut ovat saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaansaksaksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi ja muilla kielillä).

Jos syytetty todetaan syylliseksi, hän on velvollinen korvaamaan rikoksen uhrille kustannukset, joita tälle on aiheutunut siviilikanteen nostamisesta. Näihin kustannuksiin kuuluu osa uhrin asianajajalleen maksamista palkkiosta. Tuomari päättää korvauksen määrästä tuomion julistamisen yhteydessä.

Jos epäilty todetaan syyttömäksi menettelyssä, jonka uhri on pannut vireille haastamalla rikoksentekijän tai nostamalla siviilikanteen, tuomari voi määrätä uhrin maksamaan kaikki epäillylle ja valtiolle aiheutuneet kustannukset tai määrittämänsä osuuden niistä.

Onko sovittelu rikoksentekijän kanssa mahdollista?

Restoratiivisen sovittelun aloittamista voi pyytää missä tahansa menettelyn vaiheessa: ennen asian viemistä oikeuteen, tuomioistuinkäsittelyn aikana ja vielä sen jälkeenkin, kun tuomari on määrännyt rangaistuksen. Restoratiivinen sovittelu on oikeudellisesta menettelystä erillinen järjestely, eikä korvaa sitä. Oikeuslaitos on siis vastuussa kaikista rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevista päätöksistä, rankaisemisesta ja rangaistusten täytäntöönpanosta.

Restoratiivisesta sovittelusta ei vastaa valtio vaan kaksi voittoa tavoittelematonta yhdistystä, Linkki avautuu uuteen ikkunaanSuggnomè Flanderissa ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanMédiante Valloniassa. Niillä on paikallistoimisto kussakin tuomio­piirissä.

Restoratiivisessa sovittelussa aikaansaatu sopimus on luottamuksellinen, ja se voidaan toimittaa tuomioistuimeen ainoastaan molempien osapuolten suostumuksella. Tuomari on velvollinen mainitsemaan tuomiossa, että asiassa on käytetty restoratiivista sovittelua, mutta hänellä ei ole velvollisuutta ottaa huomioon aikaansaadun sopimuksen sisältöä.

Nuorisotuomioistuimen tuomari voi tuomiossa määrätä joko restoratiivisesta sovittelusta tai ryhmäneuvottelusta (herstelgericht groepsoverleg / concertation de groupe).

Olen ulkomaalainen. Miten oikeuteni on suojattu?

Jos siviilikannetta ajava asianosainen (1) tai todistaja ei puhu kieltä, jolla menettely tapahtuu, hänelle osoitetaan tulkki. Asiakirjojen käännättäminen on kuitenkin maksullista.

Lisätietoja:

  • 1. elokuuta 1985 annettu laki veroja koskevista ja muista säännöksistä – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • 8. huhtikuuta 1965 annettu laki nuorten suojelusta, rikokseksi luokiteltuun tekoon syyllistyneiden alaikäisten vastuusta ja kyseisen teon aiheuttaman vahingon korvaamisesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi
  • perustuslaki – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • rikosoikeudenkäyntilaki – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi
  • oikeudenkäyntilaki – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • 28. joulukuuta 1950 annettu asetus oikeudenkäyntikustannuksia rikosasioissa koskevista yleisistä säännöistä
1. Siviilikannetta ajava asianosainen
Rikoksen uhri voi nostaa siviilikanteen tuomioistuimessa missä tahansa oikeudenkäynnin vaiheessa siinäkin tapauksessa, että uhri ei ole tehnyt rikosilmoitusta poliisille. Siviilikannetta ajavan asianosaisen asemaan liittyy asianomistajalle kuuluvien oikeuksien lisäksi oikeus
  • vaatia vahingonkorvausta
  • tulla kuulluksi suullisen käsittelyn aikana tuomioistuimessa
  • saada kustannukset korvattua oikeudenkäynnin päätteeksi
  • pyytää tulkkauspalveluja oikeudenkäynnin ajan
  • nauttia tietyistä oikeudenkäyntiin liittyvistä oikeuksista ilman, että täytäntöönpano­tuomarille tarvitsee tehdä niiden tunnustamista koskeva hakemus. Edellytyksenä on, että siviilikanne otetaan käsiteltäväksi ja se on perusteltu.
Syyttäjän jo vireille panemaan oikeudenkäyntiin voi liittyä siviilikannetta ajavana asian­osaisena myös tekemällä erillisen ilmoituksen. Se on mahdollista koko tutkinnan ja varsinaisen oikeudenkäynnin ajan, mutta ei enää muutoksenhakuvaiheessa. Jos kyseessä on rike tai rikos, uhri voi nostaa siviilikanteen tutkintatuomioistuimessa. Tällöin tutkinta­tuomarin velvollisuutena on käynnistää oikeudellinen tutkinta. Sen päättymisen jälkeen tutkintajaostolla (raadkamer / chambre du conseil) on kuitenkin vapaat kädet päättää, riittääkö näyttö epäillyn viemiseksi tuomioistuimeen.
Jos rikoksen uhri haluaa saada vahingonkorvausta, hänen on todistettava kärsimänsä vahinko. Tuomioistuin arvioi korvausvaatimuksen ja joko hyväksyy tai hylkää sen.
Siviilikannetta ajavalla asianosaisella on oikeus viedä asia syytejaoston (kamer van inbeschuldigingstelling / chambre des mises en accusation) käsiteltäväksi, jos oikeudellinen tutkinta ei ole valmistunut vuoden kuluessa sen aloittamisesta. Tällä tavoin hän voi epä­suorasti valvoa tutkinnan etenemistä.
2. Rikostuomioistuin
Rikostuomioistuin (yhteystiedot saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi) on tilapäinen tuomio­istuin, joka voidaan kutsua koolle missä tahansa Belgian maakunnassa ja Brysselin tuomio­piirissä. Sillä on toimivalta käsitellä kaikkia rikoksia (ts. vakavimmat rangaistavat teot, kuten murha, josta määrättävä rangaistus on viidestä vuodesta elinkautiseen), poliittisia rikoksia ja painovapausrikoksia (paitsi jos niiden motiivina on rasismi tai muukalaisviha). Rikostuomio­istuin muodostetaan erikseen jokaista asiaa varten toisin kuin muut tuomioistuimet, jotka ovat pysyviä. Rikostuomioistuimen puheenjohtajana toimii muutoksenhakutuomioistuimen tuomari. Häntä avustaa kaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomaria (assessor/assesseur). Valamiehistö muodostuu 12 jäsenestä, jotka valitaan arpomalla ja joista enintään kaksi kolmasosaa saa olla samaa sukupuolta. Valamiehistön jäsenet valitaan äänioikeutetuista kansalaisista, joilla on myös kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet. Heidän on oltava 28–65-vuotiaita, luku- ja kirjoitustaitoisia, eikä heitä saa olla tuomittu yli neljän kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen tai yli 60 tunnin yhteiskuntapalveluun. Valamiehistö päättää ainoastaan syyllisyydestä ja yhdessä ammattituomareiden kanssa määrättävästä rangaistuksesta. Rikostuomioistuimen tuomiosta voi valittaa ainoastaan kassaatiotuomioistuimeen (Hof van Cassatie / Cour de cassation).
Päivitetty viimeksi: 07/01/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

3 – UHRIN OIKEUDET (ENSIMMÄISEN) OIKEUDENKÄYNNIN PÄÄTYTTYÄ

Voinko hakea muutosta, jos epäiltyä ei tuomita syylliseksi?

Onko jatkovalitus mahdollinen?

Mitä oikeuksia minulla on sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen?

Lisätietoja

Voinko hakea muutosta, jos epäiltyä ei tuomita syylliseksi?

Jos rikoksen uhri on nostanut asianosaisena siviilikanteen, hän voi hakea muutosta, jos tuomioistuin on hylännyt hänen esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen tai jos hän pitää korvausta liian pienenä. Rikoksen uhri ei voi kuitenkaan hakea muutosta langettavaan tai vapauttavaan tuomioon. Sen voi tehdä ainoastaan yleinen syyttäjä.

Uhrin on toimittava nopeasti, koska rikosoikeudellisissa asioissa muutosta on haettava 15 päivän kuluessa. Hakemus toimitetaan alkuperäisen tuomion antaneen tuomioistuimen kirjaamoon, joka antaa asiassa lisätietoja. Ylemmässä oikeusasteessa asia tutkitaan ja käsitellään uudelleen. Hakijalle ilmoitetaan kyseisen käsittelyn paikka ja aika. Menettely ylemmässä oikeusasteessa on kutakuinkin sama kuin ensimmäisessä oikeusasteessa. Hakijan ei tarvitse nostaa uutta siviilikannetta. Sen sijaan jos siviilikannetta ei ole nostettu aiemmassa vaiheessa, sitä ei tehdä ensimmäistä kertaa ylemmässä oikeusasteessa.

Rikostuomioistuimen (Hof van Assisen / Cour d'assises) antamaan tuomioon ei voi hakea muutosta, mutta asianosainen voi vedota kassaatiotuomioistuimeen (Hof van Cassatie / Cour de cassation).

Onko jatkovalitus mahdollinen?

Ylemmässä oikeusasteessa annettuun tuomioon ei voi hakea muutosta.

Rikostuomioistuimen antamaan tuomioon ei voi hakea muutosta, mutta asianosainen voi vedota Linkki avautuu uuteen ikkunaankassaatiotuomioistuimeen.

Kassaatiotuomioistuin ei ota kantaa tosiseikkoihin, vaan tarkistaa, onko asian käsittelyssä tapahtunut menettelyvirheitä tai onko lakia sovellettu tai tulkittu väärin. Kassaatiotuomio­istuin voi vain vahvistaa tai kumota tuomion. Se ei voi tutkia asiaa eikä tehdä siitä uutta päätöstä. Jos kassaatiotuomioistuin päättää kumota tuomion, se lähettää asian takaisin sen oikeusasteen tuomioistuimeen, jossa sen kumoama tuomio alun perin annettiin. Kassaatiotuomioistuimen päätös ei ole sitova.

Mitä oikeuksia minulla on sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen?

Rikoksen uhrin on hyvä tietää, ettei hänelle automaattisesti ilmoiteta tuomioistuimen tuomiosta (paitsi jos hän on nostanut siviilikanteen). Jos uhri tai tämän asianajaja ei ole läsnä tuomiota julistettaessa, uhrin on otettava itse yhteyttä viranomaisiin tai pyydettävä oikeus­tukihenkilöä ilmoittamaan tuomiosta.

Rikoksen uhri voi tietyin edellytyksin pyytää tulla kuulluksi ja/tai saada tietoa tekijälle tarjolla olevista vankeusrangaistuksen täytäntöönpanotavoista. Niitä ovat esimerkiksi poistumisluvat, osa-aikainen vankeusrangaistus, etävalvonta, väliaikainen vapauttaminen maasta poistamista tai luovuttamista silmällä pitäen sekä ehdonalainen vapaus.

Jos rikoksen uhrin nostama siviilikanne on perusteltu ja se otetaan käsiteltäväksi, uhri voi tietyissä tapauksissa pyytää saada tietoja ja/tai tulla kuulluksi tuomion täytäntöönpanotavasta päätettäessä.

Muussa tapauksessa uhri voi panna rangaistuksen täytäntöönpanosta päättävässä tuomioistuimessa (strafuitvoeringsrechter / juge de l'application des peines) vireille menettelyn uhrin asemansa tunnustamiseksi. Kyseinen tuomioistuin ratkaisee, onko rikoksen uhrilla asiassa oikeutettu etu.

Rikoksen uhrilla on tietyin edellytyksin seuraavat oikeudet:

  • oikeus saada tietoa päätöksistä, jotka koskevat rangaistuksen jonkin täytäntöön­panotavan myöntämistä tuomitulle (esim. ensimmäinen poistumislupa, etävalvonta tai ehdonalainen vapaus);
  • oikeus ehdottaa erityisehtoja, joita tuomitulle saatetaan asettaa ja jotka olisivat uhrin edun mukaisia;
  • oikeus tulla kuulluksi erityisehdoista, joita tuomitulle saatetaan asettaa uhrin eduksi.

Esimerkkejä:

  • Uhri voi pyytää, että rangaistuksesta päättävä tuomioistuin kuulee häntä ehdoista, joita tuomitulle saatetaan asettaa etävalvonnan myöntämisen yhteydessä.
  • Uhri voi pyytää, että rangaistuksesta päättävä tuomioistuin ilmoittaa hänelle ehdon­alaisen vapauden myöntämisestä.
  • Uhri voi pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos oikeusministeri myöntää vangille poistumisluvan.

Jos rikoksen uhri haluaa käyttää näitä oikeuksia, hänen on täytettävä rikoksen uhrin lausunto­lomake ja toimitettava tai lähetettävä se rangaistuksen täytäntöönpanosta päättävän tuomio­istuimen kirjaamoon tai oikeustalolle.

Asianajaja voi aina avustaa tai edustaa uhria rangaistuksen täytäntöönpanosta päättävän tuomioistuimen istunnossa. Apua voi pyytää myös valtion tunnustamilta uhrien tukijärjestöiltä tai uhrien vastaanottokeskuksilta esimerkiksi tilanteessa, jossa rangaistuksen täytäntöön­panosta päättävä tuomioistuin on päättänyt kuulla uhria.

Lisätietoja saa oikeustalolta, uhrien tukijärjestöiltä tai omalta asianajajalta.

Uhri voi missä tahansa (vapaus)rangaistuksen täytäntöönpanon vaiheessa tai sen jälkeen pyytää rikosasioiden sovittelua.

Lisätietoja:

  • 17. toukokuuta 2006 annettu laki vankeusrangaistukseen tuomittujen ulkoisesta oikeudellisesta asemasta ja rangaistuksen täytäntöönpanotapoihin liittyvistä uhrille kuuluvista oikeuksista (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhollanniksi/ranskaksi).
Päivitetty viimeksi: 07/01/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

4 – RIKOKSEN UHREILLE TARJOTTAVA APU JA TUKI

Paikallispoliisi ja liittovaltion poliisi

Oikeusministeriö

Tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun toimikunta

Yleiset hyvinvointikeskukset

Yksityishenkilöille tarkoitettu ei-uskonnollinen avustuspalvelu

Psykososiaalinen keskus

Lastensuojelukeskukset

Lasten SOS-tiimit

Nuorten avustuspalvelu

Paikallispoliisi ja liittovaltion poliisi

Paikallispoliisi ja liittovaltion poliisi kuuluvat sisäasiainministerin toimivaltaan. Paikallis­poliisi vastaa poliisin perustehtävistä ja toimii lähipoliisiperiaatteella. Liittovaltion poliisi vastaa poliisin erikoistehtävistä.

Paikallispoliisi ja liittovaltion poliisi

  • ottavat rikoksen uhrit vastaan kohteliaasti ja kunnioittavasti,
  • antavat rikoksen uhreille käytännön apua ja tietoja ja ohjaavat nämä käyttämään uhreille tarjolla olevia palveluja,
  • kirjaavat pöytäkirjaan rikoksen uhrin henkilöllisyyden ja tämän mahdollisesti esittämän toiveen saada tietoja oikeudenkäynnistä sitä mukaa kuin se etenee,
  • ottavat tarvittaessa yhteyttä rikoksen uhriin pian sen jälkeen, kun tämä on tehnyt rikosilmoituksen.

YHTEYSTIEDOT:

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanibznet@ibz.fgov.be

Oikeusministeriö

Oikeusministeriössä (Federale Overheidsdienst Justitie / Service public fédéral Justice) on useita osastoja ja komiteoita, jotka suojelevat rikoksen uhrien etuja, muun muassa lain­säädännön, perusoikeuksien ja perusvapauksien pääosasto ja oikeustaloista vastaava pääosasto.

Lainsäädännön, perusoikeuksien ja perusvapauksien pääosasto

  • valmistelee ja laatii uusia lakiehdotuksia,
  • antaa neuvoja oikeusministerille ja muille alan toimijoille, valmistelee vastaukset parlamentin kysymyksiin ja osallistuu kansainvälisiin neuvotteluihin,
  • tekee tiivistä yhteistyötä oikeusministeriön muiden osastojen, esim. oikeustaloista vastaavan pääosaston, ja muiden ulkoisten toimijoiden kanssa.

Oikeustaloista vastaavalla pääosastolla on

  • ohjattavanaan 28 oikeustaloa (justitiehuizen / maisons de justice), jotka kuuluvat oikeusministerin toimivaltaan (Flanderissa ja Valloniassa on kummassakin 13 oikeus­taloa ja Brysselissä kaksi, joista toinen on ranskan- ja toinen hollanninkielinen),
  • kussakin oikeustalossa on joukko erityisavustajia, jotka vastaavat uhrien vastaanotosta (Slachtofferonthaal / Service d'accueil des victimes).

YHTEYSTIEDOT:

Oikeusministeriön verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justitie.belgium.be

Oikeustalojen yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun toimikunta

Tahallisten väkivallantekojen uhrien taloudellisen avun toimikunta (Commissie voor financiële hulp aan slachtoffers van opzettelijke gewelddaden / Commission pour l’aide financière aux victimes d’actes intentionnels de violence) on perustettu 1. elokuuta 1985 annetulla lailla, ja sen tehtävänä on huolehtia valtion taloudellisesta avusta väkivaltarikosten uhreille.

Toimikunta

  • huolehtii taloudellisen avun myöntämisestä tahallisten väkivallantekojen uhreille ja joissakin tapauksissa heidän perheilleen,
  • vastaa menettelystä, jolla autetaan toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tehtyjen rikosten uhreja taloudellisesti,
  • voi antaa apua, vaikka tekijä olisi tuntematon tai syyntakeeton,
  • ei ole toimivaltainen tuottamuksellisissa rikoksissa.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.belgium.be/fr

Yleiset hyvinvointikeskukset

Flanderissa ja Brysselissä on yhteensä 11 yleistä hyvinvointikeskusta (Centrum Algemeen Welzijnswerk, CAW), joista jokaisessa toimii uhrien auttamiseen erikoistunut yksikkö.

Hyvinvointikeskukset

  • ovat Steunpunt Algemeen Welzijnswerk -foorumin kautta Victim Support Europe ‑järjestön jäseniä,
  • ovat avoinna kaikille, joilla on kysymyksiä tai ongelmia,
  • tarjoavat uhrien tukipalveluja Flanderissa ja Brysselissä,
  • antavat psykososiaalista apua rikosten, katastrofien ja liikenneonnettomuuksien uhreille ja/tai heidän omaisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille,
  • vastaavat tiedottamisesta sekä psykologisen, juridisen ja käytännön tuen antamisesta uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.archipel.be/

Kaikkien 25 hyvinvointikeskuksen yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Yksityishenkilöille tarkoitettu ei-uskonnollinen avustuspalvelu

Vallonian puolella toimiva yksityishenkilöille tarkoitettu ei-uskonnollinen avustuspalvelu (Services Laïques d'Aide aux Justiciables) antaa apua rikoksen uhreille, mutta tukee myös muun muassa nykyisiä ja entisiä vankeja.

Avustuspalvelu

  • käsittää viisi paikallisosastoa (yksi kussakin Vallonian maakunnassa),
  • saa rahoituksensa Belgian ranskankieliseltä yhteisöltä,
  • antaa psykologista, psykiatrista ja sosiaalista apua syytetyille, vangeille ja muille rikoksesta tuomituille, rikoksen uhreille ja/tai kyseisten henkilöiden omaisille,
  • muodostuu monialaisissa tiimeissä työskentelevistä ammattilaisista.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ulb.ac.be/

Avustuspalvelun paikallisosastojen yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Psykososiaalinen keskus

Belgian saksankielisellä alueella toimiva psykososiaalinen keskus (Sozial-Psychologischen Zentrum, SPZ) antaa apua rikoksen uhreille.

Keskus

  • on Belgian saksankielisellä alueella toimiva valtiosta riippumaton järjestö,
  • ylläpitää toimistoja St. Vithissä ja Eupenissa,
  • antaa yksilöllistä apua kaikille rikoksen uhreille monialaisissa tiimeissä, joihin kuuluu psykologeja, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja psykiatri.

YHTEYSTIEDOT:

SPZ Eupen: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo.eupen@spz.be

SPZ St. Vith: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ulb.ac.be/

Lastensuojelukeskukset

Lastensuojelukeskukset (Vertrouwenscentrum Kindermishandeling) ovat Belgian flaamin­kielisen yhteisön perustamia. Niillä on oma toimintatapa, jonka päämääränä on lasten turvallisuus ja hyvinvointi.

Keskukset

  • toimivat jokaisessa Flanderin maakunnassa ja Brysselissä,
  • muodostuvat monialaisista tiimeistä, joilla on psykososiaalisia, kasvatuksellisia ja sosiaalisia tehtäviä,
  • antavat neuvoja ja tukea tapauksissa, joissa epäillään lapsen hyväksikäyttöä,
  • antavat maksutta tukea ja tietoa,
  • pyrkivät auttamaan aina, kun lapsi joutuu aktiivisen tai passiivisen fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi,
  • ottavat vastaan luottamuksellisia ilmoituksia lasten hyväksikäytöstä.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.kindinnood.org/

Keskusten yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Lasten SOS-tiimit

Lasten SOS-tiimien liitto (Fédération des équipes SOS Enfants) toimii Valloniassa ja auttaa hyväksikäytön uhreiksi joutuneita lapsia.

Tiimit

  • vastaavat hyväksikäytön ehkäisemisestä ja yksittäisten tapausten käsittelystä,
  • arvioivat monialaisesti lapsen tilanteen ja elinympäristön,
  • antavat lapselle ja hänen perheelleen psykiatrista, psykologista ja sosiaalista apua,
  • jakavat jatkuvasti hyväksikäyttötapausten ehkäisyyn ja käsittelyyn liittyvää asiantuntemustaan.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.federationsosenfants.be/

Nuorten avustuspalvelu

Nuorten avustuspalvelu (Jugendhilfedienst, JHD) toimii Belgian saksankielisellä alueella ja antaa erityisapua alaikäisille rikoksen uhreille.

Avustuspalvelu

  • antaa neuvoja ja tukea lasten hyväksikäyttötapauksissa,
  • antaa apua lapsille ja nuorille ja heidän vanhemmilleen Belgian saksankielisellä alueella,
  • siirtää tarvittaessa asian käsittelyn syyttäjälle tai nuorisotuomioistuimeen.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dglive.be/desktopdefault.aspx/tabid-300/537_read-3830/

Päivitetty viimeksi: 07/01/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Tšekki

Vahingonkärsijä (poškozený, rikoksen uhrista rikosprosessilaissa (trestní řád) käytetty nimitys) on osapuoli, joka on kärsinyt vahinkoa rikoslaissa (trestní zákon) rikokseksi määritellyn teon seurauksena. Kärsitty vahinko voi johtua eri syistä. Esimerkiksi esine on voitu varastaa tai sitä on voitu vahingoittaa. Vahingonkärsijällä on tietyt lakisääteiset oikeudet ennen tuomioistuinkäsittelyä, sen aikana ja sen jälkeen.

Rikosoikeudellinen menettely alkaa Tšekissä tosiseikkojen arvioinnilla ja rikostutkinnalla, joista vastaa poliisi syyttäjän valvonnassa. Jos on riittävästi näyttöä siitä, että rikos on tapahtunut ja että siihen on syyllistynyt tietty henkilö, syyttäjä päättää syytteeseen asettamisesta, jolloin asia menee tuomioistuinkäsittelyyn. Rikosoikeudellisen menettelyn oikeudenkäyntivaiheen aikana tuomioistuin ottaa vastaan todisteet ja päättää niiden perusteella, onko syytetty syyllinen vai ei. Jos se päättää, että syytetty on syyllistynyt rikokseen, tälle määrätään seuraamus. Päinvastaisessa tapauksessa se vapauttaa syytetyn syytteestä. Jos asianomistaja on tehnyt korvausvaatimuksen, rikosoikeudellista menettelyä voidaan jatkaa hakemalla muutosta ylemmässä oikeusasteessa.

Vahingonkärsijä voi osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn sen kaikissa vaiheissa.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 16/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Kun rikoksen uhri on ensi kertaa yhteydessä poliisiin, hän saa asianmukaiset tiedot oikeuksistaan. Tarkemmin sanottuna hän saa tietoa

  • siitä, mille viranomaiselle voi tehdä rikosilmoituksen ja mitkä ovat sen yhteystiedot
  • siitä, kenen puoleen voi kääntyä asiantuntija-avun hakemiseksi, millä ehdoin asiantuntija-apua saa maksutta ja mitkä ovat asiantuntija-apua tarjoavien yhteystiedot
  • ehdoista, joiden mukaisesti uhrilla on oikeus hänen turvallisuutensa takaaviin toimenpiteisiin
  • siitä, mistä saa lisätietoja oikeusasiassa, jossa hän on uhrin osassa
  • rikosoikeudellisen käsittelyn vaiheista ja rikoksen uhrin roolista niissä
  • siitä, miltä viranomaiselta voi saada lisätietoja ja mitkä ovat sen yhteystiedot
  • siitä, millä ehdoin uhrilla on oikeus saada taloudellista tukea
  • lähimmästä turvakodista, interventiokeskuksesta tai muusta vastaavasta laitoksesta, jonka puoleen voi kääntyä
  • lähimmästä terveydenhuollon tarjoajasta, jonka puoleen voi kääntyä
  • oikeussuojakeinoista tapauksissa, joissa jokin viranomainen on loukannut uhrin oikeuksia
  • toimenpiteistä uhrin oikeuksien suojelemiseksi, jos hän asuu jossain muussa EU:n jäsenvaltiossa
  • muista oikeuksista, jotka uhrilla on rikoksen uhreja koskevan lain nojalla.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Rikoksen uhrilla on samat oikeudet kuin Tšekin kansalaisilla ja Tšekin tasavallan alueella asuvilla. Jos uhri ilmoittaa, ettei hän puhu tšekkiä, hän saa oikeuksistaan tietoa ymmärtämällään muulla kielellä tai sen maan virallisella kielellä, jonka kansalainen hän on.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Jos hän tekee rikosilmoituksen poliisille, hänelle on annettava kaikki tiedot, jotka poliisilla on velvollisuus antaa, kun hän on ensi kertaa yhteydessä poliisiin (ks. edellä).

Jos hän tekee rikosilmoituksen syyttäjälle, hänen on aina saatava tieto siitä,

  • kenen puoleen voi kääntyä asiantuntija-avun hakemiseksi, millä ehdoin asiantuntija-apua saa maksutta ja mitkä ovat asiantuntija-apua tarjoavien yhteystiedot
  • millä ehdoin hänellä on oikeus hänen turvallisuutensa takaaviin toimenpiteisiin
  • mistä saa lisätietoja oikeusasiassa, jossa hän on uhrin osassa.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos hän ei puhu tšekkiä, hänellä on oikeus käyttää lainvalvontaviranomaisten edessä äidinkieltään tai muuta kieltä, jota hän on ilmoittanut osaavansa.

Mahdollisuuksien mukaan hänelle annetaan pyynnöstä käännös menettelyn lopullisesta lainvoimaisesta päätöksestä. Perustellusta pyynnöstä hän voi saada käännöksen myös muista asiakirjoista siinä määrin kuin se on tarpeen, jotta hän voi käyttää oikeuksiaan menettelyssä.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Viranomaisilla on velvollisuus antaa rikoksen uhreille tietoa ymmärrettävällä tavalla, jossa otetaan huomioon uhrin ikä, älyllinen ja henkinen kypsyys, luku- ja kirjoitustaito sekä terveydentila, myös mielenterveys. Lasten ja vammaisten kuulustelusta vastaa mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen koulutettu henkilö.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Uhreille tarjoavat tukea useat tahot. Niihin kuuluvat Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelut ja myös yksityiset tahot, jotka oikeusministeriö on akkreditoinut tarjoamaan oikeustietopalveluja ja/tai toipumisohjelmia, sekä tahot, jotka sosiaalipalvelujen tarjoamista koskevan lain nojalla on rekisteröity tarjoamaan psykososiaalisen neuvonnan palveluja. Uhreille tarjoavat oikeusapua myös jotkut asianajajat. Nämä tahot on merkitty rikoksen uhreille apua tarjoavien rekisteriin, jota ylläpitää oikeusministeriö ja johon on pääsy oikeusministeriön verkkosivustolta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.justice.cz/.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Kyllä, nämä tiedot annetaan ilman erillistä pyyntöä, kun uhri on ensi kertaa yhteydessä poliisiin. Hän saa apua tarjoavien elinten yhteystiedot.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Yleissääntönä on, että lainvalvontaviranomaiset eivät saa julkistaa tietoja, jotka eivät suoraan liity rikolliseen toimintaan. Oikeudenkäyntiä edeltävissä menettelyissä ei saa luovuttaa tietoja, jotka voivat paljastaa uhrin henkilöllisyyden. Erityisesti suojataan alle 18-vuotiaiden yksityisyys. Halutessaan uhri voi pyytää, että yksityisyyttä koskevia tietoja (kotipaikka ja postiosoite, työ- tai liiketoimintapaikan osoite, henkilökohtainen asema, perhe ja varallisuus) käsitellään siten, että niihin voivat tutustua vain asian käsittelyyn osallistuvat lainvalvontaviranomaiset, poliisi ja ehdonalais- ja sovittelupalvelun virkailijat. Tietoihin voi tutustua vain, jos ne ovat tarpeen rikosasian käsittelyä tai puolustautumisoikeuksien käyttämistä varten henkilölle, jota vastaan rikosoikeudellista menettelyä käydään.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Ei, asiantuntija-apua on saatavilla ennen rikosoikeudellisen menettelyn alkua. Uhri voi saada asiantuntija-apua jo ennen rikosilmoituksen tekemistä, jos se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojelua on saatavissa?

Uhrien suojeluun on erilaisia mahdollisuuksia.

Poliisi voi myöntää nk. tilapäisen suojelun, jos uhria saattaa uhata ruumiinvamman riski tai muu vakava vaara. Kyse voi olla tällöin fyysisestä suojelusta, asuinpaikan vaihtamisesta tai neuvoa-antavasta ja ehkäisevästä toiminnasta. Poliisi voi myös määrätä syytetyn poistumaan yhteisestä asunnosta ja sen ympäristöstä 10 päivän ajaksi, jos uhrin henki tai terveys on uhattuna tämän taholta.

Jos uhrin turvallisuus on uhattuna, poliisi huolehtii oikeustoimista tai toimenpiteistä hänen turvallisuutensa varmistamiseksi. Sama velvoite on vankiloilla, sotilaspoliisilla ja kunnallisilla poliisiviranomaisilla.

Vakavammissa tapauksissa uhri voi tiettyjen edellytysten täyttyessä saada erityistä suojaa, jota tarjotaan todistajille ja muille sellaisille henkilöille, joita voi rikosprosessin yhteydessä uhata ruumiinvamman riski tai muu vakava vaara. Kyseeseen voi tällöin tulla henkilökohtainen suojelu, asuinpaikan vaihtaminen ja tuki uuteen ympäristöön kotoutumisessa, todellisen henkilöllisyyden salaaminen jne. Kyseessä on vakava toimenpide, jota tulisi käyttää vain, jos se on välttämätön.

Tuomioistuinten tai syyttäjän määräämä suojelu muodostuu väliaikaisista toimenpiteistä, joilla rikosprosessissa voidaan esimerkiksi määrätä syytetylle kielto olla yhteydessä uhriin tai tulla yhteiseen asuntoon, jossa uhri asuu. Mahdollisuus vastaaviin tuomioistuimen väliaikaisiin toimenpiteisiin on myös siviiliprosessissa. Jos uhrin tai vahinkoa kärsineen suojelu edellyttää syytetyn pidättämistä, hänet voidaan pidättää, jos on syytä pelätä, että hän uusii rikoksen, jatkaa rikosta tai suorittaa rikoksen, jota hän on valmistellut tai jonka hän on uhannut suorittaa.

Uhrilla on myös oikeus pyytää rikosprosessissa toimenpiteitä, joilla estetään yhteydet väitetyn rikoksentekijän kanssa.

Uhrilla on pyynnöstä oikeus saada tieto, että syytetty on vapautettu tai paennut tutkintavankeudesta tai suorittamasta vapausrangaistusta tai muuta vapaudenmenetystä, sekä muut vastaavat tiedot.

Jos uhri on todistajan asemassa, hän voi lakisääteisin edellytyksin toimia todistajana henkilöllisyytensä salaten.

Oikeusviranomainen voi määrätä uhrin suojaksi myös eurooppalaisen suojelumääräyksen.

Kuka suojelua antaa?

Suojelua antavat edellä tarkoitetut viranomaiset, erityisesti poliisi ja tuomioistuimet päätöstensä avulla.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Lainvalvontaviranomaiset arvioivat tilannetta kaikissa tapauksissa. Jos jonkin vaaran todetaan uhkaavan rikoksen uhria, ne ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Lainvalvontaviranomaisten on toimittava aina siten, että vältetään lisävahingon tai toissijaisen vahingon aiheutuminen uhrille.

Jos lainvalvontaviranomaiset ovat loukanneet uhrin oikeuksia tai jos uhri ei ole voinut käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti, hänellä on oikeus hakea korvausta. Uhrilla on ennen muuta oikeus pyytää selvitystä poliisiviranomaisen toiminnasta tai nostaa vahingonkorvauskanne tai hakea kohtuullista hyvitystä muusta kuin aineellisesta vahingosta, jota julkisen vallan käytön yhteydessä on aiheutunut.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Erittäin haavoittuvassa asemassa olevia uhreja ovat lapset, ikääntyneet ja vammaiset sekä uhrit tietyntyyppisissä rikoksissa, joihin kuuluvat ihmiskauppa, terrorismi, ihmisarvoa loukkaavat seksuaalirikokset ja eräät väkivaltarikokset. Erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat luonnollisesti hyödyntää kaikkia edellä mainittuja mahdollisuuksia suojeluun, jolloin usein pätee, että toimivaltainen viranomainen on periaatteessa velvollinen hyväksymään erittäin haavoittuvassa asemassa olevan uhrin pyynnön. Erittäin haavoittuvassa asemassa olevan uhrin oikeudet ovat yleensä laajemmat, mutta tämä ei päde suoraan uhrien suojeluun, joka riippuu ennemminkin siitä, uhkaako uhria ruumiinvamman riski tai muu vakava vaara.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Kyllä. Alaikäiset (alle 18-vuotiaat) ovat erityisen haavoittuvia uhreja, joilla on erityiset oikeudet. Näitä oikeuksia ovat muun muassa oikeus maksuttomaan oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä, oikeus erityistä sensitiivisyyttä vaativiin, koulutetun henkilön toteuttamiin kuulemisiin ja kuulemisten toistamisen vähentäminen sekä oikeus estää suora näköyhteys rikoksentekijän kanssa. Alaikäisten uhrien tapauksessa on myös rajallisemmat mahdollisuudet poiketa eräistä muista oikeuksista, jotka koskevat kaikkia rikoksen uhreja.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on kärsinyt vahinkoa uhrin kuoleman vuoksi, myös hänet katsotaan uhriksi, jolla on rikoksen uhrille kuuluvat oikeudet.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Tässä tapauksessa perheenjäsenellä ei ole uhrin asemaa. Hänestä voi kuitenkin tulla uhrin uskottu henkilö, jos uhri näin haluaa. Uhrilla on oikeus uskottuun henkilöön, joka on hänen mukanaan oikeudenkäynnissä ja selvitysten antamisessa. Oikeus uskottuun henkilöön voidaan evätä vain poikkeuksellisesti.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Kyllä. Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelu, joka on yksi uhreille annettavan avun tarjoajista, tarjoaa sovittelupalveluja. Sovittelua voidaan käyttää maksutta molempien osapuolten eli uhrin ja rikoksentekijän suostumuksella. Sovittelua johtaa konfliktien ratkaisuun erikoistunut asiantuntija, joka pitää yllä avointa ja tasapuolista suhdetta kumpaankin osapuoleen ja auttaa löytämään ratkaisun. Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelu on valtion organisatorinen yksikkö, jonka tehtävänä on muun muassa tehokas ja yhteiskunnallisesti hyödyllinen rikoksiin liittyvien konfliktien ratkaisu. Tässä ominaisuudessa se pystyy varmistamaan uhrin turvallisuuden sovittelumenettelyn aikana.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Ensisijainen säädös on rikoksen uhreista annettu laki 45/2013. Säädöskokoelmaan (Sbírka zákonů) voi tutustua arkipäivinä jokaisessa kunnan- ja lääninvirastossa (ml. Prahan kaupungintalo). Kyseinen säädös on muun lainsäädännön tavoin saatavilla myös verkossa esimerkiksi Linkki avautuu uuteen ikkunaanjulkishallinnon portaalissa tai sisäministeriön sivuilla.

Päivitetty viimeksi: 16/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoitus voidaan tehdä poliisille tai syyttäjälle kirjallisesti, suullisesti (siten, että se kirjataan) tai sähköisesti. Rikosilmoituksessa olisi esitettävä, millä perustein rikosilmoituksen tekijä olettaa rikoksen tapahtuneen.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Jos rikosilmoituksessa niin pyydetään, toimivaltaisella viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa kuukauden kuluessa rikosilmoituksen tekemisestä toimenpiteistä, joihin sen johdosta on ryhdytty. Rikoksen uhri on periaatteessa samalla vahinkoa kärsinyt osapuoli, jolla näin ollen on oikeus tutustua käsiteltävää asiaa koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hän voi pyytää tietoja oikeudenkäynnin etenemisestä. Toimivaltainen viranomainen on velvollinen toimittamaan nämä tiedot, paitsi jos tämä voisi vaarantaa rikosoikeudenkäynnin tavoitteiden saavuttamisen.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Kyllä. Oikeusapua voi saada jo ennen rikosoikeudellisen menettelyn aloittamista, koko prosessin ajan ja myös sen päätyttyä. Oikeusapua tarjoavat asianajajat. Erittäin haavoittuvassa asemassa olevilla uhreilla on rikosoikeudellisissa menettelyissä oikeus saada oikeusapua maksuttoman edustajan välityksellä. Samoin sitä voidaan antaa maksutta tai alennettuun hintaan uhrille, jonka terveydentila on tahallisen rikoksen seurauksena heikentynyt vakavasti, tai rikoksen seurauksena kuolleen henkilön edunsaajalle, jolloin näiden on osoitettava, ettei heillä ole riittäviä varoja. Muilla uhreilla on oikeus saada oikeusapua korvausta vastaan.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Jos vahinkoa kärsinyt vaatii rikosoikeudenkäynnissä korvausta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä taikka perusteettoman edun palauttamista ja tämä vaatimus hyväksytään ainakin osittain, tuomittu on velvollinen korvaamaan vahinkoa kärsineelle kulut, jotka aiheutuvat kyseisen oikeuden käyttämisestä oikeudenkäynnissä. Jos vahinkoa kärsinyt esittää tällaisen vaatimuksen, tuomioistuin voi päättää korvauksista siinäkin tapauksessa, ettei vaatimusta hyväksytä.

Jos rikoksen uhri on todistajana, hänellä on oikeus todistajille maksettavaan korvaukseen. Korvausta on pyydettävä 3 päivän kuluessa siitä, kun häntä on kuultu todistajana.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Muutosta voi hakea tekemällä kantelun. Kanteluteitse voi hakea muutosta poliisiviranomaisen päätöksiin ja joihinkin syyttäjäviranomaisen esitutkinnassa tekemiin päätöksiin, jotka tehdään syyttäjän määräyksinä (usnesení). Vahinkoa kärsinyt voi tällä tavoin vastustaa esimerkiksi päätöstä asian käsittelyn jättämisestä sillensä tai päätöstä syytemenettelyn päättämisestä.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Kyllä. Tuomioistuin ilmoittaa uhrille (vahinkoa kärsineelle osapuolelle) pääkäsittelyn alkamisesta.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Onko hän esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko hän valita roolinsa itse?

Tšekin lainsäädännössä erotetaan toisistaan uhrin käsite ja vahinkoa kärsineen osapuolen käsite. Vahinkoa kärsinyt on yksi rikosoikeudellisen menettelyn osapuolista. Vahinkoa kärsineitä osapuolia ovat periaatteessa kaikki rikoksen uhrit lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat uhrin asemassa siksi, että heillä on sukulaisuussuhde rikoksen seurauksena kuolleeseen henkilöön.

Tšekin oikeusjärjestelmässä uhri on siis myös rikosoikeudellisen menettelyn vahinkoa kärsinyt osapuoli (paitsi edellä mainitussa tapauksessa). Vahinkoa kärsineenä osapuolena uhri voi vaatia korvausta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä taikka perusteettoman edun palauttamista. Periaatteessa uhri on myös todistajana. Tšekin lainsäädäntö ei tunne toissijaisen syytteen käsitettä, joten uhri ei voi olla toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Uhrien oikeuksista säädetään ensisijaisesti rikoksen uhreja koskevassa laissa, ja ne kuvataan muihin kohtiin annetuissa vastauksissa.

Vahinkoa kärsineellä osapuolella on Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikosprosessilaissa 141/1961 säädetyt oikeudet, joihin kuuluu mahdollisuus vaatia korvausta rikoksen aiheuttamasta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä tai syytetyn rikoksella saaman perusteettoman edun palauttamista sekä hakea muutosta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä suoritettavaa korvausta tai perusteettoman edun palauttamista koskevan päätöksen päätösosaan. Lisäksi vahinkoa kärsineellä on oikeus ehdottaa täydentäviä todisteita, tutustua asiakirja-aineistoon, osallistua pääkäsittelyyn ja muutoksenhakua koskevaan julkiseen istuntoon, antaa lausuntonsa asiasta ennen menettelyn päättymistä, osallistua neuvotteluihin syytteestä ja rangaistuksesta sopimiseksi ja julkiseen istuntoon kyseisen sopimuksen hyväksymiseksi. Vahinkoa kärsineellä on myös oikeus käyttää edustajanaan asiamiestä ja oikeus tehdä tietyissä tapauksissa muutoksenhakuja ja hakemuksia.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Kyllä, uhri voi missä tahansa rikosprosessin vaiheessa antaa lausuman rikoksen vaikutuksesta elämäänsä joko suullisesti tai kirjallisesti. Uhri voi vahinkoa kärsineenä eli oikeusmenettelyn yhtenä osapuolena hakea, esittää ja ehdottaa todisteita.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Uhri saa pyynnöstä tiedon

  • siitä, ettei rikosoikeudellista menettelyä aloitettu
  • rikosoikeudenkäynnin etenemisestä
  • sen teon oikeudellisesta luonnehdinnasta, josta henkilöä syytetään
  • asian julkisen tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta.

Lisäksi hänelle toimitetaan menettelyn päättävä lainvoimainen päätös.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Kyllä, uhrilla on vahinkoa kärsineenä osapuolena oikeus tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin. Syyttäjä tai poliisiviranomainen voi kuitenkin vakavista syistä evätä tämän oikeuden esitutkinnassa.

Päivitetty viimeksi: 16/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, mutta uhrin asemassa muutosta voi hakea vain tuomiolauselmaan, joka koskee vahingonkorvausta, korvausta henkisestä kärsimyksestä tai perusteettoman edun palauttamista.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Ks. muihin kohtiin annetut vastaukset.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Tukea (ammatillista apua) voidaan tarjota tarkoituksenmukaisen ajan myös oikeudenkäynnin jälkeen. Edellä mainittu erityinen suojelu voi usein merkitä pitkäaikaista elämäntavan muutosta, jolloin sitä luonteensa vuoksi tarjotaan myös rikosoikeudenkäynnin jälkeen.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Uhrille annetaan pyynnöstä lainvoimainen tuomio, joka sisältää tietoa langetetusta seuraamuksesta ja sen täytäntöönpanotavasta. Jos uhri vaatii vahingonkorvausta, korvausta henkisestä kärsimyksestä tai perusteettoman edun palauttamista, tuomioistuin toimittaa hänelle tuomion kaikissa tapauksissa.

Lisäksi vankeinhuoltolaitokset, erityisvankilat ja hoitolaitokset antavat uhrille pyynnöstä muita tietoja ja etenkin tiedon siitä, että

  • tuomittu on vapautettu tai paennut suorittamasta vapausrangaistusta tai muuta vapaudenmenetystä tai hoitolaitoksesta
  • vapausrangaistus on keskeytetty
  • tuomittu on luovutettu toiseen maahan tai siirretty muuhun EU:n jäsenvaltioon.

Jos syytetty on vapautettu tai paennut ja uhriin kohdistuu tähän liittyen vaara todistajan asemassa, toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa tästä välittömästi poliisille, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin uhrin turvallisuuden takaamiseksi ja ilmoittaa tästä hänelle.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Kyllä, ks. edellä.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Uhrilla on milloin tahansa rikosoikeudellisen menettelyn aikana oikeus antaa lausunto siitä, miten rikos on lausuntoon mennessä vaikuttanut hänen elämäänsä.

Uhrilla ei kuitenkaan ole oikeutta hakea muutosta päätökseen tuomitun päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen tai päätökseen siitä, että ehdollisesti tuomittu on parantanut tapansa.

Päivitetty viimeksi: 16/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Uhri voi vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä nostamalla siviilikanteen. Korvausvaateen voi myös liittää tekijää koskevaan rikosoikeudelliseen menettelyyn (nk. liitännäismenettely).

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksentekijä ei täytä vapaaehtoisesti tuomioistuimen hänelle määräämää vahingonkorvausvelvollisuutta, korvaukseen oikeutetulla (uhrilla) on oikeus hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanomääräystä tämän velvollisuuden täyttämiseksi. 1.1.2018 voimaan tulleen lain mukaan rikoksen uhrilla on myös oikeus pyytää vahingonkorvaussaatavansa suorittamista valtiolta varoista, jotka valtio on perinyt rikoksentekijältä omaisuussanktioina.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Tšekki ei maksa ennakkoja rikoksentekijän vahingonkorvausvelvollisuuden täyttämiseksi. Tšekin oikeusjärjestyksessä uhrin oikeus korvauksiin rikoksentekijän aiheuttamista vahingoista (vahingonkorvausvaatimus) erotetaan yksiselitteisesti oikeudesta rikoksen uhreja koskevassa laissa 45/2013 tarkoitettuun taloudelliseen tukeen eli valtion rahalliseen avustukseen, jolla lievennetään uhriksi joutumisen sosiaalisia vaikutuksia.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Kuten edellä todetaan, valtio ei tiukasti katsoen maksa korvausta (se ei osallistu rikoksentekijän taloudellisiin velvoitteisiin eikä ota niitä hoitaakseen), vaan tarjoaa rikoksen uhreille taloudellista apua. Taloudellista apua voidaan rikoksen uhreista annetun lain 45/2013 nojalla maksaa uhrille, jonka terveys on rikoksen seurauksena heikentynyt vähimmäismääräisesti siten kuin laissa säädetään, ihmisarvoa loukkaavien seksuaalirikosten uhrille, kidutuksen kohteeksi joutuneille lapsille ja (laissa rajatulla tavalla) rikoksen seurauksena kuolleen henkilön edunsaajille. Taloudellinen apu vaihtelee useimmiten 10 000 Tšekin korunasta (n. 370 euroa) 200 000 korunaan (n. 7 400 euroa). Se lasketaan joko lakisääteisenä kiinteänä määränä tai määränä, joka vastaa toteen näytettyjä ansionmenetyksiä ja hoitokuluja tai tapauksen mukaan henkisen kärsimyksen lieventämiseksi käytetyn ammatillisen terapian kustannuksia. Taloudellista apua koskevista hakemuksista päättää oikeusministeriö, jolle hakemus on tehtävä 2 vuoden kuluessa päivästä, jona uhri sai tietää rikoksen aiheuttamasta vahingosta, ja viimeistään 5 vuoden kuluttua rikoksen ajankohdasta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Korvausta rikoksentekijän aiheuttamasta vahingosta (vahingonkorvausvastuu) ei voida vaatia, jos tekijää ei ole tuomittu pelkästään siitä syystä, ettei tekijä ole tiedossa eikä korvausvastuullista sen tähden ole. Sama pätee tapauksissa, joissa tekijää ei ole tuomittu, koska tekijän vastuuta ei ole osoitettu toteen tai tekijä ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan eikä syytetyn vastuulle näin ollen voida katsoa sellaisista teoista aiheutuneita vahinkoja, joita hän ei tehnyt tai jotka eivät ole luonteeltaan rikoksia ja joista syytetty ei ole vastuussa. Toisaalta uhrilla voi olla oikeus valtiolta saatavaan rahalliseen tukeen (ks. edellä) jo ennen kuin tekijä on tuomittu, jolloin uhrilla on tämä oikeus, vaikka tekijä ei olisi tiedossa tai rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan, jos ei ole epäilystä siitä, että uhrille aiheutui vahinkoa luonteeltaan rikollisten tekojen vuoksi (tai uhrin sukulainen uhrin kuoli niiden seurauksena).

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Rikoksen uhreista annetun lain 45/2013 mukaan oikeusministeriö ei voi suorittaa ennakkoa taloudellisesta tuesta, josta ei ole vielä tehty päätöstä. Rikosten uhrien kiireellisiin tarpeisiin vastataan muulla tavoin valtion sosiaaliturvajärjestelmän kautta.

Päivitetty viimeksi: 16/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Mihin on otettava yhteyttä?

Tahot, joiden puoleen voi kääntyä, mainitaan rikoksen uhreille apua tarjoavien yhteisöjen rekisterissä. Rekisteri on käytettävissä sisäministeriön sivuilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://portal.justice.cz/Justice2/MS/ms.aspx?o=23&j=33&k=6115&d=330753.

Rekisterissä on 4 osaa, ja se sisältää tiedot kaikista uhreille apua tarjoavista yhteisöistä, erityisesti

  1. sosiaalipalveluja tarjoavista organisaatioista,
  2. valtuutetuista yksiköistä, jotka tarjoavat oikeudellista tietoa tai restoratiivisia ohjelmia,
  3. asianajajista ja
  4. ehdonalais- ja sovittelupalvelukeskuksista.

Rekisteri sisältää yksityiskohtaista tietoa rikoksen uhreille apua tarjoavista tahoista ja antaa mahdollisuuden tehdä hakuja nimen ja toiminta-alueen mukaan sekä tarkennettuja hakuja käyttämällä muita hakukriteereitä.

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

(+420) 116 006 (rikoksen uhrien tukipuhelin – käytössä myös muissa EU:n jäsenvaltioissa)

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Ammatillinen tuki on säädetyssä määrin maksutonta erityisen haavoittuville uhreille, jotka sitä tarvitsevat. Tällaisille uhreille tarjotaan myös oikeusapua säädetyssä määrin. Muilla uhreilla ei ole oikeutta maksuttomaan ammatilliseen tukeen, mutta nämä voivat saada tällaista tukea maksutta apua tarjoavan yhteisön harkinnan mukaan. Ehdonalais- ja sovittelupalvelukeskusten tarjoama apu on sen sijaan aina maksutonta.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Tšekin ehdonalais- ja sovittelupalvelu on valtion viranomainen, joka antaa uhreille oikeudellista tietoa ja psykologista tukea ja tarjoaa käyttöön restoratiivisia ohjelmia. Esimerkkinä jälkimmäisistä on sovittelu, jonka avulla uhrin tilannetta voidaan selvittää turvautumalla epäviralliseen tuomioistuimen ulkopuoliseen neuvotteluun rikoksentekijän kanssa. Ehdonalais- ja sovittelupalvelukeskuksia on 74. Niitä on kaikilla Tšekin alueilla, ja niiden palvelut ovat maksuttomia.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt tarjoavat erilaisia palveluja, kuten oikeudellista tietoa, psykologista ja sosiaalista neuvontaa, oikeusapua tai restoratiivisia ohjelmia.

Päivitetty viimeksi: 16/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Viro

Rikoksen uhriksi katsotaan henkilö, jolle on aiheutunut rikoksesta fyysistä, aineellista tai henkistä vahinkoa. Uhri on siis henkilö, jolle on aiheutunut vamma tai jonka omaisuudelle on aiheutunut vahinkoa taikka jonka omaisuutta on anastettu kansallisen lainsäädännön mukaan rikokseksi luokiteltavassa tapahtumassa. Rikoksen uhrilla on lain mukaan tiettyjä henkilökohtaisia oikeuksia ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Virossa rikosoikeudenkäyntimenettelyyn kuuluu yleensä poliisin ja syyttäjän toteuttama esitutkinta, jonka aikana hankitaan rikosta ja rikoksesta epäiltyä koskevia todisteita. Jos todisteet ovat riittävät, aloitetaan oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuin antaa vastaajalle langettavan tai vapauttavan tuomion. Jos tuomio on langettava, tuomioistuin käsittelee myös mahdollisen siviilikanteen. Jos tuomio on vapauttava, siviilikanne jätetään käsittelemättä. Tällöin on mahdollista vaatia vahingonkorvauksia siviilioikeudellisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi ratkaista siviilikanteen kantajan hyväksi kokonaan tai osittain, hylätä kanteen tai jättää kanteen käsittelemättä. Tuomioon voi hakea muutosta ylemmistä tuomioistuimista.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 01/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Viranomaisilta saa tietoa ja apua seuraavien osalta:

  • Miten tehdään rikosilmoitus
  • Millaista uhrien tukipalvelua voi saada vaikka rikosilmoitusta ei ole tehty

Ohjeita on saatavilla myös Linkki avautuu uuteen ikkunaanpoliisin verkkosivustolla.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Oikeuksia suojellaan riippumatta siitä, missä EU:n jäsenvaltiossa rikos tapahtui. Uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus ja saada tarvittaessa tukipalvelua sekä siinä maassa, jossa rikos tapahtui, että omassa asuinmaassaan.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Rikosilmoituksen tekijällä on oikeus seuraaviin tietoihin:

  • kirjallinen todistus rikosilmoituksen tekemisestä annetaan pyynnöstä
  • tieto rikosprosessin aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä annetaan kymmenen päivän kuluessa
  • jos rikosoikeudenkäynti aloitetaan, rikoksen uhria kuullaan, ja hänellä on oikeus saada tietoa epäillyn vangitsemisesta tai vapautumisesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta
  • esitutkinnan päätyttyä syyttäjä ilmoittaa rikoksen uhrille, että tällä on oikeus tutustua rikostutkinta-aineistoon.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos rikoksen uhri ei osaa viroa, hänelle järjestetään oikeudenkäynnissä tulkkaus. Rikosoikeudenkäynnin päätyttyä tehdään rikoksen uhrin pyynnöstä käännökset teksteistä, jotka ovat olennaisia päätöksen tai tuomion sisällön ymmärtämisen tai menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamisen kannalta.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että rikoksen uhri ymmärtää, mitä on sanottu, ja että hän tulee ymmärretyksi. Poliisilla ja syyttäjänvirastolla on selkokielisiä esitteitä ja koulutettuja asiantuntijoita. Myös viittomakielitulkkausta järjestetään.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalivakuutuslaitos tarjoaa rikoksen uhreille tukipalveluja.

Väkivallan naispuoliset uhrit voivat hakea apua Linkki avautuu uuteen ikkunaannaisten turvakodeista.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Poliisi kertoo uhrien tukipalveluista ja ohjaa tarvittaessa tukipalvelujen tarjoajan luo. Monilla poliisiasemilla työskentelee tukihenkilöitä.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Kaikki rikosprosessin aikana kerätyt tiedot ovat salaisia eikä niitä julkisteta ennen julkista oikeuskäsittelyä. Tuomioistuin voi uhrin suojelemiseksi määrätä oikeudenistunnon pidettäväksi suljetuin ovin. Tällöin oikeudessa käsiteltyjä tietoja ei julkisteta.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Uhrien tukipalvelu on avoin kaikille, eikä sen käyttäminen edellytä rikosilmoituksen tekemistä. Tukipalveluun kuuluu kuitenkin erikoispalveluja, jotka edellyttävät rikosilmoituksen tekemistä. Näitä ovat muun muassa väkivallan uhreille maksettavat korvaukset ja psykologisen avun käytöstä maksettavat korvaukset.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojelua on saatavissa?

Uhri voi hakea tuomioistuimelta syyttäjän välityksellä epäillylle väliaikaista lähestymiskieltoa, jolla tuomioistuin kieltää rikoksesta epäiltyä oleskelemasta tietyissä paikoissa, lähestymästä tiettyjä henkilöitä ja olemasta tekemisissä tiettyjen henkilöiden kanssa.

Uhrin suojelemiseksi voidaan soveltaa myös todistajansuojelutoimenpiteitä, joista huolehtii poliisi syyttäjänlaitoksen ohjeiden perusteella.

Kuka suojelua antaa?

Vaaran uhatessa asiasta tulee ilmoittaa poliisille, joka varmistaa ilmoittajan turvallisuuden.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Poliisilla on velvollisuus arvioida jokainen tapaus erikseen ja varmistaa hätätilanteen uhan poistaminen.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kaikkien menettelyn osapuolten on aina otettava huomioon uhrin etu ja estettävä lisävahingon aiheutuminen rikosoikeudenkäynnin aikana.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Jos rikos on vakava, uhria voidaan kuulla oikeudenkäynnissä ilman hänen läsnäoloaan tai näkösuojan takaa.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Alaikäistä uhria kuultaessa menettelyyn voidaan kutsua lastensuojeluviranomainen, sosiaalityöntekijä tai psykologi. Vakavissa rikoksissa kutsuminen on pakollista, jos asian käsittelijällä itsellään ei ole vastaavaa erikoiskoulutusta.

Jos alaikäisen uhrin etu on ristiriidassa hänen vanhempiensa tai laillisen edustajansa edun kanssa, asian käsittelijä voi määrätä uhrille ilmaisen asianajajan oikeusapupalvelun kautta.

Jos alaikäisellä uhrilla on mielenterveysongelmia, jos uhri on alle kymmenvuotias lapsi tai jos perhe- tai seksuaaliväkivallan uhri on alle 14-vuotias, häntä ei kuulla tuomioistuimessa vaan poliisilaitoksella järjestetty kuuleminen tallennetaan videolle, jota voidaan käyttää tuomioistuimessa todisteena.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on kuollut rikoksen seurauksena, muilla perheenjäsenillä on oikeudenkäynnissä uhrin oikeudet.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on joutunut rikoksen uhriksi, muilla perheenjäsenillä on mahdollisuus käyttää uhrien tukipalveluja samalla tavalla kuin rikoksen uhriksi joutuneella perheenjäsenellä.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Syyttäjä voi uhrin ja epäillyn suostumuksella päättää, että rikosprosessi ratkaistaan sovittelumenettelyllä. Sovittelumenettelyn hoitaa uhrien tukipalvelujen tarjoaja.

Uhri voi milloin tahansa päättää, ettei haluakaan osallistua sovitteluun.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosoikeudenkäyntilaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUhreille tarjottavaa tukea koskeva laki

Päivitetty viimeksi: 01/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksesta voi ilmoittaa soittamalla poliisille numeroon 112 (hätätapauksissa), tekemällä kirjallisen ilmoituksen lähimmällä poliisilaitoksella tai lähettämällä ilmoituksen vastaavan poliisipiirin sähköpostiin. Lisätietoa rikosilmoituksen tekemisestä on Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Kun rikosilmoitus on tehty, ilmoituksen tekijään otetaan yhteyttä ja hänelle annetaan tietoa seuraavista vaiheista. Ilmoituksen tekijä esimerkiksi kutsutaan kuultavaksi, häneltä pyydetään tietoa mahdollisista todistajista tai apua todisteiden keruuta varten jne. Lisäksi annetaan tietoa uhrien tukipalveluista ja muista suojelutoimenpiteistä.

Kuulemisen jälkeen on hyvä kirjoittaa muistiin rikosasian numero ja tutkijan nimi, jotta jatkossa on helpompi pyytää poliisilta tietoja.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Rikoksen uhrilla on oikeus ottaa prosessitoimea varten asianajaja, ja hän voi varojen puuttuessa hakea tuomioistuimelta valtion oikeusapua.

Alaikäiselle uhrille, jonka etu on ristiriidassa hänen laillisen edustajansa edun kanssa, annetaan aina valtion oikeusapua.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Uhri ja todistajat voivat saada korvauksia rikosprosessiin osallistumisesta aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. Korvausta voi hakea esimerkiksi matkakustannuksista tai jos palkkaa jää saamatta kuulemiseen osallistumisen vuoksi. Korvausten saamiseksi on otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, joka kutsui kuulemiseen. Viranomainen antaa lisätietoja.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Kun rikosoikeudenkäynti on päättynyt, uhrille tai hänen edustajalleen toimitetaan viipymättä jäljennös rikosasiassa tehdystä päätöksestä. Uhrilla on oikeus 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta pyytää lupaa tutustua rikostutkinta-aineistoon. Samaten jos uhri haluaa valittaa syyttäjänvirastoon rikosprosessin lopettamisesta, valitus on tehtävä 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Uhri on oikeudenkäynnissä samanarvoinen osapuoli muiden menettelyn osapuolten kanssa eli hänellä on oikeus osallistua oikeudenkäyntiin.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Voiko uhri valita roolinsa tai onko uhri automaattisesti jokin seuraavista: uhri, todistaja, asianomistaja, toissijaista syyteoikeutta käyttävä asianomistaja?

Rikoksen kohteeksi joutunut henkilö on rikosprosessissa uhri, jolla on myös oikeus nostaa samassa prosessissa siviilikanne. Virossa ei ole asianomistajan syyteoikeutta.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilain mukaan uhrilla on oikeus

  1. valittaa syyttämättäjättämispäätöksestä tai rikosprosessin lopettamisesta,
  2. esittää tutkintaviranomaisen tai syyttäjänviraston kautta siviilikanne,
  3. antaa todistajanlausuntoja tai kieltäytyä todistamasta läheisiään vastaan,
  4. toimittaa todisteita,
  5. toimittaa pyyntöjä ja valituksia,
  6. tutustua prosessitoimen pöytäkirjaan ja esittää prosessitoimen edellytyksiä, etenemistä ja tuloksia sekä pöytäkirjaa koskevia vastineita, jotka kirjataan pöytäkirjaan,
  7. tutustua rikostutkinta-aineistoon esitutkinnan päätyttyä,
  8. ottaa osaa oikeudenkäyntimenettelyyn,
  9. antaa suostumus sovintomenettelyn soveltamiseen tai kieltäytyä siitä sekä antaa lausuntoja syytteestä, rangaistuksesta, syytteessä mainitun vahingon suuruudesta ja siviilikanteesta,
  10. antaa suostumus lähestymiskiellon soveltamiseen tai pyytää lähestymiskieltoa,
  11. pyytää, että häntä kuulee samaa sukupuolta oleva henkilö, kun kyse on seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai läheisväkivaltaan liittyvästä rikoksesta, paitsi jos tällainen järjestely estäisi menettelyn etenemisen tai jos kuulemisen toteuttaa syyttäjä tai tuomari.

Uhrilla on velvollisuus

  1. saapua paikalle tutkintaviranomaisen, syyttäjän tai tuomioistuimen kutsusta,
  2. osallistua menettelytoimiin ja noudattaa tutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen määräyksiä.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhrilla on oikeus esittää oikeudenkäynnin aikana huomautuksia ja omia kantojaan. Hänellä on myös oikeus antaa lausuntoja kun syyttäjä pyytää uhrin kuulemista.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Tuomioistuin ilmoittaa oikeusistuntojen ajankohdan ja paikan sekä tuomioistuimen päätöksen. Jos rikoksen uhri ei ole paikalla tuomiota julistettaessa, se toimitetaan hänelle.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Oikeudenkäyntiasiakirjoihin voi tutustua syyttäjänvirastossa esitutkinnan tai rikosoikeudenkäynnin päätyttyä. Syyttäjä antaa tiedon tästä oikeudesta ja neuvoo, miten oikeudenkäyntiasiakirjoihin voi tutustua.

Päivitetty viimeksi: 01/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Uhri voi asianosaisena hakea päätökseen muutosta piirituomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Uhrilla on oikeus menettelyn aikana pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos rikoksesta tuomittu vapautuu vankilasta ennen määräaikaa.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Uhrien tukipalvelujen kestoa ei ole rajattu rikosoikeudenkäyntimenettelyn kestoon, vaan niitä voidaan tarjota myös menettelyn päätyttyä määräämättömän ajan.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Uhrille toimitetaan tuomioistuimen päätös, josta ilmenee syyllisen saama rangaistus. Uhri voi pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos rikoksesta tuomittu vapautuu vankilasta ennen määräaikaa.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhrille ilmoitetaan tuomitun vapautumisesta tai pakenemisesta, jos hän on esittänyt kuulemisen yhteydessä tätä koskevan pyynnön.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Kun vapautumishakemusta käsitellään, uhrilta voidaan kysyä hänen mielipidettään, mutta hänellä ei ole päätöksen suhteen valitusoikeutta.

Päivitetty viimeksi: 01/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Uhri voi nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä syytettyä vastaan siviilikanteen rikoksesta aiheutuneen vahingon perusteella. Uhrin on esitettävä tällainen vahingonkorvauskanne 10 päivän kuluessa siitä kun hän on tutustunut rikostutkinta-aineistoon. Määräajan pidentämistä voi hakea syyttäjältä.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksesta tuomittu ei ole maksanut päätöksessä määrättyä korvausta, uhrilla on oikeus ottaa yhteys haastemieheen, joka toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Valtio ei maksa vahingonkorvausta rikoksentekijän sijasta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai väkivaltarikoksen uhri, joka on saanut rikoksen vuoksi yli neljä kuukautta kestävän terveyshaitan, voi hakea korvausta valtiolta seuraavista kustannuksista:

  1. työkyvyttömyydestä tai työkyvyn alenemisesta aiheutuva vahinko;
  2. uhrin henkilövahinkoon liittyvät kustannukset;
  3. uhrin kuolemasta aiheutuva vahinko;
  4. silmälaseille, hammasproteeseille, piilolinsseille ja muille vastaaville apuvälineille tai vaatteille aiheutunut vahinko;
  5. uhrin hautauskustannukset.

Korvauksen saaminen edellyttää, että poliisille on tehty rikosilmoitus 15 päivän kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai siitä, kun rikoksesta ilmoittaminen oli uhrin kannalta mahdollista.

Korvaushakemus tulee esittää sosiaalivakuutuslaitokselle kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai uhrin kuolinpäivästä, pois lukien seuraavat tapaukset:

  1. uhrin huollettava sai tietää uhrin kuolemasta yli vuosi kuolinpäivän jälkeen ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon uhrin kuolemasta;
  2. korvauksen hakijan terveyshaitta kesti yli vuoden eikä hakija voinut jättää hakemusta määräajassa terveydentilansa vuoksi ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa terveydentilan kohenemisesta.
  3. korvausta haetaan alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikoksen johdosta ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa uhrin täysi-ikäistymisestä, jos rikosoikeudenkäynnin peruste ei tullut ilmi ennen uhrin täysi-ikäistymistä.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Rikoksen uhri voi hakea valtiolta korvausta myös silloin kun rikoksentekijää ei pystytä oikeudenkäynnissä tunnistamaan.

Jos rikoksesta syytetty henkilö vapautetaan syytteestä, mutta uhri katsoo tämän aiheuttaneen hänelle vahinkoa, hän voi nostaa siviilikanteen.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Päätöstä väkivallan uhreille maksettavasta valtion korvauksesta lykätään, kunnes käräjäoikeus tekee päätöksensä, jos

  1. hakijan oikeus saada korvausta rikoksesta aiheutuneesta vahingosta vastuussa olevalta henkilöltä on epäselvä tai
  2. on ilmeistä, että rikoksesta aiheutuneesta vahingosta vastuussa oleva henkilö suostuu ja kykenee korvaamaan vahingon.

Jos korvauspäätöstä lykätään, sosiaalivakuutuslaitos voi maksaa korvauksen hakijalle tämän pyynnöstä etumaksua, jos oikeus korvaukseen on ilmeinen ja hakijan taloudellinen tilanne on vaikea.

Päivitetty viimeksi: 01/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi – mihin voin ottaa yhteyttä, jotta saan apua ja tukea?

  1. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalivakuutuslaitoksen rikoksen uhrien tukipalveluosasto
  2. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNaisten tukikeskukset
  3. Linkki avautuu uuteen ikkunaanPoliisi

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

  1. Rikoksen uhrien neuvontapuhelin - 612 1360 tai 16106 (ma-pe klo 9–17)
  2. Lastenavun neuvontapuhelin - 16111 (apua tarvitsevasta lapsesta ilmoittaminen, ympärivuorokautinen palvelu)

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Uhrien tukipalvelut ovat maksuttomia.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Valtion tarjoama rikoksen uhrien tukipalvelu sisältää seuraavat palvelut:

  1. uhrien neuvonta
  2. uhrien auttaminen valtion tai paikallisviranomaisten ja oikeushenkilöiden kanssa asioinnissa
  3. turvallisen majoittumisen järjestäminen
  4. asianmukainen ateriointi
  5. tarvittavien terveydenhoitopalvelujen järjestäminen
  6. tarvittava aineellinen apu
  7. tarvittava psykologinen apu
  8. tarvittavat tulkkipalvelut tukipalvelun palveluja varten
  9. muut palvelut, jotka ovat tarpeen uhrin fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutumisen varmistamiseksi.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Valtion tarjoama uhrien tukipalvelu opastaa soveltuvan kansalaisjärjestön löytämisessä.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanNaisten turvakodit

Päivitetty viimeksi: 01/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Kreikka

Rikoksen uhri on henkilö, jolle on aiheutunut vahinkoa sellaisen tapahtuman seurauksena, joka on kansallisen lainsäädännön mukaan rikos. Hän on esimerkiksi saattanut loukkaantua tai hänen omaisuuttaan on voitu varastaa tai vahingoittaa. Rikoksen uhrilla on tietyt laissa määritellyt oikeudet ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Kreikassa rikosprosessi alkaa rikostutkinnasta. Joissakin tapauksissa tutkintaa edeltää esitutkinta. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää asiaan liittyvät tosiseikat, jotta voidaan päättää, nostetaanko syyte.

Rikostutkinnasta vastaavat poliisi ja oikeusviranomaiset (syyttäjä ja/tai tutkintatuomari). Tutkinnan päätteeksi asiasta vastaava poliisi toimittaa kaikki kerätyt tiedot syyttäjälle. Syyttäjä tutkii siihen mennessä tehtyä työtä ja lähettää tuomioistuimeen sekä aineiston että ehdotuksensa siitä, miten prosessissa on edettävä.

Tutkittuaan asiaa koskevan aineiston ja syyttäjän ehdotuksen tuomioistuin voi jatkaa asian käsittelyä tai lopettaa sen.

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin tutkii kaiken kerätyn todistusaineiston ja ratkaisee vastaajan syyllisyyden. Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, se antaa tuomion ja määrää tuomitulle rangaistuksen. Jos vastaaja todetaan syyttömäksi, tuomioistuin vapauttaa hänet.

Lisätietoja löytyy seuraavista linkeistä:

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 24/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esimerkiksi poliisilta tai yleiseltä syyttäjältä) sen jälkeen, kun rikos on tapahtunut mutta en ole vielä tehnyt rikosilmoitusta?

Heti kun olet ottanut yhteyttä poliisiin tai muuhun toimivaltaiseen viranomaiseen, saat viipymättä eri tavoin tietoa ehdoista ja vaatimuksista, joiden perusteella rikosilmoitus otetaan käsiteltäväksi, sekä oikeudestasi osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena (politikós enágon) ja hakea korvausta. Sinulle kerrotaan myös, miten ja millä ehdoilla voit saada oikeusapua, esittää korvausvaatimuksen tai käyttää käännös- ja tulkkauspalveluja. Lisäksi saat tietoa keinoista, joiden avulla tilanne voidaan palauttaa oikeudenmukaiseksi, ja viranomaisista, jotka voivat auttaa korjaamaan vahingon sinun ja rikoksentekijän välisen sovittelun avulla. Sinulle selvitetään, miten ja millä edellytyksillä voit saada korvauksia rikosasian käsittelyn aiheuttamista kuluista, ja miten voit tehdä valituksen viranomaisesta, jos oikeuksiasi ei ole mielestäsi kunnioitettu.

Rikosasian käsittelyyn liittyvien oikeuksiesi lisäksi sinulle kerrotaan myös,

miten voit saada lääketieteellistä hoitoa ja erityistukea, esimerkiksi psykologista tukea ja vaihtoehtoisen majoituksen, sekä käytettävissä olevista suojelutoimenpiteistä ja niiden käytön edellytyksistä.

Jos asut jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa, saat erityisohjeita siitä, miten ja millä ehdoilla voit käyttää oikeuksiasi.

Annettavien tietojen määrä ja sisältö vaihtelevat erityisvaatimustesi ja henkilökohtaisen tilanteesi sekä rikoksen tyypin ja luonteen mukaan. Sinulle toimitetaan oikeudenkäynnin aikana tarvittaessa yksityiskohtaisempia lisätietoja toimivaltaisen viranomaisen harkinnan mukaisesti (lain 4478/2017 57 § oikeudesta saada tietoja siitä alkaen, kun uhri on ensimmäistä kertaa yhteydessä toimivaltaiseen viranomaiseen (direktiivin 2012/29/EU 4 artikla)).

En asu siinä EU-maassa, jossa rikos tapahtui (EU:n kansalaiset ja muut kuin unionin kansalaiset). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos asut jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos tehtiin, sinua kehotetaan antamaan lausunto heti sen jälkeen, kun olet ilmoittanut rikoksesta. Lausunto voidaan rikosprosessilain (Kódikas Poinikís Dikonomías) säännösten mukaan antaa viestintälaitteilla eli esimerkiksi puhelimitse, videoneuvottelussa tai internetin kautta (rikosprosessilain 233 §:n 1 momentti).

Jos asut Kreikassa ja rikos tehtiin jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa, voit tehdä rikosilmoituksen asuinpaikkasi rikostuomioistuimessa (eisangeléas plimmeleiodikón) yleiselle syyttäjälle, joka toimittaa ilmoituksen viipymättä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän (eisangeléas efetón) kautta, jollei Kreikan tuomioistuimilla ole toimivaltaa kyseisessä asiassa. Syyttäjällä ei ole velvollisuutta toimittaa rikosilmoitusta edelleen jäsenvaltioon, jossa rikos tehtiin, jos rikokseen sovelletaan Kreikan lainsäädäntöä ja rikosasia käsitellään Kreikassa. Tässä tapauksessa asiaa käsittelevän tuomioistuimen syyttäjä ilmoittaa asiasta viipymättä muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjän välityksellä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle lainvalvontaviranomaiselle, jossa rikos tehtiin, ja varmistaa, että saat tarvitsemasi tiedot. Näin edistetään keskinäistä oikeusapua.

(Lain 4478/2017 64 § toisessa jäsenvaltiossa asuvien uhrien oikeuksista (direktiivin 2012/29/EU 17 artikla))

Mitä tietoja minulle annetaan, jos teen rikosilmoituksen?

Kun teet rikosilmoituksen, vastuussa olevan virkamiehen on kerrottava sinulle, että voit saada rikosilmoituksestasi kopion.

(Lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla))

Rikosilmoitukselle annetaan yksilöity rekisteröintinumero (arithmós vivlíou mínysis). Numeron avulla voit seurata asiasi käsittelyä joko syyttäjänviraston rekisterissä tai ottamalla yhteyttä rikosilmoituksia käsittelevään virastoon. Voit myös pyytää tutkinnan etenemistä koskevan todistuksen (pistopoiitikó poreías), jossa kerrotaan, missä vaiheessa käsittely on (esimerkiksi käynnissä on rikosilmoituksen aiheellisuutta selvittävä tutkinta tai alustava tutkinta), ja kuvataan kunkin vaiheen tuloksia (esimerkiksi syyttäjä on keskeyttänyt jutun käsittelyn tai rikossyytteet on nostettu ja rikoksentekijä on lähetetty oikeuden eteen, jolloin sinulle ilmoitetaan tuomioistuinkäsittelyn aika ja paikka sekä nostettujen syytteiden luonne, tai rikostutkinta (kyría anákrisi) on käynnissä tai on annettu määräys syytteiden hylkäämisestä tai asian käsittelyn lopettamisesta tai tuomioistuin on antanut tuomion, jos olet siviilikannetta ajava asianosainen ja haet korvausta).

(Lain 4478/2017 59 § uhrien oikeudesta saada tietoja asiansa käsittelystä (direktiivin 2012/29/EU 6 artikla))

Jos asiasi kuuluu Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Protodikeío Athinón) toimivaltaan, asianajajasi voi seurata asian käsittelyn etenemistä Ateenan asianajajayhdistyksen verkkosivustolla (Dikigorikós Sýllogos AthinónLinkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dsa.gr/) siitä alkaen, kun asia on viety oikeuteen. Uhrit eivät voi itse seurata asian käsittelyä, sillä se edellyttää tiettyjä valtuuksia.

Voinko käyttää maksutta tulkkaus- tai käännöspalveluja (asioidessani poliisin tai muiden viranomaisten kanssa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos et ymmärrä tai puhu kreikkaa, voit tehdä rikosilmoituksen jollakin osaamallasi kielellä tai saada tarvitsemaasi kielellistä apua rikosprosessilaissa tai tietyissä rikoslaeissa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Vastuussa olevat virkamiehet kertovat sinulle asiasta. Voit pyytää rikosilmoituksestasi käännöksen maksutta.

(Lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla))

Jos sinua kuullaan todistajana jossakin menettelyn vaiheessa etkä puhu tai ymmärrä kreikkaa riittävän hyvin, saat viipymättä avuksesi tulkin. Oikeus tulkkauspalveluihin käsittää myös kuulo- ja puhevammaisille annettavan asianmukaisen avun. Tarpeen mukaan voidaan käyttää viestintäteknologiaa, kuten videoneuvotteluja, puhelinta tai internetiä, ellei sinua kuuleva henkilö pidä tulkin läsnäoloa välttämättömänä (rikosprosessilain 233 §:n 1 momentti).

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän heitä ja he minua (jos olen lapsi tai vammainen)?

Kun poliisi tai muut viranomaiset ovat ensimmäistä kertaa yhteydessä sinuun, he käyttävät selkeää ja helppotajuista kieltä suullisesti tai kirjallisesti ottaen huomioon henkilökohtaiset ominaisuutesi, erityisesti ikäsi, kypsyytesi, älylliset ja henkiset kykysi, koulutuksesi ja kielitaitosi sekä mahdolliset kuulo- tai puhevaikeudet. He pohtivat myös, kärsitkö vaikeasta henkisestä ahdingosta, joka vaikuttaa kykyysi ymmärtää tai tulla ymmärretyksi. Uhrin oikeuksia käsittelevä opas on saatavilla yleisimmillä kielillä ja pistekirjoituksella (lain 4478/2017 56 §:n 2 momentti (direktiivin 2012/29/EU 3 artikla)). Jos sinulla on kuulo- tai puhevaikeuksia, sinulle tarjotaan lisäksi tulkin apua (rikosprosessilain 233 §:n 1 momentti).

Olen alaikäinen – onko minulla erityisiä oikeuksia?

Jos olet alaikäinen (alle 18-vuotias), laillinen edustajasi (vanhempi tai huoltaja) voi tehdä rikosilmoituksen puolestasi. Jos olet yli 12-vuotias, voit tehdä rikosilmoituksen yhdessä laillisen edustajasi kanssa (rikoslain (Poinikós Kódikas) 118 §:n 2 momentti).

Sinulla voi olla rikosasian käsittelyn aikana erityisiä oikeuksia rikoksen luonteesta riippuen. Jos esimerkiksi henkilökohtaista vapauttasi tai seksuaalista koskemattomuuttasi on loukattu tai jos olet joutunut ihmiskaupan, seksimatkailun, kaappauksen, sieppauksen tai seksuaalirikoksen uhriksi, sinulla on oikeus

  • tutustua juttusi asiakirja-aineistoon, vaikka et olisikaan siviilikannetta ajava asianosainen (rikosprosessilain 108A §)
  • pyytää kuulustelusi tallentamista, jotta tallennetta voidaan käyttää myöhemmin rikosasiaa käsiteltäessä etkä joudu tulemaan uudelleen syyttäjän tai tuomioistuimen kuultavaksi (rikosprosessilain 226A §)
  • saada psykologin tai lapsipsykiatrin tukea, kun sinua kuullaan todistajana
  • saada tietoa rikoksentekijän vapauttamisesta (rikosprosessilain 108A §)
  • hakea rikoksentekijälle lähestymiskieltoa, jolla häntä kielletään ottamasta sinuun yhteyttä tai tulemasta lähelle kotiasi.
  • Sinulla on lisäksi joka tapauksessa oikeus
  • pyytää henkilökohtaista arviointia, jotta voidaan määrittää erityisten suojelutoimien tarve, jos olet vaarassa joutua toistuvasti uhriksi (lain 4478/2017 68 § uhrin henkilökohtaisesta arvioinnista erityisten suojelutarpeiden määrittämiseksi (direktiivin 2012/29/EU 22 artikla));
  • pyytää syyttäjä- tai oikeusviranomaisia nimittämään alaikäisen lapsen edunvalvoja (epimelitís anilikón) edustamaan sinua rikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa, jos vanhempasi eivät pysty edustamaan sinua tai jos olet ilman huoltajaa tai olet joutunut eroon perheestäsi (lain 4478/2017 69 §:n 7 momentti erityissuojelua tarvitsevan uhrin oikeudesta suojeluun rikosasian käsittelyn aikana (direktiivin 2012/29/EU 23 ja 24 artikla)
  • pyytää saada osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana ja korvausta hakevana asianosaisena laillisen edustajasi avustuksella (rikosprosessilain 82 §:n 2 momentti).

Mitä tietoja voin saada poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Voit saada yleiseltä syyttäjältä tietoa asian käsittelyn edistymisestä, jos juttusi asiakirja-aineisto on lähetetty syyttäjälle.

Jos olet menettelyssä siviilikannetta ajavana asianosaisena, voit tutustua asiakirja-aineiston sisältöön ja saada asiakirjoista kopiot sen jälkeen, kun syytettyä on pyydetty esittämään vastine (apología) tai on annettu pidätysmääräys (éntalma sýllipsis) tai määräys saapua käsittelyyn (éntalma viaías prosagogís) (rikosprosessilain 108 §) tai viranomaiset ovat vaatineet epäillyltä selityksiä. Asiaa käsitellään siihen saakka luottamuksellisesti.

Uhrien tuki- ja suojelupalveluja tarjoavat järjestöt voivat antaa sinulle tukea sekä tietoja ja neuvoja siitä, miten käytät oikeuksiasi, muun muassa oikeutta vaatia korvausta rikoksen johdosta kärsimästäsi vahingosta, sekä kertoa asemastasi rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilikannetta ajavana asianosaisena tai todistajana (lain 4478/2017 62 § uhrien tukipalveluista saatavasta tuesta (direktiivin 2012/29/EU 9 artikla)).

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Jos sinua on tarkoitus kuulla todistajana, syyttäjä, esitutkinnan suorittava poliisi, alueellisen rikostuomioistuimen tuomari (ptaismatodíkis) tai tutkintatuomari (anakritís) toimittaa sinulle kutsun saapua kuultavaksi. Sinun on tultava antamaan lausunto heti, kun olet saanut kutsun. Sinun on esitettävä kuvaus tapahtumista ja mahdollisesti vastattava joihinkin lisäkysymyksiin. Jos olet epäillyn sukulainen, voit kieltäytyä todistamasta (rikosprosessilain 222 §).

Kuulo- tai puhevaikeuksista kärsivät voivat antaa lausunnon kirjallisesti. Mikäli et puhu kreikkaa, sinulla on oikeus käyttää tulkkia maksutta.

Jos olet ihmiskaupan uhri, kuulut erityiseen todistajaryhmään ja saat etukäteen apua psykologilta tai psykiatrilta, joka toimii yhteistyössä tutkinnasta vastaavan poliisiviranomaisen tai oikeusviranomaisten kanssa. Hän määrittää henkiset valmiutesi ja psyykkisen kuntosi asianmukaisilla diagnoosimenetelmillä. Psykologi tai psykiatri on paikalla, kun sinua kuullaan. Myös laillinen edustajasi voi olla mukana kuulemisessa, ellei tutkintatuomari päätä toisin ja esitä perusteluita päätökselleen.

Lausuntosi kirjoitetaan muistiin ja, mikäli mahdollista, se tallennetaan audiovisuaalisesti ja tallenne toimitetaan tuomioistuimelle sähköisesti, jotta sinun ei tarvitse osallistua menettelyn myöhempiin vaiheisiin.

Jos asia koskee lähisuhdeväkivaltaa omassa perheessäsi, sinulta ei pyydetä valaehtoista lausuntoa. Mikäli olet alaikäinen, sinua ei kutsuta todistamaan oikeudessa. Sen sijaan voit toimittaa kirjallisen lausunnon, joka luetaan oikeussalissa, jollei läsnäoloasi pidetä välttämättömänä.

Kun sinua on kuultu, voit pyytää korvausta sinulle mahdollisesti aiheutuneista kuluista (matka- tai majoituskulut) siltä viranomaiselta, joka kutsui sinut kuultavaksi (rikosprosessilain 288 §).

Miten voin saada suojelua, jos olen vaarassa?

Sinulle voidaan tarjota erityyppistä suojelua sen mukaan, minkälaisesta rikoksesta on kysymys ja mikä on asemasi rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Jos olet järjestäytyneen rikollisuuden tai terrorismin uhri ja sinua on tarkoitus kuulla rikostutkinnassa avaintodistajana, voit pyytää erityistä suojelua mahdollisilta kostotoimilta tai pelottelulta. Annettava suojelu voi tapauksesta riippuen käsittää poliisin antaman suojelun, nimettömyyden suojan (muun muassa nimesi, syntymäpaikkasi, koti- ja työosoitteesi, ammattisi ja ikäsi poistamisen kaikista kirjallisista tiedostoista) tai jopa henkilöllisyyden vaihdon ja uhrin siirtämisen johonkin toiseen maahan. Voit pyytää, että lausuntosi vastaanotetaan audiovisuaalilaitteilla. Julkisella sektorilla työskentelevä uhri voi myös pyytää väliaikaista tai pysyvää siirtoa toisiin tehtäviin. Suojelutoimenpiteet edellyttävät uhrin suostumusta, ja niillä rajoitetaan uhrin vapautta ainoastaan siinä määrin kuin se on tarpeen hänen turvallisuutensa takaamiseksi. Suojelutoimenpiteet voidaan keskeyttää, jos uhri pyytää sitä kirjallisesti tai jos hän ei tee yhteistyötä niin, että suojelu voitaisiin varmistaa (lain 2928/2001 9 § todistajien suojelusta).

Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, asiaasi käsittelevät poliisiviranomaiset eivät saa missään tapauksessa paljastaa henkilöllisyyttäsi tai rikoksentekijän henkilöllisyyttä eivätkä osoitettasi tai mitään muitakaan tietoja, jotka saattaisivat paljastaa henkilöllisyytesi (lain 3500/2006 20 §).

Uhrin kirjallisesta hakemuksesta voidaan ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla estetään kaikenlainen uhrin tai hänen perheenjäsentensä ja rikoksentekijän välinen kohtaaminen tiloissa, joissa rikosoikeudellinen menettely käydään. Hakemuksen käsittelee rikosasian käsittelypaikan kolmijäseninen rikostuomioistuin (trimelés plimmeleiodikeío) nopeutetun menettelynmukaisesti asian missä tahansa käsittelyvaiheessa.

(Lain 4478/2017 65 § uhrin oikeudesta välttää rikoksentekijän kohtaaminen (direktiivin 2012/29/EU 19 artikla).)

Päivitetty viimeksi: 24/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikoksesta ilmoitetaan?

Rikoksen uhriksi joutunut voi ilmoittaa rikoksesta syyttäjälle tai poliisille tekemällä rikosilmoituksen (énklisi tai mínysi). (Tarkasti ottaen énklisi on uhrin itsensä tekemä rikosilmoitus. Joissakin tilanteissa rikosoikeudellinen menettely voidaan aloittaa ainoastaan tällaisen rikosilmoituksen perusteella (esimerkiksi jos kyseessä on henkilön kunniaa ja mainetta loukkaava rikos). Mínysi on jonkun muun kuin uhrin tekemä rikosilmoitus, ja se koskee rikoksia, joista viranomaiset voivat nostaa syytteen omasta aloitteestaan riippumatta siitä, onko uhri nostanut kanteen. Käytännössä termiä mínysi käytetään kuitenkin molemmista rikosilmoituksista. Kummassakin tapauksessa syyttäjänvirastoon tehdyille rikosilmoituksille annetaan yksilöllinen rekisterinumero arithmós vivlíou minýseon, joka perustuu termiin mínysi).

Voit myös pyytää jotakin toista henkilöä tekemään rikosilmoituksen puolestasi. Siinä tapauksessa sinun on allekirjoitettava kirjallinen ilmoitus (dílosi tai exousiodótisi), jossa kerrotaan, kuka tekee rikosilmoituksen puolestasi. Ilmoitusta varten ei ole erityistä lomaketta, mutta se on allekirjoitettava valtion tai paikallishallinnon virkamiehen taikka asianajajan (esimerkiksi oman asianajajasi) läsnä ollessa, ja kyseisen henkilön on vahvistettava allekirjoituksesi. Rikosilmoituksen voi tehdä puolestasi asianajaja tai joku muu henkilö, jota pidät luotettavana. Jos kyseessä on asia, jossa rikosoikeudellinen menettely edellyttää uhrin tekemää rikosilmoitusta ja uhri on kuollut, oikeus tehdä rikosilmoitus siirtyy uhrin leskelle ja lapsille tai vanhemmille (rikosprosessilain (Kódikas Poinikís Dikonomías) 118 §:n 4 momentti). Mikäli uhri on kuollut rikoksen seurauksena, edellä mainitut henkilöt voivat olla itse asianosaisina rikosoikeudellisessa menettelyssä ja hakea korvausta heille aiheutuneesta kivusta ja kärsimyksestä.

Rikosilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos teet rikosilmoituksen suullisesti, ilmoituksen vastaanottava virkailija kirjaa antamasi tiedot.

Rikosilmoituksen tekemisestä peritään maksu, jonka suuruus tarkistetaan säännöllisesti valtiovarainministerin ja oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministerin yhteisellä päätöksellä. Poikkeustapauksissa voit suorittaa maksun rikosilmoituksen tekemisen jälkeen, mutta se on maksettava kolmen päivän kuluessa. Rikosilmoitustasi ei oteta tutkittavaksi, jos jätät maksun suorittamatta. Maksua ei peritä, jos sinulla on oikeus saada oikeusapua. Maksua ei peritä myöskään, jos seksuaalista vapauttasi on loukattu tai olet seksuaalisen hyväksikäytön, lähisuhdeväkivallan tai rasistisen syrjinnän uhri (rikoslain (Poinikós Kódikas) 81A ja 361B §) tai yhdenvertaisen kohtelun periaatteita on rikottu (rikosprosessilain 46 §:n 2 momentti).

Kun on kyse rikoksista, joista viranomaiset voivat nostaa syytteen omasta aloitteestaan riippumatta siitä, onko uhri sitä pyytänyt, rikosilmoituksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa lukuun ottamatta vakavuudeltaan keskitasoisia rikoksia (plimmelímata), jotka vanhentuvat viiden vuoden kuluttua. Joissakin tapauksissa rikoksesta voidaan kuitenkin nostaa syyte ainoastaan, jos rikoksen vuoksi vahinkoa kärsinyt uhri pyytää rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä. Tässä tapauksessa sinun on tehtävä rikosilmoitus (énklisi) kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun olet havainnut rikoksen ja saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden (mikäli tiedät, kuka rikoksen on tehnyt).

Rikosilmoitusta varten ei ole olemassa erityistä lomaketta.

Rikosilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • täydelliset henkilötietosi
  • rikoksentekijän nimi ja hänen yhteystietonsa, mikäli ne ovat tiedossasi
  • perusteellinen kuvaus tapahtuneesta
  • kaikki saatavilla olevat asiakirjatodisteet, jotka tukevat rikosilmoitustasi
  • todistajat, joiden kuulemista ehdotat
  • mahdollisen asianajajasi tiedot.

Jos et ymmärrä tai puhu kreikkaa, voit tehdä rikosilmoituksen jollakin osaamallasi kielellä tai saada tarvitsemaasi kielellistä apua rikosprosessilaissa tai muissa erityisissä rikoslaeissa säädettyjen ehtojen mukaisesti. Voit pyytää, että asiakirjat käännetään maksutta (lain 4478/2017 58 § uhrien oikeuksista rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä (direktiivin 2012/29/EU 5 artikla)).

