Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä) jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Oikeusviranomaiset ja kaikki muut valtion viranomaiset, joiden kanssa uhri on tekemisissä, antavat tietoa uhrien tukipalveluista sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastoissa (Direcții Generale de Asistență Socială și Protecție a Copilului – DGASPC) ja kyseisiä palveluja tarjoavista kansalaisjärjestöistä, joihin voi ottaa yhteyttä.

Tietoja voidaan antaa sekä suullisesti että lomakkeella, joka uhrin on allekirjoitettava. Siinä on ainakin tietoja antavan viranomaisen oikeudenkäyttöalueeseen kuuluvan uhrien tukipalvelun osoite ja luettelo sen vastuualueista.

Uhrin oikeuksista sekä saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista saa tietoa ensimmäiseltä oikeusviranomaiselta, jonka puoleen uhri kääntyy, tai rikosuhripäivystyksestä.

Tietoa saa seuraavista asioista:

• minkälaista tukea voi saada ja mistä, muun muassa perustietoa lääkäriin pääsemisestä, psykologisesta neuvonnasta ja hätämajoituksesta
• rikostutkintaelin, jolle voi tehdä rikosilmoituksen
• oikeus oikeusapuun ja viranomainen, johon voi ottaa yhteyttä sen saamiseksi
• maksuttoman oikeusavun edellytykset ja menettely sen saamiseksi
• uhrin oikeudet rikosoikeudellisessa menettelyssä (myös suojelutoimenpiteet, jos uhri on todistaja ja häntä uhkaillaan)
• valtion maksamien korvausten edellytykset ja menettely niiden saamiseksi
• oikeus käyttää sovittelijan palveluita
• jos uhri asuu toisessa EU:n jäsenvaltiossa, tietoa siitä, miten rikosilmoitus tehdään tai miten valtiolta haetaan taloudellista korvausta kyseisessä jäsenvaltiossa, sekä siitä, miten Romanian oikeusviranomaiset voivat kuulla uhria ilman, että tämä on Romaniassa.

Tiedot annetaan kielellä, jota uhri ymmärtää. Lisäksi annetaan kaikki nämä tiedot sisältävä lomake, joka uhrin on allekirjoitettava. Kun uhri ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä viranomaisiin, hänellä voi olla mukanaan itse valitsemansa henkilö.

Jos rikosilmoitus tehdään oikeusviranomaiselle, ilmoituksesta saa kirjallisen vastaanottoilmoituksen. Rikosilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Uhri voi myös pyytää jotakuta toista tekemään rikosilmoituksen puolestaan, mutta tällöin kyseiselle henkilölle on annettava kirjallinen valtuutus. Kirjallinen valtuutus on allekirjoitettava, ja se liitetään asiaa koskeviin asiakirjoihin.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Jos ulkomaalainen joutuu rikoksen uhriksi Romaniassa, hänellä on kaikki samat oikeudet kuin rikoksen uhreiksi joutuneilla Romanian kansalaisilla.

Jos uhri ei osaa romaniaa, hänellä on oikeus saada maksutta avukseen tulkki, joka auttaa yhteydenpidossa viranomaisiin. Uhri voi siis tehdä rikosilmoituksen ja saada tiedot, joihin hänellä on rikosilmoituksen tehdessään oikeus, kielellä, jota hän ymmärtää.

Toisessa jäsenvaltiossa asuva henkilö voi tehdä rikosilmoituksen tai hakea taloudellista korvausta kyseisessä jäsenvaltiossa. Romanian oikeusviranomaiset voivat myös kuulla uhria ilman, että hän on Romaniassa.

Ihmiskaupan uhri voidaan majoittaa erityiseen suojatilaan. Uhri saa rikosoikeudellisen menettelyn aikana tietoa menettelystä ymmärtämällään kielellä; hän voi myös saada psykologista neuvontaa ja lääkinnällistä apua. Romanian viranomaiset pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan uhria pääsemään kotimaahansa mahdollisimman pian ja tarjoavat turvallisen kuljetuksen Romanian rajalle.

