You are considered to be the victim of a crime if you have suffered harm of any kind, including physical injury, mental harm, emotional distress or financial loss, as a result of an incident that constitutes a crime under the applicable national legislation. Family members of someone who has died as a result of a crime and who have suffered harm as a result of that person’s death are also considered to be crime victims.
As a victim of a crime, you have certain legal rights before, during and after the criminal proceedings.
The stages of criminal proceedings in Romania are: prosecution, preliminary chamber, trial and enforcement of the criminal decisions that have become final. During the criminal investigation, the criminal investigation bodies, under the supervision of the public prosecutor, investigate the case, gathering evidence in order to find the offender. At the end of the criminal investigation, the police refer the case to the public prosecutor’s office, together with all the data and evidence collected in the file. After receiving the file, the case prosecutor examines the case and decides whether it is to proceed to trial, or whether the file should be closed.
Once the case comes before the court, the panel of judges examines the facts and hears the persons involved in order to establish the guilt of the accused. Once guilt has been established, the offender receives a sentence. If the court considers that the accused is not guilty, then he or she is released.
Click on the links below to find the information that you need:
1 - My rights as a victim of crime
2 - Reporting a crime and my rights during the investigation or trial
The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.
Oikeusviranomaiset ja kaikki muut valtion viranomaiset, joiden kanssa uhri on tekemisissä, antavat tietoa uhrien tukipalveluista sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastoissa (Direcții Generale de Asistență Socială și Protecție a Copilului – DGASPC) ja kyseisiä palveluja tarjoavista kansalaisjärjestöistä, joihin voi ottaa yhteyttä.
Tietoja voidaan antaa sekä suullisesti että lomakkeella, joka uhrin on allekirjoitettava. Siinä on ainakin tietoja antavan viranomaisen oikeudenkäyttöalueeseen kuuluvan uhrien tukipalvelun osoite ja luettelo sen vastuualueista.
Uhrin oikeuksista sekä saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista saa tietoa ensimmäiseltä oikeusviranomaiselta, jonka puoleen uhri kääntyy, tai rikosuhripäivystyksestä.
Tietoa saa seuraavista asioista:
Tiedot annetaan kielellä, jota uhri ymmärtää. Lisäksi annetaan kaikki nämä tiedot sisältävä lomake, joka uhrin on allekirjoitettava. Kun uhri ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä viranomaisiin, hänellä voi olla mukanaan itse valitsemansa henkilö.
Jos rikosilmoitus tehdään oikeusviranomaiselle, ilmoituksesta saa kirjallisen vastaanottoilmoituksen. Rikosilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Uhri voi myös pyytää jotakuta toista tekemään rikosilmoituksen puolestaan, mutta tällöin kyseiselle henkilölle on annettava kirjallinen valtuutus. Kirjallinen valtuutus on allekirjoitettava, ja se liitetään asiaa koskeviin asiakirjoihin.
Jos ulkomaalainen joutuu rikoksen uhriksi Romaniassa, hänellä on kaikki samat oikeudet kuin rikoksen uhreiksi joutuneilla Romanian kansalaisilla.
Jos uhri ei osaa romaniaa, hänellä on oikeus saada maksutta avukseen tulkki, joka auttaa yhteydenpidossa viranomaisiin. Uhri voi siis tehdä rikosilmoituksen ja saada tiedot, joihin hänellä on rikosilmoituksen tehdessään oikeus, kielellä, jota hän ymmärtää.
Toisessa jäsenvaltiossa asuva henkilö voi tehdä rikosilmoituksen tai hakea taloudellista korvausta kyseisessä jäsenvaltiossa. Romanian oikeusviranomaiset voivat myös kuulla uhria ilman, että hän on Romaniassa.
Ihmiskaupan uhri voidaan majoittaa erityiseen suojatilaan. Uhri saa rikosoikeudellisen menettelyn aikana tietoa menettelystä ymmärtämällään kielellä; hän voi myös saada psykologista neuvontaa ja lääkinnällistä apua. Romanian viranomaiset pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan uhria pääsemään kotimaahansa mahdollisimman pian ja tarjoavat turvallisen kuljetuksen Romanian rajalle.
Ulkomaalainen voi vaatia korvausta valtiolta, jos häneen kohdistunut rikos on murhayritys tai törkeä murhayritys (joista säädetään rikoslain 188 ja 189 §:ssä), ruumiinvamman aiheuttaminen (josta säädetään rikoslain 194 §:ssä), tahallinen rikos, joka aiheuttaa uhrille ruumiinvamman, ja lähisuhdeväkivalta (josta säädetään rikoslain 199 §:ssä), raiskaus, yhdyntä alaikäisen kanssa tai pakottaminen seksuaaliseen tekoon (joista säädetään rikoslain 218–220 §:ssä), ihmiskauppa tai lapsikauppa (joista säädetään rikoslain 210 ja 211 §:ssä), terrorismi tai muu tahallinen väkivaltarikos.
Uhrilla on myös oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos häneen on kohdistunut murhayritys, törkeä murhayritys, ruumiinvamman aiheuttaminen, ruumiinvamman aiheuttama tahallinen rikos, raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, yhdyntä alaikäisen kanssa tai alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö. Myös murhan, törkeän murhan tai uhrin kuolemaan johtaneiden tahallisten rikosten vuoksi menehtyneen henkilön puolisolla, lapsilla ja muilla huollettavilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun.
Kun uhri tekee rikosilmoituksen, ilmoituksen kirjaava poliisi selittää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Uhrille kerrotaan hänen oikeuksistaan ja palveluista, joita hän voi saada. Poliisin on laadittava kirjallinen pöytäkirja, jossa ilmoitetaan, mitä tietoja uhrille on annettu.
