Victims' rights - by country

Malta

Sisällön tuottaja:
Malta

You will be considered a victim of crime if you have suffered damage, e.g. you have been injured or your property has been damaged or stolen, etc., as a result of an incident, which constitutes a crime according to national law. As a victim of crime, the law grants you certain individual rights before, during and after court proceedings (trial).

Criminal proceedings in Malta start with investigation of the crime. Depending on the crime, the investigation is carried out by the police or by an investigating magistrate.

Less serious crimes (crimes punished by a fine or imprisonment of less than six months) are investigated by a police officer. If there is sufficient evidence against the offender the police officer brings the case to the Court of Magistrates for trial and acts as a prosecutor before the court. During the trial a judge examines the evidence and convicts or acquits the alleged offender. If the offender is convicted the same judge specifies the penalty to be imposed.

All other crimes are investigated by investigating magistrates. If there is sufficient evidence against the offender the investigating magistrate brings the case before the Court of Magistrates. The Court of Magistrates examines the evidence and if there is sufficient evidence it sends the case to the Attorney General. The Attorney General then brings the case to the Criminal Court for trial. During the trial a public prosecutor prosecutes the offender before a judge and a jury. The jury decides whether the offender is guilty or not. If the offender is found guilty the judge specifies the penalty to be imposed.

Click on the links below to find the information that you need

1 - My rights as a victim of crime

2 - Reporting a crime and my rights during the investigation or trial

3 - My rights after trial

4 - Compensation

5 - My rights to support and assistance

Last update: 22/05/2019

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.

1 – UHRIN OIKEUDET RIKOSTUTKINNAN AIKANA

Miten ja minne rikoksesta ilmoitetaan?

Miten voin seurata, mitä viranomaiset tekevät rikosilmoituksen saatuaan?

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Mitä tietoja voin saada poliisilta tai uhria tukevilta organisaatioilta rikostutkinnan aikana?

Voinko saada oikeusapua?

Miten saan suojelua, jos olen vaarassa?

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka asian käsittely jatkuu rikostutkinnan päätyttyä?

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoa

Miten ja minne rikoksesta ilmoitetaan?

Rikoksen uhriksi joutunut henkilö voi itse tehdä rikosilmoituksen poliisille. Uhrin puolesta rikosilmoituksen voi tehdä uhrin puoliso, vanhempi, veli, sisar tai huoltaja. Rikoksesta voi ilmoittaa poliisille myös rikoksen tietoonsa saanut henkilö, joka ei ole rikoksen uhri.

Suullisen rikosilmoituksen voi tehdä menemällä lähimmälle poliisiasemalle ja kirjallisen rikosilmoituksen voi viedä tai lähettää kirjeitse poliisiasemalle. Kirjallisen rikosilmoituksen voi laatia itse tai asianajajan avulla. Ilmoitus voi olla muuten vapaamuotoinen, mutta sen on oltava maltan- tai englanninkielinen. Siihen on kirjattava ilmoituksen tekijän henkilötiedot. Rikosilmoituksen voi periaatteessa tehdä nimettömänä, mutta poliisi aloittaa tutkinnan nimettömän ilmoituksen perusteella vain, jos rikos on erittäin vakava.

Rikosilmoituksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa. Lainsäädännön mukaan syytettä ei kuitenkaan enää voida nostaa, jos rikoksen tekemisestä on kulunut tietty aika. Tämä vanhenemisaika on rikoksen luonteen mukaan vähintään kolme kuukautta lievimpien rikosten (kuten sanallisen kunnianloukkauksen) osalta ja enintään kaksikymmentä vuotta erityisen vakavien rikosten (kuten henkirikoksen) osalta. Määräajan jälkeen rikosilmoituksen voi edelleen tehdä, mutta poliisi ei tutki rikosta tai vaikka se tutkisi rikoksen, tuomioistuin antaisi rikoksentekijälle vapauttavan tuomion.

Eräiden vähäisten rikosten osalta poliisille tehdään erityinen valitus. Joissakin tapauksissa poliisin on saatava kyseinen valitus, ennen kuin se voi aloittaa tutkinnan. Valitukset tehdään yleensä, muttei välttämättä, kirjallisesti ja niiden laatimiseen voidaan käyttää asianajan apua. Valituksessa on oltava valituksen tekijän henkilötiedot (nimi, osoite, henkilötodistuksen numero), tiedot rikoksentekijästä, tapahtuman kuvaus ja luettelo niistä todistajista, joita ilmoituksen tekijä toivoo poliisin kuulevan, sekä näiden todistajien osoitteet. On myös suositeltavaa, muttei pakollista, sisällyttää valitukseen viittaus lainsäädäntöön, jota rikoksentekijä on valittajan mielestä rikkonut.