Ulkomaalainen voi vaatia korvausta valtiolta, jos häneen kohdistunut rikos on murhayritys tai törkeä murhayritys (joista säädetään rikoslain 188 ja 189 §:ssä), ruumiinvamman aiheuttaminen (josta säädetään rikoslain 194 §:ssä), tahallinen rikos, joka aiheuttaa uhrille ruumiinvamman, ja lähisuhdeväkivalta (josta säädetään rikoslain 199 §:ssä), raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa tai pakottaminen seksuaaliseen tekoon (joista säädetään rikoslain 218–220 §:ssä), ihmiskauppa tai lapsikauppa (joista säädetään rikoslain 210 ja 211 §:ssä), terrorismi tai muu tahallinen väkivaltarikos.

Uhrilla on myös oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos häneen on kohdistunut murhayritys, törkeä murhayritys, ruumiinvamman aiheuttaminen, ruumiinvamman aiheuttama tahallinen rikos, raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, yhdyntä alaikäisen kanssa tai alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö. Myös murhan, törkeän murhan tai uhrin kuolemaan johtaneiden tahallisten rikosten vuoksi menehtyneen henkilön puolisolla, lapsilla ja muilla huollettavilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun.

Mitä tietoja uhrille annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Kun uhri tekee rikosilmoituksen, ilmoituksen kirjaava poliisi selittää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Uhrille kerrotaan hänen oikeuksistaan ja palveluista, joita hän voi saada. Poliisin on laadittava kirjallinen pöytäkirja, jossa ilmoitetaan, mitä tietoja uhrille on annettu.

Tietoja annetaan seuraavista asioista:

• uhrin oikeudet rikosoikeudellisessa menettelyssä
• organisaatiot, joista uhri voi hakea apua, ja niiden tarjoamat palvelut
• miten uhri voi saada suojelua
• valtion maksamien korvausten edellytykset ja menettely niiden saamiseksi
• maksuttoman oikeudellisen edustuksen edellytykset ja menettely sen saamiseksi
• maksuttoman oikeusavun edellytykset ja menettely sen saamiseksi
• oikeus käyttää sovittelijan palveluita
• jos vastaaja on pidätetty tai hän on saanut vapausrangaistuksen, uhrin oikeus saada ilmoitus hänen vapauttamisestaan
• jos uhri asuu toisessa jäsenvaltiossa, tietoa siitä, miten valtiolta voi hakea taloudellista korvausta kyseisessä jäsenvaltiossa, sekä siitä, miten Romanian oikeusviranomaiset voivat kuulla uhria ilman, että tämä on Romaniassa.

Myöhemmin menettelyn aikana uhri voi saada tietoja tutkinnan etenemisestä ja mikäli syyttäjä päättää olla viemättä asiaa oikeuteen, jäljennöksen tätä koskevasta päätöksestä. Tietojen saamiseksi uhrin on esitettävä tästä pyyntö asiaa käsittelevälle poliisille tai syyttäjälle ja ilmoitettava Romaniassa oleva osoite, sähköpostiosoite tai sähköisen viestipalvelun osoite, johon häneen voidaan ottaa yhteyttä.

Jos syyttäjä päättää viedä asian oikeuteen, uhri kutsutaan kuultavaksi tuomioistuimeen.

Jos uhria kuullaan tuomioistuimessa, hänelle ilmoitetaan myös hänen tähän liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa, joita ovat seuraavat:

• oikeus käyttää asianajajan apua tai tarvittaessa saada maksuton oikeusavustaja
• oikeus käyttää sovittelijan palveluja lain sallimissa tapauksissa
• oikeus ehdottaa esitettäviä todisteita sekä esittää vastaväitteitä ja päätelmiä lain mukaisesti
• oikeus saada tietoa menettelyn etenemisestä
• oikeus tehdä tarvittaessa oikeudenkäyntiä edeltävä valitus (tiettyjen rikostyyppien kohdalla on toimitettava oikeudenkäyntiä edeltävä valitus, jotta asiaa rikoksentekijää vastaan voidaan ajaa eteenpäin). Oikeusviranomaiset selittävät tarvittaessa tätä asiaa tarkemmin. Oikeudenkäyntiä edeltävän valituksen tekemällä uhri pyytää jatkamaan rikosoikeudellista menettelyä rikoksentekijää vastaan. Oikeudenkäyntiä edeltävä valitus on eri asia kuin poliisille tai syyttäjälle tehty ilmoitus, jossa uhri ilmoittaa joutuneensa rikoksen kohteeksi.
• oikeus osallistua menettelyyn asianomistajana
• velvollisuus saapua paikalle oikeusviranomaisten kutsuessa
• velvollisuus ilmoittaa osoitteenmuutoksesta
• oikeus saada ilmoitus rikoksentekijän vapauttamisesta, jos rikoksentekijä on tuomittu vankeusrangaistukseen tai on tutkintavankeudessa.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kyllä. Uhrilla on oikeus käännös- ja tulkkauspalveluihin koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Oikeusviranomainen voi määrätä, että lain mukaan suojelua tarvitsevia henkilöitä kuullaan psykologin tai muun uhrien neuvontaan erikoistuneen henkilön läsnä ollessa.

