Victims' rights - by country

Luxemburg

Sisällön tuottaja:
Luxemburg

You will be considered a victim of crime if you have suffered damage, e.g. you have been injured or your property has been damaged or stolen, etc., as a result of an incident, which constitutes a crime according to national law. As a victim of crime, the law grants you certain individual rights before, during and after court proceedings (trial).

Criminal proceedings in Luxembourg consist of two stages: investigation and trial. The police and/or an investigating magistrate usually perform the investigation. After the investigation is completed the case will go to the Court Chambers. The Chambers will determine whether to transfer the case to a court or close it at this stage.

If the case goes to court, the court will hold a hearing to examine the collected evidence and will decide if the offender is guilty or not. If the offender is found guilty the court will convict him/her and impose a penalty. If the collected evidence is not sufficient to declare the defendant guilty the court will acquit him/her.

Click on the links below to find the information that you need

1 - My rights as a victim of crime

2 - Reporting a crime and my rights during the investigation or trial

3 - My rights after trial

4 - Compensation

5 - My rights to support and assistance

Last update: 24/01/2019

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.

1 – UHRIN OIKEUDET RIKOSTUTKINNASSA

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Voinko saada oikeusapua?

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoja

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Rikoksen uhri voi tehdä rikosilmoituksen:

  • poliisille;
  • suoraan syyttäjälle.

Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen, mutta jos uhri haluaa osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana, on hänen tehtävä rikosilmoitus henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä.

Rikoksentekijä voidaan haastaa myös suoraan poliisituomioistuimeen (tribunal de police) tai asian nopeutetussa menettelyssä käsittelevään piirituomioistuimen (tribunal d'arrondissement) jaostoon.

Rikosilmoitus on tehtävä jollakin Luxemburgin virallisista kielistä, joita ovat luxemburg, ranska ja saksa. Jos rikoksen uhri ei osaa mitään näistä kielistä, hänellä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Rikosilmoitus tehdään kirjallisesti, se on vapaamuotoinen ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • • uhrin nimi, syntymäaika, ammatti ja osoite
  • • kuvaus tosiseikoista
  • • kuvaus aiheutuneesta vahingosta.

Rikosilmoituksen tekemisen määräaika vaihtelee vuodesta kymmeneen vuoteen ja riippuu siitä, millainen rikos (1) on kyseessä.

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Kun rikosilmoitus tehdään poliisille, poliisi antaa rikosilmoituksesta maksuttoman jäljennöksen välittömästi tai kuukauden kuluessa sen tekemisestä. Uhri tai hänen asianajajansa voi tiedustella asian etenemisestä puhelimitse tai kirjeitse.

Kun rikosilmoitus tehdään syyttäjälle, rikosilmoitukselle annetaan viitenumero, jonka avulla uhri tai hänen asianajajansa voi tiedustella asian etenemisestä. Syyttäjä ilmoittaa asian käsittelyn etenemisestä rikosilmoituksen tekijälle 18 kuukauden kuluessa rikosilmoituksen jättämisestä myös siinä tapauksessa, että asian käsittely on päättynyt. Hän ilmoittaa myös mahdollisen päättymisen syyt.

Asian käsittelevää tuomioistuinta voi pyytää tekemään rikostutkinnan tai määräämään omaisuutta tai varoja hukkaamiskieltoon.

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Rikoksen tutkintaan voi osallistua uhrina, jolla ei ole erityistä asemaa rikosoikeudenkäyntimenettelyssä, tai asianomistajana. Asianomistajana uhri voi vaatia rikoksentekijältä korvausta ja hänellä on muutamia ylimääräisiä oikeuksia pelkän uhrin asemaan verrattuna. Uhrin ei tarvitse asianomistajanakaan näyttää toteen mitään rikokseen liittyviä seikkoja. Hänen on vain annettava tiedot rikoksen tosiseikoista ja niiden suhteesta uhrille aiheutuneeseen vahinkoon.

Rikoksen uhrilla on seuraavat oikeudet:

  • Rikostutkintaviranomaiset (2) – poliisin rikostutkintayksikkö tai tutkintatuomari – voivat kuulla uhria uhrin osaamalla kielellä ja käyttää uhrin hallussa olevia asiakirjoja.
  • Uhrin lausunto voidaan nauhoittaa tai videoida uhrin tai hänen asianajajansa suostumuksella syyttäjän annettua tähän luvan, niin ettei uhrin tarvitse toistaa järkyttyvää tapahtumaa useita kertoja menettelyn aikana.
  • Uhrilla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos hän ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä.
  • Uhria voi edustaa asianajaja.
  • Uhri voi saada maksutta jäljennöksen lausunnostaan välittömästi tai kuukauden kuluessa kuulemisesta.
  • Uhri voi pyytää merkityksellisiä asiakirjoja liitettäväksi tutkinta-aineistoon.
  • Uhri voi olla läsnä tutkintatuomarin menettelyissä asianomistajana.
  • Jos prosessia ei aloiteta, uhri voi esittää ylimmälle syyttäjälle (Procureur Général) pyynnön siitä, että syyttäjälaitos suorittaa rikostutkinnan.

Asianomistajalla on oikeus

  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan rikostutkintaan
  • pyytää tuomaria suorittamaan lisätutkinnan
  • valittaa vaateisiinsa vaikuttavista rikostutkintaan liittyvistä toimista muutoksenhakutuomioistuimeen (cour d’appel), joka käsittelee asian suljetuin ovin
  • tulla kuulluksi vain pyynnöstä
  • esittää tarvittaessa näyttöä syytettyä vastaan
  • tarkastella asianajajan kanssa tutkinta-aineistoa tutkintatuomarin toimistossa epäillyn ensimmäisen kuulemisen jälkeen päivää ennen mahdollisia lisätoimia
  • pyytää tutkintatuomaria lähettämään tutkinta-aineistoon sisältyvät asiakirjat itselleen
  • saada jäljennös tutkinta-aineistosta rikostutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoidun omaisuuden palauttamista
  • osallistua rikospaikkatutkintaan
  • pyytää väliaikaista korvausta aiheutuneesta vahingosta.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Jos henkilö kutsutaan kuultavaksi todistajana, hänen on saavuttava poliisin rikostutkintayksikköön tai tutkintatuomarin luo ja kerrottava kaikki tietonsa tapahtumasta. Todistaja voi antaa lausuntonsa osaamallaan kielellä.

Todistajanlausunto voidaan nauhoittaa tai videoida todistajan suostumuksella, jottei todistajan tarvitse toistaa useita kertoja järkytystä aiheuttavaa rikosta, jonka uhriksi hän on joutunut tai jota hän on todistanut.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Alaikäisellä on enemmän oikeuksia:

  • Alaikäiseen kohdistuneissa itsensä paljastamisen, raiskauksen, ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön, tapon, pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja huumaamisen kaltaisissa rikoksissa (1) määräaika, jonka jälkeen syytettä ei voida enää nostaa, alkaa kulua vasta uhrin tultua täysi-ikäiseksi.
  • Jos alaikäisen edun toteutumista ei ole varmistamassa vähintään yksi alaikäistä edustava asianajaja, alaikäisellä on oikeus syyttäjän tai tutkintatuomarin nimittämään edunvalvojaan. Alaikäisen edunvalvoja varmistaa alaikäisen etujen suojelun ja käyttää alaikäisen oikeuksia asianomistajana.
  • Alaikäisellä on oikeus saada tieto rikosoikeudenkäyntimenettelyn aloittamisesta ja hänen asianajajilleen tai edunvalvojalleen annetusta oikeudesta olla asianomistajana.
  • Alaikäisellä on oikeus saada syyttäjän luvalla lausuntonsa nauhoitettua tai videokuvattua asianajajan tai edunvalvojan annettua suostumuksensa, jottei alaikäisen tarvitse toistaa järkyttävää tapahtumaa useita kertoja menettelyn kuluessa. Nauhoittaminen on pakollista itsensä paljastamista tai raiskausta, prostituutiota, hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, murhaa, tappoa, pahoinpitelyä ja väkivaltaa koskevissa rikoksissa, ellei syyttäjä toisin päätä alaikäisen tai tämän edustajan vastustettua asiaa.
  • Alaikäisellä on oikeus saada haluamansa aikuinen mukaan kuulemisiin, ellei syyttäjä päätä toisin alaikäisen edun tai totuuden paljastamisen edun nimissä.

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Poliisi kertoo uhrille uhrin ymmärtämällä kielellä

  • pyydettäessä rikostutkinnan aloittamisesta
  • uhrin oikeudesta saada apua rikoksen uhreja avustavilta organisaatioilta
  • uhrin oikeudesta saada korvausta kärsitystä vahingosta
  • uhrin oikeudesta saada oikeusapua laissa säädetyin edellytyksin
  • asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia sekä syyt asian käsittelyn päättämiseen.

Tutkintatuomari kertoo asianomistajalle toimenpiteistä, joita aikoo toteuttaa, etenkin jos hän aikoo vierailla rikospaikalla.

Voinko saada oikeusapua?

Jos varat eivät riitä eikä taatun vähimmäistulon edellytys täyty, on uhrilla oikeus asianajajaliiton (Conseil de l’ordre des avocats) järjestämään maksuttomaan oikeusapuun. Maksutonta oikeusapua voi saada halutessaan henkilö, joka on

• Luxemburgin kansalainen

• ulkomaan kansalainen, joilla on sijoittautumislupa maahan

• EU:n jäsenvaltion kansalainen

• kolmannen maan kansalainen, joilla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Varoihin luetaan mukaan henkilön bruttotulot sekä samassa taloudessa elävien varat. Varojen puutteen ohella maksutonta oikeusapua voidaan antaa myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät henkilön sosiaaliseen tai aineelliseen tilanteeseen taikka perhetilanteeseen.

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Uhria voidaan suojella siten, että tutkintatuomari määrää epäillyn vangittavaksi, jos

  • rikoksesta voidaan määrätä vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus ja erityisesti jos
  • on vaara, että epäilty tekee uuden rikoksen.

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Uhrilla on oikeus saada apua erilaisilta Linkki avautuu uuteen ikkunaanrikoksen uhrien tukipalveluilta. Valtio antaa tukea syyttäjänlaitoksen yhteydessä toimivan rikoksen uhrien tukikeskuksen (Service d’aide aux victimes) kautta. Uhrien tukikeskus ottaa uhrit vastaan ja tarjoaa heille maksutta sosiaalista, psykologista ja oikeudellista apua. Myös muutamat kansalaisjärjestöt antavat apua esimerkiksi väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja lapsille tai vammaisille.

Palvelevia puhelimia on kaksi: yksi yleisesti rikoksen uhreille tarkoitettu (+352 475821-628/627) ja yksi lapsille ja nuorille tarkoitettu (+352 12345).