Tietoja annetaan seuraavista asioista:
Myöhemmin menettelyn aikana uhri voi saada tietoja tutkinnan etenemisestä ja mikäli syyttäjä päättää olla viemättä asiaa oikeuteen, jäljennöksen tätä koskevasta päätöksestä. Tietojen saamiseksi uhrin on esitettävä tästä pyyntö asiaa käsittelevälle poliisille tai syyttäjälle ja ilmoitettava Romaniassa oleva osoite, sähköpostiosoite tai sähköisen viestipalvelun osoite, johon häneen voidaan ottaa yhteyttä.
Jos syyttäjä päättää viedä asian oikeuteen, uhri kutsutaan kuultavaksi tuomioistuimeen.
Jos uhria kuullaan tuomioistuimessa, hänelle ilmoitetaan myös hänen tähän liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa, joita ovat seuraavat:
Kyllä. Uhrilla on oikeus käännös- ja tulkkauspalveluihin koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan.
Oikeusviranomainen voi määrätä, että lain mukaan suojelua tarvitsevia henkilöitä kuullaan psykologin tai muun uhrien neuvontaan erikoistuneen henkilön läsnä ollessa.
Uhreja, joilla on puhe- tai kuulovaurioita, kuullaan viittomakieltä osaavan henkilön läsnä ollessa. Tällaisessa tapauksessa viestinnän voi hoitaa myös kirjallisesti.
Uhreja arvioidaan yksilöllisesti, jotta he saavat asianmukaista tukea ja suojelua. Uhreja arvioivat uhrien tukipalvelut tai yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat. Tarvittaessa palveluissa tehdään yhteistyötä julkisten tai yksityisten terveydenhoitopalvelujen tarjoajien kanssa uhrin suostumuksella.
Sekä rikosten uhreille että heidän perheenjäsenilleen tarjottaviin tuki- ja suojelupalveluihin voi kuulua
Tuki- ja suojelupalveluja voidaan tarjota
Lähisuhdeväkivallan tai ihmiskaupan uhreja voidaan majoittaa ensikoteihin, joissa he ja heidän hoidossaan olevat alaikäiset saavat tietyn ajan perhetukea, suojelua rikoksentekijältä, lääkärin hoitoa ja hoivapalveluita, ruokaa, majoituksen, psykologista neuvontaa ja oikeudellista apua maksutta.
Jokaisessa sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastossa (DGASPC) on rikosuhripäivystys.
Myös yksityiset sosiaalialan palveluntarjoajat voivat antaa uhreille tukea.
Lähisuhdeväkivallan uhri voi ottaa yhteyttä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevään kansalliseen virastoon (Agenția Națională pentru Egalitate de Șanse între Bărbați și Femei) sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastoihin (DGASPC).
Alle 18-vuotias rikoksen uhri voi ottaa yhteyttä kansalliseen lastensuojelu- ja adoptioviranomaiseen (Autoritatea Națională pentru Protecția Drepturilor Copilului și Adopție – ANPDCA) sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluvirastoihin (DGASPC).
Ihmiskaupan uhri voi ottaa yhteyttä sisäministeriön (Ministerul Afacerilor Interne – MAI) alaisuudessa toimivaan ihmiskaupan torjunnan kansalliseen virastoon (Agenția Națională împotriva Traficului de Persoane – ANITP).
Romanian oikeusministeriö on vastuullinen avustava viranomainen menettelyssä, joka koskee taloudellista korvausta henkilöille, jotka ovat joutuneet tahallisten väkivaltarikosten uhreiksi muun jäsenvaltion kuin laillisen asuinvaltionsa alueella.
On myös olemassa useita kansalaisjärjestöjä, jotka antavat uhreille monenlaista tukea. Viranomainen, jonka puoleen uhri kääntyy, ohjaa tämän sopivaan kansalaisjärjestöön.
Kyllä, oikeusviranomaisten on ohjattava uhri tällaisten palvelujen piiriin.
Rikoksen uhreille annetaan tietoa, tukea ja suojelua siten, että varmistetaan heidän henkilötietojensa ja kaikkien muiden uhrin yksityiselämää ja uhrin kohtaamia vaikeuksia koskevien tietojen luottamuksellisuus. Tukipalveluita annetaan nimettömänä, eikä niistä tarvitse tehdä sopimusta tuensaajien kanssa.
Rikosten uhreja koskevia tietoja säilytetään yksi vuosi. Tietoja voidaan käyttää uhrin tuki- ja suojelutoimiin, tai niitä voidaan antaa oikeusviranomaisille näiden pyynnöstä. Säilytetyt tiedot poistetaan vuoden kuluttua.
Jos uhri saa uhrien tuki- ja suojelupalveluja, hänen henkilötietojaan säilytetään koko sen ajan, jona niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan, sekä kolme kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen.
Lähisuhdeväkivallan ja ihmiskaupan uhrien majoituskeskusten sijainnit ovat salaisia.
Jos oikeusviranomaiset katsovat, että uhrin yksityisyydensuoja tai ihmisarvo saattavat vaarantua uhrin antamien tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat sekä rikostutkinnan että tuomioistuinkäsittelyn aikana toteuttaa joko oma-aloitteisesti tai uhrin pyynnöstä tiettyjä toimenpiteitä uhrin suojelun varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa
Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten, valokuvien tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa uhrin henkilöllisyyden.
Tuomioistuin voi myös päättää käsitellä asiaa suljetuin ovin, jos julkinen käsittely saattaisi vaikuttaa uhrin ihmisarvoon tai yksityisyydensuojaan.
Rikostutkinnasta vastaaville elimille ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta rikoksen uhreille annettavan tiedon, tuen ja suojelun saamiseksi.