Uhreja, joilla on puhe- tai kuulovaurioita, kuullaan viittomakieltä osaavan henkilön läsnä ollessa. Tällaisessa tapauksessa viestinnän voi hoitaa myös kirjallisesti.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Uhreja arvioidaan yksilöllisesti, jotta he saavat asianmukaista tukea ja suojelua. Uhreja arvioivat uhrien tukipalvelut tai yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat. Tarvittaessa palveluissa tehdään yhteistyötä julkisten tai yksityisten terveydenhoitopalvelujen tarjoajien kanssa uhrin suostumuksella.

Sekä rikosten uhreille että heidän perheenjäsenilleen tarjottaviin tuki- ja suojelupalveluihin voi kuulua

• tiedottamista rikoksen uhrin oikeuksista
• psykologista neuvontaa sekä toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen riskiin tai pelottelun ja kostotoimenpiteiden riskiin liittyvää neuvontaa
• rikoksesta johtuviin taloudellisiin ja käytännön kysymyksiin liittyvää neuvontaa
• entiseen tai uuteen sosiaaliseen ympäristöön sopeutumista koskevia palveluita
• henkistä ja sosiaalista tukea yhteiskuntaan sopeutumisessa
• tietoa ja neuvontaa uhrin asemasta rikosoikeudellisissa menettelyissä, myös valmistautumista oikeudenkäyntiin
• tarvittaessa uhrin ohjaamista muiden erikoispalvelujen, kuten lakisääteisten sosiaali-, terveydenhuolto-, työllisyys- tai koulutuspalvelujen tai muiden yleishyödyllisten palvelujen, piiriin.

Tuki- ja suojelupalveluja voidaan tarjota

1. päiväkeskuksissa, joissa annetaan pääosin tietoa, neuvontaa, henkistä ja sosiaalista tukea uudelleen yhteiskuntaan sopeutumista varten, psykologista, oikeudellista ja taloudellista neuvontaa sekä entiseen tai uuteen sosiaaliseen ympäristöön sopeutumista koskevia palveluita
2. majoituskeskuksissa, joissa tarjotaan asianmukaista väliaikaista majoitusta uhreille, jotka tarvitsevat turvallisen paikan toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen sekä pelottelun ja kostotoimien välittömän riskin vuoksi.

Lähisuhdeväkivallan tai ihmiskaupan uhreja voidaan majoittaa ensikoteihin, joissa he ja heidän hoidossaan olevat alaikäiset saavat tietyn ajan perhetukea, suojelua rikoksentekijältä, lääkärin hoitoa ja hoivapalveluita, ruokaa, majoituksen, psykologista neuvontaa ja oikeudellista apua maksutta.

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Jokaisessa sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastossa (DGASPC) on rikosuhripäivystys.

Myös yksityiset sosiaalialan palveluntarjoajat voivat antaa uhreille tukea.

Lähisuhdeväkivallan uhri voi ottaa yhteyttä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevään kansalliseen virastoon (Agenția Națională pentru Egalitate de Șanse între Bărbați și Femei) sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastoihin (DGASPC).

Alle 18-vuotias rikoksen uhri voi ottaa yhteyttä kansalliseen lastensuojelu- ja adoptioviranomaiseen (Autoritatea Națională pentru Protecția Drepturilor Copilului și Adopție – ANPDCA) sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastoihin (DGASPC).