Uhri voi saada lääketieteellistä hoitoa, mutta se on maksullista, ellei voimassa olevaa sairausvakuutusta ole. EU:n 27 jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset voivat hyödyntää Linkki avautuu uuteen ikkunaaneurooppalaista sairaanhoitokorttia.

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Sovittelu rikoksentekijän ja uhrin välillä on mahdollista vain ennen syytteen nostamista. Syyttäjä voi päättää, sopiiko sovittelumenettely tilanteeseen, varmistetaanko sillä uhrin kärsimän vahingon korvaaminen, korjautuvatko rikoksesta aiheutuneet ongelmat ja pystyykö rikoksentekijä sovittamaan näin rikoksensa. Sovittelu ei ole mahdollista, jos rikoksentekijä ja uhri asuvat yhdessä.

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Kun tutkintatuomari päättää rikostutkinnan, asia siirtyy jaostokäsittelyyn (chambre du conseil). Jaostokäsittelyssä päätetään, lopetetaanko rikostutkinta ja siirretäänkö asia oikeuden käsiteltäväksi. Jaostokäsittelyssä asia voidaan päättää siirtää oikeuden käsiteltäväksi tai olla siirtämättä, jos teko ei ole rikos, jos rikoksentekijä ei ole tiedossa tai jos epäiltyä vastaan ei ole riittävästi näyttöä.

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Jos jaostokäsittelyssä päätetään, ettei rikosasiaa viedä oikeuteen, uhri voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen jaostoon.

Uhrilla on oikeus esittää jaostolle lyhyitä kirjallisia pyyntöjä ja lausuntoja.

Jos asia hylätään muutoksenhakutuomioistuimen jaostokäsittelyssä pelkästään tosiseikkojen perusteella, ei oikeuskysymysten perusteella, uhri voi viedä asian yleiseen tuomioistuimeen saadakseen korvauksen kärsimästään vahingosta.

Jos syyttäjä päättää lopettaa asian käsittelyn ilman jatkotoimia, uhri voi asianomistajana ottaa yhteyttä tutkintatuomariin tai tuomioistuimeen (poliisituomioistuimeen, piirituomioistuimeen tai piirituomioistuimen rikosjaostoon) ja haastaa rikoksentekijän suoraan.

Uhri voi luopua olemasta asianomistaja missä tahansa menettelyn vaiheesta, mutta syytteen ajamista ei voi lopettaa, ellei kyseessä ole kunnianloukkauksen ja herjauksen kaltainen rikos.

Uhri, joka ei ole asianomistaja, voi peruuttaa vaateensa, mutta yleensä syyttäjä jatkaa syytteen ajamista.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Ulkomaalaisella on seuraavat lisäoikeudet:

  • oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa
  • oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos varoja ei ole riittävästi ja ulkomaalaisella henkilöllä on sijoittautumislupa Luxemburgiin tai hän on EU:n jäsenvaltion kansalainen tai kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus saada oikeusapua Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja

  • Rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) – Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • Asianajajan ammatista 10. elokuuta 1991 annettu laki (Loi sur la profession d’avocat) – Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
Huomautuksia:
1. Rikoslajit
Luxemburgissa rikokset jaotellaan kolmeen lajiin niiden vakavuuden perusteella. Kullekin rikoslajille on määritetty oma vanhenemisaikansa, jonka kuluttua rikosoikeudenkäyntimenettelyä ei voida enää aloittaa:
Vakavasta rikoksesta ei voida nostaa enää syytettä, kun rikoksen tekohetkestä tai viranomaisen viimeksi toteuttamasta tutkintatoimesta on kulunut kymmenen vuotta. Alaikäiseen kohdistuvan itsensä paljastamisen, raiskauksen tai ihmiskaupan kaltaisissa rikoksissa vanhenemisaika alkaa kuitenkin kulua vasta alaikäisen tullessa täysi-ikäiseksi.
Rikoksesta ei voida nostaa enää syytettä, kun rikoksen tekohetkestä tai viranomaisen viimeksi toteuttamasta tutkintatoimesta on kulunut viisi vuotta. Alaikäiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön, tapon, pahoinpitelyn, hyväksikäytön tai huumaamisen kaltaisissa rikoksissa vanhenemisaika alkaa kuitenkin kulua vasta alaikäisen tullessa täysi-ikäiseksi.
Lievästä rikoksesta on nostettava syyte 12 kuukauden kuluessa rikoksen tekohetkestä.
2. Rikostutkintaviranomaiset
Poliisin rikostutkintayksikkö toimii syyttäjän alaisuudessa ja vastaa rikoksen toteen näyttämisestä, todisteiden keruusta ja rikoksen tekijöiden etsinnästä, kunnes alustava oikeustutkinta alkaa. Tämän jälkeen se noudattaa tutkintatuomioistuimen määräyksiä.
Tutkintatuomari johtaa oikeustutkintaa, jota ei voida aloittaa, ennen kuin tutkintatuomari saa syyttäjältä syytekirjelmän tai ilmoituksen, johon uhri on liitetty asianomistajana. Jos tutkintatuomari ei pysty suorittamaan tutkintaa itse, hän voi pyytää poliisin rikostutkintayksikön virkamiehiä suorittamaan osan tutkinnasta.
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 – UHRIN OIKEUDET OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Miten saan oikeusapua?

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoja

Miten voin osallistua oikeudenkäyntiin?

Rikoksen uhri voi osallistua oikeudenkäyntiin pelkästään uhrina ilman erityistä asemaa tai asianomistajana. Asianomistajana uhri voi vaatia vastaajalta vahingonkorvausta ja hänellä on muutamia lisäoikeuksia pelkän uhrin asemaan verrattuna.

Uhrilla on seuraavat oikeudet:

  • Uhri voi saada käännöksen asiakirjoista ja tulkkauksen oikeudessa käydyistä keskusteluista maksutta, jos hän ei ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, ja osallistua kaikkiin julkisiin käsittelyihin. Suljetuin ovin tapahtuvaan käsittelyyn voi osallistua, jos uhri kutsutaan siihen todistajana. Uhrilla on velvollisuus olla läsnä vain todistaessaan.
  • Uhri voidaan kutsua todistamaan oikeuteen suullisen todistelun aikana. Syyttäjä toimittaa uhrille kirjallisen haasteen, ja uhrin on vastattava tuomioistuimen ja puolustusasianajajien esittämiin kysymyksiin.
  • Uhri voi saada maksutta jäljennöksen lausunnostaan välittömästi tai kuukauden kuluessa kuulemisesta.
  • Asianajaja voi edustaa uhria.
  • Uhri voi saada apua rikoksen uhreja tukevilta organisaatioilta.
  • Uhri voi tulla asianomistajaksi rikosprosessiin ennen kuin syyttäjä nostaa syytteen.

Asianomistaja

  • kutsutaan kirjallisesti istuntoon, jossa suullinen todistelu tapahtuu.
  • voi osallistua kaikkiin julkisiin ja suljetuin ovin pidettäviin istuntoihin. Asianomistajalla on velvollisuus olla läsnä esittämässä vaatimuksensa, ja yleensä asianomistaja puhuu, kun todistajia on kuultu.
  • voi ottaa kantaa kaikkiin kysymyksiin, jotka liittyvät asianomistajan vaatimuksiin, ja todistaa tosiseikoista. Asianomistajan asianajaja voi kuulustella asiantuntijoita ja puolustuksen todistajia.
  • saa jäljennöksen tutkinta-aineistosta asianajajan välityksellä voidakseen valmistella oikeudenkäynnissä esitettäviä perusteluja.
  • voi vaatia korvaamaan oikeudenkäyntiin liittyvät kulut ja kustannukset, etenkin asiantuntijoista ja todistajista aiheutuneet kulut, ennen kuin puhuu oikeudessa ja ennen kuin tuomari tekee päätöksen asiasta. Jos vastaaja vapautetaan tai asianomistaja vetäytyy oikeudenkäynnistä, asianomistajan on maksettava omat kustannuksensa, mutta tuomioistuin voi vapauttaa asianomistajan kokonaan tai osittain maksuvelvoitteesta asianomistajan taloudellisen tilanteen perusteella.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Kun uhri kutsutaan kuultavaksi todistajana oikeudenkäynnissä, uhrin on osallistuttava oikeuskäsittelyyn ja kerrottava tuomarille kaikki, mitä hän tietää tapahtumasta.

Oikeudenkäynnin aikana uhri istuu oikeussalin perällä, jotta hän ei joudu suoraan kontaktiin vastaajien kanssa.

Todistaja voi pyytää korvaamaan todistajanlausunnon antamiseen liittyvät kulut.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Alaikäisellä on muutamia ylimääräisiä oikeuksia:

  • Jos alaikäisen edun toteutumista ei ole varmistamassa vähintään yksi alaikäistä edustava asianajaja, alaikäisellä on oikeus edunvalvojaan, joka varmistaa alaikäisen etujen suojelun ja käyttää alaikäisen oikeuksia asianomistajana.
  • Alaikäisellä saa olla oikeuskäsittelyssä mukanaan yksi haluamansa aikuinen.

Miten saan oikeusapua?

Jos varoja ei ole riittävästi, uhrilla on halutessaan oikeus asianajajaliiton järjestämään maksuttomaan oikeusapuun, jos uhri on

  • Luxemburgin kansalainen
  • ulkomaalainen, jolla on sijoittautumislupa Luxemburgiin
  • EU:n jäsenvaltion kansalainen
  • kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Varoihin luetaan mukaan henkilön bruttotulot sekä samassa taloudessa elävien varat. Riittämättömien varojen ohella oikeusapua voidaan antaa myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät uhrin sosiaaliseen tai aineelliseen tilanteeseen taikka perhetilanteeseen.

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Oikeudenkäynnin aikana ei ole käytössä mitään erityisiä suojelutoimenpiteitä.

Oikeuskäsittelyssä vastaajat istuvat asianajajien lähellä, kun taas uhri tai asianomistaja istuu oikeussalin perällä, joten uhri ei joudu suoraan kontaktiin vastaajan kanssa.

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä tai saada korvausta valtiolta?

Rikoksentekijältä voi vaatia vahingonkorvausta, kun osallistuu rikosprosessiin asianomistajana. Jos uhri tulee mukaan rikosprosessiin oikeuskäsittelyn aikana, hänen on annettava tästä ilmoitus, jonka tuomioistuimen kirjaaja on allekirjoittanut, tai ilmoitettava tästä oikeudelle. Suullisen todistelun aikana uhri ja hänen asianajajansa pyrkivät perusteluillaan vastaajan tuomitsemiseen sekä saamaan korvauksen uhrin kärsimästä vahingosta.