Uhrilla on sekä rikostutkinnan että tuomioistuinkäsittelyn aikana oikeus suojelutoimenpiteisiin, jos oikeusviranomaiset katsovat, että hän voi olla vaarassa.
On erittäin tärkeää tiedostaa, että jos oikeusviranomaiset katsovat uhrin olevan mahdollisesti vaarassa tämän antamien tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat toteuttaa joko uhrin pyynnöstä tai oma-aloitteisesti tiettyjä toimenpiteitä uhrin suojelun varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa
Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten, valokuvien tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa uhrin henkilöllisyyden.
Myös silloin, kun henkilö on todistajana rikosoikeudellisessa menettelyssä tai – vaikka hän ei olisi osallisena asiassa – antaa tietoja, jotka auttavat oikeusviranomaisia ratkaisemaan vakaviin rikoksiin liittyviä tapauksia tai estämään huomattavien vahinkojen syntymistä, hän voi pyytää tutkinnasta vastaavalta poliisilta tai syyttäjältä pääsyä todistajansuojeluohjelmaan. Tämä ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, muun muassa seuraavat:
Erityiseen todistajansuojeluohjelmaan päästessään uhrilla on oikeus saada lisäapua muun muassa seuraavissa asioissa:
Tarvittaessa myös lähiomaiset (kuten lapset ja vanhemmat) voidaan ottaa mukaan todistajansuojeluohjelmaan.
Jos henkilö ei ole päässyt erityiseen todistajansuojeluohjelmaan rikostutkinnan aikana, siihen pääsyä voi hakea tuomioistuimelta.
Lisäsuojelua on saatavana rikoksen lajin mukaan.
Jos uhri katsoo olevansa vaarassa, hänen on ilmoitettava siitä poliisille, syyttäjälle tai tuomarille ja annettava asiasta mahdollisimman paljon tietoja.
Edellä mainitut toimenpiteet ovat toteutettavissa sekä rikostutkinta- että oikeudenkäyntivaiheessa.
Suojelua saa Romanian poliisilta.
Toissijaisen uhriksi joutumisen välttämiseksi uhri arvioidaan mahdollisimman pian tunnistamisen jälkeen, jotta lausuntojen ja lääkärin, psykologin ja sosiaalituen arviointien määrä voidaan pitää mahdollisimman pienenä.
Uhrien tuesta vastaavat viranomaiset tai tukipalvelujen tarjoajat antavat uhrille neuvontaa pelottelun ja kostotoimenpiteiden riskeistä. Uhri voidaan majoittaa väliaikaisesti majoituskeskukseen pelottelun ja kostotoimenpiteiden riskin välttämiseksi.
Jos uhri on rikosoikeudenkäynnin päätyttyä yhä vaarassa, oikeusviranomaiset harkitsevat uhrin asettamista todistajansuojeluohjelmaan, ellei tämä jo ole sen piirissä.
Jos uhri on ollut ihmiskaupan, lähisuhdeväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin tai tiettyjen muiden rikoslajien uhri, hänet katsotaan haavoittuvassa asemassa olevaksi uhriksi ja hän saa vaarassa tai haavoittuvassa asemassa oleville todistajille lain nojalla annettavaa suojelua.
Kyllä, tilanne voidaan arvioida. Jos kyse on esimerkiksi tiettyjen rikoslajien (kuten lähisuhdeväkivallan, raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan) uhrista, uhria kuulee vain samaa sukupuolta oleva henkilö, jos uhri niin pyytää.
Uhria kuulustellaan toisen kerran vain, jos se on rikosoikeudellisen menettelyn kannalta ehdottoman välttämätöntä, jotta vältetään lisävahingon aiheuttaminen uhrille.
Jotta vältetään toissijainen uhriksi joutuminen, joka johtuu oikeusviranomaisten toistuvista kuulusteluista, rikosoikeudellista menettelyä sääntelevässä lainsäädännössä edellytetään myös, että rikosilmoituksen tehnyttä, vahinkoa kärsinyttä osapuolta on kuultava välittömästi tai, jos tämä ei ole mahdollista, mahdollisimman pian rikosilmoituksen tekemisen jälkeen.
Rikosten uhreille varataan tuomioistuimessa erilliset odotushuoneet.
Jos uhri on haavoittuvassa asemassa, hän voi hyötyä edellä olevissa todistajansuojelua koskevissa vastauksissa esitetyistä suojelutoimenpiteistä.
Jos uhri on alaikäinen ja joutunut hyväksikäytön, väkivallan, pahoinpitelyn, laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun uhriksi, rikoksesta voi ilmoittaa poliisille kuka tahansa, myös uhri itse.
Alaikäisiä pidetään lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa olevina uhreina. Viranomaisten on kerrottava heille suojelutoimenpiteistä, joita he voivat saada.
Sosiaalityö- ja lastensuojeluviraston erikoisosastot, jotka ovat vastuussa hyväksikäyttöä, laiminlyöntiä, ihmiskauppaa, muuttoliikettä ja palauttamista koskevien tapausten hoitamisesta, arvioivat alaikäiset väkivallan uhrit ja antavat tukea ja suojelua lain nojalla.
Alaikäiset voivat saada apua kansalliselta lastensuojelu- ja adoptioviranomaiselta.
Hyväksikäytetty, laiminlyöty tai mitä tahansa väkivallan muotoa kokenut lapsi voidaan sijoittaa hätätoimenpiteenä väliaikaisesti toiseen perheeseen, sijaisvanhemmalle tai erityiseen keskukseen.