Ihmiskaupan uhri voi ottaa yhteyttä sisäministeriön (Ministerul Afacerilor Interne – MAI) alaisuudessa toimivaan ihmiskaupan torjunnan kansalliseen virastoon (Agenția Națională împotriva Traficului de Persoane – ANITP).

Romanian oikeusministeriö on vastuullinen avustava viranomainen menettelyssä, joka koskee taloudellista korvausta henkilöille, jotka ovat joutuneet tahallisten väkivaltarikosten uhreiksi muun jäsenvaltion kuin laillisen asuinvaltionsa alueella.

On myös olemassa useita kansalaisjärjestöjä, jotka antavat uhreille monenlaista tukea. Viranomainen, jonka puoleen uhri kääntyy, ohjaa tämän sopivaan kansalaisjärjestöön.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Kyllä, oikeusviranomaisten on ohjattava uhri tällaisten palvelujen piiriin.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Rikoksen uhreille annetaan tietoa, tukea ja suojelua siten, että varmistetaan heidän henkilötietojensa ja kaikkien muiden uhrin yksityiselämää ja uhrin kohtaamia vaikeuksia koskevien tietojen luottamuksellisuus. Tukipalveluita annetaan nimettömänä, eikä niistä tarvitse tehdä sopimusta tuensaajien kanssa.

Rikosten uhreja koskevia tietoja säilytetään yksi vuosi. Tietoja voidaan käyttää uhrin tuki- ja suojelutoimiin, tai niitä voidaan antaa oikeusviranomaisille näiden pyynnöstä. Säilytetyt tiedot poistetaan vuoden kuluttua.

Jos uhri saa uhrien tuki- ja suojelupalveluja, hänen henkilötietojaan säilytetään koko sen ajan, jona niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan, sekä kolme kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen.

Lähisuhdeväkivallan ja ihmiskaupan uhrien majoituskeskusten sijainnit ovat salaisia.

Jos oikeusviranomaiset katsovat, että uhrin yksityisyydensuoja tai ihmisarvo saattavat vaarantua uhrin antamien tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat sekä rikostutkinnan että tuomioistuinkäsittelyn aikana toteuttaa joko oma-aloitteisesti tai uhrin pyynnöstä tiettyjä toimenpiteitä uhrin suojelun varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa

• uhrin henkilöllisyyden salaaminen
• uhrin kuulustelu/kuuleminen audiovisuaalisten apuvälineiden avulla siten, että uhrin ääni ja kuva vääristetään eikä uhrin tarvitse olla läsnä oikeudessa, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä
• tuomioistuinkäsittelyn järjestäminen suljetuin ovin koko uhrin kuulemisen ajan.

Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten, valokuvien tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa uhrin henkilöllisyyden.

Tuomioistuin voi myös päättää käsitellä asiaa suljetuin ovin, jos julkinen käsittely saattaisi vaikuttaa uhrin ihmisarvoon tai yksityisyydensuojaan.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Rikostutkinnasta vastaaville elimille ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta rikoksen uhreille annettavan tiedon, tuen ja suojelun saamiseksi.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara

Millaista suojelua on saatavissa?

Uhrilla on sekä rikostutkinnan että tuomioistuinkäsittelyn aikana oikeus suojelutoimenpiteisiin, jos oikeusviranomaiset katsovat, että hän voi olla vaarassa.

On erittäin tärkeää tiedostaa, että jos oikeusviranomaiset katsovat uhrin olevan mahdollisesti vaarassa tämän antamien tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat toteuttaa joko uhrin pyynnöstä tai oma-aloitteisesti tiettyjä toimenpiteitä uhrin suojelun varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa

• valvonta tai vartiointi uhrin kotona tai väliaikaisessa asunnossa
• uhrin tai tämän perheenjäsenten saattaminen ja suojelu matkoilla
• uhrin henkilöllisyyden salaaminen (henkilötiedot voidaan jättää pois asiakirjoista uhrin henkilöllisyyden suojaamiseksi pitämällä ne salaisina)
• uhrin kuulustelu/kuuleminen audiovisuaalisten apuvälineiden avulla siten, että uhrin ääni ja kuva vääristetään eikä uhrin tarvitse olla läsnä, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä (tällä tavoin uhrin ei tarvitse saapua poliisin, syyttäjän tai tuomarin kuultavaksi eikä joutua samaan tilaan rikoksentekijän kanssa)
• tuomioistuinkäsittelyn järjestäminen suljetuin ovin koko uhrin kuulemisen ajan.

Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten, valokuvien tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa uhrin henkilöllisyyden.

Myös silloin, kun henkilö on todistajana rikosoikeudellisessa menettelyssä tai – vaikka hän ei olisi osallisena asiassa – antaa tietoja, jotka auttavat oikeusviranomaisia ratkaisemaan vakaviin rikoksiin liittyviä tapauksia tai estämään huomattavien vahinkojen syntymistä, hän voi pyytää tutkinnasta vastaavalta poliisilta tai syyttäjältä pääsyä todistajansuojeluohjelmaan. Tämä ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, muun muassa seuraavat:

• salainen henkilöllisyys, myös osallistuminen kuulemisiin siten, että ääni tai kuva muunnetaan erityismenetelmiä käyttämällä
• poliisin suojelu kotona ja saattaminen, kun henkilö on kutsuttu ilmoittautumaan rikostutkintaa hoitavien elimien luo
• muuttaminen toiselle paikkakunnalle
• uusi henkilöllisyys, tarvittaessa myös ulkomuodon muuttaminen.

Erityiseen todistajansuojeluohjelmaan päästessään uhrilla on oikeus saada lisäapua muun muassa seuraavissa asioissa:

• sopeutuminen erilaiseen sosiaaliseen ympäristöön
• uuden ammattipätevyyden hankkiminen
• uusi työpaikka
• taloudellinen tuki uuden työpaikan saamiseen asti.

Tarvittaessa myös lähiomaiset (kuten lapset ja vanhemmat) voidaan ottaa mukaan todistajansuojeluohjelmaan.

Jos henkilö ei ole päässyt erityiseen todistajansuojeluohjelmaan rikostutkinnan aikana, siihen pääsyä voi hakea tuomioistuimelta.

Lisäsuojelua on saatavana rikoksen lajin mukaan.

• Lähisuhdeväkivallan uhri voi pyytää poliisia poistamaan rikoksentekijän välittömästi yhteisestä kodista väliaikaisen suojelumääräyksen nojalla. Määräys pysyy voimassa, kunnes tuomioistuin antaa suojelumääräyksen. Vaihtoehtoisesti uhri voidaan majoittaa lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettuun keskukseen. Tällaista majoitusta voi saada vain hätätapauksissa tai keskuksen johdon luvalla. Keskuksessa uhri saa majoituksen, suojelua, sairaanhoitoa, ruokaa, psykologista neuvontaa ja oikeudellista apua maksutta.
• Ihmiskaupan uhri voidaan majoittaa uhrien suojelukeskukseen. Lain mukaan majoitusta saa enintään 90 päivän ajan, mutta tuomioistuin voi jatkaa oleskelun pituutta oikeudenkäynnin päättymiseen asti. Lapsikauppaa koskevat oikeusistunnot ovat yksityisiä. Tällaisissa tapauksissa alle 14-vuotiaita lapsia kuullaan lisäksi psykologin sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluviraston edustajan läsnä ollessa.

Jos uhri katsoo olevansa vaarassa, hänen on ilmoitettava siitä poliisille, syyttäjälle tai tuomarille ja annettava asiasta mahdollisimman paljon tietoja.

Edellä mainitut toimenpiteet ovat toteutettavissa sekä rikostutkinta- että oikeudenkäyntivaiheessa.

Kuka suojelua antaa?

Suojelua saa Romanian poliisilta.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Toissijaisen uhriksi joutumisen välttämiseksi uhri arvioidaan mahdollisimman pian tunnistamisen jälkeen, jotta lausuntojen ja lääkärin, psykologin ja sosiaalituen arviointien määrä voidaan pitää mahdollisimman pienenä.

Uhrien tuesta vastaavat viranomaiset tai tukipalvelujen tarjoajat antavat uhrille neuvontaa pelottelun ja kostotoimenpiteiden riskeistä. Uhri voidaan majoittaa väliaikaisesti majoituskeskukseen pelottelun ja kostotoimenpiteiden riskin välttämiseksi.