Korvausta voi hakea myös valtiolta. Lisätietoa löytyy Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivujen tietosivuilta, joilla käsitellään rikoksen uhreille Luxemburgissa maksettavia korvauksia (saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaansuomeksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi, Linkki avautuu uuteen ikkunaansaksaksi ja muilla kielillä).

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Sovittelu ei ole mahdollista enää sen jälkeen, kun syyte on nostettu.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Ulkomaalaisella on erityisesti seuraavat ylimääräiset oikeudet:

  • oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa.
  • oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos varat ovat riittämättömät ja ulkomaalaisella on sijoittautumislupa Luxemburgiin tai hän on EU:n jäsenvaltion kansalainen tai kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja

  • rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • ruumiillista vahinkoa kärsineelle väkivallan uhrille maksettavista korvauksista ja vilpillisen maksukyvyttömyyden estämisestä 12. maaliskuuta 1984 annettu laki (Loi modifiée du 12 mars 1984 relative à l’indemnisation de certaines victimes de dommage corporels résultant d’une infraction et à la répression de l’insolvabilité frauduleuse) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – OIKEUTENI (ENSIMMÄISEN) OIKEUDENKÄYNNIN PÄÄTYTTYÄ

Voinko hakea muutosta langettavaan tai vapauttavaan tuomioon?

Voinko hakea muutosta uudestaan?

Mitä oikeuksia minulla on tuomion tultua lainvoimaiseksi?

Lisätietoja

Voinko hakea muutosta langettavaan tai vapauttavaan tuomioon?

Rikoksen uhri voi hakea muutosta vain, jos hän on osallistunut oikeudenkäyntiin asianomistajana.

Jos vastaaja vapautetaan, asianomistaja voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen 40 päivän kuluessa ainoastaan siviilivaateen osalta, muttei pysty kyseenalaistamaan varsinaista vapauttavaa tuomiota. Jos syyttäjä ei hae muutosta, asianomistajalla ei ole oikeutta hakea muutosta millään perusteella, mutta asianomistaja voi viedä asian yleiseen tuomioistuimeen.

Asianomistaja voi esittää muutoksenhakemuksen suullisesti tuomioistuimen kirjaajalle, joka ilmoittaa tuomion.

Voinko hakea muutosta uudestaan?

Toisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon ei voi hakea muutosta, mutta asianomistaja voi hakea tuomion kumoamista kassaatiotuomioistuimesta kuukauden kuluessa. Hakemuksen on perustuttava oikeuskysymyksiin, joissa asian viimeksi käsitellyt tuomari on tehnyt virheellisen ratkaisun. Rikoksen uhri voi esittää tällaisen hakemuksen vain asianomistajana.

Mitä oikeuksia minulla on tuomion tultua lainvoimaiseksi?

Rikoksen uhrille toimitetaan jäljennös tuomioistuimen tuomiosta sen tultua lainvoimaiseksi.

Uhri voi ilmoittaa tuomion täytäntöönpanosta vastaavalle syyttäjälle vastustavansa tuomiota, jos rikoksentekijä on määrä päästä ehdonalaiseen vapauteen. Vapauttamispäätökseen voidaan liittää ehtoja uhrin suojelemiseksi.

Asianajaja voi edelleen edustaa uhria, ja asianomistajana uhrilla on oikeus oikeusapuun kaikissa tuomion täytäntöönpanoon liittyvissä ongelmissa.

Lisätietoja

  • Rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
  • Asianajajan ammatista 10. elokuuta 1991 annettu laki (Loi sur la profession d’avocat) Linkki avautuu uuteen ikkunaanranskaksi
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

4 – RIKOKSEN UHREILLE TARJOTTAVA APU JA TUKI

Oikeusministeriö

Luxemburgin suuralueen ja sisäasioiden ministeriö

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus

Sosiaalihuoltokeskus

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus

Oikeusministeriö

Luxemburgin oikeusministeriö on valtion elin, joka vastaa rikoksen uhreille maksettavista korvauksista, oikeusavusta ja sovittelusta.

Suurherttuan määrittämistä oikeusministeriön tehtävistä tärkeimpiä ovat seuraavat:

  • siviili-, kauppa- ja rikoslainsäädäntö
  • oikeudellinen neuvonta, rikoksentekijän luovuttaminen, nimenmuutokset, laittomat aseet, uhkapelit, vartiointiliikkeet, tarkastukset, oikeudelliset asiantuntijat, säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, rikoksen uhreille maksettavat korvaukset, korvaukset lain vastaisesta vangitsemisesta, rikosoikeudenkäyntien tarkistus, oikeusapu, hallinnollinen riitojenratkaisu
  • oikeuslaitoksen organisaatio; suhteet tuomarikuntaan, asianajajayhdistykseen, notaareihin ja haastemiehiin; tuomarien koulutus; tuomioistuinharjoittelu
  • rikosoikeudellinen sovittelu
  • eurooppalainen oikeuspolitiikka, kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö
  • vankilat.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mj.public.lu/; Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr.html

Luxemburgin suuralueen ja sisäasioiden ministeriö

Luxemburgin suuralueen ja sisäasioiden ministeriön tehtäviä ovat rikoksen uhrien kannalta etenkin seuraavat:

  • sisäisen turvallisuuden varmistaminen, mukaan luettuna poliisi, organisaatio, hallinto, koulutus ja kurinpito; poliisitoiminnan valvontalaitos (Inspection générale de la police); suhteet kansainvälisiin poliisiviranomaisiin; kansainvälinen ja eurooppalainen poliisiyhteistyö; sotilaskäskyt
  • palvelujen tarjoaminen suuralueella, mukaan luettuina rajatylittävät asiat, institutionaalinen yhteistyö suuralueella, suuralueen ohjelma, suuralueen talous- ja sosiaalikomitea.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.miat.public.lu/

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg antaa rikoksen uhreille oikeudellisia palveluja sekä henkistä, taloudellista ja aineellista tukea.

Rikoksen uhrien tukiyhdistys Wäisse Rank Lëtzebuerg tarjoaa

  • rikoksen uhreille oikeudellisia palveluja ja
  • henkistä, taloudellista ja aineellista tukea.

YHTEYSTIEDOT:

Postiosoite: 84, rue Adolphe Fischer, L-1521, Luxembourg

Puhelin: +352 40 20 40

Faksi: +352 49 98 80

Sähköposti: ei ole

Verkkosivut: ei ole

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus antaa apua ja tukea lähisuhdeväkivallan uhreille ja ohjaa heitä erikoispalvelujen piiriin.

Lähisuhdeväkivallan uhrien tukikeskus

  • auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja, kun poliisi on ensin poistanut väkivallantekijän hänen ja uhrin yhteisestä kodista
  • avustaa, opastaa ja neuvoo lähisuhdeväkivallan uhreja pyrkimällä aktiivisesti saamaan yhteyden heihin
  • antaa tietoja uhrien oikeuksista ja käytettävissä olevista keinoista.

YHTEYSTIEDOT:

Postiosoite: 1024, Boîte Postale, L – 1010, Luxembourg

Puhelin: +352 26481862

Faksi: ei ole

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaansav.fed@pt.lu

Verkkosivut: ei ole

Sosiaalihuoltokeskus

Sosiaalihuoltokeskus (Service Central d’Assistance Sociale, SCAS) on osa syyttäjänlaitosta ja antaa tukea rikosprosessissa osallisina oleville rikoksen uhreille.

Sosiaalihuoltokeskus (SCAS)

  • antaa psykologista ja sosiaalista apua rikosprosessissa osallisina oleville uhreille
  • tekee tutkimuksia nuoriso-oikeuden tuomarille
  • edistää lasten koulutusta.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justice.public.lu/fr/aides-informations/assistance-sociale/index.html

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus antaa psykologista apua lähisuhdeväkivaltaa käyttäville.

Väkivallantekijöiden neuvontakeskus Riicht Eraus

  • antaa neuvontaa ja apua lähisuhdeväkivaltaa käyttäville henkilöille
  • pyrkii suojelemaan uhreja lyhyellä aikavälillä ja vähentämään lähisuhdeväkivaltaa pitkällä aikavälillä
  • pyrkii parantamaan konfliktinhallinnan valmiuksia
  • auttaa kehittämään käytännön strategioita, joilla lähisuhdeväkivaltaa käyttävien asennetta saadaan muutettua pysyvästi
  • tukee ihmisiä, jotka haluavat muuttaa väkivaltaista käyttäytymistään.

YHTEYSTIEDOT:

Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.riichteraus.lu/

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), kun rikos on tapahtunut mutta rikosilmoitusta ei ole vielä tehty?

Poliisi tai syyttäjä ilmoittaa uhrille viipymättä ja rikosprosessilain (code de procédure pénale) 3-7 §:n mukaisesti uhrin ymmärtämällä kielellä seuraavat tiedot:

  • millaista tukea uhri voi saada ja keneltä, tarpeen mukaan myös perustiedot lääketieteellisen avun ja muun asiantuntija-avun, myös psykologisen avun, saatavuudesta, sekä vaihtoehtoisesta majoituksesta
  • millaiset ovat rikosilmoituksen tekomenettelyt ja mikä on uhrin rooli tällaisissa menettelyissä
  • miten ja millä edellytyksin uhri voi saada suojelua
  • miten ja millä edellytyksin uhri voi lainsäädännön mukaan saada asianajajien palveluja ja oikeusapua ja miten ja millä edellytyksin voi saada muun tyyppistä neuvontaa
  • miten ja millä edellytyksin uhri voi saada vahingonkorvauksen
  • miten ja millä edellytyksin uhrilla on oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin
  • miten uhri voi tehdä valituksen, jos hänen oikeuksiaan ei kunnioiteta
  • hyödylliset yhteystiedot uhrin tapausta koskevaa viestintää varten
  • sovitteluun ja restoratiiviseen eli korjaavaan oikeuteen liittyvät mahdollisuudet
  • miten ja millä edellytyksin uhrille voidaan korvata rikosoikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneet kulut
  • uhrin oikeus siihen, että uhrien tukipalvelu tekee yksilöllisen arvioinnin erityiskohtelun tarpeen määrittämiseksi, jotta voidaan estää toissijainen uhriutuminen
  • lisätiedot, jotka uhrille toimitetaan tarpeen mukaan oikeudenkäynnin joka vaiheessa
  • uhrin oikeus ottaa mukaansa valitsemansa henkilö, jos hän rikoksen vaikutusten vuoksi tarvitsee apua ymmärtämisessä tai ymmärretyksi tulemisessa.

Apua ja neuvontaa tarjoavat myös oikeudellinen vastaanotto- ja tiedotuspalvelu (Service d’accueil et d’information juridique), sosiaaliavuston keskusviraston järjestämä uhrien tukipalvelu (Service d’Aide aux victimes) sekä oikeusministeriö.

