Mitä tietoja saan viranomaisilta (esimerkiksi poliisilta tai syyttäjältä) jo ennen rikosilmoituksen tekemistä?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit ilmoittaa siitä poliisille (tai syyttäjälle) suullisesti tai kirjallisesti. Voit myös pyytää jotakuta toista ilmoittamaan rikoksesta puolestasi, mutta tällöin sinun on annettava kyseiselle henkilölle kirjallinen valtuutus. Kirjallinen ja allekirjoitettu valtuutus liitetään asiaa koskeviin asiakirjoihin.

Kun ilmoitat rikoksesta, voit saada tarpeidesi mukaan tietoja palveluista ja organisaatioista, jotka tarjoavat psyykkistä tukea tai muunlaista rikosuhrien tukea. Sinulla on myös oikeus saada tietoa oikeusavun saamisesta, oikeuksistasi rikosoikeudellisessa menettelyssä (myös suojelutoimenpiteistä, jos olet todistaja ja sinua uhkaillaan) sekä siitä, miten voit saada taloudellista korvausta valtiolta. Nämä tiedot antaa ensimmäinen oikeusviranomainen, jonka puoleen käännyt (poliisi, syyttäjä). Saat myös kaikki nämä tiedot sisältävän lomakkeen, joka sinun on allekirjoitettava. Tiedot toimitetaan kielellä, jota ymmärrät.

En asu maassa, jossa rikos tapahtui (olen unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos olet ulkomaalainen ja joutunut rikoksen uhriksi Romaniassa, sinulla on kaikki samat oikeudet kuin rikoksen uhreiksi joutuneilla Romanian kansalaisilla.

Jos et osaa romaniaa, sinulla on oikeus saada maksutta avuksesi tulkki, kun olet yhteydessä viranomaisiin esimerkiksi tehdäksesi kantelun ja saadaksesi tiedot, joihin sinulla on rikosilmoituksen tehdessäsi oikeus, osaamallasi kielellä.

Jos olet joutunut ihmiskaupan uhriksi, sinut voidaan majoittaa erityiseen suojatilaan. Rikosoikeudellisen menettelyn aikana saat tietoja menettelystä osaamallasi kielellä; voit myös saada psyykkistä tukea ja lääkinnällistä apua. Romanian viranomaiset pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan sinua pääsemään kotimaahasi mahdollisimman pian ja tarjoavat turvallisen kuljetuksen Romanian rajalle.

Jos olet ulkomaalainen, voit myös vaatia korvausta valtiolta, jos sinuun kohdistunut rikos on: murhayritys tai törkeä murhayritys, joista säädetään rikoslain 188 ja 189 §:ssä lähisuhdeväkivalta, josta säädetään rikoslain 199 §:ssä tahallinen rikos, joka aiheuttaa uhrille ruumiinvamman raiskaus, seksuaalinen pahoinpitely, yhdyntä alaikäisen kanssa tai alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö, joista säädetään rikoslain 218–221 §:ssä alaikäisen kaltoinkohtelu, josta säädetään rikoslain 197 §:ssä, sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kauppa ja hyväksikäyttö tai sen yritys.

Mitä tietoja minulle annetaan, jos teen rikosilmoituksen?

Kun teet rikosilmoituksen, ilmoituksen kirjaava poliisi selittää sinulle asian käsittelymenettelyn. Poliisin on laadittava kirjallinen pöytäkirja, jossa ilmoitetaan, mitä tietoja sinulle on annettu.

Saat tietoja seuraavista asioista:

• oikeutesi rikosoikeudellisessa menettelyssä
• organisaatiot, joilta voit hakea apua, ja niiden tarjoamat palvelut
• miten voit saada suojelua
• valtion maksamien korvausten edellytykset ja menettely niiden hakemiseksi
• maksuttoman oikeusavun edellytykset ja menettely sen hakemiseksi.

Myöhemmin menettelyn aikana voit saada tietoja tutkinnan etenemisestä ja, mikäli syyttäjä päättää olla viemättä asiaa oikeuteen, jäljennöksen tätä koskevasta päätöksestä. Sinun on esitettävä tästä pyyntö asiaa käsittelevälle poliisille tai syyttäjälle ja ilmoitettava Romaniassa oleva osoite, sähköpostiosoite tai sähköisen viestipalvelun osoite, johon tiedot voidaan lähettää.