Jos uhri on rikosoikeudenkäynnin päätyttyä yhä vaarassa, oikeusviranomaiset harkitsevat uhrin asettamista todistajansuojeluohjelmaan, ellei tämä jo ole sen piirissä.

Jos uhri on ollut ihmiskaupan, lähisuhdeväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin tai tiettyjen muiden rikoslajien uhri, hänet katsotaan haavoittuvassa asemassa olevaksi uhriksi ja hän saa vaarassa tai haavoittuvassa asemassa oleville todistajille lain nojalla annettavaa suojelua.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kyllä, tilanne voidaan arvioida. Jos kyse on esimerkiksi tiettyjen rikoslajien (kuten lähisuhdeväkivallan, raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan) uhrista, uhria kuulee vain samaa sukupuolta oleva henkilö, jos uhri niin pyytää.

Uhria kuulustellaan toisen kerran vain, jos se on rikosoikeudellisen menettelyn kannalta ehdottoman välttämätöntä, jotta vältetään lisävahingon aiheuttaminen uhrille.

Jotta vältetään toissijainen uhriksi joutuminen, joka johtuu oikeusviranomaisten toistuvista kuulusteluista, rikosoikeudellista menettelyä sääntelevässä lainsäädännössä edellytetään myös, että rikosilmoituksen tehnyttä, vahinkoa kärsinyttä osapuolta on kuultava välittömästi tai, jos tämä ei ole mahdollista, mahdollisimman pian rikosilmoituksen tekemisen jälkeen.

Rikosten uhreille varataan tuomioistuimessa erilliset odotushuoneet.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Jos uhri on haavoittuvassa asemassa, hän voi hyötyä edellä olevissa todistajansuojelua koskevissa vastauksissa esitetyistä suojelutoimenpiteistä.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Jos uhri on alaikäinen ja joutunut hyväksikäytön, väkivallan, pahoinpitelyn, laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun uhriksi, rikoksesta voi ilmoittaa poliisille kuka tahansa, myös uhri itse.

Alaikäisiä pidetään lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevina uhreina. Viranomaisten on kerrottava heille suojelutoimenpiteistä, joita he voivat saada.

Sosiaalityö- ja lastensuojeluviraston erikoisosastot, jotka ovat vastuussa hyväksikäyttöä, laiminlyöntiä, ihmiskauppaa, muuttoliikettä ja palauttamista koskevien tapausten hoitamisesta, arvioivat alaikäiset väkivallan uhrit ja antavat tukea ja suojelua lain nojalla.

Alaikäiset voivat saada apua kansalliselta lastensuojelu- ja adoptioviranomaiselta.

Hyväksikäytetty, laiminlyöty tai mitä tahansa väkivallan muotoa kokenut lapsi voidaan sijoittaa hätätoimenpiteenä väliaikaisesti toiseen perheeseen, sijaisvanhemmalle tai erityiseen keskukseen.

Jos alle 14-vuotias kutsutaan rikostutkinnasta vastaavien elinten kuulusteltavaksi, vanhempien tai holhoojien on oltava läsnä. Jos myös vanhemmat tai holhoojat ovat osallisia rikosoikeudellisessa menettelyssä tai jos uhrin lausuntoon vaikuttaminen saattaa olla heidän etujensa mukaista, uhria kuullaan jonkun sukulaisen tai poliisin, syyttäjän tai tuomarin nimittämän muun henkilön läsnä ollessa.

Lisäksi oikeusviranomaiset voivat päättää, että uhrin apuna kuulusteluissa on psykologi. Tähän voi pyytää oikeusviranomaisten apua.

Kuulustelu on nauhoitettava. Jos se ei ole mahdollista, se on ilmoitettava perusteluineen uhrin lausunnossa.

Uhrilla on oikeus siihen, että häntä kuulustelee sama henkilö tähän erityisesti suunnitelluissa tai mukautetuissa tiloissa, jos se on mahdollista.

Tiettyjä rikoslajeja tutkittaessa kuulustelijana voi toimia uhrin kanssa samaa sukupuolta oleva henkilö. Kuulusteluissa voi myös olla läsnä uhrin valitsema henkilö.