En asu siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa rikos tapahtui (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos olet ulkomaalainen (unionin tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen), sinulla on edellä mainitut oikeudet, ja sinulle ilmoitetaan, miten voit käyttää oikeuksiasi oleskellessasi toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, esimerkiksi miten teet rikosilmoituksen Luxemburgin poliisille.

Jos teen rikosilmoituksen, mitä tietoja minulle annetaan?

Sinulla on oikeus

  • saada automaattisesti ilmoitus asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia ja tällaisen päätöksen perustelut
  • saada pyynnöstä ilmoitus siitä, että tapaustasi tutkitaan
  • saada pyynnöstä tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemistä
  • saada automaattisesti syyttäjältä ilmoitus istuntopäivästä, jona asiasi käsitellään
  • saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessani tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos uhri tai asianomistaja ei puhu tai ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, hänellä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen ymmärtämälleen kielelle ja oikeus saada maksutta käännös kaikista asiakirjoista, jotka hänelle toimitetaan tai annetaan tiedoksi tai joihin hänellä on oikeus tutustua.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän ja että tulen ymmärretyksi (jos olen lapsi tai vammainen)?

Jos et ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Jos sinulla on puhe- tai kuulovika, sinua avustaa viittomakielen tulkki tai pätevä henkilö, joka hallitsee sellaisen kielen tai jolla on käytössään sellainen menetelmä tai laite, joka mahdollistaa kommunikoinnin kanssasi.

Jos uhri on alaikäinen, hänellä on oikeus ottaa mukaansa laillinen edustajansa tai muu valitsemansa henkilö.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Uhrilla on oikeus saada tukea useilta eri tukipalveluilta. Tukea antaa valtio syyttäjälaitoksen keskustukipalvelun kautta. Keskustukipalvelu vastaanottaa uhrin sekä tarjoaa hänelle maksutonta sosiaalista, psykologista ja oikeudellista tukea. Myös kansalaisjärjestöt tarjoavat apua esimerkiksi väkivallan uhriksi joutuneille naisille ja lapsille sekä haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhrien tukipalvelujen piiriin?

Poliisin tehtävänä on tiedottaa uhrille hänen oikeuksistaan ja toimia välittäjänä uhrien tukijärjestöjen ja uhrin välillä. Poliisin on toimitettava kaikille uhreille järjestelmällisesti lehtinen ”Informations et aide aux victimes” (Tietoa ja tukea uhreille) (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.public.lu/fr/aide-victimes/flyer-aide-victime-fr.pdf), joka on saatavilla luxemburgiksi, ranskaksi, saksaksi, englanniksi ja portugaliksi, sekä tiedote ”Infodroit”(Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.public.lu/fr/aide-victimes/infodroit-victime.pdf).

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Yksityisyyttäsi suojellaan Luxemburgin perustuslailla. Sen 11 §:n 3 momentissa säädetään, että ”valtio takaa yksityisyyden suojan laissa säädetyin poikkeuksin”.

Poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat velvollisia suojelemaan uhria esimerkiksi rikoksentekijän uhalta tai kostolta. Tällaisen suojelun on oltava saatavilla heti tutkinnan alettua ja koko sen keston ajan. Uhrilla on myös oikeus saada suojelua yksityiselämäänsä puuttumiselta joka tapauksessa heti rikoksen jälkeen.

Onko minun tehtävä rikosilmoitus, jotta voin käyttää uhrien tukipalveluja?

Uhrien tukipalvelu on tarkoitettu kaikille uhreille (lapsille, nuorille ja aikuisille), joille on aiheutunut fyysistä ja/tai henkistä vahinkoa rikoksen vuoksi. Tukipalvelu tarjoaa uhreille psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa, tiedottaa heidän oikeuksistaan ja voi olla heidän tukenaan paikalla rikosoikeudellisessa menettelyssä. Tukipalvelulla on myös terapiaryhmä perheväkivallan uhreille. Palveluja tarjotaan myös henkilöille, jotka ovat läheisessä suhteessa uhriin ja jotka ovat sen vuoksi joutuneet jakamaan hänen kärsimyksensä. Lisäksi palveluja tarjotaan rikoksen todistajille. Kyseisten henkilöiden ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta voidakseen saada uhrien tukipalveluja.

Miten minua suojellaan, jos olen vaarassa?

Millaista suojelua on saatavissa?

Syytettyä pidetään tutkintavankeudessa,

  • jos rikoksesta määrättävä enimmäisrangaistus voi olla vähintään kaksi vuotta vankeutta
  • jos on vaara, että hän uusii rikoksen
  • jos on vaara, että hän pakenee.

Kuka suojelua antaa?

Luxemburgin poliisin tehtävänä on huolehtia uhrin suojelusta.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Tutkintavankeuden määräämisessä otetaan huomioon useita eri tekijöitä.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Alaikäinen uhri saa rikosoikeudenkäyntilain 48-1 §:n nojalla seuraavaa suojelua:

  • Todistajana tai muuten kuultavan alaikäisen kuuleminen voidaan nauhoittaa tai videoida syyttäjän luvalla.
  • Tallentamiseen on saatava suostumus alaikäiseltä itseltään, jos hänellä on riittävä harkintakyky, tai muussa tapauksessa hänen lailliselta edustajaltaan. Jos vaarana on, että alaikäisen laillisen edustajan ja alaikäisen välillä on eturistiriita, tallenne voidaan tehdä ainoastaan väliaikaisen edunvalvojan suostumuksella, jos alaikäiselle on nimetty sellainen, tai jos väliaikaista edunvalvojaa ei ole nimetty, ainoastaan syyttäjän nimenomaisella perustellulla luvalla.
  • Edellä esitetystä poiketen, jos alaikäinen on joutunut rikoslain (code pénal) 354–360, 364, 365, 372–379, 382-1 ja 382-2, 385, 393, 394, 397, 398–405, 410-1, 410-2 tai 442-1 §:ssä tarkoitettujen rikosten uhriksi tai jos alaikäinen on rikoslain 393–397 tai 400–401 a §:ssä tarkoitettujen rikosten todistajana, tallenne on tehtävä edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, ellei syyttäjä päätä, ettei tällainen menettely ole tarpeen, koska alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa tai väliaikainen edunvalvojansa vastustaa tällaisen tallenteen tekemistä.
  • Tallennetta voidaan käyttää todisteena. Alkuperäinen tallenne sinetöidään. Kopiot numeroidaan ja lisätään asiakirja-aineistoon. Osapuolet ja asiantuntija voivat kuunnella tai katsella tallenteita syyttäjän luvalla hänen osoittamassaan paikassa.
  • Kolmannessa kohdassa tarkoitetulla alaikäisellä on oikeus ottaa valitsemansa aikuinen mukaan kuulemiseen, ellei syyttäjä toisin päätä perustelluista syistä lapsen etujen suojaamiseksi tai totuuden selvittämiseksi.

Ihmiskaupan tai lähisuhdeväkivallan uhrit saavat tietyin edellytyksin erityissuojelua.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Alaikäisellä uhrilla on seuraavat lisäoikeudet:

  • Rikoksen vanhentumisaika eli määräaika, jonka päätyttyä rikoksesta ei voida enää nostaa syytettä, alkaa kulua vasta uhrin täytettyä 18 vuotta, jos rikosnimike on sukupuolisiveellisyyden loukkaaminen, raiskaus, ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, tappo, pahoinpitely, hyväksikäyttö, huumaaminen tai vastaava
  • Uhrilla on oikeus siihen, että syyttäjä tai tutkintatuomari nimeää erityisedustajan, jota kutsutaan väliaikaiseksi edunvalvojaksi, jos yksikään hänen laillinen edustajansa ei kykene suojaamaan uhrin etuja kaikilta osin. Tämä erityisedustaja huolehtii uhrin etujen suojaamisesta ja käyttää hänen oikeuksiaan asianomistajana.
  • Uhrilla on oikeus saada tietoa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamisesta ja oikeudestaan olla asianomistajana laillisen edustajansa tai väliaikaisen edunvalvojansa kautta.
  • Uhrilla on oikeus siihen, että hänen kuulemisensa videoidaan tai nauhoitetaan syyttäjän luvalla sen jälkeen, kun uhrilta, hänen lailliselta edustajaltaan tai väliaikaiselta edunvalvojaltaan on saatu suostumus, jotta uhrille ei aiheudu traumoja siitä, että hän joutuu toistamaan lausumansa useaan kertaan menettelyn aikana. Tallentaminen on pakollista, jos rikos liittyy sukupuolisiveellisyyden loukkaamiseen, raiskaukseen, prostituutioon, hyväksikäyttöön, ihmiskauppaan, murhaan, tahalliseen surmaamiseen tai pahoinpitelyyn, ellei syyttäjä päätä jättää kuulemista tallentamatta uhrin tai hänen edustajansa vastustuksen vuoksi.
  • Uhrilla on oikeus ottaa mukaan kuulemistilaisuuksiin laillinen edustajansa tai muu valitsemansa henkilö.

Mitä oikeuksia minulla on, jos omaiseni on kuollut rikoksen seurauksena?

Jos omaisesi on kuollut rikoksen seurauksena ja katsot kärsineesi vahinkoa, sinulla on oikeus tehdä asianomistajana ilmoitus toimivaltaiselle tutkintatuomarille.

Tällaisessa tapauksessa sinulla on oikeus

  • vaatia syytetyltä vahingonkorvausta
  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan esitutkintaan
  • pyytää tutkintatuomaria määräämään lisätutkimuksia
  • nostaa tuomioistuimessa kanne tietyistä tutkintatoimista, jotka vaikuttavat yksityisiin etuihisi
  • tulla kuulluksi vain niin halutessasi
  • kohdata syytetty tarvittaessa kasvotusten
  • tutustua asiakirja-aineistoon tutkintatuomarin toimistossa syytetyn ensimmäisen kuulustelun jälkeen ja päivää ennen kutakin tutkintatoimea, johon tarvitaan oikeusapua
  • pyytää tutkintatuomarilta kopio asiakirja-aineistosta esitutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoitujen esineiden palauttamista
  • osallistua rikospaikalla tehtävään tutkintaan.

Mitä oikeuksia minulla on, jos omaiseni on joutunut rikoksen uhriksi?

Ulkopuolisella henkilöllä, johon hänen omaiseensa kohdistunut rikos vaikuttaa, on oikeus

  • saada syyttäjältä kopio asiakirjasta, jossa selostetaan häneen ulkopuolisena henkilönä vaikuttavaa rikosta
  • saada syyttäjältä automaattisesti ilmoitus siitä, minä päivänä pidetään istunto, jossa asiaa käsitellään
  • saada asiassa annetun tuomion teksti piirituomioistuimen tai tarvittaessa poliisituomioistuimen kirjaamosta.