Miten voin seurata, mitä viranomaiset tekevät rikosilmoituksen saatuaan?

Rikosilmoituksen tekijälle annetaan rikosilmoituksen viitenumero. Asian edistymistä voi seurata viitenumeron avulla. Käytännössä edistymistä voi seurata myös ilmoittamalla rikosilmoituksen antopäivän. Rikostutkinnasta voi saada tietoja käymällä poliisiasemalla tai soittamalla sinne.

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Uhrilla ei tutkinnan aikana ole velvollisuutta käyttää asianajajan palveluja, mutta niiden käyttäminen on suositeltavaa menettelyjen monimutkaisuuden vuoksi. Jos uhri haluaa käyttää asianajajaa, hänen on myös itse maksettava asianajajan palveluista.

Poliisille voi halutessaan antaa kaikki asian kannalta olennaiset tiedot. Uhrin ei tarvitse todistaa rikosta eikä mitään sen osaa, mutta hän tai hänen asianajajansa voi esittää tutkinnan kannalta tärkeiksi katsomiaan todisteita asiaa hoitavalle poliisille.

Uhri kutsutaan todennäköisesti kuultavaksi todistajana.

Asiaa koskeva asiakirja-aineisto on tutkinnan aikana yleensä luottamuksellinen ja yksinomaan asiaa käsittelevien viranomaisten käytettävissä.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Todistajana toimiva uhri voi kieltäytyä vastaamasta tiettyihin kysymyksiin. On kuitenkin suositeltavaa, että hän vastaa kaikkiin kysymyksiin helpottaakseen tutkintaa. Näin toimimalla hän ei myöskään anna aihetta epäillä, että hän salaisi tietoja.

Todistajana toimivan uhrin ei kuitenkaan tarvitse vastata sellaisiin kysymyksiin eikä esittää sellaisia asiakirjoja tai muuta todistusaineistoa, joiden perusteella häntä vastaan voitaisiin nostaa syyte.

Jos todistajana toimiva uhri on vaarassa, hänellä on oikeus päästä todistajansuojeluohjelmaan, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä henkeä ja omaisuutta suojellaan ja josta maksetaan tietyin edellytyksin toimeentulotukea.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Jos rikoksen uhri on alaikäinen, hänen vanhempansa tai huoltajansa voi tehdä hänen puolestaan rikosilmoituksen poliisille.

Alaikäinen uhri voi myös saada psykologista neuvontaa, ohjausta ja muuta apua kansalliselta lasten ja tukea tarvitsevien perheiden sosiaalihuoltovirasto Linkki avautuu uuteen ikkunaanAppoggilta. Palvelut ovat maksuttomia eivätkä ole sidoksissa rikostutkintaan.

Jos alaikäinen uhri on riippuvainen rikoksesta epäillystä (jos epäilty on esimerkiksi uhrin vanhempi), hänet voidaan sijoittaa sosiaaliministeriön ylläpitämään laitokseen, jossa hän saa apua ja tukea ammattitaitoisilta psykologeilta ja sosiaalityöntekijöiltä.

Mitä tietoja voin saada poliisilta tai uhria tukevilta organisaatioilta rikostutkinnan aikana?

Asiaa käsittelevillä viranomaisilla ei ole velvollisuutta antaa uhrille tietoja. Jos uhrilla on asianajaja, hän voi saada tältä tietoja oikeuksistaan ja osallistumisestaan menettelyyn.

Voinko saada oikeusapua?

Uhri ei voi saada maksutonta oikeusapua rikostutkinnan aikana.

Miten saan suojelua, jos olen vaarassa?

Jos poliisi katsoo, että rikoksentekijä on vaarallinen ja voi saada aikaan vahinkoa, se pyytää tuomioistuinta määräämään hänet pidätettäväksi.