Uhrilla on oikeus asianajajaan oikeudenkäynnin aikana. Jos uhrilla ei ole asianajajaa, tuomioistuin auttaa löytämään asianajajan. Jos uhrin perhe ei pysty maksamaan asianajopalkkiota, uhrilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun.

Ihmiskaupparikoksia koskevissa tapauksissa alle 14-vuotiaita lapsia kuullaan ainakin yhden vanhemman tai muun laillisen edustajan läsnä ollessa. Kuulemiseen on kutsuttava myös psykologi sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluviraston edustaja.

Jos rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitä oikeuksia perheenjäsenillä on?

Tässä tapauksessa perheenjäsen on rikoksen uhri, ja hänellä on oikeus kaikkiin edellä mainittuihin tuki- ja suojelupalveluihin. Niitä ovat muun muassa tieto, psykologinen ja oikeudellinen neuvonta sekä ohjaaminen terveydenhuoltopalveluihin ja palveluihin, jotka koskevat sopeutumista entiseen tai uuteen sosiaaliseen ympäristöön.

Rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitetun murhan ja törkeän murhan sekä kuolemaan johtaneen tahallisen rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolla, lapsilla ja huollettavilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja valtion maksamaan taloudelliseen korvaukseen.

Maksutonta oikeusapua voivat saada myös muiden rikoslajien uhrit, jos uhrin kuukausitulot perheenjäsentä kohden eivät ylitä vähimmäisbruttopalkkaa, jonka hallitus on määrittänyt sille vuodelle, jona maksutonta oikeusapua koskeva hakemus tehdään.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Ks. edellä.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Sovittelu on mahdollinen rikoslaissa lieviksi katsotuissa rikoksissa. Menettelyä voidaan käyttää vain, jos sekä uhri että rikoksen tekijä suostuvat osallistumaan siihen. Sovittelumenettelyn aikana uhri kutsutaan useisiin tapaamisiin rikoksentekijän kanssa, jotta voidaan selvittää, onko sovinto mahdollinen. Tapaamisissa on mukana henkilö, jota kutsutaan sovittelijaksi. Jos menettely päättyy sovintoon, uhri peruuttaa kanteensa rikoksentekijää vastaan ja asian käsittely lopetetaan. Jos menettely ei onnistu, rikosoikeudellinen menettely jatkuu ikään kuin sovittelua ei olisi aloitettukaan.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

• Laki 135/2010 (rikosprosessilaki), sellaisena kuin se on muutettuna (Legea nr. 135/2010 privind Codul de procedură penală)
• Laki 678/2001 ihmiskaupan ehkäisystä ja torjunnasta, sellaisena kuin se on muutettuna (Legea nr. 678/2001 privind prevenirea și combaterea traficului de persoane)
• Hallituksen päätös 1216/2001 ihmiskaupan ehkäisyä ja torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä (Hotărârea de Guvern nr. 1216/2001 privind aprobarea Planului național de acțiune pentru combaterea traficului de ființe umane)
• Laki 211/2004 toimenpiteistä rikoksen uhrien suojelemiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna (Legea 211/2004 privind unele măsuri pentru asigurarea protecției victimelor infracțiunilor)
• Hallituksen päätös 1238, annettu 10. lokakuuta 2007, ihmiskaupan uhrien erityisiä tukipalveluja koskevien kansallisten standardien hyväksymisestä (Hotărârea Guvernului nr. 1238 din 10 octombrie 2007 pentru aprobarea Standardelor naționale specifice pentru serviciile specializate de asistență a victimelor traficului de persoane)
• Laki nro 217/2003 lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä, sellaisena kuin se on muutettuna (Legea 217/2003 pentru prevenirea și combaterea violenței în familie)
• Laki 272/2004 lapsen oikeuksien edistämisestä ja suojelemisesta, sellaisena kuin se on muutettuna (Legea 272/2004 privind protecția și promovarea drepturilor copilului)
• Laki 682/2002 todistajien suojelusta, sellaisena kuin se on muutettuna (Legea 682/2002 privind protecția martorilor)
• Laki 192/2006 sovittelusta ja sovittelijan ammatin järjestämisestä, sellaisena kuin se on muutettuna (Legea 192/2006 privind medierea și organizarea profesiei de mediator)