Jos alle 14-vuotias kutsutaan rikostutkinnasta vastaavien elinten kuulusteltavaksi, vanhempien tai holhoojien on oltava läsnä. Jos myös vanhemmat tai holhoojat ovat osallisia rikosoikeudellisessa menettelyssä tai jos uhrin lausuntoon vaikuttaminen saattaa olla heidän etujensa mukaista, uhria kuullaan jonkun sukulaisen tai poliisin, syyttäjän tai tuomarin nimittämän muun henkilön läsnä ollessa.
Lisäksi oikeusviranomaiset voivat päättää, että uhrin apuna kuulusteluissa on psykologi. Tähän voi pyytää oikeusviranomaisten apua.
Kuulustelu on nauhoitettava. Jos se ei ole mahdollista, se on ilmoitettava perusteluineen uhrin lausunnossa.
Uhrilla on oikeus siihen, että häntä kuulustelee sama henkilö tähän erityisesti suunnitelluissa tai mukautetuissa tiloissa, jos se on mahdollista.
Tiettyjä rikoslajeja tutkittaessa kuulustelijana voi toimia uhrin kanssa samaa sukupuolta oleva henkilö. Kuulusteluissa voi myös olla läsnä uhrin valitsema henkilö.
Uhrilla on oikeus asianajajaan oikeudenkäynnin aikana. Jos uhrilla ei ole asianajajaa, tuomioistuin auttaa löytämään asianajajan. Jos uhrin perhe ei pysty maksamaan asianajopalkkiota, uhrilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun.
Ihmiskaupparikoksia koskevissa tapauksissa alle 14-vuotiaita lapsia kuullaan ainakin yhden vanhemman tai muun laillisen edustajan läsnä ollessa. Kuulemiseen on kutsuttava myös psykologi sekä sosiaalityö- ja lastensuojeluviraston edustaja.
Tässä tapauksessa perheenjäsen on rikoksen uhri, ja hänellä on oikeus kaikkiin edellä mainittuihin tuki- ja suojelupalveluihin. Niitä ovat muun muassa tieto, psykologinen ja oikeudellinen neuvonta sekä ohjaaminen terveydenhuoltopalveluihin ja palveluihin, jotka koskevat sopeutumista entiseen tai uuteen sosiaaliseen ympäristöön.
Rikoslain 188 ja 189 §:ssä tarkoitetun murhan ja törkeän murhan sekä kuolemaan johtaneen tahallisen rikoksen uhrina kuolleen henkilön puolisolla, lapsilla ja huollettavilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja valtion maksamaan taloudelliseen korvaukseen.
Maksutonta oikeusapua voivat saada myös muiden rikoslajien uhrit, jos uhrin kuukausitulot perheenjäsentä kohden eivät ylitä vähimmäisbruttopalkkaa, jonka hallitus on määrittänyt sille vuodelle, jona maksutonta oikeusapua koskeva hakemus tehdään.
Ks. edellä.
Sovittelu on mahdollinen rikoslaissa lieviksi katsotuissa rikoksissa. Menettelyä voidaan käyttää vain, jos sekä uhri että rikoksen tekijä suostuvat osallistumaan siihen. Sovittelumenettelyn aikana uhri kutsutaan useisiin tapaamisiin rikoksentekijän kanssa, jotta voidaan selvittää, onko sovinto mahdollinen. Tapaamisissa on mukana henkilö, jota kutsutaan sovittelijaksi. Jos menettely päättyy sovintoon, uhri peruuttaa kanteensa rikoksentekijää vastaan ja asian käsittely lopetetaan. Jos menettely ei onnistu, rikosoikeudellinen menettely jatkuu ikään kuin sovittelua ei olisi aloitettukaan.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit ilmoittaa siitä poliisille (tai syyttäjälle) suullisesti tai kirjallisesti. Voit myös pyytää jotakuta toista ilmoittamaan rikoksesta puolestasi, mutta tällöin sinun on annettava kyseiselle henkilölle kirjallinen valtuutus. Kirjallinen ja allekirjoitettu valtuutus liitetään asiaa koskeviin asiakirjoihin.
Ilmoituksen voi tehdä puolestasi myös puoliso tai aikuinen lapsi. Alaikäisen henkilön puolesta ilmoituksen voi tehdä lakimääräinen edustaja tai se voidaan tehdä tämän suostumuksella.
Suullisen rikosilmoituksen tekemistä varten on mentävä poliisiasemalle. Rikosilmoituksen vastaan ottava poliisi kirjaa ilmoituksen ja pyytää allekirjoittamaan sen. Myös kirjalliset rikosilmoitukset on allekirjoitettava.
Rikosilmoituksessa on ilmoitettava nimi, ammatti ja kotiosoite sekä annettava yksityiskohtainen kuvaus tapahtumista. Jos tunnet rikoksentekijän, sinun on annettava kaikki hallussasi olevat tiedot hänestä sekä tapaukseen liittyvä mahdollinen todistusaineisto. Rikostutkinnan aikana voi myös antaa asiaa koskevia lisätietoja.
Jos et osaa romaniaa, voit tehdä rikosilmoituksen jollain osaamallasi kielellä, ja oikeusviranomainen käännättää sen. Tällöin voit pyytää, että mahdollisesti saamasi haaste laaditaan jollain osaamallasi kielellä.
Jos olet perheväkivallan uhri, voit pyytää poliisia antamaan väliaikaisen suojelumääräyksen tai tuomioistuinta antamaan suojelumääräyksen. Tätä varten on täytettävä vakiohakemus, joka toimitetaan kotipaikkasi alueellisesta tuomioistuimesta (judecătorie). Hakemuksen voi esittää henkilökohtaisesti tai suostumuksellasi perheväkivaltatapauksia hoitava sosiaaliapuviranomaista edustava henkilö, syyttäjä tai poliisi.