Uhri voi pyytää asiaa hoitavalta poliisilta pääsyä todistajansuojeluohjelmaan. Hänen on siinä tapauksessa ilmoitettava, että hän todistaa rikoksentekijää vastaan oikeuskäsittelyssä. Jos poliisi on vakuuttunut siitä, että uhrin todistajanlausunto tai hänellä olevat todisteet ovat käsiteltävän asian kannalta tärkeitä, hän pyytää ylintä syyttäjää (Attorney General) ottamaan uhrin todistajansuojeluohjelmaan. Ohjelmaan voidaan ottaa myös uhrin perheenjäseniä tai muita sukulaisia. Ohjelma koostuu yleensä toimenpiteistä, joilla varmistetaan uhrin henkilökohtainen turvallisuus ja/tai suojellaan hänen omaisuuttaan.

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Uhri voi saada lääketieteellistä apua, josta hän kuitenkin joutuu itse maksamaan, jollei hänellä ole voimassa olevaa sairausvakuutusta. Kaikkien EU-maiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset voivat käyttää Linkki avautuu uuteen ikkunaaneurooppalaista sairaanhoitokorttia. Uhri voi tarvitessaan saada myös psykologista tai muuta apua, mutta hänen on itse maksettava näistä palveluista.

Perheväkivallan uhri voi saada maksutta apua Linkki avautuu uuteen ikkunaanväkivaltatoimikunnalta (Commission on Domestic Violence) ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanAppogg-virastolta.

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Uhrin ja rikoksentekijän välillä ei ole mahdollista tehdä sovintoa tai aloittaa sovittelua. Syyttäjän ja rikoksesta epäilty voivat tosin sopia syytteestä (plea bargain), mutta uhri ei osallistu neuvotteluun. Jos neuvotteluissa päädytään syyttäjän ja epäillyn väliseen syytesopimukseen, tämä sopimus toimitetaan tuomioistuimen hyväksyttäväksi.

Kuinka asian käsittely jatkuu rikostutkinnan päätyttyä?

Esitutkinnan lopuksi päätetään, riittävätkö todisteet oikeudenkäynnin aloittamiseen. Rikoksen vakavuudesta riippuu, miten sen jälkeen toimitaan:

  • jos rikos on vähäinen, esitutkinnan suorittanut poliisi päättää, viedäänkö asia Court of Magistrates ‑tuomioistuimen käsiteltäväksi
  • jos rikos on vakava ja tutkintatuomari on suorittanut rikostutkinnan, asia käsitellään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa. Tuomioistuin tutkii oikeuskäsittelyssä todisteet ja jos se päättää, että asia olisi käsiteltävä oikeudenkäynnissä, se toimittaa asian ylimmälle syyttäjälle, joka puolestaan siirtää asian rikostuomioistuimeen (Criminal Court) oikeudenkäyntiä varten.

Poliisi lähettää uhrille ilmoituksen, jos asia viedään tuomioistuimeen oikeudenkäyntiä varten. Jos tuomioistuin päättää kuulla uhria todistajana, ilmoituksessa mainitaan myös kuulemisaika ja ‑paikka.

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Jos poliisi tutkii rikoksen ja päättää lopettaa asian käsittelyn ilman oikeudenkäyntiä, uhri voi hakea Court of Magistrates ‑tuomioistuimelta muutosta tähän päätökseen. Tuomioistuin pyytää tässä tapauksessa uhria vahvistamaan valaehtoisesti rikosilmoituksessa antamansa tiedot ja ilmoittamaan valmiutensa todistaa oikeudenkäynnissä. Uhria pyydetään lisäksi suorittamaan tuomioistuimen määrittelemä maksu takeena siitä, että hänen tavoitteenaan todella on rikoksentekijän asettaminen syytteeseen. Tämän jälkeen Court of Magistrates ‑tuomioistuin tutkii todisteet ja määrää poliisin jatkamaan syytteeseenpanoa, jos se katsoo todisteet riittäviksi.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Jos uhri on ulkomaalainen ja rikos on tehty Maltassa, hänellä on kaikki edellä kuvatut oikeudet. Jos hän ei puhu englantia tai maltaa, hän voi käyttää äidinkieltään rikosilmoitusta tehdessään. Poliisi hankkii tässä tapauksessa paikalle tulkin tai pyrkii muiden järjestelyjen avulla ymmärtämään rikosilmoituksen sisällön.

Ulkomaalainen uhri voi rikostutkinnan aikana käyttää apunaan tulkkia, mutta hänen on itse maksettava tulkin palkkio.