Mistä voin selvittää, miten asia etenee?

Rikosilmoitukselle annetaan yksilöllinen rekisteröintinumero. Numeron avulla voit seurata asian käsittelyn etenemistä joko syyttäjänviraston rekisterissä tai ottamalla yhteyttä rikosilmoituksia käsittelevään virastoon. Voit myös pyytää tutkinnan etenemistä koskevan todistuksen (pistopoiitikó poreías), jossa kerrotaan, missä vaiheessa käsittely on.

Jos asiasi kuuluu Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (Protodikeío Athinón) toimivaltaan, asianajajasi voi seurata asian käsittelyn etenemistä Ateenan asianajajayhdistyksen verkkosivustolla (Dikigorikós Sýllogos AthinónLinkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dsa.gr/) siitä alkaen, kun asia on viety oikeuteen. Uhrit eivät voi itse seurata asian käsittelyä, sillä se edellyttää tiettyjä valtuuksia.

Voinko saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Sinulla voi olla oikeudenkäynnissä asianajaja, mutta sinun on maksettava itse hänen palveluistaan.

Jos perheesi vuotuiset tulot ovat alle kaksi kolmasosaa yleisessä kansallisessa työehtosopimuksessa määritetystä vuotuisesta henkilökohtaisesta vähimmäistulosta, sinulle järjestetään maksutta asianajaja, joka tekee rikosilmoituksen ja edustaa sinua siviilikannetta ajavana asianosaisena menettelyn kaikissa vaiheissa, mikäli olet ollut uhrina jossakin seuraavista rikoksista: kidutus tai jokin muu ihmisarvoa loukkaava rikos (rikoslain 137A ja B §), syrjintä tai eriarvoinen kohtelu, henkeä, henkilökohtaista vapautta tai seksuaalista vapautta loukkaava rikos, seksuaalinen hyväksikäyttö taloudellisen hyödyn saamiseksi, omistusta tai omistusoikeuksia loukkaava rikos, henkilövahingot tai avioliittoon tai perheeseen liittyvä rikos. Rikoksen on oltava vakava tai vakavuudeltaan keskitasoinen, ja sen on kuuluttava kolmijäsenisen rikostuomioistuimen (trimeloús plimmeleiodikeío) toimivaltaan ja tällaisesta rikoksesta on annettava vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus (laki 3226/2004 (Kreikan virallinen lehti 24/A 4.2.2004), sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä lailla 4274/2014). Rikosasioissa oikeusapupyyntösi arvioi sen tuomioistuimen tuomari, jossa asia käsitellään tai jossa päätökseen haetaan muutosta.

Asianajajasi auttaa sinua valmistelemaan ja toimittamaan asiakirjat, joiden perusteella voit osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, ja hän avustaa sinua koko menettelyn ajan.

Voinko hakea muutosta, jos asiani käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Jos tuomioistuimen syyttäjä (eisangeléas plimmeleiodikón) päättää hylätä kanteen oikeudellisesti perusteettomana tai pääasian ilmeisen perusteettomuuden vuoksi tai koska kannetta ei voida arvioida tuomioistuimessa, voit tehdä päätöksestä valituksen muutoksenhakutuomioistuimen syyttäjälle (eisangeléas efetón) (rikosprosessilain 47 ja 48 §) kolmen kuukauden kuluessa päätöksen päivämäärästä. Tätä määräaikaa ei voida jatkaa millään perusteella. Jotta voisit valittaa päätöksestä, sinun on suoritettava maksu, joka palautetaan, jos syyttäjä hyväksyy valituksen.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Voit osallistua oikeudenkäyntiin ainoastaan, jos olet siviilikannetta ajava asianosainen (politikó enágon) ja vaadit tuomioistuinta määräämään korvauksia menetyksistä tai henkisestä kärsimyksestä tai kivusta ja kärsimyksistä. Voit hakea siviilikanteen vireillepanoa vastuussa olevalta yleiseltä syyttäjältä joko rikosilmoituksessasi tai erillisellä hakemuksella ennen esitutkinnan päättymistä (rikosprosessilain 308 §). Voit tehdä hakemuksen itse tai pyytää asianajajaasi tekemään sen, mikäli hänellä on tarvittava yleinen valtuutus tai asiaa koskeva erityinen valtuutus. Siviilikanteesi kirjataan selvitykseen, johon liitetään asianajajan valtuutus (rikosprosessilain 83 §). Jos et ole rikosilmoituksessasi pyytänyt osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, voit pyytää sitä vielä rikostuomioistuimessa (rikosprosessilain 82 §), ennen kuin tuomioistuin alkaa arvioida todisteita.

Jotta hakemuksesi osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena voitaisiin ottaa käsiteltäväksi, siihen on sisällyttävä lyhyt kuvaus asiasta, kanneperusteet ja asiamiehen nimittäminen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvalla alueella, mikäli et asu siellä pysyvästi. Asiamiehellä on oikeus vastaanottaa kaikki asiakirjat tai tiedoksiannot, jotka on osoitettu sinulle siviilikannetta ajavana asianosaisena (rikosprosessilain 84 §). Jotta sinua voitaisiin kuulla rikostuomioistuimessa siviilikannetta ajavana asianosaisena, sinun on nimitettävä valtuutettu asianajaja ja maksettava valtiolle kiinteämääräinen maksu, joka kattaa koko menettelyn siihen saakka, kunnes asiasta on tehty tuomio, johon ei voi enää hakea muutosta. Maksun suuruus tarkistetaan säännöllisesti talous- ja valtiovarainministerin ja oikeusministerin yhteisellä päätöksellä.

Siviilikannetta ajavana asianosaisena sinulla on menettelyn aikana tiettyjä oikeuksia. Voit osallistua kaikkiin tuomioistuinkäsittelyihin, myös silloin, kun ne pidetään suljetuin ovin, sekä tutustua kaikkiin asiaa koskeviin asiakirjoihin. Sinulla on oikeus puhua ja esittää vaatimuksesi tuomioistuimessa. Voit myös tehdä huomautuksia, kun todistajia on kuultu, sekä esittää vastineesi tai selityksiä todistajanlausunnoista tai todisteista (rikosprosessilain 358 §). Voit esittää asianajajasi välityksellä kysymyksiä rikoksentekijälle, todistajille ja muille osallistujille (esimerkiksi asian käsittelyä varten nimitetyille teknisille asiantuntijoille). Sinua pyydetään todistamaan (vaikkakaan ei valaehtoisesti), ja voit myös ehdottaa todistajia edellyttäen, että heidät ilmoitetaan tuomioistuimelle hyvissä ajoin. Sinulla on oikeus pyytää käsittelyn lykkäämistä ja tuomarin vaihtamista.

Tuomioistuin voi joka tapauksessa kutsua uhrin kuultavaksi todistajana, ja uhri on silloin velvollinen saapumaan oikeuteen. Todistajana sinulla on mahdollisuus kertoa tuomioistuimelle rikoksen kannalta merkitykselliset seikat. Tuomari voi myös kysyä sinulta joitakin lisäkysymyksiä.

Mikä on virallinen asemani oikeudenkäynnissä? Olenko tai voinko päättää olla esimerkiksi uhri, todistaja, siviilikannetta ajava asianosainen tai syytettä ajava asianomistaja?
Mitä asemaani liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on?

Voit valita, oletko rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilikannetta ajava asianosainen, jolloin olet asianosaisena koko menettelyssä ja sinulla on olennaisia menettelyllisiä oikeuksia, vai kuullaanko sinua vain todistajan ominaisuudessa sen vuoksi, että rikosoikeudellinen menettely käydään nimenomaan sinuun kohdistuneen rikoksen seurauksena. Yksityisoikeudellista syytettä ei ole olemassa Kreikan oikeusjärjestelmässä.

Voinko antaa oikeudenkäynnissä lausunnon tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Voit toimittaa asiakirjoja, jotka luetaan tuomioistuimessa (rikosprosessilain 364 §) ja liitetään asiakirja-aineistoon. Sinulla on myös mahdollisuus kutsua todistajia, joista sinun on ilmoitettava tuomioistuimelle (rikosprosessilain 326 §:n 2-1 momentti).

Mitä tietoja saan oikeudenkäynnin aikana?

Voit osallistua koko käsittelyn ajan julkisiin kuulemisiin ja todisteiden vastaanottamiseen sekä olla läsnä, kun vastaaja esittää vastineensa, asianajajat käsittelevät asiaa ja tuomioistuin antaa päätöksensä.

Onko minulla mahdollisuus tutustua tuomioistuimen asiakirja-aineistoon?

Siviilikannetta ajavana asianosaisena sinulla on mahdollisuus tutustua asiakirja-aineiston sisältöön, ja voit saada kopion tuomioistuimen päätöksestä.

Päivitetty viimeksi: 24/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Oikeudenkäynnin lopuksi tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi tai vapauttaa hänet todisteiden perusteella. Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syyttömäksi, se vapauttaa tämän syytteestä, muttei tee päätöstä rikokseen perustuvien vaateiden, aineellisen tai aineettoman vahingon ja edun korvaamiseksi, eikä päätöstä kivusta ja särystä sekä henkisistä kärsimyksistä vaadituista korvauksista silloin, kun olet nostanut siviilikanteen. Tässä tapauksessa vastaajalla on oikeus vaatia sinulta korvausta ja vaatia sinua maksamaan hänelle asiasta aiheutuneet kulut (rikosprosessilain 71 §). Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, se määrää rangaistuksen ja korvauksen, joka vastaajan on maksettava sinulle vaatimuksesi perusteella.

Jos tuomioistuin vapauttaa vastaajan, voit hakea päätökseen muutosta ainoastaan, jos sinut on tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikulut, rikosprosessilain 486 § 1 b momentissa esitetyin edellytyksin. Siviilikanteen nostaneena sinulla on myös oikeus hakea muutosta tuomioon ainoastaan siltä osin kuin kanne hylätään sillä perusteella, että se ei perustu lakiin tai siinä määrätään rahallisen korvauksen maksamisesta (rikosprosessilain 488 §).

Vaihtoehtoisesti voit pyytää syyttäjää riitauttamaan päätöksen hakemalla päätökseen muutosta.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Kun tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpano käynnistyy, uhrin rooli rikosoikeudellisessa menettelyssä on käytännössä katsoen päättynyt. Kreikan lainsäädännön nojalla rikoksen uhrilla ei ole lisäoikeuksia menettelyn edettyä tuomion täytäntöönpanovaiheeseen. Ainoastaan alaikäisellä henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan rikoksen tai seksuaalirikoksen uhrilla on kaikki oikeudet, vaikka hän ei olisi asianosaisena riita-asiassa, kuten oikeus saada tieto rangaistuksen täytäntöönpanevalta syyttäjäviranomaiselta tuomitun tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta sekä poistumisista vankeuslaitoksesta (rikosprosessilain 108A §).

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Uhrilla on tarpeidensa mukaisesti oikeus käyttää maksuttomia ja luottamuksellisia uhrin etua edistäviä uhrien yleisiä ja erityisiä tuki- ja hoitopalveluja ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa ja kohtuullisen ajan sen jälkeen. Tämä oikeus voidaan ulottaa koskemaan myös uhrin omaisia heidän tarpeidensa mukaisesti ja riippuen vahingosta, joka heille on aiheutunut, uhriin kohdistuneen rikoksen johdosta. Uhri voi pyytää tietoja poliisilta tai viranomaiselta, jolle rikosilmoitus on tehty, ja nämä voivat ohjata hänet paikallisviranomaisten, mielenterveyspalveluiden, yhteisökeskusten (kentra koinotitas), sukupuolten tasa-arvon pääsihteeristön neuvontakeskusten (symvouleutika kentra), kansallisen sosiaalisen yhteisvastuun keskuksen (Ethniko Kentro Koinonikis Allilengyis) tukipalvelujen, Kreikan oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön alaisuudessa toimivan alaikäisten edunvalvonnasta ja sosiaalihuollosta vastaavan yksikön alaikäisten uhrien suojelun itsenäisten toimipisteiden sekä yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja ammattilais- tai vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten puoleen. Jos uhri on nainen, joka on joutunut henkilökohtaiseen tai seksuaaliseen vapauteen kohdistuvan rikoksen tai kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön, perheväkivallan, ihmiskaupan, parituksen tai rasistisen rikoksen uhriksi, myös hänen lapsillaan on oikeus tuki- ja hoitopalveluihin (lain 4478/2017 61 § – oikeus käyttää uhrien tuki- ja hoitopalveluja (direktiivin 2012/29/EU 8 artikla)).

Yleisistä tuki- ja hoitopalveluista vastaavat yksiköt voivat muun muassa antaa tietoja ja neuvoja uhrille kuuluvista oikeuksista ja mahdollisuuksista vaatia vahingonkorvausta rikoksen seurauksena hänelle aiheutuneesta vahingosta sekä siitä, millä tavalla uhri osallistuu rikosoikeusmenettelyyn, joko kantajana tai todistajana. Ne voivat myös antaa tietoja soveltuvista erityistukipalveluista tai ohjata uhrin välittömästi tällaiseen palveluun, antaa emotionaalista ja psykologista tukea sekä neuvontaa rikoksesta johtuvista taloudellisista ja käytännön kysymyksistä ja siitä, miten välttää riski joutua toissijaisesti ja toistuvasti uhriksi tai pelottelun ja kostotoimien kohteeksi.

Erityistuki- ja hoitopalveluita tarjoavat yksiköt ohjaavat uhrin suojaan tai muuhun sopivaan väliaikaiseen majoitukseen, jos uhri tarvitsee turvallisen paikan toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen, pelottelun ja kostotoimien välittömän riskin johdosta, ja antavat kokonaisvaltaista tukea, myös posttraumaattista tukea ja neuvontaa, jos uhri on rasistisen rikoksen, seksuaalirikoksen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvan väkivallan tai läheisväkivallan uhri (lain 4478/2017 62 § – oikeus käyttää uhrien tuki- ja hoitopalveluja (direktiivin 2012/29/EU 9 artikla)).

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Sen jälkeen kun uhri on ilmoittanut rikoksesta, hänelle tiedotetaan viipymättä pyynnöstä rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä ja tuomioistuimen tekemästä lopullisesta päätöksestä asiaa koskevien rikoslain määräysten mukaisesti, koska hän on asianosaisena rikosoikeudenkäynnissä. Tiedot rikosoikeudellisesta menettelystä voidaan toimittaa uhrille sähköpostitse tai henkilökohtaisesti tai uhrin valtuuttaman asianajajan välityksellä, jos uhri on nostanut siviilikanteen (lain 4478/2017 59 § – uhrin oikeus saada tietoja asiansa käsittelystä (direktiivin 2012/29/EU 6 artikla).

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhri voi saada tiedon tutkintavankeuden päättymisestä tai muuttumisesta kulloiseltakin toimivaltaiselta tuomioistuimelta. Lisäksi uhri voi saada vankeuslaitoksen toimivaltaisilta elimiltä tiedot tuomitun vankeudesta vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka loman myöntämisestä samoin kuin tiedot mahdollisista toimista, joita on määrätty hänen suojakseen rikoksentekijän vapauttamisen tai pakenemisen johdosta. Edellä mainitut tiedot luovutetaan uhrille syyttäjälaitoksen luvalla, jos uhriin kohdistuu mahdollinen tai tunnistettu vaara, edellyttäen, että rikoksentekijään ei kohdistu tunnistettua vaaraa näiden tietojen antamisesta (lain 4478/2017 59 § – uhrin oikeus saada tietoja asiansa käsittelystä (direktiivin 2012/29/EU 6 artikla)).

Voinko osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voinko esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausuman tai hakea päätöksiin muutosta?

Et voi. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että rikoksen uhrille aiheutuneen vahingon korvaaminen on joko vaihtoehto tai ennakkoedellytys sille, että vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi rangaistukseksi, joka suoritetaan sosiaalityöntekijän valvonnassa (rikosprosessilain 100 § ja 100 §:n 3a momentti). Sosiaalityöntekijä valvoo ehtojen noudattamista, ja toimivaltainen syyttäjäviranomainen voi määrätä ehdonalaisen vankeuden perumisesta, jos sen ehtoja on rikottu.

Päivitetty viimeksi: 24/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Voit vaatia korvausta rikoksentekijän sinulle aiheuttamasta vahingosta nostamalla vahingonkorvauskanteen. Voit esittää korvausvaatimuksen osana rikosoikeudellista menettelyä tutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana. Vaatimuksen esittäminen tekee sinusta kantajan (politikos enagon). Voit vaatia korvausta omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta ja/tai hyvitystä aineettomasta vahingosta sekä kivusta ja särystä. Lisäksi voit vaatia korvausta tapauksesta aiheutuneista kuluista (asianajajapalkkiot, oikeudenkäyntiasiakirjojen kirjaamisesta aiheutuneet kulut, matkakulut jne.)

Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, se määrää korvauksen maksamisesta. Käytännössä tämä korvaus on useimmiten symbolinen ja summa on tosiasiallista vahinkoa pienempi. Korvauksen loppuosan saamiseksi sinun on nostettava erillinen kanne siviilituomioistuimessa.

Vaihtoehtoisesti voit toimittaa kanteen suoraan siviilituomioistuimeen. Siviilituomioistuin määrää, että vastaajan on maksettava tosiasiallista vahinkoa vastaava korvaus.

Jos olet nostanut kanteen siviilituomioistuimessa, eikä se ole vielä ratkaissut asiaa, voit nostaa kanteen uudelleen rikosoikeudellisten menettelyiden yhteydessä. Tämän seurauksena asian käsittely siviilituomioistuimessa raukeaa.

Olet oikeutettu saamaan valtiolta korvausta, jos olet tahallisen väkivallanteon uhri. Lisätietoa saa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia Kreikassa koskevalta tietosivulta Euroopan oikeudellisen verkoston sivustolla (restoratiivinen oikeus). (Tietosivu on saatavilla englanniksi, kreikaksi ja muilla kielillä.)

Päivitetty viimeksi: 24/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Tasa-arvoasioiden pääsihteeristö (Genikí Grammateía Isótitas ton Fýlon) kuuluu sisäasiainministeriön alaisuuteen, ja se pitää yllä neuvontakeskuksia väkivallan uhriksi joutuneille naisille.

Sen perustamaan verkostoon kuuluu 62 yksikköä, jotka auttavat uhriksi joutuneita naisia.

Verkostoon kuuluu kriisipalvelu (SOS15900), joka on avoinna ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa, 40 neuvontakeskusta ja 21 turvakotia naisille ja lapsille.

SOS15900-kriisipalveluun voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen Linkki avautuu uuteen ikkunaansos15900@isotita.gr. Kriisipalvelu toimii vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, ja palvelua saa sekä kreikan että englannin kielellä. Puheluista veloitetaan kotimaan puheluista perittävä maksu.

Neuvontakeskuksissa annetaan ilmaista psykososiaalista tukea ja oikeudellista neuvontaa. Palvelutarjontaa ollaan nyt laajentamassa niin, että palvelut kattavat myös naisten työllisyysneuvonnan ja monenlaisesta syrjinnästä kärsivien naisten neuvonnan (tukipalveluja muun muassa pakolaisille, yksinhuoltajille ja romaniyhteisön jäsenille). Neuvontakeskusten yhteystiedot ovat saatavilla internetissä osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.womensos.gr/ ja Facebook-sivustossa WomenSOS.gr

YHTEYSTIEDOT:

Tasa-arvoasioiden pääsihteeristön verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.isotita.gr/

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus (Kéntro Erevnón gia Thémata Isótitas – KETHI)

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus antaa psykologista tukea ja oikeusapua lähisuhdeväkivallan uhreille sekä pitää yllä turvakotia väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja heidän lapsilleen.

Sukupuolten tasa-arvon tutkimuskeskus

  • on vuonna 1994 perustettu yksityisoikeudellinen elin, jotka toimii tasa-arvoasioiden pääsihteeristön alaisuudessa
  • toimii alue- ja paikallisyksiköissä, jotka tarjoavat psykologista tukea ja oikeusapua lähisuhdeväkivallan uhreille
  • antaa ilmaista psykologista tukea ja oikeusapua
  • antaa tietoja, neuvoja ja tukea naisille, joilla on työllistymisvaikeuksia ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia
  • on yhteistyössä Ateenan kaupungin kanssa pitänyt vuodesta 1993 alkaen yllä turvakotia väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja heidän lapsilleen.
  • YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://kethi.gr/

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus (Ethnikó Kéntro Koinonikís Allilengýis – EKKA)

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus hoitaa verkostoa, joka tarjoaa sosiaalisia tukipalveluja yksittäisille ihmisille, perheille ja sosiaalisille ryhmille, joilla on psykososiaalisia vaikeuksia tai jotka tarvitsevat kiireellistä sosiaalista apua.

Sosiaalisen yhteisvastuun kansallinen keskus

  • on Ateenassa sijaitseva yksityisoikeudellinen elin, joka toimii työ-, sosiaaliturva- ja yhteisvastuuministeriön valvonnassa
  • tarjoaa seuraavia palveluja:
  • 197 puhelinpalvelulinjaa, joissa annetaan sosiaalista apua kaikille kansalaisille ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Puhelut ovat maksuttomia
  • 1 107 kansallista lastensuojelun puhelinpalvelulinjaa, joissa vastataan lapsia koskeviin kysymyksiin ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa
  • sosiaalisen avun keskukset Ateenassa, Pireuksessa ja Thessalonikissa
  • majoitusta vakavista sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista kärsiville kansalaisille Attikan alueella
  • turvakoteja uhatussa asemassa oleville naisille ja heidän lapsilleen Attikassa ja Thessalonikissa.
  • Tarjotut palvelut koskevat
  • neuvontaa ja tietoa sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvistä asioista
  • sosiaalista ja psykologista tukea yksittäisille henkilöille ja perheille, turvakoteja uhatussa asemassa oleville naisille ja heidän lapsilleen (lähinnä lähisuhdeväkivallan ja ihmiskaupan uhreille)
  • lyhytkestoista majoitusta kriisitilanteessa tai sosiaalisessa hätätilanteessa oleville ihmisille
  • yhteistyötä ja sovittelua, jolla helpotetaan mahdollisuutta käyttää muiden organisaatioiden sosiaalista yhteisvastuuta edistäviä palveluja.
  • Keskuksen psykososiaalista tukea tarjoaviin nopean toiminnan joukkoihin kuuluu lähinnä psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, ja he auttavat luonnonkatastrofeissa (maanjäristykset, tulvat, tulipalot), onnettomuustilanteissa, lukuisia uhreja vaatineissa merionnettomuuksissa ja kaikissa muissa kriiseissä, jotka uhkaavat suurta joukkoa ihmisiä ja joissa tällaisten joukkojen läsnäoloa pidetään tarpeellisena.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ekka.org.gr/

Kidutuksen uhrien kuntoutuskeskus (Iatrikó Kéntro Apokatástasis Thymáton Vasanistiríon)

Kidutuksen uhrien kuntoutuskeskuksessa kuntoutetaan kidutettuja henkilöitä ja heidän perheitään, koulutetaan kreikkalaisia ja ulkomaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia tutkimaan ja hoitamaan kidutettuja sekä tehdään ja kannustetaan tekemään kidutusta ja sen seurauksia koskevaa tieteellistä tutkimusta.

Kidutuksen uhrien kuntoutuskeskus

  • kuntouttaa kidutettuja ja heidän perheitään
  • kouluttaa kreikkalaisia ja ulkomaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia tutkimaan ja hoitamaan kidutettuja
  • auttaa levittämään laajasti tietoa kidutuskäytännöistä ja kidutuksen eri muodoista sekä kidutuksen uhrien kuntoutusmahdollisuuksista
  • tekee ja kannustaa tekemään tutkimusta, jossa käsitellään kidutusta ja sen seurauksia
  • pitää yllä ja kehittää tiedotuskeskusta (dokumentointikeskus)
  • osallistuu kidutuksen ehkäisemiseen pyrkimällä saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mrct.org/

Epäinhimillisen kohtelun ja sosiaalisen syrjäytymisen uhrien tutkimus- ja tukikeskus (Kéntro Érevnas kai Ypostírixis Thymáton Kakopoíisis kai Koinonikoú Apokleismoú – EKYTHKKA)

Epäinhimillisen kohtelun ja sosiaalisen syrjäytymisen uhrien tutkimus- ja tukikeskus antaa lääkinnällistä, psykologista, sosiaalista ja oikeudellista tukea kidutuksen ja järjestäytyneen väkivallan sekä epäinhimillisen kohtelun ja sosiaalisen syrjäytymisen uhreille.

Epäinhimillisen kohtelun ja sosiaalisen syrjäytymisen uhrien tutkimus- ja tukikeskus

  • on voittoa tavoittelematon yksityisoikeudellinen yhteisö
  • antaa lääkinnällistä, psykologista, sosiaalista ja oikeudellista tukea kidutuksen ja järjestäytyneen väkivallan sekä epäinhimillisen kohtelun ja sosiaalisen syrjäytymisen uhreille
  • valistaa kansalaisia ihmisoikeuskysymyksistä ja levittää tietoa väkivallan ja sosiaalisen syrjäytymisen ilmiöistä sekä keinoista selviytyä niistä sekä Kreikassa että ulkomailla
  • antaa humanitaarista apua väestöryhmille, jotka ovat kärsineet järjestäytyneestä väkivallasta, kidutuksesta, epäinhimillisestä kohtelusta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä niin Kreikassa kuin myös muissa maissa
  • tekee väkivaltaa ja kidutusta, epäinhimillistä kohtelua ja sosiaalista syrjäytymistä koskevaa tieteellistä tutkimusta
  • osallistuu kidutuksen, epäinhimillisen kohtelun ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn.


YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.cvme.gr/

Kreikan pakolaisneuvosto (Ellinikó Symvoúlio gia tous Prósfyges)

Kreikan pakolaisneuvosto on kansalaisjärjestö, joka tukee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Kreikassa järjestämällä erilaisia psykososiaalisia ja oikeudellisia palveluja.

Kreikan pakolaisneuvosto

  • on vuonna 1989 perustettu valtiosta riippumaton organisaatio, joka tukee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Kreikassa
  • auttaa heitä kotoutumaan sopusointuisesti Kreikkaan järjestämällä erilaisia psykososiaalisia ja oikeudellisia palveluja
  • on ainoa kreikkalainen valtiosta riippumaton, voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka kohteena ovat yksinomaan pakolaisina pidettävät turvapaikanhakijat Kreikassa
  • on rekisteröity erityiseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi ulkoasiainministeriön sekä terveys- ja sosiaaliministeriön rekistereissä
  • on yksi niistä kuudesta valtiosta riippumattomasta ihmisoikeusjärjestöstä Kreikassa, jotka ovat kansallisen ihmisoikeuskomission jäseniä (Ethnikí Epitropí gia ta Dikaiómata tou Anthrópou)
  • on Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun täytäntöönpanokumppani ja Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan jäsen.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gcr.gr/

Greek Helsinki Monitor -järjestö (Ellinikó Paratiritírio ton Symfonión tou Elsínki)

Greek Helsinki Monitor -järjestö seuraa ihmisoikeuskysymyksiä, julkaisee niitä koskevia tietoja ja ajaa ihmisoikeusasioita Kreikassa.

Greek Helsinki Monitor -järjestö

  • perustettiin vuonna 1992
  • on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön (International Helsinki Federation for human rights) kreikkalainen jäsen
  • seuraa ihmisoikeuskysymyksiä, julkaisee niitä koskevia tietoja ja ajaa ihmisoikeusasioita Kreikassa ja satunnaisesti Balkanilla
  • on osallistunut stereotypioita ja vihapuhetta koskevaan seurantaan Kreikan ja Balkanin tiedotusvälineissä ja on usein koordinoinut tällaista seurantaa ja valmistellut yksityiskohtaisia vuosiraportteja, YK:n yleissopimuksella perustettujen elinten raporttien rinnakkaisraportteja ja epävirallisia raportteja sekä erikoisraportteja epäinhimillisestä kohtelusta sekä etnokansallisista, etnokielellisistä ja uskonnollisista yhteisöistä ja maahanmuuttajayhteisöistä.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://cm.greekhelsinki.gr/

Amnesty International -järjestön Kreikan osasto (Diethnís Amnistía Ellinikó Tmíma)

Amnesty International -järjestön kohteena ovat valtionhallinnot, valtioiden väliset organisaatiot, aseelliset poliittiset ryhmät, yhtiöt ja muut valtioista riippumattomat tahot. Järjestö tutkii järjestelmällisesti ja puolueettomasti yksittäisiä tapauksia ja ihmisoikeusloukkausten yleisiä toimintamalleja.

Amnesty International

  • on maailmanlaajuinen riippumaton vapaaehtoisjärjestö, joka toimii ihmisoikeuksien suojelun puolesta
  • puolustaa mielipidevankeja, väkivallan uhreja ja köyhiä
  • pyrkii lopettamaan naisiin kohdistuvan väkivallan
  • pyrkii poistamaan kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja vapauksien rajoittamisen ”terrorinvastaisen sodan” nimissä
  • torjuu pakolaisiin, maahanmuuttajiin, vähemmistöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvaa syrjintää.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.amnesty.org.gr/

Päivitetty viimeksi: 24/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Espanja

Rikoksen uhriksi katsotaan lain 4/2015 mukaan luonnollinen henkilö, joka on joutunut rikollisen teon kohteeksi, kun tämä teko on tapahtunut Espanjan alueella tai kun siitä voidaan nostaa syyte Espanjassa. Asian kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä maan kansalainen uhri on, onko hän täysi-ikäinen tai oleskeleeko hän Espanjassa laillisesti. Laissa erotetaan

a) välitön uhri eli luonnollinen henkilö, joka on kärsinyt rikoksen seurauksena suoraan henkilöön kohdistuvaa fyysistä, henkistä tai emotionaalista vahinkoa tai omaisuuteen kohdistuvaa taloudellista vahinkoa,

b) välillinen uhri, silloin kun rikos on suoraan johtanut välittömän uhrin kuolemaan tai katoamiseen, paitsi jos kyseinen henkilö on tapauksesta vastuussa. Välillinen uhri voi olla

1. välittömän uhrin puoliso (edellyttäen, että puolisot eivät eläneet virallisesti tai tosiasiallisesti asumuserossa) tai lapset tai (edellä mainitulla edellytyksellä) puolison lapset, jotka asuivat samassa taloudessa välittömän uhrin kanssa tapahtumahetkellä, tapahtumahetkellä avioliitonomaisessa suhteessa välittömän uhrin kanssa elänyt henkilö ja hänen lapsensa, jotka asuivat hänen kanssaan samassa taloudessa tapahtumahetkellä, välittömän uhrin vanhemmat ja muut sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sekä sivusukulaiset kolmanteen parenteeliin asti, kun välitön uhri oli näiden henkilöiden huoltaja, sekä sellaiset muut henkilöt, joiden holhooja, edunvalvoja tai kasvattivanhempi välitön uhri oli;

2. jos edellä tarkoitettuja henkilöitä ei ole, muut sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sekä sisarukset; näistä henkilöistä etusijalla on uhrin laillinen edustaja.

  • Rikoksen uhrin yleiset oikeudet: Jokaisella rikoksen uhrilla on oikeus saada suojelua, tietoja, apua, tukea ja huolenpitoa. Lisäksi hänellä on oikeus osallistua aktiivisesti rikosprosessiin ja oikeus saada viranomaisilta kunnioittavaa, asiallista, yksilöllistä ja syrjimätöntä kohtelua heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen uhrien tukipalveluiden ja sovittelupalveluiden yhteydessä, koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan ja riittävän kauan sen päättymisen jälkeen riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa, ja riippumatta menettelyn ratkaisusta.
  • Yhteyspiste: Uhrien tukipalvelutoimistot (oficinas de asistencia a las víctimas).

Laki takaa rikoksen uhrille tiettyjä yksilöllisiä oikeuksia rikosprosessin aikana, sitä ennen ja sen jälkeen.

Espanjassa rikosprosessi alkaa esitutkinnalla, jonka toimittaa poliisi tutkintatuomarin (juez de instrucción) valvonnassa. Esitutkinnan päätteeksi tutkintatuomari siirtää asian syyttäjälle, joka päättää, miten asiassa edetään. Jos syytteen nostamiselle epäiltyä vastaan ei ole riittävästi perusteita, syyttäjä jättää syytteen nostamatta, ja tutkintatuomari julistaa asian rauenneeksi. Muussa tapauksessa syyttäjä saattaa asian toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Oikeudenkäyntivaiheessa tuomioistuin tutkii näytön ja päättää, onko syytetty syyllinen vai syytön. Jos tuomioistuin tuomitsee syytetyn syylliseksi, se määrää hänelle rangaistuksen. Rikosprosessi voi jatkua, jos joku osapuolista valittaa tuomiosta ylempään oikeusasteeseen.

Rikoksen uhri voi osallistua rikosprosessiin todistajana, tai hänellä voi olla aktiivisempi rooli asianomistajana (acusación particular), jolloin hän saa lisäoikeuksia oikeudenkäynnin osapuolena. Kaikissa tapauksissa syyttäjän on huolehdittava siitä, että uhrin oikeudet toteutuvat koko menettelyn ajan.

Sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvän rikoksen uhria avustaa tällaisiin rikoksiin erikoistunut oikeudellinen avustaja heti esitutkinnasta lähtien. Oikeuslaitoslakia muutettiin lailla 7/2015 siten, että naisiin kohdistuvia väkivaltarikoksia käsittelevät tuomioistuimet saivat tehtäväkseen käsitellä myös naisten yksityisyyden suojan, omaa kuvaa koskevan oikeuden ja kunnian loukkauksia sekä lähestymiskiellon tai muun turvaamistoimen rikkomista.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 11/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esimerkiksi poliisi tai syyttäjä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla on yleisesti oikeus saada suojelua, tietoa, tukea ja apua heti, kun otat yhteyttä viranomaisiin. Voit käyttää viranomaisten tarjoamia tukipalveluja myös ennen varsinaisen rikosilmoituksen tekemistä.

Voit myös pyytää viranomaisia ohjaamaan sinut rikosuhrien tukikeskukseen (Oficina de Asistencia a las Víctimas del delito), jossa saat luottamuksellisesti maksutonta apua, vaikket olisi tehnyt vielä rikosilmoitusta.

Voit myös ottaa haluamasi henkilön mukaan jo ensitapaamiseen viranomaisten kanssa.

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus saada tietoa kaikista rikosilmoituksen tekemisen jälkeisistä toimista ja tulla kuulluksi niiden yhteydessä. Lisäksi sinulla on oikeus saada tietoa jo ennen rikosilmoituksen tekemistä. Sinulla on myös tarvittaessa oikeus laissa tunnustettujen viittomakielten tulkkaukseen sekä suullisen viestinnän apukeinoihin.

Kaikki sinulle suullisesti tai kirjallisesti annettava tieto on esitettävä selkeällä, yksinkertaisella ja helppotajuisella kielellä. Tiedon antamisessa on otettava huomioon henkilökohtaiset erityispiirteesi ja tarpeesi, etenkin jos sinulla on kehitys- tai aistivamma tai olet alaikäinen.

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus esimerkiksi seuraaviin tietoihin, joita saat heti otettuasi yhteyttä viranomaisiin sekä tukitoimenpiteiden toteuttamisen aikana:

  • miten rikosilmoitus tehdään, miten saat neuvontaa ja oikeusapua, mitkä ovat maksuttoman neuvonnan ja oikeusavun edellytykset
  • mitä tukitoimenpiteitä (terveydenhuollon ja psykologin palvelut sekä konkreettinen apu) on käytettävissä ja miten niitä saa
  • onko mahdollista hakea suojelutoimenpiteitä ja miten
  • mihin korvauksiin sinulla voi olla oikeus ja miten niitä haetaan
  • onko käytettävissä sovittelumenettelyjä ja onko sovittelu tässä tapauksessa lain mukaan mahdollista
  • missä tilanteessa sinulla on oikeus oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen ja miten korvaamista voi hakea.

Saat tarvittaessa tietoa myös tulkkaus- ja käännöspalveluista sekä tarjolla olevista kommunikaation apukeinoista ja tukipalveluista.

Jos asut Espanjan ulkopuolella, sinulla on oikeus saada erikseen tietoa siitä, miten voit käyttää oikeuksiasi.

En asu siinä EU-maassa, jossa rikos on tapahtunut (EU:n ja kolmansien maiden kansalaiset). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi ja asut Espanjassa, voit tehdä Espanjan viranomaisille rikosilmoituksen toisessa EU-maassa tehdystä rikoksesta.

Jos Espanjan viranomaiset päättävät olla tutkimatta asiaa toimivallan puuttumisen vuoksi, ne välittävät rikosilmoituksen välittömästi sen valtion toimivaltaisille viranomaisille, jonka alueella rikos on tehty. Sinut ilmoitetaan rikosilmoituksen tekijäksi.

Jos olet Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen ja asut pysyvästi Espanjassa ja sinuun kohdistunut rikos on tapahtunut jossain muussa EU-maassa kuin Espanjassa (eli kyseessä on rajatylittävä tapaus), voit ottaa yhteyttä rikosuhrien tukikeskukseen (Oficina de Asistencia a las Víctimas) ja pyytää tietoa oikeudellisesta menettelystä siinä maassa, jossa rikos on tapahtunut, sekä korvauksista, joihin sinulla voi olla oikeus. Jos kyseessä on terrorismirikos, sinun on otettava yhteyttä sisäministeriön alaisuudessa toimivaan terrorismin uhrien tukivirastoon (Dirección General de Apoyo a las Víctimas del Terrorismo).

Jos et asu pysyvästi Espanjassa etkä osaa espanjaa tai asianomaisen itsehallintoalueen kieltä, voit saada tulkkauksen maksutta. Poliisi voi antaa sinulle rikosilmoituksen tekemistä varten lomakkeen äidinkielelläsi tai järjestää paikalle tulkin tai puhelintulkkauksen. Tuomioistuimilla on tulkkauspalvelu, jota koordinoidaan rikosuhrien tukikeskusten kanssa. Jos asut Espanjan ulkopuolella, sinulla on lisäksi oikeus saada erikseen tietoa siitä, miten voit käyttää oikeuksiasi.

Jos sinua koskee toisessa jäsenvaltiossa annettu suojelumääräys, voit pyytää eurooppalaista suojelumääräystä. Sinulle voidaan myöntää uusi suojelumääräys yksinkertaistetulla ja nopeutetulla menettelyllä. Tämän määräyksen hyväksyy jäsenvaltio, jonne matkustat.

Jos teen rikosilmoituksen, mitä tietoja minulle annetaan?

Sinulla on oikeus saada oikeaksi todistettu jäljennös tekemästäsi rikosilmoituksesta. Jos et osaa rikosilmoituksen tekopaikan virallista kieltä, sinulla on lisäksi oikeus saada maksutonta kieliapua ja käännös rikosilmoituksesta.

Sinulla on myös oikeus saada tietoja seuraavista:

  • mitä tukitoimenpiteitä (terveydenhuollon ja psykologin palvelut sekä konkreettinen apu) sinulla on käytettävissäsi ja miten niitä voi saada, sekä tarvittaessa tietoa mahdollisuudesta käyttää tilapäismajoitusta
  • millaisia todisteita sinulla on oikeus toimittaa tutkinnasta vastaaville viranomaisille
  • onko sinun mahdollista hakea suojelua, ja miten sitä haetaan
  • mihin korvauksiin sinulla voi olla oikeus, ja miten niitä haetaan
  • mitä tulkkaus- ja käännöspalveluja on käytettävissä
  • mitä viestinnän apuvälineitä ja tukipalveluita on tarjolla
  • miten voit käyttää oikeuksiasi, jos asut muualla kuin Espanjassa
  • mitä muutoksenhakukeinoja sinulla on, jos pidät päätöksiä oikeuksiesi vastaisina
  • mitkä ovat menettelystä vastaavan viranomaisen yhteystiedot ja miten voit olla yhteydessä kyseiseen viranomaiseen
  • mitä sovittelumenettelyjä on käytettävissäsi, jos sovittelu on tapauksessasi lain mukaan mahdollista
  • missä tilanteessa sinulla on oikeus oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen ja miten voit hakea sitä
  • yleinen oikeus tietoihin tietyistä menettelyssä tehtävistä päätöksistä. Näitä ovat esimerkiksi päätös olla aloittamatta rikosoikeudellista menettelyä, menettelyn päätteeksi annettava tuomio, päätös tekijän vankeusrangaistuksesta ja myöhemmästä vapauttamisesta tai tieto tekijän mahdollisesta karkaamisesta. Voit saada tiedon myös oikeus- tai rikosseuraamusviranomaisten tekemistä päätöksistä, jotka koskevat väkivaltaa tai uhkailua käyttämällä tehdyistä rikoksista tuomittuja henkilöitä ja joista saattaa aiheutua vaaraa turvallisuudellesi.

Lisäksi saat tiedon oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja -paikasta sekä rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen sisällöstä.

Jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhriksi, saat tiedon päätöksestä, joka koskee tekijän vankeusrangaistusta tai vapauttamista, tai tekijän mahdollisesta karkaamisesta. Saat niin ikään tiedon turvallisuutesi takaamiseksi toteutettavien henkilökohtaisten turvaamistoimien hyväksymispäätöksestä tai tällaisia toimia koskevan päätöksen muuttamisesta. Saat nämä tiedot ilman eri pyyntöä, paitsi jos ilmoitat, ettet halua tietoja.

Lisäksi sinulla on mahdollisuus käyttää rikosuhrien tukikeskusten tarjoamia tukipalveluja maksutta ja luottamuksellisesti. Sinut voidaan ohjata näihin keskuksiin, kun se on tarpeen rikoksen vakavuuden perusteella, tai omasta pyynnöstäsi.

Kun kyseessä on erityisen vakavaa haittaa aiheuttanut rikos, viranomaiset ja rikosuhrien tukikeskukset voivat laajentaa oikeuden tarjottuihin tukipalveluihin koskemaan myös perheesi jäseniä. Tässä perheenjäseninä pidetään aviopuolisoa tai kumppania, johon olet vastaavanlaisessa suhteessa, sekä vanhempia ja muita lähisukulaisia toiseen polveen asti (isovanhemmat, sisarukset ja lastenlapset).

Onko minulla oikeus maksuttomiin tulkkaus- tai käännöspalveluihin (poliisiin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos et asu pysyvästi Espanjassa etkä osaa espanjaa tai asianomaisen itsehallintoalueen kieltä, voit saada tulkkauksen maksutta. Poliisi voi antaa sinulle rikosilmoituksen tekemistä varten lomakkeen äidinkielelläsi tai järjestää puhelintulkkauksen tai tulkin paikan päälle. Tuomioistuimilla on tulkkauspalvelu, jota koordinoidaan rikosuhrien tukikeskusten kanssa.

Rikosuhrien tukikeskukset antavat sinulle tietoa oikeudestasi maksuttomaan kieliapuun sekä rikosilmoituksen kirjalliseen käännökseen, jos et osaa rikosilmoituksen tekopaikan virallista kieltä.

Sinulla on erityisesti seuraavat oikeudet:

  • Oikeus saada maksutonta tulkkausta ymmärtämälläsi kielellä, kun annat lausuman tutkintatuomarin, syyttäjäviranomaisen tai poliisiviranomaisen suorittamassa tutkinnassa tai kun olet todistajana oikeudessa tai muussa suullisessa käsittelyssä.

Sinulla on tämä oikeus, vaikka olisit kuulo- tai puhevammainen.

  • Oikeus saada maksutta käännös tietyistä menettelyssä tehtävistä päätöksistä. Näitä ovat esimerkiksi päätös olla aloittamatta rikosoikeudellista menettelyä, menettelyn päätteeksi annettava tuomio, päätös tekijän vankeusrangaistuksesta ja myöhemmästä vapauttamisesta tai myös tieto tekijän mahdollisesta karkaamisesta. Voit saada käännöksen myös oikeusviranomaisten tai rikosseuraamusviranomaisten tekemistä päätöksistä, jotka koskevat väkivaltaisesti tai uhkailemalla suoritetuista rikoksista tuomittuja henkilöitä ja joista saattaa aiheutua vaaraa turvallisuudellesi, sekä tutkinnan keskeyttämistä koskevasta päätöksestä.

Voit pyytää, että käännökseen lisätään lyhyet perustelut annetun päätöksen perusteista.

  • Oikeus saada maksutta käännös tiedoista, jotka ovat olennaisia, jotta voit osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn. Voit esittää tätä varten hakemuksen, jossa perustelet, miksi jokin asiakirja on mielestäsi olennainen.
  • Oikeus saada ymmärtämälläsi kielellä tieto oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja -paikasta.

Oikeuksiesi turvaamiseksi tulkkausapua voidaan antaa videoneuvottelua tai muuta televiestintätekniikkaa käyttäen, ellei tuomari tai tuomioistuin salli viran puolesta tai asianosaisen pyynnöstä tulkin fyysistä läsnäoloa.

Kääntäminen voidaan korvata poikkeustapauksessa käymällä asiakirjan sisältö läpi suullisesti ymmärtämälläsi kielellä menettelyn oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.

Jos haluat tulkkausta tai käännöstä poliisin suorittamista toimista eikä tätä järjestetä, voit valittaa asiasta tutkintatuomarille (Juez de Instrucción). Tällöin valitus katsotaan jätetyn sillä hetkellä, jona olet ilmaissut, ettet hyväksy pyytämäsi tulkkaus- tai käännösavun epäämistä.

Miten viranomaiset takaavat, että ymmärrän asian ja tulen kuulluksi (jos olen alaikäinen tai jos olen vammainen)?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla on yleisesti oikeus saada suojelua, tietoa, tukea ja apua heti, kun otat yhteyttä viranomaisiin. Sinulla on mahdollisuus käyttää viranomaisten tarjoamia tukipalveluja myös ennen varsinaisen rikosilmoituksen tekemistä.

Voit myös pyytää viranomaisia ohjaamaan sinut rikosuhrien tukikeskukseen, jossa saat luottamuksellisesti maksutonta apua, vaikket olisi tehnyt vielä rikosilmoitusta.

Voit myös ottaa haluamasi henkilön mukaan jo ensitapaamiseen viranomaisten kanssa.

Sinulla on myös oikeus saada tietoa ennen rikosilmoituksen tekemistä. Sinulle on kerrottava kaikista rikosilmoituksen tekemisen jälkeisistä toimista, ja sinulla on oikeus tulla kuulluksi niiden yhteydessä. Sinulla on myös tarvittaessa oikeus laissa tunnustettujen viittomakielten tulkkaukseen sekä kommunikaation apukeinoihin.

Kaiken sinulle annettavan suullisen ja kirjallisen tiedon on oltava selkeää, yksinkertaista ja helppotajuista. Tiedon antamisessa on otettava huomion henkilökohtaiset erityispiirteesi ja tarpeesi, etenkin jos sinulla on jokin sensorinen, älyllinen tai henkinen vamma tai olet alaikäinen.

Uhrien tukipalvelut

Mistä rikoksen uhrit saavat apua?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla on oikeus saada luottamuksellisesti viranomaisten sekä rikosuhrien tukikeskusten tarjoamia maksuttomia tukipalveluja.

Rikosuhrien tukikeskukset tarjoavat uhrien tarpeisiin sovitettuja monialaisia palveluja, jotka ovat julkisia ja maksuttomia. Ne ovat oikeusministeriön perustamia.

Rikosuhrien tukikeskuksia on kaikilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanitsehallintoalueilla, käytännössä kaikkien maakuntien pääkaupungeissa ja joissakin muissakin kaupungeissa.

Rikosuhrien tukikeskukset tarjoavat rikoksen uhrille erityistä kokonaisvaltaista ja koordinoitua tukea ja vastaavat kaikista oikeudellisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin asioihin liittyvistä erityistarpeistasi.

Jos olet terrorismirikoksen uhri, voit ottaa yhteyttä valtakunnallisen ylioikeuden (Audiencia Nacional) terrorismirikosten uhrien tukikeskukseen (Oficina de Información y Asistencia a Víctimas del Terrorismo). Voit ottaa halutessasi yhteyttä myös maakunnassasi toimivaan rikosuhrien tukikeskukseen, jolloin tukikeskus sovittaa tukitoimensa yhteen terrorismirikosten uhrien tukikeskuksen kanssa.

Oikeus käyttää tukipalveluja on olemassa koko sen ajan, kun uhrien tukipalvelut toteuttavat toimiaan ja tilanteen mukaan myös sovittelumenettelyn tai rikosoikeudenkäynnin aikana sekä riittävän pitkään oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen. Asiaan ei vaikuta se, onko tekijä tiedossa tai mikä on prosessin lopputulos. Myös ennen rikosilmoituksen tekemistä on oikeus tukipalveluihin.

Kun kyseessä on erityisen vakavaa haittaa aiheuttanut rikos, voivat viranomaiset ja rikosuhrien tukikeskukset laajentaa oikeuden tarjottuihin tukipalveluihin koskemaan myös perheesi jäseniä. Tässä perheenjäseninä pidetään aviopuolisoa tai kumppania, jonka kanssa sinulla on vastaava tunnesuhde, sekä vanhempia ja muita lähisukulaisia toiseen polveen asti (isovanhemmat, sisarukset ja lastenlapset).

Jos sinulla on alaikäisiä lapsia tai olet itse alaikäinen ja huoltajaasi on kohdistunut sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai perheväkivaltaa, sinulla on oikeus laissa säädettyihin erityisiin tuki- ja suojelutoimenpiteisiin.

Jos taas olet terrorismirikoksen tai sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhri tai alaikäinen, sinulla on lisäksi oikeudet, jotka on vahvistettu kutakin rikosta koskevassa erityislaissa.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhrien tukipalveluihin?

Valtiolliset lainvalvontaviranomaiset ja tarvittaessa sen itsehallintoalueen lainvalvontaviranomaiset, jossa rikos on tapahtunut, arvioivat rikosilmoituksen tekohetkellä yksilöllisen tilanteesi suojelutarpeidesi määrittämiseksi. Sinut voidaan tarvittaessa luokitella haavoittuvassa asemassa olevaksi uhriksi. Saat tässä alustavassa arvioinnissa tiedon mahdollisuudesta käyttää rikosuhrien tukikeskuksen palveluja.

Kaikkien kanssasi tekemisissä olevien viranomaisten tai virkamiesten on ohjattava sinut rikosuhrien tukikeskukseen, kun sitä pidetään tarpeellisena rikoksen vakavuuden vuoksi tai kun pyydät sitä itse.

Miten yksityisyyttäni suojataan?

Viranomaisten sekä rikosuhrien tukikeskusten tarjoamia tukipalveluita voi käyttää aina luottamuksellisesti.

Tiedot, joita annat sinua alusta lähtien avustaville viranomaisille tai virkamiehille, voidaan välittää muille tukipalveluita tarjoaville yksiköille, kuten rikosuhrien tukikeskuksille, ainoastaan siinä tapauksessa, että olet saanut riittävät tiedot tietojen välittämisestä ja antanut siihen suostumuksesi.

Rikosuhreille tukipalveluja antavat tahot voivat antaa kolmansille osapuolille sinusta saamiaan tietoja vain, jos olet etukäteen antanut tähän suostumuksesi.

Oikeuslaitoksessa tuomarit, tuomioistuimet, syyttäjät ja muut rikostutkinnasta vastaavat viranomaiset ja virkamiehet sekä kaikki prosessiin tavalla tai toisella osallistuvat henkilöt toteuttavat laissa säädetyn mukaisesti tarvittavat toimenpiteet sinun ja perheesi jäsenten yksityisyyden suojaamiseksi. Jos olet alaikäinen tai erityistä suojelua tarvitseva vammainen henkilö, pyritään estämään erityisesti kaiken sellaisen tiedon leviäminen, jonka perusteella sinut voitaisiin tunnistaa.

Oikeusviranomainen voi myös kieltää sinua tai perheesi jäseniä esittävien kuvien hankkimisen, paljastamisen tai julkaisemisen, erityisesti jos olet alaikäinen tai erityistä suojelua tarvitseva vammainen henkilö.

Onko minun tehtävä rikosilmoitus, ennen kuin voin käyttää uhrien tukipalveluja?

Kaikilla uhreilla on oikeus käyttää rikosuhrien tukikeskusten tarjoamia tukipalveluja maksutta ja luottamuksellisesti.

Näiden tukipalvelujen käyttäminen ei edellytä, että rikosilmoitus on tehty ennakkoon.

Henkilökohtainen suojelu, jos olen vaarassa

Millaista suojelua on olemassa?

Rikostutkinnasta, syytteen nostamisesta ja rikosoikeudenkäynnistä vastaavat viranomaiset ja virkamiehet toteuttavat tarvittavat laissa säädetyt toimenpiteet uhrin ja hänen perheensä hengen sekä fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden takaamiseksi ja heidän vapautensa, turvallisuutensa ja seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa turvaamiseksi. Myös heidän yksityisyyttään ja ihmisarvoaan suojellaan asianmukaisella tavalla, etenkin kun he antavat lausumia tai todistavat oikeudessa.

Syyttäjä valvoo tämän suojelua koskevan oikeuden toteutumista erityisesti, kun uhri on alaikäinen, ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet alaikäisen ensisijaisen edun suojaamiseksi, kun tämä on välttämätöntä alaikäiselle menettelyn kulusta mahdollisesti aiheutuvien haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi.

Jos olet alaikäinen tai vammainen rikoksen uhri (eli tarvitset erityistä suojelua), sinulla on mahdollisuus esittää todistajanlausuntosi etukäteen asiantuntijoiden avustuksella. Kuuleminen, jonka suorittaa erikoiskoulutuksen saanut työryhmä, voidaan järjestää erityisissä tiloissa ja määrätä nauhoitettavaksi.

Kuka voi tarjota suojelua?

Sen määrittämiseksi, mitä suojelutoimenpiteitä on toteutettava, arvioidaan jokaisen henkilön erityiset olosuhteet.

Olosuhteita arvioi ja suojelutoimenpiteitä määrittää

  • rikostutkintavaiheessa tutkintatuomari tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeviin tapauksiin erikoistunut tuomari; tätä varten voidaan tarvita alustavia arviointeja ja tilapäisiä ratkaisuja, joita tekevät
  • tutkintamenettelyssä tai alaikäisiin liittyvien menettelyiden yhteydessä syyttäjä tai
  • esitutkinnan yhteydessä poliisi
  • oikeuskäsittelyvaiheessa asiaa käsittelevä tuomari tai tuomioistuin.

Arvioiko joku tapaukseni sen selvittämiseksi, onko rikoksentekijästä minulle uudelleen vaaraa?

Kyllä. Sinuun liittyvät erityiset olosuhteet on arvioitava sen selvittämiseksi, mitä suojelutoimenpiteitä on toteutettava.

Valtion ja tarvittaessa sen itsehallintoalueen lainvalvontaviranomaiset, jossa rikos on tapahtunut, arvioivat rikosilmoituksen tekohetkellä yksilöllisen tilanteesi suojelutarpeidesi määrittämiseksi ja luokittelevat sinut tarvittaessa haavoittuvassa asemassa olevaksi uhriksi. Saat tässä alustavassa arvioinnissa tiedon mahdollisuudesta käyttää rikosuhrien tukikeskuksen palveluja.

Jos käytät rikosuhrien tukikeskusten tarjoamia tukipalveluja, myös tukikeskuksessa tehdään yksilöllinen arvio tilanteestasi. Tukikeskukselle voidaan siirtää poliisin tekemässä arvioinnissa kerättyjä tietoja, jos annat tähän suostumuksesi.

Yksilöllisessä arvioinnissa otetaan huomioon ilmaisemasi tarpeet sekä tahtosi ruumiillista, henkistä ja moraalista koskemattomuuttasi kunnioittaen.

Seuraavat seikat otetaan erityisesti huomioon:

  • henkilökohtaiset erityispiirteet ja tilanne, välittömät tarpeet, sukupuoli, mahdollinen vamma ja kypsyysaste. Erityisesti arvioidaan, onko sinulla jotain rajoitteita tai oletko riippuvuussuhteessa epäiltyyn rikoksentekijään, oletko alaikäinen, tarvitsetko erityistä suojelua tai liittyykö sinuun muita asemasi erityisen haavoittuvaksi tekeviä seikkoja;
  • rikoksen luonne ja aiheutuneiden vahinkojen vakavuus sekä rikoksen toistumisen vaara. Suojelun tarve arvioidaan, jos olet terrorismirikoksen, järjestäytyneen rikollisryhmän tekemän rikoksen, sukupuoleen perustuvan väkivallan tai perheväkivallan, seksuaalirikoksen, ihmiskaupan tai sieppauksen uhri tai jos sinuun kohdistunut rikos on luonteeltaan rasistinen tai antisemitistinen. Samoin suojelun tarve arvioidaan, jos rikos on tehty muista ideologisista, uskonnollisista tai vakaumukseen liittyvistä syistä tai syistä, jotka johtuvat perhetilanteesta, etniseen ryhmään kuulumisesta, rodusta tai kansallisuudesta, kansallisesta alkuperästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä, sairaudesta tai vammasta;
  • rikoksen olosuhteet, etenkin jos kyseessä on väkivaltarikos.

Jos olet alaikäinen tai sinulla on jokin vamma ja tarvitset erityistä suojelua, mielipiteesi ja etusi sekä henkilökohtainen tilanteesi otetaan huomioon. Erityisesti valvotaan alaikäisen tai erityistä suojelua tarvitsevan vammaisen henkilön ensisijaisen edun toteutumisen periaatetta, tiedonsaantioikeutta, oikeutta syrjimättömyyteen, luottamuksellisuuteen ja yksityisyyden suojaan sekä suojeluun.

Arvioiko joku tapaukseni sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisää vahinkoa rikosoikeudellisessa menettelyssä (tutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana)?

Kyllä arvioi. Esitutkintavaiheessa arvioinnin tekee tutkintatuomari tai (jos kyseessä on sukupuoleen perustuva väkivalta) naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeviin tapauksiin erikoistunut tuomari, syyttäjä tai poliisi. Arvioija päättää suojelutoimenpiteistä, joita saatat tarvita.

Jos olet vaarassa, saat poliisilta suojelua.

Lausumasi välitetään videoneuvotteluna turvallisuussyistä, yleisen järjestyksen turvaamiseksi tai jos se on tarkoituksenmukaista tai sillä pyritään säilyttämään ihmisarvosi.

Jos sinuun on kohdistunut rikos, joka edellyttää erityisiä suojelutoimenpiteitä (esimerkiksi sukupuoleen perustuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta, ihmiskauppa hyväksikäyttöä tai pakkotyötä varten, pahoinpitely, ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuva rikos, kidutus, henkilöön kohdistuva rikos, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuva rikos, yksityisyyteen tai omaa kuvaa koskevaan oikeuteen kohdistuva rikos, kotirauhan rikkominen tai kunniaan tai sosioekonomiseen asemaan kohdistuva rikos), sinulla on oikeus siihen, että rikoksentekijälle määrätään jokin seuraavista kielloista, jos tämä on suojelemisesi kannalta ehdottoman välttämätöntä: kielto oleskella tietyssä paikassa, kaupunginosassa, kaupungissa tai tietyllä alueella tai mennä tiettyyn paikkaan, kaupunginosaan, kaupunkiin tai tietylle alueelle; lähestymiskielto tai kielto olla yhteydessä tiettyihin henkilöihin.

Tutkintavaiheen aikana sinua voidaan suojella seuraavin toimenpitein:

  • Voit antaa lausumasi erikseen suunnitelluissa tai mukautetuissa tiloissa henkilölle, joka on saanut asiaankuuluvan ammatillisen erikoiskoulutuksen.
  • Jos sinun on annettava lausumasi useampaan kertaan, sen vastaanottaa aina sama henkilö, paitsi jos tästä voi olla merkittävää haittaa prosessin kulun kannalta tai jos sinun on annettava lausuntosi suoraan tuomarille tai syyttäjälle.
  • Lausumasi vastaanottaa samaa sukupuolta oleva henkilö, jos pyydät tätä ja olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan, perheväkivallan tai seksuaalirikoksen uhriksi, paitsi jos tästä saattaisi aiheutua merkittävää haittaa prosessin kulun kannalta tai jos sinun on annettava lausuntosi suoraan tuomarille tai syyttäjälle.

Jos sinut on haastettu todistajaksi ja tutkintatuomari arvioi sinun olevan suuressa vaarassa tai vaaran kohdistuvan vapauteesi, omaisuuteesi tai perheeseesi, hän voi toteuttaa seuraavat toimet:

  • Henkilöllisyytesi, osoitteesi, ammattisi ja työpaikkasi pidetään salassa eikä niitä tuoda esille menettelyssä.
  • Estetään näkemästä sinua tuomioistuimessa, ja ilmoitetaan tuomioistuin prosessiosoitteeksesi.
  • Estetään kuvasi tallentaminen missä tahansa muodossa.
  • Määrätään poliisi suojelemaan sinua menettelyn aikana ja sen jälkeen.
  • Järjestetään sinulle kuljetus tuomioistuimeen virka-autoilla.
  • Sijoitetaan sinut poliisin vartioimiin odotustiloihin tuomioistuimessa.
  • Erityisissä olosuhteissa sinulle annetaan uusi henkilöllisyys ja taloudellista tukea asuinpaikan ja työpaikan vaihtoa varten.

Jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan tai perheväkivallan uhriksi, voidaan antaa ”suojelumääräys”, johon sisältyy yleisiä turvaamistoimia rikoksentekijää vastaan (kielto oleskella tietyssä paikassa, kaupunginosassa, kaupungissa tai tietyllä alueella tai hakeutua tiettyyn paikkaan, kaupunginosaan, kaupunkiin tai tietylle alueelle ja kielto lähestyä tiettyjä henkilöitä tai ottaa heihin yhteyttä).

Oikeudenkäynnin aikana tuomari tai tuomioistuimen presidentti voi määrätä istunnon pidettäväksi suljetuin ovin (ja rajoittaa audiovisuaalisten tiedotusvälineiden läsnäoloa istunnoissa sekä kieltää nauhoittamasta mitään kuulemisia tai osaa niistä) moraalin, yleisen järjestyksen ja uhrin tai uhrin perheen suojelemiseksi. Hän voi kieltää myös asiantuntijoiden tai muiden oikeudessa esiintyvien henkilöiden henkilöllisyyden paljastamisen.

Asianomistajana voit vaatia asian käsittelyä suljetuin ovin.

Oikeudenkäyntivaiheen aikana sinua voidaan suojella seuraavin toimenpitein:

  • Toimenpiteet, joilla vältetään näköyhteys epäiltyyn rikoksentekijään ja joilla taataan, että sinua voidaan kuulla, vaikket olisi läsnä istuntosalissa. Tässä voidaan hyödyntää viestintäteknologiaa (istuntosaliin voidaan pystyttää sermit ja voit antaa lausuntosi videoneuvottelussa).
  • Toimenpiteet, joilla estetään esittämästä yksityiselämääsi koskevia kysymyksiä, joilla ei ole merkitystä ratkaistavana olevan rikoksen kannalta, ellei tuomari tai tuomioistuin katso poikkeuksellisesti, että tällaisiin kysymyksiin on vastattava.
  • Suullinen käsittely suljetuin ovin. Tuomari tai tuomioistuimen presidentti voi sallia sellaisten henkilöiden läsnäolon, joilla on erityinen intressi asiassa.

Toimenpiteet, joilla vältetään näköyhteys epäillyn rikoksentekijän kanssa ja yksityiselämää koskevien kysymysten esittäminen, voidaan toteuttaa myös rikoksen tutkintavaiheessa.

Millaista suojelua erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit saavat?

Jos uhri on haavoittuvassa asemassa eli on esimerkiksi alaikäinen tai erityistä suojelua tarvitseva vammainen henkilö, toteutetaan prosessin aikana niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka on lueteltu kohdassa ”Arvioiko joku tapaukseni sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisää vahinkoa rikosoikeudellisessa menettelyssä (tutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana?”, seuraavat toimenpiteet:

  • Lausuma videoidaan ja video voidaan toistaa oikeudenkäynnissä laissa säädetyissä tapauksissa ja lain mukaisin edellytyksin.
  • Voit antaa lausumasi asiantuntijalle.

Jos olet alaikäinen tai vammainen rikoksen uhri (erityistä suojelua tarvitseva uhri), sinulla on mahdollisuus todistaa etukäteen asiantuntijoiden avustuksella. Kuuleminen, jonka suorittaa erikoiskoulutuksen saanut työryhmä, voidaan järjestää erityisissä tiloissa ja määrätä nauhoitettavaksi.

Syyttäjän pyynnöstä sinulle voidaan nimetä lisäksi edunvalvoja oikeudenkäynnin ajaksi, jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa oleva uhri tai jos kyseessä on erityinen tilanne, kuten eturistiriita laillisten edustajien tai jommankumman vanhemman kanssa, eikä toinen vanhempi pysty hoitamaan asianmukaisesti uhrin edustamiseen ja avustamiseen liittyviä tehtäviään. 

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Rikoksen tutkintavaiheessa alaikäistä kohdellaan alaikäisten suojelemiseksi laadittuja erityisiä menettelyjä noudattaen. Erityisiä varotoimia toteutetaan, kun sinua kuullaan. Syyttäjällä on erityinen tehtävä suojella alaikäisiä, ja hänen on oltava aina paikalla. Näköyhteys rikoksentekijään on estettävä kaikilla teknisillä keinoilla.

Sinua haastattelee erikoiskoulutuksen tätä varten saanut työryhmä erityisissä tiloissa, joissa tunnet olevasi turvassa. Sinulla on myös mahdollisuus esittää todisteesi etukäteen asiantuntijoiden avustuksella, ja haastattelu voidaan määrätä nauhoitettavaksi.

Riittää, että annat lausumasi kerran tutkintatuomarin, tuomioistuimen kirjaajan ja kaikkien menettelyn osapuolten läsnä ollessa. Sinun ei tarvitse antaa sitä uudelleen oikeudenkäynnin aikana.

Oikeudenkäynnin aikana lausuman antavan alaikäisen näköyhteys syytettyyn on estettävä teknisesti.

Myös syytetyn kohtaamista kasvotusten rajoitetaan.

Prosessin aikana toteutetaan niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka on lueteltu kohdassa ”Arvioiko joku tapaukseni sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisää vahinkoa rikosoikeudellisessa menettelyssä (tutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana?”, seuraavat toimenpiteet:

  • Lausuma videoidaan ja video voidaan toistaa oikeudenkäynnissä laissa säädetyissä tapauksissa ja lain mukaisin edellytyksin.
  • Lausuma voidaan antaa asiantuntijalle.

Syyttäjän pyynnöstä sinulle voidaan nimetä lisäksi edunvalvoja oikeudenkäynnin ajaksi, jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa tai jos kyseessä on erityinen tilanne, kuten eturistiriita laillisten edustajien tai jommankumman vanhemman kanssa, eikä toinen vanhempi pysty hoitamaan asianmukaisesti uhrin edustamiseen ja avustamiseen liittyviä tehtäviään. 

Omaiseni kuoli rikoksen seurauksena. Mitä oikeuksia minulla on?

Jos omaisesi on kuollut rikoksen seurauksena, hän on rikoksen välitön uhri ja sinä olet välillinen uhri, jos tilanteesi vastaa tiettyjä laissa säädettyjä tilanteita (etkä ole vastuussa rikoksesta). Välillisiä uhreja ovat esimerkiksi välittömän uhrin puoliso, joka ei ollut eronnut uhrista oikeudellisesti eikä tosiasiallisesti; välittömän uhrin lapsi tai puolison lapsi, kun puoliso ei ole eronnut oikeudellisesti eikä tosiasiallisesti uhrista ja lapsi on asunut heidän luonaan, tai henkilö, jolla on side välittömään uhriin tunnesiteen ja yhdessä asumisen perusteella.

Kannattaa muistaa, että jokaisella uhrilla on oikeus nostaa sekä syyte että vahingonkorvauskanne laissa säädetyn mukaisesti sekä saapua tutkinnasta vastaavien viranomaisten kuultavaksi ja esittää näille todisteita ja tietoja, joita pitää olennaisina tosiseikkojen selvittämisen kannalta.

Välillisenä uhrina sinulla voi olla mahdollisuus käyttää maksutta ja luottamuksellisesti viranomaisten tarjoamia tukipalveluja sekä rikosuhrien tukikeskusten tarjoamia palveluja, jos tämän oikeuden laajentaminen koskemaan välittömän uhrin perheenjäseniä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi siksi, että kyseessä on erityisen vakavaa haittaa aiheuttanut rikos. Tässä perheenjäseninä pidetään ainoastaan henkilöitä, joilla on side välittömään uhriin avioliiton tai vastaavan tunnesuhteen kautta tai vanhempia ja lähisukulaisia toiseen polveen asti (isovanhemmat, sisarukset ja lastenlapset).

Jos olet välillinen uhri, sinulla on oikeus saada tietoa käytettävissä olevista tukitoimenpiteistä, niin terveydenhuollon ja psykologin palveluista kuin konkreettisesta avusta, sekä siitä, miten näitä voi saada. Sinulla on mahdollisuus saada tietoa myös korvauksista, joihin sinulla saattaa olla oikeus, sekä siitä, miten korvauksia voi vaatia.

Rikosuhrien tukikeskukset opastavat sinua rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyvistä taloudellisista oikeuksista ja erityisesti rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen perusteella annettavasta tuesta sekä niiden hakumenettelystä. Tukikeskukset tarjoavat myös tarvitsemaasi emotionaalista tukea ja terapiaa ja muuta psykologista apua, jota tarvitaan rikoksesta aiheutuneista traumoista selviämistä varten.

Espanjassa on oma tukijärjestelmä rikoksen välillisille uhreille. Välillinen uhri voi saada taloudellista tukea, jos kyseessä on tahallinen väkivaltarikos, joka on tehty Espanjassa ja joka on johtanut välittömän uhrin kuolemaan tai aiheuttanut vakavaa vahinkoa välillisen uhrin mielenterveydelle.

Jotta sinulla olisi oikeus taloudelliseen tukeen välillisenä uhrina, sinun on täytettävä seuraavat edellytykset:

  • Olet Espanjan tai jonkin muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen tai vakituinen asuinpaikkasi on Espanjassa tai olet sellaisen muun valtion kansalainen, joka myöntää alueellaan vastaavia tukia kuin Espanja. Vainajan kansallisuudella tai vakituisella asuinpaikalla ei ole merkitystä tältä kannalta.
  • Olet vainajan leski etkä ollut eronnut hänestä oikeudellisesti tai olitte asuneet vakituisesti yhdessä ja teillä oli avioliittoa vastaava tunneside vähintään kahden vuoden ajan ennen rikoksesta johtuvaa kuolemaa. Jos teillä on yhteisiä lapsia, pelkkä samassa taloudessa asuminen riittää. Tukeen ovat oikeutettuja myös lapsesi, vaikkeivät nämä olisi vainajan lapsia, edellyttäen että he olivat taloudellisesti riippuvaisia vainajasta ja asuivat samassa taloudessa.
  • Tukea ei myönnetä missään tapauksessa kuolemaan johtaneesta tahallisesta rikoksesta tuomitulle henkilölle, joka oli avioliitossa vainajan kanssa tai jolla oli häneen vastaavanlainen pysyvä tunneside.
  • Olet vainajan lapsi ja olit hänestä taloudellisesti riippuvainen ja asuit samassa taloudessa. Taloudellisesti riippuvaisina pidetään alaikäisiä lapsia sekä täysi-ikäisiä vajaavaltaisia henkilöitä.
  • Olet vainajan vanhempi ja olit taloudellisesti riippuvainen hänestä eikä ketään edellä mainituissa tilanteissa tarkoitettua henkilöä ole olemassa.
  • Välillisinä uhreina pidetään Espanjan lainsäädännön mukaisen taloudellisen tuen kannalta myös rikoksen välittömänä uhrina kuolleen alaikäisen vanhempia.

Tukea on haettava vuoden kuluessa rikoksen tekopäivästä. Jos välitön uhri kuolee myöhemmin ja välittömänä kuolinsyynä ovat rikoksesta johtuneet ruumiinvammat tai terveyshaitat, uusi samanpituinen määräaika tuen hakemiselle alkaa kulua kuolinpäivästä.

Tukien myöntäminen edellyttää yleisesti, että rikosoikeudellisen menettelyn päättävä lopullinen tuomio on annettu.

Tukea ei voi saada, jos tuomiossa määrätään korvausten maksamisesta. Tuki voidaan kuitenkin maksaa kokonaan tai osittain, jos rikokseen syyllistynyt todetaan osittain maksukyvyttömäksi. Tukea ei voi saada myöskään silloin, kun yksityisestä vakuutuksesta maksetaan korvaus, jos sen määrä ylittää tuomiossa vahvistetun määrän, tai kun sosiaaliturvajärjestelmästä maksetaan uhrin tilapäiseen työkyvyttömyyteen perustuvaa etuutta.

Tuen määrä ei voi missään tapauksessa ylittää tuomiossa vahvistetun korvauksen määrää.

Onko minulla mahdollisuus sovitteluun? Millä edellytyksillä? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Uhrina sinulla on oikeus saada tietoa käytettävissä olevista vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä eli sovittelusta ja muista välitysmenettelyistä sekä käytettävissä olevista sovitteluun liittyvistä palveluista, jos sovittelu on lain mukaan kyseisessä tapauksessa mahdollinen. Rikosuhrien tukikeskukset antavat asiaa koskevia tietoja.

Lisäksi rikosuhrien tukikeskukset voivat ehdottaa tuomioistuimelle rikosoikeudellisen sovittelun järjestämistä, jos ne pitävät sitä kannaltasi hyödyllisenä. Ne antavat tukea myös yksiköille, jotka vastaavat sovittelusta ja muista laissa säädetyistä tuomioistuinten ulkopuolisista riidanratkaisumenettelyistä.

Sinulla on mahdollisuus käyttää sovittelua saadaksesi asianmukaisen aineellisen tai muun korvauksen rikosvahingosta. Tämä edellyttää seuraavaa:

  • Rikoksentekijä on tunnustanut olennaiset tosiseikat, joihin hänen rikosoikeudellinen vastuunsa perustuu.
  • Olet antanut suostumuksesi saatuasi kattavat ja puolueettomat tiedot sovittelun sisällöstä, mahdollisista lopputuloksista ja menettelyistä, joilla sovittelu voidaan toteuttaa.
  • Rikoksentekijä on antanut suostumuksensa.
  • Sovittelumenettely ei aiheuta vaaraa turvallisuudellesi eikä ole vaaraa, että sovittelusta voisi aiheutua sinulle uutta aineellista tai henkistä vahinkoa.
  • Sovittelua ei ole kielletty laissa kyseisen rikoksen osalta.

Sovittelumenettelyn aikana käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niitä voida paljastaa ilman sinun suostumustasi eikä myöskään ilman rikoksentekijän suostumusta.

Sovittelijoilla ja muilla sovittelumenettelyyn osallistuvilla ammattilaisilla on salassapitovelvollisuus tosiseikoista ja muista asioista, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtäväänsä hoitaessaan.

Sekä sinä että rikoksentekijä voitte perua sovitteluun osallistumista koskevan suostumuksenne milloin tahansa.

Tavallisesti sovitellaan lievimpiä rikoksia.

Nuoria (14–18-vuotiaita) koskevassa rikoslaissa sovittelu on mainittu laissa nimenomaisesti keinona saada nuori sopeutumaan yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä sovittelu toteutetaan nuorisoasioihin erikoistuneen syyttäjän (Fiscalía de Menores) tukiryhmissä. Sovittelun voivat hoitaa myös itsehallintoalueiden elimet ja muut yhteisöt, kuten alaan erikoistuneet yhdistykset.

Täysi-ikäisiä koskevissa rikoksissa sovittelu sisältyy tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisun palveluihin, ja erilaisia kokeiluhankkeita on ollut käynnissä jo vuosien ajan.

Sovittelun turvallisuudesta voidaan todeta, että sinua suojellaan koko ajan toteuttamalla tarvittavat fyysiset toimenpiteet sekä muut tilanteen edellyttämät toimenpiteet, joista oikeusviranomainen voi päättää.

Mistä löydän säädökset, joihin oikeuteni on koottu?

  • Espanjan rikoslaki (Código Penal)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Espanjan siviililaki (Código Civil)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Rikosprosessilaki (Ley de Enjuiciamiento Criminal)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 4/2015, annettu 27. huhtikuuta 2015, rikoksen uhrin asemasta (Ley del Estatuto de la víctima del delito) Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Asetus 1109/2015, annettu 11. joulukuuta 2015, rikoksen uhrin asemasta 27. huhtikuuta 2015 annetun lain 4/2015 täytäntöönpanosta (jossa säädetään rikosuhrien tukikeskuksista)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 8/2015, annettu 22. heinäkuuta 2015, lasten ja nuorten suojelujärjestelmän muuttamisesta (Ley Orgánica de modificación del sistema de protección de la infancia y de la adolescencia) sekä laki 26/2015, annettu 22. heinäkuuta 2015, lasten ja nuorten suojelujärjestelmän muuttamisesta (Ley de modificación del sistema de protección de la infancia y de la adolescencia)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 23/2014, annettu 20. marraskuuta 2014, Euroopan unionissa annettujen rikostuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (Ley de de reconocimiento mutuo de resoluciones penales en la Unión Europea)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Asetus 671/2013, annettu 6. syyskuuta 2013, lain 29/2011 hyväksymisestäLinkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 29/2011, annettu 22. syyskuuta 2011, terrorismin uhriksi joutuneiden tunnustamisesta ja kokonaisvaltaisesta suojelusta (Ley de Reconocimiento y Protección Integral a las Víctimas de Terrorismo)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 1/2004, annettu 28. joulukuuta 2004, kokonaisvaltaisista suojelutoimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (Ley Orgánica de Medidas de Protección Integral contra la Violencia de Género)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 5/2000, annettu 12. tammikuuta 2000, alaikäisten rikosoikeudellisesta vastuusta (Ley Orgánica reguladora de la responsabilidad penal de los menores)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 1/1996, annettu 15. tammikuuta 1996, alaikäisen oikeudellisesti suojelusta (Ley Orgánica de Protección Jurídica del Menor)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 1/1996, annettu 10. tammikuuta 1996, maksuttomasta oikeusavusta (Ley de asistencia jurídica gratuita)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 35/1995, annettu 11. joulukuuta 1995, väkivalta- ja seksuaalirikoksen uhrien tuesta ja avusta (Ley de ayuda y asistencia a las víctimas de delitos violentos y contra la libertad sexual)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Asetus 738/1997, annettu 23. toukokuuta 1997, väkivalta- ja seksuaalirikoksen uhrien tuesta annetun asetuksen hyväksymisestä (Real Decreto por el que se aprueba el Reglamento de ayudas a las víctimas de delitos violentos y contra la libertad sexual)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
  • Laki 19/1994, annettu 23. joulukuuta 1994, todistajien ja asiantuntijoiden suojelemisesta rikosasioissa (Ley Orgánica de protección a testigos y peritos en causas criminales)Linkki avautuu uuteen ikkunaanespanjaksi
Päivitetty viimeksi: 11/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten voin tehdä rikosilmoituksen?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla on oikeus saada tietoa oikeudestasi tehdä rikosilmoitus ja tarvittaessa siitä, miten se tehdään, heti kun otat ensimmäisen kerran yhteyttä viranomaisiin.

Voit tehdä rikosilmoituksen poliisille ja olla todistajana siitä käynnistyvässä menettelyssä. Voit myös pyytää poliisia ohjaamaan sinut sopivaan rikosuhrien tukikeskukseen (Oficina de Asistencia a las Víctimas), jossa saat tietoa rikosilmoituksen tekemisestä.

Rikosuhrien tukikeskuksen tarjoamien kaltaisten maksuttomien ja luottamuksellisten tukipalveluiden käyttäminen ei edellytä, että rikosilmoitus olisi jo tehty.

Rikosilmoituksen tekijänä sinulla on seuraavat oikeudet:

  • oikeus saada oikeaksi todistettu jäljennös rikosilmoituksesta
  • oikeus maksuttomaan kieliapuun sekä tekemäsi rikosilmoituksen jäljennöksen käännökseen, ellet osaa rikosilmoituksen tekopaikan virallista kieltä jos et osaa espanjaa tai kyseisissä toimissa käytettyä muuta virallista kieltä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen ymmärtämälläsi kielellä, kun annat lausuman tutkintavaiheessa tuomarille, syyttäjälle tai poliisille.
  • Jos olet pyytänyt, että sinulle ilmoitetaan tietyistä päätöksistä, kuten päätöksestä olla aloittamatta rikosoikeudellista menettelyä tai menettelyn päätteeksi annettavasta tuomiosta, sinulla on oikeus saada tieto oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja -paikasta sekä rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen sisällöstä.

Voit lisäksi nostaa asianomistajasyytteen rikoksentekijää vastaan ja ajaa syytettä oikeudenkäynnissä toissijaisen syyteoikeuden nojalla. Tällöin sinulla on hyvin samankaltaiset oikeudet kuin syyttäjällä.

Niiden tavanomaisten tapausten ohella, joissa syytteen nostaa syyttäjä, sinulla on hyvin tärkeä rooli menettelyn vireillepanijana kahdenlaisissa rikoksissa:

  • Niin kutsutuissa osittain virallisen syytteen alaisissa rikoksissa (delitos semi-públicos) menettelyn aloittaminen edellyttää rikosilmoituksen tekemistä tai asianomistajasyytettä, mutta sen jälkeen syyttäjä ajaa syytettä rikoksentekijää vastaan. Niin kutsutuissa asianomistajarikoksissa (delitos privados) (esimerkiksi herjauksessa) syytteen nostaminen riippuu täysin sinun tahdostasi. Syyttäjällä ei ole mitään vastuuta ajaa syytettä rikoksentekijää vastaan, ja sinä voit päättää menettelyn milloin tahansa perumalla rikosilmoituksen.

Voit tehdä rikosilmoituksen millä tahansa kielellä. Ellet puhu espanjaa tai asianomaisen itsehallintoalueen kieltä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Jos kukaan poliisilaitokselta ei osaa kieltäsi, poliisi tarjoaa sinulle käytännössä seuraavat vaihtoehdot:

  • jos rikos ei ole vakava, voit tehdä rikosilmoituksen omalla kielelläsi olevalla lomakkeella
  • jos rikos on vakava, saat tulkin paikalle tai puhelintulkkauksen.

Joillakin poliisiasemilla on erityisesti kesäisin englannin, ranskan ja saksan kielen tulkkeja.

Rikosilmoituksen tekemiselle ei ole aikarajaa. Syytteen nostamiselle on kuitenkin olemassa vanhentumisaika, joka on rikoksen vakavuuden mukaan 10–20 vuotta rikoksen tekemisestä. Viranomaiset eivät vaadi tekemään rikosilmoitusta määrämuotoisena. Voit tehdä rikosilmoituksen kirjallisesti tai suullisesti, jolloin toimivaltainen viranomainen kirjaa rikosilmoituksesi muistiin. Sinun on annettava nimesi, osoitteesi, henkilötunnuksesi, puhelinnumerosi ja muita vastaavia tietoja. Sinun on myös allekirjoitettava rikosilmoitus.

Jos olet sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhri, voit hakea poliisilta suojelumääräystä rikosilmoituksen teon yhteydessä. Voit pyytää suojelumääräystä myös suoraan oikeus- tai syyttäjäviranomaiselta, rikosuhrien tukikeskukselta tai julkishallinnon sosiaalipalveluista tai tukikeskuksista.

Saat joka tapauksessa käyttöösi lomakkeet, joilla suojelumääräystä voi hakea, ja sinulle annetaan tietoa suojelumääräyksen hakemisesta.

Mistä voin selvittää, miten asia etenee?

Kun teet rikosilmoituksen, saat siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen, jossa on viitenumero.

Uhrina voit saada poliisilta tietoa menettelyn kulusta, ellei tästä aiheudu haittaa tutkinnalle. Käytännössä on parasta soittaa asiasta vastaavalle poliisiviranomaiselle ja pyytää tietoja.

Kun olet esittänyt erillisen pyynnön, sinulla on yleisesti oikeus saada tieto oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja -paikasta sekä rikoksentekijää vastaan nostettavan syytteen sisällöstä ja seuraavista päätöksistä:

  • päätös rikosoikeudellisen menettelyn aloittamatta jättämisestä
  • menettelyn päättävä tuomio
  • päätös rikoksentekijän vankeustuomiosta tai vankilasta vapauttamisesta ja tieto mahdollisesta karkaamisesta sekä päätös sinun suojelemiseksesi toteutettavista turvaamistoimista.

Jos olet pyytänyt ohjaamista rikosuhrien tukikeskukseen tai saat tukea joltakin tällaiselta keskukselta, sinulla on oikeus saada menettelyn kulusta vastaavan viranomaisen yhteystiedot sekä tieto siitä, miten kyseiseen viranomaiseen voi ottaa yhteyttä. Sinulla on oikeus saada tieto myös oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja paikasta sekä syytteen sisällöstä.

Jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhriksi, sinulla on oikeus saada tietoa ilman eri pyyntöä väkivallantekijään kohdistuvan menettelyn etenemisestä ja toteutetuista turvaamistoimista. Voit myös ilmoittaa milloin tahansa, ettet halua saada tällaisia tietoja.

Jos olet joutunut seksuaalisen väkivaltarikoksen uhriksi, sinulla on oikeus saada tietoa valtion maksamasta korvauksesta, johon sinulla on oikeus, jos rikoksentekijä ei maksa korvausta tai jos kyseinen korvaus ei ole riittävä.

Onko minulla oikeus maksuttomaan oikeusapuun (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Sinulla on oikeus saada tietoa siitä, miten voit saada neuvontaa ja oikeusapua sekä tarvittaessa mitkä ovat maksuttoman neuvonnan ja oikeusavun edellytykset, heti kun otat ensimmäisen kerran yhteyttä viranomaisiin. Tätä koskevia tietoja antavat myös rikosuhrien tukikeskukset.

Voit jättää maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen sille virkamiehelle tai viranomaiselle, joka on antanut sinulle tietoa neuvonnan ja oikeusavun – tarvittaessa myös maksuttoman – hakemisessa noudatettavasta menettelystä. Hakemus liiteasiakirjoineen välitetään asiaankuuluvalle asianajajayhdistykselle.

Hakemus voidaan jättää myös oikeushallinnon alaiselle rikosuhrien tukikeskukselle, joka välittää sen asiaankuuluvalle asianajajayhdistykselle.

Sinulla on yleisesti mahdollisuus hyödyntää lainopilliseen neuvontaan keskittyviä yksikköjä, jotka tarjoavat tietoa lakiasioista kaikille kansalaisille. Näitä yksikköjä ylläpitävät kunkin tuomiopiirin asianajajayhdistykset.

Lainopillista neuvontaa haetaan lomakkeella, jonka saa tuomioistuimesta, oikeusministeriöstä tai muista valtion virastoista. Lisäksi hakijan on osoitettava olevasi varaton. Hakemus jätetään asiasta vastaavan tuomioistuimen tai kotipaikkasi tuomioistuimen asianajajayhdistykselle, ellei rikosoikeudellinen menettely ole jo alkanut.

Jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhriksi, sinun ei tarvitse osoittaa varattomuuttasi saadaksesi maksutonta oikeusapua.

Voit saada sitä myös, jos olet terrorismirikoksen uhri.

Voit hakea maksutonta oikeusapua Espanjassa, jos olet esimerkiksi jossakin seuraavista tilanteista:

  • Olet jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen ja varaton.
  • Olet kolmannen maan kansalainen, mutta lain mukainen asuinpaikkasi on Espanjassa tai oikeutesi on vahvistettu kansainvälisessä sopimuksessa (esimerkiksi alaikäisen kansainvälistä kaappausta koskevat yleissopimukset). Tällöin voit saada maksutonta oikeusapua Espanjassa samoin edellytyksin kuin unionin kansalaiset.
  • Riippumatta siitä, onko sinulla varaa oikeudenkäyntiin, sinulle annetaan oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jota annetaan sinulle välittömästi, jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan, terrorismin tai ihmiskaupan uhriksi, kun menettely on yhteydessä tai perustuu asemaasi uhrina tai on seurausta siitä. Sama pätee, jos olet alaikäinen tai kehitysvammainen taikka mielenterveyspotilas ja olet joutunut hyväksikäytön tai pahoinpitelyn uhriksi.

Kyseinen oikeus on myös oikeudenomistajilla, jos uhri kuolee, edellyttäen etteivät nämä ole olleet osallisina tapahtumiin.

Maksuttoman oikeusavun myöntämisessä sinua pidetään uhrina, jos teet rikosilmoituksen tai nostat asianomistajasyytteen tai jos rikosoikeudellinen menettely käynnistetään jonkin edellä mainitun rikoksen johdosta. Oikeusapua annetaan niin kauan kuin rikosoikeudellinen menettely on käynnissä tai kun tuomio annetaan menettelyn päätteeksi.

Oikeus maksuttomaan oikeusapuun päättyy, kun vapauttavasta tuomiosta tulee lainvoimainen tai tehdään lopullinen tai tilapäinen syyttämättäjättämispäätös sillä perusteella, ettei rikokseen liittyviä tosiseikkoja ole pystytty vahvistamaan. Siihen asti saadun oikeusavun kustannuksia ei tarvitse kuitenkaan maksaa.

Jos vireille tulee useita menettelyjä, jotka liittyvät edellä mainittuihin rikoksiin, erityisesti sukupuoleen perustuviin väkivaltarikoksiin, joissa sinä olet ollut uhrina, on saman asianajajan avustettava sinua niissä kaikissa edellyttäen, että puolustautumisoikeutesi pystytään varmistamaan tällä tavalla.

Sinulla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos vuositulosi ja kotitalouden kokonaistulot ovat enintään

  • kaksi kertaa hakemuksen tekohetkellä voimassa oleva yleinen tuloindeksi (indicador público de renta de efectos múltiples, IPREM), jos kyseessä oleva henkilö ei kuulu useamman hengen kotitalouteen. IPREM-indeksi vahvistetaan vuosittain, ja sen perusteella määritetään tiettyjen etuuksien määrä tai tiettyjen etuuksien tai julkisten palveluiden saantioikeus.
  • kaksi ja puoli kertaa hakemuksen tekohetkellä voimassa oleva IPREM-indeksi, kun kyseessä olevan henkilön kotitalouteen kuuluu alle neljä henkeä.
  • kolme kertaa IPREM, kun kyseessä olevassa kotitaloudessa on vähintään neljä henkeä

Vuonna 2016 vuotuinen IPREM oli 6 390,13 euroa.

Jos sinulle myönnetään maksutonta oikeusapua, sinun ei tarvitse maksaa seuraavia kustannuksia:

  1. lainopillinen etukäteisneuvonta
  2. asianajajan ja syyttäjän palkkiot
  3. virallisissa lehdissä julkaistavien ilmoitusten kustannukset
  4. tarvittavat vakuudet tiettyjen kanteiden nostamista varten
  5. asiantuntijoiden palkkiot.
  6. Saat 80 prosentin alennuksen notaarien antamista asiakirjoista sekä kiinteistö- ja kaupparekisteriotteista.

Voinko saada korvauksia rikostutkintaan tai oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuvista kuluista? Millä ehdoin?

Jos olet osallistunut prosessiin rikoksen uhrina, sinulla on yleisesti oikeus saada korvaus oikeuksiesi käyttämisestä aiheutuneista välttämättömistä kuluista sekä oikeudenkäyntikuluista. Valtiosta aiheutuneiden kulujen korvaaminen on etusijalla.

Tämä edellyttää, että kulujen korvaamisesta määrätään tuomiossa ja lisäksi että syytetty on tuomittu sellaisesta rikoksesta, jossa olit uhrina mutta josta syyttäjä ei olisi nostanut syytettä, tai että tuomio on annettu uhrina esittämäsi muutoksenhakemuksen johdosta, jossa olet vaatinut asian käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen kumoamista.

Tukea ja apua antavat yksiköt ja erityisesti rikosuhrien tukipalvelut antavat sinulle tietoa tilanteista, joissa oikeudenkäyntikulut on mahdollista korvata, sekä tarvittaessa siitä, miten korvaamista haetaan.