Voinko osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Rikosasian sovittelu on vaihtoehto syytteen nostamiselle. Sen tavoitteena on mahdollistaa riidan ratkaisemisen tuomioistuinten ulkopuolella. Tekijän ja uhrin välinen sovittelu on mahdollinen vain ennen rikosoikeudenkäynnin aloittamista. Syyttäjä voi päättää käyttää sovittelua, jos hän katsoo, että sillä voidaan todennäköisesti korjata aiheutunut vahinko ja rikoksesta johtuva haitta sekä helpottaa tekijän paluuta yhteiskuntaan. Sovittelu ei tule kyseeseen, jos uhri asuu tekijän kanssa. Sovittelun käyttö edellyttää sekä tekijän että uhrin suostumusta.

Mistä oikeuksiani koskeva lainsäädäntö löytyy?

Rikosoikeudenkäyntilaista Legilux-sivustolta:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://legilux.public.lu/eli/etat/leg/code/procedure_penale
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten teen rikosilmoituksen?

Voit tehdä rikosilmoituksen

  • Luxemburgin poliisille
  • kyseisellä alueella toimivaltaiselle syyttäjälle.

Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen, mutta jos haluat osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana, sinun on tehtävä rikosilmoitus henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä.

Rikoksen uhrina voit myös haastaa rikoksentekijän suoraan poliisituomioistuimeen (tribunal de police) tai asian nopeutetussa menettelyssä käsittelevään piirituomioistuimen (tribunal d’arrondissement) rikosasioita käsittelevään jaostoon (chambre correctionnelle).

Rikosilmoitus on tehtävä jollakin Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa. Jos et osaa mitään näistä kielistä, sinulla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Rikosilmoitus tehdään kirjallisesti, se on vapaamuotoinen ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • uhrin sukunimi, etunimet, syntymäpaikka ja -aika, ammatti ja osoite
  • vahingon aiheuttanut tapahtuma
  • vahingon luonne.

Rikosilmoituksen tekemisen määräaika riippuu erityisesti rikoksen vanhentumisajasta. Määräaika vaihtelee yhdestä kymmeneen vuoteen.

Mistä voin selvittää, miten asian käsittely etenee?

Sinulla on oikeus

  • siihen, että sinulle ilmoitetaan automaattisesti asian käsittelyn lopettamisesta ilman jatkotoimia ja tällaisen päätöksen perustelut
  • saada pyynnöstä ilmoitus siitä, että tapaustasi tutkitaan
  • saada pyynnöstä tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä
  • siihen, että syyttäjälaitos ilmoittaa sinulle automaattisesti, minä päivänä istunto, jossa asiasi käsitellään, pidetään
  • saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista.

Kun rikosilmoitus tehdään syyttäjälle, syyttäjä ilmoittaa uhrille asian käsittelyn etenemisestä 18 kuukauden ajan rikosilmoituksen jättämisestä tai teon ilmiantamisesta lukien sekä tiedottaa myös mahdollisesta asian käsittelyn päättymisestä ja päättymisen perustelut.

Voinko saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Jos uhrin varat eivät riitä eikä taatun vähimmäistulon edellytys täyty, uhrin oikeussuojan saatavuus ja mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan varmistetaan siten, että hänellä on oikeus täysipainoiseen maksuttomaan oikeusapuun. Oikeusavun järjestää uhrin pyynnöstä asianajajaliitto (Conseil de l’ordre des avocats), jos uhri on

  • Luxemburgin kansalainen
  • ulkomaan kansalainen, jolla on sijoittautumislupa maahan
  • Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion kansalainen
  • kolmannen maan kansalainen, jolla on samanlainen oikeus oikeusapuun kuin Luxemburgin kansalaisella kansainvälisen sopimuksen nojalla.

Henkilön varoihin luetaan bruttotulot ja varallisuus sekä samassa taloudessa asuvien tulot. Uhri voi saada maksutonta oikeusapua paitsi varojen puutteen vuoksi myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät hänen sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseensa taikka perhetilanteeseensa.

Oikeusapuhakemus tehdään lomakkeella, jonka saa sosiaaliavun keskusvirastosta (Service central d'assistance sociale, Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.guichet.public.lu/citoyens/fr/organismes/service-central-assistance-sociale/index.html). Hakemus on allekirjoitettava ja toimitettava paikallisen tuomiopiirin asianajajayhdistyksen (Diekirch tai Luxemburg) puheenjohtajalle.

Lomakkeeseen täytetään muun muassa seuraavat tiedot:

  • uhrin henkilötiedot (sukunimi, etunimet, syntymäpaikka ja -aika, ammatti, osoite, siviilisääty ja kansallisuus)
  • sen oikeusriidan luonne, johon oikeusapua haetaan
  • uhrin perhetilanne
  • uhrin Linkki avautuu uuteen ikkunaanvarallisuus.

Uhri voi myös nimetä yhden tai useampia asianajajia, jo(i)ta hän haluaa käyttää oikeusavussa, tai tarvittaessa ilmoittaa senhetkisen asianajajansa.

Hakemukseen liitetään seuraavat asiakirjat:

  • kopio henkilötodistuksesta
  • Linkki avautuu uuteen ikkunaantodistus rekisteröinnistä yleiseen sosiaaliturvakeskukseen (Centre commun de la sécurité sociale, CCSS), myös samassa taloudessa asuvien henkilöiden osalta
  • asianomaisen henkilön ja jokaisen taloudessa asuvan henkilön osalta palkkatodistus (tai CCSS:n antama tulotodistus), todistus taatun vähimmäistoimeentulon maksamisesta, todistus työttömyydestä, eläkkeestä tai muusta vastaavasta viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden ajalta; todistuksista on käytävä ilmi bruttomäärät (tiliotteet eivät riitä)
  • jos yksikään samassa kotitaloudessa asuva henkilö ei saa avustusta kansalliselta avustusrahastolta (Fonds national de solidarité), kyseisen rahaston antama todistus jokaisen henkilön osalta
  • jos kotitalous saa tai maksaa elatusapua, asiakirja, josta ilmenee maksettava tai saatava määrä (esimerkiksi tiliotteet viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden ajalta)
  • jokaisen samassa kotitaloudessa asuvan henkilön osalta Luxemburgin verohallinnon (administration des contributions directes) antama todistus siitä, että henkilöllä on tai ei ole kiinteää omaisuutta
  • tarvittaessa ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen omistusta koskevat asiakirjatodisteet
  • irtainta omaisuutta (esim. käteinen raha, säästöt, osakkeet ja joukkovelkakirjat) koskevat asiakirjatodisteet
  • jos perhe asuu vuokra-asunnossa, kopio vuokrasopimuksesta ja edellisten kolmen vuoden vuokratositteet
  • jos kotitalous maksaa asuntolainaa, todiste kuukausittaisesta maksuerästä
  • kiinteistöistä ja irtaimesta omaisuudesta saatavia tuloja koskevat asiakirjatodisteet
  • kyseessä olevaa tapausta koskevat asiakirjat.

Voinko saada korvauksen kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisestani rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Kun varojen riittämättömyys on tarkistettu, asianajajayhdistyksen puheenjohtaja tai hänen tähän tehtävään valtuuttamansa jäsen ilmoittaa oikeusavun myöntämisestä tai epäämisestä tavallisella kirjeellä, jos oikeusapu myönnetään, ja kirjatulla kirjeellä, jos se evätään. Puheenjohtaja nimeää uhrin vapaasti valitseman asianajajan tai, jos valintaa ei ole tehty tai puheenjohtaja pitää valintaa epäasianmukaisena, puheenjohtaja määrää tehtävään valitsemansa asianajajan.

Asiaa käsittelevä tuomioistuin nimeää notaarit ja haastemiehet viran puolesta oikeusavun yhteydessä.

Jos oikeusapu myönnetään oikeudenkäyntimenettelyn aikana, uhrille aiheutuneet kulut korvataan.

Kulut, joita ei korvata

Jos uhri saa oikeusapua ja hänet velvoitetaan vastaamaan kuluista, kuluista vastaa valtio.

Rikosasioissa oikeusapua ei myönnetä tuomitun maksettavaksi määrättyjen kulujen ja sakkojen korvaamiseen.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa, ennen kuin se saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea muutosta tällaiseen päätökseen?

Jos asian käsittely päätetään lopettaa, ennen kuin se saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, käsittelyn lopettamista koskevassa tiedotteessa täsmennetään edellytykset, joiden täyttyessä uhri voi saattaa asian vireille haastehakemuksella tai nostamalla siviilikanteen.

Jos teoista määrättävät laissa säädetyt seuraamukset ovat rikosoikeudellisia rangaistuksia tai rikkomusrangaistuksia, tiedotteessa ilmoitetaan, että uhri voi ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjään (procureur général d’Etat), jolla on oikeus määrätä syytteen nostamisesta.

Jos jaostokäsittelyssä päätetään, ettei rikosasiaa viedä tuomioistuimeen, joka päättäisi epäillyn syyllisyydestä, uhri voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen rikosjaostoon (Chambre du conseil de la Cour d’appel). Tällöin uhrilla on oikeus esittää kyseiselle jaostolle pyyntöjä ja lausuntoja.

Jos rikosjaosto päättää olla käsittelemättä asiaa pelkästään tosiseikkojen eikä oikeuskysymysten perusteella, uhri voi nostaa kanteen siviiliasioita käsittelevässä tuomioistuimessa saadakseen korvauksen aiheutuneesta vahingosta.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Kuten esi-/rikostutkinnan aikana, rikoksen uhri voi osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn ilman mitään erityisasemaa tai asianomistajana.

Uhri voi osallistua sekä julkisiin että suljetuin ovin pidettäviin istuntoihin, mutta vain, jos hänet kutsutaan sinne todistajaksi. Uhri voidaan kutsua todistajaksi myös asianosaisten kuulemiseen. Syyttäjä lähettää tätä varten uhrille kirjallisen kutsun. Uhrin on vastattava sekä tuomarin että vastapuolen asianajajan kysymyksiin. Oikeudenkäynnin aikana uhri istuu istuntosalin takaosassa, jotta hän ei joudu suoraan kontaktiin syytetyn kanssa.

Asianomistaja saa kirjallisen kutsun saapua asianosaisten kuulemiseen. Hänellä on myös oikeus osallistua sekä julkisiin että suljetuin ovin pidettäviin käsittelyihin, ja hänen on oltava paikalla esittämässä vaatimuksensa. Asianomistaja puhuu lähtökohtaisesti todistajien kuulemisen jälkeen. Hänellä on oikeus käsitellä kaikkia yksityisoikeudellisiin etuihinsa liittyviä kysymyksiä ja todistaa tosiseikoista.