Lisätietoa:

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 – UHRIN OIKEUDET OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Voinko saada oikeusapua?

Miten saan suojelua, jos olen vaarassa?

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoa

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Rikoksen uhri voi osallistua oikeudenkäyntiin myös asianomistajana. Hänen on silloin esitettävä hakemus tuomioistuimelle. Tuomioistuin tutkii hakemuksen ja päättää, antaako se uhrille luvan toimia asianomistajana. Uhri voi asianomistajana olla läsnä kaikissa oikeuden istunnoissa, myös suljetuissa istunnoissa.

Uhrin oikeudet oikeudenkäynnin aikana vaihtelevat sen mukaan, missä tuomioistuimessa hänen asiansa käsitellään:

  • jos poliisi ajaa syytettä Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, uhrilla on lähes samat oikeudet kuin vastaajalla: uhri tai hänen asianajajansa voi esittää todisteita, ristikuulustella todistajia (antamalla poliisin esittää kysymykset) jne.
  • jos ylin syyttäjä (Attorney General), ylin apulaissyyttäjä (Deputy Attorney General) tai yleinen syyttäjä (public prosecutor) ajaa syytettä rikostuomioistuimessa (Criminal Court), uhri voi ainoastaan olla läsnä oikeuskäsittelyssä ja esittää näkemyksensä langettavasta tuomiosta, jos valamiehistö on katsonut vastaajan syylliseksi.

Asianajajan käyttäminen oikeudenkäynnin aikana on suositeltavaa, muttei pakollista. Uhrin on itse maksettava asianajajan palveluista. Uhrin on vastattava itse myös kaikista muista kuluista, jotka aiheutuvat oikeudenkäyntiin osallistumisesta (kuten matkakulut ja palkattomat vapaapäivät). Maltan lainsäädännön mukaan uhrille ei korvata näitä kuluja.

Uhrin asianajajalla on oikeus tutkia koko asiaa koskeva asiakirja-aineisto ja tehdä muistiinpanoja tai pyytää kopioita asiakirjoista. Jos asiaa kuitenkin käsitellään rikostuomioistuimessa kokoonpanossa, johon kuuluu valamiehistö, vain ylimmällä syyttäjällä, rikoksesta epäillyllä ja hänen asianajajallaan on oikeus tutusta asiakirja-aineistoon.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Oikeudenkäyntivaiheessa uhri todennäköisesti kutsutaan kuultavaksi todistajana. Siinä tapauksessa hän saa ilmoituksen kuulemisajasta ja ‑paikasta suoraan poliisilta tai postitse. Kuultavaksi meneminen ei ole pakollista, mutta suositeltavaa. Jos tuomioistuin nimittäin pitää uhrin todistajanlausuntoa tärkeänä, se ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen uhrin läsnäolon seuraavassa istunnossa.

Todistajana toimivan uhrin ei kuitenkaan tarvitse vastata sellaisiin kysymyksiin eikä esittää sellaisia asiakirjoja tai muuta todistusaineistoa, joiden perusteella häntä vastaan voitaisiin nostaa syyte.

Tietyissä tapauksissa

  • uhria voidaan kuulla siten, ettei hän joudu kohtaamaan epäiltyä
  • uhria voidaan kuulla hänen asuinpaikallaan, ja/tai
  • hänet voidaan ottaa mukaan todistajansuojeluohjelmaan.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Jos uhri on alle 16-vuotias ja häntä on kuultava oikeuskäsittelyssä, hän voi pyytää tulla kuulluksi videoneuvottelun välityksellä. Tässä tapauksessa hänen ei tarvitse mennä tuomioistuimeen eikä olla läsnä oikeussalissa.

Jos alaikäinen uhri on riippuvainen rikoksesta epäillystä (jos epäilty on esimerkiksi uhrin vanhempi), uhri sijoitetaan turvalliseen paikkaan, yleensä sosiaaliministeriön ylläpitämään laitokseen, jossa hän saa apua sosiaalityöntekijöiltä ja psykologeilta.

Alaikäinen uhri voi myös saada apua kansalliselta lasten ja tukea tarvitsevien perheiden sosiaalihuoltovirasto Linkki avautuu uuteen ikkunaanAppoggilta. Apu voi käsittää muun muassa psykologista neuvontaa, sosiaaliapua ja ohjausta. Nämä palvelut ovat maksuttomia eivätkä ole sidoksissa rikosoikeudelliseen menettelyyn.