Jos asian käsittely lopetetaan ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Jos olet rikoksen uhri etkä ole ollut henkilökohtaisesti mukana menettelyssä ja syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä rikoksentekijää vastaan, tuomari voi antaa sinulle tästä tiedon ja kehottaa sinua ilmoittautumaan asianomistajaksi ja nostamaan asianomistajasyytteen viidentoista päivän kuluessa. Nopeutetussa menettelyssä tuomarilla on velvollisuus antaa sinulle tietoa ja kehottaa sinua nostamaan syyte.

Jos syyttäjä nostaa syytteen rikoksentekijää vastaan, et pysty tekemään uhrina mitään menettelyn loppuun saattamiseksi, ellei kyseessä ole niin kutsuttu asianomistajarikos.

Jos olet ollut henkilökohtaisesti mukana menettelyssä ja olet asianomistaja, voit pyytää suullisen käsittelyn aloittamista ja nostaa syytteen rikoksentekijää vastaan. Jos tutkintatuomari päättää lopettaa menettelyn ja siten asia raukeaa, voit valittaa päätöksestä.

Jos syyttäjä nostaa syytteen rikoksentekijää vastaan, voit pyytää menettelyn raukeamista ja luopua asianomistajan asemasta. Syyttäjä voi kuitenkin jatkaa aiheellisena pitämänsä syytteen ajamista.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Kun esiinnyt ensi kertaa tuomioistuimessa, tuomioistuimen kirjaaja ilmoittaa sinulle oikeuksistasi rikosprosessissa uhrina ja käy oikeutesi läpi selkeästi, yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla erityispiirteesi ja tarpeesi huomioon ottaen.

Rikoksen uhrina sinulla on rikosoikeudellisessa menettelyssä oikeus

  • nostaa syyte ja siviilioikeudellinen kanne voimassa olevassa rikoslainsäädännössä säädetyllä tavalla.
  • saapua tutkinnasta vastaavien viranomaisten kuultavaksi ja esittää niille todisteita ja tosiseikkojen selvittämisen kannalta olennaisia tietoja.

Sinulta kysytään ensimmäisellä kuulemiskerralla lisäksi, haluatko vastaanottaa lakisääteisiä tiedotuksia tai ilmoituksia, jolloin sinun on ilmoitettava tätä varten joko sähköpostiosoitteesi tai, jos sähköpostiosoitetta ei ole, kotiosoitteesi.

Rikosprosessiin liittyvän asemasi lisäksi voit olla yleensä läsnä istunnoissa, vaikka ne käytäisiin suljetuin ovin. Sinulla on velvollisuus toimia ainoastaan todistajana.

Jos olet rikoksen uhri etkä ole ollut henkilökohtaisesti mukana rikosoikeudellisessa menettelyssä, sinulle ilmoitetaan oikeudenkäynnin aika ja paikka. Päätehtäväsi on toimia todistajana. Jotta oikeudenkäynnin paikka ja aika voidaan ilmoittaa sinulle, sinun on ilmoitettava mahdollisista osoitteenmuutoksista menettelyn aikana.

Voit olla henkilökohtaisesti mukana prosessissa asianomistajana ennen syytekirjelmän laatimista eli ennen suullisen käsittelyn aloittamista, paitsi jos kyse on rikosoikeudellisesta menettelystä, jossa syytetty on alaikäinen.. Syytekirjelmän laativat syyttäjä, mahdollinen asianomistaja ja puolustusasianajaja. Syytekirjelmässä yksilöidään rikos sekä kyseisten henkilöiden siitä vaatima rangaistus. Käytännössä jokaisella osapuolella on viisi päivää aikaa esittää kantansa kirjallisesti.

Yleensä sinua edustavat asianajaja, joka ajaa asiaasi, sekä syyttäjä, joka edustaa uhria virallisesti menettelyssä.

Jos uhreja on useampia, he kaikki voivat olla henkilökohtaisesti mukana menettelyssä toisistaan riippumatta. Tuomari voi kuitenkin vaatia että kaikkien tai joidenkin uhrien edustus yhdistetään. Myös uhrien tukijärjestöt voivat osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn, jos niillä on tähän rikoksen uhrin valtuutus.

Jos olet asianomistaja, asianajajallasi on oikeus tutustua esitutkintapöytäkirjaan ja muihin asiaan liittyviin asiakirjoihin, ja hänellä on muitakin samankaltaisia oikeuksia kuin syyttäjällä:

  • oikeus pyytää lupa lisätodisteiden esittämiseen
  • oikeus esittää uusia todistajia tai asiantuntijoita asian tueksi
  • oikeus ehdottaa vastakkain kuulemista jne.

Jos syytetty tuomitaan, tuomioistuin voi määrätä syytetyn korvaamaan sinulle seuraavat oikeuskulut: asianajo- ja syytekulut, asiantuntijakulut, rekisteritodistukset ja notaarin antamat asiakirjat yms.

Voit nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilioikeudellisen kanteen, jossa vaadit tilanteen palauttamista ennalleen, vahingon korjaamista taikka rikoksesta aiheutuneiden aineellisten tai aineettomien vahinkojen korvaamista. Tällöin sinua edustavat asianajaja, joka ajaa asiaasi, ja syyttäjä, joka edustaa sinua virallisesti menettelyssä.

Jos tutkinta päätetään keskeyttää, syyttämättäjättämispäätöksestä ilmoitetaan rikoksen välittömille uhreille, jotka ovat tehneet rikosilmoituksen, sekä muille rikoksen välittömille uhreille, joiden henkilöllisyys ja kotiosoite ovat tiedossa. Jos henkilö on kuollut tai kadonnut rikoksen välittömänä seurauksena, asiasta tiedotetaan rikoksen välillisille uhreille.

Mikä on virallinen roolini oikeudenkäynnissä? Olenko esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaista syyteoikeutta käyttävä asianomistaja? Voinko valita roolini itse?

Rikoksen uhrina sinulla on rikosoikeudellisessa menettelyssä oikeus

  • nostaa syyte ja siviilioikeudellinen kanne voimassa olevassa rikoslainsäädännössä säädetyllä tavalla
  • saapua tutkinnasta vastaavien viranomaisten kuultavaksi ja esittää niille todisteita ja tosiseikkojen selvittämisen kannalta olennaisia tietoja.

Erilaisia mahdollisia roolejasi oikeusjärjestelmässä ovat seuraavat:

  • Välitön tai välillinen uhri: rikosilmoituksen perusteella tai pyydettyäsi oikeutta päästä rikosten uhreja auttaviin ja tukeviin yksikköihin ennen rikosilmoituksen tekemistä, edellyttäen ettei yksikköihin pääsy edellytä rikosilmoituksen tekemistä.
  • Todistaja: edellyttää rikosilmoitusta. Osallistut menettelyyn vastaanotettuasi haasteen, jossa sinut kutsutaan todistamaan.
  • Asianomistaja: kun päätät olla henkilökohtaisesti mukana prosessissa asianomistajana ja nostat asianomistajasyytteen rikoksentekijää vastaan (osittain virallisen syytteen alaiset rikokset ja asianomistajarikokset) ennen syytekirjelmän laatimista eli ennen suullisen käsittelyn aloittamista, paitsi jos on kyse alaikäistä vastaan käytävästä rikosoikeudellisesta menettelystä.
  • Kantaja: kun päätät yleisesti nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä siviilioikeudellisen kanteen eli vaadit tilanteen palauttamista ennalleen, vahingon korjaamista taikka rikoksesta aiheutuneiden aineellisten tai aineettomien vahinkojen korvaamista.

Yleensä voit osallistua istuntoihin, vaikka ne käytäisiin suljetuin ovin. Sinulla on ainoastaan velvollisuus toimia todistajana.

Mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni tässä roolissa?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla on yleisesti oikeus saada suojelua, tietoa, tukea ja apua heti, kun otat yhteyttä viranomaisiin. Sinulla on mahdollisuus käyttää viranomaisten tarjoamia tukipalveluja jo ennen varsinaisen rikosilmoituksen tekemistä.

Voit pyytää viranomaisia ohjaamaan sinut rikosuhrien tukikeskukseen, jossa saat maksutonta ja luottamuksellista apua, vaikket olisi tehnyt vielä rikosilmoitusta.

Voit myös ottaa haluamasi henkilön mukaan jo ensitapaamiseen viranomaisten kanssa.

Rikoksen uhrina sinulla on lisäksi oikeus saada tietoa jo ennen rikosilmoituksen tekemistä. Sinulle on kerrottava kaikista rikosilmoituksen tekemisen jälkeisistä toimista, ja sinulla on oikeus tulla kuulluksi niiden yhteydessä. Sinulla on myös tarvittaessa oikeus laissa tunnustettujen viittomakielten tulkkaukseen sekä muihin viestinnän apukeinoihin.

Kaiken sinulle annettavan suullisen ja kirjallisen tiedon on oltava selkeää, yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää. Tiedon antamisessa on otettava huomion henkilökohtaiset ominaisuutesi ja tarpeesi, etenkin jos sinulla on jokin kehitys- tai aistivamma tai olet alaikäinen.

Uhrina sinulla on oikeus saada tietoa lähinnä seuraavista:

  • käytettävissä olevat tukitoimenpiteet (terveydenhuollon ja psykologin palvelut sekä konkreettinen apu) sekä miten näitä voi saada. Viimeksi mainittuihin kuuluvat tiedot mahdollisuuksista käyttää tarvittaessa tilapäismajoitusta;
  • oikeus tehdä rikosilmoitus ja tarvittaessa syytteen nostamismenettely ja oikeus esittää todisteita tutkinnasta vastaaville viranomaisille;
  • menettely neuvonnan ja oikeusavun hankkimiseksi ja tarvittaessa edellytykset, joiden täyttyessä oikeusapua voi saada maksutta;
  • mahdollisuus hakea suojelua ja tarvittaessa menettely suojelun saamiseksi;
  • korvaukset, joihin sinulla voi olla oikeus, ja tarvittaessa menettely korvausten vaatimiseksi;
  • käytettävissä olevat tulkkaus- ja käännöspalvelut;
  • käytettävissä olevat viestinnän apukeinot ja tukipalvelut;
  • menettelyt, joiden avulla voit käyttää oikeuksiasi, jos asut muualla kuin Espanjassa;
  • muutoksenhakukeinot, jos pidät päätöksiä oikeuksiesi vastaisina;
  • menettelyn kulusta vastaavan viranomaisen yhteystiedot sekä keinot pitää siihen yhteyttä;
  • käytettävissä olevat sovittelumenettelyt, jos sovittelu on lain mukaan tässä tapauksessa mahdollista;
  • tilanteet, joissa sinulla on oikeus oikeudenkäyntikulujen palauttamiseen, ja miten palauttamista haetaan;
  • oikeus pyytää tietoa menettelyssä tehtävistä päätöksistä, kuten päätöksestä olla aloittamatta rikosoikeudellista menettelyä tai menettelyn päättävästä tuomiosta.

Rikosprosessiin liittyvän asemasi vuoksi voit olla yleensä läsnä istunnoissa, vaikka ne käytäisiin suljetuin ovin. Sinulla on velvollisuus toimia ainoastaan todistajana.

Jos olet rikoksen uhri etkä ole ollut henkilökohtaisesti mukana rikosoikeudellisessa menettelyssä, sinulle ilmoitetaan oikeudenkäyntiaika ja -paikka. Päätehtäväsi on antaa todistajanlausunto. Jotta oikeudenkäynnin paikka ja aika voidaan ilmoittaa sinulle, sinun on ilmoitettava mahdollisista osoitteenmuutoksista menettelyn aikana.

Voit olla henkilökohtaisesti läsnä menettelyssä asianomistajana ennen syytekirjelmän laatimista eli ennen suullisen käsittelyn aloittamista, paitsi jos kyse on rikosoikeudellisesta menettelystä, jossa syytetty on alaikäinen. Sinua edustavat asianajaja, joka ajaa asiaasi, ja syyttäjä, joka edustaa sinua virallisesti menettelyssä.

Jos olet asianomistaja, asianajajallasi on oikeus tutustua pöytäkirjaan ja muihin asiaan liittyviin asiakirjoihin, ja hänellä on muitakin samankaltaisia oikeuksia kuin syyttäjällä:

  • oikeus pyytää lupa lisätodisteiden esittämiseen
  • oikeus esittää uusia todistajia tai asiantuntijoita asian tueksi
  • oikeus ehdottaa vastakkain kuulemista jne.

Jos syytetty tuomitaan, tuomioistuin voi määrätä syytetyn korvaamaan sinulle seuraavat kustannukset: asianajo- ja syytekustannukset, asiantuntijakustannukset, rekisteritodistukset ja notaarin antamat asiakirjat yms.

Todistajana sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jollet osaa espanjaa tai asiaankuuluvan itsehallintoalueen kieltä. Sinulla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada käännöksiä asiakirjoista. Näköyhteyttä syytetyn kanssa on yleensä hankala välttää eikä useimmissa tuomioistuimissa ole pelkästään todistajille varattuja odotustiloja. Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, voit kuitenkin

  • saada istuntosaliin sermit tai
  • antaa lausuntosi videoneuvottelussa.

Jos aiot todistaa ja olet vaarassa, tuomioistuimen presidentti voi määrätä istunnon pidettäväksi suljetuin ovin moraalin, yleisen järjestelyn tai sinun ja/tai perheesi suojelemiseksi. Asianomistajana voit vaatia asian käsittelyä suljetuin ovin.

Jos sinut haastetaan todistamaan ja tuomari katsoo sinun olevan vakavassa vaarassa tai vaaran kohdistuvan vapauteesi, omaisuuteesi tai perheeseesi, hän voi toteuttaa jonkin seuraavista toimista:

  • Henkilöllisyytesi, osoitteesi, ammattisi ja työpaikkasi pidetään salassa eikä niitä tuoda menettelyssä esille.
  • Estetään näkemästä sinua tuomioistuimessa, ja ilmoitetaan tuomioistuin prosessiosoitteeksesi.
  • Estetään kuvasi tallentaminen missä tahansa muodossa.
  • Määrätään poliisi suojelemaan sinua menettelyn aikana ja sen jälkeen.
  • Järjestetään sinulle kuljetus tuomioistuimeen virka-autoilla.
  • Sijoitetaan sinut poliisin vartioimaan odotustilaan tuomioistuimessa.
  • Erityisissä olosuhteissa sinulle annetaan uusi henkilöllisyys ja taloudellista tukea asuinpaikan ja työpaikan vaihtoa varten.

Jos olet alaikäinen, estetään näköyhteys syytettyyn jollakin käytettävissä olevalla teknisellä keinolla. Myös kasvotusten kohtaamista rajoitetaan. Jos sinulla on eturistiriita laillisiin edustajiisi nähden, eikä etusi asianmukaista toteutumista voida tämän vuoksi taata tutkinnan tai rikosprosessin aikana tai jos ristiriita liittyy jompaankumpaan vanhempaasi eikä toinen vanhempi esimerkiksi pysty asianmukaisesti edustamaan tai avustamaan sinua, syyttäjän on pyydettävä tuomaria tai tuomioistuinta nimeämään sinulle edunvalvoja, jonka tehtävänä on edustaa sinua tutkinnassa ja rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Jos olet ulkomaalainen, sinulla on mahdollisuus maksuttomaan tulkkaukseen, ellet osaa espanjaa tai kyseessä olevaa itsehallintoalueen kieltä. Poliisi voi antaa sinulle rikosilmoituksen tekemistä varten lomakkeen äidinkielelläsi tai järjestää puhelintulkkauksen tai tulkin paikan päälle. Tuomioistuimilla on tulkkauspalvelu, jota koordinoidaan rikosuhrien tukikeskusten kanssa.

Jos haluat nostaa rikosoikeudellinen menettelyn yhteydessä siviilioikeudellinen kanteen, sinun on oltava henkilökohtaisesti paikalla asianajajan tai syyttäjän läsnä ollessa, kun sinulle kerrotaan oikeuksistasi, ja aina ennen syytekirjelmän käsittelyä. Tällöin sinua edustavat asianajaja, joka ajaa asiaasi, ja syyttäjä, joka edustaa sinua virallisesti menettelyssä.

Jos saat jotain tukea tai avustusta uhrin asemassa ja sinuun kohdistetaan jokin laissa säädetty suojelutoimenpide, sinulla on velvollisuus palauttaa mainittu tuki tai avustus, jos kyseessä on väärä ilmianto tai rikoksen lavastaminen. Lisäksi sinulla on velvollisuus korvata hallinnolle tunnustamis-, suojelu- ja tukitoimenpiteistä sekä saamistasi palveluista aiheutuneet kustannukset. Tämän lisäksi sinulla voi olla muitakin asiaan liittyviä siviili- tai rikosoikeudellisia vastuita.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin tai antaa lausumia? Millä edellytyksillä?

Rikosprosessiin liittyvän asemasi lisäksi voit olla yleensä läsnä istunnoissa, vaikka ne käytäisiin suljetuin ovin. Sinulla on velvollisuus toimia ainoastaan todistajana.

Voit käyttää rikosuhrien tukikeskuksen palveluita myös silloin, kun osallistut oikeudenkäyntiin.

Jos olet rikoksen uhri etkä ole ollut henkilökohtaisesti mukana rikosoikeudellisessa menettelyssä, sinulle ilmoitetaan oikeudenkäynnin aika ja paikka. Päätehtäväsi on antaa todistajanlausunto. Jotta oikeudenkäynnin paikka ja aika voidaan ilmoittaa sinulle, sinun on ilmoitettava mahdollisista osoitteenmuutoksista menettelyn aikana.

Voit olla henkilökohtaisesti mukana menettelyssä asianomistajana ennen syytekirjelmän laatimista eli ennen suullisen käsittelyn aloittamista, ellei kyse ole rikosoikeudenkäynnistä, jossa syytetty on alaikäinen. Sinua edustavat asianajaja, joka ajaa asiaasi, ja syyttäjä, joka edustaa sinua virallisesti menettelyssä.

Jos olet asianomistaja, asianajajallasi on oikeus tutustua pöytäkirjaan ja muihin asiaan liittyviin asiakirjoihin, ja hänellä on muitakin samankaltaisia oikeuksia kuin syyttäjällä:

  • oikeus pyytää lupa lisätodisteiden esittämiseen
  • oikeus esittää uusia todistajia tai asiantuntijoita tueksesi
  • oikeus ehdottaa vastakkain kuulemista jne.

Jos syytetty tuomitaan, tuomioistuin voi määrätä hänet korvaamaan sinulle seuraavat kustannukset: asianajo- ja syytekustannukset, asiantuntijakustannukset, rekisteritodistukset ja notaarin antamat asiakirjat yms.

Todistajana sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jollet osaa espanjaa tai asiaankuuluvan itsehallintoalueen kieltä. Sinulla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada käännöksiä asiakirjoista. Näköyhteyttä syytetyn kanssa on yleensä hankala välttää eikä tuomioistuimissa ole pelkästään todistajille varattuja odotustiloja. Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, voit kuitenkin

  • saada istuntosaliin sermit tai
  • todistaa videoneuvottelun välityksellä.

Jos aiot todistaa ja olet vaarassa, tuomioistuimen presidentti voi määrätä istunnon pidettäväksi suljetuin ovin moraalin tai yleisen järjestyksen turvaamiseksi tai sinun ja/tai perheesi suojelemiseksi. Asianomistajana voit vaatia asian käsittelyä suljetuin ovin.

Jos sinut haastetaan todistamaan ja tuomari katsoo sinun tai vapautesi, omaisuutesi tai perheesi olevan vakavassa vaarassa, hän voi toteuttaa jonkin seuraavista toimista:

  • Henkilöllisyytesi, osoitteesi, ammattisi ja työpaikkasi pidetään salassa eikä niitä tuoda menettelyssä esille.
  • Estetään näkemästä sinua tuomioistuimessa, ja ilmoitetaan tuomioistuin prosessiosoitteeksesi.
  • Estetään kuvasi tallentaminen missä tahansa muodossa.
  • Määrätään poliisi suojelemaan sinua menettelyn aikana ja sen jälkeen.
  • Järjestetään sinulle kuljetus tuomioistuimeen virka-autoilla.
  • Sijoitetaan sinut tuomioistuimessa poliisin vartioimaan odotustilaan.
  • Erityisissä olosuhteissa sinulle annetaan uusi henkilöllisyys ja taloudellista tukea asuinpaikan ja työpaikan vaihtoa varten.

Jos olet alaikäinen, estetään näköyhteys syytettyyn jollakin käytettävissä olevalla teknisellä keinolla. Myös kasvotusten kohtaamista rajoitetaan. Jos sinulla on eturistiriita laillisten edustajiesi kanssa eikä etusi asianmukaista toteutumista voida tämän vuoksi taata tutkinnan tai rikosprosessin aikana tai jos ristiriita liittyy jompaankumpaan vanhempaasi eikä toinen vanhempi pysty asianmukaisesti hoitamaan edustamiseen tai avustamiseen liittyviä tehtäviään, syyttäjän on pyydettävä tuomaria tai tuomioistuinta nimeämään sinulle edunvalvoja, jonka tehtävänä on edustaa sinua tutkinnassa ja rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Jos olet ulkomaalainen, sinulla on mahdollisuus maksuttomaan tulkkaukseen, ellet osaa espanjaa tai kyseessä olevaa itsehallintoalueen kieltä. Tuomioistuimilla on tulkkauspalvelu, jota koordinoidaan rikosuhrien tukikeskusten kanssa.

Mitä tietoja saan oikeudenkäynnin aikana?

Sinulla on oikeus saada pyynnöstä tieto oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja -paikasta sekä rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen sisällöstä ja seuraavista päätöksistä:

  • päätös rikosoikeudellisen menettelyn aloittamatta jättämisestä
  • menettelyn päätteeksi annettava tuomio
  • päätös rikoksentekijän vankeusrangaistuksesta ja vankilasta vapautumisesta tai mahdollisesta karkaamisesta
  • päätökset henkilökohtaisten turvaamistoimien toteuttamisesta ja aiemmin toteutettujen turvaamistoimien muuttamisesta, kun niiden tarkoituksena on ollut turvallisuutesi takaaminen
  • kaikkien oikeusviranomaisten tai rikosseuraamusviranomaisten päätökset, jotka vaikuttavat väkivalloin tai uhkaamalla tehdyistä rikoksista tuomittuihin henkilöihin ja joista saattaa aiheutua vaaraa turvallisuudellesi
  • päätökset, jotka edellyttävät osallistumistasi uhrina tuomion täytäntöönpanoon ja jotka määrätään rikosseuraamusten alalla, kuten päätökset, jotka koskevat tuomitun luokittelemista kolmannen asteen vangiksi (avovanki), rangaistuksen lieventämistä, poistumislupaa tai ehdonalaista vapautta.

Esittäessäsi hakemuksen edellä mainittujen päätösten ilmoittamisesta sinun on ilmoitettava sähköpostiosoite tai, jos sähköpostiosoitetta ei ole, kotiosoite tai muu postiosoite, johon viranomainen voi lähettää tiedonannot ja ilmoitukset.

Jos sinulla ei ole sähköpostiosoitetta, ilmoitukset toimitetaan antamaasi osoitteeseen poikkeuksellisesti tavanomaisena postilähetyksenä.

Jos olet Espanjan kansalainen ja asut Euroopan unionin ulkopuolella eikä sinulla ole sähköpostiosoitetta eikä postiosoitetta, johon ilmoitukset voitaisiin lähettää, ne lähetetään asuinmaasi Espanjan-lähetystöön tai -konsulaattiin tiedoksiannettavaksi.

Vastaanottamiisi ilmoituksiin sisältyy vähintään päätöksen päätösosa ja lyhyt tiivistelmä päätöksen oikeudellisista perusteluista.

Jos olet osallistunut menettelyyn henkilökohtaisesti uhrin ominaisuudessa, päätökset ilmoitetaan syyttäjälle ja myös sinulle ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Voit ilmaista milloin tahansa, ettet halua saada enää tietoa edellä mainituista päätöksistä. Tällöin esittämäsi hakemus raukeaa.

Jos olet pyytänyt ohjaamista rikosuhrien tukikeskukseen tai saat tukea joltakin näistä tukikeskuksista, sinulla on oikeus saada menettelyn kulusta vastaavan viranomaisen yhteystiedot sekä tieto keinoista, joilla ottaa siihen yhteyttä. Sinulla on oikeus saada tieto myös oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja paikasta sekä rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen sisällöstä.

Jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhriksi, sinulla on oikeus saada tietoa ilman eri pyyntöä väkivallantekijään kohdistuvan menettelyn etenemisestä ja toteutetuista turvaamistoimista. Voit myös ilmoittaa milloin tahansa, ettet halua saada tällaisia tietoja.

Voinko saada asiakirja-aineistoon sisältyviä asiakirjoja tutustuttavaksi?

Jos olet asianomistaja, asianajajallasi on oikeus tutustua tiivistelmään sekä muihin asiassa esitettyihin asiakirjoihin.

Asianajajien päivittäiseen toimintaan kuuluu oikeudenkäyntiä koskeviin tietoihin ja asiakirjoihin tutustuminen erityisesti siinä tapauksessa, ettei hänen päämiehensä ole oikeudenkäynnin osapuoli.

Espanjan lainsäädännön mukaan läsnä olevat osapuolet voivat saada tietoa menettelyn etenemisestä ja osallistua kaikkiin prosessitoimiin.

Päivitetty viimeksi: 11/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voinko valittaa tuomiosta?

Jos syytetty on todettu syyttömäksi, et voi hakea tuomioon muutosta, ellet ole osallistunut menettelyyn asianomistajana.

Jos olet osallistunut menettelyyn henkilökohtaisesti asianomistajana, voit

  • hakea tuomioon muutosta 10 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Valitusperusteita on erilaisia, ja todisteet voidaan ottaa uudelleen tarkasteluun valituksen perusteella. Tällöin on kyse tavanomaisesta muutoksenhausta.
  • tehdä kassaatiovalituksen viiden päivän kuluessa tuomion tiedoksiantamisesta. Valitusperusteena on lain tai perustuslain rikkominen tai muotovirhe. Tällöin on kyse ylimääräisestä muutoksenhausta.

Yksityisoikeudellisen menettelyn asianosaisena voit tehdä kassaatiovalituksen ainoastaan vahingonkorvaukseen liittyvistä seikoista.

Jos olet tehnyt ensin tavanomaisen valituksen, voit tehdä jatkovalituksena kassaatiovalituksen. Kassaatiovalituksen ratkaisee Espanjan korkein oikeus (Tribunal Supremo).

Rikosuhrien tukikeskus (Oficina de Asistencia a las Víctimas del delito) antaa tietoa siitä, millaisen valituksen voit tehdä tuomiosta, jota pidät oikeuksiesi vastaisena.

Mitä oikeuksia minulla on tuomion antamisen jälkeen?

Sinulla on oikeus saada pyynnöstä tieto seuraavista:

  • päätös rikosoikeudellisen menettelyn aloittamatta jättämisestä
  • menettelyn päätteeksi annettava tuomio
  • päätös rikoksentekijän vankeusrangaistuksesta tai vankilasta vapautumisesta sekä mahdollisesta karkaamisesta
  • päätökset henkilökohtaisten turvaamistoimien toteuttamisesta ja aiemmin toteutettujen turvaamistoimien muuttamisesta, kun niiden tarkoituksena on ollut turvallisuutesi takaaminen
  • oikeusviranomaisten tai rikosseuraamusviranomaisten päätökset, jotka koskevat väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä tehdyistä rikoksista tuomittuja henkilöitä ja joista saattaa aiheutua vaaraa turvallisuudellesi
  • päätökset, jotka edellyttävät osallistumistasi tuomion täytäntöönpanoon ja jotka liittyvät vankeusasioihin, kuten päätökset, jotka koskevat tuomitun luokittelemista kolmannen asteen vangiksi (avovanki), rangaistuksen lieventämistä, poistumislupaa tai ehdonalaista vapautta.

Tuomion täytäntöönpanon aikana tärkein oikeutesi on saada tieto syytetyn tuomitsemisesta. Tietoa tuomitun vankilasta vapautumisesta pidetään yleensä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvana, eikä siitä voida ilmoittaa sinulle.

Poikkeustapauksessa, jos kyseessä on ollut seksuaalinen väkivaltarikos, saat uhrina tiedon syytetyn tilanteesta ja tuomion suorittamisesta, jos suojelumääräys tai lähestymiskielto on voimassa.

Jos olet käyttänyt toissijaista syyteoikeutta asianomistajana, voit vaikuttaa syytetyn vankeusrangaistuksen määräämiseen ehdollisena. Alle kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena. Jos tuomittu ei tee uutta rikosta tietyn koeajan kuluessa, rangaistus katsotaan suoritetuksi. Tuomioistuin päättää tuomion ehdollisuudesta, ja tuomari kuulee sinua ennen päätöstään.

Rikosuhrien tukikeskukset antavat tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia sinulla on uhrina vaikuttaa rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon, ja toteuttavat tarvittavat tukitoimet, jotta voit käyttää laissa sinulle säädettyjä oikeuksia.

Jos olet joutunut terrorismirikoksen uhriksi, valtakunnallisen ylioikeuden (Audiencia Nacional) alainen terrorismirikosten uhrien tukikeskus (Oficina de Información y Asistencia a Víctimas del Terrorismo) antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista siihen asti, kun rangaistus on suoritettu kokonaisuudessaan. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa tuomittu vapautuu vankilasta tai pääsee ehdonalaiseen vapauteen.

Onko minulla oikeus saada tukea tai suojelua tuomion antamisen jälkeen? Miten kauan?

Jos tuomio pannaan täytäntöön, suojeluasi voidaan tarvittaessa jatkaa tuomarin päätöksellä. Voit saada suojelua poliisilta. Erityistapauksissa voit saada uuden henkilöllisyyden ja taloudellista tukea asuinpaikan tai työpaikan vaihtoa varten.

Muun muassa seksuaaliseen tai lähisuhdeväkivaltaan perustuvien rikosten yhteydessä voit pyytää suojelumääräystä, joka asetetaan määräajaksi oikeusviranomaisen päätöksellä.

Suojelumääräystä voi pyytää suoraan oikeus- tai syyttäjäviranomaiselta tai lainvalvontaviranomaisilta, rikosuhrien tukikeskukselta tai julkishallinnon sosiaalipalveluista tai tukikeskuksista.

Suojelumääräyksen saaja nauttii kokonaisvaltaista suojelua, joka käsittää laissa säädetyt siviili- ja rikosoikeudelliset turvaamistoimet sekä lakisääteiset sosiaaliavun ja sosiaalisen suojelun toimenpiteet.

Suojelumääräyksen antaminen merkitsee sitä, että viranomaisilla on jatkuva velvollisuus ilmoittaa sinulle tutkinnan kohteena olevan tai syytetyn henkilön tilanteesta sekä toteutettujen turvaamistoimien laajuudesta ja voimassaolosta. Sinut pidetään koko ajan tasalla erityisesti epäillyn väkivallantekijän rikosseuraamustilanteesta. Tätä varten suojelumääräyksestä annetaan tieto rikosseuraamusviranomaisille.

Sinua voidaan suojella myös määräämällä rikoksentekijälle erilaisia turvallisuuteen liittyviä seuraamuksia tai kieltoja (kuten lähestymiskielto, vanhempainoikeuksien tai lapsen huoltajuuden menettäminen ja aseiden hallussapitokielto). Lisäksi tuomari voi kieltää ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittua menemästä tiettyihin paikkoihin tai lähestymästä sinua tai määrätä tämän osallistumaan erilaisiin kuntoutusohjelmiin.

Uhrina sinulla on oikeus

a) vaatia, että ehdonalaiseen vapauteen pääsevälle vangille määrätään laissa säädettyjä kieltoja tai käyttäytymissääntöjä, joita pidetään turvallisuutesi takaamiseksi välttämättöminä, kun vanki on tuomittu sellaisista teoista, joista voisi kohtuullisesti arvioituna aiheutua sinulle vaaraa.

b) antaa tuomarille tai tuomioistuimelle kaikki tiedot, jotka ovat olennaisia päätettäessä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanosta, rikoksesta johtuvasta siviilioikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta tai menettämisseuraamuksesta.

Rikosuhrien tukikeskukset tekevät yhteisyötä ja koordinoivat toimintaansa niiden elinten, laitosten ja yksikköjen kanssa, jotka voivat osallistua uhrien auttamiseen (tuomioistuimet, syyttäjälaitos, viralliset turvallisuusjoukot), erityisesti silloin kun uhri on haavoittuvassa asemassa ja erityisen altis joutumaan uudelleen uhriksi. Samoin jos tarvitset uhrina erityisiä suojelutoimenpiteitä, tilanteesi arvioidaan sen määrittämiseksi, mitä suojelu-, apu- ja tukitoimenpiteitä sinulle on annettava. Näitä voivat olla

  • psykologin tuki tai apu rikoksesta aiheutuneiden seurauksien käsittelemiseksi sinulle parhaiten sopivin psykologian menetelmin
  • tukihenkilö oikeudenkäynnin ajaksi
  • tieto saatavilla olevasta psykososiaalisesta avusta ja muusta tuesta sekä pyydettäessä ohjaaminen näiden piiriin
  • erityiset tukitoimenpiteet, jotka voivat olla välttämättömiä, jos uhrilla on erityisiä suojelutarpeita
  • ohjaaminen erityisiin tukipalveluihin.

Miten kauan?

Tuomioistuimen määräämät suojelutoimenpiteet ovat määräaikaisia ja voimassa oikeusviranomaisen päätöksessä vahvistetun mukaisesti.

Rikosuhrien tukikeskus seuraa tilannettasi uhrina – etenkin jos olet haavoittuvassa asemassa – koko rikosprosessin ajan sekä riittävän pitkään prosessin päättymisen jälkeen riippumatta siitä, ovatko rikoksentekijän henkilöllisyys ja prosessin tulos tiedossa.

Mitä tietoja minulle annetaan, jos syytetty tuomitaan?

Tuomion täytäntöönpanon aikana tärkein oikeutesi on saada tieto syytetyn tuomitsemisesta. Tietoa tuomitun vankilasta vapautumisesta pidetään yleensä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvana, eikä siitä voida ilmoittaa sinulle.

Poikkeustapauksessa, jos kyseessä on ollut sukupuoleen perustuva väkivalta, saat uhrina tiedon syytetyn tilanteesta ja tuomion suorittamisesta, jos suojelumääräys tai lähestymiskielto on voimassa, paitsi jos ilmoitat, ettet halua saada mitään ilmoitusta näistä asioista.

Rikosuhrien tukikeskukset antavat tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia sinulla on uhrina vaikuttaa rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon, ja toteuttavat tarvittavat tukitoimet, jotta voi käyttää laissa sinulle säädettyjä oikeuksia.

Jos olet joutunut terrorismirikoksen uhriksi, valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismirikosten uhrien tukikeskus antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista siihen asti, kun tuomio on suoritettu kokonaisuudessaan. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa tuomittu vapautuu vankilasta tai pääsee ehdonalaiseen vapauteen.

Saanko tiedon rikoksentekijän vapautumisesta (ennen määräaikaa tapahtuva vapauttaminen tai ehdonalainen vapaus) tai pakenee vankilasta?

Sinulla on oikeus saada tieto muun muassa seuraavista päätöksistä, jos olet esittänyt tätä koskevan pyynnön:

  • päätös rikoksentekijän vankeusrangaistuksesta tai vankilasta vapautumisesta tai mahdollisesta karkaamisesta
  • kaikkien oikeusviranomaisten tai rikosseuraamusviranomaisten päätökset, jotka vaikuttavat väkivalloin tai uhkaamalla tehdyistä rikoksista tuomittuihin henkilöihin ja joista saattaa aiheutua vaaraa turvallisuudellesi
  • päätökset, jotka edellyttävät osallistumistasi tuomion täytäntöönpanoon ja jotka määrätään rikosseuraamusten alalla, kuten päätökset, jotka koskevat esimerkiksi tuomitun luokittelemista kolmannen asteen vangiksi (avovanki), rangaistuksen lieventämistä, poistumislupaa tai ehdonalaista vapautta.

Rikosuhrien tukikeskukset antavat tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia sinulla on uhrina vaikuttaa rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon, ja toteuttavat tarvittavat tukitoimet, jotta voi käyttää laissa sinulle säädettyjä oikeuksia.

Jos olet joutunut terrorismirikoksen uhriksi, valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismirikosten uhrien tukikeskus antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista siihen asti, kun tuomio on suoritettu kokonaisuudessaan. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa tuomittu vapautuu vankilasta tai pääsee ehdonalaiseen vapauteen.

Voinko vaikuttaa vapautumista tai ehdonalaista vapautta koskeviin päätöksiin?

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus

  • vaatia, että ehdonalaiseen vapauteen pääsevälle vangille määrätään laissa säädettyjä kieltoja tai käyttäytymissääntöjä, joita pidetään turvallisuutesi takaamiseksi välttämättöminä, kun vanki on tuomittu sellaisista teoista, joista voisi kohtuullisesti arvioituna aiheutua uhrille vaaraa
  • antaa tuomarille tai tuomioistuimelle kaikki tiedot, jotka ovat olennaisia päätettäessä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanosta, rikoksesta johtuvasta siviilioikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta tai menetetyksi tuomitsemisesta.

Rikosuhrien tukikeskukset antavat tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia sinulla on uhrina vaikuttaa rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon, ja toteuttavat tarvittavat tukitoimet, jotta voit käyttää laissa sinulle säädettyjä oikeuksia.

Jos olet joutunut terrorismirikoksen uhriksi, valtakunnallisen ylioikeuden alainen terrorismirikosten uhrien tukikeskus antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista siihen asti, kun tuomio on suoritettu kokonaisuudessaan. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa tuomittu vapautuu vankilasta tai pääsee ehdonalaiseen vapauteen.

Voinko esimerkiksi antaa lausuman tai valittaa päätöksestä?

Jos olet pyytänyt, että sinulle annetaan tiedoksi tietyt rikosseuraamusasioihin liittyvät päätökset, jotka koskevat esimerkiksi tuomitun luokittelemista kolmannen asteen vangiksi (avovanki), rangaistuksen lieventämistä, poistumislupaa tai ehdonalaista vapautta, voit valittaa kyseisistä päätöksistä, vaikket olisi osallistunut menettelyyn henkilökohtaisesti. Tällöin sinun on ilmoitettava toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaajalle viiden päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, että haluat valittaa päätöksestä, ja valitus on jätettävä 15 päivän kuluessa kyseisestä tiedoksiannosta. Valituksen tekemiseen ei välttämättä tarvita asianajajaa.

Jos haluat valittaa tuomitun mahdollisesta luokittelemisesta kolmannen asteen vangiksi, sinuun kohdistuneen rikoksen on oltava jokin seuraavista:

  • murha
  • raskaudenkeskeytys
  • ruumiinvamman aiheuttaminen
  • vapaudenriisto
  • kiduttaminen tai moraaliseen koskemattomuuteen kohdistuva rikos
  • seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuva rikos
  • väkivalloin tai uhkaamalla tehty ryöstö
  • terrorismirikos
  • ihmiskauppa.

Ennen kuin rikosseuraamusviranomainen antaa jonkin edellä mainituista päätöksistä, sinulle ilmoitetaan asiasta, jotta voit esittää tarpeellisiksi katsomasi huomautukset viiden päivän kuluessa. Tämä edellyttää, että olet pyytänyt saada tiedon kyseisistä päätöksistä.

Rikosuhrien tukikeskus antaa sinulle tarvitsemasi tiedot siitä, millaisen valituksen voit tehdä päätöksestä, jota pidät oikeuksiesi vastaisena.

Päivitetty viimeksi: 11/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten voin vaatia rikoksentekijältä vahingonkorvausta? (esim. erillisellä oikeudenkäynnillä, vahingonkorvauskanteella tai liitännäismenettelyllä)

Asianomistajana voit esittää siviilioikeudellisen vahingonkorvausvaatimuksen rikosasian käsittelyn yhteydessä. Voit myös lykätä vaatimuksen esittämistä siihen asti, kun rikosoikeudellinen menettely on päättynyt. Jos molemmat asiat käsitellään erikseen, vahingonkorvausvaatimus voidaan käsitellä vasta, kun rikosoikeudenkäynti on päättynyt.

Voit osallistua menettelyyn henkilökohtaisesti ainoastaan vahingonkorvausasian kantajana, jolla ei ole erityisasemaa rikosoikeudenkäynnissä. Ellet esitä vahingonkorvausvaatimusta itse, syyttäjä voi esittää sen puolestasi. Jos tuomioistuin toteaa syytetyn syyttömäksi tai ei määrää vahingonkorvausta, voit vaatia korvausta nostamalla erillisen siviilioikeudellisen kanteen.

Syytetyn siviilioikeudellinen vahingonkorvausvastuu käsittää tilanteen palauttamisen ennalleen, vahingon korjaamisen ja korvauksen sinulle ja myös puolisollesi ja lapsillesi aiheutuneista vahingoista.

Voit saada korvausta myös valtiolta.

Rikosuhrien tukikeskukset (Oficina de Asistencia a las Víctimas del delito) auttavat rikosten uhreja rajatylittävissä tilanteissa, esimerkiksi kun uhri asuu vakituisesti Espanjassa, mutta rikos on tapahtunut toisessa EU-maassa. Jos kyseessä on terrorismirikos rajatylittävässä tilanteessa, viranomaisapua antaa terrorismin uhrien tukemisesta vastaava sisäministeriön osasto (Dirección General de Apoyo a Víctimas del Terrorismo).

Mainittu viranomainen tekee yhteistyötä muiden EU-maiden viranomaisten kanssa vahingonkorvauspäätöksen tunnustamista koskevien menettelyjen käynnistämiseksi ja läpiviemiseksi myös muiden kuin terrorismirikosten yhteydessä, jotta Espanjassa asuva rikoksen uhri saisi korvauksen valtiolta, jonka alueella rikos on tapahtunut.

Asianomistajana saat rikosuhrien tukikeskuksilta

  • tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia sinulla on hakea taloudellista tukea tai korvausta, mitä menettelyjä tai lomakkeita tarvitaan, miten lomakkeet on täytettävä ja millaisia asiakirjatodisteita niihin on ehkä liitettävä
  • yleisiä ohjeita lisätietopyyntöjen täyttämisestä.

Lisäksi rikosuhrien tukikeskusten on apua antavana viranomaisena

  • välitettävä hakemuksesi ja siihen liitetyt asiakirjatodisteet sekä tilanteessasi mahdollisesti myöhemmin pyydettävät asiakirjat rikoksen tapahtumapaikkana olleen valtion nimetylle, asiasta päättävälle viranomaiselle
  • tehtävä yhteistyötä asiasta päättävän viranomaisen kanssa, kun kyseinen viranomainen päättää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kuulla hakijaa tai muuta henkilöä.

Jos laissa säädettyä julkista tukea koskeva hakemus käsitellään hakijan tavanomaisen asuinpaikan apua antavan valtion viranomaisen kautta, asiasta päättävä viranomainen on valtiovarainministeriön (Ministerio de Hacienda) henkilöstökustannuksista ja julkisen alan eläkkeistä vastaava osasto (Dirección General de Costes de Personal y Pensiones Públicas).

Asiasta päättävän viranomaisen on ilmoitettava sekä sinulle tuenhakijana että apua antavalle viranomaiselle seuraavista seikoista:

  • tukihakemuksen vastaanottaminen, menettelystä vastaava elin, päätöksen antamisen määräaika ja mahdollisesti arvio päätöksen antamisajankohdasta
  • menettelyn päätteeksi annettava päätös.

Kun kyseessä on terrorismirikos, apua antavana viranomaisena toimii sisäministeriö (terrorismin uhrien tukiosasto) silloin, kun rikoksen tapahtumapaikkana on ollut muu Euroopan unionin jäsenvaltio kuin Espanja ja tavanomainen asuinpaikkasi tuenhakijana on Espanjassa. Sen kautta voit saada Espanjasta käsin sinulle kuuluvan korvauksen rikoksen tapahtumapaikkana olleelta valtiolta. Terrorismin uhrien tukiosaston on toteutettava apua antavana tai asiasta päättävänä viranomaisena samat toimet kuin valtiovarainministeriön henkilöstökustannuksista ja julkisen alan eläkkeistä vastaavan osaston.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan minulle vahingonkorvausta. Miten voin varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen ?

Valtio maksaa tuen kokonaan tai osittain, jos rikoksentekijä on todettu osittain maksukyvyttömäksi.

Valtiolla on korvausvelvollisuus sen tuen enimmäismäärään asti, joka sinulle uhrina tai edunsaajana on väliaikaisesti tai lopullisesti myönnetty niiden oikeuksien osalta, joihin voit vedota rikoksen johdosta siviilioikeudellisesti korvausvelvollista osapuolta vastaan.

Valtio voi nostaa korvausvelvollista vastaan perintäkanteen (acción de repetición), jossa vaaditaan myönnetyn tuen korvaamista kokonaan tai osittain.

Tällaiset kanteet käsitellään tarvittaessa hallinnollisessa pakkokeinomenettelyssä, johon turvaudutaan muun muassa seuraavissa tapauksissa:

  • kun lopullisessa tuomiossa todetaan, ettei rikosta ole tapahtunut
  • kun tuen maksamisen jälkeen sekä uhri että edunsaaja ovat saaneet mitä tahansa kautta täyden tai osittaisen korvauksen aiheutuneista vahingoista tuen myöntämistä seuraavien kolmen vuoden kuluessa
  • kun tuki on saatu esittämällä vääriä tai tarkoituksellisesti epätäydellisiä tietoja tai toimimalla muulla tavalla vilpillisesti sekä jättämällä tarkoituksellisesti ilmoittamatta seikkoja, joiden perusteella tukihakemus voitaisiin evätä tai tuen määrää pienentää
  • kun tuomiossa vahvistettu korvaus on väliaikaista tukea pienempi.

Tällaisen kanteen nostaminen tapahtuu niin, että valtio osallistuu asianomaiseen rikosoikeudelliseen tai siviilioikeudelliseen menettelyyn, millä ei kuitenkaan ole vaikutusta syyttäjän ajamaan siviilioikeudelliseen kanteeseen.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa minulle etumaksua? Millä ehdoin?

Valtio maksaa tuen kokonaan tai osittain, jos rikoksesta tuomittu henkilö on todettu osittain maksukyvyttömäksi.

Väliaikaista tukea voidaan myöntää ennen kuin tuomioistuin antaa rikosoikeudellisen menettelyn päättävän lopullisen ratkaisunsa, jos uhrin tai edunsaajan taloudellinen tilanne on todistetusti vaikea.

Väliaikaista tukea on mahdollista hakea, jos olet tehnyt rikosilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille tai jos rikosoikeudellinen menettely on käynnistetty viran puolesta.

Onko minulla oikeus saada korvausta valtiolta?

Voit saada korvausta valtiolta.

Espanjassa on käytössä tukijärjestelmä, joka on tarkoitettu Espanjassa tapahtuneiden tahallisten väkivaltarikosten uhreille, kun rikos on johtanut kuolemaan tai vakaviin ruumiinvammoihin taikka aiheuttanut vakavaa haittaa uhrin fyysiselle terveydelle tai mielenterveydelle. Tukea annetaan myös seksuaalirikoksen uhrille, vaikka rikos olisi tehty väkivaltaa käyttämättä.

Sinulla on lakisääteinen mahdollisuus saada taloudellista tukea, jos olet rikoksen tekohetkellä Espanjan tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen tai jos vakituinen asuinpaikkasi on Espanjassa tai olet sellaisen toisen valtion kansalainen, joka myöntää alueellaan vastaavia tukia Espanjan kansalaisille.

Kuolemantapauksessa edellä mainitut kansalaisuutta tai asuinpaikkaa koskevat vaatimukset koskevat edunsaajia, eivät vainajaa.

Vakavan ruumiinvamman ja fyysiselle terveydelle tai mielenterveydelle aiheutuneen vakavan haitan johdosta tukea voivat saada välittömät uhrit eli henkilöt, joille vamma tai haitta on aiheutunut.

Kuolemantapauksessa edunsaajia ovat välilliset uhrit, joita voivat olla seuraavat:

  • vainajan leski, edellyttäen että puolisot eivät eläneet virallisesti asumuserossa, tai henkilö, joka on elänyt vainajan kanssa vakituisesti avioliitonomaisessa suhteessa vähintään kahden vuoden ajan ennen tämän kuolemaa. Jos vainajalla ja tällaisella henkilöllä oli yhteisiä lapsia, pelkkä samassa taloudessa asuminen riittää. Välillisiksi uhreiksi luetaan myös mainittujen henkilöiden lapset, vaikkeivät nämä olisi vainajan lapsia, edellyttäen että he olivat taloudellisesti riippuvaisia vainajasta ja asuivat samassa taloudessa.

Tukea ei missään tapauksessa myönnetä tahallisesta kuolemaan johtaneesta rikoksesta tuomitulle henkilölle, jos vainaja oli:

  • rikoksentekijän puoliso tai hänen kanssaan avioliitonomaisessa suhteessa elänyt kumppani
  • vainajan lapsi, joka oli taloudellisesti riippuvainen vainajasta ja asui hänen kanssaan samassa taloudessa; taloudellisesti riippuvaisiksi oletetaan alaikäiset lapset sekä täysi-ikäiset vajaavaltaiset henkilöt
  • vainajan äiti tai isä, joka oli taloudellisesti riippuvainen vainajasta, kun edellä tarkoitettuja henkilöitä ei ole
  • myös rikoksen välittömänä seurauksena kuolleen alaikäisen vanhemmat voidaan katsoa välillisiksi uhreiksi lakisääteisen taloudellisen tuen kannalta.

Taloudelliseen tukeen oikeuttavia ruumiinvammoja ovat vammat, jotka heikentävät uhrin fyysistä koskemattomuutta, fyysistä terveyttä tai mielenterveyttä ja jotka aiheuttavat vähintään kuusi kuukautta kestävän tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden, jossa työkyvyttömyysasteeksi arvioidaan vähintään 33 prosenttia.

Tuen myöntäminen edellyttää yleisesti, että rikosoikeudellisen menettelyn päättävä lopullinen tuomio on annettu. Koska rikosasioiden käsittelyyn kuluu runsaasti aikaa ennen kuin tuomioistuin antaa lopullisen tuomion, lainsäädännössä annetaan mahdollisuus väliaikaisen tuen myöntämiseen rikoksen uhrin tai tämän edunsaajien vaikean taloudellisen tilanteen perusteella. Väliaikaista tukea on mahdollista hakea heti, kun uhri on tehnyt rikosilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille tai kun nämä ovat käynnistäneet rikosoikeudellisen menettelyn ilman rikosilmoitusta.

Tuen määrä ei voi ylittää missään tapauksessa tuomiossa vahvistetun korvauksen määrää.

Jos rikos on johtanut suoraan alaikäisen tai vajaavaltaisen henkilön kuolemaan, tämän vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus yksinomaan tukeen, jolla korvataan hautajaisista aiheutuneet tosiasialliset kustannukset laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

Jos kyseessä on seksuaalirikos, joka on vahingoittanut uhrin mielenterveyttä, tuen määrästä vähennetään uhrin vapaasti valitseman hoidon kustannukset laissa säädettyyn enimmäismäärään asti.

Tuen hakemisen määräaika on yleensä vuosi rikoksen tekohetkestä lukien. Määräajan kuluminen keskeytyy rikosoikeudellisen menettelyn alkaessa, ja sen kuluminen jatkuu tuomioistuimen lopullisen tuomion tiedoksiantamisajankohdasta.

Tukea ei voi saada seuraavissa tapauksissa:

  • Tuomiossa määrätään korvausten maksamisesta. Valtio maksaa tuen kuitenkin kokonaan tai osittain, jos rikoksentekijä on todettu osittain maksukyvyttömäksi.
  • Korvauksia tai tukea maksetaan yksityisestä vakuutuksesta tai sosiaaliturvajärjestelmästä esimerkiksi uhrin tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi. Yksityisen vakuutuksen edunsaajalle on kuitenkin maksettava tuki, jos vakuutuksen perusteella maksettava korvaus on tuomiossa vahvistettua määrää pienempi.
  • Kyseistä tukea ei voida maksaa missään tapauksessa asejoukkojen tai terroristisolujen uhriksi joutuneille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi.

Tukea voi saada seuraavissa tapauksissa:

  • Uhri kuolee tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi ja tuensaajalle maksetaan hänelle kuuluvan oikeuden mukainen julkinen eläke.
  • Sosiaalisista tuista on säädetty kokonaisvaltaisista suojelutoimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi 28. joulukuuta 2004 annetussa laissa 1/2004 (Ley Orgánica de Medidas de Protección Integral contra la Violencia de Género).

Pysyvästä työkyvyttömyydestä maksettavaa tukea voidaan maksaa samaan aikaan tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksettavan tuen kanssa.

Laissa säädettyjä julkisia tukia koskevien hakemusten käsittelyssä ja ratkaisemisessa muiden kuin terroririkosten uhrien osalta toimivaltainen viranomainen on valtiovarainministeriön alainen henkilöstökustannuksista ja julkisen alan eläkkeistä vastaava osasto. Terrorismirikoksen uhrien osalta toimivaltainen on sisäministeriö (terrorismin uhrien tukivirasto).

Valtio myöntää erilaisia terrorismin uhreille tarkoitettuja tukia, joilla korvataan tämän tyyppisistä rikoksista aiheutuneet vahingot. Tällöin edellytetään, että terroriteolla on elimellinen yhteys aiheutuneisiin vahinkoihin.

Korvattavia vahinkoja ovat

  • henkilövahingot (sekä fyysiset että psyykkiset) ja sairaanhoidon, proteesien ja kirurgisten toimenpiteiden kustannukset; nämä kustannukset korvataan valtion varoista ainoastaan silloin, kun niitä ei korvata kokonaan tai osittain mistään yksityisestä tai julkisesta etuusjärjestelmästä
  • aineelliset vahingot, joita on aiheutunut luonnollisten henkilöiden asunnoille, liike- tai tuotantotiloille, puoluetoimistoille tai ammattiyhdistysten ja etujärjestöjen toimistoille
  • tilapäismajoituksesta aiheutuvat kustannukset luonnollisen henkilön asunnon korjaustöiden ajalta
  • henkilöajoneuvoille sekä henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuille ajoneuvoille aiheutuneet vahingot, julkisessa omistuksessa olevia ajoneuvoja lukuun ottamatta.

Edellä lueteltujen vahinkojen korvaaminen, henkilövahinkoja lukuun ottamatta, on toissijaista verrattuna korvauksiin, joita jokin muu julkinen elin maksaa samassa tilanteessa tai jotka perustuvat vakuutussopimuksiin. Näissä tapauksissa korvataan kyseisten julkisten elinten tai vakuutusyhtiöiden maksamien määrien sekä virallisesti tehdyn vahinkoarvion erotus.

Korvauksen määrä määritetään aiheutuneen vahingon mukaan (vammojen merkittävyys ja niistä aiheutuva työkyvyttömyyden tyyppi, kuolema jne.).

Muut tuet

  • Opiskelua varten myönnettävä tuki: kun terroriteon seurauksena opiskelijalle taikka tämän vanhemmille, huoltajille tai edunvalvojille aiheutuu erityisen vakavia henkilövahinkoja tai heistä tulee kyvyttömiä harjoittamaan tavanomaista ammattiaan.
  • Välitön psykologinen ja psykopedagoginen tuki sekä uhrille että hänen perheenjäsenilleen.
  • Poikkeustapauksessa myönnettävä ylimääräinen tuki, jolla helpotetaan uhrin omia tai uhrin perheen tarpeita, joita ei kateta joko lainkaan tai riittävällä tavalla tavanomaisista tuista.

Tuensaajat

  • Ruumiinvammojen yhteydessä vammoja saanut henkilö.
  • Kuolemantapauksessa
    • vainajan aviopuoliso
    • avopuoliso, jonka kanssa vainaja oli asunut vähintään kahden vuoden ajan
    • avopuoliso, jonka kanssa vainajalla oli jälkeläisiä
    • vainajan vanhemmat, jos nämä olivat hänestä taloudellisesti riippuvaisia; jos vanhempia ei ole, seuraavassa järjestyksessä vainajasta taloudellisesti riippuvaisia olleet lastenlapset, sisarukset ja isovanhemmat
    • jos edellä mainittuja henkilöitä ei ole, vainajan lapset, ja jos lapsia ei ole, vainajan vanhemmat, jotka eivät olleet hänestä taloudellisesti riippuvaisia.

Henkilövahingoista tai aineellisista vahingoista maksettavia korvauksia koskevien hakemusten esittämisen määräaika on yleisesti yksi vuosi laskettuna siitä päivästä, jona vahinko on aiheutunut.

Valtakunnallisen ylioikeuden (Audiencia Nacional) alainen terrorismirikosten uhrien tukikeskus (Oficina de Información y Asistencia a Víctimas del Terrorismo) auttaa terroririkosten uhreja yhdessä sisäministeriön alaisen terrorismin uhrien tukiviraston kanssa kokoamaan korvaushakemuksiin tarvittavat asiakirjat, kuten tuomion lainvoimaisuuden vahvistavat todisteet, siviilioikeudellisen vahingonkorvausvastuun täyttymättä jäämistä koskevat päätökset ja muut tukihakemusten käsittelyä varten tarvittavat asiakirjat.

Onko minulla oikeus korvaukseen, ellei rikoksentekijää ole todettu syylliseksi?

Rikosoikeudellisen menettelyn päätteeksi annettavassa tuomiossa, johon ei voida enää hakea muutosta, on katsottava toteen näytetyksi, että kuolema, ruumiinvammat tai fyysiselle tai henkiselle terveydelle aiheutunut vakava vahinko johtuivat tahallisesta väkivaltarikoksesta. Tuomiossa on siis määritettävä myös uhrille kuuluva korvaus.

Taloudellista tukea koskevaan hakemukseen on liitettävä muiden asiakirjojen ohella jäljennös rikosoikeudellisen menettelyn päättäneestä lainvoimaisesta tuomiosta, jossa syytetty on joko tuomittu tai vapautettu syytteistä taikka jossa todetaan syytteen rauenneen syytetyn kuoleman johdosta tai muusta syystä.

Myönnettävän tuen määrä ei voi missään tapauksessa ylittää tuomiossa vahvistetun korvauksen määrää.

Onko minulla oikeus kiireelliseen korvaukseen odottaessani korvausvaatimusta koskevaa päätöstä?

Väliaikaista tukea voidaan myöntää, ennen kuin tuomioistuin antaa rikosprosessin päättävän lopullisen ratkaisunsa, jos uhrin tai edunsaajien taloudellinen tilanne on todistetusti vaikea.

Väliaikaista tukea on mahdollista hakea, jos olet tehnyt teoista rikosilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille tai jos tekojen perusteella on viran puolesta käynnistetty rikosoikeudellinen menettely.

Päivitetty viimeksi: 11/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Keneen voin ottaa yhteyttä saadakseni tukea ja apua?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit ottaa yhteyttä johonkin rikosuhrien tukikeskukseen (Oficina de Asistencia a las Víctimas del delito).

Oikeusministeriön perustamat tukikeskukset tarjoavat uhrien tarpeisiin sovitettuja monialaisia palveluja, jotka ovat julkisia ja maksuttomia.

Rikosuhrien tukikeskuksia on kaikilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanitsehallintoalueilla, melkein kaikkien maakuntien pääkaupungeissa ja joissakin muissakin kaupungeissa.

Rikosuhrien tukikeskukset tarjoavat rikoksen uhreille erityistä kokonaisvaltaista ja koordinoitua tukea ja vastaavat kaikista oikeudellisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin asioihin liittyvistä erityistarpeistasi.

Jos olet terrorismirikoksen uhri, voit ottaa yhteyttä valtakunnallisen ylioikeuden (Audiencia Nacional) alaiseen terrorismirikosten uhrien tukikeskukseen (Oficina de Información y Asistencia a Víctimas del Terrorismo). Voit ottaa halutessasi yhteyttä myös maakunnallisen rikosuhrien tukikeskukseen, joka sovitta tukitoimensa yhteen terrorismirikosten uhrien tukikeskuksen kanssa.

Tukikeskusten tarjoama tuki ja apu jakautuu eri vaiheisiin:

  • Vastaanotto ja ohjaus. Ohjaukseen kuuluu, että tukikeskus ilmoittaa sinulle kattavasti kaikista toimista, jotka sinun on toteutettava, ja ongelmista, joita edessäsi saattaa olla, sekä mahdollisista seurauksista. Tämä vaihe toteutetaan yleensä joko kasvotusten tai puhelinhaastatteluna. Haastattelussa voit kertoa ongelmistasi ja tarpeistasi, ja niiden perusteella sinulle annetaan ohjausta. Samalla arvioidaan, onko tarvetta muiden toimijoiden tarjoamille toimenpiteille, ja sinut ohjataan tarvittaessa niiden luo.
  • Tiedottaminen. Heti kun otat yhteyttä viranomaisiin, sinulla on uhrina oikeus saada henkilökohtaisten olosuhteidesi ja rikoksen luonteen ja aiheutuneiden vahinkojen perusteella tarvitsemaasi tietoa jo ennen rikosilmoituksen tekemistä mm. seuraavista seikoista:
  • Miten teet rikosilmoituksen ja mitä menettelyjä sitä varten tarvitaan.
  • Mitä erikoisalan palveluja sekä psykososiaalista tukea ja apua sinulla on käytettävissäsi riippumatta siitä, teetkö rikosilmoituksen, ja miten voit saada tällaisia palveluja.
  • Mitä tukitoimenpiteitä (terveydenhuollon ja psykologin palvelut sekä konkreettinen apu) sinulla on käytettävissäsi ja miten voit saada niitä sekä tarvittaessa tieto mahdollisuudesta käyttää tilapäismajoitusta.
  • Miten saat neuvontaa ja oikeusapua ja tarvittaessa millä edellytyksillä voit saada oikeusapua maksutta.
  • Miten saat itsellesi tarvittaessa tukihenkilön oikeudenkäynnin ja rikosoikeudellisen menettelyn eri vaiheiden ajaksi.
  • Millaisia mahdollisuuksia sinulla on hakea suojelua ja mitä menettelyä tämä edellyttää.
  • Arviointi prosessiin liittyvistä taloudellisista oikeuksista, etenkin tuesta ja korvauksista, joihin sinulla saattaa olla oikeus rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen vuoksi, sekä tarvittaessa mitä menettelyä tukien ja korvausten hakeminen edellyttää.
  • Miten voit käyttää oikeuksiasi rikoksen uhrina, jos asut muualla kuin Espanjassa.
  • Menettelyn kulusta vastaavan viranomaisen yhteystiedot ja keinot ottaa yhteyttä asianomaiseen viranomaiseen sekä tieto oikeudenkäyntipäivästä, -ajasta ja paikasta sekä rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen sisällöstä.
  • Mitä sovittelumenettelyjä on käytettävissäsi (rikossovittelu), jos sovittelu on tapauksessasi lain mukaan mahdollista.
  • Missä tilanteessa sinulla on oikeus oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen ja tarvittaessa miten korvauksia haetaan.
  • Toimenpiteet. Rikosuhrien tukikeskus toteuttaa toimenpiteitä eri aloilla:
  • Oikeusalan toimenpiteet. Tukikeskukset antavat sinulle tarvitsemaasi lainopillista ohjausta ja tietoa siitä, millaista apua on tarjolla oikeustoimien yhteydessä, mitä oikeuksia voit käyttää prosessin aikana, millä tavalla ja edellytyksillä voit saada oikeusapua ja mihin yksikköihin tai organisaatioihin voit ottaa yhteyttä apua saadaksesi.

Lainopillinen ohjaus on joka tapauksessa yleisluonteista ja koskee prosessinkulkua ja erilaisten oikeuksien käyttöä. Varsinainen lainopillinen neuvonta ja oikeusapu kuuluvat aina asianajajalle.

  • Terveydenhuollon ja psykologin palvelut. Tukikeskusten tarjoama psykologinen apu pitää sisällään tilanteesi arvioinnin ja hoidon, jolla pyritään helpottamaan rikoksesta aiheutunutta kriisitilannetta ja rikoksesta johtuvan oikeusprosessin läpikäyntiä. Lisäksi siihen kuuluvat koko prosessin ajan käytettävissä oleva tukihenkilö sekä omien tavoitteidesi ja valmiuksiesi vahvistaminen läheisiltä saatavan tuen avulla.

Tukikeskukset laativat psykologisen tuen suunnitelman, jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa tai tarvitset erityistä suojelua.

  • Taloudelliset toimenpiteet. Tukikeskukset antavat sinulle tietoa tuista sekä tarjoavat apua tukihakemusten tekemisessä, kun sinulla on oikeus taloudelliseen tukeen väkivalta- tai seksuaalirikoksen perusteella.
  • Sosiaaliset tukitoimenpiteet. Tällä alalla tukikeskukset koordinoivat tukitoimia ja ohjaavat sinut tarjolla oleviin sosiaalipalveluyksikköihin ja muihin elimiin tai organisaatioihin turvallisen majoituksen, välittömän lääkärinavun ja sinulle mahdollisesti kuuluvan taloudellisen tuen takaamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään uhrin tarpeisiin tilanteessa, jossa hän on työkyvytön, joutuu sairaalaan tai kuolee, tai joissa uhrilla on erityistarpeita haavoittuvan asemansa vuoksi.
  • Seuranta. Tukikeskukset seuraavat tilannettasi koko rikosprosessin ajan sekä riittävän pitkään prosessin päättymisen jälkeen, etenkin jos olet haavoittuvassa asemassa. Seurannan aikana tukikeskukset analysoivat rikoksen jälkeistä tilannettasi oikeudelliselta, lääketieteelliseltä, psykologiselta, sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta eri ajankohtina. Tilanteen perusteella päätetään, mikä on oikea hetki jatkotoimille.

Jos olet joutunut terrorismirikoksen uhriksi, valtakunnallisen ylioikeuden alaisen terrorismirikosten uhrien tukikeskuksen päätehtävinä on

  • antaa sinulle tietoa asianomaista rikosta koskevien oikeudellisten menettelyiden etenemisestä sinuun liittyviltä osin
  • antaa sinulle neuvoja kaikista sinuun liittyviä rikosoikeudellisia ja hallinto-oikeudellisia menettelyitä koskevista seikoista
  • nimetä sinulle tukihenkilö rikosta koskevan oikeudenkäynnin ajaksi
  • antaa sinulle emotionaalista tukea ja terapiatukea, tämän vaikuttamatta asiaan liittyviin sisäministeriön tehtäviin
  • edistää turvallisuutesi ja koskemattomuutesi turvaamista rikoksen uhrina, kun osallistut oikeudenkäyntimenettelyihin
  • tiedottaa sinulle terrorismirikosten uhreille myönnettävistä tärkeimmistä korvauksista ja ohjata sinut joka tapauksessa sisäministeriön alaisen terrorismin uhrien tukiviraston puoleen
  • ilmoittaa sinulle kaikista rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista siihen asti, kun rangaistus on suoritettu kokonaisuudessaan, etenkin jos tuomitut vapautuvat vankilasta tai pääsevät ehdonalaiseen vapauteen.

Sisäministeriön alainen terrorismin uhrien tukivirasto on ainoa väylä, jonka kautta terrorismirikoksen uhrit ja heidän perheenjäsenensä voivat panna vireille menettelyn yleisessä valtionhallinnossa. Tukivirasto välittää hakemukset toimivaltaiselle viranomaiselle ja toimii välikätenä viranomaisen ja asianosaisen välisessä suhteessa.

Lisäksi tukivirasto tekee yhteistyötä yleisen valtionhallinnon toimivaltaisten elinten ja muiden julkishallinnon elinten kanssa terrorismin uhreille annettavan avun ja tuen alalla. Päämääränä on taata uhrien kokonaisvaltainen suojelu.

Sisäministeriön alaisen terrorismirikosten uhrien tukiviraston tehtävänä on käsitellä uhrien tuki- ja korvaushakemukset sekä hallinnoida niitä ja laatia niitä koskevat päätösehdotukset.

Rikosuhrien auttava puhelin

Rikosuhrien tukikeskuksessa sinua voidaan auttaa vastaanotto- ja ohjausvaiheessa kasvotusten tai puhelimitse.

Espanjassa on käytössä erilaisia auttavia puhelimia ja puhelinneuvontaa tiettyjen rikosten, kuten sukupuoleen perustuvan väkivallan, uhreille. Tällainen palvelu on esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien auttava puhelin 016 (Servicio telefónico de información y asesoramiento jurídico en materia de violencia de género).

Erityisen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille, esimerkiksi alaikäisille, on olemassa omia erityispalveluja. Esimerkiksi Fundación ANAR (Ayuda a Niños y Adolescentes en Riesgo) tarjoaa lapsille ja nuorille, aikuisille ja alaikäisten perheenjäsenille sekä kadonneiden lasten perheenjäsenille tarkoitetun auttavan puhelimen.

Sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien auttava puhelin 016 päivystää vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä ja tarjoaa maksutonta asiantuntija-apua. Palvelua käyttävien henkilöiden tietojen luottamuksellisuus taataan koko ajan.

Apua on tarjolla 51 kielellä. Ympäri vuorokauden apua on tarjolla espanjaksi, katalaaniksi, galegoksi, baskiksi, englanniksi ja ranskaksi. Etätulkkauksen välityksellä apua annetaan saksaksi, portugaliksi, mandariinikiinaksi, venäjäksi, arabiaksi, romaniaksi ja bulgariaksi. Muilla kielillä apua tarjotaan etätulkkauspalvelun kautta.

Kuulo- ja puhevammaisille henkilöille taataan palvelunkäyttömahdollisuus seuraavin keinoin:

  • tekstipuhelinpalvelu numerossa 900 116 016
  • Telesor-verkkokeskustelupalvelu Telesorin verkkosivujen kautta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.telesor.es/); tämä edellyttää internetyhteyttä
  • matkapuhelin tai älylaite. Molempiin on asennettava maksuton sovellus Telesorin verkkosivuilla olevien ohjeiden mukaisesti.

Tästä palvelusta tarjotaan apua kaikille henkilöille, joilla on kysyttävää yksittäisistä sukupuoleen perustuvista väkivaltatapauksista. Yhteyttä voivat ottaa esimerkiksi väkivallan uhriksi joutuneet naiset ja heidän läheisensä (perheenjäsenet, ystävät, naapurit jne.), väkivallan uhriksi joutuneita naisia auttavat tai tällaisen tapauksen tietävät ammattilaiset.

Palvelussa annetaan tietoa tällaisen rikoksen uhrille tarjolla olevasta avusta ja uhrien oikeuksista, jotka liittyvät työhön, sosiaalipalveluihin, taloudelliseen tukeen, tieto- ja tukilähteisiin sekä lainopilliseen neuvontaan.

Jos puhelimeen saapuu hätäpuhelu, se ohjataan automaattisesti asianomaisen itsehallintoalueen 112-hätänumeroon.

Jos olet alaikäinen ja olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi, 016-palveluun soittamasi puhelut ohjataan lapsille ja nuorille tarkoitettuun ANAR-säätiön auttavaan puhelimeen (900 20 20 10).

Lapsille ja nuorille tarkoitettu ANAR-säätiön auttava puhelin (900 20 20 10) tarjoaa maksutonta apua nimettömänä ja luottamuksellisesti vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Auttavia puhelimia on varsinaisesti kolme:

  • lapsille ja nuorille tarkoitettu ANAR-säätiön auttava puhelin, jonka päätarkoituksena on tarjota tukea ja neuvontaa numeroon soittavalle lapselle tai nuorelle, joka on vaikeuksissa tai riskialttiissa asemassa
  • aikuisille ja perheille tarkoitettu ANAR-säätiön auttava puhelin, joka on tarkoitettu alaikäisiin liittyvissä asioissa apua kaipaaville aikuisille
  • kadonneisiin lapsiin liittyvä ANAR-säätiön auttava puhelin 116000 (sama numero on käytössä tässä tarkoituksessa kaikissa Euroopan unionin maissa).

Tästä palvelusta ohjataan 016-palveluun puhelut, jotka soittaa täysi-ikäinen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi joutunut nainen tai täysi-ikäinen tällaisesta väkivaltatapauksesta tiedon saanut henkilö.

Onko tuki uhreille maksutonta?

Kyllä on. Rikosuhrien tukikeskuksen tarjoamien kaltaisten, rikosten uhreille tarkoitettujen maksuttomien ja luottamuksellisten tukipalveluiden käyttäminen ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä.

Minkä tyyppistä tukea voin saada valtion yksiköiltä tai viranomaisilta?

Voit ottaa yhteyttä rikosuhrien tukikeskuksiin, joita on jokaisella Linkki avautuu uuteen ikkunaanitsehallintoalueella, käytännössä kaikkien maakuntien pääkaupungeissa ja joissakin muissakin kaupungeissa.

Rikosuhrien tukikeskukset tarjoavat rikoksen uhreille erityistä kokonaisvaltaista ja koordinoitua apua ja vastaavat kaikista oikeudellisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin asioihin liittyvistä erityistarpeistasi.

Rikosuhrien tukikeskukset antavat sinulle tietoa etenkin käytettävissäsi olevista erityispalveluista sekä psykososiaalisesta tuesta ja avusta. Näiden palvelujen saamiseksi ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta. Tukikeskukset opastavat myös, miten palveluja voi saada.

Saat tukikeskuksilta tietoa myös siitä, mitä tukitoimenpiteitä (terveydenhuollon ja psykologin palvelut sekä konkreettinen apu) sinulla on käytettävissäsi ja miten voit saada niitä. Saat niiltä tarvitessasi muun muassa tietoa mahdollisuudesta tilapäismajoitukseen.

Lisäksi sinulle neuvotaan, miten voit tehdä rikosilmoituksen ja mitä menettelyjä tämä edellyttää, miten voit saada neuvontaa ja oikeusapua sekä tarvittaessa mitkä ovat maksuttoman neuvonnan ja oikeusavun edellytykset.

Rikosuhrien tukikeskuksesta sinut voidaan ohjata tarpeidesi mukaan erilaisiin oikeudellisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin erityispalveluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnalliset palvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, koulutuspalvelut, työhön liittyvät palvelut sekä erilaisten yhdistysten, säätiöiden ja muiden voittoa tavoittelemattomien järjestöjen palvelut. Sinut voidaan ohjata myös oikeuslaitoksen psykososiaalisten palvelujen piiriin. Jos olet joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi, sinut ohjataan itsehallintoalueen ja maakunnan omiin, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan koordinointiyksikköihin ja naisia tukeviin yksikköihin.

Minkä tyyppistä tukea voin saada kansalaisjärjestöiltä?

Kansalaisjärjestöt voivat tarjota tukea erilaisten rikosten uhreille laatimalla henkilökohtaisia tukiohjelmia uhrin tarpeiden ja ominaispiirteiden perusteella. Niiden antamaan tukeen ja apuun kuuluu yleensä oikeudellista neuvontaa sekä tietoa saatavilla olevasta avusta ja tuesta sekä psykologista ja emotionaalista tukea.

Päivitetty viimeksi: 11/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Ranska

Rikoksen uhriksi katsotaan henkilö, joka on kärsinyt vahinkoa (joka on esim. saanut ruumiinvamman tai jonka omaisuutta on varastettu tai vahingoitettu) sellaisen teon seurauksena, jota pidetään Ranskan lain mukaan rikoksena. Rikoksen uhrilla on tiettyjä lakisääteisiä henkilökohtaisia oikeuksia ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Ranskassa rikosprosessi koostuu rikostutkinnasta ja tuomioistuinkäsittelystä. Tutkintatyyppejä on kaksi rikoksen mukaan: poliisin esitutkinta (enquête de police), jonka suorittaa poliisin tutkintaosasto syyttäjän johdolla ja tuomarin esitutkinta (enquête judiciaire eli instruction), jonka suorittaa tutkintatuomari (juge d’instruction) tai poliisin tutkintaosasto tutkintatuomarin johdolla.

Esitutkinnan valmistuttua asian käsittely joko lopetetaan tai, jos näyttö on riittävä, asia viedään tuomioistuimeen. Jälkimmäisessä tapauksessa tuomioistuin tutkii näytön ja päättää, onko syytetty syyllinen vai syytön. Jos tuomioistuin katsoo syytetyn syylliseksi, se määrää hänelle rangaistuksen. Muussa tapauksessa tuomioistuin toteaa syytetyn syyttömäksi, ja hänet vapautetaan.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), kun rikos on tapahtunut mutta rikosilmoitusta ei ole vielä tehty?

Jos rikosilmoitusta ei ole tehty eikä rikoksesta ole toimitettu tietoa oikeus- tai tutkintaviranomaisille (poliisi- tai santarmiasemalle (gendarmerie)), et saa mitään tietoja, koska rikos ei ole viranomaisten tiedossa.

Jos rikoksesta on toimitettu tieto oikeusviranomaiselle tai poliisi- tai santarmiasemalle jollakin tavoin (muuten kuin uhrin tekemällä ilmoituksella), sinut kutsutaan kuultavaksi ja täsmentämään aiheutunut vahinko ja olosuhteet, joissa rikos tapahtui. Sinulle kerrotaan tässä yhteydessä, mitä oikeuksia sinulla on.

Jos otat itse yhteyttä poliisiin, santarmeihin tai oikeusviranomaiseen, sinua kuullaan samoin välittömästi ja sinulle kerrotaan oikeutesi.

En asu siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa rikos tapahtui (olen unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuksiani suojellaan?

Ranskan kansalainen voi tehdä rikosilmoituksen millä tahansa Ranskassa sijaitsevalla poliisi- tai santarmiasemalla. Ilmoitus käsitellään Ranskassa, jos Ranskan viranomaisilla on siihen toimivalta, tai käsittely siirretään sen valtion toimivaltaisille viranomaisille, jossa rikos tapahtui.

Ranskan alueella rikoksen uhriksi joutunut ulkomaalainen voi tehdä rikosilmoituksen millä tahansa Ranskassa sijaitsevalla poliisi- tai santarmiasemalla. Ulkomaalainen uhri voi käyttää tulkkia kuulemisessa ja rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä. Hänelle toimitetaan millä tahansa soveltuvalla tavalla tieto jatkotoimenpiteistä, ja hänen oikeuksiaan suojellaan samalla tavoin kuin Ranskan kansalaisen oikeuksia. Lain mukaan uhrin tiedonsaantioikeus ja muut oikeudet eivät riipu hänen kansalaisuudestaan.

Uhrilla on oikeus oikeusapuun, jos hän on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Ranskan kanssa kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaneen valtion kansalainen.

Jos uhri tekee rikosilmoituksen tai todistaa jotakuta vastaan paritukseen tai ihmiskauppaan liittyvässä rikoksessa, hänellä on oikeus saada lupa oleskella väliaikaisesti Ranskan alueella ja siten myös oikeus työskennellä, kunhan hänen oleskelustaan ei aiheudu uhkaa yleiselle järjestykselle.

Jos teen rikosilmoituksen, mitä tietoja minulle annetaan?

Rikosilmoituksen tehdessäsi yhteystietosi otetaan ylös, jotta sinuun voidaan ottaa yhteyttä tutkinnan aikana. Sinulle tiedotetaan myös oikeuksistasi ja niiden käyttötavoista.

Tietojen antaminen uhrille tutkinnan etenemisestä

Voit tiedustella poliisilta tai santarmeilta, syyttäjältä tai tutkintatuomarilta (jos asia on siirretty hänen käsiteltäväkseen) sinua koskevan tutkinnan etenemisestä.

Rikostapauksissa ja tietyissä rikkomuksissa, joissa uhri on asianomistajana siviiliasiassa, tutkintatuomari antaa uhrille kuuden kuukauden välein tietoja oikeudenkäynnin etenemisestä.

Tietojen antaminen uhrille tutkinnan tuloksesta

Esitutkinnan päätyttyä sinulle ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Vaihtoehtoja ovat asian tutkimatta jättäminen, syytteeseen asettamiselle vaihtoehtoinen menettely tai vastaajan kutsuminen tuomioistuimeen. Jos oikeudenkäynti järjestetään, uhrille ilmoitetaan epäiltyä vastaan esitetyt syytteet sekä oikeudenkäynnin päivämäärä ja paikka.

Tietojen antaminen uhrille silloin, kun asia siirretään tutkintatuomarin käsiteltäväksi

Syyttäjä voi siirtää rikosasian tutkinnan (information judiciaire) tutkintatuomarin käsiteltäväksi. Tutkintatuomarin on ilmoitettava uhrille kyseisen menettelyn aloittamisesta, hänen oikeudestaan nostaa siviilikanne asianomistajana ja tämän oikeuden käyttötavoista. Jos uhri on alaikäinen, tiedot toimitetaan hänen laillisille edustajilleen.

Tutkintatuomarin ilmoituksessa uhrille kerrotaan myös, että uhrilla on asianomistajana oikeus käyttää avustajanaan asianajajaa, jonka hän voi itse valita tai jonka asianajajakunnan puheenjohtaja voi nimetä hänen pyynnöstään. ilmoituksessa mainitaan lisäksi, että uhri vastaa oikeudenkäyntikuluista, ellei hänellä ole oikeutta oikeusapuun (ks. edellytykset) tai oikeusturvavakuutusta.

Tietojen antaminen uhrille epäillyn tilanteesta

Uhrille ei välttämättä kerrota, onko teosta epäilty määrätty tutkintavankeuteen tai onko hänet vapautettu vankilasta.

Uhrille ilmoitetaan sen sijaan aina epäillyn asettamisesta oikeudelliseen valvontaan, jos uhrin suojelemiseksi on määrätty lähestymiskielto.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessani tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos et puhu tai ymmärrä ranskaa riittävän hyvin, poliisi- tai santarmiasema, jossa olet tehnyt rikosilmoituksen, kutsuu avuksi tulkin. Tulkki on paikalla kuulemisessasi, tarvittaessa keskusteluissasi asianajajan kanssa sekä oikeudenkäynnissä.

Tutkinnan aikana voit pyytää asiaa käsittelevältä tuomarilta käännöksiä olennaisista asiakirjoista. Tärkeiden asiakirjojen käännökset ovat maksuttomia, muiden asiakirjojen käännökset maksullisia.

Jotkin uhrien oikeuksia koskevat asiakirjat on jo käännetty yleisimmille kielille, ja poliisi tai santarmi antaa nämä käännökset uhrille.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän heitä ja he minua (jos olen lapsi tai vammainen)?

Jos sinulla on kommunikointia rajoittava vamma, tutkintaviranomaiset tai tuomarit järjestävät paikalle tulkin avustamaan sinua. Tulkki on läsnä kuulemisissa, asianajan kanssa käymissäsi keskusteluissa ja oikeudenkäynnissä.

Jos et osaa lukea tai et pysty lukemaan, asiakirjat luetaan sinulle ääneen.

Jos olet alaikäinen, kuulemisessa otetaan huomioon ikäsi ja kehitystasosi. Sinua kuulevat erityiskoulutuksen saaneet rikostutkijat. Joskus läsnä on psykologi. Jos kuulemisia tarvitaan useampia, sinua haastattelee mahdollisuuksien mukaan sama rikostutkija.

Joillakin poliisi- tai santarmiasemilla on erityistiloja, joissa voidaan luoda lapselle soveltuva ympäristö ja tehdä kuulemistilaisuudesta vähemmän muodollinen.

Saat aina pyytää valitsemasi aikuisen mukaan kuulemiseen.

Jos tutkinta koskee vakavia rikoksia, erityisesti seksuaalirikoksia, kuulustelut kuvataan tai ainakin nauhoitetaan.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Uhrien tukijärjestöt auttavat uhreja. Kyseisten järjestöjen tehtävänä on tarjota ohjausta, sosiaalioikeudellista apua tai psykologista tukea kaikille rikoksen uhreille riippumatta siitä, osallistuvatko he rikosoikeudenkäyntiin.

Järjestöillä on jokaisessa alioikeudessa uhrien tukitoimistoja, jotka auttavat ja tukevat uhreja, joita koskeva oikeudenkäynti on vireillä.

On olemassa myös erityisjärjestöjä, jotka voivat tarjota kohdennettua tukea tiettyjen rikosten (esim. lähisuhdeväkivallan) uhreille.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhrien tukipalvelujen piiriin?

Sinulle kerrotaan oikeudestasi saada apua julkisyhteisön yksiköltä tai uhrien tukijärjestöltä, ja saat niiden yhteystiedot. Poliisi- tai santarmiasemaa ei velvoiteta laissa ottamaan suoraan yhteyttä uhrien tukijärjestöihin, mutta jos paikalla on päivystävä tai sinne varta vasten kutsuttu sosiaalityöntekijä (sosiaaliavustaja tai psykologi), hän voi avustaa sinua.

Jokaisella yleisestä turvallisuudesta vastaavalla departementin virastolla on uhrien tuesta kyseisen departementin alueella huolehtiva vastuuhenkilö. Hänen tehtävänään on ylläpitää suhteita järjestöihin, parantaa uhrien kohtaamista, kerätä keskitetysti uhrien kannalta hyödyllisiä tietoja ja seurata rikosoikeudenkäyntejä, jotta hän voi antaa uhrille tietoa tutkinnan etenemisestä.

Kunkin departementin santarmilaitoksella on vastuuhenkilö, joka vastaa ennalta ehkäisemisestä, yhteistyöstä ja yhteydenpidosta uhreihin.

Aina kun on kyse vakavasta rikoksesta, poliisi antaa rikosilmoituksen tekijälle ilman eri pyyntöä uhrien tukilomakkeen, jossa on tietoja uhrien tukemisesta ja sovittelusta vastaavan kansallisen laitoksen (Institut national d’aide aux victimes et de médiation, INAVEM) toiminnasta sekä uhrien tukijärjestöjen tai sosiaalipalvelujen yhteystiedot.

Sen jälkeen syyttäjä voi ottaa suoraan yhteyttä uhrien tukijärjestöön, jotta rikoksen uhri saisi tarvitsemansa tuen.

Onnettomuudessa, jossa on ollut osallisena paljon ihmisiä (suuronnettomuus tai terroriteko), tukijärjestöt voivat saada käyttöönsä uhriluettelon ja ottaa suoraan yhteyttä uhreihin.

Miten yksityiselämääni suojellaan?

Tutkinnan aikana sinulla on oikeus syyttäjän luvalla pitää salassa henkilökohtainen osoitteesi ja ilmoittaa sen sijaan santarmi- tai poliisiaseman osoite tai kolmannen osapuolen osoite hänen nimenomaisella suostumuksellaan.

Voit myös vaatia asian käsittelyä suljetuin ovin eli ilman yleisöä. Tuomarin on suostuttava tähän, jos olet joutunut kidutuksen, raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhriksi. Muissa tapauksissa asiaa käsitellään suljetuin ovin vain, jos uhri tai toinen asianomistaja ei vastusta sitä.

Nimeäsi ei missään tapauksessa mainita tiedotusvälineissä, ellet ole antanut siihen lupaa.

Lisäksi uhrien tukijärjestöjen palvelut ja niiden keräämät tiedot ovat täysin luottamuksellisia.

Onko minun tehtävä rikosilmoitus saadakseni uhrien tukipalveluja?

Uhrien tukijärjestön palvelujen saaminen ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä.

Miten minua suojellaan, jos olen vaarassa?

Millaista suojelua on saatavissa?

Jos olet joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi, tekijä voidaan määrätä muuttamaan pois perheen asunnosta, häntä voidaan kieltää menemästä tiettyihin paikkoihin ja hänet voidaan määrätä hakeutumaan lääkärinhoitoon tai psykoterapiaan.

Jos olet joutunut (entisen) avio- tai avopuolisosi väkivallan uhriksi ja olet vakavassa vaarassa, syyttäjä voi antaa sinulle kaukosuojelulaitteen (turvapuhelimen). Lähisuhdeväkivallan uhri voi myös pyytää perheasioita käsittelevää tuomaria antamaan suojelumääräyksen, jossa tekijälle asetetaan tiettyjä kieltoja, jos on vakavia syitä epäillä, että hän on syyllistynyt väkivallantekoihin ja että uhri on vaarassa.

Myös tuomioistuin voi suojella sinua ja perhettäsi mahdolliselta uhalta tai painostukselta kieltämällä kaikenlaisen yhteydenpidon, esimerkiksi määräämällä oletetun tekijän tutkintavankeuteen tai tuomioistuimen valvontaan tai asettamalla muita oikeudellisia rajoituksia.

Kuka suojelua antaa?

Uhrin suojelusta vastaa oikeusviranomainen, joka tekee uhriin kohdistuvien uhkien ja hänen tarpeidensa perusteella tiettyjä päätöksiä. Niissä voidaan määrätä esimerkiksi tekijälle lähestymiskielto tai kieltää häneltä pääsy tiettyihin paikkoihin, kuten uhrin kotiin. Tällaiset kieltomääräykset välitetään poliisille ja santarmeille, jotka ovat velvollisia valvomaan niiden noudattamista. Jos syytetty tai syylliseksi todettu henkilö rikkoo kieltomääräystä, hänet voidaan pidättää. Määräyksen rikkomisesta voidaan tuomita vankeusrangaistus tai nostaa uusi syyte.

Uhrin turvallisuus voidaan varmistaa antamalla hänelle erityinen suojelulaite (turvapuhelin). Sillä saa helposti yhteyden puhelinpäivystyskeskukseen, josta lähtee välittömästi hälytys lähimmälle poliisi- tai santarmiasemalle, josta lähetetään partio auttamaan vaarassa olevaa uhria.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Kuulemistasi hoitavan rikospoliisin tehtävänä on kerätä ensimmäiset tiedot, joiden avulla tilannettasi ja suojelutarpeitasi voidaan arvioida yksilöllisesti. Hän välittää nämä tiedot menettelystä vastaavalle oikeusviranomaiselle, joka voi harkintansa mukaan teettää uhrien tukijärjestöllä perusteellisen arvioinnin. Tällaisen yksilöllisen arvioinnin tarkoituksena on muun muassa määrittää riski, että tekijä ryhtyy pelottelu- tai kostotoimiin.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Edellä mainitulla arvioinnin tarkoituksena on myös määrittää rikosoikeudenkäyntiin osallistumisestasi johtuvat toissijaisen uhriutumisen riskit.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Uhrien tukijärjestö arvioi erittäin haavoittuvassa asemassa olevien uhrien tilanteen ja tukee heitä.

Uhrien tarpeiden perusteella tarjotaan lisäksi esimerkiksi seuraavia suojelutoimenpiteitä:

  • Kuulemisten ja lääkärintarkastusten määrää rajoitetaan ainoastaan välttämättömiin.
  • Seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan väkivallan uhri voi pyytää, että kuulemisen suorittaa samaa sukupuolta oleva henkilö.
  • Uhria kuullaan tilanteeseen soveltuvissa tiloissa, ja häntä kuulevat mahdollisuuksien mukaan samat koulutetut rikostutkijat joka kuulemiskerralla.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Alaikäisellä uhrilla on kaikki samat oikeudet kuin aikuisella ja lisäksi alaikäisyydestä johtuvia erityisoikeuksia. Jos vaikuttaa siltä, että vanhemmat (tai lailliset edustajat) eivät pysty huolehtimaan alaikäisen lapsen etujen suojaamisesta, oikeusviranomainen nimeää lapselle väliaikaisen edunvalvojan(administrateur ad hoc, joka voi olla lapsen omainen tai muu henkilö), jolla on valtuudet käyttää lapsen oikeuksia.

Alaikäisen uhrin etuja puolustamaan nimetään automaattisesti myös asianajaja, jonka on oltava läsnä aina, kun uhria kuullaan.

Tiettyjen rikosten, erityisesti seksuaalirikosten, alaikäisestä uhrista voidaan laatia lääkärin tai psykologin lausunto, jossa arvioidaan hänen kärsimänsä vahingon laatua ja laajuutta sekä määritetään, tarvitseeko hän hoitoa. Tiettyjen rikosten, erityisesti seksuaalirikosten, uhriksi joutuneiden alaikäisten kuulemiset on kuvattava, jotta heitä ei tarvitse kuulla useaan kertaan.

Rikoksen luonteesta riippumatta alaikäinen uhri voi pyytää jokaiseen kuulemiseen mukaan haluamansa henkilön (omaisen, perheenjäsenen, laillisen edustajan, lääkärin tai psykologin).

Mitä oikeuksia minulla on, jos omaiseni on kuollut rikoksen seurauksena?

Henkilöä, joka ei ole joutunut suoraan rikoksen uhriksi, voidaan kuitenkin pitää välillisenä uhrina, jolla on tiettyjä oikeuksia.