Jos syyttäjä päättää viedä asian oikeuteen, sinut kutsutaan kuultavaksi tuomioistuimeen.

Jos sinua kuullaan tuomioistuimessa, sinulle ilmoitetaan myös tähän liittyvät oikeutesi ja velvollisuutesi, joita ovat seuraavat:

• oikeus käyttää asianajajan apua tai tarvittaessa saada maksuton oikeusavustaja
• oikeus käyttää sovittelijan palveluja lain sallimissa tapauksissa
• oikeus ehdottaa esitettäviä todisteita ja esittää vastaväitteitä ja päätelmiä lain mukaisesti
• oikeus saada tietoa menettelyn etenemisestä
• oikeus tehdä tarvittaessa kannetta edeltävä valitus (tiettyjen rikostyyppien kohdalla kannetta edeltävä valitus on välttämätön, jotta asiaa rikoksentekijää vastaan voidaan ajaa eteenpäin). Oikeusviranomaiset selittävät tarvittaessa tätä asiaa tarkemmin. Kannetta edeltävillä valituksilla on tarkoitus pyytää rikosoikeudellisen menettelyn jatkamista rikoksentekijää vastaan. Kannetta edeltävä valitus eroaa poliisille tai syyttäjälle tekemästäsi ilmoituksesta, joka koskee joutumistasi rikoksen kohteeksi.
• oikeus osallistua menettelyyn asianomistajana
• velvollisuus saapua paikalle oikeusviranomaisten kutsuessa
• velvollisuus ilmoittaa osoitteenmuutoksesta
• oikeus saada ilmoitus rikoksentekijän vapauttamisesta, jos rikoksentekijä on tuomittu vankeusrangaistukseen tai on tutkintavankeudessa.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessani tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kyllä. Sinulla on oikeus käännös- ja tulkkauspalveluihin koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän ja tulen ymmärretyksi (jos olen lapsi tai vammainen)?

Rikosoikeudellisessa menettelyssä vammaiselle henkilölle on tämän asemaan (vastaaja, asianomistaja, todistaja) katsomatta tarjottava tulkin, psykologin ja/tai (alaikäisten kohdalla) sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisten (Direcțiile Generale de Asistență Socială și Protecție a Copilului) palveluja.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan paikalliset sosiaali- ja lastensuojeluviranomaiset voivat tarjota asianomaisille henkilöille erityistä tukea ja tarvittaessa lääkinnällistä apua.

Uhrien tukipalvelut

Rikoksen luonteesta riippuen (erityisesti jos rikos kohdistuu henkilöön) poliisi voi suositella uhrille psyykkisiä tukipalveluja tai ohjata tämän niiden piiriin.

Jos olet joutunut tietyn tyyppisten rikosten uhriksi (murhayritys tai törkeä murhayritys, joista säädetään rikoslain 188 ja 189 §:ssä, lähisuhdeväkivalta, josta säädetään rikoslain 199 §:ssä, tahallinen rikos, joka aiheuttaa uhrille ruumiinvamman, raiskaus, seksuaalinen pahoinpitely, yhdyntä alaikäisen kanssa ja alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö, joista säädetään rikoslain 218–221 §:ssä, alaikäisen kaltoinkohtelu, josta säädetään rikoslain 197 §:ssä, sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kauppa ja hyväksikäyttö tai sen yritys), voit saada psyykkistä tukea (enintään kolmen kuukauden ajan aikuisille ja kuuden kuukauden ajan alle 18-vuotiaille lapsille), lääkinnällistä apua tai muun tyyppistä apua maksutta tarpeen mukaan. Tämän tyyppistä tukea tarjotaan maksutta vain, jos olet tehnyt rikosilmoituksen poliisille. Voit hakea tukea kriminaalihuoltolaitoksesta tehtyäsi ilmoituksen poliisille.

Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, voit kääntyä apua saadaksesi työ- ja perhe- ja sosiaaliministeriön (Ministerul Muncii, Familiei şi Protecţiei Sociale) palveluksessa työskentelevien perheavustajien puoleen. Ministeriö tarjoaa lähisuhdeväkivallan uhreille erityyppistä apua (muun muassa psyykkistä tukea ja henkilöllisyyden suojaa). Lähisuhdeväkivallan uhrina voit myös pyytää majoitusta lähisuhdeväkivallan uhrien keskuksesta, jossa uhri saa suojelua ja tukea.

Kuka tukee uhreja?

Romaniassa uhri voi rikoksen tyypistä riippuen saada erityistä tukea seuraavilta instituutioilta:

Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, voit ottaa yhteyttä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevään kansalliseen virastoon (Agenția Națională pentru Egalitate de Șanse între Bărbați și Femei) ja sosiaalityö- ja lastensuojeluviranomaisiin (DGASPC).

Jos olet alle 18-vuotias ja joudut rikoksen uhriksi, voit ottaa yhteyttä kansalliseen lastensuojelu- ja adoptioviranomaiseen (Autoritatea Națională pentru Protecția Drepturilor Copilului și Adopție – ANPDCA) ja sosiaalityö- ja lastensuojeluviranomaisiin (DGASPC).

Jos olet joutunut ihmiskaupan uhriksi, voit ottaa yhteyttä sisäministeriön (Ministerul Afacerilor Interne – MAI) alaisuudessa toimivaan ihmiskaupan vastaiseen kansalliseen virastoon (Agenția Națională împotriva Traficului de Persoane – ANITP).

On myös olemassa useita valtiosta riippumattomia organisaatioita (kansalaisjärjestöjä), jotka antavat uhreille erilaista tukea. Kun otat yhteyttä johonkin viranomaiseen, se ohjaa sinut sopivaan kansalaisjärjestöön.

Jos olet joutunut väkivaltarikoksen uhriksi (murhayritys tai törkeä murhayritys, joista säädetään rikoslain 188 ja 189 §:ssä, lähisuhdeväkivalta, josta säädetään rikoslain 199 §:ssä, tahallinen rikos, joka aiheuttaa uhrille ruumiinvamman, raiskaus, seksuaalinen pahoinpitely, yhdyntä alaikäisen kanssa ja alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö, joista säädetään rikoslain 218–221 §:ssä, alaikäisen kaltoinkohtelu, josta säädetään rikoslain 197 §:ssä, sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kauppa ja hyväksikäyttö tai sen yritys), voit kääntyä apua saadaksesi kriminaalihuoltolaitoksen puoleen.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti rikosuhrien tukipalvelujen piiriin?

Kyllä, oikeusviranomaisten on ohjattava sinut tällaisten palvelujen piiriin.

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Jos oikeusviranomaiset katsovat, että yksityisyydensuojasi tai ihmisarvosi saattavat vaarantua antamiesi tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat sekä esitutkinnan että tuomioistuinkäsittelyn aikana toteuttaa joko oma-aloitteisesti tai pyynnöstäsi toimenpiteitä suojelusi varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• henkilöllisyytesi salaaminen
• kuulemisesi audiovisuaalisten apuvälineiden avulla siten, ettei sinun tarvitse olla läsnä oikeudessa, ja äänesi ja kuvasi vääristäminen, jos muut toimenpiteet ole riittäviä
• tuomioistuinkäsittelyn järjestäminen suljetuin ovin koko kuulemisesi ajan.

Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten, valokuvien tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa henkilöllisyytesi.

Tuomioistuin voi myös päättää käsitellä asiaa suljetuin ovin, jos julkinen käsittely saattaisi vaikuttaa ihmisarvoosi tai yksityisyydensuojaasi.

Kriminaalihuoltolaitoksen henkilöstön on pidettävä hallussaan olevat tiedot salassa tehtäviään hoitaessaan. Tämä sääntö ei koske oikeusviranomaisille osana rikosoikeudellista menettelyä toimitettavia tietoja. Neuvonantajien, yksiköiden päälliköiden ja tarkastajien on pidettävä hallussaan olevat asiakirjat salassa sekä työtehtäviään hoitaessaan että laajemmin. Yksikön asiakirjoissa olevat asioita koskevat tiedot sekä mahdolliset sen organisaatioon ja toimintojen suorittamiseen liittyvät tiedot on asetettava tiedotusvälineiden saataville palvelun saajien henkilötietoja koskevan salassapitovelvollisuuden puitteissa.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Voidaksesi käyttää uhrien tukipalveluja sinun on ilmoitettava rikoksesta asianomaisille elimille.