Mikä on virallinen roolini oikeusjärjestelmässä? Olenko esimerkiksi uhri, todistaja, asianomistaja tai yksityinen syyttäjä? Voinko valita roolini itse?

Virallinen roolisi oikeusjärjestelmässä on rikoksen uhri ilman erityisasemaa. Sinulla on kuitenkin oikeus olla asianomistajana siviiliasiassa.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on tässä roolissa?

Sinulla on oikeus erityisesti

  • käyttää osaamaasi kieltä tai muussa tapauksessa tulkkia tehdessäsi rikosilmoituksen poliisilaitoksella
  • saada maksutta kopio tekemästäsi rikosilmoituksesta ja sen tueksi toimittamistasi asiakirjoista
  • saada osaamallasi kielellä laadittu todistus, jossa mainitaan asian numero sekä ilmiannon päivämäärä ja paikka, sekä saada vastaanottoilmoitus syyttäjälle tekemästäsi ilmoituksesta
  • käyttää avustajanasi tai edustajanasi asianajajaa
  • siihen, että sinulle ilmoitetaan automaattisesti asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia ja tällaisen päätöksen perustelut
  • saada pyynnöstä ilmoitus siitä, että tapaustasi tutkitaan
  • saada pyynnöstä tietoa rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä
  • saada syyttäjältä automaattisesti ilmoitus istuntopäivästä, jona asiasi käsitellään
  • saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista
  • pyytää välitoimista päättävää tuomaria antamaan väliaikaisen ratkaisun sillä edellytyksellä, ettei vastapuolen vastuuvelvollisuutta voida kyseenalaistaa vakavasti.

Asianomistajana sinulla on lisäksi oikeus

  • vaatia syytetyltä vahingonkorvausta
  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan esitutkintaan
  • pyytää tutkintatuomaria määräämään uusia tutkintatoimia
  • nostaa tuomioistuimessa kanne tietyistä tutkintatoimista, jotka vaikuttavat yksityisiin etuihisi
  • tulla kuulluksi vain, jos haluat
  • kohdata syytetty tarvittaessa kasvotusten
  • tutustua asiakirja-aineistoon tutkintatuomarin toimistossa syytetyn ensimmäisen kuulustelun jälkeen ja päivää ennen kutakin sellaista tutkintatoimea, johon tarvitaan oikeusapua
  • pyytää tutkintatuomarilta kopio asiakirja-aineistosta esitutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoitujen esineiden palauttamista
  • osallistua rikospaikalla tehtävään tutkintaan.

Voinko antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Todistaja voi osallistua istuntoihin ja paljastaa tuomarille valan velvoittamana kaiken, mitä hän tietää tosiseikoista. Todistajan on vastattava sekä tuomarin että vastapuolen asianajajan kysymyksiin.

Asianomistaja voi käsitellä kaikkia yksityisoikeudellisiin etuihinsa liittyviä kysymyksiä ja todistaa tosiseikoista. Asianomistajan asianajaja voi esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja puolustuksen todistajille.

Kaikki todisteet voidaan lähtökohtaisesti hyväksyä edellyttäen, että järjen ja kokemuksen perusteella tunnustetaan, että tuomari voi tehdä todisteiden perusteella ratkaisunsa. Todisteita voidaan esittää, jos osapuolet ovat voineet käydä niistä kontradiktorisen keskustelun.

Mitä tietoja saan oikeudenkäynnin aikana?

Sinulle toimitetaan seuraavat tiedot:

  • pyynnöstä: rikosoikeudellisen menettelyn tilanne
  • automaattisesti: sen istunnon päivämäärä, jossa asia ratkaistaan
  • pyynnöstä: kaikki asiaa koskevat lopulliset ratkaisut.

Voinko tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Kun poliisille tehdään rikosilmoitus, ilmoituksen tekijä saa maksutta kopion siitä heti tai kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Ilmoituksen tekijä voi myös pyytää hänen asiaansa käsittelevää tuomioistuinta määräämään erityisiä menettelytoimia.

Jos rikosilmoituksen tekijä on asianomistajana, hänellä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon tutkintatuomarin toimistossa syytetyn ensimmäisen kuulustelun jälkeen ja päivää ennen kutakin kuulemista, johon tarvitaan oikeusapua.

Kun menettely on saatettu päätökseen, tutkintatuomari toimittaa asiakirja-aineiston syyttäjälle. Asianomistajana sinulla on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon viimeistään kahdeksan arkipäivää ennen asian jaostokäsittelyä.

Asianomistajalla ja henkilöllä, joka voi osoittaa, että kyseessä on hänen henkilökohtainen oikeutettu etunsa, on oikeus saada kopio asiakirja-aineistosta, lukuun ottamatta takavarikoituja asiakirjoja, kohtuullisessa ajassa ennen vahvistettua istuntopäivää. Kopioita on pyydettävä syyttäjältä.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voinko hakea tuomioistuimen päätökseen muutosta?

Kaikki tuomiot ovat lainvoimaisia antamishetkestä lähtien. Siten niiden katsotaan edustavan totuutta niin kauan kuin niitä ei kumota laissa säädetyllä muutoksenhakumenettelyllä. Yleensä tuomari antaa yhden tuomion, joka kattaa sekä rikossyytteet että siviilikanteet.

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tarkoittaa sitä, että lainvoimaisuus koskee vain rikosoikeudenkäynnin asianosaisia ja niitä tuomion osia, joiden osalta asianosaiset ovat käyttäneet puolustautumisoikeuttaan. Voit hakea muutosta tuomioon uhrin ominaisuudessa vain, jos olet ollut oikeudenkäynnissä asianomistajana.

Tämä on kuitenkin mahdollista vain yksityisoikeudellisten etujesi osalta ja jos sinulla on asianosaisintressi eli jos tuomioistuin on hylännyt vahingonkorvaushakemuksesi tai pidät myönnettyä vahingonkorvausta riittämättömänä.

Et siis voi hakea tuomioon muutosta sillä perusteella, ettet hyväksy syytetylle määrättyä rangaistusta tai hänen vapauttamistaan. Vain syyttäjä voi hakea muutosta rikosoikeudellisin perustein.

Ennen muutoksenhakemuksen tekemistä kannattaa selvittää asianajajan kanssa, onko se järkevää. Jos näin on, hakemus on jätettävä 40 päivän kuluessa tuomion antaneen tuomioistuimen kirjaamoon.

Mitkä ovat oikeuteni tuomion antamisen jälkeen?

Kun tuomio on annettu, sinulla on oikeus saada kopio siitä.

Sinulla on oikeus hakea muutosta tuomioon ainoastaan yksityisoikeudellisten etujesi osalta edellyttäen, että olit oikeudenkäynnissä asianomistajana (ks. kohta 1).

Sinulla on oikeus vastustaa tuomitun pääsyä ehdonalaiseen vapauteen ilmoittamalla asiasta valtakunnansyyttäjälle (Procureur général d’Etat), joka vastaa tuomioiden täytäntöönpanosta.

Sinulla on kaikissa tapauksissa oikeus käyttää edustajanasi asianajajaa.

Onko minulla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Siviilikannetta ajavana asianosaisena sinulla on oikeus saada oikeudellista neuvontaa kaikissa asioissa, jotka liittyvät tuomion täytäntöönpanoon.

Jos olet ruumiinvamman aiheuttaneen tahallisen rikoksen uhri eikä rikoksentekijä pysty maksamaan vahingonkorvausta, voit tietyin edellytyksin hakea vahingonkorvausta valtiolta (oikeusministeriö).

Poliisi- ja oikeusviranomaisilla on velvollisuus suojella rikoksen uhreja. Tuomitun ehdonalaista vapauttamista koskevaan päätökseen voi sisältyä erityisehtoja, jotka koskevat esimerkiksi yhteiskunnan ja rikoksen uhrin suojelemista.

Mitä tietoja minulle annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Voit saada pyynnöstä tietoa kaikista asiaa koskevista lopullisista ratkaisuista.

Rikoksentekijän tuomiosta annettavan tiedon osalta tuomioistuimen päätöksessä on mainittava, mitä lain säännöksiä sovellettiin ratkaisun tekemisessä, tosiseikat, joiden nojalla tuomio annettiin, sekä tuomiossa määrätyt seuraamukset (rikosprosessilain 195 ยง). Kaikissa muissa tuomion täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä syyttäjänvirastoon.

Luxemburgissa lainvoimaisen tuomion saaneet henkilöt istuvat tuomionsa joko Schrassigin tai Givenichin vankilassa.

Ilmoitetaanko minulle, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Rikosprosessilain1–4 ยง:n mukaisesti voit osoittaa syyttäjänvirastolle nimenomaisen pyynnön saada tieto rikoksentekijän vapautumisesta tai paosta, jos todetaan olevan vaara, että sinulle aiheutuu vahinkoa. Tätä tietoa ei kuitenkaan anneta, jos on vaara, että siitä aiheutuisi vahinkoa rikoksentekijälle.

Voinko osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voinko esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Et voi.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)

Useimmissa tapauksissa rikoksentekijän tuomitsemisesta vastaava toimivaltainen tuomioistuin määrittää uhrille maksettavan vahingonkorvauksen suuruuden, jos se toteaa rikoksesta epäillyn syylliseksi.

Jotta tuomioistuin voisi päättää korvauksesta, uhrin on ehdottomasti osallistuttava rikosoikeudenkäyntiin asianomistajana panemalla vireille siviilikanne. Siviilikanteen voi panna vireille missä tahansa menettelyvaiheessa. Uhrilla ei ole velvollisuutta olla läsnä suullisessa käsittelyssä. Hän voi käyttää edustajanaan asianajajaa ja ilmaista vaatimuksensa kirjallisesti ennen istuntoa.

Jos uhri ei pane vireille liitännäismenettelyä asianomistajana eikä esitä vahingonkorvausvaatimusta, tuomioistuin ei voi viran puolesta myöntää uhrille vahingonkorvauksia.

Uhri ei kuitenkaan menetä oikeuttaan vahingonkorvaukseen, vaikka hän ei panisi vireille siviilikannetta rikosoikeudenkäynnin aikana.

Itse asiassa uhri voi missä tahansa vaiheessa nostaa siviilioikeudellisen kanteen rikoksentekijää vastaan edellyttäen, että hän noudattaa siviilioikeuden mukaista vanhentumisaikaa ja osoittaa, että kyseisiin tekoihin liittyy siviilioikeudellinen vastuu.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Rikostuomioistuimen tehtävänä on määrittää uhrille aiheutuneen vahingon suuruus, mutta se ei puutu aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen.

Kun tuomioistuimen lopullinen päätös on annettu, uhrin tehtävänä on aloittaa toimet, jotta hän saa rikoksentekijältä vahingonkorvaukset.