Rikosilmoituksesi perusteella poliisi siirtää asian syyttäjälle, joka antaa sille asianumeron.
Tehtyäsi rikosilmoituksen voit tarkistaa asian etenemisen tekemällä tätä koskevan kirjallisen pyynnön, joka sisältää Romaniassa olevan osoitteen tai sähköpostiosoitteen tai sähköisen viestipalvelun osoitteen, johon viranomaiset voivat lähettää tiedot.
Jos syyttäjä päättää viedä asian tuomioistuimeen, sinulla on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon tuomioistuimen tiloissa tuomioistuinkäsittelyn aikana Lisäksi sinut kutsutaan saapumaan oikeuteen.
Jos olet asianomistaja, sinulla on oikeus saada oikeudellista apua tai edustaja.
a) Sinulla on oikeus saada koko rikosasian käsittelyn ajan apua valitsemaltasi oikeudelliselta avustajalta, jonka palkkion sinä maksat. Jos rikoksentekijä tuomitaan, voit periä oikeudellisesta avustajasta sinulle aiheutuneet kulut rikoksentekijältä.
b) Voit käyttää halutessasi edustajaa koko rikosasian käsittelyn ajan, paitsi jos läsnäolosi on pakollista tai syyttäjä, tuomari tai tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi (esimerkiksi kuulemista varten).
c) Tietyissä tapauksissa oikeusapua voidaan rikosoikeudenkäynneissä antaa maksutta:
Tällöin oikeusapu on ilmaista ainoastaan, jos olet ilmoittanut poliisille tai syyttäjälle rikoksesta 60 päivän aikana sen tekemisestä tai tapauksen mukaan ajankohdasta, jona olet saanut tietää siitä. Jos ilmoittaminen ei ole ollut mahdollista, 60 päivän määräaika alkaa kulua päivästä, jolloin se on tullut mahdolliseksi.
Jos haluat saada maksutonta oikeusapua, sinun on jätettävä sitä koskeva hakemus syyttäjälle tai tuomioistuimelle, joka hoitaa tarvittavat järjestelyt. Maksutonta oikeusapua saa oikeudenkäynnin päättymiseen asti.
Voit vaatia oikeudenkäyntikulujesi korvaamista. Tuomioistuin päättää, mikä osa kuluistasi on korvattava ja kuka ne maksaa.
Jos osallistut menettelyyn asianomistajana tai siviilikannetta ajavana asianosaisena (jos siviilikanteesi otetaan käsiteltäväksi) ja vastaaja tuomitaan syylliseksi, hänet määrätään korvaamaan oikeudenkäyntikulusi (vaikka hänelle ei tietyistä syistä määrättäisi rangaistusta).
Jos syyttäjä päättää lopettaa asian käsittelyn ilman oikeudenkäyntiä, voit hakea muutosta 20 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon päätöksestä. Muutoksenhaku on tehtävä ylemmän oikeusasteen syyttäjälle.
Jos muutoksenhaku hylätään, uuden muutoksenhaun voi tehdä muutosta esitutkinnasta vastaavalta tuomarilta toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
Voit osallistua rikosoikeudenkäyntiin
Jos olet kärsinyt vahinkoa rikoksen vuoksi, voit osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana ja sinulla on joukko jäljempänä tarkemmin esitettäviä menettelyllisiä oikeuksia.
Jos et halua osallistua rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana, sinun on ilmoitettava tästä asiaa käsittelevälle oikeuselimelle, joka voi silti kutsua sinut kuultavaksi todistajana, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi. Jos sinut kutsutaan todistajaksi, sinun on saavuttava oikeuteen ja kerrottava kaikki, mitä tapauksesta tiedät.
Jos haluat vaatia korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista, sinun on nostettava siviilikanne, jolloin sinusta tulee rikosoikeudenkäynnissä siviilikannetta ajava asianosainen.
Tuomioistuinkäsittelyt ovat yleensä julkisia, ja voit olla niissä läsnä siitä riippumatta, missä asemassa osallistut oikeudenkäyntiin. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää suorittaa käsittelyn suljetuin ovin, jos tähän päätökseen on riittävät perusteet. Siinä tapauksessa voit osallistua käsittelyyn vain, jos olet asianomistaja tai siviilikannetta ajava asianomainen.
Läsnäolosi oikeussalissa on pakollista vain, jos sinut on kutsuttu kuultavaksi (esimerkiksi todistajana).
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla voi olla oikeusjärjestelmässä jokin seuraavista rooleista:
Jos olet kärsinyt vahinkoa rikoksen vuoksi, voit osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana ja sinulla on joukko jäljempänä tarkemmin esitettäviä menettelyllisiä oikeuksia.
Jos haluat vaatia korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista, voit nostaa siviilikanteen, jolloin sinusta tulee rikosoikeudenkäynnissä siviilikannetta ajava asianosainen.
Jos et halua osallistua rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana, sinun on ilmoitettava tästä asiaa käsittelevälle oikeuselimelle, joka voi silti kutsua sinut kuultavaksi todistajana, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi. Tässä tapauksessa sinut kutsutaan kuultavaksi ja sinua pyydetään antamaan tarkkoja tietoja tapahtuneesta. Kuultavaksi saapuminen on pakollista, jos sinut on kutsuttu oikeuteen tätä varten.