Välillisestä uhrista, joka katsoo kärsineensä vahinkoa (vaikka se olisi vain aineetonta), voi tulla asianomistaja esitutkintavaiheessa, asian ollessa tutkintatuomarin käsiteltävänä tai oikeudenkäynnin aikana, jos tekijä saapuu oikeuden eteen.

Toisin kuin rikoksen välitöntä uhria, välillistä uhria ei välttämättä kutsuta oikeusistuntoihin eikä hänelle ilmoiteta niistä, ellei hän ole pyytänyt sitä etukäteen.

Uhrin on täsmennettävä hänelle aiheutuneen vahingon laatu, jotta tuomari voi ratkaista, voidaanko häntä perustellusti pitää asianomistajana.

Mitä oikeuksia minulla on, jos omaiseni on joutunut rikoksen uhriksi?

Henkilöä, joka ei ole joutunut suoraan rikoksen uhriksi, voidaan kuitenkin pitää välillisenä uhrina, jolla on tiettyjä oikeuksia.

Välillisestä uhrista, joka katsoo kärsineensä vahinkoa (vaikka se olisi vain aineetonta), voi tulla asianomistaja esitutkintavaiheessa, asian ollessa tutkintatuomarin käsiteltävänä tai oikeudenkäynnin aikana, jos tekijä saapuu oikeuden eteen.

Toisin kuin rikoksen välitöntä uhria, välillistä uhria ei välttämättä kutsuta oikeusistuntoihin eikä hänelle ilmoiteta niistä, ellei hän ole pyytänyt sitä etukäteen.

Uhrin on täsmennettävä hänelle aiheutuneen vahingon laatu, jotta tuomari voi ratkaista, voidaanko häntä perustellusti pitää asianomistajana.

Voinko osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Sovittelu on oikeudellinen toimenpide, joka voidaan toteuttaa, jos sillä voidaan todennäköisesti korjata uhrille aiheutunut vahinko ja rikoksesta johtuva haitta sekä helpottaa tekijän paluuta yhteiskuntaan.

Sovittelusta voi päättää syyttäjä uhrin suostumuksella tai tämän pyynnöstä.

Jos väkivallan tekijä on uhrin nykyinen tai entinen avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva kumppani, sovittelu aloitetaan vain, jos uhri on nimenomaisesti pyytänyt sitä. Tässä tapauksessa tuomioistuin antaa tekijälle varoituksen (rappel à la loi).

Jos uhrin nykyinen tai entinen avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva kumppani syyllistyy uusiin väkivallantekoihin sovittelun jälkeen, sovittelua ei voida aloittaa enää uudelleen.

Sovittelu voidaan antaa rikospoliisin, syyttäjän valtuutetun tai sovittelijan tehtäväksi. Sovittelussa uhri ja tekijä kohtaavat siten, että uhrin turvallisuus varmistetaan. Uhrin on hyväksyttävä sovittelun periaatteet ja menettelytavat. Uhria ei saa pakottaa kohtaamaan tekijää vastoin tahtoaan eikä uhria missään tapauksessa saa jättää yksin tekijän kanssa.

Sovittelua ei myöskään aloiteta, jos vaikuttaa mahdolliselta, että tekijän ja uhrin kohtaaminen olisi vaaraksi uhrille.

Mistä oikeuksiani koskeva lainsäädäntö löytyy?

Koko Ranskan lainsäädäntö on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaaninternetsivustolla. Uhrin oikeudet on lueteltu Ranskan rikosprosessilaissa (code de procédure pénale), erityisesti sen 10-2–10-5 ยง:ssä ja D1-2–D1-12 ยง:ssä.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisi- tai santarmiasemalla, josta se toimitetaan sen paikkakunnan viralliselle syyttäjälle (procureur de la République), jossa rikos tehtiin tai jossa rikoksentekijä oleskelee tai jossa hänet pidätettiin.

Ilmoituksen voi myös tehdä suoraan viralliselle syyttäjälle lähettämällä tälle kirjeen, jossa kerrotaan uhrille aiheutuneesta haitasta ja rikoksen tapahtumapäivä ja -paikka sekä ilmoitetaan lähettäjän henkilötiedot ja osoite.

Myös muu henkilö kuin rikoksen uhri voi tehdä ilmoituksen samoin edellytyksin.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Tietojen antaminen uhrille tutkinnan etenemisestä

Uhri voi tiedustella hänen tapaustaan koskevan tutkinnan etenemisestä poliisilta tai santarmeilta, syyttäjältä tai tutkintatuomarilta (jos asia on siirretty hänen käsiteltäväkseen).

Kun kyseessä on vakava rikos (crime) tai tietyt muut rikokset (délits) ja uhri osallistuu menettelyyn asianomistajana, tutkintatuomari antaa uhrille tietoja tutkinnan etenemisestä kuuden kuukauden välein.

Tietojen antaminen uhrille tutkinnan tuloksesta

Tutkinnan päätyttyä uhrille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Vaihtoehtoja ovat asian käsittelyn päättäminen, syytteeseen asettamiselle vaihtoehtoinen menettely, rikosoikeudellisen tutkinnan aloittaminen tai vastaajan haastaminen oikeuteen. Jos oikeudenkäynti järjestetään, uhrille ilmoitetaan epäiltyä vastaan esitetyt syytteet sekä oikeudenkäynnin päivämäärä ja paikka.

Tietojen antaminen rikosilmoituksen tekijälle

Virallinen syyttäjä antaa rikosilmoituksen tekijälle tietoja jatkotoimista.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (tutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Jos uhrilla ei ole asianajajaa, hän voi pyytää tietoja oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tuomioistuimista, oikeuspalvelutaloilta (maison de la justice et du droit), oikeusalan palvelupisteistä (point d’accès au droit) ja kaupungintaloilta sekä sosiaalikeskuksista, joissa uhrien tukijärjestöt päivystävät. Näissä paikoissa on myös saatavilla oikeusalan ammattilaisten, eritoten asianajajien, tarjoamaa maksutonta oikeudellista neuvontaa uhrin iästä, kansalaisuudesta tai varallisuudesta riippumatta.

Uhrilla on oikeus valtion varoista maksettavaan oikeusapuun, jos hän täyttää seuraavat edellytykset:

  • Hän on Ranskan kansalainen tai Euroopan unionin jäsenvaltion tai Ranskan kanssa kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaneen valtion kansalainen, tai hän asuu Ranskassa vakituisesti ja laillisesti. (Tätä edellytystä ei sovelleta, jos uhri on alaikäinen tai hän osallistuu menettelyyn asianomistajana.)
  • Hänen varansa [1] eivät saa ylittää talousarviolaissa säädettyä ylärajaa. Varoja koskevaa edellytystä ei sovelleta, jos uhri on joutunut erityisen vakavan rikoksen kohteeksi (kuten tahallinen henkeen kohdistuva rikos, kidutus tai muu julma teko, terrorismi tai raiskaus), jos hän kuuluu vähimmäistoimeentulon (Revenu de solidarité active, RSA) piiriin tai saa iäkkäiden toimeentulotukea eikä hänellä ole muita tulonlähteitä, tai jos riita-asian kohde tai odotettavissa olevat oikeudenkäyntikulut ovat erityisen merkittävät.

Oikeusapu kattaa

  • asianajajan palkkiot;
  • mahdolliset haastemiehen maksut;
  • mahdolliset asiantuntijapalkkiot yms.;
  • mahdollisen vakuuden, joka uhrin olisi maksettava.

Oikeusapu voi olla täysimääräistä tai osittaista. Oikeusapua on tärkeää hakea jo menettelyn alussa, sillä ennen hakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia ei korvata.

Uhri voi pyytää tietoja sekä oikeusavun hakemuslomakkeen omalta asianajajaltaan, oikeuspalvelutalolta, kaupungintalolta, asuinpaikkakuntansa tuomioistuimesta tai asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta. Lomakkeen voi myös ladata verkko-osoitteesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.service-public.fr/particuliers/vosdroits/R1444.



[1] Varoja koskevat edellytykset oikeusavun saamiseksi:
Oikeusavun tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon uhrin varat 1.1. ja 31.12. välisenä aikana hakemusta edeltävänä vuonna. Varoiksi katsotaan muun muassa kaikenlaiset tulot lukuun ottamatta perhe-etuuksia ja tiettyjä sosiaalietuuksia. Arvioinnissa huomioidaan myös uhrin puolison, kumppanin ja huollettavina olevien lasten sekä kaikkien samassa taloudessa vakinaisesti asuvien varat.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta tutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Menettelyistä aiheutuvat kulut voidaan tietyin edellytyksin kattaa uhrin oikeusturvavakuutuksesta, jos se kattaa osittain tai kokonaan asianajajan palkkiot, haastemiehen maksut, oikeudenkäynti- tai muut menettelykulut tai asiantuntijapalkkiot.

Jos kuluja ei voida kattaa uhrin vakuutuksesta, tuomioistuin voi tuomion antamisen jälkeen vahingonkorvauksista määrätessään määrätä ne tuomitun maksettaviksi uhrin pyynnöstä.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Jos virallinen syyttäjä tutkinnan päätyttyä päättää jättää asian käsittelemättä, uhri voi hakea päätökseen muutosta yleisen syyttäjän (procureur général) avulla sen paikkakunnan muutoksenhakutuomioistuimessa (cours d’appel), jossa syyttämättäjättämispäätöksen tehnyt tuomioistuin sijaitsee.

Jos yleinen syyttäjä katsoo, että oikeudenkäynti on tarpeellinen, hän voi ohjeistaa syyttäjän nostamaan syytteen. Jos yleinen syyttäjä katsoo, että muutoksenhaku on perusteeton, hän ilmoittaa uhrille, että asian käsittely lopetetaan.

Lisäksi jos viralliselle syyttäjälle tehty valitus päätetään jättää käsittelemättä tai jos sen tekemisestä on kulunut kolme kuukautta, uhri voi tehdä asianomistajana valituksen suoraan toimivaltaiselle tutkintatuomarille.

Uhri voi myös haastaa rikoksesta epäillyn suoraan oikeuteen pyytämällä haastemiestä toimittamaan tälle haasteen. Tässä tapauksessa uhrin on maksettava vakuus, jonka suuruus määritetään tuomioistuimessa uhrin varojen perusteella.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Uhrille ilmoitetaan oikeudenkäyntipäivä, ja hän voi osallistua käsittelyyn. Joissakin tapauksissa oikeudenkäynti ei ole julkinen, joten uhri voi olla oikeussalissa vain oman todistuksensa ajan. Jos oikeudenkäynti käydään suljetuin ovin, uhri voi osallistua siihen koko menettelyn ajan vain, jos hän osallistuu menettelyyn asianomistajana.

Uhrilla on oikeus saada apua uhrien tukijärjestöltä ilman mitään ehtoja koko oikeudenkäynnin ajan. Tukijärjestöjen jäsenet voivat auttaa uhria osallistumaan menettelyyn asianomistajana, ja he voivat olla mukana eri istunnoissa sekä auttaa uhria ymmärtämään säädöksiä ja tuomareiden päätöksiä.

Jos uhri ei ymmärrä tai puhu ranskaa, hänen avukseen pyydetään tulkki.

Istunnossa asianomistajalla on mahdollisuus kutsua todistajia tai vastustaa tiettyjen todistajien kuulemista.

Uhri tai asianomistaja voi esittää kysymyksiä todistajille ja syytetylle/vastaajalle tuomioistuimen puheenjohtajan välityksellä.

Uhri voi lopuksi esittää päätelmiä (kirjallisia kommentteja) oikeudenkäynnin teknisistä näkökohdista, laista ja/tai asiaa koskevista tosiseikoista, ja tuomarin on vastattava niihin.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeusjärjestelmässä? Onko hän tai voiko hän valita olevansa uhri, todistaja, asianosainen tai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä (asianomistaja)?

Kun rikoksesta on ilmoitettu oikeusviranomaiselle, poliisille tai santarmille, uhri kutsutaan kuultavaksi.

Hänen ei kuulu etsiä rikoksentekijää eikä todistaa tämän syyllisyyttä, vaan tämä tehtävä kuuluu viralliselle syyttäjälle. Häntä voidaan kuitenkin pyytää toimittamaan tietoja tai todisteita (kuten lääkärintodistukset ja todistajien henkilötiedot) totuuden selvittämiseksi.

Uhri voi päättää osallistua menettelyyn asianomistajana, jolloin hänellä on oikeus pyytää korvausta aiheutuneesta vahingosta ja saada asianajajan apua.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Kun asia on siirretty poliisille tai santarmille, he kuulevat uhria. Uhrille kerrotaan tällöin hänen oikeuksistaan, joita ovat seuraavat:

  • Oikeus saada vahingonkorvausta aiheutuneesta haitasta joko hyvityksen tai muun tarkoituksenmukaisen keinon, esimerkiksi korjaavan oikeustoimen, avulla;
  • Oikeus osallistua asianomistajana joko syyttäjän vireille panemaan menettelyyn, toimivaltaisessa tuomioistuimessa suoraan rikoksentekijää vastaan vireille pantuun menettelyyn tai tutkintatuomarin käsiteltäväksi saatettuun asiaan;
  • Jos uhri haluaa osallistua käsittelyyn asianomistajana, jota avustaa joko hänen itse valitsemansa tai toimivaltaisen tuomioistuimen asianajajayhteisön puheenjohtajan hänen pyynnöstään nimeämä asianajaja, uhri vastaa kuluista itse, paitsi jos hän täyttää oikeusavun myöntämistä koskevat edellytykset tai jos hänellä on oikeusturvavakuutus;
  • Oikeus saada apua yhden tai useamman julkisyhteisön yksiköltä tai hyväksytyltä uhrien tukijärjestöltä;
  • Oikeus tarvittaessa vedota rikosvahinkolautakuntaan (Commission d'indemnisation des victimes d'infractions, CIVI), kun on kyse tietyistä rikoksista;
  • Oikeus saada tietoja käytettävissä olevista suojatoimista, etenkin suojelumääräyksistä. Uhreille ilmoitetaan myös väkivaltarikosten tekijöiden saamista rangaistuksista ja mahdollisten tuomioiden täytäntöönpanon edellytyksistä;
  • Jos uhri ei osaa ranskaa, hänellä on oikeus käyttää tulkkia ja saada käännökset tiedoista, jotka ovat välttämättömiä hänen oikeuksiensa käyttämiseksi;
  • Oikeus ottaa oikeudellinen edustajansa tai valitsemansa aikuinen mukaan menettelyn kaikkiin vaiheisiin, ellei toimivaltainen oikeusviranomainen toisin päätä perustelluista syistä;
  • Oikeus ilmoittaa asuinosoitteekseen kolmannen osapuolen osoite tämän nimenomaisella suostumuksella;

Uhrin on saavuttava oikeuden eteen ja todistettava, jos hänet on kutsuttu todistajaksi.

Asianomistajalla ei ole velvollisuutta olla henkilökohtaisesti läsnä, jos häntä edustaa asianajaja. Jos asianomistaja on kuitenkin poissa eikä hänellä ole edustajaa, hänen katsotaan luopuneen vaatimuksestaan, ellei hän ole ilmoittanut sitä tuomioistuimeen kirjallisesti.

Asianomistaja ja uhri, joka on kutsuttu tuomioistuimeen antamaan todistajanlausuntonsa, voivat hakea korvausta kuluihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta käsittelyyn, jos he pyytävät sitä oikeudenkäynnin aikana.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhri voi antaa lausuman käsittelyn aikana ja esittää todisteita, joiden on kuitenkin oltava kontradiktorisen periaatteen mukaisia ja jotka on täytynyt toimittaa etukäteen vastaajapuolelle (epäillylle ja/tai hänen asianajajalleen) sekä viralliselle syyttäjälle.

Uhri voi ryhtyä asianomistajaksi yksin tai asianajajan avustamana.

Hänen on ilmoitettava hakemansa vahingonkorvauksen määrä (rahamäärä, joka kattaa rikoksesta aiheutuneet aineelliset vahingot, kärsimykset ja ajan menetyksen). Uhri voi pyytää tähän apua uhrien tukijärjestöiltä.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Uhrille kerrotaan hänen oikeudestaan toimia asianomistajana, käyttää apunaan asianajajaa ja saada tietyin edellytyksin oikeusapua sekä mahdollisuudesta saada mukaansa menettelyyn uhrien tukijärjestön jäsen.

Asianomistajana toimivalle uhrille kerrotaan mahdollisuudesta vedota tietyissä tapauksissa rikosvahinkolautakuntaan vahingonkorvauksen saamiseksi, jos tuomioistuin on niin määrännyt.

Voiko uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Uhri ei voi suoraan tutustua asiakirjoihin rikostuomioistuimessa (Tribunal Correctionnel) tai poliisituomioistuimessa (Tribunal de Police), vaan hänen täytyy ensin saada siihen lupa syyttäjältä.

Jos uhri toimii asianomistajana, hän voi tutustua asiakirjoihin tapauksen mukaan joko suoraan tai asianajajansa välityksellä tai pyytää niistä jäljennöksen.

Hän voi saada rikostuomioistuimesta maksutta jäljennökset pöytäkirjoista, joissa rikos todetaan, todistajien kirjallisista lausunnoista ja asiantuntijalausunnoista sekä jäljennökset muista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Muutoksen hakeminen tuomioistuimen päätökseen edellyttää uhrilta siviilikanteen nostamista: uhri ei ole automaattisesti oikeudenkäynnin osapuoli.

Jos kanne on pantu vireille eli tuomioistuin on hyväksynyt uhrin nostaman siviilikanteen, uhri ei voi hakea muutosta syyllisyyttä koskevaan päätökseen tai tuomioistuimen määräämään rangaistukseen. Uhrilla on oikeus hakea muutosta ainoastaan häntä koskeviin tuomion osiin.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Uhrilla on joka tapauksessa oikeus

  • saada tieto päätöksestä, jonka mukaan rikoksentekijää on kielletty olemassa yhteydessä häneen;
  • Saada tieto tuomion täytäntöönpanosta (tuomitun vapauttamisesta, rangaistuksen lyhentämisestä, asuinpaikasta jne.); tiedot voi saada uhrien tukijärjestöstä tai suoraan Linkki avautuu uuteen ikkunaanvankein- ja ehdonalaishoitolaitoksesta (Service Pénitentiaire d’Insertion et de Probation, SPIP).
  • pyytää tuomarilta, että rikoksentekijää kielletään tapaamasta tai olemasta yhteydessä uhriin, jos rikoksentekijä vapautetaan tilapäisesti, jos hänet päästetään ehdonalaiseen vapauteen tai jos hänen rangaistustaan lyhennetään tai muutetaan;
  • saada tieto, jos tuomittu pakenee vankilasta, ja jos uhri itse tai hänen omaisensa ovat vaarassa;
  • saada tukea uhrien tukijärjestöltä;
  • siihen, että uhrin edut otetaan huomioon ennen tuomitun vapauttamista koskevan päätöksen tekemistä; esittää kirjallisia huomioita 15 päivän kuluessa ennen päätöksen tekemistä.

Jos uhri on nostanut siviilikanteen, hänellä on lisäksi oikeus

Tuomion täytäntöönpanon aikana uhrilla on oikeus

1) kääntyä oikeusviranomaisen puoleen, jos hänen etunsa vaarantuvat;

2) saada korvaus hänelle aiheutuneesta vahingosta vahingonkorvauksen tai muun soveltuvan keinon muodossa, tarvittaessa myös korjaavan oikeuden toimenpiteen avulla;

3) saada halutessaan tieto vankeusrangaistuksen päättymisestä rikosprosessilaissa määritellyissä tapauksissa ja siinä säädetyin edellytyksin;

4) tarvittaessa kotirauhan turvaamiseen.

Oikeusviranomaisen tehtävänä on taata nämä oikeudet täytäntöönpanon ajan rangaistuksen muodosta riippumatta.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Oikeudenkäynnin jälkeen uhri voi pyytää asianajajan apua. Asianajaja antaa neuvoja kanteen nostamisen mahdollisuudesta ja siitä, miten päätös saatetaan ulosottomiehen käsiteltäväksi.

Uhri voi myös saada apua uhrien tukijärjestöiltä määräämättömän ajan.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Jos rikoksentekijä tuomitaan, uhrille ilmoitetaan tuomiosta, jos siihen sisältyy määräyksiä, joilla rikoksentekijää kielletään olemasta yhteydessä uhriin tai tulemasta tämän asuntoon.

Jos uhri on nostanut siviilikanteen, hänelle toimitetaan kopio tuomiosta, johon sisältyvät tiedot annetusta rangaistuksesta.

Jos rikoksentekijä on tuomittu vankeuteen, uhrille voidaan ilmoittaa, kun harkitaan tuomitun vapauttamista ehdonalaiseen vankeuteen, ja uhrin näkemys voidaan ottaa huomioon.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Jos henkilö on tuomittu tietyistä rikoksista (raiskaus, murha, murhayritys ja suurin osa seksuaalirikoksista), uhrille tai asianomistajalle voidaan pyynnöstä antaa suoraan tai asianajajan välityksellä tieto rikoksentekijän vapauttamisesta tuomion päättyessä.

Syyttäjäviranomaisen tehtävänä on ilmoittaa uhrille tuomitun mahdollisesta paosta.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Jos on olemassa vaara, että tuomittu hakeutuu uhrin tai asianomistajan läheisyyteen, ja katsotaan, että tällaista kohtaamista on syytä välttää, tuomion täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin sisällyttää päätökseen vankeusrangaistuksen tilapäisestä tai lopullisesta päättämisestä kiellon olla ottamatta yhteyttä uhriin tai asianomistajaan ja tarpeen mukaan kiellon lähestyä tämän asuntoa tai työpaikkaa (rikosprosessilain 712-16-2 ยง:n 2 momentti).

Tämä kielto on pakollinen (paitsi jos tehdään erityisin syin perusteltu eriävä päätös), jos henkilö on tuomittu jostakin rikosprosessilain 706–47 ยง:ssä tarkoitetusta rikoksesta (suurin osa seksuaalirikoksia, rikosprosessilain 712–16-2 ยง:n 2 momentti).

Tässä tapauksessa uhrille tai asianomistajalle ilmoitetaan toimenpiteestä ja mahdollisista seurauksista, joita tuomitulle aiheutuu kiellon noudattamatta jättämisestä (rikosprosessilain 712–16-2 ยง:n 3 momentti, ks. jäljempänä).

Asianomistajan (ei pelkän uhrin) asianajaja voi pyynnöstä osallistua kontradiktoriseen pääkäsittelyyn ja esittää huomionsa tuomarille, tuomioistuimelle ja rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavalle osastolle, kun tarkastellaan vähintään viideksi vuodeksi vankeuteen tuomittujen henkilöiden pyyntöjä päästä ehdonalaiseen.

Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomarit voivat ennen päätöksen tekemistä ilmoittaa uhrille tai asianomistajalle joko suoraan tai tämän asianajajan välityksellä, että hän voi esittää huomionsa kirjallisesti 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen antamisesta. Uhri tai asianomistaja voi esittää huomionsa tuomioistuimelle valitsemallaan tavalla.

Uhri ei voi hakea muutosta päätöksiin, jotka koskevat tuomitulle määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoa. Uhri voi kuitenkin esittää uuden kantelun, jos rikoksentekijä syyllistyy uusiin rikoksiin, tai ilmoittaa täytäntöönpanon seurannasta vastaavalle tuomarille tai syyttäjäviranomaiselle, jos tuomittu ei ole noudattanut häntä koskevia velvoitteita tai kieltoja, esimerkiksi jos hän ei noudata kieltoa olla lähestymättä uhria.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)

Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti jokainen uhriksi itsensä katsova henkilö

  • voi esittää asiaa käsittelevälle tutkintatuomarille asianomistajana yksityisoikeudellisen vaatimuksen;
  • panna vireille välitoimimenettelyn tai esittää vaatimuksen pääasiaa käsittelevälle siviilituomioistuimelle.

1) Siviilikanne voidaan panna vireille rikostuomioistuimessa monella eri tapaa:

kanne (action), jos yleinen syyttäjä ei ole nostanut syytettä (minkä seurauksena oikeudenkäynti tulee vireille).

Asiassa voidaan edetä kahdella tavalla:

  • asian saattaminen vireille suoraan rikoksentekijälle osoitetulla haasteella (citation directe) (kun kyseessä on rikkomus (contravention) tai rikos (délit);
  • siviilikanteen nostaminen (kun kyseessä on vakavampi rikos (délit, crime)).

Väliintulo (intervention), jos oikeudenkäynti on jo vireillä yleisen syyttäjän nostaman syytteen perusteella.

Siviilikanteen nostaminen.

Tämä toimenpide voidaan toteuttaa siten, että uhri on läsnä oikeudenistunnossa, mutta vaatimuksen voi myös esittää rikostuomioistuimen puheenjohtajalle saantitodistuskirjeellä tai faksilla. Vaatimuksessa uhrin on ilmoitettava halustaan nostaa siviilikanne sekä vaadittavien vahingonkorvausten määrä. Nämä toimenpiteet voidaan hoitaa myös asianajajan välityksellä.

2) Siviilikanne siviilituomioistuimessa voidaan nostaa tavanomaista siviilioikeudellista vastuuta koskevan oikeuden perusteella.

Jos uhri päättää vedota siviilituomioistuimeen saadakseen korvauksen hänelle aiheutuneesta vahingosta, hän ei voi tämän jälkeen vedota rikostuomioistuimeen. Sen sijaan jos uhri vetoaa ensin rikostuomioistuimeen, hän voi tämän jälkeen viedä asian myös siviilituomioistuimen käsiteltäväksi.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos korvauksen saamisessa ilmenee hankaluuksia, uhri voi turvautua siviilioikeudellisiin täytäntöönpanomenettelyihin kääntymällä ulosottomiehen puoleen. Vaatimus täytyy toimittaa postitse tuomitun kotipaikan alioikeuden puheenjohtajalle, tai jos tuomittu on vankeudessa, sen alueen alioikeudelle, jonka tuomiopiiriin kyseinen rangaistuslaitos kuuluu. Määrä voidaan takavarikoida

– tuomitun saatavilla olevasta palkasta;

– tuomitun tilillä olevista varoista;

– tuomitun muusta omaisuudesta.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Jos rikoksentekijä ei suorita korvausta uhrille vapaaehtoisesti, uhri voi kääntyä rikoksen uhrien tukipalvelun (service d’aide au recouvrement des victimes d’infractions, SARVI) puoleen. Uhrin on ainoastaan osoitettava, että hänelle on myönnetty vahingonkorvauksia lopullisen rikosoikeudellisen päätöksen (päätökseen ei voida enää hakea muutosta) nojalla.

Rikoksen uhrien tukipalvelu maksaa vahingonkorvauksen kokonaisuudessaan 1 000 euroon asti vastuuvelvollisen sijasta. Tämän euromäärän ylittävältä osuudelta se maksaa etumaksuna 30 prosenttia summasta 3 000 euroon asti. Kun etumaksu on suoritettu, rikoksen uhrien tukipalvelu maksaa loput korvauksesta sitä mukaa ja sikäli kuin se saa varoja perittyä tuomitulta.

Voidakseen saada apua rikoksen uhrien tukipalvelusta uhrin on täytettävä perintää koskeva hakemuslomake (formulaire de demande d’aide au recouvrement), joka on saatavilla alioikeuksissa (tuomioistuimen kirjaamon keskitetyssä asiointipisteessä (guichet unique de greffe), uhrien asioiden käsittelystä vastaavan tuomarin kirjaamossa (greffe du juge délégué aux victimes), ulosottovirastossa (bureau d’execution), uhrien tukitoimistossa jne.) ja oikeuspalvelutaloissa (maisons de justice et du droit), oikeusalan palvelupisteissä (point d’accès au droit), kaupungintaloissa (mairies) jne.. Nämä toimittavat täytetyn lomakkeen rikoksen uhrien tukipalveluun.

Rikoksen uhrien tukipalveluun osoitettava hakemus on toimitettava aikaisintaan kahden kuukauden ja viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun vahingonkorvauksista annettu päätös on saanut lainvoiman.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Terrorismin ja muiden rikosten uhrien vakuusrahastosta (Fonds de Garantie des victimes des actes de Terrorisme et d’autres Infractions, FGTI) maksetaan korvauksia terrorismin uhreille erityismenettelyä noudattaen. Rahastosta maksetaan korvauksia myös

– raiskauksen, seksuaalisen väkivallan, varkauden, petoksen, kavalluksen, kiristyksen tai omaisuuteen kohdistuvan vahingonteon uhreille;

– henkilöille, joille rikos on aiheuttanut pysyvän tai täydellisen työkyvyttömyyden;

– murhan tai tapon uhrin omaisille.

Korvauksen saamiseksi terrorismin ja muiden rikosten uhrien vakuusrahastosta on esitettävä tietyin edellytyksin hakemus suoraan hakijan asuinpaikan tai rikosta käsitelleen rikostuomioistuimen sijaintipaikan alioikeuden rikosvahinkolautakunnalle (commission d’indemnisation des victimes d’infraction, CIVI)

Hakemus on toimitettava rikosvahinkolautakunnalle kolmen vuoden kuluessa rikoksen ajankohdasta. Tätä määräaikaa jatketaan vuodella rikosoikeudenkäynnin seurauksena annetun lopullisen tuomion päivämäärästä alkaen.

Jos rikos on tapahtunut Ranskan alueella, korvauksia voivat saada

– Ranskan kansalaiset;

– Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset.

Jos rikos on tapahtunut ulkomailla, ainoastaan Ranskan kansalaiset voivat saada korvausta.

1) Henkilöön kohdistuvissa vakavissa rikoksissa:

Uhrille voidaan maksaa täysi korvaus, jos teot ovat johtaneet kuolemaan, aiheuttaneet haitan tai pysyvän vamman tai johtaneet vähintään kuukauden kestävään täydelliseen työkyvyttömyyteen tai jos kyseessä on raiskaus, seksuaalisnen väkivalta tai ihmiskauppa.

Rikosvahinkolautakunta ottaa huomioon muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän, keskinäisten vakuutuskassojen ja vakuutusyhtiöiden maksamat etuudet. Vaatetukseen tai muuhun henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja ei korvata.

2) Pienemmissä henkilövahingoissa ja omaisuusvahingoissa, jotka aiheutuvat varkaudesta, kavalluksesta, kiristyksestä tai omaisuuteen kohdistuvasta vahingonteosta:

Jos uhri kärsii fyysisestä vahingosta, joka aiheuttaa alle kuukauden pituisen täydellisen työkyvyttömyyden, tai omaisuusvahingosta, jotka aiheutuvat jostakin edellä luetelluista seitsemästä rikoksesta, korvauksiin sovelletaan tiukkoja ehtoja ja enimmäismääriä.

Tällöin korvauskelpoisuuteen sovelletaan seuraavia ehtoja:

– uhrin tulot saavat olla enintään 1,5-kertaiset suhteessa osittaisen oikeusavun saamiselle vahvistettuun enimmäismäärään (jota tarkistetaan perheestä aiheutuvien kustannusten perusteella);

– uhrin on mahdotonta saada menetyksestään täysimääräistä ja riittävää korvausta vakuutusyhtiöltä, sosiaaliturvajärjestelmältä tai muulta korvausvelvolliselta elimeltä;

– uhrin taloudellisen tai psykologisen tilanteen on oltava vaikea rikoksen seurausten vuoksi (koskee ainoastaan omaisuusvahinkoja).

Uhri voi näin ollen saada enintään 4 500 euron korvauksen.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Jos rikoksentekijää ei tuomita, uhri voi nostaa vahingonkorvauskanteen siviilituomioistuimessa ja vaatia vahingonkorvausta. Uhrin on osoitettava, että rikoksentekijä on vastuussa hänelle aiheutuneesta vahingosta.

Koska menettely rikosvahinkolautakunnassa on riippumaton rikostuomioistuimessa käytävästä menettelystä, uhri voi vedota rikosvahinkolautakuntaan myös siinä tapauksessa, että rikostuomioistuin ei ole antanut asiassa tuomiota tai että syytetty on vapautettu.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Rikosvahinkolautakuntaan liittyvän hakumenettelyn yhteydessä uhri voi pyytää etumaksua, jos hänen oikeuttaan vahingonkorvaukseen ei ole kiistetty ja jos vahingonkorvausta ei voida määritellä, koska kokonaissummaa ei voida laskea tai koska sosiaaliturvajärjestelmä ei ole ilmoittanut korvattavien summien määrää. Jos nämä ehdot eivät täyty, uhrille voidaan kuitenkin myöntää tietty määrä rikosvahinkolautakunnan puheenjohtajan harkinnan mukaan.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Mihin voin ottaa yhteyttä?

Rikoksen uhreille palveluja tarjoavat tahot on koottu seuraavaan luetteloon: Linkki avautuu uuteen ikkunaanLuettelo uhrien tukijärjestöistä.

Voit olla yhteydessä asuinpaikkaasi lähimpänä olevaan uhrien tukijärjestöön.

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

Uhreille annettava erityistuki:

  • Vaarassa olevat lapset: 119 – päivystää 24/7
  • Kadonneet lapset: 116 000 – päivystää 24/7
  • Naisiin kohdistuva väkivalta: 3919 – ma–pe klo 9–22, viikonloppuna ja pyhinä 9–18
  • Raiskaus ja seksuaalinen väkivalta: 0 800 05 95 95 – ma–pe klo 10–19
  • Muukalaisvihamieliset teot: 01 40 35 36 55 – ma, to ja pe klo 10.30–13.30
  • Homofobiset teot: 01 48 06 42 41 – ma–pe klo 18–22, la klo 14–16 ja su klo 18–20
  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanKoulukiusaaminen: 3020 – ma–pe klo 9–22, la klo 9–18

Onko uhrille tarjottava tuki maksutonta?

Tukijärjestöjen tarjoama tuki on uhrille täysin maksutonta.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Lääkintäapua:

Sairaalassa uhri voi saada lääkäriltä todistuksen vammoistaan.

Parisuhdeväkivalta:

Vaaran uhatessa uhri voi siviilisäädystään saattaa asian kiireellisesti alioikeudessa perheoikeudellisista asioista vastaavan tuomarin (juge aux affaires familiales) käsittelyyn saadakseen suojelumääräyksen, jonka nojalla asunto määrätään väliaikaisesti uhrin käyttöön ja väkivaltainen kumppani häädetään.

Oikeusapu:

Jokaisen alioikeuden yhteydessä toimii uhrien tukijärjestön hallinnoima uhrien tukitoimisto (bureau d’aide aux victimes). Nämä toimistot antavat neuvoja ja ohjausta ja tukevat rikosten uhreja. Ne myös antavat tietoa oikeusjärjestelmän toiminnasta ja uhria koskevista käynnissä olevista menettelyistä. Uhrit voivat saada

  • tietoa asioiden kiireellisestä käsittelystä, esim. jos heidän on saavuttava oikeuteen välittömästi asian käsittelemiseksi;
  • tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä.

Uhrit ohjataan automaattisesti sellaisen korvausjärjestelmän piiriin, josta heillä on oikeus hakea korvausta.

Uhreille annettava tuki on maksutonta ja luottamuksellista.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Tukijärjestöt avustavat uhria menettelyn alusta loppuun antamalla hänelle maksutta oikeudellisiin ja sosiaalisiin asioihin liittyvää tietoa sekä psykologista tukea. Järjestöjen edustajat voivat avustaa uhria rikosilmoituksen tekemisessä tai siviilioikeudellisen vaateen esittämisessä. Ne voivat olla läsnä myös suullisessa rikosoikeuden istunnossa ja auttaa uhria ymmärtämään oikeudenkäyntitoimia ja eri viranomaisten päätöksiä.

Järjestöillä voi olla edustaja myös mm. santarmi- tai poliisiasemilla, sairaaloissa, tuomioistuimissa ja sosiaalipalveluissa. Niiden yhteystiedot ovat saatavilla tuomioistuimista taikka santarmi- ja poliisiasemilta sekä Linkki avautuu uuteen ikkunaantästä luettelosta.

Uhrien yleisten tukijärjestöjen lisäksi on monia muita järjestöjä, joiden erikoisalaa ovat esimerkiksi ruumiinvammat, parisuhdeväkivalta, liikenneonnettomuudet ja hoitovirheet. Jotkut perheväkivallan uhreiksi joutuneita naisia auttavat järjestöt voivat tarjota naisille ja heidän lapsilleen hätämajoitusta.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota kroaatti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Kroatia

Rikoksen uhreilla on tiettyjä oikeuksia rikosoikeudellisessa menettelyssä ja sitä edeltävässä tutkintavaiheessa, ja lapsille ja seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreille annetaan erityissuojelua

Rikoksen uhrilla on oikeus

  • saada ne tiedot, jotka poliisi, tutkija, syyttäjä ja tuomioistuin ovat velvollisia antamaan;
  • psykologiseen apuun ja muuhun rikoksen uhrien auttamiseen erikoistuneiden tahojen tarjoamaan asiantuntija-apuun;
  • osallistua vahinkoa kärsineenä osapuolena rikosoikeudelliseen menettelyyn;
  • saada syyttäjältä selvitys siitä, mihin toimiin rikosilmoituksen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle;
  • valtion varoista maksettavaan erityisavustajaan, jos rikoksesta on aiheutunut vakavaa psykofyysistä tai muuta vahinkoa;
  • nostaa varallisuusoikeudellinen kanne;
  • lainmukaiseen korvaukseen, jos hänelle on aiheutunut vakavia ruumiinvammoja tai hänen terveydentilansa on heikentynyt merkittävästi väkivaltarikoksen johdosta.

Seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreilla on edellä mainittujen oikeuksien lisäksi oikeus

  • puhua valtion varoista maksettavan avustajan kanssa ennen kuulemista;
  • valtion varoista maksettavaan oikeusapuun;
  • siihen, että poliisilaitoksella ja syyttäjänvirastossa häntä kuulee samaa sukupuolta oleva henkilö;
  • pyytää uskottua henkilöä olemaan läsnä kuulemisessa;
  • olla vastaamatta yksityiselämää koskeviin epäolennaisiin kysymyksiin;
  • pyytää tulla kuulluksi audiovisuaalisten laitteiden välityksellä;
  • henkilötietojen luottamukselliseen käsittelyyn;
  • asian käsittelyyn suljetuin ovin;
  • saada tietoa näistä oikeuksista tuomioistuimelta, syyttäjältä ja poliisilta ennen ensimmäistä kuulemista.

Jos rikoksen uhri on lapsi, hänellä on edellä mainittujen oikeuksien lisäksi oikeus

  • valtion varoista maksettavaan oikeusapuun;
  • uskotun henkilön läsnäoloon menettelyn eri vaiheissa;
  • henkilötietojen luottamukselliseen käsittelyyn;
  • tulla kuulluksi tuomioistuimen sijaan kotona tai muussa tarkoitukseen varustetussa tilassa;
  • asian käsittelyyn suljetuin ovin;
  • tulla kuulluksi audiovisuaalisten laitteiden välityksellä tilassa, jossa tuomari ja menettelyn muut osapuolet eivät ole läsnä ja jossa laitteiden käytöstä huolehtii erityisavustaja;
  • erityiskohteluun kuulemisen aikana hänen mielenterveyteensä kohdistuvien haittavaikutusten välttämiseksi.

Lapsiksi katsotaan kaikki alle 18-vuotiaat.

Tutkintatuomari kuulee lapsitodistajia ja -uhreja näytön arviointia koskevassa istunnossa. Todistajana toimivalle lapselle kutsu saapua kuultavaksi on toimitettava tämän vanhemman tai huoltajan välityksellä.

Asianomistajasyyte

Useimmissa rikosilmoitustapauksissa syyttäjä panee menettelyn vireille viran puolesta.

Asianomistajasyytteen voi nostaa rikoksista, joissa rikosoikeudellisen menettelyn vireillepano sitä edellyttää. Syyte on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona valtuutettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on saanut tiedon rikoksesta ja sen tekijästä.

Varallisuusoikeudellinen kanne

Rikoksen uhri on myös vahingonkärsijä, jolla on oikeus nostaa tuomioistuimessa varallisuusoikeudellinen kanne.

Varallisuusoikeudellisen kanteen kohteena voi olla

  • korvaus aineellisesta tai aineettomasta (esim. kipu tai pelko) vahingosta;
  • omaisuuden palauttaminen (kantajan on todistettava olevansa kyseisen omaisuuden omistaja tai laillinen haltija);
  • oikeustoimen mitätöinti, jos rikoksella on toteutettu varallisuusoikeutta koskeva oikeustoimi (syytetty pakotti uhrin tekemään sopimuksen).

Varallisuusoikeudellisen kanteen voi nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä tai erillisessä syytettyä vastaan käynnistetyssä siviilioikeudellisessa menettelyssä. Jos kanne nostetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä, sen tutkittavaksi ottamisen ehtona on, että tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi.

Siviilioikeudellisessa menettelyssä nostettavan varallisuusoikeudellisen kanteen käsittelylle ei ole asetettu ennakkoehtoja.

Vahingonkärsijän oikeudet tutkinnan aikana ja rikosoikeudellisessa menettelyssä

Rikoksen uhrilla on tutkinnan aikana asianomistajasyytteen nostaneena ja vahinkoa kärsineenä osapuolena oikeus esittää tosiseikkoja ja näyttöä rikoksen toteamiseksi, sen tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi ja varallisuusoikeudellisten vaatimusten esittämiseksi.

Uhrilla on vahinkoa kärsineenä rikosoikeudellisen menettelyn osapuolena oikeus

  • käyttää äidinkieltään, mukaan lukien kuulo- ja kuulonäkövammaisten viittomakieli, ja tulkkia, jos hän ei ymmärrä kroaattia lainkaan tai tarpeeksi, taikka kääntäjää tai viittomakielen tulkkia, jos hän on kuulo(näkö)vammainen;
  • käyttää äidinkieltään;
  • nostaa varallisuusoikeudellinen kanne ja pyytää turvaamistoimien määräämistä;
  • asianajajaan;
  • esittää tosiseikkoja ja näyttöä;
  • osallistua näytön arvioimiseksi järjestettävään istuntoon;
  • osallistua oikeuden istuntoihin ja esittää loppupuheenvuoro;
  • tutustua tapauksen asiakirja-aineistoon;
  • saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin rikosilmoituksen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle;
  • hakea muutosta;
  • esittää syyttämispyyntö ja nostaa asianomistajasyyte;
  • saada tieto rikossyytteen hylkäämisestä tai syyttämättäjättämispäätöksestä;
  • nostaa itse syyte syyttäjän sijaan;
  • hakea aiemman oikeustilan palauttamista;
  • saada tieto rikosoikeudellisen menettelyn lopputuloksesta.

Syyttäjänvirasto ja tuomioistuin ovat velvollisia selvittämään ennen rikosoikeudellista menettelyä ja sen kaikissa vaiheissa, onko syytetyn mahdollista korvata vahingonkärsijälle rikoksesta aiheutunut vahinko. Niillä on myös velvollisuus kertoa vahingonkärsijälle tietyistä lakisääteisistä oikeuksista (esim. oikeudesta käyttää äidinkieltä ja nostaa varallisuusoikeudellinen kanne).

Oikeus rahalliseen korvaukseen

Rikoksen uhreille maksettavia rahallisia korvauksia koskevassa laissa (Zakon o novčanoj naknadi žrtvama kaznenih djela, virallisen lehden (Narodne Novine) nrot 80/08 ja 27/11) säädetään Kroatian alueella tapahtuneen väkivaltarikoksen uhrien tai heidän sukulaistensa oikeudesta rahalliseen korvaukseen ja sen ehdoista.

Laissa säädetään väkivaltarikosten uhrien oikeudesta rahalliseen korvaukseen, vahvistetaan edellytykset ja menettely kyseisen oikeuden käytölle, nimetään viranomaiset, jotka tekevät korvausoikeutta koskevat päätökset ja osallistuvat sitä koskevaan päätöksentekomenettelyyn, sekä vahvistetaan menettely ja siitä vastaavat viranomaiset rajatylittävissä tapauksissa.

Väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus valtion varoista maksettavaan rahalliseen korvaukseen.

Poliisilla, syyttäjällä ja tuomioistuimilla on velvollisuus antaa tietoja korvausoikeudesta, toimittaa tarvittavat hakulomakkeet ja antaa uhrille tämän pyynnöstä yleisiä ohjeita ja tietoja hakemuksen täyttämisestä ja vaadittavista liiteasiakirjoista.

Korvaushakemus toimitetaan oikeusministeriöön lomakkeella, jonka voi ladata ministeriön verkkosivuilta:

Rikoksen uhreille tarkoitettu lomake rahallisen korvauksen hakemiseksi PDF(223 Kb)hr

Korvaushakemus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa rikoksentekopäivästä. Jos on olemassa perustellut syyt sille, miksi hakemusta ei ole voitu tehdä määräajassa, se on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona kyseiset syyt ovat rauenneet, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua rikoksentekopäivästä.

Jos uhri on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton eikä hänen laillinen edustajansa ole tehnyt hakemusta kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona rikos tehtiin, kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua päivästä, jona alaikäinen täyttää 18 vuotta tai jona rikosoikeudellinen menettely on pantu vireille sen jälkeen, kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen, tai päivästä, jona henkilöstä on tullut uudelleen oikeustoimikelpoinen.

Seuraavilla henkilöillä on oikeus rahalliseen korvaukseen:

  • Kroatiassa tehdyn väkivaltarikoksen uhri, joka on Kroatian tai EU:n jäsenvaltion kansalainen tai jonka kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa;
  • uhri, jolle on aiheutunut vakava ruumiinvamma tai jonka terveydentila on rikoksen johdosta heikentynyt (korvausta voi saada hoitokuluihin Kroatiassa sairausvakuutuksesta korvattavien enimmäismäärien rajoissa, jos uhri ei kuulu pakollisen sairausvakuutuksen piiriin; korvaus ansionmenetyksestä on enintään 35 000 kunaa);
  • kuolleen uhrin lähiomainen (av(i)opuoliso, lapsi, vanhempi, adoptiovanhempi, adoptiolapsi, isä-/äitipuoli, lapsipuoli, samaa sukupuolta oleva kumppani, isovanhempi ja lapsenlapsi, joka asui samassa taloudessa uhrin kanssa) (korvaus lakisääteisen elatusavun menetyksestä on enintään 70 000 kunaa);
  • kuolleen uhrin hautajaiskulut maksanut henkilö (korvaus enintään 5 000 kunaa);
  • tapauksissa, joissa rikoksesta on tehty ilmoitus taikka poliisi tai syyttäjä on kirjannut rikoksen kuuden kuukauden kuluessa sen tekopäivästä, riippumatta siitä, onko tekijä tiedossa vai ei.

Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon uhrin käyttäytyminen rikoksen aikana ja sen jälkeen tai hänen oma osuutensa vahingon aiheutumiseen ja sen laajuuteen, se, onko hän välitön uhri, sekä se, ilmoittiko hän rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja milloin. Lisäksi arvioidaan uhrin yhteistyötä poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän oikeuteen saamiseksi ja sitä, myötävaikuttiko välittömän uhrin käyttäytyminen vahingon aiheutumiseen tai pahentumiseen. Jos näin on, uhrille maksettavaa korvausta alennetaan vastaavasti. Korvaushakemus hylätään tai korvauksen määrää alennetaan, jos käy ilmi, että uhri on osallisena järjestäytyneessä rikollisuudessa tai rikollisjärjestössä. Korvauksesta voidaan kieltäytyä tai sen määrää alentaa myös siinä tapauksessa, että täyden korvauksen myöntäminen olisi ristiriidassa oikeudenmukaisuusperiaatteen, moraalikäsitysten tai oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa.

Tieto rikoksentekijän vapautumisesta

Jos vastaaja tuomitaan vankeuteen, oikeusministeriön alainen uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö (Samostalna služba za podršku žrtvama i svjedocima) ilmoittaa rikoksen uhrille päivän, jona tekijä vapautuu (joko ehdoitta tai ehdonalaisesti).

Lakisääteinen velvoite ilmoittaa uhrille rikoksentekijän vapautumisesta

Vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja täydentämisestä annetun lain (Zakon o izmjenama i dopunama Zakona o izvršenju kazne zatvora) mukaisesti oikeusministeriön alaisen uhrien ja todistajien riippumattoman tukiyksikön on ilmoitettava uhrille, vahingonkärsijälle tai tämän perheelle rikoksentekijän vapautumisesta.

Rikoksia, joiden tekijän vapautumisesta on ilmoitettava uhrille, ovat seksuaalirikokset, henkeen tai ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset ja väkivaltarikokset.

Ilmoitus annetaan uhrille, vahingonkärsijälle tai tämän perheelle riippumatta siitä, vapautuuko tekijä ehdoitta vai ehdonalaisesti.

Tehtäessä päätöstä siitä, voidaanko vanki vapauttaa vakituiseen tai tilapäiseen kotipaikkaansa, rangaistuslaitokset/vankilat voivat pyytää rikosseuraamuslaitosta selvittämään uhrin tai tämän perheen suhtautumista asiaan. Uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö laatii uhrin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella raportit ja toimittaa ne rikosseuraamuslaitokselle.

Tuki rikoksen todistajille ja uhreille

Kroatiassa uhreille ja todistajille annettavaa tukea koordinoi oikeusministeriön alainen uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö.

Uhrit ja todistajat voivat saada tukea sekä tietoa oikeuksistaan ja menettelyistä tuomioistuinten siihen erikoistuneelta jaostolta.

Tällainen jaosto löytyy seitsemästä maakunnallisesta tuomioistuimesta (Zagreb, Zadar, Osijek, Vukovar, Split, Sisak ja Rijeka). Ne antavat uhreille ja todistajille ja heidän seurassaan oleville henkilöille henkistä tukea, käytännön neuvoja sekä tietoa uhrien ja todistajien oikeuksista. Tukea saa myös toimivaltaisten kunnallisten tuomioistuinten ja rikostuomioistuinten vastaavilta jaostoilta.

Tietoa oikeudesta tukeen ja tukimuodoista saa myös soittamalla rikoksen uhrien valtakunnallisen palvelukeskuksen ilmaisnumeroon 116 006 ja keskuksen verkkosivuilta.

Myös oikeusministeriö antaa uhreille ja todistajille tietoja näiden oikeuksista ja saatavilla olevasta tuesta. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen  Linkki avautuu uuteen ikkunaanzrtve.i.svjedoci@pravosudje.hr tai esittää oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://mpu.gov.hr/

Tuki uhreille ja todistajille rajatylittävissä tapauksissa

Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö antaa tukea ja tietoa rikoksen uhreille ja todistajille, myös sotarikosten todistajille, osana kansainvälistä keskinäistä oikeusapua.

Kroatialaisissa tuomioistuimissa todistajina kuultaville ja ulkomaalaisissa tuomioistuimissa kuultaville kroatialaisille todistajille lähetetään tietoa kirjeitse.

Sotarikosten todistajille annetaan tarvittaessa fyysistä suojelua, ja heitä avustetaan toimivaltaisen lainkäyttöelimen toimipaikkaan matkustamisen ja siellä esiintymisen valmisteluissa (koskee todistajia ja muita asianosaisia, jotka kutsutaan kuultavaksi sotarikoksia koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä joko Kroatiassa tai sen ulkopuolella sijaitsevaan toimivaltaiseen lainkäyttöelimeen silloin, kun asiassa on esitetty kansainvälistä oikeusapua koskeva pyyntö).

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 08/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Rikosprosessilaissa ei säädetä siitä, mitä tietoja pitäisi sisältyä esitteeseen, joka voidaan antaa rikoksen uhrille rikoksen jälkeen, ennen rikosilmoituksen tekemistä. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ottaa yhteyttä syyttäjänvirastoon, jossa voi ilmoittaa rikoksesta, antaa lausunnon tai esittää näkökannan asiassa, joka kuuluu syyttäjän toimivaltaan. Virastoon yhteyttä ottava henkilö saa tietoja siitä, miten rikoksesta ilmoitetaan, sekä muita perustietoja oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan

Poliisin on kirjattava ilmoitukset rikoksista, joista syyte nostetaan viran puolesta.

Lisäksi jokaisella on oikeus saada asianmukaista poliisisuojelua, jos suojelun antaminen on perusteltua.

Uhrien ja todistajien tukiyksiköt, joita toimii seitsemän maakunnallisen tuomioistuimen yhteydessä, antavat uhreille henkistä tukea sekä tietoa heidän oikeuksistaan (myös teknisiä tietoja ja käytännön ohjeita). Ne antavat tukea ja tietoa myös todistajille sekä uhrien ja todistajien perheenjäsenille. Tietoja ja tukea annetaan menettelyn vaiheesta riippumatta. Uhri saa tietoja ja tukea, vaikka hän ei ilmoittaisikaan rikoksesta. Tukiyksiköt myös ohjaavat uhreja ja todistajia tarpeen mukaan kääntymään rikosuhrien tukemiseen ja auttamiseen erikoistuneiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen puoleen.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Uhrien ja asianomistajien oikeuksia koskevia säännöksiä sovelletaan samalla tavalla kansalaisuudesta riippumatta, koska Kroatian rikoslainsäädäntöä sovelletaan jokaiseen, joka tekee rikoksen Kroatian rajojen sisällä. Menettelyn osapuolilla ja siihen osallistuvilla on oikeus käyttää äidinkieltään.

Poliisilla, syyttäjällä ja tuomioistuimilla on rikosprosessilain ja rikoksen uhrille maksettavasta rahallisesta korvauksesta annetun lain (Zakon o novčanoj naknadi žrtvama kaznenih djela) mukaan velvollisuus antaa rikoksen uhreille tietoja kyseisten lakien mukaisista uhrien oikeuksista. Tämä tarkoittaa, että syyttäjän ja tuomioistuinten on sekä ennen rikosoikeudellista menettelyä että sen kunkin vaiheen aikana tutkittava sitä mahdollisuutta, että syytetty korvaisi asianomistajalle tälle rikoksesta mahdollisesti aiheutuneen vahingon, ja tiedotettava asianomistajalle joko suullisesti tämän ymmärtämällä kielellä tai kirjallisesti joko kroaatin tai englannin kielellä tämän oikeudesta käyttää äidinkieltään ja esittää vahingonkorvausvaatimus. Syyttäjällä ja tuomioistuimilla on myös velvollisuus antaa uhrille tämän pyynnöstä yleisiä ohjeita ja tietoja korvausvaatimuksen esittämisestä ja siihen liitettävistä asiakirjoista. Esite, jossa on tietoa uhrin oikeudesta korvaukseen, ja korvausvaatimuslomake ovat saatavilla kroaatin- ja englanninkielisinä. Näiden asiakirjojen kroaatin- ja englanninkieliset versiot voi ladata Kroatian oikeusministeriön verkkosivustolta.

Jokainen uhri, joka ilmoittaa rikoksesta, saa poliisilta tietoja oikeuksistaan. Annettuaan ensin tietoja suullisesti poliisi antaa uhrille kirjallisesti tietoa tämän oikeuksista ja uhreja suojelevista ja tukevista palveluista, kuten maksuttomasta tukipuhelinpalvelusta.

Uhrin oikeuksia koskeva esite on saatavilla poliisilta muillakin kielillä kuin kroaatiksi.

Rikoksen uhreja auttavan valtakunnallisen puhelinpalvelun (numero 116 006) vapaaehtoiset antavat henkistä tukea, tietoa oikeuksista ja käytännön ohjeita. He myös ohjaavat uhreja toimivaltaisten palvelujen ja järjestöjen pariin sen varmistamiseksi, että uhrit saavat lisätietoja sekä muunlaista tukea ja apua. Puhelinpalvelua saa arkisin klo 8–20 numerosta 116 006. Palvelua on saatavilla kroaatiksi ja englanniksi, ja se on maksutonta.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

a) Uhrilla ja vahinkoa kärsineellä osapuolella on kahden kuukauden kuluessa rikosilmoituksen tekemisestä tai rikoksesta ilmoittamisesta oikeus saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin rikosilmoituksen tai rikoksesta ilmoittamisen johdosta on ryhdytty. Syyttäjä antaa heille tietoa toteutetuista toimista kohtuullisen ajan kuluessa, viimeistään 30 päivän kuluttua pyynnön esittämisestä, paitsi jos pyyntö vaarantaa menettelyn tehokkuuden. Tietojen epäämistä koskevasta päätöksestä on ilmoitettava pyynnön esittäneelle uhrille tai vahinkoa kärsineelle osapuolelle.

b) Syyttäjä voi päättää lopettaa tutkinnan, jos

  • rikos, jonka henkilön oletetaan tehneen, ei ole rikos, josta nostetaan syyte viran puolesta
  • olosuhteet sulkevat pois rikoksen tekijäksi oletetun henkilön syyllisyyden, paitsi jos laiton teko on tehty syyntakeettomana
  • rikos on vanhentunut tai rikoksesta on myönnetty (yleinen) armahdus tai jos muut asianhaarat estävät syytetoimet ja
  • ei ole näyttöä siitä, että rikoksen tekijäksi oletettu henkilö on tehnyt rikoksen.

Päätös tutkinnan lopettamisesta lähetetään vahinkoa kärsineelle osapuolelle ja rikoksen tekijäksi oletetulle henkilölle, joka vapautetaan välittömästi, jos hänet on pidätetty tai vangittu. Päätöksen lisäksi vahinkoa kärsinyt osapuoli saa rikosprosessilain 55 §:n mukaisesti tietoa siitä, miten hän voi nostaa syytteen itse.

c) Tutkittuaan rikosilmoituksen ja tehtyään tarkastuksen syyttäjänviraston tietojärjestelmässä syyttäjä voi hylätä ilmoituksen perustellulla päätöksellä, jos ilmoituksesta ilmenee, että

  • rikos ei ole rikos, josta voidaan nostaa syyte viran puolesta
  • rikos on vanhentunut, rikoksesta on myönnetty (yleinen) armahdus, asia on jo ratkaistu lopullisesti tuomioistuimessa tai muut asianhaarat estävät syytetoimet
  • olosuhteet sulkevat pois syyllisyyden
  • ei ole perusteltua syytä epäillä, että rikoksen tekijäksi oletettu henkilö on tehnyt ilmoitetun rikoksen tai
  • ilmoituksen tiedot viittaavat siihen, ettei ilmoitus ole uskottava.

Syyttäjänviraston tekemästä rikosilmoituksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä ei voi valittaa.

Jollei rikosprosessilaissa toisin säädetä, syyttäjä ilmoittaa uhrille päätöksestään hylätä ilmoitus ja hylkäämisen perustelut kahdeksan päivän kuluessa. Syyttäjä antaa myös tietoja siitä, miten uhri voi nostaa syytteen itse. Syyttäjä ilmoittaa viipymättä päätöksestään hylätä ilmoitus henkilölle, joka teki ilmoituksen, ja rikoksen tekijäksi oletetulle henkilölle, jos jompikumpi osapuoli pyytää sitä.

Jos syyttäjä ei pysty arvioimaan ilmoituksessa esitettyjen väitteiden uskottavuutta ilmoituksen perusteella tai jos ilmoituksessa esitetyt tiedot eivät anna riittäviä perusteita tutkinnan aloittamista tai näytön keräämistä koskevalle päätökselle, syyttäjä toteuttaa tutkimuksia itse tai määrää poliisin tekemään niitä.

d) Säilöönotosta vastaavan viranomaisen on vapautettava pidätetty tai vangittu henkilö välittömästi, jos

  • syyttäjä niin määrää
  • pidätettyä henkilöä ei ole kuulusteltu lakisääteisessä määräajassa tai
  • säilöönotto on peruutettu.

e) Syyttäjä voi kutsua todistajia ja asiantuntijoita oikeuteen kuultavaksi näytön keräämiseksi. Kutsun kuultavaksi voi lähettää myös tutkija syyttäjän määräyksestä. Tuomioistuin voi kutsua todistajan tai asiantuntijan todistamaan näytön arvioimista koskevaan istuntoon tai osallistumaan tuomioistuinkäsittelyyn. Toimivaltainen viranomainen vahvistaa etukäteen ajan ja paikan, jossa näyttö kerätään. Kuultavaksi kutsuttua henkilöä varoitetaan saapumatta jäämisen seurauksista.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Uhrilla on vahinkoa kärsineenä osapuolena rikosoikeudelliseen menettelyyn osallistuessaan oikeus

  • käyttää äidinkieltään, myös viittomakieltä, ja pyytää tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu riittävän hyvin kroaattia, tai viittomakielen tulkin apua, jos hän on kuuro tai kuurosokea.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Jollei erillislaissa toisin säädetä, tutkintatuomari voi kuulla todistajana alle 14-vuotiaita lapsia. Kuuleminen tapahtuu avustajan käyttämän audiovisuaalisen laitteen avulla niin, että tuomari tai osapuolet eivät ole lapsen kanssa samassa huoneessa. Kuulemisessa avustaa psykologi, pedagogi tai muu ammattihenkilö. Myös lapsen vanhempi tai huoltaja saa olla läsnä kuulemisessa, jollei tämä ole vastoin tutkinnan tai lapsen etuja. Osapuolet voivat esittää todistajana kuultavalle lapselle kysymyksiä ammattihenkilön välityksellä tutkintatuomarin hyväksynnän saatuaan. Kuuleminen tallennetaan audiovisuaalisesti, ja tallenne sinetöidään ja liitetään pöytäkirjaan. Todistajana kuultavan lapsen saa kutsua uudelleen kuultavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällöin noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisessä kuulemisessa.

Jollei erillislaissa toisin säädetä, tutkintatuomari voi kuulla todistajana myös 14–18-vuotiaita lapsia. Lasta, varsinkin jos hän on rikoksen uhri, kohdellaan niin, ettei kuuleminen vaikuta kielteisesti lapsen psyykeen. Lapsen suojeluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Todistajaa, joka ei voi saapua oikeuteen ikänsä, sairautensa tai vammansa vuoksi, voidaan kuulla tämän kotona tai muussa asuinpaikassa. Tällaista todistajaa voidaan kuulla ammattihenkilön käyttämän audiovisuaalisen laitteen avulla. Jos todistajan tilan kannalta on perusteltua, kuuleminen voidaan suorittaa niin, että osapuolet voivat esittää kysymyksiä olematta samassa huoneessa todistajan kanssa. Tarvittaessa kuuleminen tallennetaan audiovisuaalisesti, ja tallenne sinetöidään ja liitetään pöytäkirjaan. Tätä samaa todistajan kuulemista koskevaa menettelyä voidaan noudattaa, jos todistajana esiintyvä seksuaalirikoksen, siveellisyysrikoksen, ihmiskaupan tai perheen sisällä tapahtuneen rikoksen uhri sitä pyytää. Tällaisen todistajan saa kutsua uudelleen kuultavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Uhrien ja todistajien tukiyksiköt, joita toimii seitsemän maakunnallisen tuomioistuimen yhteydessä (Zagreb, Osijek, Split, Rijeka, Sisak, Zadar ja Vukovar), antavat tukea uhreille ja todistajille, jotka todistavat kyseisissä tuomioistuimissa ja edellä mainittujen kaupunkien kunnallisissa tuomioistuimissa. Lisäksi tukiyksiköt antavat tukea perheväkivaltatapauksissa rikostuomioistuimissa ja ohjaavat uhreja ja todistajia tarpeen mukaan kääntymään rikosuhrien auttamiseen ja tukemiseen erikoistuneiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen puoleen.

Tietoja ja tukea annetaan puhelimitse ja kun uhri tai todistaja tulee oikeustaloon. Tietoja annetaan myös sähköpostitse.

Lisätietoja on seuraavalla Linkki avautuu uuteen ikkunaanKroatian oikeusministeriön sivulla.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Tiedottaessaan uhrille tämän oikeuksista poliisi antaa tietoa myös kirjallisesti ja saattaa uhrin tietoon saatavilla olevat tukipalvelut, kuten maksuttoman tukipuhelinpalvelun numeron. Oikeuksia käsittelevä esite sisältää seuraavien yhteystiedot:

  • toimivaltainen uhrien ja todistajien tukiyksikkö
  • kyseisen maakunnan kansalaisjärjestöt
  • rikoksen uhreja auttava valtakunnallinen puhelinpalvelu (116 006).

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Toimivaltaiset viranomaiset saavat kerätä henkilötietoja vain laissa säädettyihin tarkoituksiin osana rikosprosessilain mukaista toimintaansa.

Henkilötietojen käsittely on sallittua vain, kun siitä säädetään laissa tai muussa säädöksessä, ja käsittely on rajoitettava niihin tarkoituksiin, joihin tiedot on kerätty. Tällaisten tietojen myöhempi käsittely on sallittua, jos se ei ole sen tarkoituksen vastaista, johon tiedot on kerätty, ja jos toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet käsitellä tällaisia tietoja muuhun laissa säädettyyn tarkoitukseen ja myöhempi käsittely on välttämätöntä ja oikeassa suhteessa kyseiseen muuhun tarkoitukseen.

Henkilön terveydentilaa tai sukupuolielämää koskevien henkilötietojen käsittely on sallittua vain poikkeustapauksissa, jos rikosta, josta voidaan määrätä vähintään viiden vuoden vankeusrangaistus, ei voida havaita tai siitä ei voida nostaa syytettä muulla tavalla tai jos rikoksen havaitsemiseen tai syytteen nostamiseen liittyisi suhteettomia vaikeuksia.

Rotuun tai etniseen alkuperään, poliittiseen mielipiteeseen, uskonnolliseen tai filosofiseen vakaumukseen taikka ammattiliittoon kuulumiseen liittyvien tietojen käsittely ei ole sallittua.

Rikosoikeudellista menettelyä varten kerättyjä henkilötietoja saa välittää julkishallinnon elimille erityislain mukaisesti ja muille oikeushenkilöille vain, jos syyttäjä tai tuomioistuin katsoo, että nämä tarvitsevat kyseisiä tietoja laissa säädettyyn tarkoitukseen. Kun tällaisia tietoja välitetään, kyseisiä oikeushenkilöitä muistutetaan niiden velvollisuudesta suojata kyseiset henkilötiedot.

Henkilötietoja voidaan käyttää asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti muissa rikosoikeudellisissa menettelyissä, muissa menettelyissä, joissa käsitellään Kroatiassa tehtyjä rangaistavia tekoja, menettelyissä, jotka liittyvät kansainväliseen rikosoikeudelliseen avunantoon, ja kansainvälisessä poliisiyhteistyössä.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Uhri saa tietoja ja tukea asianomaisen tuomioistuimen uhrien ja todistajien tukiyksiköltä tai kansalaisjärjestöltä, vaikka hän ei ilmoittaisi rikoksesta.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara

Jollei erillislaissa toisin säädetä, poliisi varmistaa poliisitehtävistä ja ‑valtuuksista annetun lain (Zakon o policijskim poslovima i ovlastima) 99 §:n mukaisesti uhrin ja muun henkilön, joka on antanut tai voi antaa rikosoikeudellisen menettelyn kannalta merkityksellisiä tietoja, tai heille läheisen henkilön asianmukaisen suojelun niin kauan kuin se on perusteltua, jos he tai heille läheiset henkilöt ovat vaarassa rikoksentekijän tai muiden rikosoikeudelliseen menettelyyn osallistuvien henkilöiden taholta. Poliisin antama uhrin suojelu tarkoittaa ympärivuorokautista fyysistä suojelua.

Millaista suojelua on saatavissa?

Poliisi voi rikkomuksista annetun lain (Prekršajni zakon) 130 §:n mukaisesti määrätä tilapäisen ja enintään kahdeksan päivää kestävän turvaamistoimenpiteen, joka kohdistuu henkilöön, jota epäillään perustellusti rikoksen tekemisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa tavallisesti kieltotuomioita, joilla epäiltyä kielletään käymästä tietyssä paikassa tai tietyllä alueella (uhrin kodissa tai sen lähettyvillä), lähestymästä tiettyä henkilöä taikka ottamasta tai pitämästä yhteyttä tiettyyn henkilöön. Poliisi nostaa kahdeksan päivän kuluessa syytteen toimivaltaisessa rikostuomioistuimessa, joka tekee päätöksen turvaamistoimenpiteen keskeyttämisestä tai jatkamisesta. Lisäksi tuomioistuin voi rikkomusmenettelyn aikana määrätä perheväkivallalta suojelusta annetun lain (Zakon o zaštiti od nasilja u obitelji) mukaisesti seuraavat rikoksentekijään kohdistuvat toimenpiteet:

  1. pakollinen psykososiaalinen hoito
  2. kieltotuomio, jolla kielletään rikoksentekijää lähestymästä, häiritsemästä tai vainoamasta perheväkivallan uhria
  3. häätö yhteisestä kodista
  4. pakollinen päihderiippuvuuden hoito.

Tuomioistuin voi rikkomuksista annetun lain mukaisesti käyttää myös muita suojelu- ja turvaamistoimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan uhria siltä, että epäilty lähestyy tai häiritsee häntä.

Syytetyn tutkintavankeuteen määräämisen sijaan tuomioistuin ja syyttäjä voivat määrätä rikosprosessilain mukaisesti yhden tai useampia turvaamistoimenpiteitä, kuten kieltotuomion, jolla rikoksentekijää kielletään käymästä tietyssä paikassa tai tietyllä alueella, lähestymästä tiettyä henkilöä, ottamasta tai pitämästä yhteyttä tiettyyn henkilöön taikka vainoamasta tai häiritsemästä uhria tai muuta henkilöä, tai häädön uhrin kodista.

Kuka suojelua antaa?

Uhri saa poliisilta tietoa kaikista oikeuksistaan, myös oikeudesta suojeluun, eri suojelutavoista ja toimista, joilla poliisi pyrkii suojelemaan uhria.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Kun tutkinta on saatu päätökseen ja asiaankuuluvat asiakirjat on toimitettu toimivaltaisille rikosoikeuden elimille, poliisi ei enää arvioi uhrin tarpeita paitsi määrättyjen suojelu- tai turvaamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Jos saadaan muuttuneita olosuhteita koskevia ilmoituksia, jotka viittaavat rikoksentekijästä uudelleen aiheutuvaan uhkaan, poliisi toteuttaa arviointinsa ja tapaukseen liittyvien tosiseikkojen mukaisesti lisätoimenpiteitä uhrin suojelemiseksi.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Rikosoikeusjärjestelmä toimii (tutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn aikana) niin, että uhrin oikeuksia ja asemaa kunnioitetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä rikosprosessilain mukaisesti. Tutkinnasta vastaava syyttäjäviranomainen arvioi ennen uhrin kuulemista tämän tilannetta yhteistyössä rikosuhrien tukemiseen ja auttamiseen erikoistuneiden elinten ja järjestöjen kanssa. Uhrin tilanteen arvioimiseen kuuluu sen määrittäminen, onko tarpeen soveltaa erityisiä suojelutoimenpiteitä. Jos niihin on tarvetta, syyttäjäviranomainen määrittää sovellettavat suojelutoimenpiteet (erityisjärjestelyt uhrin kuulemista varten, viestintätekniikan käytön uhrin ja rikoksentekijän välisen näköyhteyden välttämiseksi ja muut laissa säädetyt toimenpiteet). Jos rikoksen uhri on lapsi, ennakko-oletuksena on, että erityisiä suojelutoimenpiteitä tarvitaan, ja sellaiset määritetään. Uhrin tilannetta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, rikoksen tyyppi ja luonne sekä olosuhteet, joissa rikos tehtiin. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin uhreihin, joille on rikoksen vakavuuden vuoksi aiheutunut huomattavaa vahinkoa, henkilöihin, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia, ja uhreihin, joiden suhde rikoksentekijään tekee heistä erityisen haavoittuvia.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Rikosoikeusjärjestelmä toimii (tutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn aikana) niin, että uhrin oikeuksia ja asemaa kunnioitetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä rikosprosessilain mukaisesti. Tutkinnasta vastaava syyttäjäviranomainen arvioi ennen uhrin kuulemista tämän tilannetta yhteistyössä rikosuhrien tukemiseen ja auttamiseen erikoistuneiden elinten ja järjestöjen kanssa. Uhrin tilanteen arvioimiseen kuuluu sen määrittäminen, onko tarpeen soveltaa erityisiä suojelutoimenpiteitä. Jos niihin on tarvetta, syyttäjäviranomainen määrittää sovellettavat suojelutoimenpiteet (erityisjärjestelyt uhrin kuulemista varten, viestintätekniikan käytön uhrin ja rikoksentekijän välisen näköyhteyden välttämiseksi ja muut laissa säädetyt toimenpiteet). Jos rikoksen uhri on lapsi, ennakko-oletuksena on, että erityisiä suojelutoimenpiteitä tarvitaan, ja sellaiset määritetään. Uhrin tilannetta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, rikoksen tyyppi ja luonne sekä olosuhteet, joissa rikos tehtiin. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin uhreihin, joille on rikoksen vakavuuden vuoksi aiheutunut huomattavaa vahinkoa, henkilöihin, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia, ja uhreihin, joiden suhde rikoksentekijään tekee heistä erityisen haavoittuvia.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Jos rikoksen uhri on lapsi, hänellä on uhrin yleisten oikeuksien lisäksi seuraavat oikeudet:

  1. oikeus siihen, että häntä edustaa valtuutettu henkilö ja että edustamisen kustannukset maksetaan valtion varoista
  2. oikeus henkilötietojen luottamukselliseen käsittelyyn
  3. oikeus todistamiseen suljetuin ovin.

Lapsiksi katsotaan kaikki alle 18-vuotiaat henkilöt.

Tutkintatuomari kuulee lapsitodistajaa tai ‑uhria siihen tarkoitetussa istunnossa. Kutsu saapua kuultavaksi lähetetään lapsen vanhemmille tai huoltajalle.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Kun rikoksen välitön uhri kuolee väkivaltarikoksen johdosta, rikoksen välillisellä uhrilla (välittömän uhrin puoliso, kumppani, vanhempi, kasvattilapsi, kasvatusvanhempi, äitipuoli, isäpuoli tai lapsipuoli taikka henkilö, jonka kanssa välitön uhri eli samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteessa) on rikoksen uhrille maksettavasta rahallisesta korvauksesta annetun lain mukaan oikeus rahalliseen korvaukseen.

Välillisellä uhrilla, joka on ollut taloudellisesti riippuvainen menehtyneestä (välittömästä) uhrista, on oikeus enintään 70 000 kunan korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä ja enintään 5 000 kunan korvaukseen tavanomaisista hautajaiskuluista, jos välillinen uhri on maksanut ne.

Henkilöllä, jonka perheenjäsen on menettänyt henkensä rikoksen uhrina, on oikeus osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena ja vaatia korvausta (joko rikos- tai siviilioikeudellisessa menettelyssä).

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Välilliseksi uhriksi katsotaan välittömän uhrin puoliso, kumppani, vanhempi, kasvattilapsi, kasvatusvanhempi, äitipuoli, isäpuoli tai lapsipuoli taikka henkilö, jonka kanssa välitön uhri eli samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteessa.

Välilliseksi uhriksi voidaan katsoa myös isoisä, isoäiti tai lapsenlapsi, jos heistä yksi on välitön uhri ja jos he kaikki ovat asuneet pysyvästi samassa taloudessa ja isovanhemmat ovat olleet vanhempien asemassa.

Avoliitto ja samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet tulkitaan Kroatian säännösten mukaan.

Jos rikoksen uhri on menettänyt henkensä, välillisillä uhreilla on oikeus korvaukseen (lakisääteisen elatusavun menetyksestä ja tavanomaisista hautajaiskuluista).

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Kroatiassa käytetään uhrin ja rikoksentekijän välistä sovittelua ennen rikosoikeudellista menettelyä, jos rikoksentekijät ovat alaikäisiä tai nuoria aikuisia. Sovittelussa noudatetaan nuorisotuomioistuinlain (Zakon o sudovima za mladež) säännöksiä, joilla säädetään alaikäisten ja nuorten aikuisten rikoksentekijöiden erityisestä velvollisuudesta osallistua sovitteluprosessiin tuomioistuimen ulkopuolella. Jos alaikäinen rikoksentekijä noudattaa tätä velvoitetta, häntä ei aseteta syytteeseen.

Vuodesta 2013 lähtien Kroatiassa on toiminut yhteensä 60 sovittelijaa, jotka ovat suorittaneet 170 oppituntia käsittävän yksivuotisen koulutusohjelman, joka sisältää luentoja, tehtäviä, roolipelejä ja ohjattuja käytännön harjoituksia sekä valvontaa. He ovat Kroatiassa ainoat ammattihenkilöt, joilla on valtuudet tarjota korjaavan oikeuden palveluja rikosasioissa. He ovat saaneet todistuksensa Kroatian sosiaali- ja nuorisoministeriöltä, tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun yhdistykseltä ja Unicefiltä.

Kroatian kunkin maakunnan keskuskaupungilla on tämän vuoksi oma yksikkö tuomioistuimen ulkopuolista riitojenratkaisua varten.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilaki
Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoksen uhrille maksettavasta rahallisesta korvauksesta annettu laki

Päivitetty viimeksi: 08/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksesta voi ilmoittaa tekemällä rikosilmoituksen toimivaltaisessa syyttäjänvirastossa kirjallisesti, suullisesti tai muussa muodossa.

Henkilöitä, jotka tekevät rikosilmoituksen suullisesti, varoitetaan perättömän ilmoituksen tekemisen seurauksista. Suullisista rikosilmoituksista laaditaan kirjallinen tallenne, ja puhelimitse tai muun televiestintälaitteen avulla tehdyt rikosilmoitukset tallennetaan sähköisesti mahdollisuuksien mukaan, ja niistä laaditaan virallinen asiakirja.

Rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä uhrille annetaan ilmoituksesta kirjallinen vahvistus, joka sisältää perustiedot ilmoitetusta rikoksesta. Uhri, joka ei puhu tai ymmärrä viranomaisen käyttämää kieltä, voi ilmoittaa rikoksesta äidinkielellään, ja hänen käytettävissään on tulkki tai muu henkilö, joka puhuu ja ymmärtää sekä toimivaltaisen viranomaisen että uhrin kieltä. Uhri, joka ei puhu tai ymmärrä viranomaisen käyttämää kieltä, voi pyytää, että rikosilmoituksesta annettava vahvistus käännetään hänen äidinkielelleen maksutta.

Jos rikosilmoituksen ottaa vastaan tuomioistuin, poliisi tai syyttäjä, joka ei ole asiassa toimivaltainen, rikosilmoitus toimitetaan viipymättä toimivaltaiselle syyttäjänvirastolle.

Syyttäjä kirjaa rikosilmoituksen rikosilmoitusrekisteriin heti sen vastaanotettuaan, paitsi lainmukaisissa poikkeustapauksissa.

Jos syyttäjä on saanut tiedon rikoksesta muulla tavoin tai uhri on ilmoittanut siitä tekemättä virallista rikosilmoitusta, syyttäjä laatii asiasta virallisen asiakirjan, kirjaa sen sekalaisten rikostapausten rekisteriin ja etenee asiassa laissa säädetyllä tavalla.

Jos rikosilmoitus ei sisällä rikoksesta yksityiskohtaisia tietoja ja syyttäjä ei näin ollen pysty yksilöimään ilmoitettua rikosta, hän kirjaa sen sekalaisten rikostapausten rekisteriin ja kehottaa rikosilmoituksen tehnyttä henkilöä toimittamaan lisätietoja 15 päivän kuluessa.

Jos rikosilmoituksen tehnyt henkilö ei toimita lisätietoja, syyttäjä laatii asiasta virallisen asiakirjan. Syyttäjän on ilmoitettava asiasta ylemmälle syyttäjälle kahdeksan päivän kuluessa lisätietojen toimittamiselle asetetun määräajan umpeutumisesta. Ylempi syyttäjä voi määrätä, että rikosilmoitus kirjataan rikosilmoitusten rekisteriin.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Uhri tai vahinkoa kärsinyt osapuoli voi kahden kuukauden kuluttua rikosilmoituksen tekemisestä tai rikoksesta ilmoittamisesta pyytää syyttäjältä tietoa siitä, mihin toimiin ilmoituksen tai ilmoittamisen johdosta on ryhdytty. Syyttäjän on vastattava kohtuullisen ajan kuluessa, viimeistään 30 päivän kuluttua kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta, paitsi jos vastaamisesta aiheutuisi haittaa menettelylle. Jos syyttäjä päättää olla antamatta kyseisiä tietoja, hänen on ilmoitettava siitä uhrille tai vahinkoa kärsineelle osapuolelle.

Uhrilla on rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena osallistuessaan oikeus saada tieto menettelyn lopputuloksesta.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreilla on edellä mainittujen oikeuksien lisäksi oikeus käyttää maksutta oikeudellista neuvonantajaa, ja heille voidaan nimetä edustaja ennen kuulemista. Neuvonantajan ja edustajan kulut maksetaan valtion varoista.

Lapsiuhreilla on kaikkien edellä mainittujen oikeuksien lisäksi oikeus valtion varoista maksettavaan edustajaan.

Rikoksen uhreilla on oikeus ensisijaiseen ja toissijaiseen oikeusapuun. Menettelyn aikainen oikeusapu on maksutonta väkivaltarikosten uhreille, jotka hakevat korvausta rikoksesta heille aiheutuneesta vahingosta tai vammasta.

Ensi‑ ja toissijaisesta oikeusavusta säädetään maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa (Zakon o besplatnoj pravnoj pomoći).

Ensisijainen oikeusapu käsittää yleisten juridisten tietojen antamisen, lainopillisen neuvonnan, julkisille elimille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja kansainvälisille järjestöille kansainvälisten sopimusten ja sisäisten menettelysääntöjen mukaisesti toimitettavat näkökannat, menettelyissä edustamisen julkisissa elimissä ja tuomioistuimen ulkopuoliseen riitojen ratkaisuun liittyvän oikeudellisen avun.

Ensisijaista oikeusapua voidaan antaa kaikissa oikeusasioissa, jos

  • hakijalla ei ole oikeuksiensa puolustamiseen tarvittavia tietoja tai kykyjä
  • hakija ei ole saanut oikeusapua erityislainsäädännön nojalla
  • hakemus ei ole ilmeisen perusteeton
  • hakijan taloudellinen tilanne on sellainen, että ammattimaisesta oikeusavusta maksaminen vaarantaisi hänen tai hänen taloutensa jäsenten toimeentulon.

Ensisijaisen oikeusavun hakijoiden olisi otettava suoraan yhteyttä ensisijaisen oikeusavun antajaan.

Toissijainen oikeusapu käsittää lainopillisen neuvonnan, työntekijän oikeuksia suhteessa työnantajaan koskevassa menettelyssä toimitettavat näkökannat, tuomioistuinmenettelyssä toimitettavat näkökannat, edustamisen tuomioistuinmenettelyssä, sovintoratkaisuihin liittyvän oikeusavun sekä vapautuksen oikeudenkäyntikuluista.

Toissijaista oikeusapua voidaan antaa, jos

  1. menettely on monimutkainen
  2. hakija ei kykene edustamaan itseään
  3. hakijan taloudellinen tilanne on sellainen, että ammattimaisesta oikeusavusta maksaminen vaarantaisi hänen tai hänen taloutensa jäsenten toimeentulon
  4. käräjöinti ei ole kohtuutonta
  5. hakijan tekemää hakemusta ei ole hylätty viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana sen vuoksi, että hakija on tahallisesti antanut virheellisiä tietoja ja
  6. hakija ei ole saanut oikeusapua muiden säännösten nojalla.

Toissijainen oikeusapu myönnetään arvioimatta hakijan taloudellista tilannetta etukäteen, jos hakija on

  1. elatusapumenettelyyn osallistuva lapsi
  2. väkivaltarikoksen uhri, joka hakee korvausta rikoksesta aiheutuneesta vahingosta tai vammasta
  3. sosiaaliturvaoikeuksia koskevien säännösten mukaisen elatusavun saaja
  4. Kroatian itsenäisyyssodan veteraanien ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista annetun lain (Zakon o pravima hrvatskih branitelja iz Domovinskog rata) sekä sodan sotilas‑ ja siviili-invalidien suojelusta annetun lain (Zakon o zaštiti vojnih i civilnih invalida rata) mukaisen elinkustannuskorvauksen saaja.

Toissijaista oikeusapua koskeva hakemus on toimitettava toimivaltaiselle toimistolle tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan tai oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Tuomioistuin määrää syylliseksi todetut vastaajat maksamaan oikeudenkäyntikulut, paitsi jos heillä on oikeus täydelliseen tai osittaiseen vapautukseen kuluista.

Jos rikosoikeudellinen menettely keskeytetään tai tuomioistuin vapauttaa vastaajan syytteestä tai luopuu syytteestä, tuomioistuimen päätöksessä tai tuomiossa on todettava, että tämän lain 145 §:n 2 momentin 1–5 kohdan mukaiset rikosoikeudellisen menettelyn kulut, vastaajan välttämättömät kulut sekä puolustusasianajajan välttämättömät kulut ja hänelle maksettavan korvauksen maksaa valtio, jollei laissa säädetä toisin.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Uhrit, joiden rikosoikeudellinen kanne on hylätty, voivat nostaa rikossyytteen itse.

Jos syyttäjä toteaa, ettei ole perustetta nostaa syytettä rikoksesta, josta syyte on nostettavissa viran puolesta, tai ettei ole perustetta nostaa syytettä ilmoitettua henkilöä vastaan, syyttäjän on ilmoitettava asiasta uhrille kahdeksan päivän kuluessa ja kerrottava tälle mahdollisuudesta nostaa syyte itse. Sama velvollisuus on tuomioistuimella, joka on päättänyt menettelyn sen vuoksi, että syyttäjä on muissa tapauksissa luopunut syytteestä.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Rikosoikeudellisen menettelyn vahinkoa kärsineellä osapuolella on tämän lain mukaan oikeus

  • käyttää äidinkieltään, myös viittomakieltä, ja pyytää tulkkia, jos hän ei puhu tai ymmärrä kroatiaa, tai viittomakielen tulkkia, jos hän on kuuro tai kuurosokea
  • nostaa vahingonkorvauskanne ja hakea väliaikaisia turvaamistoimia
  • oikeudelliseen edustukseen
  • esittää tosiseikkoja ja todisteita
  • olla läsnä todisteiden esittämiseksi järjestettävässä istunnossa
  • osallistua oikeuden istuntoihin ja todisteiden arviointimenettelyyn ja esittää loppupuheenvuoro
  • pyytää saada tutustua tapauksen asiakirja-aineistoon tämän lain 184 §:n 2 momentin mukaisesti
  • saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin hänen nostamansa rikoskanteen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle
  • hakea muutosta
  • vaatia aiemman tilanteen palauttamista (restitutio in integrum)
  • saada tieto rikosoikeudellisen menettelyn lopputuloksesta.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Onko hän esimerkiksi uhri, todistaja, vahinkoa kärsinyt osapuoli vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko hän valita roolinsa itse?

Rikoksen uhri on luonnollinen henkilö, jolle on aiheutunut fyysistä tai psyykkistä haittaa taikka omaisuusvahinkoa tai jonka perusoikeuksia ja ‑vapauksia on loukattu vakavalla tavalla rikoksen välittömänä seurauksena. Rikoksen uhreiksi katsotaan myös suoraan rikoksen seurauksena kuolleen henkilön av(i)opuoliso, rekisteröity tai epävirallinen kumppani, jälkeläiset tai, jos viimeksi mainittuja ei ole, ylenevää polvea olevat sukulaiset tai sisarukset sekä henkilöt, jotka ovat lain mukaan olleet taloudellisesti riippuvaisia menehtyneestä henkilöstä.

Vahinkoa kärsinyt osapuoli on rikoksen uhri tai oikeushenkilö, jolle on aiheutunut rikoksen seurauksena vahinkoa ja joka osallistuu rikosoikeudelliseen menettelyyn tällaisena osapuolena.

Menettelyn osapuolen tai siihen osallistuvan rooli ei määräydy kyseisen henkilön toiveen mukaan, vaan sen mukaan, mikä asema hänellä on kyseisessä rikosasiassa. Kuka tahansa voi olla missä tahansa edellä mainituista rooleista laissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Valinnanmahdollisuus henkilöllä on sen suhteen, mitä oikeuksia hän vahinkoa kärsineenä osapuolena tai rikoksen uhrina haluaa käyttää.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Rikoksen uhrilla on oikeus

  • saada rikoksen uhrien tukipalveluja
  • psykologiseen apuun ja muuhun rikoksen uhreja auttavien ja tukevien elinten ja järjestöjen tarjoamaan ammattimaiseen apuun ja tukeen lain mukaisesti
  • suojeluun pelottelulta ja kostotoimilta
  • ihmisarvonsa suojeluun todistajana ollessaan
  • tulla kuulluksi rikosilmoituksen tekemisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä ja tulla myöhemmin kuulustelluksi vain siinä määrin kuin rikosoikeudellisen menettelyn kannalta on ehdottoman välttämätöntä
  • pyytää uskottua henkilöä olemaan läsnä kaikissa toimissa, joihin hän osallistuu
  • siihen, että hänelle suoritetaan mahdollisimman vähän lääketieteellisiä tutkimuksia ja vain, jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä rikosoikeudellisen menettelyn kannalta
  • esittää syyttämispyyntö tai nostaa yksityisoikeudellinen kanne rikoslain mukaisesti, osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena, saada tieto rikossyytteen hylkäämisestä (lain 206 §:n 3 momentti) ja syyttämättäjättämispäätöksestä ja nostaa itse syyte yleisen syyttäjän sijaan
  • saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin hänen nostamansa kanteen johdosta on ryhdytty (lain 206a §), ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle (lain 206b §)
  • pyytää ja saada ilman aiheetonta viivytystä tieto pidätettynä tai tutkintavankeudessa olleen rikoksentekijän vapauttamisesta, rikoksentekijän vankilasta pakenemisesta tai vapauttamisesta sekä toimenpiteistä, joilla varmistetaan uhrin suojelu
  • pyytää ja saada tieto lopullisesta päätöksestä, jolla rikosoikeudellinen menettely päätetään
  • muihin laissa säädettyihin oikeuksiin.

Uhrilla on rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena osallistuessaan oikeus

  • käyttää äidinkieltään, myös viittomakieltä, ja pyytää tulkkia, jos hän ei puhu tai ymmärrä kroatiaa, tai viittomakielen tulkkia, jos hän on kuuro tai kuurosokea
  • nostaa vahingonkorvauskanne ja hakea väliaikaisia turvaamistoimia
  • oikeudelliseen edustukseen
  • esittää tosiseikkoja ja todisteita
  • olla läsnä todisteiden esittämiseksi järjestettävässä istunnossa
  • osallistua oikeuden istuntoihin ja todisteiden arviointimenettelyyn ja esittää loppupuheenvuoro
  • pyytää saada tutustua tapauksen asiakirja-aineistoon lain mukaisesti
  • saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin hänen nostamansa rikoskanteen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle
  • hakea muutosta
  • vaatia aiemman tilanteen palauttamista (restitutio in integrum)
  • saada tieto rikosoikeudellisen menettelyn lopputuloksesta.

Jos rikoksen uhri on lapsi, hänellä on tämän lain mukaisten uhrin oikeuksien lisäksi seuraavat oikeudet:

  1. oikeus maksuttomaan edustajaan,
  2. oikeus henkilötietojen suojaan,
  3. oikeus käsittelyyn suljetuin ovin (rikosprosessilain 44 §:n 1 momentti)

Seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreilla on tämän lain 43 §:ssä mainittujen oikeuksien lisäksi seuraavat oikeudet:

  1. oikeus vapaamuotoiseen kuulemiseen ennen kuulustelua,
  2. oikeus maksuttomaan edustajaan,
  3. oikeus siihen, että poliisissa tai syyttäjänvirastossa uhria kuulustelee samaa sukupuolta oleva henkilö ja että muissa mahdollisissa kuulusteluissa kuulustelija on sama henkilö, jos se on mahdollista,
  4. oikeus olla vastaamatta kysymyksiin, jotka eivät liity rikokseen vaan koskevat uhrin yksityiselämää,
  5. oikeus pyytää tulla kuulustelluksi audiovisuaalisen keinoin (lain 292 §:n 4 momentti),
  6. oikeus henkilötietojen suojaan,
  7. oikeus käsittelyyn suljetuin ovin (rikosprosessilain 44 §:n 4 momentti)

Tutkintavaiheessa rikoksen uhrit, jotka ovat toissijaisen syyteoikeuden käyttäjiä tai vahinkoa kärsineitä osapuolia, voivat esittää kaikki tosiseikat ja todisteet, jotka ovat olennaisia rikoksen toteen näyttämiseksi, rikoksentekijän tai ‑tekijöiden tunnistamiseksi ja vahingonkorvausvaateiden esittämiseksi.