Henkilökohtainen suojelu, jos olen vaarassa

Minkälaista suojelua voin saada?

Sinulla on sekä rikostutkinnan että tuomioistuinkäsittelyn aikana oikeus suojelutoimenpiteisiin, jos oikeusviranomaiset katsovat, että saatat olla vaarassa.

Sinun on erittäin tärkeää tietää, että jos oikeusviranomaiset katsovat sinun olevan mahdollisesti vaarassa antamiesi tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat toteuttaa joko pyynnöstäsi tai oma-aloitteisesti tiettyjä toimenpiteitä suojelusi varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• valvonta tai vartiointi kotonasi tai väliaikaisessa asunnossa
• saattaminen ja suojelu sinun tai perheenjäseniesi matkoilla
• henkilöllisyytesi salaaminen (henkilötiedot voidaan jättää pois asiakirjoista henkilöllisyytesi salaamiseksi ilmoittamalla, että nämä tiedot ovat salaisia)
• kuulemisesi audiovisuaalisten apuvälineiden avulla siten, ettei sinun tarvitse olla läsnä oikeudessa, ja äänesi ja kuvasi vääristäminen, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä (tällä tavoin sinun ei tarvitse saapua poliisin, syyttäjän tai tuomarin kuultavaksi etkä joudu samaan tilaan rikoksentekijän kanssa)
• tuomioistuinkäsittelyn järjestäminen suljetuin ovin koko kuulemisesi ajan.

Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa henkilöllisyytesi.

Myös siinä tapauksessa, että olet todistaja rikosoikeudellisessa menettelyssä tai – vaikka et olisi osallisena asiassa – annat tietoja, jotka auttavat oikeusviranomaisia ratkaisemaan vakaviin rikoksiin liittyviä tapauksia tai estämään huomattavien vahinkojen syntymistä, voit pyytää tutkinnasta vastaavaa poliisia tai syyttäjää asettamaan sinut todistajansuojeluohjelmaan. Tämä ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, kuten seuraavat:

• salainen henkilöllisyys, myös osallistuminen kuulemisiin siten, että äänesi tai kuvasi muunnetaan erityismenetelmiä käyttämällä
• poliisin suojelu kotona ja saattaminen rikostutkintaa hoitavien elimien luo menemistä varten
• muuttaminen toiselle paikkakunnalle
• uusi henkilöllisyys, tarvittaessa myös ulkomuodon muuttaminen.

Erityiseen todistajansuojeluohjelmaan päästessäsi sinulla on oikeus saada lisäapua muun muassa seuraavissa asioissa:

• sopeutuminen erilaiseen sosiaaliseen ympäristöön
• uuden ammattipätevyyden hankkiminen
• uusi työpaikka
• taloudellinen tuki uuden työpaikan saamiseen asti.

Tarvittaessa myös lähiomaisesi (kuten lapsesi ja vanhempasi) voidaan ottaa mukaan todistajansuojeluohjelmaan.

Jos sinua ei ole asetettu erityiseen todistajansuojeluohjelmaan esitutkinnan aikana, voit hakea ohjelmaan oikeudenkäynnin aikana.

Lisäsuojelua on saatavana rikoksen lajin mukaan:

• Jos olet lähisuhdeväkivallan uhri, voit pyytää tuomioistuinta kieltämään rikoksentekijää jäämästä yhteiseen kotiin. Vaihtoehtoisesti sinut voidaan uhrina majoittaa lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettuun keskukseen. Tällaista majoitusta voi saada vain hätätapauksissa, joissa turvallisuutesi edellyttää eristämistä rikoksentekijästä tai asiaa hoitava perheavustaja on antanut kirjallisen hyväksyntänsä. Keskuksessa saat majoituksen, suojelua, sairaanhoitoa, ruokaa, psyykkistä tukea ja oikeudellista apua maksutta.
• Jos olet ihmiskaupan uhri, sinut voidaan majoittaa uhrien suojelukeskukseen. Majoitusta saa tavallisesti kymmenen päivän ajan, mutta tuomioistuin voi jatkaa oleskelua oikeudenkäynnin päättymiseen asti. Tarvittaessa poliisi antaa oikeudenkäynnin aikana fyysistä suojelua. Jos olet ihmiskaupan uhri, tuomioistuinkäsittely pidetään suljetuin ovin.