Asianajajan tehtävänä on yleensä valvoa, että vahingot korvataan, ensiksi sovinnollisesti, olemalla yhteydessä tuomitun asianajajaan, tai vaatimalla tuomion pakkotäytäntöönpanoa ulosottomiehen välityksellä.

Jos tuomioistuin määrää ehdonalaisen tuomion, johon sisältyy velvollisuus maksaa korvauksia, tuomioiden täytäntöönpanosta vastaava yleinen syyttäjä valvoo, että tuomittu täyttää velvollisuutensa.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Oikeudenkäynnin kuluessa tuomioistuin voi määrätä etumaksun maksamisesta esimerkiksi asiantuntijalausuntoa odotettaessa. Jos rikoksentekijä kieltäytyy tai ei kykene maksamaan tätä etumaksua, oikeusministeriö voi hoitaa sen asianmukaisesti todistetun tarpeen vaatiessa.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Tietyillä rikoksen uhreilla on oikeus valtion talousarviosta maksettavaan korvaukseen rikosten aiheuttamista henkilövahingoista kärsineille uhreille maksettavista korvauksista 12. maaliskuuta 1984 annetun ja sittemmin muutetun lain mukaisesti. Tämä on merkittävä toimenpide uhrien hyväksi niissä tapauksissa, joissa

rikoksentekijää ei ole tunnistettu; rikoksentekijä on tunnistettu mutta häntä ei löydetä; rikoksentekijä on maksukyvytön.

Saadakseen korvausta uhrin on oltava yhteydessä oikeusministeriöön, joka tekee päätöksen vahingonkorvausvaatimuksesta. Vaatimus on laadittava ranskaksi, saksaksi tai luxemburgiksi, ja siinä on ilmoitettava tapahtumien ajankohta, paikka ja luonne. Hakemukseen on liitettävä todisteet uhrin kärsimästä vahingosta ja siihen liittyneiden tapahtumien kulusta.

Vahingonkorvausoikeudelle on asetettu tiettyjä ehtoja, jotka uhrin on ehdottomasti täytettävä:

Uhrin on asuttava vakituisesti Luxemburgin suurherttuakunnassa tai hänen on oltava Euroopan unioniin tai Euroopan neuvostoon kuuluvan maan kansalainen. Lisäksi uhrin on rikoksen ajankohtana oleskeltava laillisesti suurherttuakunnassa tai hänen on oltava rikosprosessilain 382-1 ยง:ssä tarkoitetun rikoksen uhri (ihmiskauppa).

Kärsityn vahingon on oltava seurausta tahallisista teoista, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit.

Kyseessä on oltava henkilövahinko eikä pelkästään omaisuusvahinko (vahingonkorvauksia ei myönnetä esimerkiksi pelkästä varkaudesta).

Vahingosta täytyy aiheutua uhrille vakavaa haittaa. Haitta voi olla seurausta tulojen menetyksestä tai alenemisesta, lisääntyneistä tai poikkeuksellisista kustannuksista, työkyvyttömyydestä, koulunkäynnin keskeytymisestä, fyysisestä tai henkisestä vauriosta, muusta kuin taloudellisesta vahingosta tai ulkonäköön liittyvästä vahingosta taikka ruumiillisesta tai henkisestä kärsimyksestä. Jos henkilö on joutunut jonkin rikosprosessilain 372–376 ยง:ssä tarkoitetun seksuaalirikoksen uhriksi, hänen ei tarvitse esittää todisteita ruumiillisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaamisesta, vaan sen katsotaan tapahtuneen oletusarvoisesti.

Vahingonkorvaus tulee valtion maksettavaksi ainoastaan, jos uhri ei voi saada todellista ja riittävää korvausta miltään muulta taholta, kuten rikoksentekijältä, sosiaaliturvasta tai henkilövakuutuksesta.

On syytä tiedostaa, että vahingonkorvaus voidaan evätä tai sen määrää voidaan pienentää syistä, jotka liittyvät uhrin käyttäytymiseen tapahtumien yhteydessä tai hänen suhteeseensa rikoksentekijään.

Uhri voi nostaa siviilikanteen ja vaatia korvausta rikoksentekijältä myös sen jälkeen, kun valtio on maksanut hänelle vahingonkorvausta, jos hän katsoo korvauksen riittämättömäksi. Tässä tapauksessa uhrin on ilmoitettava tuomioistuimelle tapauksen mukaan, että hän on esittänyt korvausvaatimuksen valtiolle tai että hän on jo saanut tällaisen korvauksen valtiolta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Uhrilla on oikeus korvaukseen, jos rikoksentekijää ei tuomita, edellyttäen, että hän on rikoksen uhri, ja jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai hänet on tunnistettu, mutta häntä ei löydetä, tai jos hän on maksukyvytön.

Jos asiaa ei ole käsitelty oikeudessa eikä tuomioistuin ole määrittänyt maksettavaa korvausta, oikeusministeriö voi myöntää kiinteämääräisen korvauksen ja/tai tilata asiantuntijalausunnon, jolla määritetään uhrille myönnettävän korvauksen määrä.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Oikeusministeri voi asianmukaisesti todistetun tarpeen vaatiessa myöntää etumaksun oikeuskäsittelyn aikana.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi - mihin voin ottaa yhteyttä, jotta saan apua ja tukea?

Rikoksen uhrina voit ottaa yhteyttä ennen muuta seuraaviin tukipalveluihin:

A. Julkiset palvelut:

Sosiaaliavun keskusvirasto (Service central d’assistance sociale, SCAS) - Uhrien tukipalvelut (Services d’Aide aux Victimes SAV) Luxemburgissa

Tukityypit:

  • psykologinen neuvonta ja psykoterapia
  • oikeudellinen tietopalvelu
  • terapiaryhmä lähisuhdeväkivallan uhreille
  • koko oikeusprosessin kattava tuki- ja neuvontapalvelu

YHTEYSTIEDOT:

Bâtiment Plaza Liberty, Entrée C
12-18, rue Joseph Junck
L-1839 Luxembourg

Puhelin: +352 475821-627
+352 475821-628
GSM: +352 621 32 65 95

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanscas-sav@justice.etat.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr/aides-informations/assistance-sociale/scas-service-aide-victimes.html

B. Kansalaisjärjestöt:

1. Rikoksen uhrien tuki (Aide aux Victimes de la Criminalité) - Wäisse Rank Lëtzebuerg Asbl

Tukityypit:

  • oikeudellinen neuvontapalvelu
  • henkinen, taloudellinen ja aineellinen tuki

YHTEYSTIEDOT:

84, rue Adolphe Fischer
L-1521 Luxembourg

Puhelin: +352 402040

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanwrl@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.benevolat.public.lu/de/espace-benevole/decouvrir-associations/chercher-association/associations/?~=/de/assoc/212

2. Lähisuhdeväkivallan uhrien tukipalvelut

Kolme palvelukeskusta:

- SAVVD, jota ylläpitää Luxemburgissa toimiva yhdistys Femmes en détresse (Ahdingossa olevat naiset)

Tukityypit:

  • psykososiaalinen neuvonta
  • oikeudellinen neuvonta ja tuki
  • oikeudellinen, hallinnollinen ja sosiaalinen tiedotus ja tuki sen jälkeen, kun syyttäjä on määrännyt väkivallan tekijän lähestymiskieltoon
  • oikeudellisten toimenpiteiden suunnittelu
  • uhrin tukeminen muun muassa tuomioistuimessa, asianajajan luona ja lääkärikäynnillä
  • opastus
  • neuvonta ja suojelu häirinnän uhreille
  • uhrin suojelusuunnitelman laadinta

YHTEYSTIEDOT:

BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26481862
Faksi: +352 26481863

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@savvd.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/savvd/

- PSY EA, Luxemburg, jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

Palvelua tarjotaan väkivallantekijän lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä alaikäisille, jotka ovat joutuneet suoraan tai välillisesti lähisuhdeväkivallan uhriksi.

Tukityypit:

  • lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneista lapsista ja nuorista huolehtiminen lähestymiskiellon yhteydessä
  • psykologinen tuki lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen

YHTEYSTIEDOT:

BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26482050
Faksi: +352 26481863

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@psyea.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/psyea/

- ALTERNATIVES, jota ylläpitää Dudelangessa toimiva Fondation Pro Familia

Neuvontakeskus, joka tarjoaa lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä tukea alaikäisille, jotka ovat joutuneet suoraan tai välillisesti lähisuhdeväkivallan uhriksi.

Tukityypit:

  • lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneista lapsista ja nuorista huolehtiminen, kun väkivallantekijä on määrätty lähestymiskieltoon

YHTEYSTIEDOT:

5, Route de Zoufftgen
L-3598 Dudelange L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 51727289

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanalternatives@profamilia.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.profamilia.lu/Enfants+Adolescents/ALTERNATIVES+_+Centre+de+consultation+pour+enfants+et+adolescents+victimes+de+violence-p-470.html

3. Neuvontapalvelut väkivallan uhreiksi joutuneille naisille

Tukityypit:

  • puhelinneuvonta
  • psykososiaalinen neuvonta
  • oikeudellinen, hallinnollinen ja sosiaalinen tiedotus ja tuki
  • oikeudellisten toimenpiteiden suunnittelu
  • uhrin tukeminen muissa tilanteissa, kuten asianajajan luona, tuomioistuimessa ja poliisilaitoksella
  • sisäänottohaastattelu naisten majoituspaikassa
  • koulutus ja luennointi lähisuhdeväkivallan alalla
  • seminaarit ja keskusteluryhmät

Neljä palvelukeskusta:

- VISAVI (Vivre Sans violence eli Elämä ilman väkivaltaa), jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

Neuvontakeskus lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille naisille

YHTEYSTIEDOT:

2, rue Adolphe Fischer
L-2714 Luxembourg

Puhelin: +352 490877-1
Faksi: +352 26482682

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanfeminfo@visavi.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/visavi/

- FOYER SUD (eteläinen vastaanottokeskus, Esch-sur-Alzette), jota ylläpitää Conseil national des femmes du Luxembourg (Luxemburgin kansallinen naisasianeuvosto)

Neuvontakeskus ahdingossa oleville naisille, myös väkivallan uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

41, rue de Luxembourg
L-4220 Esch sur Alzette

Puhelin: +352 545577 / 26530326 / 545757
Faksi: +352 54575757

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanfoyersud@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.cnfl.lu/site/foyersud.html

- Centre OZANAM, Luxemburg

- Centre OZANAM Nord, Wiltz, jota ylläpitää Maison de la Porte Ouverte -säätiö

Neuvontakeskus ahdingossa oleville naisille, myös väkivallan uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

Ozanam Luxembourg
64, rue Michel Welter
L-2730 Luxembourg

Puhelin: +352 488347

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanozanam@fmpo.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fmpo.lu/foyers/centre-ozanam/

YHTEYSTIEDOT:

Ozanam Nord
49, Grand-Rue
L-9530 Wiltz

Puhelin: +352 26953959

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanozanam.nord@fmpo.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fmpo.lu/foyers/centre-ozanam-nord/

- PROFAMILIA , jota ylläpitää Dudelangen Fondation Pro Familia

Neuvontakeskus ahdingossa oleville naisille, myös väkivallan uhreille.