Syyttäjän ja tuomioistuimen on sekä ennen rikosoikeudellista menettelyä että sen kussakin vaiheessa tutkittava mahdollisuutta siihen, että vastaaja korvaisi asianomistajalle rikoksesta mahdollisesti aiheutuneen vahingon. Syyttäjän ja tuomioistuimen on myös tiedotettava vahinkoa kärsineelle osapuolelle tietyistä hänelle lain nojalla kuuluvista oikeuksista (esim. oikeus käyttää äidinkieltä ja nostaa vahingonkorvauskanne).

Henkilöt, joilla on todennäköisesti tietoa rikoksesta, rikoksentekijästä tai muista asiaan liittyvistä seikoista, voidaan kutsua todistajiksi.

Seuraavia voidaan pyytää todistamaan oikeudessa: vahinkoa kärsinyt osapuoli, vahinkoa kärsinyt osapuoli kantajana ja toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä.

Toissijaisella syyteoikeuden käyttäjällä on samat oikeudet kuin syyttäjällä lukuun ottamatta oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan valtion viranomaiselle.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Vahinkoa kärsineellä osapuolella on tämän lain mukaisesti oikeus

  1. esittää tosiseikkoja ja todisteita
  2. olla läsnä todisteiden esittämiseksi järjestettävässä istunnossa
  3. osallistua oikeuden istuntoihin ja todisteiden arviointimenettelyyn ja esittää loppupuheenvuoro (rikosprosessilain 51 §:n 1 momentti).

Kanteen nostaneella uhrilla on samat oikeudet kuin syyttäjällä lukuun ottamatta oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan valtion viranomaiselle.

Toissijaisen syyteoikeuden käyttäjällä on samat oikeudet kuin syyttäjällä lukuun ottamatta oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan valtion viranomaiselle. Toissijaisen syyteoikeuden käyttäjiin sovelletaan samoja menettelysäännöksiä kuin vahinkoa kärsineisiin osapuoliin ja ensisijaisen syyteoikeuden käyttäjiin.

Kuulemisessa päätuomari pyytää kaikkia osapuolia esittämään todisteet, jotka he aikovat esittää pääkäsittelyssä. Kumpaakin osapuolta pyydetään esittämään huomioita toisen osapuolen kannanotoista.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Tutkintavaiheessa rikoksen uhri, joka on toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä tai vahinkoa kärsinyt osapuoli, voi esittää kaikki tosiseikat ja todisteet, jotka ovat olennaisia rikoksen toteen näyttämiseksi, rikoksentekijän tai ‑tekijöiden tunnistamiseksi ja vahingonkorvausvaateiden esittämiseksi.

Uhrilla on rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena osallistuessaan oikeus

  • saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin hänen nostamansa kanteen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle
  • saada tieto rikossyytteen hylkäämisestä tai syyttämättäjättämispäätöksestä
  • saada tieto rikosoikeudellisen menettelyn lopputuloksesta.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Uhrilla on vahinkoa kärsineenä rikosoikeudellisen menettelyn osapuolena oikeus tutustua tapauksen asiakirja-aineistoon.

Päivitetty viimeksi: 08/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Uhri, joka osallistuu rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena, voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Valtuutetut henkilöt voivat hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen päätökseen 15 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu heille tiedoksi.

Muutosta voi hakea asianosainen, puolustusasianajaja ja vahinkoa kärsinyt osapuoli.

Vahinkoa kärsinyt osapuoli voi hakea muutosta rikosoikeudellisen menettelyn kustannuksia tai vahingonkorvausta koskevaan tuomioistuimen päätökseen. Jos taas valtionsyyttäjä on ottanut syytetoimet hoitaakseen kantajaosapuolena toimivalta, vahinkoa kärsineeltä osapuolelta, viimeksi mainittu voi hakea muutosta millä tahansa päätöksen riitauttamisperusteella.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Uhri, joka osallistuu rikosoikeudelliseen menettelyyn vahinkoa kärsineenä osapuolena, voi hakea muutosta ja aiemman tilanteen palauttamista.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Uhrit ja todistajat voivat kääntyä maakunnallisten tuomioistuinten tukipalvelujen puoleen saadakseen tietoa ja tukea missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ennen tuomioistuimen päätöksen antamista.

Jos uhri tai todistaja kääntyy tällaisen palvelun puoleen tuomioistuimen päätöksen antamisen jälkeen, hänelle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja hänet ohjataan uhrien ja todistajien tilanteeseen erikoistuneiden muiden organisaatioiden tai palvelujen puoleen.

Oikeusministeriön alainen uhrien ja todistajien tukiyksikkö ilmoittaa uhrille, vahinkoa kärsineelle osapuolelle ja heidän perheenjäsenilleen rikoksentekijän vapautumisesta (joko ehdonalaiseen tai siksi, että tuomio on suoritettu). Asiasta ilmoitetaan kaikille vakavien rikosten eli henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaali-, väkivalta- ja sotarikosten uhreille ja niiden johdosta vahinkoa kärsineille osapuolille.

Jos tukiyksikkö poikkeustapauksissa katsoo, että pitkään jatkuneen perheväkivallan tai naisiin kohdistuvan väkivallan uhri tarvitsee koordinoitua lisätukea, se ilmoittaa kyseisten väkivallan muotojen ehkäisystä ja torjumisesta vastaavan maakunnallisen tukiryhmän koordinaattorille uhrin haastattelusta ja tämän ongelmista ja pyytää tukiryhmää ryhtymään aiheellisiin toimenpiteisiin. Tarvittaessa nämä tiedot toimitetaan myös poliisin asianomaiselle yksikölle ja toimivaltaiselle sosiaaliturvakeskukselle, jos uhri ei ole oikeustoimikelpoinen (esim. alaikäisyyden takia), tai toimivaltaiselle rikosseuraamusyksikölle, jos rikoksentekijä on päässyt ehdonalaiseen vapauteen ja hänen on siksi ilmoittauduttava seuraamusyksikössä säännöllisesti.

Jos tukiyksikkö poikkeustapauksissa päättelee (muun rikoksen kuin edellä mainittujen rikosten) uhrilta saamiensa tietojen perusteella, että uhri tarvitsee kiireellistä lisätukea ja suojelua, se voi uhrin suostumuksella pyytää apua poliisin asianomaiselta yksiköltä.

Myös kansalaisjärjestöt auttavat rikosten uhreja. Apua on tarjolla heti rikoksen tapahduttua, rikosoikeudellisen menettelyn aikana ja oikeudenkäynnin jälkeen eli sen jälkeen, kun lopullinen tuomio on annettu. Kansalaisjärjestöjen antama tuki ja apu määräytyy niiden toimivaltuuksien mukaan.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Kirjallinen päätös ja siihen sisältyvät ohjeet oikeussuojakeinojen käytöstä annetaan kantajalle, vastaajalle ja tämän asianajajalle, vahinkoa kärsineelle osapuolelle (jos tällä on muutoksenhakuoikeus), osapuolelle, jonka omaisuutta päätöksellä takavarikoidaan, ja oikeushenkilölle, jonka rikoksella saama hyöty takavarikoidaan.

Vahinkoa kärsineelle osapuolelle, jolla ei ole muutoksenhakuoikeutta, päätös annetaan tiedoksi laissa edellytetyllä tavalla. Hänelle kerrotaan myös oikeudesta pyytää aiemman tilanteen palauttamista. Lopullinen päätös annetaan vahinkoa kärsineelle osapuolelle tiedoksi tämän pyynnöstä.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhrilla on rikosprosessilain nojalla oikeus saada poliisilta viipymättä tieto rikoksentekijän tutkintavankeuden tai vankeuden päättymisestä lukuun ottamatta tapauksia, joissa tiedon luovuttaminen saattaisi asettaa rikoksentekijän vaaraan. Uhrille ilmoitetaan myös toimenpiteistä hänen suojelemisekseen, jos sellaisia on määrätty.

Vankilat eivät ilmoita karanneista vangeista uhrien ja todistajien tukiyksikölle, ainoastaan poliisille. Asiaa koskevaa lakia ollaan kuitenkin muuttamassa.

Uhrilla on oikeus saada pyynnöstä tieto rikoksentekijän karkaamisesta tai vankilasta vapautumisesta sekä toimenpiteistä, joita on toteutettu uhrin turvallisuuden takaamiseksi.

Rikoksentekijän vapautumisesta (joko ehdonalaiseen tai siksi, että tuomio on suoritettu) ilmoitetaan vakavien rikosten eli henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaali-, väkivalta- ja sotarikosten uhreille.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Väkivaltarikoksen uhrin mahdollinen lausunto ja muut häntä koskevat merkitykselliset tiedot otetaan huomioon harkittaessa rikoksentekijän päästämistä viikonlopun viettoon vankilan ulkopuolelle. Uhrin lausunto liitetään ehdonalaisuutta koskevaan asiakirja-aineistoon. Voimassa olevien sääntöjen mukaan uhri ei voi kuitenkaan osallistua ehdonalaiseen pääsyä koskevan päätöksen tekemiseen ja/tai hakea siihen muutosta.

Päivitetty viimeksi: 08/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Erityismääräysten nojalla sellaisen rikoksen uhrilla, josta voidaan määrätä vähintään viiden vuoden vankeusrangaistus, on oikeus asiantuntija-apuun valtion kustannuksella, mikäli rikos on aiheuttanut uhrille vakavia psykofyysisiä vammoja tai muuta vakavaa vahinkoa. Apua annetaan ennen rikosoikeudenkäynnissä todistamista tai vahingonkorvauskanteen nostamista.

Vahingonkorvauskanteen voi rikosoikeudellisessa menettelyssä nostaa henkilö, jolla on valtuudet nostaa siviilioikeudellisia kanteita.

Jos rikoksen uhri nostaa kanteen, hänen on ilmoitettava, onko hän saanut korvausta tai nostanut vahingonkorvauskanteen.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Kun vahingonkorvausasiassa on annettu lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen päätös, vahinkoa kärsinyt osapuoli voi pyytää päätöksen ensimmäisessä oikeusasteessa antaneelta tuomioistuimelta siitä jäljennöksen, josta käy ilmi sen täytäntöönpanokelpoisuus.

Jos päätöksessä ei vahvisteta määräaikaa siinä asetetun velvoitteen vapaaehtoiselle noudattamiselle, velvoite on täytettävä 15 päivän kuluessa siitä, kun päätöksestä on tullut lopullinen. Määräajan umpeuduttua velvoitteesta tulee täytäntöönpanokelpoinen.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Tahallisen rikoksen uhri voi erityissäädöksen nojalla saada korvausta valtion talousarviosta. Jos uhri on jo saanut korvausta vahingonkorvauskanteen seurauksena, valtion maksaman korvauksen määrä riippuu myönnetyn vahingonkorvauksen määrästä. Valtion talousarviosta jo myönnetyllä korvauksella ei ole vaikutusta vahingonkorvauksesta annettavaan tuomioistuimen päätökseen.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Kroatiassa 1. heinäkuuta 2013 lukien tahallisen rikoksen uhriksi joutuneella on oikeus korvaukseen seuraavin ehdoin:

  • uhri on Kroatian tai jonkin muun EU:n jäsenvaltion kansalainen,
  • uhri on saanut vakavan ruumiinvamman tai hänen terveydentilansa on vakavasti heikentynyt rikoksen seurauksena,
  • rikoksesta on ilmoitettu taikka poliisi tai syyttäjä on kirjannut rikoksen kuuden kuukauden kuluessa sen tekopäivästä, riippumatta siitä, onko tekijä tiedossa vai ei,
  • uhri on hakenut korvausta virallisella lomakkeella ja liittänyt siihen vaaditut asiakirjat (lomakkeen saa miltä tahansa poliisiasemalta, syyttäjänvirastosta tai kunnallisesta tai maakunnallisesta tuomioistuimesta taikka vaihtoehtoisesti verkosta oikeusministeriön, sisäministeriön, syyttäjänviraston tai kunnallisen tai maakunnallisen tuomioistuimen omilta sivuilta).

Uhrilla on oikeus saada korvausta

  • sairaanhoitokuluista kansallisten enimmäismäärien mukaisesti (ainoastaan siinä tapauksessa, että uhri ei voi saada korvausta kansallisesta sairausvakuutuksesta),
  • ansiotulon menetyksestä enintään 35 000 kunaa.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Uhrille voidaan myöntää korvausta riippumatta siitä, onko tekijä tiedossa tai onko rikosoikeudellista menettelyä pantu vireille.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Etumaksumahdollisuutta ei ole.

Päivitetty viimeksi: 08/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Mihin/Kehen voin ottaa yhteyttä saadakseni tukea ja apua?

Uhrien hätäpuhelin

Rikoksen uhreille tarkoitettu valtakunnallinen puhelinpalvelu (116 006) tarjoaa henkistä tukea, käytännön neuvoja sekä tietoa uhrin oikeuksista ja tahoista, joilta saa lisää tietoa ja apua.

Palvelu on maksuton.

Apua on tarjolla kroaatiksi ja englanniksi arkisin klo 8–20.

Rikoksen uhrien valtakunnallinen hätäpuhelin (116 006) on yleisluonteinen tukipalvelu.

Lisätietoja osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://pzs.hr/

Myös eräät kansalaisjärjestöt tarjoavat apua tietynlaisten rikosten uhreille, myös lapsille, muun muassa puhelimitse. Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriön verkkosivuilla on lisätietoa ja luettelo tällaisista järjestöistä maakunnittain sekä tietoa kansalaisjärjestöistä, jotka ovat rikoksen uhrien ja todistajien tuki- ja yhteistyöverkoston (Mreža podrške i suradnje za žrtve i svjedoke kaznenih djela) jäseniä.

Luettelo Kroatiassa toimivista psykososiaalista ja juridista apua tarjoavista tahoista

116 006

Rikoksen uhrien valtakunnallinen hätäpuhelin

Arkisin klo 8–20

116 000

Valtakunnallinen hätäpuhelin kadonneista lapsista ilmoittamista varten

Keskus kadonneita ja hyväksikäytettyjä lapsia varten (Centar za nestalu i zlostavljanu djecu)

24/7

116 111

Lasten tukipuhelin

Arkisin klo 9–20

0800 0800

Vanhempien tukipuhelin

Arkisin klo 9–20

0800 77 99

Ihmiskaupan vastainen puhelinpalvelu

Päivittäin klo 10–18

0800 55 44

Neuvontapalvelu väkivallan uhreiksi joutuneille naisille

Naisten turvakoti Zagrebissa

Arkisin klo 11–17

0800 655 222

Hätäpuhelin väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja lapsille

Naisten tukipuhelin

24/7

0800 200 144

Maksuton oikeusapu perheväkivallan uhreille (B.a.B.e.)

Arkisin klo 9–15

01 611 94 44

Keskus seksuaalisen väkivallan uhreille

Seksuaalioikeuksien keskus (”Naisten huone”)

Arkisin klo 10–17

01 482 88 88

Psykologinen tuki

Tukikeskus TESA

Arkisin klo 10–22

01 483 38 88

Sininen linja (Plavi telefon)

Arkisin klo 9–21

01 4811 320

Maksuton oikeusapu

Oikeusklinikka Zagrebin oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Arkisin klo 10–12, ke ja to myös 17–19

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Kyllä.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Uhrien ja todistajien tukiyksiköt tarjoavat

  1. henkistä tukea
  2. tietoa oikeuksista
  3. teknistä ja käytännön tietoa uhreille, todistajille ja heidän perheenjäsenilleen
  4. tietoa uhrien ja todistajien auttamiseen erikoistuneista yksiköistä ja kansalaisjärjestöistä.

Uhrien ja todistajien tukiyksiköt maakunnallisissa tuomioistuimissa:

UHRIEN JA TODISTAJIEN TUKIYKSIKÖT

Osijek

Osoite:

Europska avenija 7, 31 000 Osijek

Puhelin:

031/228 500

Sähköposti:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanpodrska-svjedocima@zsos.pravosudje.hr

Rijeka

Osoite:

Žrtava fašizma 7, 51000 Rijeka

Puhelin:

051/355 645

Sähköposti:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanpodrska-svjedocima-ri@pravosudje.hr

Sisak

Osoite:

Trg Ljudevita Posavskog 5, 44000 Sisak

Puhelin:

044/524 419

Sähköposti:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanpodrska-svjedocima-sk@zssk.pravosudje.hr

Split

Osoite:

Gundulićeva 29a, 21000 Split

Puhelin:

021/387 543

Sähköposti:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanpodrska-svjedocima-st@pravosudje.hr

Vukovar

Osoite:

Županijska 33, 32000 Vukovar

Puhelin:

032/452 529

Sähköposti:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanpodrska-svjedocima-vu@pravosudje.hr

Zadar

Osoite:

Borelli 9, 23 000 Zadar

Puhelin:

023/203 640

Sähköposti:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanpodrska-svjedocima@pravosudje.hr

Zagreb

Osoite:

Trg N.Š. Zrinskog 5, 10 000 Zagreb

Puhelin:

01/4801 062


Oikeusministeriön alainen uhrien ja todistajien tukipalvelu (Služba za podršku žrtvama i svjedocima)

  • tarjoaa tukijärjestelmän uhreille ja todistajille
  • koordinoi uhrien ja todistajien tukiyksikköjen toimintaa tuomioistuimissa
  • tiedottaa uhreille, vahinkoa kärsineille osapuolille tai heidän perheenjäsenilleen rikoksentekijän vankilasta vapautumisesta (joko ehdonalaiseen tai siksi, että tuomio on suoritettu)
  • antaa kansainvälisen oikeusavun puitteissa tietoa oikeuksista ja henkistä tukea ulkomaisille uhreille ja todistajille, jotka on kutsuttu todistamaan kroatialaiseen tuomioistuimeen, ja kroatialaisille uhreille ja todistajille, jotka on kutsuttu todistamaan ulkomaiseen tuomioistuimeen. Tukipalvelu toimittaa uhreille ja todistajille tarvittavat yhteystiedot
  • vastaanottaa rikoksen uhrien korvaushakemukset, valmistelee rikoksen uhrien korvauksia käsittelevän lautakunnan kokouksissa käsiteltävät asiat ja antaa apua rajatylittävissä tapauksissa.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Tarjolla on monenlaista tukea järjestöstä ja sen toimialasta riippuen: psykologista, henkistä, oikeudellista, lääkinnällistä ja käytännön tukea, majoituspalveluja sekä oikeudenkäynnissä avustamista.

Lisätietoja ja luettelo näistä kansalaisjärjestöistä löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriön verkkosivuilta maakunnittain.

Kroatiaan on perusteilla 12 ehdonalaisvirastoa. Niiden tehtävänä on tehdä rangaistusten suorittamisesta inhimillisempää, tehostaa rikoksentekijöiden sopeuttamista uudelleen yhteiskuntaan ja tukea uhreja, vahinkoa kärsineitä osapuolia sekä uhrien ja rikoksentekijöiden perheenjäseniä.

Ehdonalaisvirasto osallistuu vankilasta vapautuvan rikoksentekijän yhteiskuntaan sopeuttamisen valmisteluun. Siihen kuuluu asunnon järjestäminen, työnhaussa avustaminen, uhrin, vahinkoa kärsineen osapuolen ja uhrin perheenjäsenten valmentaminen rikoksentekijän vapautumiseen sekä psykososiaalisen avun järjestäminen uhrille, vahinkoa kärsineelle osapuolelle sekä uhrin ja rikoksentekijän perheenjäsenille.

Ehdonalaisviraston on ilmoitettava uhrille, vahinkoa kärsineelle osapuolelle tai heidän perheenjäsenilleen viipymättä sellaisen rikoksentekijän vapautumisesta, joka on tuomittu seksuaali- tai siveysrikoksesta, henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvasta rikoksesta tai muusta väkivaltaa käyttäen tehdystä rikoksesta.

Ehdonalaisvirastojen ja oikeusministeriössä ehdonalaisasioita käsittelevän yksikön yhteystiedot löytyvät Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Rikoksen uhrit voivat ottaa yhteyttä poliisiin sähköpostitse (osoite: Linkki avautuu uuteen ikkunaanpolicija@mup.hr tai Linkki avautuu uuteen ikkunaanprevencija@mup.hr) tai puhelimitse (numero: 192 (24/7) tai +385-1-378 81 11).

Päivitetty viimeksi: 08/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Italia

Rikoksen uhri on henkilö, jonka oikeudellisesti suojeltua etua on loukattu sellaisen teon seurauksena, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on rikos. Rikoksen uhri on toisin sanoen henkilö, jota rikos on oleellisesti loukannut.

Vahingonkärsijä on henkilö, jolle aiheutuu rikoksen seurauksena vahinkoa (aineellista tai aineetonta vahinkoa, jonka arvo voidaan määritellä rahassa). Yleensä rikoksen uhri ja vahingonkärsijä ovat sama henkilö, paitsi jos kyseessä on esimerkiksi murha. Silloin surmansa saanut henkilö on uhri, kun taas hänen perheenjäsenensä ovat vahingonkärsijöitä, joilla on oikeus vaatia tuomioistuimessa korvausta.

Laki antaa rikoksen uhrille tiettyjä henkilökohtaisia oikeuksia ennen tuomioistuinkäsittelyä (oikeudenkäyntiä), sen aikana ja sen jälkeen.

Italian rikosoikeudellinen menettely alkaa esitutkinnalla. Poliisi ja syyttäjä tutkivat asiaa. Esitutkinnan jälkeen syyttäjä (pubblico ministero) päättää, asettaako hän rikoksesta epäillyn syytteeseen vai esittääkö hän esitutkintatuomarille (giudice per le indagini preliminari) asian käsittelyn lopettamista. Tietyissä rikoksissa rikosoikeudellinen menettely aloitetaan vain jos uhri tekee syyttämispyynnön poliisille tai syyttäjälle.

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin tutkii kaiken kerätyn todistusaineiston ja ratkaisee vastaajan syyllisyyden. Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuin joko tuomitsee epäillyn syylliseksi tai vapauttaa hänet, minkä jälkeen seuraa mahdollisesti muutoksenhaku ylempään oikeusasteeseen.

Uhrilla voi olla merkittävä rooli rikosoikeudenkäynnissä, ja hänellä on siten erilaisia oikeuksia. Uhri voi osallistua oikeudenkäyntiin ilman erityistä oikeudellista asemaa, tai hän voi osallistua aktiivisemmin asianomistajana.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Saatuaan ilmoituksen rikoksesta syyttäjä ja rikospoliisi ovat velvollisia kertomaan sinulle, että asianomistajana olet oikeutettu nimeämään asianajajan käyttämään oikeuksiasi ja että sinulla on oikeus Italian valtion oikeusapuun (Italian rikosprosessilain (Codice di procedura penale) 101 §).

Kun otat ensimmäistä kertaa yhteyttä syyttäjään, sinulle ilmoitetaan osaamallasi kielellä tiedot, jotka koskevat

  • rikosilmoituksen tai syyttämispyynnön jättämistä, asemaasi tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, oikeuttasi saada tietoosi oikeudenkäynnin aika ja paikka sekä syytteet ja, jos olet nostanut asianosaisena siviilikanteen, oikeuttasi saada tuomiosta ilmoitus sekä sen tiivistelmä,
  • oikeuttasi oikeudelliseen neuvontaan ja oikeusapuun, jotka maksaa Italian valtio,
  • sitä, miten voit saada tulkkauspalvelua ja oikeudenkäyntiasiakirjojen käännökset,
  • mahdollisia suojelutoimenpiteitä,
  • lainsäädännössä tunnustettuja oikeuksiasi, jos oleskelet muussa EU:n jäsenvaltiossa kuin siinä, missä rikos on tehty,
  • sitä, miten voit saada korvauksia rikosasian käsittelyn mahdollisesti aiheuttamista kuluista,
  • mahdollisuutta hakea korvausta rikoksesta aiheutuneesta vammasta tai vahingosta,
  • mahdollisuutta peruuttaa syyttämispyyntö tai aloittaa sovittelu,
  • oikeuksiasi menettelyssä, kun vastaaja hakee menettelyn lykkäystä koeajaksi tai kun sovelletaan rangaistusvastuun ulkopuolelle jättämistä rikoksen merkityksettömän luonteen vuoksi,
  • paikallisia terveydenhuoltopalveluja, majoitusmahdollisuuksia, turvakoteja ja suojapaikkoja.

(Rikosprosessilain 90 bis §.)

En asu maassa, jossa rikos tapahtui (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuteni on suojattu?

Jos et puhu etkä ymmärrä italiaa, sinulla on oikeus käyttää osaamaasi kieltä jättäessäsi rikosilmoituksen tai syyttämispyynnön syyttäjälle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (tribunale). Sinulla on myös oikeus saada pyynnöstä vahvistus rikosilmoituksesi tai syyttämispyyntösi vastaanottamisesta osaamallasi kielellä (rikosprosessilain täytäntöönpano-ohjeiden (Disposizioni di Attuazione del Codice di Procedura Penale eli disp.att.) 107 ter §).

Jos oleskelet tai asut Italiassa, syyttäjä lähettää muissa Euroopan unionin jäsenmaissa tehtyjä rikoksia koskevat rikosilmoitukset tai syyttämispyynnöt muutoksenhakutuomioistuimen (Corte di appello) yleiselle syyttäjälle, jotta tämä voi toimittaa ne toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle (Rikosprosessilain täytäntöönpano-ohjeiden 108 ter §).

Ks. myös:

Mitä tietoja minulle annetaan, jos ilmoitan rikoksesta?

Kun otat ensimmäistä kertaa yhteyttä syyttäjään, sinulle ilmoitetaan osaamallasi kielellä tiedot, jotka koskevat

  • oikeuttasi saada tietoa menettelyn tilasta sekä kirjauksista viralliseen rikosilmoitusrekisteriin,
  • oikeuttasi saada ilmoitus asian käsittelyn lopettamista koskevasta pyynnöstä,
  • sitä, miten mahdolliseen oikeuksiesi rikkomiseen voidaan hakea muutosta,
  • viranomaisia, joilta voit saada asiaa koskevia tietoja,
  • sitä, miten voit saada korvauksia rikosasian käsittelyn mahdollisesti aiheuttamista kuluista.

Henkilöön kohdistuvaa väkivaltarikosta koskevassa menettelyssä sinulla on pyynnöstäsi oikeus saada välittömästi rikospoliisilta tieto syytetyn vapauttamista koskevista valmisteluista tai säilöönottopäätöksen raukeamisesta. Sinulle ilmoitetaan myös välittömästi, jos syytetty pakenee tutkintavankeudesta tai vankilasta ja jos tämä tarkoituksellisesti jättää noudattamatta vangitsemismääräystä, ellei tästä aiheudu rikoksentekijälle tosiasiallista vaaraa (rikosprosessilain 90 ter §).

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Syyttäjä nimeää kääntäjän, kun asiakirja on käännettävä vieraalle kielelle tai murteelle, jota ei ole helppoa ymmärtää, tai tulkin, jos haluat antaa tai sinun on annettava lausunto etkä puhu italiaa. Lausunnon voi antaa myös kirjallisesti, jolloin se sisällytetään rikosilmoitukseen kääntäjän toimittaman käännöksen kanssa.

Viranomainen nimeää tarvittaessa omasta aloitteestaan tulkin, jos et puhu etkä ymmärrä italiaa ja sinua on kuultava todistajana tai jos haluat osallistua käsittelyyn ja olet pyytänyt tulkkausta.

Tulkin apua voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää myös etäviestintätekniikan avulla, edellyttäen että tulkin fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä, jotta voit asianmukaisesti käyttää oikeuksiasi tai ymmärtää menettelyä.

Jos et puhu etkä ymmärrä italiaa, sinulla on oikeus saada maksutta käännökset asiakirjoista tai niiden osista, jotka sisältävät oikeuksiesi käyttämiseen liittyvää tietoa. Käännökset voidaan antaa suullisesti tai tiivistelmänä, jos syyttäjä katsoo, että se ei vaaranna oikeuksiasi (rikosprosessilain 143 bis §).

Jos et puhu etkä ymmärrä italiaa, sinulla on oikeus käyttää osaamaasi kieltä jättäessäsi rikosilmoituksen tai syyttämispyynnön syyttäjälleensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Sinulla on myös oikeus saada pyynnöstä vahvistus rikosilmoituksesi tai syyttämispyyntösi vastaanottamisesta osaamallasi kielellä (rikosprosessilain täytäntöönpano-ohjeiden 107 ter §).

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän ja tulen ymmärretyksi (jos olen lapsi tai jos olen vammainen)?

Syyttäjä nimeää kääntäjän, kun asiakirja on käännettävä vieraalle kielelle tai murteelle, jota ei ole helppoa ymmärtää, tai tulkin, jos haluat antaa tai sinun on annettava lausunto etkä puhu italiaa.

Jos olet alaikäinen, tuomari voi myös omasta aloitteestaan tilata asiantuntijalausunnon, jos iästäsi on epäselvyyttä (epäselvissä tapauksissa sinun oletetaan menettelyohjeita sovellettaessa olevan alaikäinen). Samassa asiantuntijalausunnossa voidaan myös määritellä, oletko vammainen.

Rikosprosessilain 351 §:n 1 ter momentti.

Jos rikospoliisi edellyttää Italian rikosprosessilain 572, 600, 600 bis, 600 ter, 600 quater, 600 quater 1, 600 quinquies, 601, 602, 609 bis, 609 quater, 609 quinquies, 609 octies, 609 undecies ja 612 bis §:n soveltamisalaan kuuluvia rikoksia koskevissa menettelyissä alaikäisiltä todistamista, sen on pyydettävä avuksi syyttäjän nimittämä ammattitaitoinen psykologi tai lastenpsykiatri. Näin on myös, kun todistamista edellytetään erityisen haavoittuvassa tilassa olevilta aikuisilta. Kun todistamista edellytetään, erityisen haavoittuville henkilöille taataan aina, että henkilö ei joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä häntä pyydetä todistamaan uudestaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi tutkinnan kannalta.

Rikosprosessilain 362 §:n 1 bis momentti.

Rikosprosessilain 351 §:n (1 bis momentin) mukaan syyttäjän on kerätessään näyttöä alaikäisiltä pyydettävä avuksi psykologian tai lastenpsykiatrian asiantuntija. Näin on myös, kun todistusta edellytetään erityisen haavoittuvassa tilassa olevilta aikuisilta. Joka tapauksessa erityisen haavoittuville henkilöille taataan, että kun todistamista edellytetään, henkilö ei joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä häntä pyydetä toistuvasti todistamaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi tutkinnan kannalta.

Rikosprosessilain 498 §:n 4–4 quater momentti.

4. Alaikäisten todistuksen, myös osapuolten kysymykset ja väitteet, kuulee tuomioistuimen tuomari. Todistusta kuullessaan tuomari voi pyytää alaikäisen perheenjäsenen tai pätevän lastenpsykologin apua. Jos tuomari osapuolia kuultuaan katsoo, että alaikäiselle voidaan esittää suoria kysymyksiä, hän määrää todistamisen tapahtuvan aiemmissa kohdissa kuvatulla tavalla. Tähän määräykseen voidaan hakea muutosta kuulemisen aikana.

4 bis Jos osapuoli sitä pyytää tai jos tuomari katsoo tarpeelliseksi, sovelletaan 398 §:n 5 bis momentissa kuvattua menettelyä.

4 ter Italian rikoslain 572, 600, 600 bis, 600 ter, 600 quater, 600 quinquies, 601, 602, 609 bis, 609 ter, 609 quater, 609 octies ja 612 bis §:n soveltamisalaan kuuluvia rikoksia koskevissa menettelyissä rikosten uhreja, jotka ovat joko alaikäisiä tai mielenterveysongelmista kärsiviä aikuisia, kuullaan heidän tai heidän oikeusavustajansa pyynnöstä käyttäen peililasia tai sisäpuhelinjärjestelmää.

4 c Tämän vaikuttamatta edellisessä kohdissa esitettyyn tuomari voi uhrin tai tämän oikeusavustajan pyynnöstä määrätä suojelutoimenpiteitä, jos rikoksen uhri, jota on kuultava, on erityisen haavoittuvassa tilassa.

Rikosprosessilain 398 §:n 5 quater momentti.
Jos rikoksen uhri, jota on kuultava, on erityisen haavoittuvassa tilassa, sovelletaan 498 §:n 4 quater momenttia, tämän vaikuttamatta 5 ter momenttiin.

Uhrien tukipalvelut

Kuka tukee uhreja?

Rikoksen uhreja tukevat alueen terveydenhuoltopalvelut, asumispalveluja tarjoavat laitokset, turvakodit, suojapaikat ja muut paikallisten ja alueellisten järjestöjen hallinnoimat palvelut. Tavallisesti monilla alueilla on verkostoja, joihin kuuluu paikallisia järjestöjä, syyttäjiä, piirituomioistuimia ja terveydenhuoltopalveluja, jotka tarjoavat kaikenlaisten rikosten uhreille maksutonta tukea.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Kyllä. Varsinkin jos olet tietyntyyppisten rikosten (esimerkiksi ihmiskaupan, perheväkivallan, seksuaalisen väkivallan) uhri, pitkään alalla toimineet lainvalvontaviranomaisiin yhteydessä olevat järjestöt tarjoavat sinulle tietoa saatavillasi olevista turvakodeista tai asumispalveluista.

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Jos olet erityisen haavoittuvassa tilanteessa ja edellytetään todistamista, sinulle taataan, että et joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä sinua pyydetä todistamaan uudestaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi tutkinnan kannalta.

Lisäksi lain tasoisessa asetuksessa 196, annettu 30. kesäkuuta 2003, (henkilötietolaki) on erityisiä sääntöjä oikeudellisten tietojen käsittelystä. Niiden tarkoituksena on suojella tietojen luottamuksellisuutta ja tietoturvaa. Tämän lisäksi katsotaan, että silloin, kun olet rikoksen uhrina rikosoikeudellisen menettelyn asianomistaja, sinun edellytetään todistavan oikeudenkäynnissä. Lainsäädännössä esitetään säännöt siitä, miten tämä tapahtuu. Tavoitteena on, ettei sinun tarvitse esittää todistustasi useaan kertaan (valmisteluistunnossa – incidente probatorio). Säännöillä suojellaan sinua uhrina myös siten, ettei sinun tarvitse olla tekemisissä tutkinnan kohteena olevan osapuolen / syytetyn kanssa. Jos olet alle 18-vuotias, kuvaasi tai nimeäsi ei saa julkaista lehdissä. Nimenjulkaisemiskieltoa sovelletaan myös yli 18-vuotiaisiin. Järjestelmän tavoitteena on estää henkilötietojesi ja sellaisten tietojen leviäminen, joista sinut olisi mahdollista tunnistaa.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Uhrien tukipalvelujen saaminen ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä.

Henkilökohtainen suojelu, jos olen vaarassa

Minkälaista suojelua voin saada?

Tietyissä olosuhteissa, joista säädetään lainsäädännössä (rikosprosessilain 273 ja 274 §) ja joita voivat olla muun muassa rikoksen uhrin mahdollinen vaarassa olo (erityisesti vaara, joka seuraa siitä, että rikoksen tekijä jatkaa lainvastaista käyttäytymistään), oikeusviranomaiset voivat määrätä rikoksentekijään sovellettavia valvontatoimenpiteitä. Hänet voidaan esimerkiksi viedä välittömästi pois yhteisestä kodistanne, häntä voidaan kieltää menemästä paikkoihin, joissa sinä käyt säännöllisesti, tai häntä voidaan kieltää asumasta tietyissä paikoissa. Hänet voidaan myös määrätä kotiarestiin tai tutkintavankeuteen.

Sinulla on oikeus saada tietoosi rikoksentekijälle määrättyjä valvontatoimenpiteitä koskevat peruuttamis- tai muutoksenhakupyynnöt. Sinulla on myös oikeus saada tietoosi puolustuksen esittämät vastineet sekä esittää oma kantasi (rikosprosessilain 299 §). Sinulla on myös oikeus saada tietoosi tuomioistuimen epäillylle määrättyjä valvontatoimenpiteitä koskevat muutos-, peruuttamis- ja muutoksenhakupäätökset.

Varsinkin jos olet erityisen haavoittuvassa tilassa, alaikäinen tai tietyntyyppisten rikosten uhri, myös muita menettelyä koskevia varotoimenpiteitä voidaan määrätä. Niitä ovat erityisesti seuraavat:

  • jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa ja sinulta edellytetään todistamista, sinulle taataan, että et joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä sinua pyydetä todistamaan uudestaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi;
  • jos olet alaikäinen, ja rikospoliisi edellyttää sinulta todistamista, sen on pyydettävä avuksi syyttäjän nimittämä ammattitaitoinen psykologi tai lastenpsykiatri (rikosprosessilain 351 § (1 ter));
  • jos olet alaikäinen, ja syyttäjä edellyttää sinulta todistamista, sen on pyydettävä avuksi ammattitaitoinen psykologi tai lastenpsykiatri. Jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa ja sinulta edellytetään todistamista, sinulle taataan, että et joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä sinua pyydetä todistamaan uudestaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi tutkinnan kannalta (rikosprosessilain 362 § (1 bis));
  • Alaikäisen todistuksen kuulee tuomari, joka voi pyytää alaikäisen perheenjäsenen tai pätevän lastenpsykologin apua. (Rikosprosessilain 498 §);
  • Jos jokin osapuolista sitä vaatii tai jos tuomari katsoo sen tarpeelliseksi ja osapuoli, jonka on todistettava, on alaikäinen, tuomioistuin voi määrätä valmisteluistunnon paikasta, ajankohdasta ja erityisestä menettelystä, kun tämä on tarpeen asianomaisten henkilöiden suojelemiseksi. Istunto voidaan käydä myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ulkopuolella, ja tuomioistuin voi hyödyntää erityisiä tiloja tai, jos tällaisia ei ole saatavilla, todistuksen antavan henkilön kotia;
  • todistajanlausunnot on tallennettava kokonaisuudessaan äänitteenä tai videona. Jos saatavilla ei ole tallennuslaitteita tai teknistä henkilöstöä, on toimitettava asiantuntijalausunnot tai kuultava teknistä neuvonantajaa.
  • Väkivaltarikosten tapauksessa alaikäisiä tai mielenterveysongelmista kärsiviä uhreja kuullaan uhrin tai tämän oikeusavustajan pyynnöstä käyttäen peililasia tai sisäpuhelinta.

Kuka voi suojella minua?

(Ks. edellä.)

Arvioiko joku tilanteeni sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Jos erityinen suojelutarve ilmenee, laki edellyttää, että rikoksen uhrille toteutetaan yksilöllinen arviointi sen määrittelemiseksi, olisiko tälle hyötyä ja missä määrin erityistoimenpiteistä menettelyn aikana. Alaikäisiin ja/tai erityisen haavoittuviin kiinnitetään erityistä huomiota. Tuomarin tehtävänä on määritellä, toteutetaanko osaltasi suojelutoimenpiteitä rikosoikeudellisen menettelyn aikana. Tutkinnan aikana sinua on kuultava soveltuvissa tiloissa, ja kuulemisen toteuttavat pätevät ammattilaiset. Jos uhreihin kuuluu alaikäisiä, nuorisotuomioistuinta on pyydettävä arvioimaan tilanne ja suojelutoimenpiteet. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi määrätä rikoksen tekijälle vapauden rajoituksia (tutkintavankeus, kielto mennä paikkoihin, joissa käyt säännöllisesti, poistaminen yhteisestä kodistanne) suojellakseen sinua uusilta rikoksilta. Tällaisten toimenpiteiden toteuttamisesta on kerrottava sinulle (rikosprosessilain 282 quater §). Voit myös pyytää tuomarilta, että tämä määrätessään rikoksentekijän poistumaan yhteisestä kodistanne tai sen jälkeen määrää rikoksentekijän myös maksamaan elatusapua (rikosprosessilain 282 bis §). Alueellisella poliisilaitoksella (Questura) on viranomainen, jolla on vastaavat valtuudet.

Arvioiko joku tilanteeni sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Väkivaltarikosten alaikäisillä tai erittäin haavoittuvassa asemassa olevilla uhreilla on oikeus suojatoimenpiteisiin todistaessaan. Erityisesti voidaan toteuttaa järjestelyjä, joilla estetään uhria joutumasta tekemisiin rikoksentekijän kanssa tutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana. Lisäksi, jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa, on mahdollista tallentaa lausuntosi audiovisuaalisesti, vaikka se ei olisi ehdottoman välttämätöntä.

Ohjeet siirrosta toiseen tuomioistuimeen
(rikosprosessilain 413 §): Tutkinnan kohteena olevan henkilön tai rikoksen uhrin hakemus

  1. Tutkinnan kohteena oleva henkilö tai rikoksen uhri voi 412 §:n 1 momentin nojalla hakea ylemmän oikeusasteen syyttäjältä (procuratore generale) määräystä, jolla se siirtää asian käsittelyn itselleen (jos syyttäjä ei nosta asiassa syytettä tai ei pyydä asian päättämistä laissa määrätyssä määräajassa tai tuomarin jatkamassa määräajassa).
  2. Jos käsittelyn siirtämistä koskeva määräys annetaan, ylemmän oikeusasteen syyttäjä toteuttaa tarvittavanesitutkinnan ja toteuttaa mahdolliset toimenpiteet 30 päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen jättämisestä.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Uhrin voidaan katsoa olevan erityisen haavoittuvassa asemassa ikänsä ja henkisen tai fyysisen vajavaisuutensa perusteella ja lisäksi rikostyypin ja asiaa koskevien menettelyjen ja olosuhteiden vuoksi. Haavoittuvuuden arvioinnissa otetaan huomioon, onko kyseessä henkilöön kohdistuva väkivaltarikos tai rotuun perustuva viharikos, liittyykö asiaan järjestäytynyttä (myös kansainvälistä) rikollisuutta tai terrorismia tai ihmiskauppaa, onko rikos seurausta syrjinnästä ja onko uhri emotionaalisesti, henkisesti tai taloudellisesti riippuvainen rikoksentekijästä (rikosprosessilain 90 quater §).

Jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa, lausuntosi voidaan tallentaa audiovisuaalisesti vaikka se ei olisi ehdottoman välttämätöntä.

TODISTELUUN LIITTYVÄT VAATIMUKSET ERITYISTAPAUKSISSA – Jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa ja sinua vaaditaan todistamaan tapauksessa, joka koskee perheenjäsenen tai kumppanin tekemää pahoinpitelyä, orjuuteen alistamista tai orjuudessa pitämistä, lapsiprostituutiota, lapsipornoa, virtuaalipornoa, lapsiprostituutioon liittyvää matkailua, ihmiskauppaa, orjan ostamista ja myymistä, seksuaalista väkivaltaa, törkeitä rikoksia, seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa, joukkoraiskauksia, lapsen houkuttelua tai vainoamista, , ja olet jo antanut lausunnon valmisteluistunnossa tai sinua on kuulusteltu ristiin sen henkilön kanssa, jota vastaan lausuntojasi käytetään, tai jos lausuntosi on rekisteröity kirjallisina, sinua pyydetään todistamaan ainoastaan sellaisten tosiseikkojen ja olosuhteiden osalta, joita aiemmat lausuntosi eivät koske, tai jos tuomari tai joku osapuolista katsoo, että se on erityisten vaatimusten perusteella tarpeen.

TODISTAMINEN – Jos rikospoliisi vaatii erityisen haavoittuvassa asemassa olevia uhrejatodistamaan, sen on pyydettävä – myös yli 18-vuotiaiden tapauksessa – avuksi syyttäjän nimittämä ammattitaitoinen psykologi tai lastenpsykiatri. Erityisen haavoittuville henkilöille taataan, että kun todistamista edellytetään, henkilö ei joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä häntä pyydetä todistamaan uudestaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi tutkinnan kannalta (351 §:n 1 ter momentti).

NÄYTÖN KERÄÄMINEN – Jos syyttäjä vaatii erityisen haavoittuvassa asemassa oleva uhria todistamaan, sen on – myös yli 18-vuotiaiden tapauksessa – pyydettävä avuksi ammattitaitoinen psykologi tai lastenpsykiatri. Erityisen haavoittuville henkilöille taataan, että kun todistamista edellytetään, henkilö ei joudu tekemisiin tutkinnan kohteena olevan henkilön kanssa eikä häntä pyydetä todistamaan uudestaan, ellei tämä osoittaudu aivan välttämättömäksi tutkinnan kannalta (362 §:n 1 bis momentti).

TODISTAJIEN KUULEMINEN: Sinua kuulee todistajana tuomioistuimen tuomari, joka esittää sinulle kysymyksiä ja osapuolten vastakanteet. Todistamista kuullessaan tuomari voi pyytää perheenjäsenen tai pätevän lastenpsykologin apua. Jos tuomari osapuolia kuultuaan katsoo, että sinulle voidaan esittää suoria kysymyksiä, hän määrää todistamisen tapahtuvan aiemmissa kohdissa kuvatulla tavalla. Tähän määräykseen voidaan hakea muutosta kuulemisen aikana (rikosprosessilain 498 §).

Jos osapuoli sitä pyytää tai jos tuomari katsoo tarpeelliseksi, sovelletaan 398 §:n 5 bis momentissa kuvattua menettelyä (oikeudenkäyntiä edeltävä kuuleminen, ks. jäljempänä).

OIKEUDENKÄYNTIÄ EDELTÄVÄ KUULEMINEN – (398 §:n 5 bis momentti) Jos osapuoli sitä pyytää tai jos tuomioistuimen tuomari katsoo sen tarpeelliseksi, sovelletaan seuraavia menettelyjä: jos todistamista edellytetään erityisen haavoittuvassa asemassa olevalta henkilöltä tapauksissa, jotka koskevat perheenjäsenen tai kumppanin tekemää pahoinpitelyä, orjuuteen alistamista tai orjuudessa pitämistä, lapsiprostituutiota, lapsipornoa, virtuaalipornoa, lapsiprostituutioon liittyvää matkailua, ihmiskauppaa, orjan ostamista ja myymistä, seksuaalista väkivaltaa, törkeitä rikoksia, seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa, joukkoraiskauksia, lapsen houkuttelua tai vainoamista, tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntiä edeltävän kuulemisen paikasta, ajankohdasta ja erityisestä menettelystä, kun tämä on tarpeen asianomaisten henkilöiden suojelemiseksi. Kuuleminen voidaan toteuttaa myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ulkopuolella, ja tuomioistuin voi hyödyntää erityisiä tiloja tai, jos tällaisia ei ole saatavilla, todistuksen antavan henkilön kotia. Todistajanlausunnot on tallennettava kokonaisuudessaan äänitteenä tai videona. Jos saatavilla ei ole tallennuslaitteita tai teknistä henkilöstöä, on toimitettava asiantuntijalausunnot tai kuultava teknistä neuvonantajaa. Kuulemisesta laaditaan myös kirjallinen pöytäkirja yhteenvedon muodossa. Kirjallinen kopio tallenteesta on saatavilla vain osapuolten pyynnöstä.

Jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa ja sinua on kuultava, tuomari määrää pyynnöstäsi tai oikeusavustajasi pyynnöstä toteutettavaksi suojatoimenpiteitä (rikosprosessilain 498 §:n 4 quater momentti).

Edellä mainittuja rikoksia koskevissa menettelyissä syyttäjä voi pyytää, myös sinun tai tutkinnan kohteena olevan henkilön pyynnöstä, että todistat valmisteluistunnossa, myös tapauksissa joissa tätä ei edellytetä. Jos olet erityisen haavoittuvassa asemassa, syyttäjä voi pyytää, myös pyynnöstäsi tai tutkinnan kohteena olevan henkilön pyynnöstä, että todistat valmisteluistunnossa (rikosprosessilain 392 §).

Näytön kerääminen, joka edellyttää erityisen haavoittuvassa asemassa olevan uhrin osallistumista, voidaan toteuttaa luottamuksellisessa valmisteluistunnossa, muun muassasiksi, että et kärsisi lisähaittaa joutuessasi jatkuvasti osallistumaan oikeusprosessiin.

OIKEUSAPU – Jos olet uhrina rikoksessa, joka koskee perheenjäsenen tai kumppanin tekemää pahoinpitelyä, naisten sukuelinten silpomista, seksuaalista väkivaltaa, seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa, joukkoraiskausta tai vainoamista, sinulla on aina oikeus maksuttomaan oikeusapuun, vaikka tulosi ylittäisivätkin tälle laissa vahvistetun rajan. Jos olet alaikäinen, samaa sovelletaan myös, jos olet uhrina rikoksessa, joka koskee palvelukseen tai orjuuteen alistamista tai palveluksessa tai orjuudessa pitämistä, lapsiprostituutiota, lapsipornoa, lapsiprostituutioon liittyvää matkailua, ihmiskauppaa, orjan ostamista tai myymistä tai alaikäisen lahjontaa.

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

(Ks. edellä.)

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos rikoksen uhri on menehtynyt, hänelle lain mukaan kuuluvia oikeuksia käyttävät lähimmät perheenjäsenet.

(Rikosprosessilain 90 §:n 3 momentti).

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

(Ks. edellä.)

Onko minulla mahdollisuus tehdä sovinto rikoksentekijän kanssa? Millä edellytyksin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Rikossovittelu perustuu lain tasoiseen asetukseen 274/2000. Asetuksen mukaan uhri voi nostaa rikoksen tekijää vastaan suoran kanteen ja vaatia korvausta loukatuista eduistaan. Tämä koskee ainoastaan asianomistajarikoksia, joissa voit esittää syyttämispyynnön (vähemmän vakavat rikokset).

Rikossovittelun käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi tarvitaan osapuolten suostumus, jotta voidaan päästä tyydyttävään sopimukseen. Rauhantuomari pyrkii sovittelemaan osapuolien välillä mahdollisuuksien mukaan koko menettelyn ajan. Sovittelumenettelyä sovelletaan rikkomuksiin, joita luonteensa vuoksi käsitellään rauhantuomarin edessä. Niitä ovat esimerkiksi kunnianloukkaus, herjaus, päällekarkaus, pahoinpitely, vähäiset ruumiinvammat ja vandalismi.

Lisäksi rikosoikeudellisen menettelyn osapuolet tai näiden oikeusavustajat voivat hakea laintasoisen asetuksen 274/2000 35 §:n nojalla suoraan sovittelijanvirastosta rauhantuomarin edessä käsiteltävien rikosoikeudellisten menettelyjen vaihtoehtoista toteuttamista tai hakea ratkaisua, jonka mukaan rikoksentekijä on sovittanut rikoksen hyvittämällä uhria.

Sellaisissa rikoksissa, joissa uhri voi esittää syyttämispyynnön, sinulla on oikeus esittää haastehakemus, jolla rikoksentekijäksi epäilty velvoitetaan tulemaan rauhantuomarin eteen. Asianomistajana sinun (tai oikeudellisen edustajasi) ja oikeusavustajasi on allekirjoitettava hakemus. Oikeusavustajasi todistaa allekirjoituksesi oikeaksi. Jos olet alle 14-vuotias, sinulla on mielenterveydellisiä ongelmia tai olet vajaavaltainen, vanhempasi, holhoojasi tai edunvalvojasi on allekirjoitettava hakemus. Hakemuksen jättämisellä on sama vaikutus kuin syyttämispyynnön esittämisellä (21 §).

Hakemuksen jättäminen: hakemus on toimitettava etukäteen syyttäjän sihteeristöön. Sen jälkeen hakijan on toimitettava se ja todistus sen jättämisestä edellä mainittuun sihteeristöön paikallisen rauhantuomarin kirjaajalle kolmen kuukauden kuluessa rikosilmoituksesta. Jos olet jo jättänyt samaa tapahtumaa koskevan syyttämispyynnön, sinun on mainittava tämä hakemuksessa, liitettävä siihen jäljennös syyttämispyynnöstä sekä toimitettava toinen jäljennös syyttäjän sihteeristöön. Tässä tapauksessa rauhantuomari tilaa alkuperäisen syyttämispyynnön (22 §).

Menettelyyn osallistuminen siviilikannetta ajavana: Jos haluat osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena, sinun on nostettava kanne hakemuksen jättämisen yhteydessä. Jos et nosta kannetta, on mahdollista, ettet voi osallistua oikeudenkäyntiin asianosaisena. Hakemukseen sisällytetty perusteltu vahingonkorvausvaatimus vastaa olennaisilta osin osallistumista menettelyyn siviilikannetta ajavana (23 §).

Hakemusta ei hyväksytä, jos

  1. se jätetään myöhässä,
  2. se esitetään muuta kuin laissa säädettyjä asioita koskevana,
  3. se ei sisällä vaadittuja tietoja tai sitä ei ole allekirjoitettu,
  4. tapauksen kuvaus tai todisteiden määrittely on riittämätöntä,
  5. ei ole näyttöä ilmoituksesta syyttäjälle.

Syyttäjän vaatimukset (25 §): Syyttäjä esittää kymmenen päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä vaatimuksensa rauhantuomarin kirjaajalle. Jos syyttäjä katsoo, että hakemusta ei voida hyväksyä tai että se on selkeästi perusteeton tai esitetty sellaisen rauhantuomarin edessä, joka ei ole alueella tuomiovaltainen, se ei hyväksy haastetta tai se nostaa syytteen, jossa se vahvistaa hakemuksessa esitetyn syytteen tai muuttaa sitä.

Määräajan päätyttyä rauhantuomari aloittaa menettelyn, vaikka syyttäjä ei olisi esittänyt vaatimuksia. Jos rauhantuomari katsoo, että hakemus on otettava käsiteltäväksi tai että se on selkeästi perusteeton ja että se kuuluu hänen tuomiovaltaansa, hän antaa määräyksen, jossa osapuolia kehotetaan saapumaan käsittelyyn 20 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Yhden asianomistajan jättämä hakemus ei estä muita asianomistajia osallistumasta menettelyyn oikeusavustajan avustamana ja samoin oikeuksin kuin ensisijainen hakija. Asianomistajat voivat yhtyä siviilikanteeseen ennen käsittelyn julistamista avatuksi. Jos asianomistajat eivät osallistu käsittelyyn, johon saapumista koskeva määräys on asianmukaisesti toimitettu heille, tämä merkitsee luopumista oikeudesta esittää syyttämispyyntö tai perua syyttämispyyntö, jos sellainen on jo esitetty.

Käsittely oikeudessa: Viimeistään seitsemän päivää ennen määrättyä oikeuskäsittelyä syyttäjän tai sinun asianomistajana on jätettävä haastehakemus rauhantuomarin kirjaajalle asianmukaisine tiedoksiantoineen.

Kun rikos on sellainen, josta voidaan jättää syyttämispyyntö, tuomari sovittelee osapuolten välillä. Sovittelun helpottamiseksi rauhantuomari voi tässä vaiheessa keskeyttää oikeudenkäynnin enintään kahdeksi kuukaudeksi. Tarvittaessa rauhantuomari voi myös hyödyntää alueen julkisten tai yksityisten sovittelutoimenpiteitä tarjoavien tahojen palveluja. Osapuolten sovittelussa esittämiä lausuntoja ei missään tapauksessa voida käyttää millään tavoin asian julkisessa käsittelyssä (29 §).

Jos sovintoon päästään, laaditaan raportti, jossa vahvistetaan syyttämispyynnön peruuttaminen tai hakemuksen ja siihen liittyvän hyväksynnän peruuttaminen. Hakemuksen peruuttamisella on sama vaikutus kuin syyttämispyynnön peruuttamisella.

Sovittelu voi johtaa syyttämispyynnön peruuttamiseen, joka johtaa ilmoitukseen, että oikeudenkäynti keskeytetään kanneperusteiden puuttuessa. Lisäksi sovittelun myönteinen lopputulos, joka voi johtaa rikoksen aiheuttaman vahingon korvaamiseen, voi johtaa päätökseen, että rikos on sovitettu, koska rikoksentekijä on korvannut vahingon ennen oikeuskäsittelyä tai koska rikos on luonteeltaan vähäinen.

Mistä voin löytää oikeuksiani koskevaa lainsäädäntöä?

Rikoksen uhrien suojelua koskevat säännöt esitetään rikosprosessilaissa, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevan direktiivin 2012/29/EU täytäntöönpanosta Linkki avautuu uuteen ikkunaan15. joulukuuta 2015 annetussa lain tasoisessa asetuksessa 212, Linkki avautuu uuteen ikkunaan9. marraskuuta 2007 annetussa lain tasoisessa asetuksessa 204, (lain tasoisen asetuksen 204/2007 täytäntöönpanosta) Linkki avautuu uuteen ikkunaan23. joulukuuta 2008 annetussa asetuksessa 222, Linkki avautuu uuteen ikkunaan7. heinäkuuta 2016 annetun lain 122 11 §:ssä (väkivaltarikoksen uhreille maksettavista korvauksista annettu eurooppalaki 2015–2016) ja useissa muissa säädöksissä, jotka koskevat tietyntyyppisten rikosten uhreja.

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikoksesta ilmoitetaan?

  • Rikosilmoitus kirjataan, kun henkilö, joka on saanut tietoonsa virallisen syytteen alaisen rikoksen, kertoo siitä syyttäjänvirastolle tai rikospoliisin virkailijalle. Rikosilmoituksen tekeminen on joissain tapauksissa vapaaehtoista, mutta pakollista useissa laissa nimenomaan määritellyissä tapauksissa. Rikosilmoituksessa tapahtuma on kuvattava tarkkaan. Siinä on myös ilmoitettava ajankohta, jona sait rikoksen tietoosi, sekä jo tiedossa olevat todisteet. Lisäksi rikosilmoitukseen sisällytetään mahdollisuuksien mukaan henkilötiedot, asuinpaikka ja mitkä tahansa muut tiedot, jotka voivat auttaa rikoksesta epäillyn tunnistamisessa, sekä sinun henkilötietosi asianomistajana ja sellaisten henkilöiden henkilötiedot, jotka mahdollisesti voivat antaa lisätietoja sen selvittämiseksi, mitä on tapahtunut. Vaikka sinulla ei olisi antaa tietoja, jotka auttavat rikoksesta epäillyn henkilön tunnistamisessa, tämä ei estä rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä, sillä voit tehdä rikosilmoituksen myös tuntemattomasta henkilöstä. Poliisiviranomaisten on toimitettava ilmoitus syyttäjänvirastoon ja ilmoitettava rikoksentekijän tunnistamiseksi toteutetut tutkintatoimenpiteet.
  • Syyttämispyyntö on lausunto, jolla rikoksen uhriksi joutunut henkilö (tai tämän oikeudellinen edustaja) ilmaisee tahtonsa, että rikoksentekijää vastaan nostetaan syyte. Se koskee rikoksia, jotka eivät ole virallisen syytteen alaisia. Lausunnossa on kuvattava tehty rikos ja ilmaistava syyttämispyynnön esittäjän selkeä vaatimus, että rikoksesta nostetaan syyte ja syyllistä osapuolta rangaistaan. Voit peruuttaa aiemmin esittämäsi syyttämispyynnön lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse seksuaalisesta väkivallasta tai seksuaalisesta kanssakäymisestä alaikäisen kanssa. Syyttämispyynnön peruuttaminen edellyttää sen kohteena olevan henkilön hyväksyntää. Jos tämä on syytön, hän voi haluta oikeudenkäynnissä osoitettavan, ettei hänellä ollut mitään tekemistä rikoksen kanssa.
  • Hakemuksella lainvalvontaviranomaisia pyydetään puuttumaan yksityishenkilöiden väliseen erimielisyyteen. Sen voi jättää toinen osapuolista tai molemmat. Saatuaan virallisen väliintulopyynnön lainvalvontaviranomainen kutsuu osapuolet tapaamiseen, jossa pyritään sovintoon ja josta laaditaan raportti. Jos rikoksen osoitetaan tapahtuneen, lainvalvontaviranomaisen on ilmoitettava siitä oikeusviranomaisille, jos kyse on virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Jos kyse on rikoksesta, josta voidaan esittää syyttämispyyntö, lainvalvontaviranomainen voi pyynnöstä toteuttaa riidan alustavan sovittelun. Tämä ei vaikuta oikeuteesi esittää myöhemmin syyttämispyyntö.

Rikosilmoitukset, syyttämispyynnöt ja hakemukset on jätettävä lainvalvontaviranomaiselle (alueellinen poliisin päämaja, paikallinen poliisiasema ja santarmilaitos (Carabinieri)). Rikosilmoituksen tai hakemuksen voi esittää myös syyttäjälle.

Miten saan tietää, millä tavoin asia etenee?

Jätettyäsi rikosilmoituksen sinulle toimitetaan tiedot, jotka koskevat viranomaisia, joilta voit pyytää asiaa koskevia tietoja, asemaasi tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, oikeuttasi saada tietoosi oikeudenkäynnin aika ja paikka sekä syytteet ja, jos olet nostanut siviilikanteen, oikeudestasi saada tuomiosta ilmoitus sekä sen tiivistelmä. Lisäksi voit saada päivitettyä tietoa asian etenemisestä sekä merkinnöistä viralliseen rikosilmoitusrekisteriin. Sinulle kerrotaan mahdollisesta pyynnöstä päättää asian käsittely ja siitä, miten voit riitauttaa oikeuksiesi rikkomisen. Voit myös sopia asian peruuttamalla syyttämispyynnön, jos se on mahdollista, tai sovittelussa (rikosprosessilain (Codice di procedura penale) 90 bis §).

Voinko saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Kun olet ensimmäistä kertaa yhteydessä syyttäjäviranomaisiin, sinulle annetaan ymmärtämälläsi kielellä tietoa oikeudestasi Italian valtion varoista maksettavaan oikeudelliseen neuvontaan ja oikeusapuun (90 bis §). Voit jättää valtion maksamaa oikeusapua koskevan hakemuksen vähävaraisille myönnettävää tukea koskevan lain säännösten mukaisesti (rikosprosessilain 98 §). Sinulla voi myös olla oikeus valtion maksamaan oikeusapuun, jos tulosi eivät ylitä laissa määriteltyä rajaa. Valtion maksaman oikeusavun saamiseksi sinun on toimitettava sitä koskeva hakemus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen välittömästi rikosilmoituksen jättämisen jälkeen. Syyttäjänviraston on ilmoitettava kirjallisesti tutkinnan kohteena olevalle henkilölle, että tuomioistuin on nimennyt hänelle puolustusasianajajan. Tämä tapahtuu, kun menettelyn ensimmäinen vaihe, johon puolustusasianajajalla on oikeus osallistua, on päättynyt ja joka tapauksessa ennen kutsua kuulusteluun tai viimeistään samaan aikaan esitutkinnan loppuun saattamista koskevan ilmoituksen kanssa. Muutoin jatkotoimet ovat mitättömiä (rikosprosessilain 369 bis §).

Tähän ilmoitukseen on sisällyttävä

a) tieto siitä, että rikosoikeudenkäynnissä ammattiasianajajan käyttäminen on pakollista, sekä tiedot lain takaamista oikeuksista tutkinnan kohteena olevalle henkilölle,

b) tuomioistuimen nimeämän puolustusasianajajan nimi, osoite ja puhelinnumero,

c) tiedot syytetyn oikeudesta nimetä oma puolustusasianajajansa sekä tieto siitä, että nimeämättä jättäminen johtaa siihen, että häntä edustaa tutkinnassa tuomioistuimen nimeämä asianajaja,

d) tieto siitä, että syytetyn on maksettava tuomioistuimen nimeämän puolustusasianajajan palkkio, ellei hän täytä valtion maksaman oikeusavun vaatimuksia, sekä varoitus siitä, että jos hänet todetaan maksukyvyttömäksi, käynnistetään täytäntöönpanomenettely,

e) tiedot oikeudesta tulkkaukseen ja keskeisten asiakirjojen käännöksiin,

f) tiedot edellytyksistä, joiden täyttyessä valtion maksamaa oikeusapua voi saada.

Maksuton oikeusapu perustuu Italian perustuslain 24 §:ssä esitettyyn oikeuteen puolustukseen. Pykälän mukaan jokaisella on oikeus apuun oikeudellisen menettelyn missä tahansa vaiheessa ja millä tahansa tasolla. Sen mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevilla henkilöillä on oikeus saada valtion maksaman asianajajan ja asiantuntijoiden, myös teknisten neuvonantajien, tukea sekä vapautus oikeudenkäyntikustannuksista. Maksutonta oikeusapua voi saada rikosasioissa ja rikosasioihin liittyvissä siviiliasioissa, täydentävissä toimenpiteissä, kuten rikosoikeudellisessa täytäntöönpanomenettelyssä, turvaamis-, ehkäisy- ja valvontamenettelyissä sekä rikosoikeudenkäyntimenettelyistä seuraavissa siviiliasioissa.

Mahdollisuus saada maksutonta oikeusapua ei koske pelkästään Italian kansalaisia, vaan myös ulkomaalaisia, vaikka heihin kohdistuisi hallinnollinen karkotusmenettely, he eivät asuisi Italiassa tai he olisivat Italiassa asuvia valtiottomia henkilöitä.

Kaikki menettelyn osapuolet voivat hakea maksutonta oikeusapua. Tiettyjen seksuaalirikosten uhreihin ei sovelleta maksuttoman oikeusavun lakisääteisiä tulorajoja.

Valtio suojelee myös alaikäisiä, jotka voivat saada maksutonta oikeusapua. Sitä voivat saada myös esitutkinnan kohteena olevat henkilöt, jotka ovat pidätettyinä tai vangittuina tai joihin sovelletaan oikeudenkäyntiä edeltävää säilöönottoa.

Maksuttoman oikeusavun saaminen edellyttää, että tulosi eivät ylitä lakisääteistä enimmäismäärää, joka on 11 369,24 euroa. Enimmäismäärää korotetaan jokaisen kanssasi asuvan henkilön osalta 1 032,90 eurolla.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Maksuton oikeusapu perustuu Italian perustuslain 24 §:ssä esitettyyn puolustautumisoikeuteen. Pykälän mukaan kuka tahansa, joka täyttää (vaikeaa taloudellista tilannetta koskevat) vaatimukset, on oikeutettu saamaan missä tahansa menettelyn vaiheessa tai missä tahansa oikeusasteessa asianajajan ja asiantuntijoiden, myös teknisten neuvonantajien, apua valtion kustannuksella. Pykälässä säädetään myös vapautuksesta oikeudenkäyntikustannuksista.

Voinko valittaa, jos juttuani ei viedä oikeuteen?

Jos vastustat pyyntöä lopettaa asian käsittely, pyydät esitutkinnan jatkamista. Sinun on ilmoitettava lisätutkinnan aihe ja sitä koskeva näyttö, tai vastustuksesi jätetään tutkimatta. Jos vastustuksesi jätetään tutkimatta ja ilmoitus rikoksesta on perusteeton, tuomari määrää perustellulla määräyksellä asian käsittelyn lopettamisesta ja palauttaa asiakirjat syyttäjänvirastoon. Jos pyyntöä ei hyväksytä, tuomari määrää pidettäväksi erityisen istunnon (udienza in camera di consiglio) ja ilmoittaa siitä syyttäjänvirastolle, sinulle ja tutkinnan kohteena olevalle henkilölle. Tuomari ilmoittaa myös muutoksenhakutuomioistuimen (Corte di Appello) yleiselle syyttäjälle, että istunnon ajankohta on vahvistettu. Jos tuomari camera di consiglio -istunnon jälkeen katsoo, että tutkintaa on jatkettava, hän esittää syyttäjänvirastolle määräyksellä määräajan, johon mennessä tutkinta on saatettava loppuun. Määräajasta ei voi neuvotella. Jos tuomari ei hyväksy pyyntöä lopettaa asian käsittely, hän määrää syyttäjänviraston laatimaan syytteen kymmenen päivän kuluessa. Tuomari antaa kahden päivän kuluessa syytteen nostamisesta määräyksen valmistelevan istunnon aikataulusta.

Jos olet väkivaltarikoksen uhri, sinulla on myös aina oikeus saada tietoosi pyyntö lopettaa asian käsittely, vaikka et erityisesti pyytäisi ilmoittamista. Ilmoituksen saatuasi sinulla on 20 päivää aikaa tutustua asiakirjoihin ja esittää perusteltu hakemus esitutkinnan jatkamisesta (rikosprosessilain 408 §:n 3 bis momentti).

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Rikoksen uhrina voit nimetä oikeusavustajan harjoittamaan sinulle kuuluvia oikeuksia. Varmistaaksesi, että saat lakisääteiset tiedoksiannot, ja voidaksesi harjoittaa tiettyjä oikeuksia sinun on ilmoitettava osoitteesi. Sinun on myös ilmoitettava mahdolliset osoitteenmuutokset rikosoikeudellisen menettelyn aikana. Jos sinulla on oikeusavustaja, näitä tietoja ei tarvitse toimittaa, sillä kaikki ilmoitukset toimitetaan avustajalle.

Sinulla on oikeus esittää kirjelmiä ja ilmoittaa todistusaineistosta sekä tutkintavaiheessa että oikeudenkäynnin aikana (rikosprosessilain 90 bis §). Voit myös tutustua virallisen rikosilmoitusrekisterin merkintöihin (rikosprosessilain 335 §). Sinulle on ilmoitettava, kun asiantuntija-arvioinnit, joita ei voida toistaa, saadaan päätökseen (rikosprosessilain 360 §). Voit myös pyytää valmisteluistunnossa syyttäjänvirastoa hankkimaan todistusaineistoa. Voit pyytää, että sinulle ilmoitetaan mahdollisesta tutkinnan keskeyttämistä tai asian käsittelyn päättämistä koskevasta pyynnöstä. Voit tehdä tämän rikosilmoitusta jättäessäsi tai myöhemmin. Sinun on erikseen pyydettävä, että sinulle ilmoitetaan tutkinnan keskeyttämistä (rikosprosessilain 406 §) tai asian käsittelyn päättämistä koskevasta pyynnöstä (rikosprosessilain 408 §). Sinulla on oikeus saada tietoosi oikeudenkäynnin paikka, päivämäärä sekä ensimmäisen käsittelyn aloitusaika. Myöhempien käsittelyjen osalta näitä ei ilmoiteta sinulle, ja sinun on itse selvitettävä niiden ajankohdat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta. Sinun ei ole pakko olla läsnä tuomioistuinkäsittelyssä muutoin kuin todistajana. Kun tutkinta on saatettu päätökseen, sinulla on oikeus saada tutustua kaikkiin asiaan liittyviin asiakirjoihin ja tehdä niistä jäljennöksiä. Näin et kuitenkaan yleensä voi tehdä tutkinnan aikana, mutta syyttäjänvirasto voi antaa siihen luvan, jos siihen on erityinen syy.

Rikoksen uhrina voit pyytää rikosoikeudenkäynnissä korvausta ja osallistua oikeudenkäyntiin siviilikannetta ajavana asianosaisena.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Onko hän esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko hän valita roolinsa itse?

Rikoksen uhrilla on kaikki edellä mainitut oikeudet. Lisäksi sinua voidaan kuulla oikeudessa todistajana, ja jos sinulla on oikeus vaatia korvausta rikoksen aiheuttamasta vahingosta, voit ajaa asianosaisena siviilikannetta.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Tämän vaikuttamatta siihen, mitä edellä on esitetty oikeuksistasi ja eduistasi rikoksen uhrina, jos olet myös todistaja, sinuun sovelletaan seuraavia sääntöjä.

Todistajan on pakko todistaa ja noudattaa tuomarin antamia ohjeita menettelyvaatimusten osalta. Sinun on myös puhuttava totta. Sinun ei tarvitse paljastaa mitään sellaista, mikä voisi johtaa rikossyytteeseen sinua vastaan. Jos istuntopäivänä ilmenee ongelma, joka tekee osallistumisesi mahdottomaksi, sinun on ilmoitettava tästä hyvissä ajoin ja kerrottava poissaolosi syy. Jos tuomari katsoo poissaolosi perustelluksi, hän esittää kutsun myöhempään käsittelyyn. Jos et useista kutsuista huolimatta ilman perusteltua syytä tule paikalle sinulle voidaan osoittaa pakollinen saattaja. Sinulle voidaan myös määrätä sakko, joka on maksettava hallinnollisten sakkojen toimistoon (cassa delle amende). Voit myös joutua korvaamaan poisjäämisestäsi seuranneet, rikosprosessilain 133 §:ssä tarkoitetut kustannukset. Sinun on vastattava esitettyihin kysymyksiin todenmukaisesti. Rikosprosessilain 372 §:ssä säädetään rangaistuksista todistajille, jotka kieltäytyvät vastaamasta, antavat väärää tietoa tai eivät kerro tietojaan. Yhteistyöhaluttomalle todistajalle voidaan määrätä vankeusrangaistus. Todistajaa ei voida ottaa säilöön käsittelyn aikana. Jos perut väärän tiedon tai vahvistat totuuden ennen tuomion julistamista, sinua ei voida syyttää rikoksesta. Rangaistusta ei määrätä, jos annat väärän todistuksen pelastaaksesi itsesi tai lähisukulaisen rikostuomiolta (rikosprosessilain 384 §).

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Rikoksen uhrina voit esiintyä myös todistajana. Lausumaasi voidaan käyttää näyttönä syytetyn tuomitsemisessa, jos ne todetaan sekä objektiivisesti että subjektiivisesti uskottaviksi. Tuomari voi arvioida vapaasti todistustasi, ja lausumasi voi jopa yksinään muodostaa perustan syytetyn tuomiolle. Todistajana sinun on puhuttava totta, mutta sinun ei tarvitse todistaa itseäsi vastaan (oikeus vaieta). Syytetyn lähisukulaisten ei ole pakko todistaa, elleivät he itse jätä rikosilmoitusta tai syyttämispyyntöä tai he tai heidän lähisukulaisensa ole oikeudenkäynnin aiheena olevan rikoksen uhreja. Voit myös kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, joista voisi paljastua ammattisalaisuus. Jos annat lausuntoja esitutkinnan aikana, voit olla oikeutettu erilaisiin suojaaviin toimenpiteisiin.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

(Ks. edellä.)

Onko minulla mahdollisuus tutustua tuomioistuimen asiakirja-aineistoon?

Syyttäjänvirasto kirjaa välittömästi viraston ylläpitämään rikosilmoitusrekisteriin kaikki tietoonsa saamansa ilmoitukset rikoksista tai omasta aloitteestaan paljastamansa rikokset ja samaan aikaan tai heti kun se on mahdollista, rikoksesta epäillyn henkilön nimen. Jos tapauksen oikeudellinen luonnehdinta muuttuu esitutkinnan aikana tai jos yksityiskohtaiset seikat osoittautuvat erilaisiksi, syyttäjänvirasto päivittää rekisteritietoja. Rekisteriin merkityt tiedot toimitetaan rikoksesta syytetylle henkilölle, sinulle rikoksen uhrina sekä pyydettäessä oikeusavustajille. Kun virallisesta rikosilmoitusrekisteristä pyydetään tietoja, syyttäjänviraston sihteeristö toimittaa pyydetyt tiedot, jos ne on rekisteriin kirjattu eikä tietojen antamiselle ole esteitä. Muutoin se ilmoittaa, että rekisteriin ei ole kirjattu annettavia tietoja. Jos tutkintaan liittyy erityisvaatimuksia, syyttäjänvirasto voi päättäessään pyyntöön vastaamisesta määrätä perustellulla määräyksellä, että tiedot pidetään salaisina enintään kolme kuukautta. Tätä määräaikaa ei voida jatkaa (rikosprosessilain 335 §).

Perheenjäseneen tai kumppaniin kohdistuvaa väkivaltaa tai vainoamista koskevassa asiassa syyttäjänvirasto ilmoittaa, jos se ei pyydä asian käsittelyn päättämistä, joko oikeudelliselle edustajallesi tai, jos sinulla ei ole sellaista, sinulle itsellesi, että esitutkinta on saatettu päätökseen (rikosprosessilain 415 bis §).

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko uhri hakea tuomioon muutosta?

Uhrilla on itsenäinen valitusoikeus vain, jos hän osallistuu oikeudenkäyntiin asianomistajana. Tämä oikeus on kuitenkin rajoitettu koskemaan ainoastaan hänen omien siviilioikeudellisten etujensa puolustamista.

Lain 46/2006 nojalla asianomistajalla ei enää ole yleistä muutoksenhakuoikeutta, joten hän voi hakea muutosta vain ylimmästä oikeusasteesta (Corte di Cassazione).

Asianomistaja voi hakea muutosta seuraavissa tapauksissa:

  • Muutoksenhaku koskee niitä tuomiolauselman osia, jotka koskevat siviilikannetta.
  • Muutoksenhaku koskee oikeudenkäynnissä annettua vapauttavaa tuomiota, ja muutosta haetaan vain siviilioikeudellisten etujen osalta.
  • Muutoksenhaku koskee niitä tuomiolauselman osia, joissa määrätään hakijan oikeudesta vahingonkorvauksiin ja kulukorvauksiin.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Tuomion uudelleenkäsittelyn osalta rikoksen uhrilla, joka osallistui asianomistajana siihen oikeudenkäyntiin, jonka tuloksena uudelleenkäsittelypyynnön kohteena oleva tuomio annettiin, on oikeus käsittelyn alettua neuvotella pyynnön hyväksyttävyydestä. Tämä on mahdollista myös tapauksissa, joissa ylimääräisen muutoksenhaun kohteena on sovintoratkaisu, kun kyseisessä oikeudenkäynnissä on vahvistettu mahdollisuus hakea ja saada ratkaisu, jossa vastaaja tuomitaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Lain tasoisessa asetuksessa (decreto legislativo) nro 9, annettu 11. helmikuuta 2015, säädetään direktiivin 2011/99/EU täytäntöönpanosäännöistä. Direktiivi perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, ja siinä säädetään eurooppalaisesta suojelumääräyksestä, jolla taataan, että suojelutoimenpiteet henkilön suojelemiseksi rikokselta, joka voi vahingoittaa häntä tai vaarantaa hänen henkensä, ruumiillisen ja henkisen koskemattomuutensa, ihmisarvonsa, henkilökohtaisen vapautensa tai seksuaalisen koskemattomuutensa, pidetään voimassa myös silloin, kuin kyseinen henkilö muuttaa toiseen jäsenvaltioon. Direktiivissä täsmennetään, että eurooppalainen suojelumääräys voidaan antaa vain, jos määräyksen antaneessa valtiossa on aiemmin määrätty suojelutoimenpide, jolla vaaraa aiheuttavalle henkilölle on asetettu yksi tai useampi seuraavista kielloista tai rajoituksista: kielto mennä tietyille paikkakunnille, tiettyihin paikkoihin tai määritellyille alueille, joilla suojeltava henkilö asuu tai vierailee; kielto pitää yhteyttä suojeltavaan henkilöön tai rajoittaa tällaista yhteydenpitoa; kielto lähestyä suojeltavaa henkilöä määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi tai rajoittaa tällaista lähestymistä. Vastaanotettuaan eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä tunnustettava määräys ja tehtävä päätös minkä tahansa sellaisen toimenpiteen määräämisestä, joka olisi vastaavanlaisessa tapauksessa sen kansallisen lainsäädännön mukaan käytettävissä suojeltavan henkilön suojelemisen varmistamiseksi.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Tehtyään päätöksen tuomari laatii ja allekirjoittaa tuomiolauselman sekä laatii tiiviin selonteon niistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, joihin tuomio perustuu. Tuomio julkistetaan oikeuden istunnossa lukemalla tuomiolauselma. Perustelujen ja tuomiolauselman lukeminen vastaa tuomion tiedoksi antamista kuulemisessa läsnä oleville osapuolille tai sellaisiksi katsottaville. Tuomari antaa tuomion, jos vastaaja on syyllinen asianomaiseen rikokseen ilman perusteltua epäilystä. Annettuaan tuomion tuomari panee täytäntöön rangaistuksen ja mahdolliset turvatoimenpiteet. Jos tuomittu on maksukyvytön, tuomari tuomitsee vahingonkorvausvelvollisen maksamaan sakon. Lisäksi tuomittu velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulut. Tuomari määrää tuomion julkaisemisesta lehdissä asianomistajan pyynnöstä tuomitun, ja tarvittaessa myös siviilioikeudellisesti vastuussa olevan henkilön, kustannuksella.

Tuomio sisältää seuraavat kohdat:

  1. otsikossa tekstin in nome del popolo italiano (”Italian kansan nimissä”) sekä tuomion antaneen viranomaisen tiedot
  2. vastaajan henkilötiedot tai muut tiedot, joiden avulla hänet voidaan tunnistaa, sekä yleiset tiedot muista yksityisistä osapuolista
  3. syyte
  4. tiedot asianosaisten vaatimuksista
  5. tiivis selonteko niistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, joihin päätös perustuu, sekä tiedot päätöksen perusteena olleista todisteista ja selvitys syistä, joiden perusteella tuomari toteaa vastakkaisen näytön epäluotettavaksi
  6. tuomiolauselma, jossa mainitaan sovellettavat lainkohdat
  7. päiväys ja tuomarin allekirjoitus.

Tuomio jätetään tuomioistuimen kansliaan julkaisemisen jälkeen. Jos tuomiota ei ole julkaistu kolmenkymmenen päivän kuluessa tuomion antamisesta tai muuhun sellaiseen määräaikaan mennessä, joka on viimeistään yhdeksäntenäkymmenentenä (90) päivänä tuomion antamisesta, ilmoitus tuomion jättämisestä kansliaan toimitetaan syyttäjälaitokselle ja yksityisille osapuolille, joilla on valitusoikeus. Lisäksi ilmoitus toimitetaan vastaajan asianajajalle tuomion kansliaan jättämisen jälkeen.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Rikosoikeudenkäyntilain (codice di procedura penale) 90b pykälässä säädetään, että henkilöön kohdistuvan väkivaltarikoksen uhrille on hänen pyynnöstään annettava välittömästi tiedoksi määräykset, joilla vastaaja tai tuomittu vapautetaan vankilasta tai joilla tätä koskevan turvaamistoimenpiteen soveltaminen keskeytetään, sekä tieto siitä, että vastaaja tai tuomittu on paennut tai kieltäytyy noudattamasta tuomiota.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Tällaista tarkoitusta varten ei ole säädetty uhrin ennakkokuulemisesta.

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)

Vahinkoa kärsinyt osapuoli voi hakea vahingonkorvausta rikoksen vuoksi annetun tuomion perusteella. Lain mukaan hän voi hakea sitä kahdella tavalla:

  • Hän voi osallistua asianomistajana rikosoikeudenkäyntiin rikoksentekijää vastaan.
  • Hän voi nostaa erillisen siviilikanteen.

Vahinkoa kärsinyt osapuoli valitsee itse, kumpaa keinoa käyttää, sillä Italian lainsäädännössä rikos- ja siviilioikeudenkäynnit katsotaan erillisiksi prosesseiksi.

Vahinkoa kärsinyt voi vasta oikeudenkäynnin vireillepanon jälkeen tai oikeudenkäynnissä (käsittelyssä) asianajajan avustamana osallistua prosessiin asianomistajana ja varsinaisena asianosaisena, jolla on täysimääräiset puolustautumisoikeudet. Rikostuomioistuin määrää tuomiossaan asianomistajalle maksettavan ennakkomaksun. Määräys on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen. Lopullisesta täysimääräisestä vahingonkorvauksesta päätetään siviilituomioistuimessa sen jälkeen, kun rikostuomiosta on tullut lainvoimainen.

Vaihtoehtoisesti vahinkoa kärsinyt osapuoli voi nostaa erillisen siviilikanteen ja vaatia korvausta rikoksentekijän (toiminnan) aiheuttamasta vahingosta.

Tuomioistuin tuomitsi rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta tai muun korvauksen. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Määrätessään rikoksentekijän maksamaan korvausta asianomistajalle aiheutuneesta vahingosta tuomioistuin voi toimia kolmella eri tavalla: se voi määrätä vahingonkorvauksen maksamisesta, yleisestä korvauksesta tai ennakkomaksun maksamisesta.
Uhrin kannalta paras vaihtoehto on, jos tuomiossa määrätään vahingonkorvauksen täysimääräisestä maksamisesta. Tällöin tuomitulle voidaan antaa tiedoksi tuomio ja maksukehotus (atto di precetto). Jos tuomittu ei noudata maksukehotusta, voidaan aloittaa pakkotäytäntöönpano (esecuzione forzata). (Tällöin on suositeltavaa aina ensiksi tehdä selvitys velallisen omaisuudesta, josta saatava voidaan periä.)

Jos korvaustuomiota ei nimenomaisesti ole julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, pakkotäytäntöönpanon ehtona on, että tuomio on lopullinen eli siitä ei ollut valitettu määräajan kuluessa.

Maksukehotus voidaan antaa tiedoksi yhdessä tuomion kanssa myös siinä tapauksessa, että tuomiossa määrätään ennakkomaksun maksamisesta. Ennakkomaksu julistetaan aina välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi. Summa ei kuitenkaan aina ole uhrin kannalta riittävä. Jos se katsotaan riittämättömäksi, uhrin on pantava vireille siviilioikeudenkäynti, jossa vahvistetaan jäljellä oleva vahinko ja rikoksentekijälle määrätään uusi tuomio.

Siviilioikeudenkäynti on aina välttämätön kolmannen vaihtoehdon kohdalla, eli kun rikostuomioistuin on tuominnut rikoksentekijän vain yleiseen vahingonkorvaukseen vahvistamatta summaa riittämättömän näytön vuoksi.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa ennakkoa? Millä ehdoin?

Italian valtiolla on direktiivin 2004/80/EY, joka on pantu täytäntöön Italiassa edellä mainituilla säännöksillä, nojalla velvollisuus taata, että sen alueella tehtyjen tahallisten väkivaltarikosten (murha, vaikean ruumiinvamman tuottaminen, seksuaalinen väkivalta) uhreiksi joutuneet Italian kansalaiset ja maassa oleskelevat ulkomaalaiset saavat riittävän ja oikeudenmukaisen vahingonkorvauksen (tai ainakin muun korvauksen) aina kun rikoksentekijä on jäänyt tuntemattomaksi tai vältellyt oikeudenkäyntiä, ja (joka tapauksessa) aina kun rikoksentekijällä, tai jos hän on kuollut, hänen omaisillaan, ei ole varaa korvata uhrille tälle aiheutunutta vahinkoa.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

(Ks. edellä.)

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Rikostuomioistuimessa annettu vapauttava tuomio ei estä sitä, etteikö vahinkoa kärsinyt osapuoli voisi nostaa vahingonkorvauskannetta siviilituomioistuimessa, ellei hän luopunut korvauksen hakemisesta osallistumalla prosessiin asianomistajana.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Kun vahinkoa kärsinyt osapuoli osallistuu rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana ja hakee vahingonkorvausta, tuomioistuin ratkaisee tuomiota julistaessaan myös yksityisoikeudelliset vaatimukset rikosoikeudenkäyntilain 533 pykälän nojalla. Tapauksissa, joissa on näyttöä rikoksella aiheutetusta vahingosta mutta ei vahingon laajuudesta rikosoikeudenkäyntilain 539 pykälässä tarkoitetulla tavalla, tuomari antaa yleisen tuomion siviilioikeudellisesta vastuusta ja siirtää asian siviilituomioistuimen ratkaistavaksi. Asianomistaja voi kuitenkin pyytää rikostuomioistuinta määräämään ennakkomaksun vahingon niiltä osin, joilta näyttö katsotaan jo saaduksi. Alustavassa tuomiossa määrätään rikoksentekijän ja siviilioikeudellisesti vastuussa olevan henkilön maksettavaksi rahamäärä alustavana korvauksena aiheutuneesta vahingosta ennen lopullista ratkaisua. Määräys on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen. Alustavassa tuomiossa, asianomistajan nimenomaisesta pyynnöstä, perustellaan rikoksentekijälle määrätyn ennakkomaksun maksaminen, kun tuomioistuin katsoo, että vahingonkorvausvelvollisuuden olemassaolosta on saatu näyttö myönnetyn ennakkomaksun määrän osalta. Näin toimitaan myös rikostuomioistuimessa, sillä ennakkomaksun suorittamiseksi ei ole välttämätöntä toimittaa näyttöä itse vahingon määrästä, vaan riittää, että on saatu varmuus vahingon olemassaolosta maksuunpannun summan osalta (kassaatiotuomioistuimen tuomio nro 12634/2001, Cass. pen. n. 12634/2001)

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen rikoksen uhri – mihin minun on otettava yhteyttä saadakseni apua ja tukea?

Uhrille annetaan tietoa alueen terveysasemista, perhekodeista, väkivallan uhrien tukikeskuksista ja turvakodeista hänen ymmärtämällään kielellä heti, kun hän on ensi kertaa yhteydessä syyttäjäviranomaiseen. Jos uhrien joukossa on alaikäisiä, asiasta on ilmoitettava nuorisotuomioistuimeen (Tribunale per i minorenni), joka arvioi tilanteen ja päättää tarvittavista suojatoimista. Lainvalvontaviranomaisilla on velvollisuus saattaa uhri yhteyteen seuraavien tahojen kanssa milloin tahansa hänen sitä pyytäessään:

  • uhrien tukipalvelut
  • erikoistuneet oikeusapuviranomaiset
  • asianajajaneuvostot
  • kansalaisjärjestöt
  • oikeusaputoimistot, oikeuslääketieteen palvelut
  • oikeusavun alalla toimivat valtion viranomaiset (oikeusministeriö, sisäministeriö).

Rikoksen uhrien neuvontapalvelut

Kansalaisjärjestöt – yhdistykset, järjestöt ja muut tahot, jotka tarjoavat oikeusapua rikoksen uhreille:

  1. Ammattijärjestöt: CGIL (Confederazione Generale Italiana del Lavoro), CISL (Confederazione Italiana Sindacati Lavoratori) ja UIL (Unione Italiana del Lavoro)
  2. Associazione Libera -yhdistys – 0832 683429-683430
  3. Naisten turvakodit, Rooma – 06 6840 172006
  4. Kuluttajajärjestöt
  5. Vanhusten oikeuksia puolustavien yhdistysten kansallinen verkosto (ADA Nazionale) – 06 48907327
  6. Väkivallan uhrien Dafne-tukiverkosto – 011 5683686

Ihmiskaupan uhrien tukipuhelin – 800 290 290

Väkivallan uhrien tukipuhelin – 1522

Syrjinnän uhrien tukipuhelin – 800 90 10 10

Sukupuolielinten silpomisen uhrien tukipuhelin – 800 300 558

Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhrien tukipuhelin – 06.46548373, 06.46548374, 06.46548375

Mafiaan liittyvien rikosten uhrien tukipuhelin – 800 191 000

Kiristyksen ja koronkiskonnan uhrien tukipuhelin – 800-999-000

Kaikilla kielillä palveleva tukipuhelin syrjinnästä ja rasismista ilmoittamista varten – 800 90 10 10

Alaikäisten päivystävä puhelin – 114

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Tuki on maksutonta.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Väkivaltarikos voi aiheuttaa uhrille vakavia seurauksia. Uhri voi hakea apua paikallisista terveyspalveluista (Azienda Sanitaria Locale, ASL) (esim. perhekeskuksesta) ja kunnallisista palveluista (esim. sosiaalipalvelusta). Jos uhrien joukossa on alaikäisiä, asiasta on ilmoitettava nuorisotuomioistuimeen (Tribunale per i minorenni), joka arvioi tilanteen ja päättää tarvittavista suojatoimista. Poliisiviranomaisilla (kuten karabinieereilla, valtionpoliisilla ja paikallispoliisilla) on velvollisuus saattaa uhri yhteyteen edellä mainittujen tahojen kanssa milloin tahansa hänen sitä pyytäessään. Joillakin väkivallan uhrien tukikeskuksilla on turvataloja, joihin uhrit voivat vakavissa tapauksissa majoittua päästäkseen suojaan mahdollisesti toistuvalta väkivallalta. Tietoja väkivallan uhrien tukikeskuksista ja/tai yhteyden niihin voi saada myös soittamalla ilmaisnumeroon 1522, jota hallinnoi ministerineuvoston kanslia. Vaikeassa tilanteessa oleva uhri voi myös pyytää apua tukiviranomaiselta (amministratore di sostegno). Tukiviranomainen toimii siviiliasioiden tuomioistuimen (Tribunale civile) holhousasioita käsittelevän tuomarin alaisuudessa, ja sen tehtävänä on auttaa maksutta (myös tilapäisesti) vaikeassa tilanteessa olevia henkilöitä huolehtimaan tarpeistaan. Uhri voi esittää pyynnön suoraan siviiliasioiden tuomioistuimeen tai kertoa vaikeuksistaan paikkakunnan sosiaalipalvelussa, jotta nämä voivat ilmoittaa asiasta yleisen syyttäjän viraston siviiliasioita käsittelevään toimistoon (Pubblico Ministero degli affari civili). Tämä voi puolestaan panna vireille menettelyn uhrin puolesta.