Jos katsot olevasi vaarassa, sinun on ilmoitettava tästä poliisille, syyttäjälle tai tuomarille ja annettava mahdollisimman paljon asiaa koskevia tietoja.

Edellä mainitut toimenpiteet ovat toteutettavissa sekä esitutkinta- että oikeudenkäyntivaiheessa.

Kuka voi suojella minua?

Saat suojelua Romanian poliisilta.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Jos olet oikeudenkäynnin päätyttyä yhä vaarassa, oikeusviranomaiset harkitsevat asettamistasi todistajansuojeluohjelmaan, ellet jo ole tällaisen ohjelman piirissä.

Ihmiskaupan uhrien osalta riskinarvioinnin tekevät poliisin erityisyksiköt.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kyllä, tilanteesi voidaan arvioida. Esimerkiksi tiettyjen rikoslajien (kuten lähisuhdeväkivalta, raiskaus ja seksuaalinen väkivalta) uhrien kuulustelijoina toimii vain uhrin kanssa samaa sukupuolta olevia henkilöitä, jos uhri tätä pyytää.

Asianomistajaa kuulustellaan toisen kerran vain, jos se on rikosoikeudellisen menettelyn kannalta ehdottoman välttämätöntä, jotta vältetään lisävahingon aiheuttaminen uhrille.

Jotta vältetään oikeusviranomaisten toistuvista kuulusteluista uhrille aiheutuva lisävahinko, rikosoikeudellista menettelyä sääntelevässä lainsäädännössä edellytetään myös, että rikosilmoituksen tehnyttä vahinkoa kärsinyttä osapuolta on kuultava välittömästi tai, jos tämä ei ole mahdollista, mahdollisimman pian rikosilmoituksen tekemisen jälkeen.

Toinen toimenpide uhrin hyväksi on se, ettei hänelle ilmoiteta rikoksentekijän vapauttamisesta, ellei hän ole sitä erityisesti pyytänyt.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Jos ole haavoittuvassa asemassa oleva uhri, voit hyötyä edellä olevissa todistajansuojelua koskevissa vastauksissa esitetyistä suojelutoimenpiteistä.

Olen alaikäinen – onko minulla erityisiä oikeuksia?

Jos olet alaikäinen ja joutunut hyväksikäytön, väkivallan, pahoinpitelyn, laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun uhriksi, rikoksesta voi ilmoittaa poliisille kuka tahansa, myös sinä itse.

Alaikäisiä pidetään lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevina uhreina ja viranomaisten on kerrottava sinulle suojelutoimenpiteistä, joita voit saada.

Alaikäiset voivat saada apua kansalliselta lastensuojelu- ja adoptioviranomaiselta. Jos olet vaarassa, voit hakea määräystä majoittamisestasi turvalliseen paikkaan (kuten toiseen perheeseen tai erityiseen keskukseen).

Jos sinut kutsutaan esitutkinnasta vastaavien elinten kuulusteltavaksi ja olet alle 14-vuotias, vanhempiesi tai holhoojasi on oltava läsnä. Jos vanhempasi tai holhoojasi ovat osallisia rikosoikeudellisessa menettelyssä tai jos lausuntoosi vaikuttaminen saattaa olla heidän etujensa mukaista, sinua kuullaan jonkun sukulaisesi tai poliisin/syyttäjän/tuomarin nimittämän muun henkilön läsnä ollessa.

Lisäksi oikeusviranomaiset voivat päättää, että apunasi kuulusteluissa on psykologi. Voit pyytää tätä oikeusviranomaisilta.