Voinko saada oikeusapua?

Uhri ei voi saada maksutonta oikeusapua oikeudenkäynnin aikana.

Miten saan suojelua, jos olen vaarassa?

Jos rikoksesta epäiltyä ei ole pidätetty ja uhri pelkää häntä, hän tai hänen asianajajansa voi pyytää asiaa hoitavaa poliisia hakemaan tuomioistuimelta epäillylle lähestymiskieltoa. Tuomioistuin kehottaa kiellon määräämisen yhteydessä epäiltyä maksamaan tietyn takuusumman (yleensä 100–2 300 euroa). Jos epäilty rikkoo tuomioistuimen määräämää lähestymiskieltoa, takuusummaa ei palauteta.

Jos uhri on kutsuttu oikeuskäsittelyyn kuultavaksi ja katsoo olevansa vaarassa, hän voi pyytää tulla kuulluksi joutumatta kohtaamaan epäiltyä. Tuomioistuin voi toteuttaa pyynnön käyttämällä uhrin ja epäillyn välille asetettavaa näkösuojaa (esimerkiksi läpinäkymätöntä verhoa) tai järjestämällä kuulemisen videoneuvotteluna, jolloin uhrin ei tarvitse olla oikeussalissa.

Uhri voi myös pyytää asiaa hoitavalta poliisilta pääsyä todistajansuojeluohjelmaan. Hänen on siinä tapauksessa ilmoitettava, että hän todistaa rikoksentekijää vastaan oikeuskäsittelyssä. Jos poliisi on vakuuttunut siitä, että uhrin todistajanlausunto tai hänellä olevat todisteet ovat käsiteltävän asian kannalta tärkeitä, hän pyytää ylintä syyttäjää ottamaan uhrin todistajansuojeluohjelmaan. Ohjelmaan voidaan ottaa myös uhrin perheenjäseniä ja muita sukulaisia. Ohjelma koostuu yleensä toimenpiteistä, joilla varmistetaan uhrin henkilökohtainen turvallisuus ja/tai suojellaan hänen omaisuuttaan.

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Maltan lainsäädännön mukaan vahingonkorvausta voi vaatia vain nostamalla siviilikanteen siviilituomioistuimessa. Uhri ei siis voi vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudenkäynnin puitteissa.

Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin joissakin tapauksissa määrätä rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvauksia. Näin voi käydä seuraavissa tapauksissa:

  • Kun tuomioistuin tuomitsee rikoksentekijän vankeusrangaistukseen, mutta lykkää tuomion täytäntöönpanoa, se voi määrätä, että tekijä maksaa uhrille vahingonkorvausta kaikista rikoksen aiheuttamista vahingoista ja haitoista.
  • Kun tuomioistuin tuomitsee rikoksentekijän ehdolliseen vankeusrangaistukseen (pakkotoimiin ilman vankeutta), se voi määrätä tekijän maksamaan uhrille enintään 1 164,69 euron vahingonkorvauksen.

Henkilö, joka on joutunut väkivaltarikoksen uhriksi 1. tammikuuta 2006 jälkeen, voi hakea valtion myöntämää taloudellista korvausta. Lisätietoja tästä aiheesta on Euroopan oikeudellisen verkoston tietosivulla, joka koskee Maltassa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia (saatavilla lähiaikoina Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanmaltaksi).

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Uhrin ja rikoksentekijän välillä ei ole mahdollista tehdä sovintoa tai aloittaa sovittelua oikeudenkäynnin aikana. Jos uhri kuitenkin jostain syystä haluaa, ettei syytettä rikoksentekijää vastaan enää ajeta (uhri on esimerkiksi antanut rikoksentekijälle anteeksi), hän voi antaa tuomioistuimelle asiaa koskevan ilmoituksen oikeuskäsittelyn aikana. Tuomioistuin ottaa uhrin ilmoituksen huomioon tehdessään päätöstä asiasta.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Jos uhri on ulkomaalainen, hänellä on kaikki edellä esitetyt oikeudet. Maltan lainsäädännössä ei säädetä oikeudesta maksuttomaan tulkkaukseen eikä asiakirjojen käännättämiseen oikeudenkäyntivaiheessa. Ulkomaalainen henkilö voi kuitenkin käyttää apunaan tulkkia, jos hän maksaa itse tulkin palkkion.