Millaista tukea uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Kansalaisjärjestöt tarjoavat monenlaista tukea, kuten psykologista tukea, tilapäismajoitusta esimerkiksi turvakodeissa, oikeusapua ja -neuvontaa sekä aineellista tukea, ja toimittavat välttämätöntä aineellista apua.

Päivitetty viimeksi: 13/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Kypros

Rikoksen uhri on henkilö, jolle on aiheutunut vahinkoa sellaisen tapahtuman seurauksena, joka on kansallisen lainsäädännön mukaan rikos. Hän on esimerkiksi saattanut loukkaantua tai hänen omaisuuttaan on voitu varastaa tai vahingoittaa. Rikoksen uhrilla on tietyt laissa määritellyt oikeudet ennen oikeudenkäyntimenettelyä, sen aikana ja sen jälkeen.

Kyproksessa rikosprosessi alkaa poliisin suorittamalla esitutkinnalla. Tutkinnan valmistuttua asian käsittely siirretään tasavallan ylimmälle syyttäjälle, joka päättää syytteen nostamisesta. Jos näyttö rikoksesta epäiltyä vastaan on riittävä, syyttäjä toimittaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin tutkii näytön ja päättää sen perusteella, onko epäilty syyllistynyt rikokseen vai vapautetaanko hänet syytteestä.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai yleiseltä syyttäjältä), kun rikos on tapahtunut mutta rikosilmoitusta ei ole vielä tehty?

Poliisin on kerrottava viipymättä oikeudestasi saada tietoa seuraavista asioista:

  1. millä poliisiasemalla tai -laitoksella voit tehdä rikosilmoituksen
  2. minkälaista tukea voit saada ja mistä, tarpeen mukaan myös perustiedot lääketieteellisen avun ja erityistuen (esim. psykologisen tuen) saatavuudesta sekä vaihtoehtoisesta majoituksesta
  3. miten ja millä edellytyksin voit saada suojelua (esim. suojelutoimenpiteet)
  4. miten ja millä edellytyksin voit hakea korvausta
  5. miten ja millä edellytyksin voit saada korvausta kuluista, joita sinulle on aiheutunut osallistumisesta rikosoikeudelliseen menettelyyn
  6. miten ja millä edellytyksin voit saada käännös- ja tulkkauspalveluja
  7. miten voit tehdä valituksen, jos asiaa käsittelevä laitos ei kunnioita oikeuksiasi
  8. asiaa käsittelevän poliisin yhteystiedot yhteydenpitoa varten.

En asu maassa, jossa rikos tapahtui (EU:n kansalainen tai EU:n ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos asut toisessa EU-maassa, Kyproksen poliisi ottaa sinulta lausunnon heti, kun olet tehnyt rikosilmoituksen. Tarkoituksena on helpottaa menettelyä.

Jos rikos on tapahtunut Kyproksen valtion alueella mutta asut toisessa EU-maassa, voit tehdä rikosilmoituksen asuinmaasi toimivaltaiselle viranomaiselle silloin kun et voi tai halua tehdä ilmoitusta Kyproksessa (esim. vakavissa rikostapauksissa).

Jos ilmoitat Kyproksen poliisille toisessa EU-maassa tehdyn rikoksen, Kyproksen poliisin on välitettävä ilmoitus kyseisen maan toimivaltaiselle viranomaiselle silloin kun Kyproksen poliisilla itsellään ei ole toimivaltaa käynnistää asiassa menettelyä.

Mitä tietoja minulle annetaan, jos teen rikosilmoituksen?

Rikosilmoituksen tekijälle annetaan asian käsittelyvaiheesta riippuen seuraavat tiedot:

  1. asiaa käsittelevän poliisin yhteystiedot
  2. tutkinnan aloittamatta jättämistä, tutkinnan päättämistä tai rikoksentekijän syyttämättä jättämistä koskeva päätös ja sen perustelut
  3. tuomioistuinkäsittelyn aika ja paikka sekä rikoksentekijää vastaan esitettyjen syytteiden luonne
  4. rikosoikeudellisen menettelyn etenemistä koskevat tiedot; nämä tiedot voidaan poikkeustapauksessa jättää antamatta Kyproksen ylimmän syyttäjän perustellun lausunnon nojalla, jos niiden antaminen voi haitata asian asianmukaista käsittelyä
  5. tietoa uhrin oikeudesta saada tietoa häneen kohdistuneen rikoksen johdosta tutkintavankeuteen joutuneen, syytetyn tai tuomitun henkilön vapautumisesta tai pakenemisesta; nämä tiedot voidaan jättää antamatta, jos on mahdollista tai tiedossa, että niiden antamisesta voi aiheutua vahinkoa rikoksentekijälle.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessani tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos haluat tehdä rikosilmoituksen mutta et ymmärrä tai puhu kreikkaa, voit tehdä ilmoituksen jollakin osaamallasi kielellä. Tätä varten saat tarvitsemaasi kielellistä apua.

Poliisin on myös varmistettava, että sinulle tarjotaan

  • maksutonta tulkkausta tutkinnan aikana, jos et ymmärrä tai puhu kreikkaa
  • maksuttomat käännökset kaikesta sellaisesta tutkinnan aikana kerätystä tiedosta, jota tarvitset voidaksesi käyttää oikeuksiasi. Käännöksiä on pyydettävä kirjallisesti.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän ja tulen ymmärretyksi (jos olen lapsi tai vammainen)?

  • Poliisi käyttää yksinkertaista ja helppotajuista kieltä ja ottaa huomioon henkilökohtaisen tilanteesi, kuten mahdolliset vammat, jotka voivat vaikuttaa kykyysi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Suullisen ja kirjallisen viestinnän tulee olla vammaiselle henkilölle sopivassa muodossa. Tarvittaessa on käytettävä esimerkiksi pistekirjoitusta tai viittomakieltä.
  • Alle 18-vuotiaiden kyky ymmärtää ja tulla ymmärretyksi varmistetaan arvioimalla heidän ikäänsä, kypsyyttään, näkemyksiään, tarpeitaan ja huolenaiheitaan. Alaikäisen uhrin vanhemmalle, huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle kerrotaan uhrin oikeuksista.
  • Kun otat ensimmäisen kerran yhteyttä poliisiin, läsnä voi olla myös joku valitsemasi henkilö, ellei tämä ole etusi vastaista tai haittaa menettelyä. Vammaisella henkilöllä voi olla koko tutkinnan ajan mukanaan valitsemansa henkilö.

Myös sosiaalihuoltolaitos antaa alaikäiselle tietoa tämän ymmärtämällä kielellä (tarvittaessa tulkin välityksellä) ottaen huomioon alaikäisen iän ja kypsyystason. Vammaiselle annetaan tietoa hänen ymmärtämällään tavalla (esim. viittomakielellä).

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Rikoksen uhrien tukipalveluja tarjoavat seuraavat tahot:

  • terveydenhuolto
  • sosiaalihuolto
  • mielenterveyspalvelut
  • opetus- ja kulttuuriministeriön alainen koulupsykologipalvelu
  • kansalaisjärjestöt.

Työ-, hyvinvointi- ja sosiaaliturva-asioista vastaavan ministeriön alainen sosiaalihuoltolaitos tarjoaa haavoittuvassa asemassa oleville, kuten rikoksen uhreille, seuraavaa tukea:

  • perheille suunnattu tuki, jonka tavoitteena on auttaa perheenjäseniä hoitamaan tehtävänsä ja vastuunsa, ratkoa perheen yhtenäisyyttä uhkaavia kiistoja, turvata lasten turvallisuus ja hyvinvointi, ehkäistä rikollista toimintaa ja perheväkivaltaa sekä tukea epäsosiaalisesti käyttäytyvien tai rikolliseen toimintaan osallistuneiden henkilöiden kuntoutusta
  • haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille suunnattu tuki
  • paikallisyhteisöjen auttaminen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeiden tunnistamisessa ja täyttämisessä
  • uhrien ohjaaminen toimivaltaisten viranomaisten sekä palveluja ja tukea tarjoavien kansalaisjärjestöjen luo.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhrien tukipalvelujen piiriin?

Poliisi ohjaa sinut valtion tai muiden tahojen tarjoamien tukipalvelujen ja avun piiriin, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Poliisi myös antaa tietoa edellä mainituista palveluista.

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Poliisien on noudatettava perustuslakia, sovellettavaa lainsäädäntöä sekä poliisin käytännesääntöjä. Tällä tavalla varmistetaan uhrin oikeus yksityisyyteen ja perhe-elämän kunnioittamiseen sekä uhrin henkilötietojen riittävä suoja.

Lain mukaan nimeäsi ja antamasi lausunnon sisältöä ei saa julkaista eikä paljastaa millään tavalla eikä missään tilanteessa.

Tietojenkäsittelyä säännellään erikoislainsäädännöllä, jonka avulla varmistetaan henkilötietojen suoja.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Kyllä. Kun olet tehnyt rikosilmoituksen poliisille, sosiaalihuoltolaitos varmistaa, että sinulle tarjotaan tarvitsemiasi maksuttomia tukipalveluja. Palveluja voivat tarjota myös erityistukea tarjoavat kansalaisjärjestöt.

Henkilökohtainen suojelu, jos olen vaarassa.

Poliisi toteuttaa kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että olet turvassa. Näin on etenkin silloin, jos sinun katsotaan tarvitsevan erityistä suojelua. Rikoksen luonteesta ja olosuhteista sekä henkilökohtaisesta tilanteestasi ja erityissuojelun tarpeestasi riippuen rikosoikeudellisen menettelyn eri vaiheissa voidaan toteuttaa seuraavia suojelutoimia:

1) Uhrin osallistuminen todistajansuojeluohjelmaan, jota valvoo ylin syyttäjä

Ylimmän syyttäjän päätöksellä voit päästä todistajansuojeluohjelmaan, jossa poliisi varmistaa sinun ja tarvittaessa myös perheesi turvallisuuden.

2) Todistajansuojelu rikostutkinnan aikana

Rikostutkinnan aikana:

  • Kun olet tehnyt rikosilmoituksen, poliisi kuulustelee sinua viipymättä.
  • Kuulustelujen lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä, ja niitä järjestetään vain, jos se on rikostutkinnan kannalta ehdottoman välttämätöntä.
  • Kuulustelussa voi olla läsnä oikeudellinen edustajasi tai muu valitsemasi henkilö, jollei jommankumman tai molempien osalta ole perustellusta syystä päätetty toisin.
  • Lääkärintarkastusten lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä, ja niitä suoritetaan vain, jos se on rikosoikeudellisen menettelyn kannalta ehdottoman välttämätöntä.

3) Erityissuojelua tarvitsevan uhrin oikeus suojeluun rikosoikeudellisen menettelyn aikana

Jos sinun todetaan tarvitsevan erityissuojelua, sinulla on oikeus seuraaviin toimenpiteisiin:

  • kaikki kuulustelut pidetään tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tai muunnetuissa tiloissa
  • sinua kuulustelevat ammattihenkilöt, joilla on tähän soveltuva koulutus
  • samat henkilöt suorittavat kaikki kuulustelut, jollei tämä ole hyvän oikeudenkäytön vastaista
  • jos olet seksuaalisen väkivallan, sukupuoleen perustuvan väkivallan tai läheisväkivallan uhri, kuulustelut suorittaa kanssasi samaa sukupuolta oleva henkilö, jos sitä toivot. Tästä ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa rikosoikeudellisen menettelyn kululle.

Erityiset oikeudet:

Perheväkivallan uhri

  • Antamasi lausunnon sisältämiä henkilötietoja ei julkaista.
  • Voit saada paikan perheväkivallan torjuntaa ja perheväkivallasta selviytymistä käsittelevän yhdistyksen ylläpitämästä turvatalosta.
  • Tuomioistuin voi määrätä, että vastaaja pidetään vangittuna tuomioistuinkäsittelyyn asti, tai vapauttaa hänet sillä ehdolla, että hän ei käy perheenjäsentensä luona eikä ahdistele heitä millään tavalla.

Alaikäinen seksuaalisen hyväksikäytön uhri

  • Antamasi lausunnon sisältämiä henkilötietoja ei julkaista.
  • Työ-, hyvinvointi- ja sosiaaliturva-asioista vastaavan ministeriön alainen sosiaalihuoltolaitos toteuttaa kaikki tarvittavat toimet suojellakseen sinua, jos sinun etusi poikkeaa vanhempiesi edusta.

Ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhri

  • Antamasi lausunnon sisältämiä henkilötietoja ei julkaista.
  • Tilanteesi tuntevan viranomaisen on ilmoitettava tapauksestasi sosiaalihuoltolaitokselle, jonka on kerrottava sinulle oikeuksistasi.
  • Sinulla on oikeus suojeluun ilman syrjintää ja riippumatta oikeudellisesta asemastasi ja siitä, teetkö yhteistyötä poliisin kanssa.

Kuka suojelua antaa?

Uhrin suojelusta vastaa ensisijaisesti poliisi. Varmistaakseen suojelun poliisi voi tarvittaessa tehdä yhteistyötä myös muiden toimivaltaisten julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Poliisi arvioi tilanteesi ja selvittää

a) tarvitsetko erityissuojelua

b) olisiko sinun tapauksessasi hyödyllistä toteuttaa rikosoikeudellisen menettelyn kuluessa erityistoimenpiteitä (ja missä määrin) siitä syystä, että olet alttiina toissijaiselle ja toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle ja kostotoimille.

Henkilökohtainen arviointi on tehtävä tiiviissä yhteistyössä sinun kanssasi. Arvioinnissa on otettava huomioon toiveesi, myös siinä tapauksessa, että et halua turvautua erityistoimenpiteisiin.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Henkilökohtaisessa arvioinnissa arvioidaan myös sitä, oletko altis toissijaiselle ja toistuvalle uhriksi joutumiselle. Tarkoituksena on varmistaa, ettei rikosoikeudellisen järjestelmän toiminta altista sinua toissijaiselle ja/tai toistuvalle uhriksi joutumiselle.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Erittäin haavoittuvassa asemassa oleville uhreille tarjotaan seuraavanlaista suojelua:

1) Uhrin osallistuminen todistajansuojeluohjelmaan, jota valvoo ylin syyttäjä

Ylimmän syyttäjän päätöksellä voit päästä todistajansuojeluohjelmaan, jossa poliisi varmistaa sinun ja tarvittaessa myös perheesi turvallisuuden.

2) Todistajansuojelu rikostutkinnan aikana

Rikostutkinnan aikana:

  • Kun olet tehnyt rikosilmoituksen, poliisi kuulustelee sinua viipymättä.
  • Kuulustelujen lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä, ja niitä järjestetään vain, jos se on rikostutkinnan kannalta ehdottoman välttämätöntä.
  • Kuulustelussa voi olla läsnä oikeudellinen edustajasi tai muu valitsemasi henkilö, jollei jommankumman tai molempien osalta ole perustellusta syystä päätetty toisin.
  • Vaadittujen lääkärintarkastusten lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä, ja niitä suoritetaan vain, jos se on rikosoikeudellisen menettelyn kannalta ehdottoman välttämätöntä.

3) Erityissuojelua tarvitsevan uhrin suojelu rikosoikeudellisen menettelyn aikana

Jos sinun todetaan tarvitsevan erityissuojelua, sinulla on oikeus seuraaviin toimenpiteisiin:

  • kaikki kuulustelut pidetään tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tai muunnetuissa tiloissa
  • sinua kuulustelevat ammattihenkilöt, joilla on tähän soveltuva koulutus
  • samat henkilöt suorittavat kaikki kuulustelut, jollei tämä ole hyvän oikeudenkäytön vastaista
  • jos olet seksuaalisen väkivallan, sukupuoleen perustuvan väkivallan tai läheisväkivallan uhri, kuulustelut suorittaa kanssasi samaa sukupuolta oleva henkilö, jos sitä toivot. Tästä ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa rikosoikeudellisen menettelyn kululle.

Olen alaikäinen – onko minulla erityisiä oikeuksia?

Alaikäisen uhrin etu turvataan. Se, mikä on sinun etusi mukaista, arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon ikäsi, kypsyystasosi, näkemyksesi, tarpeesi ja huolenaiheesi.

Alaikäisenä sinulla on seuraavat lisäoikeudet:

  • Mukanasi voi koko menettelyn ajan olla vanhempasi tai sosiaalityöntekijä, jos sosiaalihuoltolaitos on ottanut sinut huostaan.
  • Jos olet perheväkivallan uhri, sosiaalihuoltolaitoksen sosiaalipalvelujohtaja voi tehdä rikosilmoituksen puolestasi. Turvallisuutesi varmistamiseksi voidaan toteuttaa kaikki tarvittavat toimet.
  • Jos olet seksuaalisen hyväksikäytön uhri, kuka tahansa valtion viranomainen voi tehdä rikosilmoituksen puolestasi. Turvallisuutesi varmistetaan kaikin tarvittavin toimin.
  • Jos olet ilman huoltajaa, sinut annetaan sosiaalihuoltolaitoksen johtajan huostaan. Voit käyttää kaikkia oikeuksiasi. Sinulla on muun muassa oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perheen yhdistämiseen.
  • Oikeus yksityisyyteen: Poliisi toteuttaa kaikki tarvittavat lain mukaiset toimet estääkseen, ettei julkisuuteen päädy tietoja, joista sinut voisi tunnistaa.
  • Erityissuojelun tarve: Poliisi
    • on velvollinen varmistamaan, että tutkinta ja rikossyytteiden nostamista koskevat menettelyt suoritetaan riippumatta siitä, oletko sinä tai onko edustajasi tehnyt virallisen rikosilmoituksen, ja että rikosoikeudellista menettelyä voidaan jatkaa, vaikka peruisit antamasi lausunnon
    • jatkaa syytetoimia myös sen jälkeen, kun sinusta on tullut täysi-ikäinen
    • voi tallentaa kuulustelusi osana tutkintaa.

Kuulustelussa voi olla sinun lisäksesi läsnä myös oikeudellinen edustajasi tai muu valitsemasi aikuinen, jollei perustellusta syystä ole tehty päinvastaista päätöstä.

Kuulustelut suoritetaan

  • ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun tapauksesta on tehty ilmoitus poliisille
  • tarvittaessa tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tai muunnetuissa tiloissa
  • tarvittaessa sellaisen ammattihenkilön toimesta tai välityksellä, jolla on tähän soveltuva koulutus
  • vain, jos se on rikostutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kannalta välttämätöntä, ja kuulustelujen lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä
  • seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa tapauksissa lapsen kanssa samaa sukupuolta olevan ammattihenkilön toimesta.

Perheenjäseneni kuoli rikoksen takia – mitkä ovat oikeuteni?

Perheenjäsenet voivat hakea tukea seuraavilta rikoksen uhreille tarkoitettuja tukipalveluja tarjoavilta tahoilta:

  • julkinen terveydenhuolto
  • mielenterveyspalvelut
  • sosiaalihuolto
  • koulupsykologipalvelut (alaikäisille)
  • perheväkivallan torjuntaa ja perheväkivallasta selviytymistä käsittelevän yhdistyksen puhelinpalvelu (1440) perheväkivallan uhreille
  • uhrien tukipalveluja tarjoavat kansalaisjärjestöt.

Lain mukaan uhrin perheenjäsen voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä. Vahingonkorvausoikeutta koskevaa tietoa saa sosiaalihuoltolaitokselta.

Perheenjäseneni joutui rikoksen uhriksi – mitkä ovat oikeuteni?

Perheenjäsenet voivat hakea tukea seuraavilta rikoksen uhreille tarkoitettuja tukipalveluja tarjoavilta tahoilta:

  • julkinen terveydenhuolto
  • mielenterveyspalvelut
  • sosiaalihuolto
  • koulupsykologipalvelut (alaikäisille)
  • perheväkivallan torjuntaa ja perheväkivallasta selviytymistä käsittelevän yhdistyksen puhelinpalvelu (1440) perheväkivallan uhreille
  • uhrien tukipalveluja tarjoavat kansalaisjärjestöt.

Voinko osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Kyproksen laissa ei säädetä mahdollisuudesta käyttää sovittelua.

Mistä voin löytää oikeuksiani koskevaa lainsäädäntöä?

Rikoksen uhrin oikeuksista säädetään seuraavissa säädöksissä:

  • perheväkivallan ennaltaehkäisystä ja uhrien suojelusta annettu laki (2000–2015)
  • seksuaalisen hyväksikäytön, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian ehkäisemisestä ja torjunnasta annettu laki (2014).

Rikoksen uhrin oikeuksia koskeva lainsäädäntö on saatavilla Kyproksen asianajajaliiton verkkosivustolla: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.cylaw.org/

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla. Kun olet tehnyt virallisen rikosilmoituksen ja antanut kirjallisen lausunnon, poliisi aloittaa tapauksen tutkinnan.

Mistä voin selvittää, miten asia etenee?

Saat tietoa menettelyn edistymisestä asiaa käsittelevältä poliisilta (rikostutkija). Kun asia on siirtynyt tuomioistuimen käsiteltäväksi, voit saada tietoa asian etenemisestä sen tuomioistuinkäsittelystä vastaavalta oikeudellisen yksikön viranomaiselta.

Voinko saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Voit saada maksutonta oikeusapua tietyntyyppisiin ihmisoikeusloukkauksiin liittyvissä menettelyissä. Näistä menettelyistä säädetään maksuttoman oikeusavun antamisesta annetussa laissa.

Tietyntyyppisiin ihmisoikeusloukkauksiin liittyvillä menettelyillä tarkoitetaan seuraavia menettelyjä:

a) tuomioistuimessa vireillä olevan siviilioikeudellisen menettelyn kaikki vaiheet, kun on kyse menettelystä, joka on käynnistetty Kyproksen valtiota vastaan henkilölle tietyntyyppisestä ihmisoikeusloukkauksesta aiheutuneen vahingon vuoksi, tai

b) henkilön vireille panema rikosoikeudellinen menettely, joka koskee tietyntyyppisiä ihmisoikeusloukkauksia.

Edellä mainitun lain nojalla oikeusapu voi kattaa

a) neuvonnan, avustamisen ja edustamisen, jos kyseessä on rikosoikeudellinen menettely tai Kyproksessa aloitettu siviilioikeudellinen menettely

b) pelkän neuvonnan, jos kyseessä on Kyproksen ulkopuolella aloitettu siviilioikeudellinen menettely.

Edellä mainitun lain nojalla suojeltaviin ihmisoikeuksiin kuuluvat ihmisoikeudet, jotka turvataan seuraavissa säädöksissä:

a) Kyproksen tasavallan perustuslain II osa

b) Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifiointia koskeva vuoden 1962 laki

c) kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointia koskevat vuosien 1967–1995 lait

d) taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointia koskeva vuoden 1969 laki

e) kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ratifiointia koskeva vuoden 1989 laki

f) kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ratifiointia koskevat vuosien 1990 ja 1993 lait

g) kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ratifiointia koskeva vuoden 1985 laki

h) lapsen oikeuksien yleissopimuksen ratifiointia koskeva vuoden 1990 laki.

Maksutonta oikeusapua voi saada

  • ihmiskaupan uhri, joka hakee aluetuomioistuimessa vahingonkorvausta ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisemistä ja torjuntaa sekä uhrien suojelua koskevan lain nojalla
  • alaikäinen ihmiskaupan uhri, joka hakee aluetuomioistuimessa vahingonkorvausta ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisemistä ja torjuntaa sekä uhrien suojelua koskevan lain nojalla
  • alaikäinen, joka on seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelemisen, lapsipornografian, seksuaalisen riiston ja/tai seksuaalisen hyväksikäytön uhri ja hakee aluetuomioistuimessa vahingonkorvausta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan lain nojalla.

Tämän lisäksi kaikki lapset, jotka ovat joutuneet lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian ehkäisemistä ja torjuntaa koskevassa laissa tarkoitettujen rikosten uhriksi, saavat asianajajista annetun lain nojalla maksutonta neuvontaa menettelyjen kaikissa vaiheissa riippumatta siitä, tekevätkö he syyttäjäviranomaisen kanssa rikostutkintaa, syytetoimia tai oikeudenkäyntiä koskevaa yhteistyötä. Lapset saavat myös maksutonta oikeusapua, jos heillä ei ole varaa hankkia apua, riippumatta siitä, mitä oikeusavusta annetussa laissa säädetään.

Jos lapsiuhrilla on oikeus edustajaan, hänellä voi olla oikeus saada oikeudellista neuvontaa ja tulla edustetuksi omissa nimissään sellaisissa menettelyissä, joissa lapsiuhrin ja vanhempainvastuunkantajan välillä on tai saattaa olla eturistiriita.

Ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisemistä ja torjuntaa sekä uhrien suojelua koskevassa laissa tarkoitettujen rikosten uhri saa asianajajia koskevan lain nojalla maksutonta neuvontaa riippumatta siitä, tekeekö hän syyttäjäviranomaisen kanssa rikostutkintaa, syytetoimia tai oikeudenkäyntiä koskevaa yhteistyötä, sekä oikeusavusta annetun lain mukaista maksutonta oikeusapua, jos hänellä ei ole varaa hankkia apua.

Maksutonta oikeusapua on haettava kirjallisesti siltä tuomioistuimelta, jossa asia käsitellään. Tuomioistuin voi myöntää sinulle maksutonta oikeusapua seuraavien seikkojen perusteella:

a) sosiaalipalvelujen antama sosioekonominen lausunto, jossa kerrotaan sinun ja perheesi taloudellisesta tilanteesta, säännöllisistä ja muista työtuloistasi, muista tuloistasi, sinun ja perheesi tavanomaisista elinkustannuksista sekä muista mahdollisista veloistasi tai tarpeistasi

b) tilanteesi vakavuus tai muut olosuhteet, joiden perusteella määritetään, onko sinulle oikeuden toteutumisen vuoksi aihetta antaa maksutonta oikeusapua asian käsittelyä ja sen valmistelua varten.

Jos saat oikeusapua, voit valita haluamasi asianajajan maksuttomia oikeusapupalveluja tarjoavien asianajajien joukosta asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jos et valitse itsellesi asianajajaa, tuomioistuin nimittää sinulle asianajajan Kyproksen asianajajaliiton laatimasta luettelosta asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Voinko saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Kyproksen tasavalta korvaa sinulle laissa säädetyt kustannukset. Lisätietoa korvauksen hakemisesta ja hakuehdoista saa poliisitoimeen kuuluvilta alueellisilta syyttäjänvirastoilta.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea päätökseen muutosta?

Voit pyytää poliisilta perusteltua päätöstä, jos asia ei etene tutkintaan tai syytetoimiin taikka jos tutkinta tai syytetoimet lopetetaan.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Voit osallistua oikeudenkäyntiin syyttäjän todistajana ja todistaa asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa.

Mikä on virallinen roolini oikeudenkäynnissä? Olenko esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voinko valita roolini itse?

Rikosoikeudellisessa menettelyssä olet syyttäjän todistaja. Jos haet rikoksentekijältä vahingonkorvausta, olet asiaa koskevassa siviilioikeudellisessa menettelyssä eli riita-asiassa kantaja.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Syyttäjän todistajana sinulla velvollisuus todistaa asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa. Jos haet vahingonkorvausta, saat lisätietoa oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi asianajajalta, joka ajaa asiaasi riita-asioita käsittelevässä tuomioistuimessa.

Voinko antaa oikeudenkäynnin aikana lausunnon tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Voit missä tahansa menettelyssä, jossa olet syyttäjän todistajana, lukea ja vahvistaa poliisille antamasi lausunnon tai esittää tutkinnan aikana poliisille antamasi todisteet. Jos haluat täydentää poliisille alun perin antamaasi lausuntoa tai esittämiäsi todisteita, ota yhteyttä asiaa tuomioistuimessa käsittelevän oikeudellisen yksikön johtajaan.

Mitä tietoja minulle annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Oikeudenkäynnin aikana syyttäjä ilmoittaa sinulle, milloin ja miten istunnot järjestetään. Syyttäjä kertoo sinulle myös rikoksentekijää vastaan nostettujen syytteiden luonteesta. Voit myös pyytää, että sinulle ilmoitetaan menettelyssä annetuista lopullisista ratkaisuista.

Voinko tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Sinulla ei ole oikeutta tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin.

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Sinulla ei ole oikeutta hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen. Muutoksenhakuoikeus on Kyproksen ylimmällä syyttäjäviranomaisella.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Asianajajasi voi hyödyntää tuomiota rikoksentekijää vastaan nostetussa vahingonkorvauskanteessa.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Oikeudenkäynnin jälkeen sinulla on oikeus saada tukea ja/tai suojelua tarpeittesi mukaan kohtuulliseksi katsotuksi ajaksi.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Voit pyytää poliisia antamaan tiedon tuomiosta, jonka tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijälle.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhri voi pyynnöstä saada seuraavat tiedot:

a) tiedon siitä, että uhriin kohdistuneesta rikoksesta tutkintavankeuteen määrätty, syytteeseen pantu tai tuomittu henkilö vapautetaan tai on paennut vankeudesta,

b) tiedon asiaankuuluvista toimenpiteistä, joita uhrin suojaksi on määrätty häneen kohdistuneesta rikoksesta tutkintavankeuteen määrätyn, syytteeseen pannun tai tuomitun henkilön vapauttamisen tai pakenemisen johdosta.

On syytä huomata, että edellä mainittuja tietoja ei välttämättä anneta, jos on mahdollista tai tiedossa, että niiden antamisesta voi aiheutua vahinkoa rikoksentekijälle.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Uhrilla ei ole oikeutta osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien rikoksentekijän tuomiota koskevien päätösten tekemiseen.

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä?

Uhrilla on oikeus nostaa häneen kohdistuneesta rikoksesta vahingonkorvauskanne rikoksentekijää vastaan tuomioistuimessa. Uhri voi kääntyä sosiaalihuoltolaitoksen puoleen saadakseen tietoa oikeudestaan vahingonkorvaukseen.

Alle 18-vuotiaalla lapsella on subjektiivinen oikeus saada vahingonkorvausta henkilöltä, joka on vastuussa häneen kohdistuneista rikoksista, joista säädetään lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian ehkäisemistä ja torjumista koskevassa laissa. Lisäksi alaikäisellä on oikeus saada korvausta ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta. Rikokseen syyllistyneellä on siviilioikeudellinen vastuu maksaa erityisiä ja yleisiä korvauksia uhrille.

Henkilöllä, joka on joutunut uhriksi ihmiskaupan ja riiston ehkäisemistä ja torjumista koskevan lain tarkoittamassa mielessä, on subjektiivinen oikeus saada vahingonkorvausta henkilöltä, joka on vastuussa häneen kohdistuneesta rikoksesta edellä mainitun lain mukaisesti. Uhrilla on myös oikeus saada korvausta ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta. Rikokseen syyllistyneellä on siviilioikeudellinen vastuu maksaa erityisiä ja yleisiä korvauksia uhrille ja korvata myös mahdolliset muut uhrin työvoiman hyväksikäyttöön liittyvät maksuviivästykset.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksentekijä ei maksa vahingonkorvausta, uhri voi kääntyä asianajajansa välityksellä tuomioistuimen puoleen ja pyytää antamaan määräykseen, jonka nojalla tuomittu määrätään maksamaan tuomion mukainen korvaus. Muussa tapauksessa rikoksentekijä pidätetään ja vangitaan välittömästi.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Laissa ei säädetä valtion maksamasta etumaksusta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Valtio maksaa korvauksia väkivaltarikosten uhreille tai omaisille väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan vuoden 1997 lain nro 51(Ι)/97 mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

a) uhri tai hänen omaisensa eivät voi, olipa syy mikä tahansa, saada korvausta rikoksentekijältä ja

b) korvausta ei saada muista lähteistä tai saatava korvaus on pienempi kuin laissa tarkoitettu korvaus:

Edellä mainitun lain mukainen korvaus maksetaan, vaikka rikoksentekijää ei voida asettaa syytteeseen tai rangaista.

Jos muista lähteistä saatava korvaus on pienempi kuin edellä mainitussa laissa määritelty korvaus, valtio maksaa erotuksen.

Kyseisessä laissa mainitaan edellytykset, joiden nojalla edellä mainittuja korvauksia ei makseta ja mitä korvauksiin sisältyy, jos päätetään, että ne on maksettava.

Väkivaltarikos tarkoittaa kaikkia tahallisia rikoksia, jotka on tehty Kyproksen tasavallassa väkivaltaa käyttäen ja joista seuraa välitön kuolema, vakava ruumiillinen vamma tai terveysvahinkoja. Väkivaltarikos kattaa kaikki seuraavat rikokset, joista seuraa välitön kuolema, vakava ruumiillinen vamma tai terveysvahinkoja:

ennalta suunniteltu murha (203 ja 204 §), murhayritys (214 §), raiskaus (144 §), raiskausyritys (146 §), ihmisryöstö (148 §), alle 16-vuotiaan tytön kaappaus (149 §), teot, joiden tarkoituksena on vakavan ruumiillisen vamman tuottaminen (228 §), vakava ruumiillinen vamma (231 §), yritys tuottaa ruumiillinen vamma räjähteitä käyttämällä (232 §), vahingoittamistarkoituksessa annettu myrkky (233 §), vammantuottamus (234 §), ruumiillisen vamman aiheuttanut hyökkäys (243 §), muut hyökkäykset (244 §), henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvat rikokset (245–254 §), murhapoltto (315 §).

Edellä mainitun lain mukainen vahingonkorvausvaatimus toimitetaan sosiaaliturvapalveluiden johtajalle kohtuullisen määräajan kuluessa ja viimeistään kahden vuoden kuluessa ruumiillisen vamman tai terveysvahinkojen aiheuttamisesta taikka kuoleman tuottamuksesta tapauksen mukaan.

Hakemukseen liitetään poliisin raportti ja lääkärintodistus ja kaikki muut asiaankuuluvat asiakirjat, jotka helpottavat hakemuksen käsittelyä. Sosiaaliturvapalveluiden johtaja voi pyytää tätä tarkoitusta varten mitä tahansa tarpeellisiksi katsomiaan täydentäviä todisteita, muun muassa valaehtoisen todistuksen, jolla hakija vahvistaa, että korvausta ei ole maksettu eikä makseta toisesta lähteestä.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Rikoksentekijän tuomitseminen ei ole korvauksen maksamisen ehtona. Asiaa käsittelevä tuomioistuin päättää korvauksen maksamisesta. Tämä on erillinen menettely, joka ei ole sidoksissa rikosasiassa annettavaan tuomioon.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Kuten edellä todettiin, etumaksua ei ole mahdollista saada, koska siitä ei ole säädetty laissa.

Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Mihin on otettava yhteyttä?

Poliisi 199/1460

Julkisten sairaaloiden ensiapu

Maakuntien sosiaalipalvelut

Koulupsykologipalvelut

Mielenterveyspalvelut

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

Kansalaisjärjestöt

Kyproksessa palvelevat seuraavat auttavat puhelimet:

1460 – kansalaisten palvelupuhelin

1440 – perheväkivalta

1498 – huumeidenvastainen hätäpuhelin

11611 – lasten ja nuorten auttava puhelin

116000 – kadonneiden lasten numero

Onko uhreille annettava tuki maksullista?

Julkisina palveluina tarjottava uhrien tuki ja kansalaisjärjestöjen tarjoama tuki on maksutonta.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Rikoksen uhri voi saada seuraavanlaista tukea julkishallinnon yksiköistä:

  • lääketieteellistä hoitoa sairaanhoitopalveluista,
  • henkistä tukea mielenterveys- ja koulupsykologipalveluista,
  • suojelua sosiaalihuoltolaitokselta, joka antaa määräyksiä rikoksentekijää vastaan ja/tai uhrin suojelemiseksi,
  • poliisin kuulustelujen aikana hyväksymät toimenpiteet, joiden tavoitteena on estää uhrin lisäkärsimykset,
  • poliisin toteuttama tehokas suojelu, jolla pyritään suojaamaan uhria rikoksentekijän ja/tai muun henkilön uhkailulta ja kostotoimilta,
  • tuomioistuimen oikeudenistunnon aikana toteuttamat toimet erityissuojelua tarvitsevien uhrien (esim. lapset ja psykososiaalisesti vammaiset henkilöt) suojelemiseksi.

Jos olet perheväkivallan uhri, seksuaalisen hyväksikäytön lapsiuhri tai ihmiskaupan uhri, voit saada tietoa oikeuksistasi ja tukea sosiaalihuoltolaitokselta, joka myös auttaa sinua saamaan yhteyden kaikkiin toimivaltaisiin julkishallinnon yksiköihin ja kansalaisjärjestöihin tapauksen jatkokäsittelyä ja tuen saamista varten. Jos etusi on ristiriidassa vanhempiesi edun kanssa sosiaalihuoltolaitoksen johtaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet suojellakseen sinua.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä seuraavanlaista tukea:

  • henkinen tuki
  • majoitus turvakodissa.
Päivitetty viimeksi: 31/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Luxemburg

Henkilö katsotaan rikoksen uhriksi, jos hän on kärsinyt vahinkoa eli jos hän on esimerkiksi loukkaantunut tai hänen omaisuutensa on vahingoittunut tai varastettu sellaisen teon johdosta, joka katsotaan kansallisessa laissa rikokseksi. Laissa taataan rikoksen uhrille tietyt yksilölliset oikeudet ennen oikeudenkäyntiä, oikeudenkäynnin aikana ja sen jälkeen.

Luxemburgissa rikosprosessissa on kaksi vaihetta: rikostutkinta ja oikeudenkäynti. Rikostutkinnan suorittaa yleensä poliisi tai tutkintatuomari tai nämä yhdessä. Kun rikostutkinta on valmistunut, asia siirretään tuomioistuimen jaostokäsittelyyn. Jaostokäsittelyssä päätetään, annetaanko asia oikeuden käsiteltäväksi vai päätetäänkö sen käsittely tässä vaiheessa.

Jos asia siirretään oikeuteen, tuomioistuin pitää istunnon, jossa se käsittelee kerätyt todisteet ja ratkaisee, onko syytetty syyllinen. Jos syytetty todetaan syylliseksi, tuomioistuin tuomitsee hänet ja määrää rangaistuksen. Jos näyttö ei riitä vastaajan syyllisyyden toteamiseen, tuomioistuin vapauttaa vastaajan.

Seuraavilla sivuilla kuvataan menettelyn eri vaiheita ja uhrin oikeuksia Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikostutkinnan aikana, Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeudenkäynnin aikana ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanensimmäisen oikeudenkäynnin päätyttyä. Lisätietoja rikoksen uhrille tarjolla olevasta avusta ja tuesta löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 – UHRIN OIKEUDET RIKOSTUTKINNASSA

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Voinko saada oikeusapua?

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoja

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Rikoksen uhri voi tehdä rikosilmoituksen:

  • poliisille;
  • suoraan syyttäjälle.

Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen, mutta jos uhri haluaa osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana, on hänen tehtävä rikosilmoitus henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä.

Rikoksentekijä voidaan haastaa myös suoraan poliisituomioistuimeen (tribunal de police) tai asian nopeutetussa menettelyssä käsittelevään piirituomioistuimen (tribunal d'arrondissement) jaostoon.

Rikosilmoitus on tehtävä jollakin Luxemburgin virallisista kielistä, joita ovat luxemburg, ranska ja saksa. Jos rikoksen uhri ei osaa mitään näistä kielistä, hänellä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Rikosilmoitus tehdään kirjallisesti, se on vapaamuotoinen ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • • uhrin nimi, syntymäaika, ammatti ja osoite
  • • kuvaus tosiseikoista
  • • kuvaus aiheutuneesta vahingosta.

Rikosilmoituksen tekemisen määräaika vaihtelee vuodesta kymmeneen vuoteen ja riippuu siitä, millainen rikos (1) on kyseessä.

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Kun rikosilmoitus tehdään poliisille, poliisi antaa rikosilmoituksesta maksuttoman jäljennöksen välittömästi tai kuukauden kuluessa sen tekemisestä. Uhri tai hänen asianajajansa voi tiedustella asian etenemisestä puhelimitse tai kirjeitse.

Kun rikosilmoitus tehdään syyttäjälle, rikosilmoitukselle annetaan viitenumero, jonka avulla uhri tai hänen asianajajansa voi tiedustella asian etenemisestä. Syyttäjä ilmoittaa asian käsittelyn etenemisestä rikosilmoituksen tekijälle 18 kuukauden kuluessa rikosilmoituksen jättämisestä myös siinä tapauksessa, että asian käsittely on päättynyt. Hän ilmoittaa myös mahdollisen päättymisen syyt.

Asian käsittelevää tuomioistuinta voi pyytää tekemään rikostutkinnan tai määräämään omaisuutta tai varoja hukkaamiskieltoon.

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Rikoksen tutkintaan voi osallistua uhrina, jolla ei ole erityistä asemaa rikosoikeudenkäyntimenettelyssä, tai asianomistajana. Asianomistajana uhri voi vaatia rikoksentekijältä korvausta ja hänellä on muutamia ylimääräisiä oikeuksia pelkän uhrin asemaan verrattuna. Uhrin ei tarvitse asianomistajanakaan näyttää toteen mitään rikokseen liittyviä seikkoja. Hänen on vain annettava tiedot rikoksen tosiseikoista ja niiden suhteesta uhrille aiheutuneeseen vahinkoon.

Rikoksen uhrilla on seuraavat oikeudet:

  • Rikostutkintaviranomaiset (2) – poliisin rikostutkintayksikkö tai tutkintatuomari – voivat kuulla uhria uhrin osaamalla kielellä ja käyttää uhrin hallussa olevia asiakirjoja.
  • Uhrin lausunto voidaan nauhoittaa tai videoida uhrin tai hänen asianajajansa suostumuksella syyttäjän annettua tähän luvan, niin ettei uhrin tarvitse toistaa järkyttyvää tapahtumaa useita kertoja menettelyn aikana.
  • Uhrilla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos hän ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä.
  • Uhria voi edustaa asianajaja.
  • Uhri voi saada maksutta jäljennöksen lausunnostaan välittömästi tai kuukauden kuluessa kuulemisesta.
  • Uhri voi pyytää merkityksellisiä asiakirjoja liitettäväksi tutkinta-aineistoon.
  • Uhri voi olla läsnä tutkintatuomarin menettelyissä asianomistajana.
  • Jos prosessia ei aloiteta, uhri voi esittää ylimmälle syyttäjälle (Procureur Général) pyynnön siitä, että syyttäjälaitos suorittaa rikostutkinnan.

Asianomistajalla on oikeus

  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan rikostutkintaan
  • pyytää tuomaria suorittamaan lisätutkinnan
  • valittaa vaateisiinsa vaikuttavista rikostutkintaan liittyvistä toimista muutoksenhakutuomioistuimeen (cour d’appel), joka käsittelee asian suljetuin ovin
  • tulla kuulluksi vain pyynnöstä
  • esittää tarvittaessa näyttöä syytettyä vastaan
  • tarkastella asianajajan kanssa tutkinta-aineistoa tutkintatuomarin toimistossa epäillyn ensimmäisen kuulemisen jälkeen päivää ennen mahdollisia lisätoimia
  • pyytää tutkintatuomaria lähettämään tutkinta-aineistoon sisältyvät asiakirjat itselleen
  • saada jäljennös tutkinta-aineistosta rikostutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoidun omaisuuden palauttamista
  • osallistua rikospaikkatutkintaan
  • pyytää väliaikaista korvausta aiheutuneesta vahingosta.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Jos henkilö kutsutaan kuultavaksi todistajana, hänen on saavuttava poliisin rikostutkintayksikköön tai tutkintatuomarin luo ja kerrottava kaikki tietonsa tapahtumasta. Todistaja voi antaa lausuntonsa osaamallaan kielellä.

Todistajanlausunto voidaan nauhoittaa tai videoida todistajan suostumuksella, jottei todistajan tarvitse toistaa useita kertoja järkytystä aiheuttavaa rikosta, jonka uhriksi hän on joutunut tai jota hän on todistanut.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Alaikäisellä on enemmän oikeuksia:

  • Alaikäiseen kohdistuneissa itsensä paljastamisen, raiskauksen, ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön, tapon, pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja huumaamisen kaltaisissa rikoksissa (1) määräaika, jonka jälkeen syytettä ei voida enää nostaa, alkaa kulua vasta uhrin tultua täysi-ikäiseksi.
  • Jos alaikäisen edun toteutumista ei ole varmistamassa vähintään yksi alaikäistä edustava asianajaja, alaikäisellä on oikeus syyttäjän tai tutkintatuomarin nimittämään edunvalvojaan. Alaikäisen edunvalvoja varmistaa alaikäisen etujen suojelun ja käyttää alaikäisen oikeuksia asianomistajana.
  • Alaikäisellä on oikeus saada tieto rikosoikeudenkäyntimenettelyn aloittamisesta ja hänen asianajajilleen tai edunvalvojalleen annetusta oikeudesta olla asianomistajana.
  • Alaikäisellä on oikeus saada syyttäjän luvalla lausuntonsa nauhoitettua tai videokuvattua asianajajan tai edunvalvojan annettua suostumuksensa, jottei alaikäisen tarvitse toistaa järkyttävää tapahtumaa useita kertoja menettelyn kuluessa. Nauhoittaminen on pakollista itsensä paljastamista tai raiskausta, prostituutiota, hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, murhaa, tappoa, pahoinpitelyä ja väkivaltaa koskevissa rikoksissa, ellei syyttäjä toisin päätä alaikäisen tai tämän edustajan vastustettua asiaa.
  • Alaikäisellä on oikeus saada haluamansa aikuinen mukaan kuulemisiin, ellei syyttäjä päätä toisin alaikäisen edun tai totuuden paljastamisen edun nimissä.

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Poliisi kertoo uhrille uhrin ymmärtämällä kielellä

  • pyydettäessä rikostutkinnan aloittamisesta
  • uhrin oikeudesta saada apua rikoksen uhreja avustavilta organisaatioilta
  • uhrin oikeudesta saada korvausta kärsitystä vahingosta
  • uhrin oikeudesta saada oikeusapua laissa säädetyin edellytyksin
  • asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia sekä syyt asian käsittelyn päättämiseen.

Tutkintatuomari kertoo asianomistajalle toimenpiteistä, joita aikoo toteuttaa, etenkin jos hän aikoo vierailla rikospaikalla.

Voinko saada oikeusapua?

Jos varat eivät riitä eikä taatun vähimmäistulon edellytys täyty, on uhrilla oikeus asianajajaliiton (Conseil de l’ordre des avocats) järjestämään maksuttomaan oikeusapuun. Maksutonta oikeusapua voi saada halutessaan henkilö, joka on

• Luxemburgin kansalainen

• ulkomaan kansalainen, joilla on sijoittautumislupa maahan

• EU:n jäsenvaltion kansalainen

• kolmannen maan kansalainen, joilla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Varoihin luetaan mukaan henkilön bruttotulot sekä samassa taloudessa elävien varat. Varojen puutteen ohella maksutonta oikeusapua voidaan antaa myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät henkilön sosiaaliseen tai aineelliseen tilanteeseen taikka perhetilanteeseen.

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Uhria voidaan suojella siten, että tutkintatuomari määrää epäillyn vangittavaksi, jos

  • rikoksesta voidaan määrätä vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus ja erityisesti jos
  • on vaara, että epäilty tekee uuden rikoksen.

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Uhrilla on oikeus saada apua erilaisilta Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikoksen uhrien tukipalveluilta. Valtio antaa tukea syyttäjänlaitoksen yhteydessä toimivan rikoksen uhrien tukikeskuksen (Service d’aide aux victimes) kautta. Uhrien tukikeskus ottaa uhrit vastaan ja tarjoaa heille maksutta sosiaalista, psykologista ja oikeudellista apua. Myös muutamat kansalaisjärjestöt antavat apua esimerkiksi väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja lapsille tai vammaisille.

Palvelevia puhelimia on kaksi: yksi yleisesti rikoksen uhreille tarkoitettu (+352 475821-628/627) ja yksi lapsille ja nuorille tarkoitettu (+352 12345).

Uhri voi saada lääketieteellistä hoitoa, mutta se on maksullista, ellei voimassa olevaa sairausvakuutusta ole. EU:n 27 jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset voivat hyödyntää Linkki avautuu uuteen ikkunaaneurooppalaista sairaanhoitokorttia.

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Sovittelu rikoksentekijän ja uhrin välillä on mahdollista vain ennen syytteen nostamista. Syyttäjä voi päättää, sopiiko sovittelumenettely tilanteeseen, varmistetaanko sillä uhrin kärsimän vahingon korvaaminen, korjautuvatko rikoksesta aiheutuneet ongelmat ja pystyykö rikoksentekijä sovittamaan näin rikoksensa. Sovittelu ei ole mahdollista, jos rikoksentekijä ja uhri asuvat yhdessä.

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Kun tutkintatuomari päättää rikostutkinnan, asia siirtyy jaostokäsittelyyn (chambre du conseil). Jaostokäsittelyssä päätetään, lopetetaanko rikostutkinta ja siirretäänkö asia oikeuden käsiteltäväksi. Jaostokäsittelyssä asia voidaan päättää siirtää oikeuden käsiteltäväksi tai olla siirtämättä, jos teko ei ole rikos, jos rikoksentekijä ei ole tiedossa tai jos epäiltyä vastaan ei ole riittävästi näyttöä.

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Jos jaostokäsittelyssä päätetään, ettei rikosasiaa viedä oikeuteen, uhri voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen jaostoon.

Uhrilla on oikeus esittää jaostolle lyhyitä kirjallisia pyyntöjä ja lausuntoja.

Jos asia hylätään muutoksenhakutuomioistuimen jaostokäsittelyssä pelkästään tosiseikkojen perusteella, ei oikeuskysymysten perusteella, uhri voi viedä asian yleiseen tuomioistuimeen saadakseen korvauksen kärsimästään vahingosta.

Jos syyttäjä päättää lopettaa asian käsittelyn ilman jatkotoimia, uhri voi asianomistajana ottaa yhteyttä tutkintatuomariin tai tuomioistuimeen (poliisituomioistuimeen, piirituomioistuimeen tai piirituomioistuimen rikosjaostoon) ja haastaa rikoksentekijän suoraan.

Uhri voi luopua olemasta asianomistaja missä tahansa menettelyn vaiheesta, mutta syytteen ajamista ei voi lopettaa, ellei kyseessä ole kunnianloukkauksen ja herjauksen kaltainen rikos.

Uhri, joka ei ole asianomistaja, voi peruuttaa vaateensa, mutta yleensä syyttäjä jatkaa syytteen ajamista.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Ulkomaalaisella on seuraavat lisäoikeudet:

  • oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa
  • oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos varoja ei ole riittävästi ja ulkomaalaisella henkilöllä on sijoittautumislupa Luxemburgiin tai hän on EU:n jäsenvaltion kansalainen tai kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus saada oikeusapua Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja

  • Rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) – Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • Asianajajan ammatista 10. elokuuta 1991 annettu laki (Loi sur la profession d’avocat) – Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
Huomautuksia:
1. Rikoslajit
Luxemburgissa rikokset jaotellaan kolmeen lajiin niiden vakavuuden perusteella. Kullekin rikoslajille on määritetty oma vanhenemisaikansa, jonka kuluttua rikosoikeudenkäyntimenettelyä ei voida enää aloittaa:
Vakavasta rikoksesta ei voida nostaa enää syytettä, kun rikoksen tekohetkestä tai viranomaisen viimeksi toteuttamasta tutkintatoimesta on kulunut kymmenen vuotta. Alaikäiseen kohdistuvan itsensä paljastamisen, raiskauksen tai ihmiskaupan kaltaisissa rikoksissa vanhenemisaika alkaa kuitenkin kulua vasta alaikäisen tullessa täysi-ikäiseksi.
Rikoksesta ei voida nostaa enää syytettä, kun rikoksen tekohetkestä tai viranomaisen viimeksi toteuttamasta tutkintatoimesta on kulunut viisi vuotta. Alaikäiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön, tapon, pahoinpitelyn, hyväksikäytön tai huumaamisen kaltaisissa rikoksissa vanhenemisaika alkaa kuitenkin kulua vasta alaikäisen tullessa täysi-ikäiseksi.
Lievästä rikoksesta on nostettava syyte 12 kuukauden kuluessa rikoksen tekohetkestä.
2. Rikostutkintaviranomaiset
Poliisin rikostutkintayksikkö toimii syyttäjän alaisuudessa ja vastaa rikoksen toteen näyttämisestä, todisteiden keruusta ja rikoksen tekijöiden etsinnästä, kunnes alustava oikeustutkinta alkaa. Tämän jälkeen se noudattaa tutkintatuomioistuimen määräyksiä.
Tutkintatuomari johtaa oikeustutkintaa, jota ei voida aloittaa, ennen kuin tutkintatuomari saa syyttäjältä syytekirjelmän tai ilmoituksen, johon uhri on liitetty asianomistajana. Jos tutkintatuomari ei pysty suorittamaan tutkintaa itse, hän voi pyytää poliisin rikostutkintayksikön virkamiehiä suorittamaan osan tutkinnasta.
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 – UHRIN OIKEUDET OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Miten saan oikeusapua?

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoja

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Rikoksen uhri voi osallistua oikeudenkäyntiin pelkästään uhrina ilman erityistä asemaa tai asianomistajana. Asianomistajana uhri voi vaatia vastaajalta vahingonkorvausta ja hänellä on muutamia lisäoikeuksia pelkän uhrin asemaan verrattuna.

Uhrilla on seuraavat oikeudet:

  • Uhri voi saada käännöksen asiakirjoista ja tulkkauksen oikeudessa käydyistä keskusteluista maksutta, jos hän ei ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, ja osallistua kaikkiin julkisiin käsittelyihin. Suljetuin ovin tapahtuvaan käsittelyyn voi osallistua, jos uhri kutsutaan siihen todistajana. Uhrilla on velvollisuus olla läsnä vain todistaessaan.
  • Uhri voidaan kutsua todistamaan oikeuteen suullisen todistelun aikana. Syyttäjä toimittaa uhrille kirjallisen haasteen, ja uhrin on vastattava tuomioistuimen ja puolustusasianajajien esittämiin kysymyksiin.
  • Uhri voi saada maksutta jäljennöksen lausunnostaan välittömästi tai kuukauden kuluessa kuulemisesta.
  • Asianajaja voi edustaa uhria.
  • Uhri voi saada apua rikoksen uhreja tukevilta organisaatioilta.
  • Uhri voi tulla asianomistajaksi rikosprosessiin ennen kuin syyttäjä nostaa syytteen.

Asianomistaja

  • kutsutaan kirjallisesti istuntoon, jossa suullinen todistelu tapahtuu.
  • voi osallistua kaikkiin julkisiin ja suljetuin ovin pidettäviin istuntoihin. Asianomistajalla on velvollisuus olla läsnä esittämässä vaatimuksensa, ja yleensä asianomistaja puhuu, kun todistajia on kuultu.
  • voi ottaa kantaa kaikkiin kysymyksiin, jotka liittyvät asianomistajan vaatimuksiin, ja todistaa tosiseikoista. Asianomistajan asianajaja voi kuulustella asiantuntijoita ja puolustuksen todistajia.
  • saa jäljennöksen tutkinta-aineistosta asianajajan välityksellä voidakseen valmistella oikeudenkäynnissä esitettäviä perusteluja.
  • voi vaatia korvaamaan oikeudenkäyntiin liittyvät kulut ja kustannukset, etenkin asiantuntijoista ja todistajista aiheutuneet kulut, ennen kuin puhuu oikeudessa ja ennen kuin tuomari tekee päätöksen asiasta. Jos vastaaja vapautetaan tai asianomistaja vetäytyy oikeudenkäynnistä, asianomistajan on maksettava omat kustannuksensa, mutta tuomioistuin voi vapauttaa asianomistajan kokonaan tai osittain maksuvelvoitteesta asianomistajan taloudellisen tilanteen perusteella.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Kun uhri kutsutaan kuultavaksi todistajana oikeudenkäynnissä, uhrin on osallistuttava oikeuskäsittelyyn ja kerrottava tuomarille kaikki, mitä hän tietää tapahtumasta.

Oikeudenkäynnin aikana uhri istuu oikeussalin perällä, jotta hän ei joudu suoraan kontaktiin vastaajien kanssa.

Todistaja voi pyytää korvaamaan todistajanlausunnon antamiseen liittyvät kulut.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Alaikäisellä on muutamia ylimääräisiä oikeuksia:

  • Jos alaikäisen edun toteutumista ei ole varmistamassa vähintään yksi alaikäistä edustava asianajaja, alaikäisellä on oikeus edunvalvojaan, joka varmistaa alaikäisen etujen suojelun ja käyttää alaikäisen oikeuksia asianomistajana.
  • Alaikäisellä saa olla oikeuskäsittelyssä mukanaan yksi haluamansa aikuinen.

Miten saan oikeusapua?

Jos varoja ei ole riittävästi, uhrilla on halutessaan oikeus asianajajaliiton järjestämään maksuttomaan oikeusapuun, jos uhri on

  • Luxemburgin kansalainen
  • ulkomaalainen, jolla on sijoittautumislupa Luxemburgiin
  • EU:n jäsenvaltion kansalainen
  • kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Varoihin luetaan mukaan henkilön bruttotulot sekä samassa taloudessa elävien varat. Riittämättömien varojen ohella oikeusapua voidaan antaa myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät uhrin sosiaaliseen tai aineelliseen tilanteeseen taikka perhetilanteeseen.

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Oikeudenkäynnin aikana ei ole käytössä mitään erityisiä suojelutoimenpiteitä.

Oikeuskäsittelyssä vastaajat istuvat asianajajien lähellä, kun taas uhri tai asianomistaja istuu oikeussalin perällä, joten uhri ei joudu suoraan kontaktiin vastaajan kanssa.

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Rikoksentekijältä voi vaatia vahingonkorvausta, kun osallistuu rikosprosessiin asianomistajana. Jos uhri tulee mukaan rikosprosessiin oikeuskäsittelyn aikana, hänen on annettava tästä ilmoitus, jonka tuomioistuimen kirjaaja on allekirjoittanut, tai ilmoitettava tästä oikeudelle. Suullisen todistelun aikana uhri ja hänen asianajajansa pyrkivät perusteluillaan vastaajan tuomitsemiseen sekä saamaan korvauksen uhrin kärsimästä vahingosta.

Korvausta voi hakea myös valtiolta. Lisätietoa löytyy Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivujen tietosivuilta, joilla käsitellään rikoksen uhreille Luxemburgissa maksettavia korvauksia (saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaansuomeksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaansaksaksi ja muilla kielillä).

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Sovittelu ei ole mahdollista enää sen jälkeen, kun syyte on nostettu.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Ulkomaalaisella on erityisesti seuraavat ylimääräiset oikeudet:

  • oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa.
  • oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos varat ovat riittämättömät ja ulkomaalaisella on sijoittautumislupa Luxemburgiin tai hän on EU:n jäsenvaltion kansalainen tai kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja

  • rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • ruumiillista vahinkoa kärsineelle väkivallan uhrille maksettavista korvauksista ja vilpillisen maksukyvyttömyyden estämisestä 12. maaliskuuta 1984 annettu laki (Loi modifiée du 12 mars 1984 relative à l’indemnisation de certaines victimes de dommage corporels résultant d’une infraction et à la répression de l’insolvabilité frauduleuse) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – OIKEUTENI (ENSIMMÄISEN) OIKEUDENKÄYNNIN PÄÄTYTTYÄ

Voinko hakea muutosta langettavaan tai vapauttavaan tuomioon?

Voinko hakea muutosta uudestaan?

Mitä oikeuksia minulla on tuomion tultua lainvoimaiseksi?

Lisätietoja

Voinko hakea muutosta langettavaan tai vapauttavaan tuomioon?

Rikoksen uhri voi hakea muutosta vain, jos hän on osallistunut oikeudenkäyntiin asianomistajana.

Jos vastaaja vapautetaan, asianomistaja voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen 40 päivän kuluessa ainoastaan siviilivaateen osalta, muttei pysty kyseenalaistamaan varsinaista vapauttavaa tuomiota. Jos syyttäjä ei hae muutosta, asianomistajalla ei ole oikeutta hakea muutosta millään perusteella, mutta asianomistaja voi viedä asian yleiseen tuomioistuimeen.

Asianomistaja voi esittää muutoksenhakemuksen suullisesti tuomioistuimen kirjaajalle, joka ilmoittaa tuomion.

Voinko hakea muutosta uudestaan?

Toisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon ei voi hakea muutosta, mutta asianomistaja voi hakea tuomion kumoamista kassaatiotuomioistuimesta kuukauden kuluessa. Hakemuksen on perustuttava oikeuskysymyksiin, joissa asian viimeksi käsitellyt tuomari on tehnyt virheellisen ratkaisun. Rikoksen uhri voi esittää tällaisen hakemuksen vain asianomistajana.

Mitä oikeuksia minulla on tuomion tultua lainvoimaiseksi?

Rikoksen uhrille toimitetaan jäljennös tuomioistuimen tuomiosta sen tultua lainvoimaiseksi.

Uhri voi ilmoittaa tuomion täytäntöönpanosta vastaavalle syyttäjälle vastustavansa tuomiota, jos rikoksentekijä on määrä päästä ehdonalaiseen vapauteen. Vapauttamispäätökseen voidaan liittää ehtoja uhrin suojelemiseksi.

Asianajaja voi edelleen edustaa uhria, ja asianomistajana uhrilla on oikeus oikeusapuun kaikissa tuomion täytäntöönpanoon liittyvissä ongelmissa.

Lisätietoja

  • Rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • Asianajajan ammatista 10. elokuuta 1991 annettu laki (Loi sur la profession d’avocat) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

4 – RIKOKSEN UHREILLE TARJOTTAVA APU JA TUKI

Oikeusministeriö

Luxemburgin suuralueen ja sisäasioiden ministeriö

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus

Sosiaalihuoltokeskus

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus

Oikeusministeriö

Luxemburgin oikeusministeriö on valtion elin, joka vastaa rikoksen uhreille maksettavista korvauksista, oikeusavusta ja sovittelusta.

Suurherttuan määrittämistä oikeusministeriön tehtävistä tärkeimpiä ovat seuraavat:

  • siviili-, kauppa- ja rikoslainsäädäntö
  • oikeudellinen neuvonta, rikoksentekijän luovuttaminen, nimenmuutokset, laittomat aseet, uhkapelit, vartiointiliikkeet, tarkastukset, oikeudelliset asiantuntijat, säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, rikoksen uhreille maksettavat korvaukset, korvaukset lain vastaisesta vangitsemisesta, rikosoikeudenkäyntien tarkistus, oikeusapu, hallinnollinen riitojenratkaisu
  • oikeuslaitoksen organisaatio; suhteet tuomarikuntaan, asianajajayhdistykseen, notaareihin ja haastemiehiin; tuomarien koulutus; tuomioistuinharjoittelu
  • rikosoikeudellinen sovittelu
  • eurooppalainen oikeuspolitiikka, kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö
  • vankilat.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mj.public.lu/; Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr.html

Luxemburgin suuralueen ja sisäasioiden ministeriö

Luxemburgin suuralueen ja sisäasioiden ministeriön tehtäviä ovat rikoksen uhrien kannalta etenkin seuraavat:

  • sisäisen turvallisuuden varmistaminen, mukaan luettuna poliisi, organisaatio, hallinto, koulutus ja kurinpito; poliisitoiminnan valvontalaitos (Inspection générale de la police); suhteet kansainvälisiin poliisiviranomaisiin; kansainvälinen ja eurooppalainen poliisiyhteistyö; sotilaskäskyt
  • palvelujen tarjoaminen suuralueella, mukaan luettuina rajatylittävät asiat, institutionaalinen yhteistyö suuralueella, suuralueen ohjelma, suuralueen talous- ja sosiaalikomitea.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.miat.public.lu/

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg antaa rikoksen uhreille oikeudellisia palveluja sekä henkistä, taloudellista ja aineellista tukea.

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg tarjoaa

  • rikoksen uhreille oikeudellisia palveluja ja
  • henkistä, taloudellista ja aineellista tukea.

YHTEYSTIEDOT:

Postiosoite: 84, rue Adolphe Fischer, L-1521, Luxembourg

Puhelin: +352 40 20 40

Faksi: +352 49 98 80

Sähköposti: ei ole

Verkkosivut: ei ole

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus antaa apua ja tukea lähisuhdeväkivallan uhreille ja ohjaa heitä erikoispalvelujen piiriin.

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus

  • auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja, kun poliisi on ensin poistanut väkivallantekijän hänen ja uhrin yhteisestä kodista
  • avustaa, opastaa ja neuvoo lähisuhdeväkivallan uhreja pyrkimällä aktiivisesti saamaan yhteyden heihin
  • antaa tietoja uhrien oikeuksista ja käytettävissä olevista keinoista.

YHTEYSTIEDOT:

Postiosoite: 1024, Boîte Postale, L – 1010, Luxembourg

Puhelin: +352 26481862

Faksi: ei ole

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaansav.fed@pt.lu

Verkkosivut: ei ole

Sosiaalihuoltokeskus

Sosiaalihuoltokeskus (Service Central d’Assistance Sociale, SCAS) on osa syyttäjänlaitosta ja antaa tukea rikosprosessissa osallisina oleville rikoksen uhreille.

Sosiaalihuoltokeskus (SCAS)

  • antaa psykologista ja sosiaalista apua rikosprosessissa osallisina oleville uhreille
  • tekee tutkimuksia nuoriso-oikeuden tuomarille
  • edistää lasten koulutusta.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justice.public.lu/fr/aides-informations/assistance-sociale/index.html

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus antaa psykologista apua lähisuhdeväkivaltaa käyttäville.

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus

  • antaa neuvontaa ja apua lähisuhdeväkivaltaa käyttäville henkilöille
  • pyrkii suojelemaan uhreja lyhyellä aikavälillä ja vähentämään lähisuhdeväkivaltaa pitkällä aikavälillä
  • pyrkii parantamaan konfliktinhallinnan valmiuksia
  • auttaa kehittämään käytännön strategioita, joilla lähisuhdeväkivaltaa käyttävien asennetta saadaan muutettua pysyvästi
  • tukee ihmisiä, jotka haluavat muuttaa väkivaltaista käyttäytymistään.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.riichteraus.lu/

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), kun rikos on tapahtunut mutta rikosilmoitusta ei ole vielä tehty?

Poliisi tai syyttäjä ilmoittaa uhrille viipymättä ja rikosprosessilain (code de procédure pénale) 3-7 §:n mukaisesti uhrin ymmärtämällä kielellä seuraavat tiedot:

  • millaista tukea uhri voi saada ja keneltä, tarpeen mukaan myös perustiedot lääketieteellisen avun ja muun asiantuntija-avun, myös psykologisen avun, saatavuudesta, sekä vaihtoehtoisesta majoituksesta
  • millaiset ovat rikosilmoituksen tekomenettelyt ja mikä on uhrin rooli tällaisissa menettelyissä
  • miten ja millä edellytyksin uhri voi saada suojelua
  • miten ja millä edellytyksin uhri voi lainsäädännön mukaan saada asianajajien palveluja ja oikeusapua ja miten ja millä edellytyksin voi saada muun tyyppistä neuvontaa
  • miten ja millä edellytyksin uhri voi saada vahingonkorvauksen
  • miten ja millä edellytyksin uhrilla on oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin
  • miten uhri voi tehdä valituksen, jos hänen oikeuksiaan ei kunnioiteta
  • hyödylliset yhteystiedot uhrin tapausta koskevaa viestintää varten
  • sovitteluun ja restoratiiviseen eli korjaavaan oikeuteen liittyvät mahdollisuudet
  • miten ja millä edellytyksin uhrille voidaan korvata rikosoikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneet kulut
  • uhrin oikeus siihen, että uhrien tukipalvelu tekee yksilöllisen arvioinnin erityiskohtelun tarpeen määrittämiseksi, jotta voidaan estää toissijainen uhriutuminen
  • lisätiedot, jotka uhrille toimitetaan tarpeen mukaan oikeudenkäynnin joka vaiheessa
  • uhrin oikeus ottaa mukaansa valitsemansa henkilö, jos hän rikoksen vaikutusten vuoksi tarvitsee apua ymmärtämisessä tai ymmärretyksi tulemisessa.

Apua ja neuvontaa tarjoavat myös oikeudellinen vastaanotto- ja tiedotuspalvelu (Service d’accueil et d’information juridique), sosiaaliavuston keskusviraston järjestämä uhrien tukipalvelu (Service d’Aide aux victimes) sekä oikeusministeriö.

En asu siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa rikos tapahtui (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos olet ulkomaalainen (unionin tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen), sinulla on edellä mainitut oikeudet, ja sinulle ilmoitetaan, miten voit käyttää oikeuksiasi oleskellessasi toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, esimerkiksi miten teet rikosilmoituksen Luxemburgin poliisille.

Jos teen rikosilmoituksen, mitä tietoja minulle annetaan?

Sinulla on oikeus

  • saada automaattisesti ilmoitus asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia ja tällaisen päätöksen perustelut
  • saada pyynnöstä ilmoitus siitä, että tapaustasi tutkitaan
  • saada pyynnöstä tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemistä
  • saada automaattisesti syyttäjältä ilmoitus istuntopäivästä, jona asiasi käsitellään
  • saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessani tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos uhri tai asianomistaja ei puhu tai ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, hänellä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen ymmärtämälleen kielelle ja oikeus saada maksutta käännös kaikista asiakirjoista, jotka hänelle toimitetaan tai annetaan tiedoksi tai joihin hänellä on oikeus tutustua.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän ja että tulen ymmärretyksi (jos olen lapsi tai vammainen)?

Jos et ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Jos sinulla on puhe- tai kuulovika, sinua avustaa viittomakielen tulkki tai pätevä henkilö, joka hallitsee sellaisen kielen tai jolla on käytössään sellainen menetelmä tai laite, joka mahdollistaa kommunikoinnin kanssasi.

Jos uhri on alaikäinen, hänellä on oikeus ottaa mukaansa laillinen edustajansa tai muu valitsemansa henkilö.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Uhrilla on oikeus saada tukea useilta eri tukipalveluilta. Tukea antaa valtio syyttäjälaitoksen keskustukipalvelun kautta. Keskustukipalvelu vastaanottaa uhrin sekä tarjoaa hänelle maksutonta sosiaalista, psykologista ja oikeudellista tukea. Myös kansalaisjärjestöt tarjoavat apua esimerkiksi väkivallan uhriksi joutuneille naisille ja lapsille sekä haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhrien tukipalvelujen piiriin?

Poliisin tehtävänä on tiedottaa uhrille hänen oikeuksistaan ja toimia välittäjänä uhrien tukijärjestöjen ja uhrin välillä. Poliisin on toimitettava kaikille uhreille järjestelmällisesti lehtinen ”Informations et aide aux victimes” (Tietoa ja tukea uhreille) (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.public.lu/fr/aide-victimes/flyer-aide-victime-fr.pdf), joka on saatavilla luxemburgiksi, ranskaksi, saksaksi, englanniksi ja portugaliksi, sekä tiedote ”Infodroit”(Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.public.lu/fr/aide-victimes/infodroit-victime.pdf).

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Yksityisyyttäsi suojellaan Luxemburgin perustuslailla. Sen 11 §:n 3 momentissa säädetään, että ”valtio takaa yksityisyyden suojan laissa säädetyin poikkeuksin”.

Poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat velvollisia suojelemaan uhria esimerkiksi rikoksentekijän uhalta tai kostolta. Tällaisen suojelun on oltava saatavilla heti tutkinnan alettua ja koko sen keston ajan. Uhrilla on myös oikeus saada suojelua yksityiselämäänsä puuttumiselta joka tapauksessa heti rikoksen jälkeen.

Onko minun tehtävä rikosilmoitus, jotta voin käyttää uhrien tukipalveluja?

Uhrien tukipalvelu on tarkoitettu kaikille uhreille (lapsille, nuorille ja aikuisille), joille on aiheutunut fyysistä ja/tai henkistä vahinkoa rikoksen vuoksi. Tukipalvelu tarjoaa uhreille psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa, tiedottaa heidän oikeuksistaan ja voi olla heidän tukenaan paikalla rikosoikeudellisessa menettelyssä. Tukipalvelulla on myös terapiaryhmä perheväkivallan uhreille. Palveluja tarjotaan myös henkilöille, jotka ovat läheisessä suhteessa uhriin ja jotka ovat sen vuoksi joutuneet jakamaan hänen kärsimyksensä. Lisäksi palveluja tarjotaan rikoksen todistajille. Kyseisten henkilöiden ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta voidakseen saada uhrien tukipalveluja.

Miten minua suojellaan, jos olen vaarassa?

Millaista suojelua on saatavissa?

Syytettyä pidetään tutkintavankeudessa,

  • jos rikoksesta määrättävä enimmäisrangaistus voi olla vähintään kaksi vuotta vankeutta
  • jos on vaara, että hän uusii rikoksen
  • jos on vaara, että hän pakenee.

Kuka suojelua antaa?

Luxemburgin poliisin tehtävänä on huolehtia uhrin suojelusta.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Tutkintavankeuden määräämisessä otetaan huomioon useita eri tekijöitä.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Alaikäinen uhri saa rikosoikeudenkäyntilain 48-1 §:n nojalla seuraavaa suojelua:

  • Todistajana tai muuten kuultavan alaikäisen kuuleminen voidaan nauhoittaa tai videoida syyttäjän luvalla.
  • Tallentamiseen on saatava suostumus alaikäiseltä itseltään, jos hänellä on riittävä harkintakyky, tai muussa tapauksessa hänen lailliselta edustajaltaan. Jos vaarana on, että alaikäisen laillisen edustajan ja alaikäisen välillä on eturistiriita, tallenne voidaan tehdä ainoastaan väliaikaisen edunvalvojan suostumuksella, jos alaikäiselle on nimetty sellainen, tai jos väliaikaista edunvalvojaa ei ole nimetty, ainoastaan syyttäjän nimenomaisella perustellulla luvalla.
  • Edellä esitetystä poiketen, jos alaikäinen on joutunut rikoslain (code pénal) 354–360, 364, 365, 372–379, 382-1 ja 382-2, 385, 393, 394, 397, 398–405, 410-1, 410-2 tai 442-1 §:ssä tarkoitettujen rikosten uhriksi tai jos alaikäinen on rikoslain 393–397 tai 400–401 a §:ssä tarkoitettujen rikosten todistajana, tallenne on tehtävä edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, ellei syyttäjä päätä, ettei tällainen menettely ole tarpeen, koska alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa tai väliaikainen edunvalvojansa vastustaa tällaisen tallenteen tekemistä.
  • Tallennetta voidaan käyttää todisteena. Alkuperäinen tallenne sinetöidään. Kopiot numeroidaan ja lisätään asiakirja-aineistoon. Osapuolet ja asiantuntija voivat kuunnella tai katsella tallenteita syyttäjän luvalla hänen osoittamassaan paikassa.
  • Kolmannessa kohdassa tarkoitetulla alaikäisellä on oikeus ottaa valitsemansa aikuinen mukaan kuulemiseen, ellei syyttäjä toisin päätä perustelluista syistä lapsen etujen suojaamiseksi tai totuuden selvittämiseksi.

Ihmiskaupan tai lähisuhdeväkivallan uhrit saavat tietyin edellytyksin erityissuojelua.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Alaikäisellä uhrilla on seuraavat lisäoikeudet:

  • Rikoksen vanhentumisaika eli määräaika, jonka päätyttyä rikoksesta ei voida enää nostaa syytettä, alkaa kulua vasta uhrin täytettyä 18 vuotta, jos rikosnimike on sukupuolisiveellisyyden loukkaaminen, raiskaus, ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, tappo, pahoinpitely, hyväksikäyttö, huumaaminen tai vastaava
  • Uhrilla on oikeus siihen, että syyttäjä tai tutkintatuomari nimeää erityisedustajan, jota kutsutaan väliaikaiseksi edunvalvojaksi, jos yksikään hänen laillinen edustajansa ei kykene suojaamaan uhrin etuja kaikilta osin. Tämä erityisedustaja huolehtii uhrin etujen suojaamisesta ja käyttää hänen oikeuksiaan asianomistajana.
  • Uhrilla on oikeus saada tietoa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamisesta ja oikeudestaan olla asianomistajana laillisen edustajansa tai väliaikaisen edunvalvojansa kautta.
  • Uhrilla on oikeus siihen, että hänen kuulemisensa videoidaan tai nauhoitetaan syyttäjän luvalla sen jälkeen, kun uhrilta, hänen lailliselta edustajaltaan tai väliaikaiselta edunvalvojaltaan on saatu suostumus, jotta uhrille ei aiheudu traumoja siitä, että hän joutuu toistamaan lausumansa useaan kertaan menettelyn aikana. Tallentaminen on pakollista, jos rikos liittyy sukupuolisiveellisyyden loukkaamiseen, raiskaukseen, prostituutioon, hyväksikäyttöön, ihmiskauppaan, murhaan, tahalliseen surmaamiseen tai pahoinpitelyyn, ellei syyttäjä päätä jättää kuulemista tallentamatta uhrin tai hänen edustajansa vastustuksen vuoksi.
  • Uhrilla on oikeus ottaa mukaan kuulemistilaisuuksiin laillinen edustajansa tai muu valitsemansa henkilö.

Mitä oikeuksia minulla on, jos omaiseni on kuollut rikoksen seurauksena?

Jos omaisesi on kuollut rikoksen seurauksena ja katsot kärsineesi vahinkoa, sinulla on oikeus tehdä asianomistajana ilmoitus toimivaltaiselle tutkintatuomarille.

Tällaisessa tapauksessa sinulla on oikeus

  • vaatia syytetyltä vahingonkorvausta
  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan esitutkintaan
  • pyytää tutkintatuomaria määräämään lisätutkimuksia
  • nostaa tuomioistuimessa kanne tietyistä tutkintatoimista, jotka vaikuttavat yksityisiin etuihisi
  • tulla kuulluksi vain niin halutessasi
  • kohdata syytetty tarvittaessa kasvotusten
  • tutustua asiakirja-aineistoon tutkintatuomarin toimistossa syytetyn ensimmäisen kuulustelun jälkeen ja päivää ennen kutakin tutkintatoimea, johon tarvitaan oikeusapua
  • pyytää tutkintatuomarilta kopio asiakirja-aineistosta esitutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoitujen esineiden palauttamista
  • osallistua rikospaikalla tehtävään tutkintaan.

Mitä oikeuksia minulla on, jos omaiseni on joutunut rikoksen uhriksi?

Ulkopuolisella henkilöllä, johon hänen omaiseensa kohdistunut rikos vaikuttaa, on oikeus

  • saada syyttäjältä kopio asiakirjasta, jossa selostetaan häneen ulkopuolisena henkilönä vaikuttavaa rikosta
  • saada syyttäjältä automaattisesti ilmoitus siitä, minä päivänä pidetään istunto, jossa asiaa käsitellään
  • saada asiassa annetun tuomion teksti piirituomioistuimen tai tarvittaessa poliisituomioistuimen kirjaamosta.

Voinko osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Rikosasian sovittelu on vaihtoehto syytteen nostamiselle. Sen tavoitteena on mahdollistaa riidan ratkaisemisen tuomioistuinten ulkopuolella. Tekijän ja uhrin välinen sovittelu on mahdollinen vain ennen rikosoikeudenkäynnin aloittamista. Syyttäjä voi päättää käyttää sovittelua, jos hän katsoo, että sillä voidaan todennäköisesti korjata aiheutunut vahinko ja rikoksesta johtuva haitta sekä helpottaa tekijän paluuta yhteiskuntaan. Sovittelu ei tule kyseeseen, jos uhri asuu tekijän kanssa. Sovittelun käyttö edellyttää sekä tekijän että uhrin suostumusta.

Mistä oikeuksiani koskeva lainsäädäntö löytyy?

Rikosoikeudenkäyntilaista Legilux-sivustolta:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://legilux.public.lu/eli/etat/leg/code/procedure_penale
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten teen rikosilmoituksen?

Voit tehdä rikosilmoituksen

  • Luxemburgin poliisille
  • kyseisellä alueella toimivaltaiselle syyttäjälle.

Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen, mutta jos haluat osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana, sinun on tehtävä rikosilmoitus henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä.

Rikoksen uhrina voit myös haastaa rikoksentekijän suoraan poliisituomioistuimeen (tribunal de police) tai asian nopeutetussa menettelyssä käsittelevään piirituomioistuimen (tribunal d’arrondissement) rikosasioita käsittelevään jaostoon (chambre correctionnelle).

Rikosilmoitus on tehtävä jollakin Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa. Jos et osaa mitään näistä kielistä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Rikosilmoitus tehdään kirjallisesti, se on vapaamuotoinen ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • uhrin sukunimi, etunimet, syntymäpaikka ja -aika, ammatti ja osoite
  • vahingon aiheuttanut tapahtuma
  • vahingon luonne.

Rikosilmoituksen tekemisen määräaika riippuu erityisesti rikoksen vanhentumisajasta. Määräaika vaihtelee yhdestä kymmeneen vuoteen.

Mistä voin selvittää, miten asian käsittely etenee?

Sinulla on oikeus

  • siihen, että sinulle ilmoitetaan automaattisesti asian käsittelyn lopettamisesta ilman jatkotoimia ja tällaisen päätöksen perustelut
  • saada pyynnöstä ilmoitus siitä, että tapaustasi tutkitaan
  • saada pyynnöstä tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä
  • siihen, että syyttäjälaitos ilmoittaa sinulle automaattisesti, minä päivänä istunto, jossa asiasi käsitellään, pidetään
  • saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista.

Kun rikosilmoitus tehdään syyttäjälle, syyttäjä ilmoittaa uhrille asian käsittelyn etenemisestä 18 kuukauden ajan rikosilmoituksen jättämisestä tai teon ilmiantamisesta lukien sekä tiedottaa myös mahdollisesta asian käsittelyn päättymisestä ja päättymisen perustelut.

Voinko saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Jos uhrin varat eivät riitä eikä taatun vähimmäistulon edellytys täyty, uhrin oikeussuojan saatavuus ja mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan varmistetaan siten, että hänellä on oikeus täysipainoiseen maksuttomaan oikeusapuun. Oikeusavun järjestää uhrin pyynnöstä asianajajaliitto (Conseil de l’ordre des avocats), jos uhri on

  • Luxemburgin kansalainen
  • ulkomaan kansalainen, jolla on sijoittautumislupa maahan
  • Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion kansalainen
  • kolmannen maan kansalainen, jolla on samanlainen oikeus oikeusapuun kuin Luxemburgin kansalaisella kansainvälisen sopimuksen nojalla.

Henkilön varoihin luetaan bruttotulot ja varallisuus sekä samassa taloudessa asuvien tulot. Uhri voi saada maksutonta oikeusapua paitsi varojen puutteen vuoksi myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät hänen sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseensa taikka perhetilanteeseensa.

Oikeusapuhakemus tehdään lomakkeella, jonka saa sosiaaliavun keskusvirastosta (Service central d'assistance sociale, Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.guichet.public.lu/citoyens/fr/organismes/service-central-assistance-sociale/index.html). Hakemus on allekirjoitettava ja toimitettava paikallisen tuomiopiirin asianajajayhdistyksen (Diekirch tai Luxemburg) puheenjohtajalle.

Lomakkeeseen täytetään muun muassa seuraavat tiedot:

  • uhrin henkilötiedot (sukunimi, etunimet, syntymäpaikka ja -aika, ammatti, osoite, siviilisääty ja kansallisuus)
  • sen oikeusriidan luonne, johon oikeusapua haetaan
  • uhrin perhetilanne
  • uhrin Linkki avautuu uuteen ikkunaanvarallisuus.

Uhri voi myös nimetä yhden tai useampia asianajajia, jo(i)ta hän haluaa käyttää oikeusavussa, tai tarvittaessa ilmoittaa senhetkisen asianajajansa.

Hakemukseen liitetään seuraavat asiakirjat:

  • kopio henkilötodistuksesta
  • Linkki avautuu uuteen ikkunaantodistus rekisteröinnistä yleiseen sosiaaliturvakeskukseen (Centre commun de la sécurité sociale, CCSS), myös samassa taloudessa asuvien henkilöiden osalta
  • asianomaisen henkilön ja jokaisen taloudessa asuvan henkilön osalta palkkatodistus (tai CCSS:n antama tulotodistus), todistus taatun vähimmäistoimeentulon maksamisesta, todistus työttömyydestä, eläkkeestä tai muusta vastaavasta viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden ajalta; todistuksista on käytävä ilmi bruttomäärät (tiliotteet eivät riitä)
  • jos yksikään samassa kotitaloudessa asuva henkilö ei saa avustusta kansalliselta avustusrahastolta (Fonds national de solidarité), kyseisen rahaston antama todistus jokaisen henkilön osalta
  • jos kotitalous saa tai maksaa elatusapua, asiakirja, josta ilmenee maksettava tai saatava määrä (esimerkiksi tiliotteet viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden ajalta)
  • jokaisen samassa kotitaloudessa asuvan henkilön osalta Luxemburgin verohallinnon (administration des contributions directes) antama todistus siitä, että henkilöllä on tai ei ole kiinteää omaisuutta
  • tarvittaessa ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen omistusta koskevat asiakirjatodisteet
  • irtainta omaisuutta (esim. käteinen raha, säästöt, osakkeet ja joukkovelkakirjat) koskevat asiakirjatodisteet
  • jos perhe asuu vuokra-asunnossa, kopio vuokrasopimuksesta ja edellisten kolmen vuoden vuokratositteet
  • jos kotitalous maksaa asuntolainaa, todiste kuukausittaisesta maksuerästä
  • kiinteistöistä ja irtaimesta omaisuudesta saatavia tuloja koskevat asiakirjatodisteet
  • kyseessä olevaa tapausta koskevat asiakirjat.

Voinko saada korvauksen kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisestani rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Kun varojen riittämättömyys on tarkistettu, asianajajayhdistyksen puheenjohtaja tai hänen tähän tehtävään valtuuttamansa jäsen ilmoittaa oikeusavun myöntämisestä tai epäämisestä tavallisella kirjeellä, jos oikeusapu myönnetään, ja kirjatulla kirjeellä, jos se evätään. Puheenjohtaja nimeää uhrin vapaasti valitseman asianajajan tai, jos valintaa ei ole tehty tai puheenjohtaja pitää valintaa epäasianmukaisena, puheenjohtaja määrää tehtävään valitsemansa asianajajan.

Asiaa käsittelevä tuomioistuin nimeää notaarit ja haastemiehet viran puolesta oikeusavun yhteydessä.

Jos oikeusapu myönnetään oikeudenkäyntimenettelyn aikana, uhrille aiheutuneet kulut korvataan.

Kulut, joita ei korvata

Jos uhri saa oikeusapua ja hänet velvoitetaan vastaamaan kuluista, kuluista vastaa valtio.

Rikosasioissa oikeusapua ei myönnetä tuomitun maksettavaksi määrättyjen kulujen ja sakkojen korvaamiseen.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa, ennen kuin se saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea muutosta tällaiseen päätökseen?

Jos asian käsittely päätetään lopettaa, ennen kuin se saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, käsittelyn lopettamista koskevassa tiedotteessa täsmennetään edellytykset, joiden täyttyessä uhri voi saattaa asian vireille haastehakemuksella tai nostamalla siviilikanteen.

Jos teoista määrättävät laissa säädetyt seuraamukset ovat rikosoikeudellisia rangaistuksia tai rikkomusrangaistuksia, tiedotteessa ilmoitetaan, että uhri voi ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjään (procureur général d’Etat), jolla on oikeus määrätä syytteen nostamisesta.

Jos jaostokäsittelyssä päätetään, ettei rikosasiaa viedä tuomioistuimeen, joka päättäisi epäillyn syyllisyydestä, uhri voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen rikosjaostoon (Chambre du conseil de la Cour d’appel). Tällöin uhrilla on oikeus esittää kyseiselle jaostolle pyyntöjä ja lausuntoja.

Jos rikosjaosto päättää olla käsittelemättä asiaa pelkästään tosiseikkojen eikä oikeuskysymysten perusteella, uhri voi nostaa kanteen siviiliasioita käsittelevässä tuomioistuimessa saadakseen korvauksen aiheutuneesta vahingosta.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Kuten esi-/rikostutkinnan aikana, rikoksen uhri voi osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn ilman mitään erityisasemaa tai asianomistajana.

Uhri voi osallistua sekä julkisiin että suljetuin ovin pidettäviin istuntoihin, mutta vain, jos hänet kutsutaan sinne todistajaksi. Uhri voidaan kutsua todistajaksi myös asianosaisten kuulemiseen. Syyttäjä lähettää tätä varten uhrille kirjallisen kutsun. Uhrin on vastattava sekä tuomarin että vastapuolen asianajajan kysymyksiin. Oikeudenkäynnin aikana uhri istuu istuntosalin takaosassa, jotta hän ei joudu suoraan kontaktiin syytetyn kanssa.

Asianomistaja saa kirjallisen kutsun saapua asianosaisten kuulemiseen. Hänellä on myös oikeus osallistua sekä julkisiin että suljetuin ovin pidettäviin käsittelyihin, ja hänen on oltava paikalla esittämässä vaatimuksensa. Asianomistaja puhuu lähtökohtaisesti todistajien kuulemisen jälkeen. Hänellä on oikeus käsitellä kaikkia yksityisoikeudellisiin etuihinsa liittyviä kysymyksiä ja todistaa tosiseikoista.

Mikä on virallinen roolini oikeusjärjestelmässä? Olenko esimerkiksi uhri, todistaja, asianomistaja tai yksityinen syyttäjä? Voinko valita roolini itse?

Virallinen roolisi oikeusjärjestelmässä on rikoksen uhri ilman erityisasemaa. Sinulla on kuitenkin oikeus olla asianomistajana siviiliasiassa.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on tässä roolissa?

Sinulla on oikeus erityisesti

  • käyttää osaamaasi kieltä tai muussa tapauksessa tulkkia tehdessäsi rikosilmoituksen poliisilaitoksella
  • saada maksutta kopio tekemästäsi rikosilmoituksesta ja sen tueksi toimittamistasi asiakirjoista
  • saada osaamallasi kielellä laadittu todistus, jossa mainitaan asian numero sekä ilmiannon päivämäärä ja paikka, sekä saada vastaanottoilmoitus syyttäjälle tekemästäsi ilmoituksesta
  • käyttää avustajanasi tai edustajanasi asianajajaa
  • siihen, että sinulle ilmoitetaan automaattisesti asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia ja tällaisen päätöksen perustelut
  • saada pyynnöstä ilmoitus siitä, että tapaustasi tutkitaan
  • saada pyynnöstä tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä
  • saada syyttäjältä automaattisesti ilmoitus istuntopäivästä, jona asiasi käsitellään
  • saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista
  • pyytää välitoimista päättävää tuomaria antamaan väliaikaisen ratkaisun sillä edellytyksellä, ettei vastapuolen vastuuvelvollisuutta voida kyseenalaistaa vakavasti.

Asianomistajana sinulla on lisäksi oikeus

  • vaatia syytetyltä vahingonkorvausta
  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan esitutkintaan
  • pyytää tutkintatuomaria määräämään uusia tutkintatoimia
  • nostaa tuomioistuimessa kanne tietyistä tutkintatoimista, jotka vaikuttavat yksityisiin etuihisi
  • tulla kuulluksi vain, jos haluat
  • kohdata syytetty tarvittaessa kasvotusten
  • tutustua asiakirja-aineistoon tutkintatuomarin toimistossa syytetyn ensimmäisen kuulustelun jälkeen ja päivää ennen kutakin sellaista tutkintatoimea, johon tarvitaan oikeusapua
  • pyytää tutkintatuomarilta kopio asiakirja-aineistosta esitutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoitujen esineiden palauttamista
  • osallistua rikospaikalla tehtävään tutkintaan.

Voinko antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Todistaja voi osallistua istuntoihin ja paljastaa tuomarille valan velvoittamana kaiken, mitä hän tietää tosiseikoista. Todistajan on vastattava sekä tuomarin että vastapuolen asianajajan kysymyksiin.

Asianomistaja voi käsitellä kaikkia yksityisoikeudellisiin etuihinsa liittyviä kysymyksiä ja todistaa tosiseikoista. Asianomistajan asianajaja voi esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja puolustuksen todistajille.