Jos osallistut rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana / siviilikannetta ajavana asianosaisena, sinulla on useita menettelyllisiä oikeuksia:
Esitutkinnan aikana
Oikeudenkäynnin aikana
On erittäin tärkeää tietää, että jos oikeuselimet katsovat, että saatat olla vaarassa tai yksityisyydensuojasi tai ihmisarvosi saattavat vaarantua antamiesi tietojen vuoksi tai muista syistä, ne voivat toteuttaa joko pyynnöstäsi tai oma-aloitteisesti tiettyjä toimenpiteitä suojelusi varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:
Tuomari voi päättää pitää käsittelyn suljetuin ovin, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi, jotta sinua voidaan suojella tuomioistuinkäsittelyn ajan. Voit myös itse pyytää tuomaria julistamaan käsittelyn suljetuksi.
Lisäksi tuomioistuin voi tuomioistuinkäsittelyn aikana kieltää sellaisten tekstien, piirrosten tai kuvien julkaisemisen, jotka saattavat paljastaa henkilöllisyyden.
Todistajalla on oikeus myös muihin erityisiin todistajansuojelutoimenpiteisiin. Jos katsot olevasi vaarassa, sinun on ilmoitettava tästä poliisille, syyttäjälle tai tuomarille ja annettava mahdollisimman paljon asiaa koskevia tietoja.
Kyllä. Jos olet päättänyt osallistua oikeudenkäyntiin, sekä syyttäjä/poliisi että tuomari voivat kuulla sinua asianomistajana / siviilikannetta ajavana asianosaisena.
Syyttäjä tai poliisi kutsuu sinut kuulusteltavaksi poliisin/syyttäjän toimitiloihin, ja oikeudenkäynnin aikana sinut kutsutaan kuultavaksi tuomioistuinkäsittelyssä.
Esitutkinnan aikana voit saada tietoja asian etenemisestä ja jäljennöksen syyttäjän päätöksestä, joka koskee asian viemistä oikeuteen. Tätä varten sinun esitettävä pyyntö asiaa käsittelevälle poliisille tai syyttäjälle ja ilmoitettava Romaniassa oleva osoite, sähköpostiosoite tai sähköisen viestipalvelun osoite, johon tiedot voidaan lähettää.
Oikeudenkäynnin aikana sinut kutsutaan ensimmäiseen käsittelyyn ja sinulle ilmoitetaan, että voit osallistua menettelyyn siviilikannetta ajavana asianosaisena. Seuraaviin käsittelyihin ei lähetetä kutsuja. Osallistumalla tuomioistuinkäsittelyihin tai tutustumalla asiakirjoihin saa tietoa asian etenemisestä ja seuraavien käsittelyjen ajankohdista. Saat kuitenkin kutsun aina, kun sinua on kuultava.
Kun tuomio on annettu, siitä toimitetaan jäljennös.
Jos et osaa romaniaa, tuomiopöytäkirja (selonteko tuomioistuimen tuomiosta ilman laajoja perusteluja) toimitetaan kielellä, jota ymmärrät. Perustelut toimitetaan romaniaksi, ja saatavilla olevia tulkkauspalveluja voi käyttää niiden kääntämiseen.
Kyllä, sinulla tai asianajajallasi on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon. Tätä varten on mentävä syyttäjänviraston tai tuomioistuimen kirjaamoon, jossa asiakirjoja säilytetään, ja tehtävä tätä koskeva hakemus.
Asiakirjoin tutustumista varten on kuitenkin olemassa erityisiä sääntöjä, jotka kirjaamo ilmoittaa sinulle.
Sinulla on oikeus saada tietoja todistajansuojeluohjelmaan hyväksymistä koskevista edellytyksistä ja menettelystä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Tuomioistuin antaa oikeudenkäynnin lopuksi päätöksen (tuomion), jonka tuloksena voi olla vastaajan tuomitseminen tai vapauttaminen, tuomion täytäntöönpanosta luopuminen, täytäntöönpanon lykkääminen tai rikosoikeudenkäynnin lopettaminen. Tuomio julistetaan julkisessa istunnossa. Jos osallistut oikeudenkäyntiin uhrina ja/tai siviilikanteen nostaneena asianomaisena, tuomioistuimen päätöksestä lähetetään jäljennös postitse.
Jos et ole tyytyväinen tuomioistuimen päätökseen, voit hakea siihen muutosta. Muutoksenhaun voi tehdä ainoastaan, jos on osallistunut oikeudenkäyntiin uhrina tai siviilikanteen nostaneena asianosaisena.
Myös todistaja voi hakea muutosta oikeuskuluihin ja korvauksiin, joihin hänellä on oikeus.
Jos olet uhri tai siviilikanteen asianosainen, muutoksenhaku on tehtävä 10 päivän kuluessa päätöstä koskevien pöytäkirjojen jäljennöksen toimittamisesta.
Jos olet todistaja, muutoksenhaun voi tehdä heti kun päätös oikeuskuluista ja korvauksista on annettu, ja se on tehtävä viimeistään 10 päivän kuluttua siitä kun asia on ratkaistu tuomiolla tai tapauksen mukaan siitä kun oikeuskuluista tai korvauksista annettu tuomio on toimitettu tiedoksi.
Muutoksenhaku on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava. Se toimitetaan samaan tuomioistuimeen, jonka antamaan päätökseen muutosta haetaan.
Otettuaan muutoksenhaun vastaan tuomioistuin lähettää sen ylempään oikeusasteeseen, joka on toimivaltainen ratkaisemaan sen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös sisältää tiedot muutoksenhausta ja siihen liittyvistä määräajoista.
Rikosoikeudelliset päätökset pannaan täytäntöön sen jälkeen kun kaikista muutoksenhauista on tehty lopullinen päätös. Kun tuomio pannaan täytäntöön, uhrin osuus oikeuskäsittelyssä päättyy. Jos uhri on todistajansuojeluohjelmassa, ohjelmaan voi osallistua siihen asti kunnes tuomioistuin päättää, että vaara on ohi.