Kuulustelu on nauhoitettava, ja jos tämä ei ole mahdollista, siitä on kirjoitettava raportti.

Sinulla on oikeus siihen, että sinua kuulustelee sama henkilö tähän erityisesti suunnitelluissa/mukautetuissa tiloissa, jos sellaisia on käytettävissä.

Tiettyjä rikoslajeja tutkittaessa kuulustelijana voi toimia uhrin kanssa samaa sukupuolta oleva henkilö. Kuulusteluissa voi myös olla läsnä valitsemasi henkilö.

Sinulla on oikeus asianajajaan oikeudenkäynnin aikana. Jos sinulla ei ole asianajajaa, tuomioistuin auttaa sinua löytämään asianajajan. Jos perheesi ei pysty maksamaan asianajopalkkiota, sinulla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun.

Perheenjäseneni kuoli rikoksen takia – mitkä ovat oikeuteni?

Rikoslain 188 ja 189 §:n mukaisen murhan ja törkeän murhan sekä kuolemaan johtaneen tahallisen rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolla, lapsella tai huollettavalla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja valtion maksamaan taloudelliseen korvaukseen.

Maksutonta oikeusapua voivat saada myös muiden kuin edellä mainittujen rikoslajien uhrit, jos uhrin kuukausitulot perheenjäsentä kohden eivät ylitä hallituksen sille vuodelle määrittämää vähimmäisbruttopalkkaa, jona maksutonta oikeusapua koskeva hakemus tehdään.

Perheenjäseneni joutui rikoksen uhriksi – mitkä ovat oikeuteni?

Ks. edellä esitetyt tiedot.

Voinko osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Sovittelu on mahdollinen vain rikoslaissa luetelluissa lievissä rikoksissa. Menettelyä voidaan käyttää vain, jos sekä sinä että rikoksen tekijä suostutte osallistumaan siihen. Sovittelumenettelyn aikana sinut kutsutaan useisiin tapaamisiin rikoksentekijän kanssa, jotta voidaan keskustella sovintomahdollisuuksista. Tapaamisissa on mukana henkilö, jota kutsutaan sovittelijaksi. Jos menettely päättyy sovintoon, voit peruuttaa kanteesi rikoksentekijää vastaan ja asian käsittely lopetetaan. Muussa tapauksessa, jos menettely ei onnistu, rikosoikeudellinen menettely jatkuu, ikään kuin sovittelua ei olisi aloitettukaan.

Mistä löydän säädöksen, oikeuteni on vahvistettu?

• Lak 135/2010 (rikosprosessilaki) sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (Legea nr. 135/2010 privind Codul de procedură penală)
• Laki 678/2001 ihmiskaupan ehkäisystä ja torjunnasta (Legea nr. 678/2001 privind prevenirea și combaterea traficului de persoane)
• Hallituksen päätös 1216/2001 ihmiskaupan ehkäisyä ja torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä (Hotărârea de Guvern nr. 1.216/2001 privind aprobarea Planului național de acțiune pentru combaterea traficului de ființe umane)
• Laki 211/2004 toimenpiteistä rikoksen uhrien suojelemiseksi sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (Legea 211/2004 privind unele măsuri pentru asigurarea protecției victimelor infracțiunilor)
• Hallituksen 10. lokakuuta 2007 tekemä päätös 1238 ihmiskaupan uhrien erityisiä tukipalveluja koskevien kansallisten standardien hyväksymisestä (Hotărârea Guvernului nr. 1238 din 10 octombrie 2007 pentru aprobarea Standardelor naționale specifice pentru serviciile specializate de asistență a victimelor traficului de persoane)
• Laki nro 217/2003 lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (Legea 217/2003 pentru prevenirea și combaterea violenței în familie)
• Laki 272/2004 lapsen oikeuksien edistämisestä ja suojelemisesta sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (Legea 272/2004 privind protecția și promovarea drepturilor copilului)
• Laki 682/2002 todistajien suojelusta sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (Legea 682/2002 privind protecția martorilor)
• Laki 192/2006 sovittelusta ja sovittelijan ammatin järjestämisestä sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (Legea 192/2006 privind medierea și organizarea profesiei de mediator)