Kaikki todisteet voidaan lähtökohtaisesti hyväksyä edellyttäen, että järjen ja kokemuksen perusteella tunnustetaan, että tuomari voi tehdä todisteiden perusteella ratkaisunsa. Todisteita voidaan esittää, jos osapuolet ovat voineet käydä niistä kontradiktorisen keskustelun.

Mitä tietoja saan oikeudenkäynnin aikana?

Sinulle toimitetaan seuraavat tiedot:

  • pyynnöstä: rikosoikeudellisen menettelyn tilanne
  • automaattisesti: sen istunnon päivämäärä, jossa asia ratkaistaan
  • pyynnöstä: kaikki asiaa koskevat lopulliset ratkaisut.

Voinko tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Kun poliisille tehdään rikosilmoitus, ilmoituksen tekijä saa maksutta kopion siitä heti tai kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Ilmoituksen tekijä voi myös pyytää hänen asiaansa käsittelevää tuomioistuinta määräämään erityisiä menettelytoimia.

Jos rikosilmoituksen tekijä on asianomistajana, hänellä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon tutkintatuomarin toimistossa syytetyn ensimmäisen kuulustelun jälkeen ja päivää ennen kutakin kuulemista, johon tarvitaan oikeusapua.

Kun menettely on saatettu päätökseen, tutkintatuomari toimittaa asiakirja-aineiston syyttäjälle. Asianomistajana sinulla on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon viimeistään kahdeksan arkipäivää ennen asian jaostokäsittelyä.

Asianomistajalla ja henkilöllä, joka voi osoittaa, että kyseessä on hänen henkilökohtainen oikeutettu etunsa, on oikeus saada kopio asiakirja-aineistosta, lukuun ottamatta takavarikoituja asiakirjoja, kohtuullisessa ajassa ennen vahvistettua istuntopäivää. Kopioita on pyydettävä syyttäjältä.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voinko hakea tuomioistuimen päätökseen muutosta?

Kaikki tuomiot ovat lainvoimaisia antamishetkestä lähtien. Siten niiden katsotaan edustavan totuutta niin kauan kuin niitä ei kumota laissa säädetyllä muutoksenhakumenettelyllä. Yleensä tuomari antaa yhden tuomion, joka kattaa sekä rikossyytteet että siviilikanteet.

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tarkoittaa sitä, että lainvoimaisuus koskee vain rikosoikeudenkäynnin asianosaisia ja niitä tuomion osia, joiden osalta asianosaiset ovat käyttäneet puolustautumisoikeuttaan. Voit hakea muutosta tuomioon uhrin ominaisuudessa vain, jos olet ollut oikeudenkäynnissä asianomistajana.

Tämä on kuitenkin mahdollista vain yksityisoikeudellisten etujesi osalta ja jos sinulla on asianosaisintressi eli jos tuomioistuin on hylännyt vahingonkorvaushakemuksesi tai pidät myönnettyä vahingonkorvausta riittämättömänä.

Et siis voi hakea tuomioon muutosta sillä perusteella, ettet hyväksy syytetylle määrättyä rangaistusta tai hänen vapauttamistaan. Vain syyttäjä voi hakea muutosta rikosoikeudellisin perustein.

Ennen muutoksenhakemuksen tekemistä kannattaa selvittää asianajajan kanssa, onko se järkevää. Jos näin on, hakemus on jätettävä 40 päivän kuluessa tuomion antaneen tuomioistuimen kirjaamoon.

Mitkä ovat oikeuteni tuomion antamisen jälkeen?

Kun tuomio on annettu, sinulla on oikeus saada kopio siitä.

Sinulla on oikeus hakea muutosta tuomioon ainoastaan yksityisoikeudellisten etujesi osalta edellyttäen, että olit oikeudenkäynnissä asianomistajana (ks. kohta 1).

Sinulla on oikeus vastustaa tuomitun pääsyä ehdonalaiseen vapauteen ilmoittamalla asiasta valtakunnansyyttäjälle (Procureur général d’Etat), joka vastaa tuomioiden täytäntöönpanosta.

Sinulla on kaikissa tapauksissa oikeus käyttää edustajanasi asianajajaa.

Onko minulla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Siviilikannetta ajavana asianosaisena sinulla on oikeus saada oikeudellista neuvontaa kaikissa asioissa, jotka liittyvät tuomion täytäntöönpanoon.

Jos olet ruumiinvamman aiheuttaneen tahallisen rikoksen uhri eikä rikoksentekijä pysty maksamaan vahingonkorvausta, voit tietyin edellytyksin hakea vahingonkorvausta valtiolta (oikeusministeriö).

Poliisi- ja oikeusviranomaisilla on velvollisuus suojella rikoksen uhreja. Tuomitun ehdonalaista vapauttamista koskevaan päätökseen voi sisältyä erityisehtoja, jotka koskevat esimerkiksi yhteiskunnan ja rikoksen uhrin suojelemista.

Mitä tietoja minulle annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Voit saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista.

Rikoksentekijän tuomiosta annettavan tiedon osalta tuomioistuimen päätöksessä on mainittava, mitä lain säännöksiä sovellettiin ratkaisun tekemisessä, tosiseikat, joiden nojalla tuomio annettiin, sekä tuomiossa määrätyt seuraamukset (rikosprosessilain 195 ยง). Kaikissa muissa tuomion täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä syyttäjänvirastoon.

Luxemburgissa lainvoimaisen tuomion saaneet henkilöt istuvat tuomionsa joko Schrassigin tai Givenichin vankilassa.

Ilmoitetaanko minulle, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Rikosprosessilain1–4 ยง:n mukaisesti voit osoittaa syyttäjänvirastolle nimenomaisen pyynnön saada tieto rikoksentekijän vapautumisesta tai paosta, jos todetaan olevan vaara, että sinulle aiheutuu vahinkoa. Tätä tietoa ei kuitenkaan anneta, jos on vaara, että siitä aiheutuisi vahinkoa rikoksentekijälle.

Voinko osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voinko esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Et voi.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)

Useimmissa tapauksissa rikoksentekijän tuomitsemisesta vastaava toimivaltainen tuomioistuin määrittää uhrille maksettavan vahingonkorvauksen suuruuden, jos se toteaa rikoksesta epäillyn syylliseksi.

Jotta tuomioistuin voisi päättää korvauksesta, uhrin on ehdottomasti osallistuttava rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana panemalla vireille siviilikanne. Siviilikanteen voi panna vireille missä tahansa menettelyvaiheessa. Uhrilla ei ole velvollisuutta olla läsnä suullisessa käsittelyssä. Hän voi käyttää edustajanaan asianajajaa ja ilmaista vaatimuksensa kirjallisesti ennen istuntoa.

Jos uhri ei pane vireille liitännäismenettelyä asianomistajana eikä esitä vahingonkorvausvaatimusta, tuomioistuin ei voi viran puolesta myöntää uhrille vahingonkorvauksia.

Uhri ei kuitenkaan menetä oikeuttaan vahingonkorvaukseen, vaikka hän ei panisi vireille siviilikannetta rikosoikeudenkäynnin aikana.

Itse asiassa uhri voi missä tahansa vaiheessa nostaa siviilioikeudellisen kanteen rikoksentekijää vastaan edellyttäen, että hän noudattaa siviilioikeuden mukaista vanhentumisaikaa ja osoittaa, että kyseisiin tekoihin liittyy siviilioikeudellinen vastuu.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Rikostuomioistuimen tehtävänä on määrittää uhrille aiheutuneen vahingon suuruus, mutta se ei puutu aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen.

Kun tuomioistuimen lopullinen päätös on annettu, uhrin tehtävänä on aloittaa toimet, jotta hän saa rikoksentekijältä vahingonkorvaukset.

Asianajajan tehtävänä on yleensä valvoa, että vahingot korvataan, ensiksi sovinnollisesti, olemalla yhteydessä tuomitun asianajajaan, tai vaatimalla tuomion pakkotäytäntöönpanoa ulosottomiehen välityksellä.

Jos tuomioistuin määrää ehdonalaisen tuomion, johon sisältyy velvollisuus maksaa korvauksia, tuomioiden täytäntöönpanosta vastaava yleinen syyttäjä valvoo, että tuomittu täyttää velvollisuutensa.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Oikeudenkäynnin kuluessa tuomioistuin voi määrätä etumaksun maksamisesta esimerkiksi asiantuntijalausuntoa odotettaessa. Jos rikoksentekijä kieltäytyy tai ei kykene maksamaan tätä etumaksua, oikeusministeriö voi hoitaa sen asianmukaisesti todistetun tarpeen vaatiessa.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Tietyillä rikoksen uhreilla on oikeus valtion talousarviosta maksettavaan korvaukseen rikosten aiheuttamista henkilövahingoista kärsineille uhreille maksettavista korvauksista 12. maaliskuuta 1984 annetun ja sittemmin muutetun lain mukaisesti. Tämä on merkittävä toimenpide uhrien hyväksi niissä tapauksissa, joissa

rikoksentekijää ei ole tunnistettu; rikoksentekijä on tunnistettu mutta häntä ei löydetä; rikoksentekijä on maksukyvytön.

Saadakseen korvausta uhrin on oltava yhteydessä oikeusministeriöön, joka tekee päätöksen vahingonkorvausvaatimuksesta. Vaatimus on laadittava ranskaksi, saksaksi tai luxemburgiksi, ja siinä on ilmoitettava tapahtumien ajankohta, paikka ja luonne. Hakemukseen on liitettävä todisteet uhrin kärsimästä vahingosta ja siihen liittyneiden tapahtumien kulusta.

Vahingonkorvausoikeudelle on asetettu tiettyjä ehtoja, jotka uhrin on ehdottomasti täytettävä:

Uhrin on asuttava vakituisesti Luxemburgin suurherttuakunnassa tai hänen on oltava Euroopan unioniin tai Euroopan neuvostoon kuuluvan maan kansalainen. Lisäksi uhrin on rikoksen ajankohtana oleskeltava laillisesti suurherttuakunnassa tai hänen on oltava rikosprosessilain 382-1 ยง:ssä tarkoitetun rikoksen uhri (ihmiskauppa).

Kärsityn vahingon on oltava seurausta tahallisista teoista, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit.

Kyseessä on oltava henkilövahinko eikä pelkästään omaisuusvahinko (vahingonkorvauksia ei myönnetä esimerkiksi pelkästä varkaudesta).

Vahingosta täytyy aiheutua uhrille vakavaa haittaa. Haitta voi olla seurausta tulojen menetyksestä tai alenemisesta, lisääntyneistä tai poikkeuksellisista kustannuksista, työkyvyttömyydestä, koulunkäynnin keskeytymisestä, fyysisestä tai henkisestä vauriosta, muusta kuin taloudellisesta vahingosta tai ulkonäköön liittyvästä vahingosta taikka ruumiillisesta tai henkisestä kärsimyksestä. Jos henkilö on joutunut jonkin rikosprosessilain 372–376 ยง:ssä tarkoitetun seksuaalirikoksen uhriksi, hänen ei tarvitse esittää todisteita ruumiillisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaamisesta, vaan sen katsotaan tapahtuneen oletusarvoisesti.

Vahingonkorvaus tulee valtion maksettavaksi ainoastaan, jos uhri ei voi saada todellista ja riittävää korvausta miltään muulta taholta, kuten rikoksentekijältä, sosiaaliturvasta tai henkilövakuutuksesta.

On syytä tiedostaa, että vahingonkorvaus voidaan evätä tai sen määrää voidaan pienentää syistä, jotka liittyvät uhrin käyttäytymiseen tapahtumien yhteydessä tai hänen suhteeseensa rikoksentekijään.

Uhri voi nostaa siviilikanteen ja vaatia korvausta rikoksentekijältä myös sen jälkeen, kun valtio on maksanut hänelle vahingonkorvausta, jos hän katsoo korvauksen riittämättömäksi. Tässä tapauksessa uhrin on ilmoitettava tuomioistuimelle tapauksen mukaan, että hän on esittänyt korvausvaatimuksen valtiolle tai että hän on jo saanut tällaisen korvauksen valtiolta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Uhrilla on oikeus korvaukseen, jos rikoksentekijää ei tuomita, edellyttäen, että hän on rikoksen uhri, ja jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai hänet on tunnistettu, mutta häntä ei löydetä, tai jos hän on maksukyvytön.

Jos asiaa ei ole käsitelty oikeudessa eikä tuomioistuin ole määrittänyt maksettavaa korvausta, oikeusministeriö voi myöntää kiinteämääräisen korvauksen ja/tai tilata asiantuntijalausunnon, jolla määritetään uhrille myönnettävän korvauksen määrä.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Oikeusministeri voi asianmukaisesti todistetun tarpeen vaatiessa myöntää etumaksun oikeuskäsittelyn aikana.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi - mihin voin ottaa yhteyttä, jotta saan apua ja tukea?

Rikoksen uhrina voit ottaa yhteyttä ennen muuta seuraaviin tukipalveluihin:

A. Julkiset palvelut:

Sosiaaliavun keskusvirasto (Service central d’assistance sociale, SCAS) - Uhrien tukipalvelut (Services d’Aide aux Victimes SAV) Luxemburgissa

Tukityypit:

  • psykologinen neuvonta ja psykoterapia
  • oikeudellinen tietopalvelu
  • terapiaryhmä lähisuhdeväkivallan uhreille
  • koko oikeusprosessin kattava tuki- ja neuvontapalvelu

YHTEYSTIEDOT:

Bâtiment Plaza Liberty, Entrée C
12-18, rue Joseph Junck
L-1839 Luxembourg

Puhelin: +352 475821-627
+352 475821-628
GSM: +352 621 32 65 95

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanscas-sav@justice.etat.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr/aides-informations/assistance-sociale/scas-service-aide-victimes.html

B. Kansalaisjärjestöt:

1. Rikoksen uhrien tuki (Aide aux Victimes de la Criminalité) - Wäisse Rank Lëtzebuerg Asbl

Tukityypit:

  • oikeudellinen neuvontapalvelu
  • henkinen, taloudellinen ja aineellinen tuki

YHTEYSTIEDOT:

84, rue Adolphe Fischer
L-1521 Luxembourg

Puhelin: +352 402040

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanwrl@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.benevolat.public.lu/de/espace-benevole/decouvrir-associations/chercher-association/associations/?~=/de/assoc/212

2. Lähisuhdeväkivallan uhrien tukipalvelut

Kolme palvelukeskusta:

- SAVVD, jota ylläpitää Luxemburgissa toimiva yhdistys Femmes en détresse (Ahdingossa olevat naiset)

Tukityypit:

  • psykososiaalinen neuvonta
  • oikeudellinen neuvonta ja tuki
  • oikeudellinen, hallinnollinen ja sosiaalinen tiedotus ja tuki sen jälkeen, kun syyttäjä on määrännyt väkivallan tekijän lähestymiskieltoon
  • oikeudellisten toimenpiteiden suunnittelu
  • uhrin tukeminen muun muassa tuomioistuimessa, asianajajan luona ja lääkärikäynnillä
  • opastus
  • neuvonta ja suojelu häirinnän uhreille
  • uhrin suojelusuunnitelman laadinta

YHTEYSTIEDOT:

BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26481862
Faksi: +352 26481863

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@savvd.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/savvd/

- PSY EA, Luxemburg, jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

Palvelua tarjotaan väkivallantekijän lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä alaikäisille, jotka ovat joutuneet suoraan tai välillisesti lähisuhdeväkivallan uhriksi.

Tukityypit:

  • lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneista lapsista ja nuorista huolehtiminen lähestymiskiellon yhteydessä
  • psykologinen tuki lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen

YHTEYSTIEDOT:

BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26482050
Faksi: +352 26481863

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@psyea.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/psyea/

- ALTERNATIVES, jota ylläpitää Dudelangessa toimiva Fondation Pro Familia

Neuvontakeskus, joka tarjoaa lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä tukea alaikäisille, jotka ovat joutuneet suoraan tai välillisesti lähisuhdeväkivallan uhriksi.

Tukityypit:

  • lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneista lapsista ja nuorista huolehtiminen, kun väkivallantekijä on määrätty lähestymiskieltoon

YHTEYSTIEDOT:

5, Route de Zoufftgen
L-3598 Dudelange L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 51727289

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanalternatives@profamilia.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.profamilia.lu/Enfants+Adolescents/ALTERNATIVES+_+Centre+de+consultation+pour+enfants+et+adolescents+victimes+de+violence-p-470.html

3. Neuvontapalvelut väkivallan uhreiksi joutuneille naisille

Tukityypit:

  • puhelinneuvonta
  • psykososiaalinen neuvonta
  • oikeudellinen, hallinnollinen ja sosiaalinen tiedotus ja tuki
  • oikeudellisten toimenpiteiden suunnittelu
  • uhrin tukeminen muissa tilanteissa, kuten asianajajan luona, tuomioistuimessa ja poliisilaitoksella
  • sisäänottohaastattelu naisten majoituspaikassa
  • koulutus ja luennointi lähisuhdeväkivallan alalla
  • seminaarit ja keskusteluryhmät

Neljä palvelukeskusta:

- VISAVI (Vivre Sans violence eli Elämä ilman väkivaltaa), jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

Neuvontakeskus lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille naisille

YHTEYSTIEDOT:

2, rue Adolphe Fischer
L-2714 Luxembourg

Puhelin: +352 490877-1
Faksi: +352 26482682

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanfeminfo@visavi.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/visavi/

- FOYER SUD (eteläinen vastaanottokeskus, Esch-sur-Alzette), jota ylläpitää Conseil national des femmes du Luxembourg (Luxemburgin kansallinen naisasianeuvosto)

Neuvontakeskus ahdingossa oleville naisille, myös väkivallan uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

41, rue de Luxembourg
L-4220 Esch sur Alzette

Puhelin: +352 545577 / 26530326 / 545757
Faksi: +352 54575757

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanfoyersud@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.cnfl.lu/site/foyersud.html

- Centre OZANAM, Luxemburg

- Centre OZANAM Nord, Wiltz, jota ylläpitää Maison de la Porte Ouverte -säätiö

Neuvontakeskus ahdingossa oleville naisille, myös väkivallan uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

Ozanam Luxembourg
64, rue Michel Welter
L-2730 Luxembourg

Puhelin: +352 488347

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanozanam@fmpo.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fmpo.lu/foyers/centre-ozanam/

YHTEYSTIEDOT:

Ozanam Nord
49, Grand-Rue
L-9530 Wiltz

Puhelin: +352 26953959

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanozanam.nord@fmpo.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fmpo.lu/foyers/centre-ozanam-nord/

- PROFAMILIA , jota ylläpitää Dudelangen Fondation Pro Familia

Neuvontakeskus ahdingossa oleville naisille, myös väkivallan uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

5, route de Zoufftgen
L-3598 Dudelange

Puhelin: +352 517272-41
Faksi: +352 522188

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanfemmes@profamilia.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.cnfl.lu

4. Neuvontakeskus väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille ja nuorille.

Neljä palvelukeskusta:

- PSY EA, jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

Psykologinen palvelu lähisuhdeväkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille 3-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen.

Tukityypit:

  • Psykologinen tuki lähisuhdeväkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille lapsille, alaikäisille ja täysi-ikäisille nuorille sekä heidän omaisilleen.

YHTEYSTIEDOT:

BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26482050
Faksi: +352 26481863

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@psyea.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/psyea/

- ALTERNATIVES, jota ylläpitää Dudelangen Fondation Pro Familia

Neuvontapalvelu fyysisen ja henkisen väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille 0-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen.

Tukityypit:

  • psykologinen tuki lapsille ja heidän omaisilleen
  • lämpimien perhesuhteiden ja vastavuoroisen kunnioituksen tukeminen
  • väkivallan tiedostaminen ja ehkäiseminen

YHTEYSTIEDOT:

5, Route de Zoufftgen
L-3598 Dudelange L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 51727289

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanalternatives@profamilia.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.profamilia.lu/Enfants+Adolescents/ALTERNATIVES+_+Centre+de+consultation+pour+enfants+et+adolescents+victimes+de+violence-p-470.html

- OXYGENE, jota ylläpitää Dudelangen Femmes en détresse -yhdistys

Neuvonta- ja tietopalvelu ahdingossa oleville (12-21-vuotiaille) tytöille, jotka ovat joutuneet fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Tukityypit:

  • henkilökohtaiset haastattelut
  • tukeminen hallinnollisissa menettelyissä
  • auttaminen valvotun majoituksen etsinnässä
  • auttaminen Meederchershaus-turvakotiin pääsyssä

YHTEYSTIEDOT:

2, rue Adolphe Fischer
L-2714 Luxembourg

Puhelin: +352 494149
Faksi: +352 27125989

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfofilles@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/oxygene/

- ALUPSE DIALOGUE, jota ylläpitää Luxemburgissa toimiva Alupse -yhdistys

Psykologista neuvontaa ja terapiaa tarjoava palvelu fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneille 0-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen.

YHTEYSTIEDOT:

8, rue Tony Bourg
L- 1278 Luxembourg

Puhelin: +352 261848-1
Faksi: +352 26196555

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanalupse@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.alupse.lu/fr/lassociation-alupse/

5. Neuvonta-, tieto- ja tukikeskus - infoMann, jota ylläpitää Luxemburgissa toimiva yhdistys actTogether. Keskuksen palvelut on tarkoitettu ahdingossa oleville väkivallan uhriksi joutuneille miehille ja pojille.

Tukityypit:

  • psykologinen ja sosiaalinen tuki ja neuvonta
  • tiedotus- ja dokumentointipalvelu
  • tietoisuuden lisääminen ja koulutus
  • mukanaolo ja tukeminen miesten vastaanottoyksikköön pääsemisessä

YHTEYSTIEDOT:

5, Cour du Couvent
L-1362 Luxembourg

Puhelin: +352 27497265
Faksi: +352 27496565

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@infomann.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.infomann.lu/

6. Valtuutettu neuvonta- ja tukikeskus väkivallan, myös lähisuhdevälivallan, tekijöille - Riicht eraus, Luxemburg, jota ylläpitää Luxemburgin Punainen Risti

Tukityypit:

  • oikeuden määräämä tai vapaaehtoinen lähisuhdeväkivallan tekijöiden (miesten ja naisten) neuvonta, kuunteleminen, tukeminen ja auttaminen lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä
  • tekijöiden tietoisuuden ja vastuunoton edistäminen
  • uhrien lyhytaikainen suojelu
  • konfliktien hallinta ja itseluottamuksen edistäminen
  • muuttumaan valmiin henkilön tukeminen
  • avustaminen sellaisten käytännön strategioiden kehittämisessä, joiden avulla tekijä onnistuu muuttamaan asennettaan ja käyttäytymistään pysyvästi
  • sellaisten henkilöiden tukeminen, jotka haluavat muuttaa väkivaltaista käyttäytymistään
  • keskusteluryhmä

YHTEYSTIEDOT:

73, rue Adolphe Fischer
L-1520 Luxembourg

Puhelin: +352 2755-5800
Punaisen Ristin puhelinpalvelu: +352 51277255
Faksi: +352 2755-5801

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanriichteraus@croix-rouge.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.croix-rouge.lu/riichteraus/

7. Ihmiskaupan uhrien tukipalvelu

Kaikkien ihmiskaupan uhrien (naisten, miesten ja lasten) avo- ja laitoshoito.

Palvelua tarjoavat seuraavat kaksi tahoa, joiden toimintaa koordinoidaan:

- SAVTEH, jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

- COTEH, jota ylläpitää Luxemburgin Maison de la Porte Ouverte -säätiö

Tukityypit:

  • puhelinneuvonta ja henkilökohtainen neuvonta
  • psykososiaalinen tuki ja valvonta
  • psykologinen tukeminen ja vakauttaminen
  • neuvonnan tai lääkärinhoidon järjestäminen
  • uhrin tukeminen käytäessä rikospoliisin luona tunnistamista varten
  • uhrin poliisin ja syyttäjälaitoksen kanssa tekemän yhteistyön tukeminen
  • uhrin tukeminen erityisesti oikeus-, hallinto-ja sosiaaliviranomaisten kanssa asioinnissa
  • laitoshoidon koordinointi ja uhrin majoituksen järjestäminen sukupuolen ja iän mukaan
  • aineellinen ja taloudellinen avustaminen
  • tiedottaminen ihmiskaupan uhrien oikeuksista, oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä sekä saatavilla olevista etuuksista
  • yhteydenotto lähtömaan kansalaisjärjestöihin vapaaehtoisen paluun yhteydessä

YHTEYSTIEDOT:

SAVTEH
BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26482631
Faksi: +352 26482682
GSM: +352 621316919

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaantraite.humains@visavi.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/savteh/

COTEH

Puhelin: +352 24873622
GSM: +352 621351884

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancoteh@fmpo.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fmpo.lu/services/service-dassistance-aux-victimes-de-la-traite-des-etres-humains/

C. Poliisi:

Police Grand-Ducale
Direction Générale
L-2957 Luxembourg

Puhelin: +352 4997-1
Hätäpuhelin: 113
Faksi: (+352) 4997-2099

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@police.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.public.lu/fr/aide-victimes/

D. Paikalliset viranomaiset:

Oikeudellinen vastaanotto- ja tiedotuspalvelu (Service d’accueil et d’information juridique)

- DIEKIRCH

Justice de paix
Place Joseph Bech
L-9211 Diekirch

Puhelin: +352 802315

- ESCH-SUR-ALZETTE

Justice de Paix
Place Norbert Metz
L-4239 Esch-sur-Alzette

Puhelin: +352 541552

- LUXEMBURG

Cité judiciaire
Bâtiment BC
L-2080 Luxembourg

Puhelin: +352 221846

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justice.public.lu/fr/aides-informations/accueil-info-juridique/

Oikeudellinen tiedotuspalvelu ”Naisten oikeudet”:

PARQUET GÉNÉRAL

Cité judiciaire
Bâtiment BC
L-2080 Luxembourg

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justice.public.lu/fr/aides-informations/droits-femme/index.html

E. Ministeriöt:

- Oikeusministeriö (Ministère de la Justice)

13, rue Adolphe Fischer
L-2934 Luxembourg

Puhelin: +352 247-84537
Faksi: +352 26684861

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@mj.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mj.public.lu/

Toimialat:

  • siviiliasiat
  • rikosasiat: uhreille maksettavat vahingonkorvaukset, oikeusapu, rikosasioiden sovittelu
  • kaupalliset asiat
  • oikeudellinen organisaatio
  • hallinnollisten riita-asioiden yleinen koordinointi hallintotuomioistuimissa
  • rangaistuslaitokset

- Sisäministeriö (Ministère de l’Intérieur)

BP 10
L-2010 Luxembourg

Puhelin: +352 247-84600
Faksi: +352 221125

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@miat.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mi.public.lu/

Seuraavat 28. tammikuuta 2015 annetun asetuksen mukaiset tehtävät:

  • pelastuspalvelujen koordinointi
  • yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa

- Sisäisen turvallisuuden ministeriö (Ministère de la Sécurité intérieure)

19-21, Boulevard Royal
L-2449 Luxembourg

Puhelin: +352 247-84659
Faksi: +352 227276

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaansecretariat@msi.etat.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gouvernement.lu/3313529/minist_securite_interieure

Uhreille 28. tammikuuta 2015 annetun asetuksen mukaisesti tarjottava tuki:

  • Luxemburgin poliisi, poliisitoiminnan valvontalaitos, oikeus- ja sisäasioita koskeva EU:n politiikka, kansainvälistä poliisiyhteistyötä koskeva politiikka

- Tasa-arvoministeriö (Ministère de l’Égalité des Chances)

6A, bd. F. D. Roosevelt
Hôtel Terres Rouges
L-2921 Luxembourg

Puhelin: +352 247-85806
Faksi: +352 241886

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@mega.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mega.public.lu/fr/index.html

Toimialat:

  • lähisuhdeväkivalta
  • väkivallan torjunnassa tehtävää ammattilaisten yhteistyötä käsittelevä komitea
  • kumppanuus ja hallinta yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevän ministeriön (MEGA) valtuuttamien kansalaisjärjestöjen kanssa seuraavilla aloilla: lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden avo- ja laitoshoito, ahdingossa olevat naiset ja miehet, sukupuoleen perustuva väkivalta sekä ihmiskauppa
  • kumppanuus ja yhteistyö valtion valtuuttamien kansalaisjärjestöjen kanssa väkivallan uhriksi joutuneista ahdingossa olevista henkilöistä huolehtimisessa

Rikoksen uhrien päivystyspuhelin

- Luxemburgin poliisi

palvelupuhelin: 113

joka päivä 24 t / vrk

- Luxemburgin Punainen Risti

palvelupuhelin: 2755

joka päivä klo 7-22

- Fraenhaus (Femmes en détresse)

palvelupuhelin: +352 448181

joka päivä 24 t / vrk

- Fraentelefon (Femmes en détresse)

palvelupuhelin: +352 448181

maanantaista perjantaihin klo 9-15

Onko uhrille tarjottava tuki maksutonta?

Millaista tukea voin saada valtiolta tai viranomaisilta?

Kyllä, uhrille tarjottava tuki on maksutonta.

Millaista tukea voin saada kansalaisjärjestöiltä?

Ks. edellä kohdassa B oleva ensimmäinen vastaus.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Unkari

Henkilö katsotaan rikoksen uhriksi, jos hänelle on aiheutunut vahinkoa sellaisen teon takia, joka luokitellaan Unkarin lainsäädännössä rikokseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tapauksia, joissa henkilö on loukkaantunut tai hänen omaisuuttaan on varastettu tai sille on aiheutunut vahinkoa. Rikoksen uhreilla on Unkarin lainsäädännön mukaan useita oikeuksia rikosoikeudenkäynnissä, ennen sitä ja sen jälkeen. Uhri voi pyytää lisätietoja rikosprosessuaalisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan menettelyn vaiheesta riippuen joko tutkintaviranomaiselta, syyttäjältä tai tuomioistuimelta.

Unkarissa rikosprosessi alkaa esitutkinnalla. Tutkinnan suorittaa yleensä poliisi syyttäjän valvonnassa. Esitutkinnan päätyttyä syyttäjä päättää, nostetaanko syyte ja viedäänkö juttu tuomioistuimeen vai lopetetaanko asian käsittely sen takia, että näyttö ei ole riittävä tai että rikosoikeudellinen vastuu on suljettu pois tai se on päättynyt.

Jos asia viedään tuomioistuimeen, tuomari tutkii näytön ja toteaa epäillyn joko syylliseksi tai syyttömäksi. Unkarin rikosprosessissa (joitakin menettelyjä lukuun ottamatta) tuomioistuin voi vastaanottaa todisteita myös suoraan julkisessa käsittelyssä, minkä vuoksi uhri saatetaan kutsua käsittelyyn ja häntä voidaan kuulla todistajana. Jos tuomioistuin toteaa epäillyn syylliseksi, hänet tuomitaan ja hänelle määrätään rangaistus. Jos taas epäilty todetaan syyttömäksi, hänet vapautetaan syytteistä.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta:

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Rikosprosessilain mukaan tuomioistuin, syyttäjä ja tutkintaviranomainen ilmoittavat täytäntöönpanotoimien kohteena oleville henkilöille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa ennen menettelyyn liittyviä toimia.

Rikoksesta on ilmoitettava syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle suullisesti tai kirjallisesti. Rikosilmoituksen voi ottaa vastaan myös jokin muu viranomainen tai tuomioistuin, joka toimittaa sen edelleen tutkintaviranomaiselle. Laissa ei säädetä rikoksen ilmoittamiseen liittyvistä muodollisuuksista; rikosilmoitus voidaan toimittaa postitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti.

Rikosoikeudellinen menettely toteutetaan unkariksi, mutta jos uhri ei puhu unkaria, hän voi käyttää äidinkieltään tai jotakin muuta valitsemaansa kieltä. Uhri voi käyttää menettelyssä myös kansalliskieltä, vaikka hän puhuisikin unkaria. Uhrilta ei veloiteta käännös- ja tulkkauskuluja. Hänen ei tarvitse maksaa niistä ennakkomaksua eikä muutenkaan vastata niistä.

Rikoksen uhrilla on oikeus saada tukea rikosten uhrien tukipalvelusta tapauksissa, joissa luonnolliseen henkilöön tai hänen omaisuuteensa on kohdistunut rikos tai vahingonteko Unkarin alueella tai joissa luonnolliselle henkilölle on Unkarin alueella tehdyn rikoksen tai vahingonteon välittömänä seurauksena aiheutunut vahinkoa, erityisesti ruumiillinen tai henkinen vamma, psyykkinen sokki tai taloudellisia menetyksiä, sillä edellytyksellä, että uhri on joko Unkarin kansalainen, jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen, jonkin EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka asuu laillisesti Euroopan unionin alueella, kansalaisuudeton henkilö, joka asuu laillisesti Unkarin alueella, ihmiskaupan uhri tai muu henkilö, jonka katsotaan täyttävän tuen saamisen edellytykset uhrin kansalaisuusvaltion ja Unkarin välillä tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla tai vastavuoroisuuden perusteella.

Valtio tarjoaa uhreille tukipalveluja sen jälkeen, kun heidän tarpeensa on arvioitu. Palveluihin voivat kuulua muun muassa seuraavat: helpotetaan uhrien etujen suojelua, myönnetään välitöntä rahallista tukea, annetaan todistus uhrin asemasta, tarjotaan todistajan suojelua sekä turvallista majoitusta. Uhrilla on myös oikeus saada korvausta valtiolta, jos tietyt laissa määritellyt ehdot täyttyvät.

Lisäksi uhrille voidaan tarjota henkilökohtaista suojelua, jos häntä vastaan on suunnitteilla tai toteutettu väkivallantekoja tai yleistä vaaraa aiheuttavia väkivaltarikoksia, joiden tarkoituksena on estää uhria osallistumasta rikosoikeudelliseen menettelyyn tai käyttämästä oikeuksiaan ja suorittamasta velvollisuuksiaan, tai jos tämäntyyppinen rikos on todennäköinen. Suojelua koskevat hakemukset voidaan jättää menettelystä vastaavalle tuomioistuimelle, syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle tai nämä voivat kirjata hakemuksen.

Uhrin henkeen, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten estämiseksi tai lopettamiseksi henkilökohtainen suojelu kattaa myös hänen yksityisasuntonsa tai muun asuinpaikan. Samoin on turvattava uhrin käyttämät kulkureitit ja varmistettava, että hän pystyy osallistumaan turvallisesti rikosoikeudellisiin menettelyihin ja muihin virallisiin toimiin.

Henkilökohtainen suojelu kattaa erityisesti säännöllisen partioinnin, teknisiä välineitä, jatkuvan viestintämahdollisuuden, suojavaatteiden toimittamisen ja, jos muut henkilökohtaisen suojelun keinot ovat riittämättömiä, vartijoiden välittämisen toimimaan paikan päällä sellaisen lainvalvontaelimen johdolla, joka on valtuutettu järjestämään ja tarjoamaan henkilökohtaista suojelua.

Jos uhri osallistuu erittäin vakavaa rikosta käsittelevään rikosoikeudelliseen menettelyyn ja tekee viranomaisen kanssa yhteistyötä eikä hänen suojeluaan voida taata henkilökohtaisen suojelun menetelmillä, vaan hänen tilanteensa pysyy uhkaavana, hänelle on syytä tarjota erityisiä turvajärjestelyjä, kuten mahdollisuus päästä todistajansuojeluohjelmaan, jos tietyt lisäedellytykset täyttyvät.

Joissakin tapauksissa uhrilla on oikeus oikeudelliseen edustajaan, ja jos hän on esittänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen, hän on oikeutettu oikeusapuun. Edellä mainitut palvelut edellyttävät yleensä, että uhri tarvitsee niitä. Toisin sanoen uhrin nettokuukausitulot eivät saa ylittää työsuhteen perusteella määritellyn vanhuuseläkkeen vähimmäismäärää (28 500 Unkarin forinttia vuonna 2017) ottaen huomioon myös samassa taloudessa elävien muiden henkilöiden tulot. Uhrilla ei voi myöskään olla omaisuutta, jota voitaisiin käyttää oikeudellisten palvelujen maksamiseen.

Uhrilla voi olla oikeus esittää siviilikanne ja vaatia vastaajalta korvauksia rikoksesta aiheutuneista vahingoista missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa. Siviilikanteensa täytäntöönpanon varmistamiseksi uhri voi pyytää vastaajan omaisuuden takavarikointia. Tuomioistuin määrää takavarikoinnista, jos voidaan kohtuudella olettaa, ettei vaadetta voida panna täytäntöön. Tuomioistuin ratkaisee siviilikanteen päätöksessään ja hyväksyy tai hylkää kanteen. Jos tämä viivyttää huomattavasti menettelyn loppuun saattamista tai jos vastaaja vapautetaan tai jos hakemuksen asiasisältöä koskeva päätöksenteko estyy menettelyssä muista syistä, tuomioistuin määrää, että siviilikanteen täytäntöönpanossa on käytettävä muita oikeudellisia keinoja.

Uhrilla on oikeus osallistua sovittelumenettelyyn vastaajan kanssa tietyin edellytyksin. Sovittelumenettelyä ei voida järjestää ilman uhrin suostumusta, ja vaikka uhri suostuisikin sovitteluun, menettelyä ei järjestetä automaattisesti, vaan sen toteutuminen riippuu monista muista seikoista.

Asian käsittelystä aiheutuvat uhrin ja hänen edustajansa käteismenot kuuluvat rikosoikeudellisen menettelyn kustannuksiin, kuten myös kustannukset, jotka ovat seurausta siitä, että uhria kuullaan todistajana. Valtio ei maksa ennalta ensin mainittuja kuluja, kun taas todistamiseen liittyvät kulut korvataan prosessitoimen jälkeen. Vastaaja määrätään korvaamaan rikosoikeudellisen menettelyn kulut, mikäli hänet todetaan syylliseksi.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Rikosprosessilain mukaan Unkarin lainkäyttövallan piiriin kuuluvissa menettelyissä uhrin oikeuksia on suojeltava hänen kansalaisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Rikosten uhrien tukipalvelu tarjoaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille samoja palveluja kuin Unkarin kansalaisille.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Uhrille toimitetaan erillinen ilmoitus tutkinnan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä vain silloin, jos uhri ei ole tehnyt ilmoitusta rikoksesta. Rikosprosessilaissa määritellään lisäksi tilanteet ja päätökset, joista on ilmoitettava uhrille.

Rikoksen uhrilla on oikeus saada omasta pyynnöstään ilmoitus tutkintavankeudessa olevan vastaajan vapauttamisesta tai pakenemisesta, vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön ehdonalaiseen pääsystä, vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, säilöön otettavaksi määrätyn henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta sekä säilöönoton keskeyttämisestä, lyhytaikaisesti pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta, pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta, luvattomasta hoitolaitoksesta poistumisesta tai sopeutumislomalle päästämisestä sekä kasvatuslaitokseen sijoitetun alaikäisen tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta, luvattomasta kasvatuslaitoksesta poistumisesta tai laitossijoituksen keskeyttämisestä.

Uhrille on ilmoitettava erityisesti seuraavia seikkoja koskevista päätöksistä: asiantuntijan nimitys, tutkinnan keskeyttäminen, tutkinnan saattaminen päätökseen, tutkinnan lopettaminen, syytteeseen asettaminen, tiettyjen seikkojen poisjättäminen syytteestä, syytteiden hylkääminen ja minkä tahansa sellaisen päätöksen hyväksyminen, joka sisältää uhriin suoraan liittyviä tietoja, sekä lopullisen päätöksen tekeminen.

Uhrille on ilmoitettava kaikkien sellaisten prosessitoimien järjestämispaikoista ja -päivistä, joihin hän voi osallistua. Tällaisia toimia ovat muun muassa asiantuntijoiden kuulemiset tutkinnan aikana, tutkimukset, rekonstruktiot, tunnistamistilaisuudet sekä tuomioistuinmenettelyyn kuuluvat oikeudenkäynnit ja yleisölle avoimet istunnot.

Tutkinnan aikana uhri voi tutustua asiantuntijalausuntoihin ja sellaisten tutkintatoimien asiakirja-aineistoon, joissa hän saa olla läsnä, sekä saada niistä maksusta kopiot. Hän voi saada kopioita myös muista asiakirjoista, mikäli se ei haittaa tutkintaa. Tutkinnan päätyttyä uhri voi tutustua kaikkiin asiakirjoihin, jotka koskevat häntä vastaan tehtyä rikosta.

Uhri voi tutkinnan aikana hakea muutosta kaikkiin päätöksiin, jotka vaikuttavat häneen suoraan, tai tehdä niistä valituksen. Uhri voi tehdä valituksen muun muassa päätöksistä, jotka koskevat hänen rikosilmoituksensa hylkäämistä tai tutkinnan keskeyttämistä tai päättämistä.

Jos rikosilmoitus hylätään tai tutkinta päätetään tai jos joissakin tapauksissa muodolliset syytteet nostetaan vain osittain eikä uhri saavuta valituksellaan toivottua tulosta, hän voi päättää esittää yksityisoikeudellisen vaatimuksen laissa säädetyn määräajan kuluessa. Uhri voi esittää yksityisoikeudellisen vaatimuksen myös silloin, jos syyttäjä ei vahvista tutkinnan perusteella yleisen syytteen alaista rikosta tapahtuneeksi tai jos syyttäjä ei ole siirtänyt syytteeseenpanoa itselleen syytettä ajavalta asianomistajalta. Uhri, joka on esittänyt yksityisoikeudellisen vaatimuksen, voi esittää asianajajansa välityksellä syytteen ja toimittaa oman syytekirjelmänsä vastaajaa vastaan.

Uhri voi tuomioistuinmenettelyn aikana hakea muutosta ainoastaan siviilikannetta koskevaan ratkaisuun mutta ei pääasian ratkaisuun. Uhri voi tuomioistuinmenettelyn aikana esittää yksityisoikeudellisen vaatimuksen myös silloin, jos syyttäjä hylkää syytteen.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Rikosoikeudellinen menettely käydään unkarin kielellä, mutta uhri ei joudu epäedulliseen asemaan sen takia, että hän ei osaa unkaria. Voit käyttää menettelyssä sekä suullisesti että kirjallisesti äidinkieltäsi tai jotakin alueellista tai kansalliskieltä taikka jotakin muuta kieltä, jota olet ilmoittanut osaavasi. Tässä tapauksessa sinulla on oikeus käyttää maksutta tulkkia, ja sinulle tarkoitetut viralliset asiakirjat käännetään maksutta.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Viranomaiset pyrkivät käyttämään selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä aina, kun he ottavat sinuun yhteyttä suullisesti tai kirjallisesti. Sinulle kerrotaan oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi helppotajuisesti ottaen huomioon tilanteesi ja henkilökohtaiset ominaisuutesi. Viranomaisten on myös varmistettava kaikissa yhteydenotoissa, että olet ymmärtänyt sinulle ilmoitetut tiedot. Mikäli näin ei ole, viranomaisten on selvennettävä kyseisiä asioita. Jos olet alaikäinen tai vammainen, viranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteydenpitoon kanssasi. Jos olet kuulo- tai puhevammainen tai kuurosokea, voit pyytää mahdollisuutta käyttää viittomakielen tulkkia tai antaa kirjallisen lausunnon sen sijaan, että sinua kuultaisiin.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Valtion tasolla uhrien suojelusta ja oikeusavusta huolehtivat Budapestin ja 19 läänin aluehallintovirastot. Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, aluehallintovirastot tarjoavat sinulle maksutta räätälöityjä tukipalveluja, muun muassa

  • tietoa oikeuksistasi ja mahdollisuuksistasi
  • henkistä tukea
  • käytännön tukea ja oikeudellista neuvontaa yksinkertaisissa asioissa
  • vahvistuksen asemastasi uhrina
  • mahdollisesti välitöntä rahallista tukea, jota on haettava viiden päivän kuluessa rikoksen tekopäivästä.

Aluehallintovirastojen tarjoaman oikeusavun yhteydessä sinulle annetaan maksutta oikeudellista neuvontaa yksinkertaisissa tapauksissa. Jos olet vähävarainen, sinulle voidaan tarjota menettelyn ulkopuolella oikeudellisia palveluja (esimerkiksi apua asiakirjojen laatimisessa) ja lisäksi oikeudellinen edustaja voi edustaa sinua rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Budapestissa ja lääneissä sijaitsevien aluehallintovirastojen yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.kormanyhivatal.hu/, ja lisätietoa uhreille annettavasta tuesta ja oikeudellisesta avusta on osoitteissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://igazsagugyiinformaciok.kormany.hu/aldozatsegito-szolgalat ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://igazsagugyihivatal.gov.hu/jogi-segitsegnyujtas.

Valtion organisaatioiden lisäksi rikosten uhrit voivat ottaa yhteyttä myös moniin kansalaisjärjestöihin, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Voittoa tavoittelematon järjestö ”Valkoinen sormus” (FEHÉR GYURU Közhasznú Egyesület) on Victim Support Europe -järjestön jäsenjärjestö. Se tarjoaa taloudellista, oikeudellista, psykologista ja muuta tukea sekä auttaa erityisesti sellaisia rikosten uhreja ja uhrien omaisia, jotka ovat avun tarpeessa sosiaalisen tilanteensa vuoksi (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fehergyuru.eu/)
  • Valtakunnallinen kriisipuhelinpalvelu (Országos Kríziskezelo és Információs Telefonszolgálat) tarjoaa apua parisuhdeväkivallan uhreille, kaltoinkohtelun uhreiksi joutuneille lapsille sekä prostituution ja ihmiskaupan uhreille sekä järjestää tarvittaessa majoitusta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://bantalmazas.hu/)
  • ESZTER-säätiö ja ambulanssi (ESZTER Alapítvány és Ambulancia) tarjoaa maksutta psykologista apua ja kuntoutusta hyväksikäytön uhreiksi joutuneille ja traumoista kärsiville lapsille ja aikuisille sekä tarjoaa oikeudellista tietoa ja neuvontaa (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://eszteralapitvany.hu/)
  • Naiset naisten puolesta väkivaltaa vastaan -järjestön (Nok a Nokért Együtt az Eroszak Ellen (NANE) Egyesület) maksuton puhelinpalvelu tarjoaa henkilökohtaista oikeudellista apua sekä psykologista ja sosiaalista neuvontaa lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille aikuisille ja lapsille (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://nane.hu/).

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi ja otat yhteyttä poliisiin, poliisi antaa sinulle kirjallista tietoa uhrien tukipalvelusta ja mahdollisuuksistasi saada tukea. Voit pyytää poliisilta tarvittavan todistuksen, joka annetaan suoraan sinulle tai lähetetään uhrien tukipalveluun.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Rikosoikeudellisen menettelyn aikana on suojeltava henkilöoikeuksiasi ja otettava huomioon vainajien muiston kunnioittamisen periaate. Lisäksi yksityiselämääsi koskevia tietoja ei saa paljastaa tarpeettomasti. Tästä syystä voit vaatia, että tietojasi käsitellään luottamuksellisesti, jos sinua on kuultava todistajana. Tietojasi voidaan sen jälkeen paljastaa ainoastaan asiaa käsittelevälle viranomaiselle.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Valtion uhreille tarjoamien tukipalvelujen saaminen ei yleensä edellytä ilmoituksen tekemistä sinuun kohdistuneesta rikoksesta. Voit kuitenkin saada rahallista tukea (korvauksia, välitöntä rahallista tukea) ainoastaan, jos sinulla on kirjallinen todistus rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämisestä.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara

Voit saada henkilökohtaista suojelua sen jälkeen, kun rikosoikeudellinen menettely on käynnistetty. Jos olet uhkaavassa tilanteessa siksi, että osallistut rikosoikeudelliseen menettelyyn, voit pyytää asiaa käsittelevältä viranomaiselta itsellesi sekä perheenjäsenillesi ja sukulaisillesi henkilökohtaista suojelua uhrin tai todistajan asemasi vuoksi. Asiaa käsittelevä tutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomioistuin voi esittää henkilökohtaista suojelua koskevan pyynnön, ja päätöksen asiasta tekee suojelua tarjoava poliisi.

Jos sinua kuullaan todistajana ja todistajanlausunnossasi käsittelet keskeisiä seikkoja erityisen vakavassa rikosasiassa, sinulle voidaan myöntää erityissuojelua, jos todistajanlausuntoasi ei voida korvata millään muulla todisteella ja jos henkilöllisyytesi paljastuminen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä vaarantaisi vakavasti joko sinun tai läheistesi hengen, ruumiillisen koskemattomuuden tai henkilökohtaisen vapauden.

Erityissuojelun myöntämisestä todistajalle päättää tutkintatuomari syyttäjän esityksen pohjalta. Siksi sinun on pyydettävä syyttäjänvirastolta aloitetta tällaisen suojelun saamiseksi. Jos sinulle päätetään myöntää erityissuojelua todistajana, ainoastaan tutkintatuomari voi kuulustella sinua eikä sinua voida kutsua kuultavaksi oikeudenkäynnissä. Nimesi, henkilötietosi ja asuinpaikkasi pidetään luottamuksellisina tietoina, ei niitä paljasteta vastaajalle eikä hänen asianajajalleen.

Sinulle voidaan tarjota suojelua myös erityisessä suojeluohjelmassa. Jos osallistut tällaiseen ohjelmaan, sinulle voidaan toimittaa määräys oikeuteen saapumisesta tai ilmoitus prosessitoimista tai muita asiakirjoja ainoastaan suojeluelimen kautta, ja asuinpaikaksesi ilmoitetaan kyseisen elimen osoite. Sinua koskevia tietoja sisältävistä asiakirjoista ei anneta ilman suojeluelimen lupaa kopioita kenellekään, ei edes viranomaisille. Voit kieltäytyä antamasta todistajanlausuntoa, joka sisältää tietoja uudesta henkilöllisyydestäsi tai asuinpaikastasi.

Jos olet joutunut sellaisen rikoksen uhriksi, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, voit pyytää tuomioistuinta määräämään, ettei vastaaja saa lähestyä sinua 10–60 päivän pituisena aikana.

Millaista suojelua on saatavissa? Kuka suojelua antaa?

Tuomioistuin, syyttäjä ja tutkintaviranomainen tarkastelevat jatkuvasti rikosoikeudellisen menettelyn aikana, tarvitsetko uhrina erityissuojelua henkilöllisyyteesi ja elinoloihisi liittyvien seikkojen sekä rikoksen luonteen tai olosuhteiden vuoksi, ja päättävät niiden perusteella mahdollisista erityistarpeistasi menettelyn aikana. Tässä tapauksessa rikosoikeudellisesta menettelystä vastaava tuomioistuin, syyttäjä ja tutkintaviranomainen voivat päättää henkilökohtaisista suojelutoimenpiteistä ja määrätä poliisin tarjoamaan sinulle kohdassa 7 määriteltyä henkilökohtaista suojelua tai osallistumista suojeluohjelmaan, kun taas tuomioistuin voi antaa lähestymiskiellon.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Kyllä. Tuomioistuimen, syyttäjänviraston ja tutkintaviranomaisen keskeinen tehtävä on estää rikoksentekijää tekemästä uusia rikoksia. Tätä varten rikosoikeudellisessa menettelyssä voidaan määrätä vastaajan ja hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella pakkotoimia, joiden nojalla vastaaja menettää vapautensa tai sitä rajoitetaan (esimerkiksi lähestymiskielto tai kotoa poistumista rajoittava kielto). Toisaalta voidaan myös määrätä uhrin etujen huomioon ottamiseksi toimenpiteitä, joilla hänelle taataan asianmukainen hoito ja suojelu.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kyllä. Rikosoikeudellisessa menettelyssä tuomioistuimen, syyttäjänviraston ja tukintaviranomaisen on suunniteltava ja toteutettava prosessitoimet, jotka edellyttävät sinun kuulemistasi todistajana, sillä tavoin, ettei toimia jouduta perusteettomasti toistamaan etkä joudu tarpeettomasti kohtaamaan vastaajaa. Tätä varten esimerkiksi sinun ja vastaajan kohtaaminen voidaan estää joko pyynnöstäsi tai viran puolesta, vastaaja voidaan poistaa oikeussalista silloin, kun sinua kuulustellaan, tai tuomioistuin voin kuulustella sinua televiestintälaitteiden avulla (jopa niin, että kasvojasi ei voi tunnistaa ja ääntäsi muutetaan).

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Jos uhrina tarvitset henkilöllisyyteesi ja elinoloihisi liittyvien seikkojen sekä rikoksen luonteen tai olosuhteiden vuoksi erityissuojelua, rikosoikeudellisessa menettelyssä on asiasi käsittelyssä noudatettava mahdollisimman suurta varovaisuutta ja sinuun liittyvien prosessitoimien valmistelussa ja täytäntöönpanossa on otettava tarpeesi huomioon mahdollisimman hyvin (menettelyn edut huomioon ottaen).

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 20. marraskuuta 1989 hyväksymän lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti Unkarin oikeusjärjestelmässä henkilöä pidetään lapsena, jos hän on alle 18-vuotias.

Rikosoikeudellisissa menettelyissä, joihin liittyy alaikäisiä uhreja, viranomaisia ja oikeuselimiä vaaditaan yleensä varmistamaan, että kansainvälisissä yleissopimuksissa määritettyjä lasten oikeuksia noudatetaan täysin. Erityisesti tämä koskee periaatetta, jonka mukaan alaikäisiin vaikuttavissa päätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Alaikäisillä uhreilla on rikosoikeudellisissa menettelyissä enemmän oikeuksia kuin aikuisilla ja heille tarjotaan lisäsuojelua. Jos uhri on rikosoikeudellisen menettelyn alkaessa alle 18-vuotias, hänen katsotaan olevan ”uhri, jolla on erityistarpeita” ilman, että sitä on erikseen pyydettävä.

Yleensä ottaen prosessitoimet on valmisteltava ja pantava täytäntöön erityisen huolellisesti silloin, kun kyseessä on uhri, jolla on erityistarpeita, ja hänen tarpeensa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Alle 18-vuotiailla uhreilla on enemmän erityisoikeuksia kuin aikuisilla:

  1. Henkeä, ruumiillista koskemattomuutta, terveyttä tai seksuaalista vapautta uhanneissa rikoksissa, seksuaalirikoksissa sekä lasten ja heidän perheidensä etuja loukanneissa rikoksissa tai muihin henkilöihin kohdistuneissa väkivaltarikoksissa on noudatettava nopeutettua menettelyä, jos rikosoikeudellisen menettelyn mahdollisimman nopea täytäntöönpano on lapsen edun mukaista. Nopeutetun menettelyn noudattaminen on erityisen perusteltua silloin, kun rikos on vaarantanut merkittävästi uhrin fyysisen, henkisen tai moraalisen kehityksen tai kun vastaaja on vastuussa uhrin kasvattamisesta, valvonnasta tai hoidosta menettelyn aikana tai elää uhrin lähiympäristössä.
  2. Erityistä huolellisuutta on noudatettava suullisessa ja kirjallisessa yhteydenpidossa uhrin kanssa. Alaikäisille on kerrottava heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan heidän ikäänsä ja kypsyyteensä sopivalla tavalla, ja tarvittaessa asioita on selkeytettävä ja selitettävä heille tarkemmin.
  3. Haasteesta on ilmoitettava alaikäisen huoltajalle, ja ilmoituksessa on pyydettävä huoltajaa varmistamaan alaikäisen läsnäolo.
  4. Alaikäisen laillinen edustaja, tukihenkilö ja huoltaja voivat olla läsnä, kun alaikäistä kuullaan todistajana. Todistajan mukana olevalla henkilöllä on oikeus saada korvaus kuluista samalla tavalla kuin todistajalla.
  5. Alaikäisen todistajanlausunnon uskottavuutta ei saa testata laitteilla (valheenpaljastin).
  6. Alaikäisen oikeuksia voi käyttää myös hänen laillinen edustajansa, mikäli laki ei velvoita uhria henkilökohtaiseen yhteistyöhön.
  7. Alaikäisen kuuleminen voidaan määrätä järjestettäväksi suljetun viestintäjärjestelmän avulla (videokokous). Tässä tapauksessa uhri sijoitetaan eri huoneeseen, ja hän voi keskustella oikeussalissa olevien henkilöiden kanssa käyttämällä laitetta, joka välittää samanaikaisesti puhetta ja videokuvaa (videokokous).
  8. Tuomioistuin voi pyynnöstä tai viran puolesta estää yleisön läsnäolon oikeudenkäynnissä menettelyyn osallistuvan alaikäisen suojelemiseksi.
  9. Jos syyttäjä haluaa kuulustella todistajana uhria, jolla on erityistarpeita, sellaisessa rikosoikeudellisessa menettelyssä, joka koskee seksuaalista vapautta loukkaavaa rikosta, seksuaalirikosta tai uhrin sukulaisen henkilöön kohdistunutta rikosta, uhria kuulevan henkilön on oltava tämän kanssa samaa sukupuolta, jos uhri sitä pyytää ja jos se ei haittaa menettelyä.

Alle 14-vuotiailla uhreilla on edellisten lisäksi vielä muita erityisoikeuksia:

  1. Uhria voidaan kuulla todistajana vain, jos hänen todistajanlausuntoaan ei voida korvata muulla todisteella. Uhria voidaan ristikuulustella ainoastaan, jos se ei aiheuta hänessä ahdistusta.
  2. Haasteet ja todistajan kuulemista koskevat ilmoitukset on toimitettava uhrin huoltajan välityksellä. Haasteen ja ilmoituksen asiasisältö on ilmoitettava alaikäisen lailliselle edustajalle.
  3. Tutkintatuomari kuulee alaikäistä ennen syytteen nostamista, jos on syytä olettaa, että alaikäisen kuulusteleminen julkisessa oikeudenkäynnissä vaikuttaisi haitallisesti hänen henkilökohtaiseen kehitykseensä. Todistajan laillinen edustaja, huoltaja ja asianajaja voivat esittää syyttäjälle, että tutkintatuomarin on kuultava todistajaa. Jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, syyttäjä esittää alaikäisen kuulemista tällä tavoin. Vastaaja ja hänen asianajajansa eivät saa olla läsnä tutkintatuomarin järjestämässä kuulemisessa.
  4. Todistajan kuuleminen järjestetään tilassa, joka on erityisesti suunniteltu alaikäisten kuulemiseen. Tästä voidaan poiketa ainoastaan erityistapauksissa. Kuulemisessa voidaan käyttää myös suljettua viestintäjärjestelmää (videokokous).
  5. Alle 14-vuotiaan todistajan kuuleminen on tallennettava videointi- tai äänityslaitteella. Yli 14-vuotiaiden alaikäisten tapauksessa tämä on mahdollista ainoastaan, jos kuluista maksetaan ennakkomaksu.
  6. Alaikäistä ei voida kutsua julkisesti kuultavaksi, jos tutkintatuomari on kuullut häntä ennen syytteen nostamista.
  7. Jos tutkintatuomari ei ole kuullut alaikäistä ennen syytteen nostamista, mutta hänen kuulemisensa todistajana osoittautuu myöhemmin tarpeelliseksi, häntä voidaan kuulla oikeudenkäynnin ulkopuolella. Jos alaikäinen täyttää oikeudenkäynnin aikana 14 vuotta, tuomioistuin voi erityisen perustelluissa tapauksissa kuulla häntä myös oikeudenkäynnissä. Kummassakaan tapauksessa asiaa ei tarvitse antaa tiedoksi vastaajalle ja hänen asianajajalleen.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos uhri on kuollut ennen rikosoikeudellisen menettelyn alkua tai sen käynnistämisen jälkeen, hänen oikeuksiaan voi sopimuksen tai lainsäädännön nojalla käyttää joku hänen sukulaisistaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai hänen puolisonsa tai avopuolisonsa, veljensä tai sisarensa, laillinen edustajansa tai henkilö, joka on ollut hänen huollettavanaan.

Jos tällaisia henkilöitä on useita, asianomaiset voivat nimetä keskuudestaan yhden henkilön, joka käyttää uhrin oikeuksia. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, uhrin oikeuksia voi käyttää henkilö, joka on ensimmäisenä osallistunut menettelyyn.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Uhrin oikeuksia voi käyttää myös hänen laillinen edustajansa, mikäli laki ei velvoita uhria henkilökohtaiseen yhteistyöhön. Asianajaja tai täysi-ikäinen sukulainen voidaan valtuuttaa toimimaan edustajana.

Suullisen valituksen esittävä valituksen tekijä voi nimetä täysi-ikäisen henkilön antamaan tukea (myös kielellistä tukea) kuulemisessa, mikäli kyseisen henkilön läsnäolo ei haittaa menettelyä.

Edustajasi, tukihenkilösi ja nimeämäsi täysi-ikäinen henkilö voivat olla tukenasi myös tutkintatoimissa, joissa läsnäolosi on pakollista tai sallittua, jos heidän läsnäolonsa ei haittaa menettelyä. Edellä mainittua sääntöä sovelletaan uhrin kuulusteluun ja hänen kuulemiseensa todistajana.

Jos yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittänyt henkilö kuolee, hänen tilalleen voi sopimuksen tai lainsäädännön nojalla tulla 30 päivän kuluessa joku hänen sukulaisistaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai hänen puolisonsa tai avopuolisonsa, veljensä tai sisarensa, laillinen edustajansa tai henkilö, joka on ollut hänen huollettavanaan.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Sovittelumenettelyn tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että vastaaja korvaa rikoksesta aiheutuneet seuraukset myös uhrin mielestä hyväksyttävällä tavalla. Sovittelumenettelyssä on sen vuoksi pyrittävä pääsemään vastaajan ja uhrin väliseen asianmukaiseen sopimukseen vahinkojen korvaamisesta.

Jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, syyttäjä tai, jos asia on tuomioistuimen käsiteltävänä, tuomari voi lykätä menettelyä enintään kuudella kuukaudella ja määrätä sovittelun.

Rikosasia voidaan määrätä käsiteltäväksi sovittelumenettelyssä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • vastaaja tai uhri esittävät sitä tai he ovat sopineet siitä vapaaehtoisesti
  • rikosoikeudellinen menettely on käynnistetty henkeä, ruumiillista koskemattomuutta tai terveyttä uhanneen rikoksen, ihmisarvoa tai muita ihmisen perusoikeuksia loukanneen rikoksen, liikennerikkomuksen tai omaisuuteen tai tekijänoikeuksiin kohdistuneen rikoksen käsittelemiseksi ja rikoksesta voidaan määrätä enintään viiden vuoden pituinen vankeusrangaistus
  • rikoslain mukaan rikosoikeudellinen menettely voidaan onnistuneen sovittelun jälkeen päättää tai rangaistusta voidaan lieventää rajoituksetta
  • epäilty on myöntänyt syyllisyytensä ennen syytteen nostamista, ja hän haluaa ja pystyy hyvittämään vahingon sillä tavoin ja siinä määrin, että uhri voi sen hyväksyä
  • rikosoikeudellisesta menettelystä voidaan luopua ottaen huomioon rikoksen luonne ja tekotapa sekä vastaajan henkilökohtainen tilanne tai on perusteltu syy olettaa, että tuomioistuin ottaisi vastaajan tarjoaman hyvityksen huomioon rangaistusta määrätessään.

Uhri voi ehdottaa asian siirtämistä sovitteluun missä tahansa menettelyn vaiheessa. Sovittelua voidaan kuitenkin käyttää kunkin asian käsittelyssä vain kerran, joten jos sovittelumenettely epäonnistuu mistä tahansa syystä, sitä ei voida käynnistää uudelleen.

Valtion palveluksessa oleva koulutettu sovittelija on vastuussa sovittelumenettelyn asianmukaisesta sujumisesta. Uhri voi halutessaan tavata vastaajan sovittelumenettelyssä ainoastaan sovittelijan ollessa läsnä, ja sovittelijan läsnäolo riittää takaamaan uhrin henkilökohtaisen turvallisuuden.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

  • Vuonna 1998 annettu laki XIX rikosprosessista
  • Vuonna 2012 annettu laki C rikoslaista
  • Vuonna 1991 annettu laki LXIV New Yorkissa 20. marraskuuta 1989 allekirjoitetun lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanosta
  • Vuonna 2005 annettu laki CXXXV rikosten uhreille annettavasta tuesta ja valtion korvauksista
  • Vuonna 2003 annettu laki LXXX oikeusavusta
  • Vuonna 2001 annettu laki  LXXXV rikosoikeudenkäyntiin osallistuvien suojeluohjelmasta ja sitä tukevasta lainkäyttövallasta
  • Vuonna 2006 annettu laki CXXIII sovittelusta rikosasioissa
  • Sisäasiainministeriön asetus N:o 64/2015, annettu 12. joulukuuta 2015, uhrin tukemiseen liittyvistä poliisin tehtävistä
  • Hallituksen asetus N:o 34/1999, annettu 26. helmikuuta 1999, rikosoikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden ja menettelyä hoitavien viranomaisten henkilökohtaisen suojelun edellytyksistä ja täytäntöönpanosäännöistä
  • Sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön yhteinen asetus N:o 23/2003, annettu 24. kesäkuuta 2003, tutkintaviranomaisten sisäasiainministeriön alaisuudessa suorittamaa tutkintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja tutkintatoimien kirjaamista muilla keinoin kuin pöytäkirjan avulla koskevista säännöistä
  • Oikeusministeriön asetus N:o 25/2016, annettu 23. joulukuuta 2016, vastaajan ja puolustusasianajajan käteismenojen ja rikosoikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden kulujen ja maksujen korvaamisesta valtion toimesta
  • Oikeus- ja lainvalvontaministeriön asetus N:o 14/2008, annettu 27. kesäkuuta 2008, todistajien kulujen korvaamisesta
  • Oikeusministeriön, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen asetus N:o 21/2003, annettu 24. kesäkuuta 2003, rikosoikeudenkäyntikulujen ennakkomaksuista
  • Kansallisen poliisijohdon määräys N:o 2/2013, annettu 31. tammikuuta 2013, uhrien tukemiseen liittyvistä poliisin tehtävistä.
Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa.

Yleensä rikoksesta ilmoitetaan syyttäjälle tai tutkintaviranomaiselle

  • henkilökohtaisesti (kirjallisesti tai suullisesti): viranomaiset kirjaavat suullisen ilmoituksen ja esittävät uhrille kysymyksiä rikokseen liittyvistä seikoista ja olosuhteista, rikoksentekijän henkilöllisyydestä ja uhrilla mahdollisesti olevista todisteista
  • puhelimitse: poliisilla on maksuton vihjepuhelin (”puhelintodistaja”), johon todistajat ja uhrit voivat ilmoittaa rikoksista nimettömänä. Maksuttoman vihjepuhelimen numero on 003680555111, ja sitä hoitavat vuorokauden ympäri Budapestin poliisilaitoksen avustajat, jotka ottavat vastaan rikosilmoitukset. Lisätietoja on saatavilla Unkarin poliisin verkkosivustolla osoitteessa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.hu/en
  • millä tahansa muulla viestintätavalla tai mitä tahansa muuta teknistä välinettä käyttäen, muun muassa soittamalla EU:n yleiseen hätänumeroon 112.

Rikosilmoituksia voivat ottaa vastaan myös muut viranomaiset tai tuomioistuimet, jotka toimittavat ne edelleen tutkintaviranomaiselle. Rikosilmoitus on hyväksyttävä, jos se vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Kaikki rikosilmoitukset on rekisteröitävä välittömästi.

Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä, jolloin ei tarvitse antaa henkilö- tai yhteystietoja. Ilmoituksen on sisällettävä tarkat tiedot rikoksesta. Viranomaiset eivät edellytä erityisen lomakkeen käyttöä rikosilmoituksessa.

Rikoksen ilmoittamiselle ei ole tarkkaa määräaikaa, mutta viranomaiset eivät ota ilmoitusta vastaan tietyn ajan kuluttua. Tämä aika (niin sanottu vanhentumisaika) vastaa yleensä rikokselle määrättyä enimmäisrangaistusaikaa ja on vähintään viisi vuotta.

Joidenkin rikosten kohdalla uhri voi myös nostaa asianomistajana kanteen, jossa hän vaatii rikoksentekijälle rangaistusta. Tämä on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun uhri on saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Ilmoituksen tekijälle tai uhrille, jos uhri on tiedossa mutta hän ei itse ole ilmoittanut rikoksesta, ilmoitetaan tutkinnan aloittamisesta.

Ilmoituksen tekijälle ja kanteen nostaneelle asianomistajalle on ilmoitettava ilmoituksen hylkäämisestä.

Tuomioistuin päättää ja ilmoittaa seuraavista asioista:

  • syytteen ajamista yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä (pótmagánvádló) koskevan hakemuksen hylkääminen
  • menettelyn lopettaminen, jos toissijaisen syyteoikeuden käyttäjän tekemän ilmoituksen perusteella aloitettu tutkinta ei ole johtanut tulokseen.

Poliisi tai syyttäjä voi ilmoittaa sinulle tutkinnan aikana

  • tutkintatoimista
  • asiaa käsittelevän asiantuntijan nimeämisestä
  • lähestymiskiellon määräämisestä epäillylle.

Rikoksen uhrina sinulla on monia oikeuksia, joiden avulla saat tietoa tutkinnasta:

  • voit olla läsnä (mutta läsnäolosi ei ole pakollista) asiantuntijan kuulemisessa, katselmuksessa, rikospaikan rekonstruoinnissa ja ryhmätunnistuksessa. Sinulle olisi annettava tieto näistä toimista, mutta tiedoksianto voidaan jättää tekemättä, jos se on perusteltua tutkintatoimen kiireellisyyden vuoksi. Tietoa ei myöskään anneta, jos menettelyyn osallistuvan henkilön suojelua ei muuten pystytä takaamaan;
  • saat tarkistaa niitä tutkintatoimia koskevat pöytäkirjat, joissa olet ollut läsnä, mutta muuhun asiakirja-aineistoon voit tutustua ainoastaan, jos siitä ei ole haittaa tutkinnalle;
  • edustajasi, tukihenkilösi ja, jos siitä ei ole haittaa menettelylle, nimeämäsi täysi-ikäinen henkilö voivat myös olla tukenasi tutkintatoimissa, joissa läsnäolosi on pakollista tai sallittua. Jos sinua kuullaan todistajana, nimeämäsi täysi-ikäinen henkilö voi myös olla läsnä kuulemisessa etujasi puolustavan asianajajan lisäksi;
  • sinulla on itseäsi koskevan rikoksen yhteydessä oikeus saada pyynnöstäsi tieto
    • tutkintavankeudessa olevan vastaajan vapauttamisesta tai pakenemisesta
    • vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön ehdonalaiseen pääsystä, vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä
    • säilöön otetun henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta taikka säilöönoton keskeyttämisestä
    • lyhytaikaisesti pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta tai pakenemisesta
    • pakkohoidossa olevan henkilön vapauttamisesta, luvattomasta hoitolaitoksesta poistumisesta tai sopeutumislomalle päästämisestä
    • kasvatuslaitokseen sijoitetun alaikäisen tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta, luvattomasta kasvatuslaitoksesta poistumisesta tai laitossijoituksen keskeyttämisestä;
  • voit saada kopiot asiantuntijalausunnoista ja sellaisten tutkintatoimien asiakirja-aineistosta, joissa voit olla laillisesti läsnä. Muiden asiakirjojen kopioita voit saada ainoastaan, jos siitä ei ole haittaa tutkinnalle, ja vasta sen jälkeen, kun sinua on kuultu todistajana. Tutkinnan päätyttyä voit pyynnöstä saada kopiot kaikesta syyttäjän tai tutkintaviranomaisen laatimasta asiakirja-aineistosta;
  • tutkinnan päätyttyä voit tutustua asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sekä esittää pyyntöjä ja huomautuksia.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Kyllä.

Valtio myöntää seuraavanlaista oikeusapua rikosoikeudellisissa menettelyissä:

  • yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjä voidaan vapauttaa kulujen maksamisesta
  • uhrille, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjälle (magánvádló), asianomistajalle, muille asianosaisille ja yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjälle voidaan tarjota mahdollisuus käyttää asianajajaa (pártfogó ügyvéd).

Sinulla on oikeus tämäntyyppiseen tukeen, jos sitä pidetään tarpeellisena oikeusavusta annetun lain nojalla. Sinulla on kuitenkin oikeus käyttää asianajajaa ainoastaan, jos olet uhri, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä, asianomistaja tai muu asianosainen, jonka ei katsota pystyvän käyttämään itse tehokkaasti menettelyoikeuksiaan asian monimutkaisuuden, puutteellisen oikeudellisen asiantuntemuksen tai muun henkilökohtaisen tilanteesi vuoksi.

Tukea on haettava oikeusaputoimistosta täyttämällä tähän tarkoitukseen varattu lomake yhtenä kappaleena. Hakemukseen on liitettävä asiakirjat ja/tai viralliset todistukset, jotka osoittavat sinun olevan oikeutettu oikeusapuun, tai hakemuksen lisäksi on esitettävä viranomaisen antama todistus oikeusapukelpoisuudesta.

Tukihakemus on toimitettava oikeusaputoimistoon viimeistään istuntopäivänä, jolloin tuomioistuin antaa asiassa lopullisen päätöksen.

Jos oikeusaputoimisto myöntää sinulle oikeuden käyttää oikeusapua, voit valita oikeusavustajan tarkoitukseen varatusta rekisteristä.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Kyllä.

Jos osallistut menettelyyn uhrina, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä, yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä tai asianomistajana, sinulle tai edustajillesi korvataan seuraavat kulut:

  • matka- ja majoituskulut
  • pyytämäsi asiantuntijalausunnon kulut, jos syyttäjä tai tuomioistuin on antanut suostumuksensa lausunnon pyytämiseen
  • oikeudenkäynnin video-, ääni- tai pikakirjoitustallenteen tai muunlaisen tallenteen tekemisestä aiheutuvat kustannukset
  • asiakirja-aineiston yhden kopion kustannukset
  • viestintäkulut (puhelin, faksi, posti ja muut)
  • edustajan palkkio.

Sinun on itse maksettava ennakkoon omat ja edustajasi käteismenot ja edustajan palkkiot riippumatta asemastasi oikeudenkäynnissä.

Jos olet osallistunut oikeudenkäyntiin todistajana, siitä aiheutuneet kulut (matka- ja majoituskulut, täysihoitokulut, työpoissaoloista aiheutuvat kulut) korvataan pyynnöstä.

Matkakulut: todistajan asuinpaikan ja kuulemispaikan välisestä edestakaisesta matkasta tosiasiallisesti aiheutuneet, todennetut kulut.

Majoituskulut: jos todistajan kuuleminen järjestetään sellaisena ajankohtana, että hänen pitäisi lähteä asuinpaikastaan kuulemispaikkaan yöllä, todistajalle korvataan kulut, joita aiheutuu majoittumisesta kaupallisessa majoituspaikassa tai maksullisessa kotimajoituksessa.

Täysihoitokulut: täysihoitokulut maksetaan todistajalle, jos hänellä on oikeus saada korvaus majoituskuluista tai jos asuinpaikan ja kuulemispaikan välisen edestakaisen matkan kokonaiskestoaika on yli kuusi tuntia yhden päivän aikana.

Työpoissaoloista aiheutuvat kulut: todistajalle, joka ei saa palkkaa kuulemisesta johtuvan työpoissaolon aikana, maksetaan korvauksena 1,5 prosenttia vähimmäiseläkkeen määrästä jokaista työpoissaolotuntia kohden matkaan käytetty aika mukana luettuna.

Jos todistaja on ollut läsnä asiantuntijan esittäessä lausuntonsa, hänen on lähetettävä todisteet aiheutuneista kuluista asiantuntijalausuntoa pyytäneelle viranomaiselle tai tuomioistuimelle, joka määrittää korvauksen suuruuden asiantuntijalausunnon vastaanottamisen jälkeen.

Jos olet siviilikannetta ajava asianomistaja, tuomioistuin määrää vastaajan korvaamaan käteismenosi sekä edustajasi käteismenot ja palkkiot, jos tuomioistuin hyväksyy siviilikanteen ratkaisussaan. Jos kanne hyväksytään osittain, vastaajan on korvattava vastaava osuus kustannuksista.

Kun on kyse toissijaisesta syyteoikeudesta, tuomioistuin määrää vastaajan korvaaman käteismenosi sekä edustajasi käteismenot ja palkkiot, jos ajat syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla ja tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Uhri voi tehdä valituksen laissa säädetyissä tapauksissa, jos tutkintaviranomainen tai syyttäjä hylkää rikosilmoituksen tai päättää tutkinnan. Jos rikosilmoitus on hylätty, uhri voi vaatia tutkintaa ainoastaan, jos hän on itse ilmoittanut rikoksesta.

Rikosilmoituksen hylkäämistä tai tutkinnan päättämistä koskevasta päätöksestä on tehtävä valitus kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. Jos päätöksen antanut tutkintaviranomainen tai syyttäjä ei hyväksy valitusta, se on esitettävä syyttäjälle, jolla on oikeus ratkaista asia. Syyttäjän valituksesta tekemään päätökseen ei voida enää hakea muutosta.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Kun syyte on annettu tiedoksi, tuomioistuin määrää oikeudenkäynnin päivämäärän ja hoitaa tarvittavat järjestelyt sekä toimittaa haasteet ja ilmoitukset. Oikeudenkäyntiin kutsutaan henkilöt, joiden läsnäolo oikeudenkäynnissä on pakollista, ja oikeudenkäynnistä ilmoitetaan henkilöille, joiden läsnäolo on sallittua lain nojalla.

Tuomioistuin päättää todistelujen järjestyksestä oikeudenkäynnissä. Todistelumenettely alkaa vastaajan kuulustelulla, ja todistajista kuullaan yleensä ensimmäisenä uhria. Todistajaa kuultaessa paikalla ei saa olla muita todistajia, joita ei ole vielä kuulusteltu. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tapauksissa, joissa uhria kuullaan todistajana. Uhrin oikeudellinen edustaja saa olla läsnä koko oikeudenkäynnin ajan, joten uhri voi saada oikeudelliselta edustajaltaan tiedon kaikista hänen poissa ollessaan esitetyistä todisteluista.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Onko hän esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko hän valita roolinsa itse?

Uhrilla voi rikosoikeudellisessa menettelyssä olla prosessilain mukaan jokin seuraavista neljästä roolista:

  • todistaja: henkilö, jolla saattaa olla tietoa toteen näytettävistä seikoista
  • asianomistaja: henkilö, joka ajaa siviilikannetta (useimmiten korvausvaatimus) syytettyä vastaan
  • toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä: henkilö, joka voi joidenkin laissa määriteltyjen rikosten osalta itse ajaa syytettä
  • yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjä: henkilö, joka laissa määrätyissä tapauksissa voi ajaa syytettä joidenkin sellaisten rikosten osalta, jotka lain mukaan muutoin ovat yleisen syytteen alaisia.

Uhri on velvollinen antamaan todistajanlausunnon tai muutoin osallistumaan menettelyyn laissa määritellyissä tapauksissa ja tavoilla, jos tämän katsotaan olevan tarpeen todistelun kannalta. Uhri päättää sen sijaan itse, aikooko hän toimia asianomistajana, toissijaisen syyteoikeuden käyttäjänä tai yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjänä.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Uhrilla on rikosoikeudellisen menettelyn kaikissa vaiheissa oikeus

  1. olla läsnä prosessitoimia toteutettaessa ja tutustua häntä itseään koskeviin asiakirjoihin menettelyn aikana (jollei laissa toisin säädetä)
  2. esittää aloitteita ja vastalauseita kaikissa menettelyn vaiheissa
  3. saada tuomioistuimelta, syyttäjältä ja tutkintaviranomaiselta tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan rikosoikeudellisen menettelyn aikana
  4. käyttää oikeussuojakeinoja laissa määritellyissä tapauksissa
  5. saada itseään koskevan rikoksen yhteydessä omasta pyynnöstään tieto pidätetyn tai vankeusrangaistukseen tai pakkohoitoon tuomitun vastaajan vapauttamisesta tai pakenemisesta.

Uhri on velvollinen antamaan todistajanlausunnon tai muutoin osallistumaan menettelyyn laissa määritellyissä tapauksissa ja tavoilla, jos tutkintaviranomainen, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin katsoo sen olevan tarpeen todistelumenettelyn kannalta. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että hän on velvollinen antamaan todistajanlausunnon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa uhria ei voida lainkaan kuulla todistajana (esimerkiksi oikeudellinen ammattisalaisuus tai papin vaitiolovelvollisuus), ja tapauksia, joissa uhri voi kieltäytyä todistajanlausunnon antamisesta (esimerkiksi uhri on vastaajan sukulainen tai joutuisi todistamaan itseään tai sukulaistaan vastaan).

Uhri voi osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn asianomistajana, ja hän voi kertoa jo rikosilmoitusta tehdessään aikeensa ajaa siviilikannetta (yleensä korvausvaatimus). Siviilikanteen täytäntöönpano on maksutonta. Tässä tapauksessa tuomioistuin päättää vastaajan rikosoikeudellisesta vastuusta ja rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyvästä siviilikanteesta samassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, minkä ansiosta asianomistaja ei joudu aloittamaan siviilioikeudenkäyntiä. Asianomistaja voi rikosoikeudellisen menettelyn aikana pyytää vastaajan omaisuuden takavarikointia, jos voidaan kohtuudella olettaa, ettei vaadetta voida panna täytäntöön.

Laissa määriteltyjen rikosten yhteydessä (väkivalta, yksityisyyden loukkaus, kirjesalaisuuden rikkominen, herjaus ja kunnianloukkaus) uhri voi käyttää toissijaista syyteoikeutta. Uhrin on tehtävä rikosilmoitus edellä mainittuja rikoksia koskevissa tapauksissa 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tietää rikoksentekijän henkilöllisyyden. Uhrin on ilmoitettava rikosilmoituksessa mahdollinen rikosta koskeva näyttö sekä kerrottava nimenomaisesti vaativansa vastaajan rankaisemista.

Rikosilmoitus voidaan tehdä tuomioistuimelle suullisesti tai kirjallisesti. Tuomioistuin määrää tutkinnan aloittamisesta, jos vastaajan henkilöllisyys, henkilötiedot tai asuinpaikka eivät ole tiedossa tai jos todisteiden paikantaminen on tarpeen. Tuomioistuin päättää menettelyn, jos rikoksentekijän henkilöllisyyttä ei onnistuta selvittämään tutkinnan aikana.

Tuomioistuin järjestää henkilökohtaisen kuulemisen, jossa se pyrkii uhrin ja vastaajan väliseen sovitteluun. Jos sovittelu onnistuu, tuomioistuin päättää menettelyn. Muussa tapauksessa käsittelyä jatketaan julkisessa oikeudenkäynnissä.

Jos uhri peruuttaa syytteet tai luopuu niistä, menettely päätetään. Menettely päätetään myös, jos uhri ei saavu henkilökohtaiseen kuulemiseen tai oikeudenkäyntiin eikä perustele poissaoloaan etukäteen asianmukaisesti tai jos uhria ei voitu kutsua paikalle, koska hän ei ollut ilmoittanut osoitteensa muuttumisesta.

Asianomistajalla on täydet syytteen esittämiseen liittyvät oikeudet, muun muassa oikeudenkäynnin aikana käytettävät oikeudet sekä oikeus hakea muutosta tuomioistuimen tekemiin päätöksiin.

Kun kaikki tutkinnan aikana käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot on käytetty, uhrilla on joissakin tapauksissa mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen vaatimus ja edustaa tällöin itse itseään tuomioistuimessa. Uhrilla on mahdollisuus esittää yksityisoikeudellinen vaatimus muun muassa silloin, jos rikosilmoitus on hylätty tai tutkinta on lopetettu sillä perusteella, ettei teko ollut rikos, tai jos on olemassa perusteet rangaistavuuden lakkaamiselle (esimerkiksi pakottaminen, erehdys, laillinen itsepuolustus tai välitön vaara). Jos tietyssä asiassa on lain mukaan mahdollista esittää yksityisoikeudellinen vaatimus, valitusta koskevan päätöksen tehneen syyttäjän on ilmoitettava siitä uhrille erikseen.

Jos valitus hylätään, koska rikosilmoitusta ei ole hyväksytty tai tutkinta on päättynyt, uhrilla on oikeus tutustua häntä vastaan tehtyä rikosta koskeviin asiakirjoihin syyttäjänvirastossa. Yksityisoikeudellinen vaatimuksen esittänyt uhri voi toimittaa tuomioistuimelle osoitetun syytekirjelmän asiaa käsitelleelle ensimmäisen asteen syyttäjänvirastolle 60 päivän kuluessa valituksensa hylkäämisestä. Yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjän on käytettävä oikeudellista edustajaa (asianajaja). Tuomioistuin päättää, otetaanko syytekirjelmä käsiteltäväksi.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhrilla on oikeus tulla kuulluksi rikosoikeudellisen menettelyn aikana. Lainsäädännön mukaan uhrilla on paitsi velvollisuus, myös oikeus tehdä yhteistyötä omasta aloitteestaan todistelumenettelyssä. Uhri voi antaa todistajanlausunnon ja esittää todisteita myös muulla tavoin (esimerkiksi toimittamalla viranomaiselle asiakirjatodisteita). Uhri voi esittää aloitteita ja huomautuksia kaikissa menettelyn vaiheissa. Uhria kuullaan yleensä todistajista ensimmäisenä.

Sen jälkeen kun syyttäjä on esittänyt syytteen, uhri voi esittää puheenvuoron ilmoittaakseen, vaatiiko hän vastaajan rikosoikeudellisen vastuun määrittelyä ja rankaisemista. Asianomistaja voi antaa kanteeseensa liittyvän lausunnon.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Oikeudenkäyntiin kutsuttu todistaja voi ennen oikeudenkäyntiä ottaa yhteyttä tuomioistuimessa toimivaan todistajien tukihenkilöön asianmukaisten tietojen saamiseksi. Todistajien tukihenkilö on tuomioistuimen virkamies, joka antaa todistajille tietoa todistajanlausunnon antamisesta ja helpottaa sitä. Todistajien tukeen ei sisälly tietojen antaminen itse rikosasiasta, eikä sillä saa pyrkiä vaikuttamaan todistajiin.

Uhrilla on tuomioistuinmenettelyssä oikeus saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä kyseisestä asiasta. Jollei laissa toisin säädetä, hänellä on oikeus olla läsnä tutkintatoimissa, ja hän voi tutustua häntä vastaan tehtyä rikosta käsitteleviin asiakirjoihin sekä saada niistä kopiot sen jälkeen, kun tutkinta on päättynyt.

Uhrin on saatava tieto syytteen nostamisesta ja kaikista häntä koskevista päätöksistä sekä lopullisesta päätöksestä.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Uhrilla on oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat häntä vastaan tehtyä rikosta, sekä saada niistä kopiot milloin tahansa tutkinnan päätyttyä.

Tuomioistuimen on taattava oikeus tutustua asiakirjoihin sillä tavoin, että toisen henkilön yksityiselämää koskevia tietoja ei paljasteta tarpeettomasti. Asiakirjojen kopioiden toimittamista voidaan kuitenkin rajoittaa ainoastaan ihmisarvon, henkilöoikeuksien ja vainajan muiston kunnioittamisen perusteella.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Uhri voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen vain silloin, jos hän on yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittäjä (pótmagánvádló), toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä (magánvádló) tai asianomistaja tai jos päätös sisältää häntä koskevia määräyksiä. Asianomistaja voi hakea muutosta määräykseen, jolla siviilikannetta koskeva pääasia ratkaistaan. Jos päätös sisältää muita uhria koskevia määräyksiä, tämä voi hakea muutosta kyseisiin määräyksiin.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Jos ensimmäisessä tai toisessa oikeusasteessa annettuun päätökseen on haettu muutosta, uhri voi osallistua toisen tai kolmannen oikeusasteen tuomioistuimessa tapahtuvaan oikeudenkäyntiin ja asian julkiseen käsittelyyn, tutustua menettelyn aikana laadittuihin asiakirjoihin, esittää pyyntöjä ja huomautuksia ja käyttää puheenvuoron syyttäjän jälkeen.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Tämä kysymys kuuluu uhreille annettavan tuen osalta oikeusministeriön oikeusasioista ja siviilioikeudesta vastaavan alivaltiosihteerin kanslian sekä oikeusasioiden menettelyllisestä ohjauksesta vastaavan alivaltiosihteerin kanslian toimivaltaan ja uhrien suojelun osalta sisäministeriön toimivaltaan.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Tuomioistuimen on annettava tuomio tiedoksi uhrille. Näin uhri saa tiedon tuomion sisällöstä eli syytetylle määrätyn rangaistuksen tai määrättyjen toimenpiteiden luonteesta tai lajista ja niiden kestosta.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhrilla tai hänen kuoltuaan hänen oikeudenomistajallaan on oikeus saada pyynnöstä ilmoitus seuraavista seikoista, jotka liittyvät uhria koskevaan rikokseen:

a) tutkintavankeudessa olevan vastaajan vapauttaminen tai pakeneminen,

b) vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön pääseminen ehdonalaiseen, vapauttaminen tai pakeneminen taikka vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen,

c) säilöön otetun henkilön vapauttaminen tai pakeneminen taikka säilöönoton keskeyttäminen,

d) lyhytaikaisesti pakkohoidossa olevan henkilön vapauttaminen tai pakeneminen,

e) pakkohoidossa olevan henkilön vapauttaminen, luvaton hoitolaitoksesta poistuminen tai sopeutumislomalle päästäminen,

f) kasvatuslaitokseen sijoitetun alaikäisen tilapäinen tai lopullinen vapauttaminen, luvaton kasvatuslaitoksesta poistuminen tai laitossijoituksen keskeyttäminen.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Vankeusrangaistuksen päättymispäivästä päättää rangaistuslaitos, ja tuomittu vapautetaan kyseisenä päivänä. Jos rangaistuslaitos esittää syytetyn päästämistä ehdonalaiseen, rikosoikeuden tuomari järjestää käsittelyn, mutta uhrille ei ilmoiteta käsittelystä eikä uhri voi osallistua siihen. Uhri ei voi antaa lausuntoa ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevan käsittelyn yhteydessä eikä hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen ehdonalaisen vapauden myöntämisestä.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Uhri voi hakea korvausta ensisijaisesti rikosoikeudenkäynnissä asianomistajana niistä vahingoista, joita hänelle on aiheutunut syytteen perusteena olevista teoista. Tällöin rikosoikeudenkäynnin osana toteutettavaa menettelyä, joka koskee siviilikanteen täytäntöönpanoa, kutsutaan liitännäismenettelyksi. Siviilikanteen ajamiseksi on olemassa myös muita oikeudellisia väyliä. Vaikka uhri ei olisi ilmoittautunut asianomistajaksi, tämä ei estä häntä ajamasta oikeuksiaan. Jos siviiliprosessia koskevissa säännöissä esitetyt ehdot täyttyvät, myös syyttäjä voi ajaa siviilikannetta uhrin puolesta.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Pakkotäytäntöönpano voidaan käynnistää 30 päivän kuluttua siitä, kun tuomioistuimen maksuvelvoitteen täyttämiselle asettama määräaika umpeutuu. Tuomioistuin antaa täytäntöönpanoasiakirjan, joka perustuu siviilikannetta koskeviin rikosoikeudenkäynnissä annetun päätöksen määräyksiin.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Valtio ei voi maksaa uhrille etumaksua. Sen sijaan kun on kyse tahallisesta väkivaltarikoksesta, jonka uhrille on aiheutunut fyysisiä vammoja tai jonka seurauksena uhrin terveys on kärsinyt, uhri voi saada vahingonkorvausta valtiolta. Valtion myöntämä vahingonkorvaus ei riipu siviilikanteesta. Jos uhri sen sijaan saa vahingonkorvausta jostakin toisesta lähteestä (esim. oikeusteitse tai vakuutusyhtiöltä) kolmen vuoden kuluessa vahingonkorvauspäätöksen voimaantulosta, valtio perii maksamansa vahingonkorvauksen takaisin.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Henkilöllä on oikeus valtion maksamaan vahingonkorvaukseen, jos hän on joutunut tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi ja hänelle on sen takia aiheutunut fyysisiä vammoja tai hänen terveytensä on kärsinyt vakavasti.

Valtion korvaukseen saattaa olla oikeus myös henkilöllä, joka on tällaisen rikoksen uhrin lähiomainen tai huollettava tai joka on maksanut kuolleen uhrin hautauskulut.