Joitakin tukitoimia sovelletaan oikeudenkäynnin tai muun vahvistetun jakson ajan ja toisia uhrin erityistarpeiden mukaan.
Rikoksen uhri saa maksutonta oikeusapua koko oikeudenkäynnin ajan.
Jos kyseessä on ihmiskaupan uhri, hänellä on oikeus enintään 90 päivän mittaiseen toipumis- ja harkinta-aikaan, jonka aikana hän saa psykologista neuvontaa, lääketieteellistä hoitoa ja sosiaalista apua, lääkehoitoa ja ruokaa sekä pyynnöstä majoituksen turvakeskuksessa tai -kodissa. Hänelle tiedotetaan sovellettavista oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä.
Jos on vakavaa syytä katsoa ulkomaalaisen jääneen ihmiskaupan uhriksi, myös hänellä on oikeus enintään 90 päivän mittaiseen toipumis- ja harkinta-aikaan, jonka aikana hänellä on lainkäyttöelimen pyynnöstä lupa jäädä Romanian alueelle ja asua erityisessä tähän tarkoitetussa majoituksessa. Hänelle voidaan myös antaa toipumisajan kuluessa tai jälkeen oikeus oleskella väliaikaisesti Romanian alueella.
Perheväkivallan uhrille voidaan antaa suojelumääräys enintään kuuden kuukauden ajaksi.
Jos kyseessä on todistajien suojeluohjelmaan kuuluva todistaja, suojelutoimi voi jatkua oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen, mutta tukiohjelmaa tarkastellaan uudelleen uusien olosuhteiden mukaan. Tuomioistuin päättää tällaisen tuen kestosta.
Jos rikoksentekijä tuomitaan, uhrilla on oikeus saada seuraavat tiedot: annetun rangaistuksen tyyppi ja kesto (tuomio julistetaan julkisessa istunnossa ja annetaan tiedoksi uhrille myöhemmin) sekä tieto siitä, jos rikoksentekijä pakenee rangaistuslaitoksesta tai vapautetaan mistä tahansa syystä, mikäli uhri on pyytänyt näitä tietoja.
Kyllä, mikäli uhri on pyytänyt näitä tietoja oikeusviranomaisilta. Katso edellä oleva vastaus.
Uhrin rooli rikosoikeudenkäynnissä päättyy, kun tuomioistuimen päätöksestä tulee lopullinen (vastaajan tuomitseminen tai vapauttaminen, tuomion täytäntöönpanosta luopuminen, täytäntöönpanon lykkääminen tai rikosoikeudenkäynnin lopettaminen).
Uhri ei osallistu prosessiin, joka koskee rikoksentekijän vapauttamista tai ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Rikoksentekijältä voi hakea vahingonkorvausta siviilikanteella. Tämän voi tehdä ennen esitutkinnan alkamista. Oikeusviranomaisilla on velvollisuus tiedottaa tästä oikeudesta. Siviilikanne voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Siinä on mainittava haetun vahingonkorvauksen määrä, perustelut ja todisteet.
Pyyntö voidaan esittää syyttäjälle tai sille tuomioistuimelle, joka ratkaisee pääasian.
Tuomioistuin päättää samalla myös vahingonkorvauksen määrästä, joka rikoksentekijän on suoritettava.
Vaikka uhri ei olisi asianomistajana rikosprosessissa, hän voi nostaa siviilituomioistuimessa erillisen kanteen vahingonkorvauksen saamiseksi.
Koska asiasta on annettu tuomio, jossa rikoksentekijä velvoitetaan maksamaan vahingonkorvaus, tämän olisi suoritettava maksu ilman eri toimenpiteitä. Jos näin ei tapahdu, uhri voi hakea pakkotäytäntöönpanoa.
Tätä varten on toimitettava ulosottomiehelle tuomio, jossa vahingonkorvaus määrätään. Ulosottomies hoitaa täytäntöönpanon ja ilmoittaa uhrille tältä edellytetyistä toimenpiteistä.
Valtio voi maksaa tietyissä olosuhteissa vahingonkorvausta.
Jos rikoksentekijä on maksukyvytön tai hänen olinpaikkaansa ei tiedetä, valtio voi maksaa vahingonkorvauksen sen jälkeen kun uhri on laatinut taloudellista korvausta koskevan hakemuksen. Hakemus on jätettävä vuoden aikana. Tämän määräajan alkamispäivä voi vaihdella sen mukaan, minkä ratkaisun oikeusviranomaiset tekevät.
Jos rikoksentekijä ei ole tiedossa, taloudellista korvausta koskeva hakemus voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa rikoksentekoajasta, mikäli uhri ei ole saanut aiheutuneesta vahingosta täyttä korvausta vakuutusyhtiöltä.
Taloudellisesta korvauksesta voi hakea etumaksua. Ensin on tehtävä edellä mainittu taloudellista korvausta koskeva hakemus. Etumaksua voi hakea samaan aikaan taloudellisen korvauksen kanssa tai viimeistään 30 päivää sen jälkeen. Etumaksun suorittamisen edellytys on, että uhrin taloudellinen tilanne on heikko.
Jos vahingonkorvaushakemus hylätään, uhrin on maksettava etumaksu takaisin. Taloudellista korvausta koskeva hakemus jätetään uhrin kotipaikan alioikeuteen (tribunal).
Kyllä. Katso edellä oleva vastaus.
Jos rikostuomioistuin jättää siviilikanteen ratkaisematta, uhri voi nostaa siviilituomioistuimessa erillisen kanteen vahingonkorvauksen saamiseksi.