Jos uhri asuu ulkomailla, häntä voidaan kuulla todistajana puhelimen tai videoneuvottelun välityksellä. Jos uhrin on saatava jokin asiakirja ulkomaille, hänelle lähetetään siitä postitse kopio hänen ymmärtämällään kielellä. Mukaan liitetään selvitys lähetettyyn asiakirjaan liittyvistä uhrin oikeuksista ja velvollisuuksista sekä siitä, miten hän voi saada alkuperäisen asiakirjan.

Lisätietoa:

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – UHRIN OIKEUDET (ENSIMMÄISEN) OIKEUDENKÄYNNIN PÄÄTYTTYÄ

Voinko hakea muutosta vapauttavaan tuomioon?

Voinko hakea muutosta uudestaan?

#n02Mitä oikeuksia minulla on tuomion tultua lainvoimaiseksi?

Lisätietoa

Voinko hakea muutosta vapauttavaan tuomioon?

Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuin antaa vastaajalle langettavan tai vapauttavan tuomion. Jos vastaaja katsotaan syylliseksi, tuomari määrää hänelle rangaistuksen. Maltan lainsäädännön mukaan vain vastaajalla ja ylimmällä syyttäjällä on oikeus hakea rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimesta (Court of Criminal Appeal) muutosta langettavaan tai vapauttavaan tuomioon ja/tai rangaistukseen. Jos muutosta on haettu ja uhri on ollut asianomistajana ensimmäisen oikeudenkäynnin aikana, uhrin asianajajalla on kuitenkin oikeus tutkia kaikki muutoksenhakumenettelyyn liittyvät asiakirjat.

Voinko hakea muutosta uudestaan?

Rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen ei voi hakea muutosta.

Mitä oikeuksia minulla on tuomion tultua lainvoimaiseksi?

Uhri saa kopion tuomioistuimen päätöksestä, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Jos rikoksentekijä on tuomittu vankeuteen, uhri voi pyytää poliisilta lisätietoja rangaistuksen suorittamiseen liittyvistä ehdoista. Poliisi voi kieltäytyä antamasta tällaisia tietoja, jos ne on luokiteltu luottamuksellisiksi turvallisuussyistä.

Lisätietoa:

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 – RIKOKSEN UHREILLE TARJOTTAVA APU JA TUKI

Appogg (tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kansallinen sosiaalihuoltovirasto)

Victim Support Malta (rikoksen uhrien tukijärjestö)

Appogg

Appogg-viraston palveluja ovat sosiaalityö, psykologinen neuvonta, apu, tuki ja ohjaus rikoksen uhreille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille ja perheväkivallan uhreille.

Lasten ja tukea tarvitsevien perheiden kansallinen sosiaalihuoltovirasto Appogg

  • toimii sosiaaliministeriön alaisuudessa olevan sosiaalipalvelusäätiön (Foundation for Social Welfare Services of the Ministry of Family and Social Solidarity) yhteydessä
  • tarjoaa jatkuvia palveluja, joihin kuuluvat sosiaalityö, psykologinen neuvonta, apu, tuki ja neuvonta uhreille yleensä ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille ja perheväkivallan uhreille
  • antaa maksuttomia palveluja, jotka eivät ole sidoksissa rikoksentekijän syytteeseenpanoon ja tuomitsemiseen.

YHTEYSTIEDOT:

Internetsivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.appogg.gov.mt/

Victim Support Malta

Victim Support Malta (Maltan rikosuhrien tukijärjestö) antaa rikoksen uhreille ammattimaista, riippumatonta, luottamuksellista ja puolueetonta tiedotusta heidän oikeuksistaan sekä heille tarjottavista palveluista ja avusta.

Victim Support Malta

  • on poliisista, tuomioistuimista ja muista rikosoikeudellisista viranomaisista riippumaton järjestö
  • antaa rikoksen uhreille ammattimaista, riippumatonta, luottamuksellista ja puolueetonta tiedotusta heidän oikeuksistaan sekä heille tarjottavista palveluista ja avusta
  • tarjoaa tietoa Maltan rikosoikeusjärjestelmästä ja rikosoikeudellisista menettelyistä
  • antaa maksuttomia palveluja riippumatta siitä, onko rikoksesta tehty ilmoitus ja milloin rikos on tapahtunut.

YHTEYSTIEDOT:

Internetsivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://victimsupport.org.mt/

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.