Valtio voi maksaa vahingonkorvausta ainoastaan sellaisille uhreille, jotka tarvitsevat korvausta joko taloudellisen tilanteensa tai muiden laissa säädettyjen kriteerien perusteella.

Hakemuksen korvauksen saamiseksi valtiolta voi jättää mihin tahansa uhrien tukipalveluun (läänien ja pääkaupungin aluehallintovirastot). Tehdessään päätöstä hakemuksesta viranomaisen on tarkasteltava aiheutuneen vahingon määrän ja rikoksen välistä yhteyttä.

Korvaushakemuksen voi pääsääntöisesti tehdä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona rikos tapahtui. Korvauksen enimmäismäärä oli 1 599 105 Unkarin forinttia vuonna 2017.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Jos rikosilmoitus hylätään, tutkimus päätetään tai syytetty vapautetaan syytteistä laissa määriteltyjen rangaistavuuden poistavien perusteiden takia (alle 18 vuoden ikä, syyntakeettomuus, pakottaminen, oikeuden virhe, hätävarjelu, äärimmäinen hätätilanne tai viranomaisen määräys), uhrilla on oikeus saada korvausta valtiolta.

Valtion myöntämä vahingonkorvaus ei riipu siviilikanteesta. Jos uhri sen sijaan saa vahingonkorvausta jostakin toisesta lähteestä (esim. oikeusteitse tai vakuutusyhtiöltä) kolmen vuoden kuluessa vahingonkorvauspäätöksen voimaantulosta, valtio perii maksamansa vahingonkorvauksen takaisin.

Jos uhri ei nosta siviilikannetta rikosoikeudenkäynnin yhteydessä, kysymys toisaalta rikosoikeudellisesta vastuusta ja toisaalta vahingonkorvauksesta ratkaistaan erikseen. Tämä tarkoittaa, että näissä kahdessa menettelyssä voidaan antaa toisistaan poikkeavat päätökset.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Rikoksen tai vahingonteon uhri voi tarvittaessa saada välitöntä rahallista tukea, jonka tarkoituksena on auttaa häntä rikosta tai vahingontekoa seuranneessa välittömässä kriisitilanteessa. Hakemus on toimitettava uhrien tukipalveluun (läänien ja pääkaupungin aluehallintovirastot), ja tuen saamisen edellytyksenä on rikosilmoituksen tekeminen poliisille. Päätös välittömän rahallisen tuen antamisesta uhrille perustuu kohtuullisuuden arviointiin, eikä sitä varten tarvitse tutkia uhrin taloudellista tilannetta. Sen sijaan menettelyn yhteydessä on arvioitava, oikeuttaako uhrin henkilökohtainen tilanne rikoksen jälkeen hänet saamaan tällaista rahallista tukea. Välitön rahallinen tuki ei ole vahingonkorvausta, eikä sen tarkoituksena ole korjata tai lieventää rikoksen aiheuttamaa haittaa. Sitä voidaan myöntää uhrille ruoka-, asumis-, matka-, vaate-, terveydenhuolto- ja hautauskulujen kattamiseen. Välittömän rahallisen tuen määrä riippuu uhrin tilanteesta häneen kohdistuneen rikoksen jälkeen sekä sen ajanjakson pituudesta, jonka aikana uhri ei kykene itse selviytymään taloudellisista ongelmistaan. Vuonna 2017 tuen enimmäismäärä oli 106 607 forinttia.

Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Mihin rikoksen uhri voi ottaa yhteyttä saadakseen apua ja suojelua?

Rikoksen uhri voi tehdä rikosilmoituksen lähimmällä poliisiasemalla tai soittamalla hätänumeroon 107 tai 112.

Valtakunnallisen rikosten uhrien tukipalvelun (Áldozatsegítő Szolgálat) ja oikeudellisen avun yksikön (Jogi Segítségnyújtó Szolgálat) työntekijät auttavat uhreja lähimmässä läänin aluehallintovirastossa tai pääkaupungissa kaupunkipiirin hallintovirastossa. Maksuttoman uhrien auttavan puhelimen (Áldozatsegítő Vonal) (+36-80-225-225) työntekijät tarjoavat apua ympäri vuorokauden Unkarin sisällä.

Valtakunnallinen kriisipuhelinpalvelu (Országos Kríziskezelő és Információs Telefonszolgálat, OKIT; Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ncsszi.hu/national-institute-for-family_-youth-and-population-policy) tarjoaa apua lähi- ja parisuhdeväkivallan uhreille, kaltoinkohtelusta kärsiville lapsille sekä prostituution ja ihmiskaupan uhreille numerossa +36-80-205-520.

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

  • Poliisi: 107
  • Yleinen hätänumero: 112
  • Todistajien puhelinpalvelu: +36-80-555-111 (numeroon voi ilmoittaa rikoksista nimettömänä)
  • Uhrien auttava puhelin: + 36-80-225-225 (maksuton numero, johon voi soittaa ympäri vuorokauden Unkarissa)
  • Valtakunnallinen kriisipuhelinpalvelu +36-80-205-520
  • Nők a Nőkért Együtt az Erőszak Ellen Egyesület (Naiset naisten puolesta väkivaltaa vastaan):
    • +36-80-505-101 (puhelinpalvelu kaltoinkohtelusta kärsiville naisille ja lapsille; toiminnassa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 18–22; soittaminen maksutonta, myös matkapuhelimesta)
    • +36-40-603-006 (seksuaalisen väkivallan uhreille; toiminnassa perjantaisin klo 10–14; soitto paikallispuhelun hinnalla)
  • Patent-yhdistys: 06-70-25-25-254 (keskeisiä oikeudellisia ja psykologisia kysymyksiä koskevaa maksutonta neuvontaa väkivaltaisessa suhteessa eläville naisille; toiminnassa keskiviikkoisin klo 16–18)

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Uhrien tukipalvelut ovat maksuttomia. Jos henkilö ei puhu unkaria tai jos hän tarvitsee viittomakielen tulkkia, valtio vastaa käännös- ja tulkkauskuluista.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Rikosten uhrien tukipalvelu

  • antaa tietoa uhrien oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista
  • tarjoaa tietoa sosiaali-, terveydenhuolto- ja vakuutuspalveluista, joihin uhri on oikeutettu
  • voi tarjota välitöntä rahallista tukea (5 päivän kuluessa rikoksesta)
  • tarjoaa henkistä tukea (tarvittaessa myös psykologista apua)
  • tarjoaa oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua kaikkein yksinkertaisimmissa tapauksissa
  • vahvistaa uhrin aseman
  • väkivaltarikosten uhrit, joille on aiheutunut vakavia vammoja, ja kuolleiden uhrien omaiset voivat lisäksi hakea vahingonkorvausta valtiolta.

Valtakunnallinen kriisipuhelinpalvelu

  • tarjoaa välitöntä tukea kansalaisille (lähinnä naisille ja lapsille), jotka ovat vakavassa kriisitilanteessa väkivallan takia
  • voi asiaa harkittuaan tarjota tarpeessa oleville henkilöille paikan turvakodissa, jonka sijainti on salainen. Turvakodissa voi asua enintään 30 päivää, mutta perustelluista syistä asumisaikaa voidaan pidentää enintään 30 päivällä. Turvakodissa asuminen on maksutonta. Turvakodin asiantuntijat pyrkivät sijoituksen aikana ratkaisemaan asukkaan ongelmia kestävällä tavalla ja ovat yhteydessä toimivaltaisen perhetuki- ja lastensuojeluviranomaisen perhetyöntekijään.

Oikeudellisen avun yksikkö

  • antaa oikeudellista neuvontaa yksinkertaisissa tapauksissa
  • jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, tarjoaa
  1. maksutta tai edullisesti myös oikeudenkäynnin ulkopuolisia oikeudellisia palveluja (neuvonta, asiakirjojen laatiminen) ja
  2. mahdollisuutta käyttää edustajaa (pártfogó ügyvéd) oikeudenkäynnissä ja sitä edeltävässä vaiheessa (tutkintaviranomaisen tai syyttäjän edessä). Jos henkilölle myönnetään oikeus käyttää edustajaa, käytetään asianajajia ja asianajotoimistoja, joiden kanssa oikeudellisen avun yksiköllä on sopimus.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Tukea tarjoavat ensisijaisesti seuraavat kansalaisjärjestöt:

Fehér Gyűrű Közhasznú Egyesület (voittoa tavoittelematon järjestö ”Valkoinen sormus”):

  • henkilökohtainen hoiva rikoksen jälkeen
  • maksuton oikeudellinen apu
  • maksuton välitystoiminta
  • maksuton psykologinen apu
  • perustelluissa tapauksissa rahallinen tuki vaikeassa tilanteessa oleville (edellytyksenä rikosilmoituksen tekeminen poliisille)
  • avustaminen viranomaismenettelyissä
  • muiden järjestöjen ja laitosten antaman tuen välittäminen.

Nők a Nőkért Együtt az Erőszak Ellen Egyesület (Naiset naisten puolesta väkivaltaa vastaan):

  • tiedottaminen
  • välitön käytännön apu kriisitilanteessa oleville henkilöille (esim. paikka turvakodissa, ilmoittaminen viranomaisille, neuvonta jatkotoimista ja mahdollisuuksista)
  • ryhmäkeskustelut
  • oikeudellinen apu (tarvittaessa oikeudellinen neuvonta).

Eszter Alapítvány Ambulancia (Eszter-säätiön ambulanssi):

  • psykologinen apu
  • oikeudellinen apu.

Patent-yhdistys:

  • tiedottaminen, neuvonta
  • tapaamisten järjestäminen psykologin tai sosiaalityöntekijän kanssa
  • oikeudellinen apu kaltoinkohtelusta kärsiville naisille ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja syrjinnän uhreille.

Névtelen Utak Alapítvány (Tuntemattomat tiet -säätiö):

  • turvallinen majoitus
  • kuntoutus
  • yhteiskuntaan sopeuttaminen.
Päivitetty viimeksi: 21/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Malta

Rikoksen uhriksi katsotaan henkilö, jolle on aiheutunut vahinkoa rikoksesta: henkilö on loukkaantunut tai hänen omaisuuttaan on vahingoitettu tai anastettu tai muuta vastaavaa, ja tämä on tapahtunut sellaisen tapahtuman seurauksena, joka on kansallisen lainsäädännön mukaan rikos. Rikoksen uhrille myönnetään laissa tiettyjä henkilökohtaisia oikeuksia ennen tuomioistuinkäsittelyä (oikeudenkäyntiä), sen aikana ja sen jälkeen.

Maltassa rikosoikeudenkäyntimenettely aloitetaan esitutkinnalla. Rikoksen luonteesta riippuu, suorittaako esitutkinnan poliisi vai tutkintatuomari.

Vähäiset rikokset (eli rikokset, joista on seurauksena sakkorangaistus tai alle kuuden kuukauden vankeusrangaistus), tutkii poliisi. Jos rikoksentekijää vastaan on riittävästi todisteita, poliisi saattaa asian Court of Magistrates -tuomioistuimen käsiteltäväksi ja toimii syyttäjänä oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin aikana tuomari tutkii todisteet ja antaa rikoksesta epäillylle langettavan tai vapauttavan tuomion. Jos rikoksesta epäilty katsotaan syylliseksi, tuomion langettanut tuomari päättää myös hänelle määrättävästä rangaistuksesta.

Tutkintatuomarit tutkivat muut kuin vähäiset rikokset. Jos rikoksentekijää vastaan on riittävästi todisteita, tutkintatuomari saattaa asian Court of Magistrates ‑tuomioistuimen käsiteltäväksi. Court of Magistrates ‑tuomioistuin tutkii todisteet ja jos se toteaa todisteet riittäviksi, se siirtää asian ylimmälle syyttäjälle (Attorney General). Ylin syyttäjä vie asian rikostuomioistuimeen (Criminal Court), jossa se käsitellään oikeudenkäynnissä. Yleinen syyttäjä (public prosecutor) toimii syyttäjänä oikeudenkäynnissä, ja asia käsitellään kokoonpanossa, johon kuuluu tuomari ja valamiehistö. Valamiehistö päättää, katsotaanko rikoksesta epäilty syylliseksi vai ei. Jos epäilty katsotaan syylliseksi, tuomari päättää hänelle määrättävästä seuraamuksesta.

Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Korvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 20/02/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Heti ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä poliisin on annettava uhrille seuraavat tiedot:

  1. minkälaista tukea on saatavilla ja mitä kautta;
  2. menettelyt, joiden mukaisesti rikosilmoitus on tehtävä, ja uhrin asema asiaa koskevassa menettelyssä;
  3. miten ja millä edellytyksillä uhri voi saada suojelua;
  4. miten ja millä edellytyksillä uhri voi saada oikeudellista neuvontaa, oikeusapua tai muuta neuvontaa;
  5. miten ja millä edellytyksillä uhrilla on oikeus saada korvausta;
  6. miten ja millä edellytyksillä uhrilla on oikeus tulkkaukseen ja käännösapuun;
  7. jos uhri asuu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos tehtiin, mitä toimenpiteitä, menettelyjä tai erityisjärjestelyjä on käytettävissä hänen etujensa turvaamiseksi Maltassa;
  8. menettely, jonka mukaisesti uhri voi tehdä valituksen siinä tapauksessa, että poliisi ei kunnioita hänen oikeuksiaan;
  9. yhteystiedot asian käsittelyä varten;
  10. saatavilla olevat korjaavan oikeuden palvelut.

miten ja millä edellytyksillä uhrille voidaan korvata rikosoikeudenkäyntimenettelyyn osallistumisesta aiheutuneet kulut.

En asu maassa, jossa rikos tapahtui (voi koskea joko unionin kansalaista tai unionin ulkopuolisen maan kansalaista). Miten oikeuksiani suojellaan?

Maltassa asuvalla rikoksen uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus poliisille Maltassa, vaikka rikos olisi tapahtunut toisessa jäsenvaltiossa. Kun rikosilmoitus on tehty, Maltan poliisin on lähetettävä se viipymättä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa rikos tapahtui, paitsi jos Maltan poliisi aloittaa menettelyn itse.

Mitä tietoja minulle annetaan, jos teen rikosilmoituksen?

Poliisin on annettava rikosilmoituksen tekemisestä kirjallinen vahvistus, jossa mainitaan keskeiset tiedot rikoksesta. Uhrilla on lisäksi oikeus saada pyynnöstä tietoa seuraavista:

  1. päätös menettelyn lopettamisesta tai tutkinnan keskeyttämisestä tai siitä, ettei poliisi ryhdy toimiin rikoksentekijää vastaan;
  2. rikosoikeudenkäynnin aika ja paikka sekä rikoksentekijää vastaan nostettujen syytteiden sisältö;
  3. asiassa mahdollisesti annettu lopullinen tuomio;
  4. tiedot rikosoikeudenkäynnin etenemisestä;
  5. rikoksentekijän vapauttaminen tai pakeneminen vankeudesta sekä toimenpiteet uhrin suojelemiseksi tällaisessa tilanteessa;

A ja c kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa uhrille on esitettävä päätöksen perustelut tai yhteenveto päätökseen johtaneista syistä.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Poliisin on varmistettava, että rikoksen uhri ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Jos uhri ei puhu maltaa eikä englantia, hänellä on oikeus tehdä rikosilmoitus kielellä, jota hän ymmärtää, tai tulkin avustamana.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että ymmärrän heitä ja he minua (jos olen lapsi tai vammainen henkilö)?

Viestinnässä on käytettävä selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä, ja siinä on otettava huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten mahdollinen vamma, joka saattaa vaikuttaa hänen kykyynsä ymmärtää tai tehdä itsensä ymmärretyksi. Lisäksi uhrilla on oikeus ottaa mukaansa ensimmäiseen tapaamiseen poliisin kanssa valitsemansa henkilö, jos hän tarvitsee rikoksen vuoksi apua ymmärtääkseen tai tullakseen ymmärretyksi. Jos uhri on vammainen tai alaikäinen, poliisi pyytää aina apua tukiviraston (Aġenzija Appoġġ) sosiaalityöntekijöiltä ja tarvittaessa myös muilta alan toimijoilta.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea? Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Ensimmäisen tapaamisen yhteydessä poliisi antaa uhrille tietoja siitä, millaista tukea hän voi saada ja mitä kautta. Tämä voi tarkoittaa lääketieteellistä tai psykologista tukea tai esimerkiksi apua vaihtoehtoisen majoituksen järjestämisessä. Lisäksi poliisin olisi viipymättä ohjattava uhri tukipalvelujen pariin.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Tukipalvelu on luottamuksellinen.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Tukipalvelut ovat saatavilla jo ennen rikosilmoituksen tekemistä.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojelua uhri voi saada?

Poliisin on välittömästi huolehdittava uhrin turvallisuudesta, jos arvioinnin perusteella näyttää siltä, että hän on vaarassa. Jos poliisi katsoo, että rikoksentekijä on vaarallinen, hänet voidaan pidättää ja asia voidaan viedä kiireellisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta tuomioistuinta voidaan pyytää määräämään hänet vangittavaksi.

Uhri voi myös pyytää tapauksen käsittelystä vastaavaa poliisia ohjaamaan hänet uhrien suojelua koskevaan ohjelmaan. Uhrin on annettava vakuutus siitä, että hän todistaa rikoksentekijää vastaan oikeudenkäynnissä. Jos poliisi on vakuuttunut siitä, että uhrin antama todistajanlausunto tai muu häneltä saatu näyttö on asian kannalta tärkeä, hän pyytää ylintä syyttäjää (Avukat Ġenerali) sijoittamaan uhrin suojeluohjelmaan. Ohjelma voi kattaa myös perheenjäsenet ja muut sukulaiset. Se koostuu yleensä toimenpiteistä, joilla varmistetaan uhrin henkilökohtainen turvallisuus ja/tai hänen omaisuutensa suojaaminen.

Keneltä saan suojelua?

Poliisilta.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Poliisi tekee tämän arvioinnin.

Arvioiko joku tapauksen sen toteamiseksi, voiko rikosoikeusjärjestelmä aiheuttaa uhrille lisävahinkoa (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos oikeudenkäynnin aikana käy ilmi, että on yhä olemassa vaara, poliisi voi pyytää tuomioistuinta antamaan suojelumääräyksen uhrille ja hänen perheelleen.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Perheväkivallan uhrit sijoitetaan turvakoteihin.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Jos uhri on alaikäinen, vanhempi tai huoltaja voi tehdä rikosilmoituksen.

Jos vanhemmat tai huoltaja eivät voi edustaa uhria eturistiriidan vuoksi tai jos uhri on ilman huoltajaa oleva tai perheestään eroon joutunut alaikäinen, tuomioistuin nimittää omasta aloitteestaan asianajajan tai oikeusavustajan edustamaan tätä.

Rikos johti lähiomaiseni kuolemaan. Mitkä ovat oikeuteni?

Rikoksen lähiomaisella on samat oikeudet kuin rikoksen uhrilla.

Lähiomaiseni joutui rikoksen uhriksi. Mitkä ovat oikeuteni?

Voit tehdä rikosilmoituksen uhrin sijasta, jos olet uhrin puoliso, vanhempi, lapsi, sisarus tai huoltaja.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Uhrin ja rikoksentekijän välinen sovittelu on käytettävissä rikosoikeudenkäynnin aikana, kun rikoksentekijä myöntää olevansa syypää rikokseen tai hänet todetaan siihen syylliseksi. Tämän jälkeen on useita tapoja käynnistää sovittelu tuomioistuinten (Qrati tal-Ġustizzja) kautta. Sovittelun aloittamista koskevan pyynnön voivat esittää tuomioistuimelle syyttäjä ja/tai puolustusasianajaja ja/tai rikosseuraamustyöntekijä.

Jos tuomioistuin hyväksyy pyynnön, asian käsittely siirretään rikoksen uhrin ja rikoksentekijän sovittelukomitealle, joka toimii ehdonalaisasioita käsittelevän osaston yhteydessä. Komitea tutkii kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot ja päättää, voidaanko sovittelu aloittaa. Jos komitea päättää siirtää asian sovitteluun, asialle nimetään sovittelija. Sovittelija ottaa yhteyttä sekä uhriin että rikoksentekijään ja tapaa heidät ensin erikseen. Vasta tämän jälkeen järjestetään kolmas kokous, johon molemmat osapuolet osallistuvat. Sovittelumenettelyn toteuttamiseksi sovittelijan on varmistettava, että molemmat osapuolet hyötyvät prosessista ja että siitä ei aiheudu uhrille lisävahinkoa.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Kyseessä on laki rikoksen uhreista (Att dwar il-Vittmi tal-Kriminalità), Linkki avautuu uuteen ikkunaanMaltan lakikokoelman 539 luku.

Sovittelun osalta sovellettava laki on restoratiivista oikeutta koskeva laki (Att dwar il-Ġustizzja Riparatriċi), Linkki avautuu uuteen ikkunaanMaltan lakikokoelman 516 luku

Päivitetty viimeksi: 20/02/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksen uhri voi ilmoittaa rikoksesta poliisille. Uhrin puoliso, vanhemmat, lapset, sisarukset tai huoltaja voivat tehdä ilmoituksen uhrin puolesta. Voit myös ilmoittaa tietoosi tulleesta rikoksesta poliisille, vaikka et olisi kyseisen rikoksen uhri.

Voit tehdä rikosilmoituksen suullisesti lähimmällä poliisiasemalla tai soittamalla yleiseen hätänumeroon 112 välitöntä apua edellyttävissä tapauksissa. Kirjallisen rikosilmoituksen voi myös toimittaa poliisiasemalle henkilökohtaisesti tai kirjeitse. Jos haluat tehdä kirjallisen rikosilmoituksen, voit laatia sen itse tai pyytää apua asianajajalta. Vakiomuotoista lomaketta ei ole. Yleensä rikosilmoitus laaditaan englanniksi tai maltaksi. Jos et puhu kumpaakaan näistä kielistä, sinulla on oikeus tehdä rikosilmoitus kielellä, jota ymmärrät, tai tulkin avustamana. Rikosilmoituksessa on mainittava uhrin henkilötiedot. Periaatteessa myös nimettömät rikosilmoitukset hyväksytään, mutta poliisi alkaa tutkia tällaista asiaa vain siinä tapauksessa, että rikos on erittäin vakava.

Rikosilmoituksen toimittamiselle ei ole määräaikaa. Laissa säädetään kuitenkin, että jos rikoksen tekemisestä on kulunut tietty aika, rikoksiin syyllistyneitä vastaan ei voida enää nostaa syytettä. Tämä aika riippuu rikoksen luonteesta ja se vaihtelee kolmesta kuukaudesta (lievemmät rikokset, kuten herjaus) 20 vuoteen (henkirikokset ja muut erityisen vakavat rikokset). Rikosilmoitus voidaan tehdä myös näiden määräaikojen umpeuduttua, mutta siinä tapauksessa poliisi ei tutki rikosta. Vaikka poliisi tutkisi rikoksen, tuomioistuin vapauttaisi rikoksentekijän.

Tiettyjen vähäisten rikkomusten osalta on tehtävä valitus poliisille. Nämä ovat tapauksia, joissa poliisi ei voi aloittaa tutkintaa ilman tällaista valitusta. Valitus laaditaan yleensä kirjallisesti, mutta se ei ole välttämätöntä. Voit myös pyytää asianajajaa laatimaan valituksen. Valitukseen on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: omat henkilötiedot (nimi, osoite, henkilöllisyystodistuksen numero), tiedot rikoksentekijästä, kuvaus rikoksesta sekä luettelo todistajista, joita haluat poliisin kuulevan, mukaan lukien heidän osoitteensa. On myös suositeltavaa, mutta ei pakollista, sisällyttää valitukseen viittaus säännökseen, jota rikoksentekijä on mielestäsi rikkonut.

Mistä voin selvittää, miten asia etenee?

Kun teet rikosilmoituksen, sinulle annetaan viitenumero. Sen avulla voit seurata asian käsittelyä. Käytännössä voit myös saada tietoja ilmoittamalla päivän, jona teit rikosilmoituksen. Tiedot saat käymällä poliisiasemalla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse.

Onko minulla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Rikoksen uhrilla on oikeus saada oikeusapua.

Voinko saada korvauksia kuluista, jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin? Millä ehdoin?

Kyllä, rikoksen uhri voi hakea korvausta.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Jos poliisi on tutkinut rikoksen ja päättää asian käsittelyn viemättä sitä oikeuteen, uhri voi hakea muutosta tähän päätökseen Court of Magistrates -tuomioistuimessa. Kyseinen tuomioistuin pyytää sinua vahvistamaan rikosilmoituksessa antamasi tiedot valaehtoisesti ja ilmoittamaan, että olet valmis todistamaan tuomioistuimessa. Sinun on myös maksettava tuomioistuimen vahvistama rahasumma takeeksi siitä, että aikomus nostaa kanne rikoksentekijää vastaan on todellinen. Court of Magistrates -tuomioistuin tutkii todisteet ja antaa poliisille määräyksen jatkaa asian käsittelyä, jos todisteet katsotaan riittäviksi.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Voit osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana. Osallistuminen oikeudenkäyntiin edellyttää, että toimitat hakemuksen tuomioistuimelle. Tuomioistuin tutkii hakemuksesi ja päättää, saatko osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana. Asianomistajana voit osallistua kaikkiin tuomioistuimen istuntoihin, myös niihin, jotka eivät ole avoimia yleisölle. Oikeutesi osallistua ei myöskään riipu siitä, esitätkö itse todisteita kyseisessä tuomioistuinkäsittelyssä.

Mikä on virallinen roolini tuomioistuinjärjestelmässä? Voinko esimerkiksi olla joku seuraavista: uhri, todistaja, asianomistaja tai syyteoikeuden käyttäjä? Voinko valita roolini itse?

Voit olla todistaja tai asianomistaja, kuten edellä selitetään.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Oikeutesi ja velvollisuutesi rikostuomioistuimessa riippuvat siitä, mikä tuomioistuin käsittelee asian:

  • jos syytteen nostaa poliisiviranomainen Court of Magistrates -tuomioistuimessa, sinulla on lähes samat oikeudet kuin vastaajalla: voit itse tai avustajasi välityksellä esittää todisteita ja kuulustella todistajia vastakkain (esittämällä kysymyksiä syyttäjänä toimivan poliisiviranomaisen kautta) jne;
  • jos ylin syyttäjä (Attorney General), hänen varamiehensä (Deputy Attorney General) tai yleinen syyttäjä nostaa syytteen rikostuomioistuimessa, voit ainoastaan olla paikalla oikeudenistunnossa ja esittää näkemyksesi tuomiosta, jos valamiehistö on todennut syytetyn syylliseksi.

Voinko antaa oikeudenkäynnin aikana lausunnon tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Rikosoikeudenkäynnin aikana sinut pyydetään todennäköisesti todistajaksi, koska tuomioistuin haluaa kuulla rikoksen uhria.

Mitä tietoja rikoksen uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Sinut on pidettävä ajan tasalla oikeudenkäynnin etenemisestä. Saat myös tiedon lainvoimaisesta tuomiosta.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Asianomistajana sinulla on oikeus tutustua tuomioistuimen laatimiin asiakirjoihin.

Päivitetty viimeksi: 20/02/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Oikeudenkäynti päättyy tuomioistuimen päätökseen, jossa vastaaja todetaan syylliseksi tai vapautetaan syytteestä. Jos vastaaja todetaan syylliseksi, tuomari antaa hänelle tuomion. Maltan lainsäädännön mukaan ainoastaan vastaajalla ja ylimmällä syyttäjällä on oikeus hakea muutosta tuomioon / syytteestä vapauttamiseen ja/tai rangaistukseen rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimessa.

Jos muutosta tuomioistuimen päätökseen haetaan ja olit asianomistaja ensimmäisessä oikeudenkäynnissä, oikeusavustajallasi on oikeus tutkia kaikki muutoksenhakumenettelyyn liittyvät asiakirjat.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Kun tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpano käynnistyy, sinulla on oikeus saada jäljennös tuomioistuimen päätöksestä. Jos rikoksentekijä tuomitaan vankeuteen, sinulla on oikeus saada tieto siitä, kun hänet vapautetaan tai jos hän pakenee vankilasta.

Onko minulla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Sinulla on oikeus saada tukea tai suojelua rikosoikeudenkäynnin aikana tai kohtuullisen ajan oikeuskäsittelyn päätyttyä.

Mitä tietoja saan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Saat jäljennöksen lainvoimaisesta tuomiosta.

Ilmoitetaanko minulle, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhrille ilmoitetaan, jos rikoksentekijä vapautetaan tai hän pakenee vankilasta.

Voinko osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voinko esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausuman tai hakea päätöksiin muutosta?

Et voi osallistua tällaisten päätösten tekemiseen, mutta saat niistä tiedon.

Päivitetty viimeksi: 20/02/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)?

Uhrin on käynnistettävä oikeudellinen menettely nostamalla rikoksentekijää vastaan siviilioikeudellinen vahingonkorvauskanne, paitsi jos rikostuomioistuin on jo määrännyt rikoksentekijän maksamaan korvauksia uhrille.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos tällainen määräys on annettu, uhrilla on oikeus vaatia sen täytäntöönpanoa samaan tapaan kuin siviilituomioistuimen antaman tuomion osalta. Tästä seuraa, että uhri voi myös tehdä haastehakemuksen ja hakea takavarikkomääräystä.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, valtio voi maksaa uhrille etumaksun tietyin ehdoin, jotka asetetaan ylimmän syyttäjän (Attorney General) harkinnan mukaan.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Kyllä, uhrilla on oikeus hakea valtiolta korvausta rikosvahinkojen korvausjärjestelmästä (Criminal Injuries Compensation Scheme).

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justiceservices.gov.mt/DownloadDocument.aspx?app=lom&itemid=8983&l=2

Sähköinen lomake: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://eforms.gov.mt/pdfforms.aspx?fid=pjd010m

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Uhrilla on oikeus korvaukseen silloinkin, kun rikoksentekijää ei ole tuomittu tai häntä ei tunneta.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Poikkeustapauksissa voidaan suorittaa etumaksu ennen kuin korvausvaatimuksesta on tehty lopullinen päätös.

Päivitetty viimeksi: 20/02/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Mihin rikoksen uhri voi ottaa yhteyttä saadakseen tukea ja apua?

Poliisi
Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://pulizija.gov.mt/en/Pages/Home.aspx

Kansallinen sosiaaliturvavirasto avun tarpeessa olevia lapsia ja perheitä varten (Appoġġ).
Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fsws.gov.mt/en/appogg/Pages/welcome-appogg.aspx

Oikeusministeriö – apu rikosvahinkokorvauksiin liittyvissä asioissa
Yhteystiedot:
Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo.justicedepartment@gov.mt
Puhelin: (+356) 256 743 30
Osoite: 21, Triq l-Arċisqof, Valletta VLT1443, Malta

Oikeusapuvirasto (Legal Aid Malta Agency)
Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.gov.mt/en/Pages/justice.aspx

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

Supportline 179

Saako uhri tukea maksutta?

Kyllä.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Uhrilla on oikeus saada seuraavia tukipalveluja:

  1. uhrien oikeuksiin liittyvät tiedot, neuvonta ja tuki, muun muassa mahdollisuus käyttää rikosvahinkojen korvausjärjestelyjä ja saada tietoja uhrin roolista rikosoikeudenkäynnissä (mukaan lukien valmistelut oikeudenkäyntiin osallistumista varten);
  2. tiedot saatavilla olevista tukipalveluista tai suora ohjaus tällaisen palvelun piiriin;
  3. emotionaalinen ja mahdollisuuksien mukaan psykologinen tuki;
  4. taloudellisia ja käytännön kysymyksiä koskeva neuvonta;
  5. neuvonta, joka liittyy toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen, pelottelun ja kostotoimien riskiin ja niiden ennalta ehkäisyyn.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Uhri voi saada tukijärjestöltä (Victim Support Malta) henkistä tukea toipuakseen rikoksen aiheuttamasta traumasta, tietoja rikoksen uhreihin liittyvistä rikosoikeudellisista menettelyistä sekä käytännön apua esimerkiksi yhteydenpidossa poliisiin.
Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://victimsupport.org.mt/
Linkki avautuu uuteen ikkunaanSt Jeanne Antide Foundation

Päivitetty viimeksi: 20/02/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnissä - Itävalta

Sinua pidetään rikoksen uhrina, jos olet kärsinyt vahinkoa eli olet esimerkiksi loukkaantunut tai omaisuuttasi on vahingoitettu tai varastettu ja kyseinen teko on Itävallan lain mukaan rikos. Rikoksen uhrina sinulla on lain mukaan tiettyjä oikeuksia ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Itävallassa rikosoikeudellinen menettely alkaa rikospoliisin tai syyttäjän toimittamalla esitutkinnalla. Kun esitutkinta on valmistunut, syyttäjä voi päättää lopettaa asian käsittelyn, hoitaa asian vaihtoehtoisessa (muussa kuin rikosoikeudellisessa) menettelyssä tai nostaa syytteen tuomioistuimessa. Joistakin rikoksista (ns. Privatanklagedelikt eli asianomistajarikos) nostetaan syyte vain, jos uhri sitä vaatii. Tällaisissa tapauksissa ei tehdä esitutkintaa.

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ottaa vastaan todisteita. Rikoksen vakavuuden mukaan asia käsitellään:

  • yhden tuomarin kokoonpanossa
  • lautamiesoikeudessa (Schöffensenat), johon kuuluu rikoksen vakavuuden mukaan yksi tai kaksi ammattituomaria, joskus kahden ammattituomarin lisäksi kaksi maallikkotuomaria; lautamiesoikeus päättää syytetyn syyllisyydestä ja määrää seuraamuksista
  • valamiesoikeudessa (Geschworenengericht), johon kuuluu kolme ammattituomaria ja kahdeksan maallikkotuomaria (valamiehet). Syytetyn syyllisyydestä päättää valamiehistö. Seuraamusten määräämisestä päättävät valamiehistö ja ammattituomarit yhdessä.

Rikoksen uhrilla voi olla erittäin tärkeä rooli rikosoikeudenkäynnissä. Uhrilla on erilaisia oikeuksia. Hän voi osallistua oikeudenkäyntiin ilman mitään muuta oikeudellista asemaa, minkä lisäksi hän voi myös ajaa siviilikannetta asianomistajana tai nostaa syytteen toissijaisen syyteoikeuden nojalla.

Tiedot löytyvät seuraavilta linkkisivuilta:

Linkki avautuu uuteen ikkunaan1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Linkki avautuu uuteen ikkunaan2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Linkki avautuu uuteen ikkunaan3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Linkki avautuu uuteen ikkunaan4 - Vahingonkorvaus

Linkki avautuu uuteen ikkunaan5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Päivitetty viimeksi: 03/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Ennen rikosilmoituksen tekemistä voit hankkia tietoa oikeuksistasi Itävallan oikeusministeriön verkkosivustolta (Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä) tai uhrien neuvontapuhelimen (Opfernotruf) verkkosivustolta tai puhelinpalvelusta (numerosta 0800 112 112 tai Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä).

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus saada viranomaisilta tietoa oikeuksistasi. Tietoa on annettava esitutkintavaiheen alussa. Jos olet oikeutettu rikoksen uhrien tukijärjestön tarjoamiin uhrien tukipalveluihin, saat tiedon siitä ennen ensimmäistä kuulemista. Kuultavaksi kutsussa on myös tietoa uhrien tukipalveluihin sisältyvästä tuesta sekä uhrien tukijärjestöjen osoitteet. Lisäksi sinulle tiedotetaan oikeudestasi ottaa mukaan luotettu henkilö.

Jos olet seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhri tai alaikäinen, sinun katsotaan olevan erityisen suojelun tarpeessa ja sinulla on silloin lisäoikeuksia. Ennen kuulemista ja lausunnon antamista sinulle tiedotetaan, että

  • sinua kuulee esitutkintavaiheessa samaa sukupuolta oleva henkilö, jos se on mahdollista
  • voit kieltäytyä vastaamasta esimerkiksi seksuaalirikoksen yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin, jos ne ovat mielestäsi kohtuuttomia; sinut voidaan kuitenkin velvoittaa antamaan lausunto, jos lausunnollasi on erityistä merkitystä asian kannalta
  • sinua voidaan kuulla esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä hienotunteisesti
  • oikeuskäsittely voidaan järjestää suljetuin ovin.
  • voit saat tiedon rikoksentekijän karkaamisesta ja kiinnisaamisesta tai vapauttamisesta vankilasta
  • sinulla on oikeus pyytää luotettu henkilö mukaan kuulemiseen.

Lisätietoa on rikoksen uhrien tukijärjestöjenesitteissä, joita saat poliisilta. Tietoa oikeuksistasi annetaan myös suullisesti.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi takaa, että uhreilla on samat oikeudet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Nämä oikeudet eivät riipu uhrin kansalaisuudesta.

Jotta rikosilmoituksen tekeminen olisi helpompaa tilanteissa, joissa rikos on tapahtunut toisessa EU:n jäsenvaltiossa, syyttäjän on toimitettava samassa maassa asuvan uhrin rikosilmoitukset toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Uhrilla on myös oikeus maksuttomiin käännöspalveluihin rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Mitä tietoja saan, kun teen rikosilmoituksen?

Rikoksen uhrina sinun on saatava viipymättä seuraavat tiedot oikeuksistasi:

  • oikeutesi rikosoikeudellisessa menettelyssä
  • rikoksen uhrien tukijärjestöjen yhteystiedot sekä niiden tarjoamat palvelut
  • mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta rikoksesta epäillyltä
  • mahdollisuus saada korvausta valtiolta.

Jos olet oikeutettu rikoksen uhrien tukijärjestön tarjoamiin uhrien tukipalveluihin, saat tiedon siitä ennen ensimmäistä kuulemista. Kuultavaksi kutsussa on myös tietoa uhrien tukipalveluihin sisältyvästä tuesta sekä uhrien tukijärjestöjen osoitteet. Lisäksi sinulle tiedotetaan oikeudestasi ottaa mukaan luotettu henkilö. Lisätietoa on rikoksen uhrien tukijärjestöjen esitteissä, joita saat poliisilta. Tietoa oikeuksistasi annetaan myös suullisesti.

Jos seksuaalista koskemattomuuttasi on loukattu, olet lähisuhdeväkivallan uhri tai alaikäinen, sinulla on oikeus saada tieto seuraavista oikeuksista ennen kuulustelua ja lausunnon antamista:

  • sinua kuulustelee esitutkintavaiheessa samaa sukupuolta oleva henkilö, jos se on mahdollista
  • voit kieltäytyä vastaamasta esim. seksuaalirikoksen yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin, jos ne ovat mielestäsi kohtuuttomia; sinut voidaan kuitenkin velvoittaa antamaan lausunto, jos lausunnollasi on erityistä merkitystä asian kannalta
  • sinua kuullaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä hienotunteisesti
  • oikeuskäsittely voidaan järjestää suljetuin ovin
  • voit saat tiedon rikoksentekijän karkaamisesta ja kiinnisaamisesta tai vapauttamisesta tutkintavankeudesta
  • sinulla on oikeus pyytää luotettu henkilö mukaan kuulemiseen.

Kun olet tehnyt rikosilmoituksen, saat kirjallisen vahvistuksen siitä. Vahvistuksessa on asianumero. Jos haluat keskustella asiaa hoitavan poliisin kanssa, soita asiasta vastaavalle poliisiasemalle ja ilmoita saamasi asianumero. Poliisin asianumeron avulla voit ottaa yhteyttä myös asiaasi käsittelevään syyttäjään.

Syyttäjä tiedottaa sinulle menettelyn keskeisistä vaiheista. Näin saat tietää, jos tutkinta lopetetaan tai jos on todennäköistä, että asiassa päätetään tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin korvaavista vaihtoehtoisista menettelyistä (Diversion). Lisäksi sinulla on oikeus tutustua asiaasi koskevaan asiakirja-aineistoon.

Tuomioistuin ilmoittaa sinulle oikeuskäsittelyn ajan ja paikan pyynnöstä tai siinä tapauksessa, että esiinnyt asianomistajana (Privatbeteiligter).

Jos olet joutunut lähisuhdeväkivallan tai tahallisen väkivallan uhriksi tai vakavan uhkauksen kohteeksi, jos seksuaalista koskemattomuuttasi on loukattu, jos henkilökohtaista riippuvuuttasi on käytetty hyväksi tällaisen rikoksen yhteydessä tai jos olet erityisen suojelun tarpeessa, saat viranomaisilta tiedon epäillyn vapauttamisesta tutkintavankeudesta tai hänen karkaamisestaan ja kiinnisaamisestaan. Muissa rikoksissa saat tiedon epäillyn vapauttamisesta tai karkaamisesta vain pyynnöstä. Poliisin tai syyttäjän antamissa tiedoissa on esitettävä vapauttamisen perustelut sekä ilmoitettava rikoksesta epäillylle mahdollisesti määrätyistä lievemmistä seuraamuksista.

Saat pyynnöstä viipymättä tiedon myös rikoksentekijän karkaamisesta tai vapauttamisesta vankeudesta sekä ensimmäisestä valvomattomasta poistumisesta vankilasta. Lisäksi sinulle ilmoitetaan, kun karannut vanki on saatu kiinni. Jos rikoksentekijälle määrätään vapauttamisen yhteydessä seuraamuksia uhrin suojelemiseksi, saat tiedon niistä.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos saksan kielen taitosi ei ole riittävä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen kuulemisen tai oikeuskäsittelyn aikana. Lisäksi sinulla on oikeus saada käännös keskeisistä asiakirjoista (kirjallinen vahvistus rikosilmoituksesta, sopimus esitutkinnan päättämisestä ja sen perustelut, tuomion ja rangaistusmääräyksen täytäntöönpano).

Uhrien tukipalveluihin kuuluvat myös Itävallan oikeusministeriön (Bundesministerium für Justiz) rahoittamat käännöspalvelut.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän ja tulen ymmärretyksi (jos olen lapsi tai jos olen vammainen)?

Oikeuksista on tiedotettava ja kysymykset on esitettävä aina ymmärrettävällä tavalla. Viranomaisten on siksi otettava huomioon uhrin tarpeet ja kyvyt antaessaan tietoa ja esittäessään kysymyksiä. Uhrilta kysytään lopuksi, onko hän ymmärtänyt kaiken.

Jos saksan kielen taitosi ei ole riittävä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen kuulemisen tai oikeuskäsittelyn aikana. Lisäksi sinulla on oikeus saada käännös keskeisistä asiakirjoista (kirjallinen vahvistus rikosilmoituksesta, sopimus esitutkinnan päättämisestä ja sen perustelut, tuomion ja rangaistusmääräyksen täytäntöönpano).

Kuurolle tai mykälle uhrille on järjestettävä viittomakielen tulkki. Tarvittaessa voidaan viestiä myös kirjallisesti tai muulla sopivalla tavalla.

Mahdolliset rajoitteet otetaan huomioon myös arvioitaessa erityistä suojelutarvetta, johon liittyy erityisiä oikeuksia. Oikeus oikeusapuun voi kompensoida tällaisia rajoitteita.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Voit kääntyä rikoksen uhrien tukijärjestön puoleen. Erityisiä tukijärjestöjä on perustettu lähisuhdeväkivallan ja vainon uhreille, ihmiskaupan uhreille sekä nuorille rikoksen uhreille. Itävallan oikeusministeriön rahoittama maksuton uhrien neuvontapuhelin Opfernotruf (0800 112 112 ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.opfer-notruf.at/) auttaa löytämään sopivan tukijärjestön. Palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden.

Tiettyjen rikosten uhreilla on oikeus psykososiaalisiin ja oikeudellisiin uhrien tukipalveluihin (Prozessbegleitung).

Jos olet lähisuhdeväkivallan tai vainon uhri, saat apua esimerkiksi lähisuhdeväkivallan torjuntakeskuksesta tai väkivallan uhrien tukikeskuksesta. Jos poliisi on määrännyt lähestymiskiellon, siitä ilmoitetaan paikalliselle lähisuhdeväkivallan torjuntakeskukselle tai väkivallan uhrien tukikeskukselle. Keskuksen työntekijä ottaa sen jälkeen yhteyttä sinuun ja tarjoaa apua, johon kuuluu muun muassa turvallisuussuunnitelman laatiminen, oikeudellinen neuvonta (etenkin turvaamistoimen hakemista varten) ja psykososiaalinen tuki.

Voit myös ottaa suoraan yhteyttä lähisuhdeväkivallan torjuntakeskukseen tai väkivallan uhrien tukikeskukseen jo ennen poliisin toimia tai rikosilmoitusta.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhreille tarjottavan avun piiriin?

Jos olet lähisuhdeväkivallan tai vainon uhri, saat apua esimerkiksi lähisuhdeväkivallan torjuntakeskuksesta tai väkivallan uhrien tukikeskuksesta. Jos poliisi on määrännyt lähestymiskiellon, siitä ilmoitetaan paikalliselle lähisuhdeväkivallan torjuntakeskukselle tai väkivallan uhrien tukikeskukselle. Keskuksen työntekijä ottaa sen jälkeen yhteyttä sinuun ja tarjoaa apua, johon kuuluu muun muassa turvallisuussuunnitelman laatiminen, oikeudellinen neuvonta (etenkin turvaamistoimen hakemista varten) ja psykososiaalinen tuki.

Muissa tapauksissa sinun on otettava itse yhteyttä haluamaasi uhrien tukijärjestöön.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Rikoksen uhrina sinulla on monia oikeuksia, jotka turvaavat yksityisyytesi suojan parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka oikeudenkäynteihin sovelletaankin julkisuusperiaatetta.

Yksityisyyttä suojaa esimerkiksi oikeus ilmoittaa tiedoksiantoja varten toinen osoite kotiosoitteen sijaan. Tuomioistuimen on myös huolehdittava henkilötietojesi salassa pysymisestä esiintyessäsi todistajana.

Asiakirja-aineiston julkaiseminen sekä televisiointi, radiointi, videointi ja valokuvaaminen oikeuskäsittelyn aikana on kiellettyä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä uhrien ja todistajien yksityisyyden suojaamiseksi.

Jos olet seksuaalirikoksen uhri, sinulla on oikeus kieltäytyä kertomasta tiettyjä teon yksityiskohtia. Tämä pätee kuitenkin vain, jos kyseisillä yksityiskohdilla ei ole erityistä merkitystä asian käsittelyn kannalta. Poikkeustapauksessa voit antaa lausunnon nimettömänä, jos henkilöllisyytesi paljastuminen voi vakavasti vaarantaa sinun tai muiden henkilöiden hengen, terveyden, ruumiillisen koskemattomuuden tai vapauden. Todistajanlausunnon voi antaa tuomioistuimessa jopa tunnistamattomaksi naamioituneena (kasvojen ilmeiden on kuitenkin oltava nähtävissä).

Onko minun tehtävä rikosilmoitus ennen kuin voin saada rikoksen uhreille tarjottavaa apua?

Uhrien tukipalvelujen saaminen ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä. Voit siis kääntyä rikoksen uhrien tukijärjestön puoleen jo ennen kuin olet tehnyt rikosilmoituksen. Tukijärjestö voi tarvittaessa auttaa rikosilmoituksen tekemisessä.

Myös uhrien neuvontapuhelimen (Opfernotruf, 0800 112 112) palvelut ovat käytettävissä, vaikka rikosilmoitusta ei olisi tehty.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojaa on saatavissa?

Todistajaa voidaan suojella eri tavoin, ja suojan taso vaihtelee uhkaavan vaaran mukaan. Poliisin vastuulla olevaan todistajansuojeluun kuuluu ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimenpiteitä, esimerkiksi tehostettu partiointi, todistajan vartiointi tai toisen asunnon järjestäminen. Laajimpana suojajärjestelynä on todistajansuojeluohjelmaan osallistuminen.

Mistä saan suojaa?

Todistajien ja uhrien henkilökohtaisesta suojelusta vastaavat turvallisuusviranomaiset.

Rikoksen uhrien tukijärjestöt tarjoavat tukea ja neuvontaa. Erityisiä tukijärjestöjä on perustettu lähisuhdeväkivallan ja vainon uhreille, ihmiskaupan uhreille sekä nuorille rikoksen uhreille. Itävallan oikeusministeriön rahoittama maksuton uhrien neuvontapuhelin Opfernotruf (0800 112 112 ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.opfer-notruf.at/) auttaa löytämään sopivan tukijärjestön. Palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Jos asian käsittelyn aikana ilmenee uusia seikkoja (esimerkiksi rikoksen uhrien tukijärjestön ilmoituksen perusteella), syyttäjän tai tuomioistuimen on vahvistettava muuttunut arvio ja myönnettävä sinulle erityisestä suojelutarpeesta johtuvat oikeudet.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Rikospoliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen on otettava uhrin oikeudet, edut ja erityiset suojelutarpeet asianmukaisesti huomioon. Kaikkien rikosoikeudellisessa menettelyssä mukana olevien viranomaisten on kohdeltava uhria ihmisarvoisella tavalla ja kiinnitettävä huomiota hänen yksityisen elämänpiirinsä suojeluun. Uhrin eduista on huolehdittava myös niin, että pyritään estämään hänelle rikosoikeudellisesta menettelystä aiheutuvat vahingot. Uhrilla on tätä varten erityisoikeuksia, muun muassa oikeus tulla kuulluksi hienotunteisesti, oikeudenkäynnin järjestäminen suljetuin ovin ja uhrin valokuvien tai henkilötietojen levityskielto.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Seksuaalirikosten uhrit, lähisuhdeväkivallan uhrit ja kaikki alaikäiset uhrit tarvitsevat aina erityistä suojelua.

Kaikki muut uhrit voivat olla erityisen suojelun tarpeessa ikänsä, psyykkisen tai fyysisen terveydentilansa sekä rikoksen laadun ja siihen liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi.

Erityisen suojelun tarpeessa olevalla uhrilla on (kaikille uhreille kuuluvien oikeuksien lisäksi) oikeus tulla mahdollisuuksien mukaan samaa sukupuolta olevan henkilön kuulemaksi esitutkinnassa. Lisäksi hän saa kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin rikoksen yksityiskohdista, jos niistä kertominen on hänen mielestään kohtuutonta, sekä kysymyksiin yksityiseen elämänpiiriin kuuluvista asioista. Tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä erityisen suojelun tarpeessa olevaa uhria kuullaan pyynnöstä erityistä hienotunteisuutta noudattaen. Hän voi pyytää, että oikeudenkäynti järjestetään suljetuin ovin. Lisäksi hän voi aina ottaa luotetun henkilön mukaan kuulemiseen.

Jos on pelättävissä, että todistajan kuuleminen oikeudenkäynnissä ei ole mahdollista tosiseikkojen tai oikeudellisten seikkojen vuoksi, tuomioistuimen on syyttäjän pyynnöstä järjestettävä kuuleminen kontradiktorita periaatetta noudattaen. Tässä yhteydessä pidätys- ja oikeusturvatuomari (Haft- und Rechtsschutzrichter) kuulee todistajia esitutkintamenettelyssä asianosaisten ja heidän edustajiensa läsnäollessa (eri tilassa) käyttäen teknisiä välineitä kuvan ja äänen välittämiseksi. Tarvittaessa todistajien kuuleminen voidaan antaa asiantuntijan tehtäväksi. Mahdollisuuksien mukaan on huolehdittava siitä, että uhri ei joudu kohtaamaan syytettyä tai muita asianosaisia. Kontradiktorisen kuulemisen tuloksena tallennettu videoaineisto voidaan esittää oikeudenkäynnissä uuden kuulemisen sijasta. Tämä todistajien hienovarainen kuuleminen esitutkintamenettelyssä voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnissä.

Oikeudenkäynnin aikana tuomioistuin voi poikkeuksellisesti esimerkiksi todistajansuojeluun liittyvistä syistä määrätä vastaajan poistumaan oikeussalista todistajien kuulemisen ajaksi, kunhan se myöhemmin antaa vastaajalle tiedon kaikesta poissaolon aikana tapahtuneesta ja erityisesti annetuista lausunnoista.

Jos epäilty vapautuu tai karkaa väliaikaisesta säilöönotosta tai tutkintavankeudesta, siitä on ilmoitettava viipymättä erityisen suojelun tarpeessa olevalle uhrille. Lisäksi hänelle ilmoitetaan pyynnöstä rikoksentekijän karkaamisesta tai vapauttamisesta vankeudesta sekä ensimmäisestä valvomattomasta poistumisesta vankilasta.

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Alaikäiset uhrit tarvitsevat aina erityistä suojelua.

Alaikäisellä uhrilla on oikeus mahdollisuuksien mukaan tulla samaa sukupuolta olevan henkilön kuulemaksi esitutkinnassa. Lisäksi hän saa kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin rikoksen yksityiskohdista, jos niistä kertominen on hänen mielestään kohtuutonta, sekä kysymyksiin yksityiseen elämänpiiriin kuuluvista asioista. Tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä erityisen suojelun tarpeessa olevaa uhria kuullaan pyynnöstä erityistä hienotunteisuutta noudattaen. Jos alaikäisen uhrin seksuaalista koskemattomuutta on loukattu, häntä on aina kuultava erityistä hienotunteisuutta noudattaen. Hän voi pyytää, että oikeudenkäynti järjestetään suljetuin ovin. Lisäksi hän voi aina ottaa luotetun henkilön mukaan kuulemiseen.

Jos epäilty vapautuu tai karkaa väliaikaisesta säilöönotosta tai tutkintavankeudesta, siitä on ilmoitettava viipymättä erityisen suojelun tarpeessa olevalle uhrille. Lisäksi hänelle ilmoitetaan pyynnöstä rikoksentekijän karkaamisesta tai vapauttamisesta vankeudesta sekä ensimmäisestä valvomattomasta poistumisesta vankilasta.

Perheenjäseneni on joutunut henkirikoksen uhriksi. Mitä oikeuksia minulla on?

Jos aviopuolisosi tai rekisteröity kumppanisi, avopuolisosi, sukulaisesi suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, sisaresi, veljesi tai muu elatusvelvollinen on kuollut rikoksen uhrina, sinulla on oikeus psykososiaalisiin ja oikeudellisiin uhrien tukipalveluihin. Sama pätee, jos joku muu sukulaisesi on kuollut rikoksen uhrina ja olet ollut rikoksen todistajana.

Jos henkilö, jonka on lain mukaan huolehdittava elatuksestasi, kuolee rikoksen uhrina, sinulla on voi olla oikeus rikosuhrilain (Verbrechensopfergesetz) mukaiseen tukeen. Itävallan sosiaali- ja vammaisasioiden virasto (Bundesamt für Soziales und Behindertenwesen) päättää tällaisen tuen myöntämisestä.

Perheenjäseneni on joutunut rikoksen uhriksi. Mitä oikeuksia minulla on?

Tapauksissa, joissa voi olla kyse lasten tai nuorten fyysisestä ja/tai seksuaalisesta koskemattomuudesta, oikeusapua annetaan rikosoikeudellisissa menettelyissä tukitoimenpiteenä myös heidän viitehenkilöilleen.

Voinko käyttää sovittelupalveluja? Millä edellytyksellä? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Poliisin, syyttäjän tai tuomarin on otettava etusi huomioon ja tiedotettava asian käsittelyn aikana myös vaihtoehtoisista mahdollisuuksista lopettaa menettely, jos kyse on lievästä tai keskivakavasta rikoksesta (Diversion). Kun syyttäjä ottaa huomioon vaihtoehtoisen ratkaisun, hänen on varattava sinulle tilaisuus ottaa kantaa asiaan, jos se on tarpeen oikeuksiesi ja etujesi puolustamiseksi, erityisesti vahinkojen hyvittämiseksi.

Syyttäjä voi pyytää sovitteluun erikoistuneen organisaation koulutettua sovittelijaa auttamaan rikoksesta epäiltyä ja uhria sovintoon pääsemisessä. Sovittelu voidaan aloittaa vain uhrin suostumuksella. Tämä ei kuitenkaan päde, jos uhri kieltäytyy sovittelusta ja kieltäytymisen syyt eivät ole hyväksyttäviä rikosoikeudellisessa menettelyssä. Jos rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias, uhrin suostumusta ei tarvita.

Rikoksen uhri voi halutessaan osallistua sovitteluun, ja hänen etunsa otetaan siinä huomioon. Uhria pyydetään ottamaan kantaa asiaan, jos se on hänen etunsa mukaista, erityisesti vahinkojen hyvittämistä koskevan oikeuden puolustamiseksi.

Uhrilla on oikeus ottaa luotettu henkilö mukaan sovitteluun, ja hänen on saatava mahdollisimman pian tietoa oikeuksistaan ja sopivista uhrien tukijärjestöistä.

Mistä löydän lain, jossa säädetään oikeuksistani?

Uhrin oikeuksista rikosoikeudellisessa menettelyssä säädetään rikosprosessilaissa (StrafprozessordnungStPO). Se ja kaikki muut lait löytyvät maksutta seuraavasta linkistä: Linkki avautuu uuteen ikkunaanRechtsinformationssystem des Bundes.

Päivitetty viimeksi: 03/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten voin tehdä rikosilmoituksen?

Jos joudut rikoksen uhriksi, voit tehdä rikosilmoituksen millä tahansa poliisiasemalla tai syyttäjälle.

Rikosilmoituksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti, ja siihen vaaditaan allekirjoituksesi. Myös joku toinen voi tehdä ilmoituksen puolestasi. Ilmoituksen yhteydessä on suositeltavaa – mutta ei pakko – antaa omat henkilötietosi (myös osoite, josta olet tavoitettavissa) sekä ilmoituksen tekijän henkilötiedot.

Lisäksi on hyvä esittää mahdollisuuksien mukaan todisteita sekä tietoja epäillystä henkilöstä, sillä se helpottaa rikoksen esitutkintaa olennaisesti.

Poliisilla on tietojen kirjaamista varten erillinen (yleensä sähköinen) lomake. Rikoksesta antamasi tiedot ovat tämän jälkeen osa asiaa koskevaa asiakirja-aineistoa.

Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla tai suoraan syyttäjälle.

Ilmoituksen voi tehdä saksaksi sekä alueellisilla virallisilla kielillä.

Jos et osaa riittävästi saksaa tai muuta virallista kieltä, sinulla on oikeus saada tulkki avuksesi.

Tietyissä rikoksissa (esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksissa) voit pyytää rikoksen uhrien tukijärjestöä auttamaan rikosilmoituksen tekemisessä.

Rikosilmoituksen tekemiselle ei ole virallista määräaikaa. Poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin eivät voi kuitenkaan enää tutkia asiaa, kun tietty laissa säädetty määräaika on kulunut umpeen. Kyseisen määräajan pituus riippuu kyseessä olevasta rikoksesta (vanhentumisajat).

Lainvalvontaviranomaisten on aloitettava esitutkinta saatuaan tiedon oletetusta rikoksesta (poikkeuksena asianomistajarikokset).

Miten saan tietää asian etenemisestä?

Kun olet tehnyt rikosilmoituksen, saat kirjallisen vahvistuksen siitä. Vahvistuksessa on asianumero. Jos haluat keskustella asiaa hoitavan poliisin kanssa, ota yhteyttä asiasta vastaavaan poliisiasemaan ja ilmoita saamasi asianumero.

Jos lähetät kirjallisen rikosilmoituksen poliisille tai syyttäjälle, sinun on tiedusteltava asianumeroa. Rikoksen uhrien tukijärjestöt auttavat asianumeron selvittämisessä.

Sinulla on oikeus tutustua rikosta koskevaan asiakirja-aineistoon. Tämä oikeus voidaan evätä tai sitä voidaan rajoittaa vain, jos asiakirja-aineistoon tutustuminen voi vaarantaa esitutkinnan tai vaikuttaa antamaasi todistajanlausuntoon.

Syyttäjä tiedottaa sinulle menettelyn keskeisistä vaiheista. Näin saat tietää, jos rikoksesta ei nosteta syytettä, tutkinta lopetetaan tai esitutkinta keskeytetään tai jos on todennäköistä, että asiassa päätetään tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin korvaavista vaihtoehtoisista menettelyistä (Diversion).

Voinko saada oikeusapua (esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä edellytyksellä?

Asianajaja, rikoksen uhrien tukijärjestöt työntekijä tai joku muu sopiva henkilö voi tukea ja edustaa sinua asioinnissa lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Jos olet oikeutettu uhrien oikeudellisiin tukipalveluihin (juristische Prozessbegleitung), asianajajat sekä rikoksen uhrien tukijärjestöt tarjoavat maksutta apua oikeuksiesi käyttämiseksi rikosprosessissa. Psykososiaalisiin ja oikeudellisiin uhrien tukipalveluihin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat joutuneet tahallisen väkivallan tai vakavan uhkauksen kohteeksi, joiden seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on loukattu tai joiden henkilökohtaista riippuvuutta on saatettu käyttää hyväksi tällaisen rikoksen yhteydessä. Tukea saavat myös henkirikoksen uhrin lähiomaiset ja rikoksen todistajina olleet omaiset. Lisäksi terrorismirikosten uhrit ovat oikeutettuja tukeen. Tukipalvelujen saannin edellytyksenä on, että ne ovat tarpeen uhrin oikeuksien puolustamiseksi. Tarpeellisuuden varmistaa uhrien tukijärjestö. Alle 15-vuotiailla, joiden seksuaalista koskemattomuutta on voitu loukata, on aina oikeus käyttää psykososiaalisia uhrien tukipalveluja.

Yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittänyt asianomistaja (Privatbeteiligter), joka ei ole oikeutettu uhrien tukipalveluihin, voi hakea tuomioistuimelta maksutonta oikeusapua. Tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, jos se pitää oikeudellista edustajaa tarpeellisena (etenkin myöhemmän siviilikanteen välttämiseksi) ja jos uhri on vähävarainen ja edustajan palkkion maksaminen vaarantaisi hänen toimeentulonsa.

Voinko hakea korvausta kuluistani (osallistuminen esitutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä edellytyksellä?

Edestakaisesta matkasta syyttäjän luo, tuomioistuimeen tai kuulemispaikkaan aiheutuneet kulut korvataan. Lisäksi korvataan ajanhukka, jos siitä on aiheutunut taloudellista vahinkoa. Jos joudut todistajana yöpymään toisella paikkakunnalla, siitä aiheutuneet majoitus- ja ruokailukulut korvataan tiettyyn enimmäismäärään saakka. Korvaushakemus on esitettävä 14 päivän kuluessa.

Voinko valittaa, jos tutkinta lopetetaan eikä asiassa nosteta syytettä?

Sinulle on ilmoitettava, jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen. Sen jälkeen voit 14 päivän kuluessa pyytää syyttäjää perustelemaan päätöksensä. Lisäksi voit esittää asian käsittelyn jatkamista, jos

  • lakia on rikottu tai sovellettu virheellisesti
  • käsittelyn lopettamispäätöksen perustana olevien tosiseikkojen paikkansapitävyyttä voidaan perustellusti epäillä
  • asiassa esitetään käsittelyn jatkamista puoltavia uusia tosiseikkoja tai todisteita.

Hakemus on esitettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun syyttäjä on ilmoittanut syyttämättä jättämisestä tai toimittanut sitä koskevan päätöksensä perustelut. Jos et ole saanut tietoa syyttämättäjättämispäätöksestä tämän ajan kuluessa, määräaika pitenee kolmeen kuukauteen päätöksen tekemisestä. Käsittelyn jatkamista koskeva hakemus on esitettävä syyttäjälle.

Jos syyttäjä pitää hakemusta perusteltuna, asian käsittely jatkuu. Muussa tapauksessa syyttäjän on laadittava lausunto asiasta ja toimitettava se yhdessä asiakirja-aineiston kanssa tuomioistuimen päätettäväksi. Jos tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, syyttäjän on jatkettava asian käsittelyä. Muuten hakemus hylätään.

Käsittelyn jatkamista ei voi hakea, jos syyttäjä päättää syytteen nostamisen sijaan tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin korvaavista vaihtoehtoisista menettelyistä.

Jos syyte on nostettu mutta syyttäjä luopuu syytteestä, sinulla on tietyin edellytyksin toissijainen syyteoikeus. Edellytyksenä on, että olet asianomistaja (Privatbeteiligter) ja ilmoitat ajavasi syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla (Subsidiarankläger).

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Voit osallistua oikeudenkäyntiin rikoksen uhrina. Sinut kutsutaan oikeuteen vain, jos sinun on annettava todistajanlausunto. Uhri on velvollinen noudattamaan kuulustelukutsua vain, jos hän esiintyy todistajana.

Jos käytät uhrien tukipalveluja, niitä tarjoava järjestö ilmoittaa sinulle oikeuskäsittelyn ajankohdat.

Jos sinua on kuultu esitutkinnan aikana ja kuuleminen on videoitu (kontradiktorische Vernehmung), oikeudenkäynnin ajankohta ilmoitetaan vain pyynnöstä. Jos olet asianomistajana, ajat syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla tai olet nostanut siviilikanteen (Privatankläger), saat tietää suulliselle käsittelylle vahvistetut ajankohdat hyvissä ajoin. Oikeudenkäynnin julkisuudesta riippumatta sinulla on uhrina läsnäolo-oikeus ja oikeus ottaa mukaan luotettu henkilö (asianajaja, rikoksen uhrien tukijärjestön työntekijä tai joku muu). Lisäksi sinulla on oikeus esittää kysymyksiä syytetylle tai muille todistajille ja asiantuntijoille sekä ilmoittaa vahingonkorvausvaatimuksesi.

Asianomistajana (Privatbeteiligter) voit halutessasi jäädä pois oikeuskäsittelystä. Jos taas olet nostanut siviilikanteen (Privatankläger) etkä saavu oikeuskäsittelyyn, tuomioistuin olettaa, ettet ole enää kiinnostunut tuomiosta, ja sen on lopetettava asian käsittely.

Jos et puhu saksaa (tai muuta virallista kieltä), sinulla on oikeus maksuttomiin tulkkipalveluihin oikeuskäsittelyn aikana.

Mikä on virallinen roolini oikeudellisessa järjestelmässä? Onko rooli määrätty vai voinko valita seuraavien roolien välillä: uhri, todistaja, asianomistaja (Zivilpartei) tai siviilikanteen nostaja (Privatkläger)?

Olet uhri, jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Uhrin asemassa ovat

  • henkilöt, jotka ovat joutuneet tahallisen väkivallan tai vakavan uhkauksen kohteeksi, joiden seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on loukattu tai joiden henkilökohtaista riippuvuutta on saatettu käyttää hyväksi tällaisen rikoksen yhteydessä
  • henkirikoksen uhrin aviopuoliso, rekisteröity kumppani, avopuoliso, sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, veli tai sisar ja muut huollettavat sekä rikoksen todistajina olleet muut sukulaiset
  • kaikki muut, jotka ovat kärsineet vahinkoa rikoksen vuoksi tai joiden rikosoikeudella suojeltavia etuja on saatettu muuten vahingoittaa.

Olet todistaja, jos olet tehnyt rikosprosessin kannalta olennaisia havaintoja. Havaintojen olennaisuuden ratkaisevat esitutkinnassa poliisi ja syyttäjä, oikeudenkäynnissä puolestaan tuomioistuin.

Saat itse päättää, esitätkö rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä yksityisoikeudellisen vaatimuksen (asianomistajana).

Jos syytteestä luovutaan, saat päättää myös, ajatko itse syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia rooliini kuuluu?

Uhrina sinulla on oikeus edellyttää, että kaikki viranomaiset kohtelevat sinua menettelyn aikana ihmisarvoisella tavalla ja kiinnittävät huomiota yksityisen elämänpiirisi suojeluun. Oikeutesi, etusi ja erityiset suojelutarpeesi on otettava asianmukaisesti huomioon. Kaikille uhreille on tiedotettava mahdollisimman varhain heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan saada apua ja korvausta.

Tehdystä rikosilmoituksesta on toimitettava pyynnöstä vahvistus.

Jokaisella uhrilla on oikeus käyttää edustajaa ja saada neuvontaa. Edustajana ja neuvonantajana voi toimia asianajaja, rikoksen uhrien tukijärjestön työntekijä tai muu sopiva henkilö. Jos sinulla on oikeus uhrien tukipalveluihin, oikeudellisten tukipalvelujen tarjoaja edustaa sinua menettelyssä.

Jos et täytä oikeudellisten tukipalvelujen saannin ehtoja mutta haluat, että asianajaja edustaa sinua asianomistajana, voit tietyin edellytyksin hakea oikeusapua.

Todistajana sinut vapautetaan todistamisvelvollisuudesta, jos todistaminen saattaa johtaa syytteen nostamiseen perheenjäsentäsi vastaan. Tähän oikeuteen ei voi kuitenkaan vedota, jos olet täysi-ikäinen ja vaadit asianomistajana vahingonkorvausta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä.

Voit kieltäytyä vastaamasta yksittäisiin kysymyksiin, jos

  • vastaaminen aiheuttaisi sinulle tai omaisellesi häpeää tai välitöntä ja huomattavaa taloudellista vahinkoa
  • vastaus liittyy yksityiseen elämänpiiriisi tai toisen henkilön yksityiseen elämänpiiriin
  • seksuaalirikoksen yksityiskohtia koskevat kysymykset ovat mielestäsi kohtuuttomia.

Sinut voidaan kuitenkin velvoittaa antamaan lausunto, jos lausunnollasi on erityistä merkitystä asian käsittelyn kannalta.

Jos kuulemisessa on läsnä muita henkilöitä, henkilötietojesi salassa pysyminen on varmistettava. Voit ilmoittaa kotiosoitteesi sijaan jonkin muun osoitteen, jossa olet viranomaisten tavoitettavissa.

Sinulla on oikeus tutustua asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon, jos se on etujesi mukaista. Voit myös pyytää maksua vastaan kopion asiakirjoista. Jos sinulle on myönnetty oikeusapua tai jos on kyse asiantuntijoiden, viranomaisten, julkisten elinten ja laitosten selvityksistä ja lausunnoista, sinun ei tarvitse maksaa kopioista.

Jos olet joutunut tahallisen väkivallan uhriksi tai vakavan uhkauksen kohteeksi tai jos seksuaalista koskemattomuuttasi ja itsemääräämisoikeuttasi on loukattu tai jos henkilökohtaista riippuvuuttasi on käytetty hyväksi tällaisen rikoksen yhteydessä tai olet erityisen suojelun tarpeessa, sinun on saatava tieto epäillyn vapauttamisesta väliaikaisesta säilöönotosta (Verwahrungshaft) tai tutkintavankeudesta. Jos taas olet joutunut jonkin muun rikoksen uhriksi, saat pyynnöstä tiedon rikoksentekijän vapauttamisesta vankeudesta.

Sinulle on ilmoitettava, jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, jatkaa asian käsittelyä tai keskeyttää tutkinnan. Jos asiassa harkitaan tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin korvaavia vaihtoehtoisia menettelyjä, sinun on saatava kattavasti tietoa oikeuksistasi. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, voit tietyin edellytyksin pyytää asian käsittelyn jatkamista.

Jos et puhu riittävästi saksaa tai jos olet kuuro tai mykkä, olet oikeutettu käännöspalveluihin. Sinulla on lisäksi oikeus osallistua videolle tallennettavaan kuulemiseen (kontradiktorische Vernehmung), rikoksen rekonstruktioon ja oikeudenkäyntiin sekä esittää kysymyksiä ja pyyntöjä niiden yhteydessä.

Voinko tehdä ilmoituksen tai antaa lausunnon oikeuskäsittelyn yhteydessä? Millä edellytyksellä?

Uhrina sinulla on oikeus ilmoitusten tekemiseen lausunnon antamisen yhteydessä tai muutoin osallistuessasi oikeuskäsittelyyn tai kuulemiseen. Voit esimerkiksi ilmoittaa, että haluat esiintyä asianomistajana ja vaatia vahingonkorvausta. Lisäksi voit esittää kysymyksiä rikoksesta epäillylle tai syytetylle, todistajille ja asiantuntijoille.

Voit antaa lausunnon, jos sinut kutsutaan kuulemiseen tai istuntokäsittelyyn.

Jos olet myös todistajana, sinun on noudatettava kutsuja, puhuttava totta ja kerrottava kaikki, mitä tiedät käsiteltävästä asiasta.

Mitä tietoja saan oikeuskäsittelyn yhteydessä?

Oikeudenkäynnissä sinulle ilmoitetaan oikeutesi ennen kuin sinua kuullaan.

Sinulla on oikeus osallistua koko oikeudenkäyntiin.

Oikeudenkäynnin päätteeksi annetaan tuomio. Saat tietää tuomion sisällön jäämällä paikalle oikeudenkäynnin päättymiseen saakka tai tutustumalla oikeudenkäyntiasiakirjoihin.

Jos olet esittänyt yksityisoikeudellisen vaateen rikosoikeudellisessa menettelyssä, tuomioistuimen on ratkaistava myös esittämäsi vaade tuomiossaan. Jos sinulle tuomitaan maksettavaksi korvausta, tuomio on yksityisoikeudellinen täytäntöönpanoperuste ja voit hakea liittovaltiolta ennakkomaksua korvaussummasta. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei tuomittu pysty kärsimänsä (vapaus)rangaistuksen vuoksi heti täyttämään maksuvelvollisuuttaan.

Lisäksi tuomioistuin voi määrätä palauttamaan syytetyn hallussa olevat uhrille kuuluvat esineet.

Saanko tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Sinulla on oikeus tutustua rikosta koskevaan asiakirja-aineistoon. Tämä oikeus voidaan evätä tai sitä voidaan rajoittaa vain, jos asiakirja-aineistoon tutustuminen voi vaarantaa esitutkinnan tai vaikuttaa antamaasi todistajanlausuntoon.

Päivitetty viimeksi: 03/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Yleensä muutosta voivat hakea asianomistajat (1), toissijaisen syytteen nostajat (Subsidiarankläger) (2) ja siviilikanteen nostajat (Privatankläger) (3).

Muutosta voi hakea mitätöimiskanteella (Nichtigkeitsbeschwerde), joka koskee menettelyn ja tuomion lainmukaisuutta, tai hakemalla muutosta (Berufung) siviilioikeudellisista vaatimuksista tehtyyn päätökseen. Siviilikanteen nostajana voit hakea muutosta myös määrätyn seuraamuksen suuruuteen. Jos syytetty on vapautettu rikosoikeudellisesta syytteestä, voit asianomistajana ja toissijaisen syytteen nostajana nostaa vahingonkorvauskanteen siviilituomioistuimessa.

Asianomistajana ja toissijaisen syytteen nostajana sinulla on oikeus nostaa tuomion mitätöimiskanne seuraavissa tapauksissa:

  • tuomioistuimen vapautettua syytetyn olet nostanut vahingonkorvauskanteen siviilituomioistuimessa, ja näyttää siltä, että pääkäsittelyssä esitetyn syytteen kumoaminen on vaikuttanut kielteisesti siviilioikeudellisiin vaatimuksiisi.

Asianomistajana ja toissijaisen syytteen nostajana sinulla on oikeus muutoksenhakuun, jos

  • syytetty on tuomittu ja sinut ohjataan nostamaan vahingonkorvauskanne siviilituomioistuimessa, vaikka asia olisi perusteltujen ja oikeutettujen vaatimustesi vuoksi voitu ratkaista jo rikostuomioistuimessa.

Jos kyseessä on menettely Bezirksgericht-tuomioistuimessa tai yhden tuomarin kokoonpanossa toimivassa Landesgericht-tuomioistuimessa, voit asianomistajana ja toissijaisen syytteen nostajana hakea muutosta siviilioikeudellisia vaatimuksia koskevaan ratkaisuun, kun vaatimusten käsittely tapahtuu kokonaisuudessaan siviilituomioistuimissa. Voit myös tällöin hakea muutosta myönnetyn vahingonkorvauksen suuruuteen.

Jos olet nostanut siviilikanteen, voit käyttää samoja muutoksenhakukeinoja kuin yleinen syyttäjä. Jos syytetty vapautetaan syytteistä, voit hakea päätöksen mitätöimistä. Jos kyseessä on menettely Bezirksgericht-tuomioistuimessa tai yhden tuomarin kokoonpanossa toimivassa Landesgericht-tuomioistuimessa, voit myös hakea muutosta syyllisyyteen riitauttamalla tuomion tosiseikat. Tuomioistuimen tuomitessa syytetyn voit hakea muutosta, jos haluat riitauttaa seuraamukset tai jos siviilioikeudellisten vaatimustesi käsittely siirretään siviilituomioistuimen käsiteltäväksi. Jos et ole läsnä käsittelyssä, jossa tuomioistuin ilmoittaa päätöksestään, sinun on tutustuttava oikeudenkäyntiasiakirjoihin, joista selviää, onko syytetty todettu syylliseksi. Tuomio on perusteltava, ja tuomarin on allekirjoitettava se neljän viikon kuluessa. Jos asianomistajana, toissijaisen syytteen nostajana tai siviilikanteen nostajana jätät kolmen päivän kuluessa tuomion julistamisesta mitätöimiskanteen tai haet muutosta, sinulle on annettava tuomiosta jäljennös. Voit hakea muutoksenhakua tai mitätöimiskanteen nostamista varten oikeusapua. Tarvittaessa tähän kuuluu myös maksuton käännösapu. Tuomioistuin myöntää oikeusapua, jos oikeudellinen edustus on välttämätön eivätkä tulosi riitä sen kustantamiseen toimeentulosi vaarantumatta.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Uhri voi pyytää, että hänelle ilmoitetaan, kun tuomittu pääsee ensimmäisen kerran vartioimatta ulos rangaistuslaitoksesta, tuomitun karkaamisesta ja kiinniottamisesta, tuomitun tulevasta tai tapahtuneesta vapauttamisesta ja ehdoista, joilla hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen.

Seksuaalirikoksen tai sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhria on kuultava ennen kuin tuomitulle annetaan lupa suorittaa rangaistustaan kotiarestissa sähköisesti valvottuna, jos uhri on pyytänyt, että hänelle ilmoitetaan siitä, että tuomittu pääsee ulos rangaistuslaitoksesta tai hänet vapautetaan. Uhrille on ilmoitettava myös tällaisen luvan myöntämisestä. Näiden oikeuksien käyttämiseen on tarjolla uhrien tukipalveluja.

Kun tuomio on saanut lainvoiman, et saa viranomaisilta yleensä enää muuta tietoa. Sinulla on kuitenkin edelleen oikeus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin, jos on kyse eduistasi.

Olenko oikeutettu tukeen tai suojeluun oikeuskäsittelyn jälkeen? Miten kauan?

Sinulla on menettelyn päätyttyä oikeus päätöskeskusteluun uhrien tukipalvelun kanssa.

Rikoksen uhrit, jotka ovat saaneet psykososiaalista apua rikosoikeudenkäynnin aikana, voivat pyytää sitä myös myöhempiä siviilioikeudenkäyntejä varten. Tämä edellyttää, että siviilioikeudenkäynnillä on asiayhteys rikosoikeudenkäyntiin ja että rikoksen uhrin tukeminen on tarpeen hänen menettelyllisten oikeuksiensa turvaamiseksi. Näiden edellytysten täyttymisen arvioi se uhrien tukipalvelu, joka tukea antaa. Rikoksen uhri voi hakea oikeusapua voidakseen käyttää asianajajaa siviilioikeudenkäynnissä. Oikeusapua myönnetään enintään siviilioikeudenkäynnin päättymiseen asti.

Mitä tietoja saan, kun rikoksentekijä tuomitaan?

Saat tiedon oikeudenkäynnin lopputuloksesta ja määrätyistä seuraamuksista joko olemalla läsnä oikeussalissa siihen asti, että tuomio julistetaan suullisesti, tai tutustumalla oikeudenkäyntiasiakirjoihin myöhemmin.

Saanko tiedon, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai karkaa vankeudesta?

Saat pyynnöstä viipymättä tiedon rikoksentekijän karkaamisesta tai vapauttamisesta vankeudesta sekä ensimmäisestä valvomattomasta poistumisesta vankilasta. Lisäksi sinulle ilmoitetaan, kun karannut vanki on saatu kiinni. Jos rikoksentekijälle määrätään vapauttamisen yhteydessä seuraamuksia uhrin suojelemiseksi, saat tiedon niistä.

Olenko osallisena päätöksessä rikoksentekijän vapauttamisesta tai ehdonalaiseen päästämisestä? Voinko esimerkiksi antaa lausunnon tai hakea päätökseen muutosta?

Tehtäessä päätöstä rikoksentekijän vapauttamisesta tai ehdonalaiseen päästämisestä uhri on osallisena ainoastaan poikkeustapauksissa. Ennen kuin päätetään sähköisesti valvotusta kotiarestista kuullaan ainoastaan seksuaalirikosten tai sukupuoleen perustuvan väkivaltarikoksen uhreja, jotka ovat pyytäneet, että heille ilmoitetaan rikoksentekijän karkaamisesta tai vapauttamisesta.

1. Asianomistaja

Asianomistajaksi tullaan tekemällä ilmoitus. Ilmoituksessa on oltava konkreettinen rahamääräinen vaatimus rikoksen aiheuttaman vahingon tai haitan korvaamisesta. Ilmoitus esitetään esitutkinnan aikana poliisille tai syyttäjälle. Ilmoituksen voi tehdä niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Ilmoitus on tehtävä pääkäsittelyn aikana ennen kuin todisteluvaihe on päättynyt. Rahamääräinen vaatimus on esitettävä viimeistään siihen mennessä.

Asianomistajana sinulla on uhrien oikeuksien lisäksi seuraavat lisäoikeudet:

  • oikeus vastaanottaa todisteita, joilla rikoksentekijä voidaan tuomita tai vahingonkorvausvaatimus perustella; oikeus tulla kutsutuksi pääkäsittelyyn; oikeus valittaa tuomioistuimen päätöksestä lopettaa asian käsittely; oikeus hakea muutosta siviilioikeudellisin vaatimuksiisi liittyen.

2. Toissijaisen syytteen nostaja

Sinusta voi asianomistajana tulla toissijaisen syytteen nostaja, jos ilmoitat, että ajat syytettä. Jos syytetty on alaikäinen, toissijainen syyte ei ole mahdollinen.

Voit nostaa toissijaisen syytteen tekemällä asiasta ilmoituksen. Jos yleinen syyttäjä luopuu syytteestä pääkäsittelyn aikana, sinun on tehtävä ilmoitus välittömästi, jos sinut on asianmukaisesti kutsuttu käsittelyyn. Jos et ole noudattanut kutsua tai et tee ilmoitusta, syytetty vapautetaan.

Jos yleinen syyttäjä luopuu syytteestä istunnon ulkopuolella tai jos sinua ei ole asianmukaisesti kutsuttu, tuomioistuimen on annettava sinulle tieto asiasta. Sinulla on sen jälkeen kuukausi aikaa tehdä ilmoitus toissijaisesta syytteestä.

Kun jatkat syytteen ajamista yleisen syyttäjän sijasta, hänellä on koko ajan oikeus saada tietoa menettelystä ja hän voi palauttaa menettelyn itselleen. Siinä tapauksessa sinusta tulee taas asianomistaja.

3. Siviilikanteen nostaja

Yleinen syyttäjä ei nosta syytteitä vähemmän vakavista rikoksista, vaan syyte nostetaan ainoastaan uhrin aloitteesta. Jos olet tällaisen rikoksen uhri, rikosoikeudenkäynti pannaan vireille ainoastaan jos sinä itse nostat tuomioistuimessa siviilikanteen. Sinusta tulee silloin siviilikanteen nostaja. Esitutkintaa ei tällöin ole. Sinun on siviilikanteen nostajana itse esitettävä todisteina kaikki tuomion kannalta olennaiset tosiseikat. Jos syytetty vapautetaan, joudut maksamaan oikeuskäsittelystä aiheutuvat kustannukset.

4. Uhrien tukipalvelut

Jos olet tahallisen rikoksen vuoksi joutunut väkivallan tai vaarallisen uhkauksen kohteeksi tai seksuaalista koskemattomuuttasi on loukattu, sinulla on oikeus uhrien tukipalveluihin, mikäli se on tarpeen menettelyllisten oikeuksiesi turvaamiseksi. Henkilökohtainen tilanteesi uhrina otetaan tässä mahdollisimman pitkälti huomioon. Tukea saavat myös henkirikoksen uhrin lähiomaiset ja rikoksen todistajina olleet omaiset. Alle 15-vuotiailla, joiden seksuaalista koskemattomuutta on voitu loukata, on aina oikeus käyttää psykososiaalisia uhrien tukipalveluja ilman hakemusta.

Psykososiaalisiin tukipalveluihin kuuluu henkilön valmistautuminen menettelyyn ja siihen liittyvään emotionaaliseen kuormitukseen sekä mukanaolo poliisin ja tuomioistuimen kuullessa uhria, oikeudelliset tukipalvelut, oikeudellinen neuvonta ja edustus. Oikeudellisten tukipalvelujen tarjoajilla on myös oikeus esittää rikosoikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksia (asianomistajan oikeudet).

Tukipalveluja tarjoavat erityiset uhriensuojeluorganisaatiot (kuten lastensuojelukeskukset, neuvontakeskukset tai interventiokeskukset). Ne valtuuttavat asianajajia tarjoamaan oikeudellisia tukipalveluja, ja/tai niiden työntekijät tarjoavat psykososiaalisia tukipalveluja. Niiden henkilöstöön kuuluu sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja vastaavia ammattilaisia, jotka ovat saaneet pakollisen rikosoikeudenkäynteihin liittyvän lainopillisen koulutuksen.

Perustuslaista, uudistuksista, sääntelyn purkamisesta ja oikeusasioista vastaava ministeriö tukee uhrien tukipalveluja.

Päivitetty viimeksi: 03/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Vahingonkorvaus

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)

Uhrilla on mahdollisuus esittää vahingon aiheuttajalle rahallisia vaatimuksia (esim. korvaus kivusta ja särystä sekä hoitokuluista)

  • nostamalla siviilikanne tai
  • liittyä asianomistajana rikosoikeudenkäyntiin, jossa syytetty on vastaajana.

Jos haluat esittää rikosoikeudenkäynnissä vaatimuksia asianomistajana, asiasta on tehtävä ilmoitus. Ilmoituksessa on oltava konkreettinen rahamääräinen vaatimus rikoksen aiheuttaman vahingon tai haitan korvaamisesta, ja siinä on esitettävä vaatimuksen (vahingon korvaaminen) perustelut sekä vaaditun korvauksen suuruus. Lisäedellytyksenä on, että syytetty tuomitaan vahingon aiheuttamisesta.

Liittymisestä rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana pitäisi ilmoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (mieluiten jo silloin, kun poliisille tehdään rikosilmoitus). Ilmoituksen voi tehdä myös toimivaltaiselle syyttäjälle, kirjauttaa toimivaltaisen tuomioistuimen pöytäkirjaan syytteen nostamisen jälkeen tai siitä voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen ilmoituksen. Ilmoitus on tehtävä pääkäsittelyn aikana viimeistään ennen kuin todisteluvaihe on päättynyt. Rahamääräinen vaatimus on esitettävä viimeistään siihen mennessä.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos tuomittu ei täytä velvollisuuttaan ja maksa uhrille vahingonkorvauksena määrättyä summaa, uhri voi käynnistää tuomioistuimen avulla pakkotäytäntöönpanon. Tätä varten on tehtävä toimivaltaisessa Bezirksgericht-tuomioistuimessa kirjallinen tai suullinen hakemus (täytäntöönpanohakemus). Lainvoimaisen vahingonkorvauksen täytäntöönpanoa on haettava 30 vuoden aikana. Tämän jälkeen oikeus vahingonkorvaukseen raukeaa.

Jos tuomitun omaisuutta on julistettu menetetyksi, uhrilla on oikeus vaatia, että hänelle luvattu vahingonkorvaus maksetaan valtion haltuunsa ottamista varoista.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä edellytyksellä?

Ennakkomaksu myönnetään ainoastaan, jos korvauksen maksu on estynyt rangaistuksen kärsimisen vuoksi. Näin on esimerkiksi silloin, kun rikoksentekijä ei vankeutensa vuoksi saa tuloja tai hän on sakkojen maksamisen vuoksi varaton. Ennakkomaksun saamisen edellytyksenä on, että asianomistajalle on myönnetty lainvoimainen vahingonkorvaus henkirikoksen, pahoinpitelyn tai terveyshaitan tai omaisuusvahingon vuoksi. Joissakin tapauksissa ennakkomaksu ei tule kyseeseen (esim. kun valtiolla on muita maksuvelvoitteita tai kun vahinko johtuu osallistumisesta tappeluun tai vakavasta laiminlyönnistä).

Ennakkomaksua on haettava toimivaltaiselta rikostuomioistuimelta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Rikoksen uhri voi saada valtiolta korvausta, jos

  • uhri ei voi tehdä työtään sairauden tai jatkohoidon tai vastaavan syyn takia ja hänen tulonsa ovat tämän vuoksi pienentyneet
  • uhrin terveydentilan paraneminen edellyttää psykoterapiaa, kriisiapua tai muuta hoitoa
  • tarvitaan ortopedistä hoitoa
  • uhrin silmälasit tai hammasproteesi ovat vahingoittuneet
  • tarvitaan kuntoutusta
  • uhri tarvitsee hoitajan (tässä tapauksessa voidaan maksaa avustajalisää ja hoitomaksua)
  • uhri on sokeutunut (tässä tapauksessa voidaan¬ maksaa sokeanlisää).

Uhrit, joille on aiheutunut vakava ruumiinvamma 31.5.2009 jälkeen, voivat saada kertakorvauksena maksettavan vahingonkorvauksen.

Henkirikoksen uhrin omaiset saavat

  • korvausta elatuksen menetyksestä (jos puoliso ja lapset ovat uhrin kuoleman myötä menettäneet elatuksensa)
  • kuntoutusta (esim. ¬psykoterapiaa) ja ortopedistä hoitoa
  • korvauksen hautajaiskuluista tiettyyn enimmäismäärään asti.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Jos rikoksentekijää ei tuomita, vahingonkärsijä ohjataan siviilituomioistuimeen. Vahingonkärsijä voi nostaa vahingonkorvauskanteen siviilituomioistuimessa.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Ei veloiteta.

Päivitetty viimeksi: 03/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Mihin on otettava yhteyttä?

Perustuslaista, uudistuksista, sääntelyn purkamisesta ja oikeusasioista vastaava liittovaltion ministeriö on rikosprosessilain (StPO) 66 §:n 2 momentin nojalla tehnyt tiettyjen elinten kanssa sopimuksen, jossa niille annetaan tehtäväksi tarjota laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rikoksen uhreille tukipalveluja. Nämä elimet löytyvät – osavaltioittain – tämän linkin kautta: Rikoksen uhrien tukipalvelut

Päivystävä puhelin rikoksen uhreille

Sosiaaliministeriön palvelu: 0043 158831 ja yleinen uhrien neuvontapuhelin: 0800 112 112 (tavoitettavissa myös eurooppalaisen uhrien neuvontapuhelimen (116 006) kautta)

Onko uhreille annettava tuki maksutonta?

On.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Rikoksen uhrit saavat rikosuhrilain (VOG, BGBl. 288/1972) nojalla rahallisen korvauksen.

Rikosuhrilaissa säädetty menettely on sama kaikille hakijoille (Itävallan kansalaisille ja muille). Menettely on luonteeltaan hallinnollinen. Viranomaiset vahvistavat tosiseikat ja tekevät päätöksen haetusta tuesta. Hakijan on osallistuttava menettelyyn ja annettava tarvittavat tiedot (mm. vahingon toteamiseksi).

Rikosuhrilakiin perustuvat hakemukset toimitetaan sosiaaliministeriön palveluun, joka myös tekee asiaa koskevan päätöksen.

Millaista tukea voin saada kansalaisjärjestöiltä?

Psykososiaalisiin ja oikeudellisiin uhrien tukipalveluihin ovat oikeutettuja

  • väkivaltarikoksen uhrit, seksuaalirikoksen uhrit ja vaarallisen uhkauksen kohteeksi joutuneet sekä uhrit, joiden henkilökohtaista riippuvuutta on voitu käyttää hyväksi rikoksessa;
  • aviopuolisot, avopuolisot, sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, sisarukset tai muut henkirikoksen uhrin huollettavat, sekä muut läheiset, jotka ovat joutuneet todistamaan henkirikosta.
  • Terrorismirikosten uhrit.

Näille uhreille myönnetään pyynnöstä psykososiaalista ja juridista tukea, jos se on tarpeen uhrin menettelyllisten oikeuksien turvaamiseksi. Uhrin henkilökohtainen tilanne otetaan mahdollisimman pitkälti huomioon. Rikoksen uhrien tukipalvelujärjestöt