Jos rikostuomioistuin katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai ettei rikoksentekijä ole se henkilö, jota vastaan valitus on tehty, uhri ei voi hakea vahingonkorvausta rikostuomioistuimessa eikä erillisessä oikeudenkäynnissä siviilituomioistuimessa, sillä rikostuomioistuimen päätöksellä on lainvoima myös siviilituomioistuimessa.
Jos uhri ei ole siviilikannetta nostava asianosainen, hän voi vedota siviilituomioistuimeen erillisellä kanteella rikosoikeudenkäynnin aikana tai sen jälkeen yleisiä vanhentumisaikoja noudattaen.
Kyllä, tietyin edellytyksin. Taloudellisesta korvauksesta voi hakea etumaksua. Ks. vastaus etumaksua koskevaan kysymykseen.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Uhri voi ottaa yhteyttä siihen sosiaaliapu- ja lastensuojeluvirastoon (Direcţia Generală de Asistență Socială și Protecția Copilului, DGASPC), jonka alueella hänellä on koti- tai asuinpaikka. Hän voi kääntyä myös yksityisen tai julkisen sosiaalipalvelujen tarjoajan puoleen, jolloin tästä on ilmoitettava sosiaaliapu- ja lastensuojeluvirastolle kirjallisesti.
Yhteyttä voi ottaa moniin tahoihin sen mukaan, millaisesta asiasta on kysymys.
Virasto tarjoaa erityyppisiä palveluja:
Yhteystiedot:
Osoite: Intrarea Camil Petrescu nr.5, Sector 1, Bukarest
Puhelin: (+40-21) 313 00 59
Sähköposti: secretariat@anes.gov.ro
Verkkosivut:
https://anes.gov.ro/informatii-utile-pentru-victime/
Verkoston 15 aluekeskusta toimivat muutoksenhakutuomioistuinten yhteydessä.
Virasto tarjoaa erityyppisiä palveluja:
Yhteystiedot:
Osoite: Str. Ion Câmpineanu nr.20, etaj 5, Sector 1, Bukarest
Puhelin: (+40-21) 311 89 82 / (+40-21) 313 31 00
Faksi (+40-21) 319 01 83
Sähköposti: qnitp@mai.gov.ro
Verkkosivut: https://anitp.mai.gov.ro/english/
Työvoimatoimisto tarjoaa alueellisten toimistojensa kautta työnvälitys- ja ammattikoulutuspalveluja rekisterissään oleville työnhakijoille, esimerkiksi rikosten ja etenkin ihmiskaupan uhreille.
Yhteystiedot:
Str. Avalanșei, nr. 20-22, sector 4, Bukarest 040305
Puhelin: (+4-21) 303 98 31,
faksi: (+4-21) 303 98 38
Sähköposti: anofm@anofm.ro
verkkosivut: https://www.anofm.ro
Poliisilla on rajoilla sijaitsevissa maakunnissa alueellisia toimistoja, jotka voivat antaa uhrille ihmiskaupan torjunnan kansallisen viraston pyynnöstä tukea sen varmistamiseksi, että uhrit voivat osallistua tiettyihin rikosoikeudenkäynnin vaiheisiin.
Poliisielimet voivat antaa uhrille tietoja tämän oikeuksista.
Lisäksi poliisin erikoisryhmät voivat tarjota fyysistä suojelua oikeudenkäynnin aikana.
ANPDCA vastaa lastensuojeluun ja adoptioon liittyvän sääntelyn täytäntöönpanon ja noudattamisen seurannasta ja valvonnasta. Se myös koordinoi julkisten ja yksityisten oikeushenkilöiden toimintaa alalla.
Lastensuojelujärjestelmä on hajautettu. Sosiaaliapu- ja lastensuojeluvirastot (Direcțiile Generale de Asistență Socială și Protecția Copilului, DGASPC) kuuluvat maakuntahallintojen alaisuuteen ja Bukarestissa kaupungin paikallishallintoon.
DGASPC tarjoaa seuraavia palveluja: lapsiin kohdistuvien väkivaltatapausten arviointi ja erityiseen suunnitelmaan perustuvien palvelujen tarjoaminen/helpottaminen, vammaisten lasten ja muiden vammaisten henkilöiden tilanteen monitahoinen arviointi, sosiaalikysymyksiin erikoistuneet ambulanssit, puhelinapu, sosiaalipalvelut lähisuhdeväkivallan ja ihmiskaupan estämiseksi sekä erikoistuneet sosiaalipalvelut eri laitoksissa.
Yhteystiedot: http://www.copii.ro
Ihmiskauppa:
Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja torjunta:
Lastensuojelu:
Salvați copiii (Pelastakaa lapset)
Osoite: Intr. Ștefan Furtună nr. 3, sector 1, 010899, Bukarest
Puhelin: (+40-21) 316 61 76
Alternative Sociale
Șoseaua Nicolina Nr. 24, Bl. 949, parter, Iași, 700722
Puhelin: (+40-332) 407 178
https://www.alternativesociale.ro/
Vahinkoa kärsineet rikoksen uhrit voivat myös ottaa yhteyttä poliisiin yleisen hätänumeron (112) kautta.
Lähisuhdeväkivallan uhreille on maksuton ja anonyymi puhelinpalvelu ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä numerossa 0800 500 333
Ihmiskaupan torjunnan kansallinen virasto: 0800 800 678 maksutta Romaniassa ja (+40-21) 313 31 00 ulkomailta. Toiminnassa maanantaista perjantaihin klo 8–16.
Lasten auttava puhelin: 116111. Maksuton puhelinpalvelu. Toiminnassa maanantaista sunnuntaihin klo 8–24.
Romanian lain mukaan rikosten uhrit voivat saada maksutonta suojelua ja apua.
Ks. vastaukset edellä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.