YHTEYSTIEDOT:

5, route de Zoufftgen
L-3598 Dudelange

Puhelin: +352 517272-41
Faksi: +352 522188

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanfemmes@profamilia.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.cnfl.lu

4. Neuvontakeskus väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille ja nuorille.

Neljä palvelukeskusta:

- PSY EA, jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

Psykologinen palvelu lähisuhdeväkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille 3-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen.

Tukityypit:

  • Psykologinen tuki lähisuhdeväkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille lapsille, alaikäisille ja täysi-ikäisille nuorille sekä heidän omaisilleen.

YHTEYSTIEDOT:

BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26482050
Faksi: +352 26481863

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@psyea.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/psyea/

- ALTERNATIVES, jota ylläpitää Dudelangen Fondation Pro Familia

Neuvontapalvelu fyysisen ja henkisen väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille 0-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen.

Tukityypit:

  • psykologinen tuki lapsille ja heidän omaisilleen
  • lämpimien perhesuhteiden ja vastavuoroisen kunnioituksen tukeminen
  • väkivallan tiedostaminen ja ehkäiseminen

YHTEYSTIEDOT:

5, Route de Zoufftgen
L-3598 Dudelange L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 51727289

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanalternatives@profamilia.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.profamilia.lu/Enfants+Adolescents/ALTERNATIVES+_+Centre+de+consultation+pour+enfants+et+adolescents+victimes+de+violence-p-470.html

- OXYGENE, jota ylläpitää Dudelangen Femmes en détresse -yhdistys

Neuvonta- ja tietopalvelu ahdingossa oleville (12-21-vuotiaille) tytöille, jotka ovat joutuneet fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Tukityypit:

  • henkilökohtaiset haastattelut
  • tukeminen hallinnollisissa menettelyissä
  • auttaminen valvotun majoituksen etsinnässä
  • auttaminen Meederchershaus-turvakotiin pääsyssä

YHTEYSTIEDOT:

2, rue Adolphe Fischer
L-2714 Luxembourg

Puhelin: +352 494149
Faksi: +352 27125989

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfofilles@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/oxygene/

- ALUPSE DIALOGUE, jota ylläpitää Luxemburgissa toimiva Alupse -yhdistys

Psykologista neuvontaa ja terapiaa tarjoava palvelu fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneille 0-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen.

YHTEYSTIEDOT:

8, rue Tony Bourg
L- 1278 Luxembourg

Puhelin: +352 261848-1
Faksi: +352 26196555

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanalupse@pt.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.alupse.lu/fr/lassociation-alupse/

5. Neuvonta-, tieto- ja tukikeskus - infoMann, jota ylläpitää Luxemburgissa toimiva yhdistys actTogether. Keskuksen palvelut on tarkoitettu ahdingossa oleville väkivallan uhriksi joutuneille miehille ja pojille.

Tukityypit:

  • psykologinen ja sosiaalinen tuki ja neuvonta
  • tiedotus- ja dokumentointipalvelu
  • tietoisuuden lisääminen ja koulutus
  • mukanaolo ja tukeminen miesten vastaanottoyksikköön pääsemisessä

YHTEYSTIEDOT:

5, Cour du Couvent
L-1362 Luxembourg

Puhelin: +352 27497265
Faksi: +352 27496565

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@infomann.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.infomann.lu/

6. Valtuutettu neuvonta- ja tukikeskus väkivallan, myös lähisuhdevälivallan, tekijöille - Riicht eraus, Luxemburg, jota ylläpitää Luxemburgin Punainen Risti

Tukityypit:

  • oikeuden määräämä tai vapaaehtoinen lähisuhdeväkivallan tekijöiden (miesten ja naisten) neuvonta, kuunteleminen, tukeminen ja auttaminen lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä
  • tekijöiden tietoisuuden ja vastuunoton edistäminen
  • uhrien lyhytaikainen suojelu
  • konfliktien hallinta ja itseluottamuksen edistäminen
  • muuttumaan valmiin henkilön tukeminen
  • avustaminen sellaisten käytännön strategioiden kehittämisessä, joiden avulla tekijä onnistuu muuttamaan asennettaan ja käyttäytymistään pysyvästi
  • sellaisten henkilöiden tukeminen, jotka haluavat muuttaa väkivaltaista käyttäytymistään
  • keskusteluryhmä

YHTEYSTIEDOT:

73, rue Adolphe Fischer
L-1520 Luxembourg

Puhelin: +352 2755-5800
Punaisen Ristin puhelinpalvelu: +352 51277255
Faksi: +352 2755-5801

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanriichteraus@croix-rouge.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.croix-rouge.lu/riichteraus/

7. Ihmiskaupan uhrien tukipalvelu

Kaikkien ihmiskaupan uhrien (naisten, miesten ja lasten) avo- ja laitoshoito.

Palvelua tarjoavat seuraavat kaksi tahoa, joiden toimintaa koordinoidaan:

- SAVTEH, jota ylläpitää Luxemburgin Femmes en détresse -yhdistys

- COTEH, jota ylläpitää Luxemburgin Maison de la Porte Ouverte -säätiö

Tukityypit:

  • puhelinneuvonta ja henkilökohtainen neuvonta
  • psykososiaalinen tuki ja valvonta
  • psykologinen tukeminen ja vakauttaminen
  • neuvonnan tai lääkärinhoidon järjestäminen
  • uhrin tukeminen käytäessä rikospoliisin luona tunnistamista varten
  • uhrin poliisin ja syyttäjälaitoksen kanssa tekemän yhteistyön tukeminen
  • uhrin tukeminen erityisesti oikeus-, hallinto-ja sosiaaliviranomaisten kanssa asioinnissa
  • laitoshoidon koordinointi ja uhrin majoituksen järjestäminen sukupuolen ja iän mukaan
  • aineellinen ja taloudellinen avustaminen
  • tiedottaminen ihmiskaupan uhrien oikeuksista, oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä sekä saatavilla olevista etuuksista
  • yhteydenotto lähtömaan kansalaisjärjestöihin vapaaehtoisen paluun yhteydessä

YHTEYSTIEDOT:

SAVTEH
BP 1024
L-1010 Luxembourg

Puhelin: +352 26482631
Faksi: +352 26482682
GSM: +352 621316919

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaantraite.humains@visavi.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fed.lu/wp/services/savteh/

COTEH

Puhelin: +352 24873622
GSM: +352 621351884

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancoteh@fmpo.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://fmpo.lu/services/service-dassistance-aux-victimes-de-la-traite-des-etres-humains/

C. Poliisi:

Police Grand-Ducale
Direction Générale
L-2957 Luxembourg

Puhelin: +352 4997-1
Hätäpuhelin: 113
Faksi: (+352) 4997-2099

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaancontact@police.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.police.public.lu/fr/aide-victimes/

D. Paikalliset viranomaiset:

Oikeudellinen vastaanotto- ja tiedotuspalvelu (Service d’accueil et d’information juridique)

- DIEKIRCH

Justice de paix
Place Joseph Bech
L-9211 Diekirch

Puhelin: +352 802315

- ESCH-SUR-ALZETTE

Justice de Paix
Place Norbert Metz
L-4239 Esch-sur-Alzette

Puhelin: +352 541552

- LUXEMBURG

Cité judiciaire
Bâtiment BC
L-2080 Luxembourg

Puhelin: +352 221846

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justice.public.lu/fr/aides-informations/accueil-info-juridique/

Oikeudellinen tiedotuspalvelu ”Naisten oikeudet”:

PARQUET GÉNÉRAL

Cité judiciaire
Bâtiment BC
L-2080 Luxembourg

Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.justice.public.lu/fr/aides-informations/droits-femme/index.html

E. Ministeriöt:

- Oikeusministeriö (Ministère de la Justice)

13, rue Adolphe Fischer
L-2934 Luxembourg

Puhelin: +352 247-84537
Faksi: +352 26684861

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@mj.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mj.public.lu/

Toimialat:

  • siviiliasiat
  • rikosasiat: uhreille maksettavat vahingonkorvaukset, oikeusapu, rikosasioiden sovittelu
  • kaupalliset asiat
  • oikeudellinen organisaatio
  • hallinnollisten riita-asioiden yleinen koordinointi hallintotuomioistuimissa
  • rangaistuslaitokset

- Sisäministeriö (Ministère de l’Intérieur)

BP 10
L-2010 Luxembourg

Puhelin: +352 247-84600
Faksi: +352 221125

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@miat.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mi.public.lu/

Seuraavat 28. tammikuuta 2015 annetun asetuksen mukaiset tehtävät:

  • pelastuspalvelujen koordinointi
  • yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa

- Sisäisen turvallisuuden ministeriö (Ministère de la Sécurité intérieure)

19-21, Boulevard Royal
L-2449 Luxembourg

Puhelin: +352 247-84659
Faksi: +352 227276

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaansecretariat@msi.etat.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.gouvernement.lu/3313529/minist_securite_interieure

Uhreille 28. tammikuuta 2015 annetun asetuksen mukaisesti tarjottava tuki:

  • Luxemburgin poliisi, poliisitoiminnan valvontalaitos, oikeus- ja sisäasioita koskeva EU:n politiikka, kansainvälistä poliisiyhteistyötä koskeva politiikka

- Tasa-arvoministeriö (Ministère de l’Égalité des Chances)

6A, bd. F. D. Roosevelt
Hôtel Terres Rouges
L-2921 Luxembourg

Puhelin: +352 247-85806
Faksi: +352 241886

Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaaninfo@mega.public.lu
Verkkosivusto: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.mega.public.lu/fr/index.html

Toimialat:

  • lähisuhdeväkivalta
  • väkivallan torjunnassa tehtävää ammattilaisten yhteistyötä käsittelevä komitea
  • kumppanuus ja hallinta yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevän ministeriön (MEGA) valtuuttamien kansalaisjärjestöjen kanssa seuraavilla aloilla: lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden avo- ja laitoshoito, ahdingossa olevat naiset ja miehet, sukupuoleen perustuva väkivalta sekä ihmiskauppa
  • kumppanuus ja yhteistyö valtion valtuuttamien kansalaisjärjestöjen kanssa väkivallan uhriksi joutuneista ahdingossa olevista henkilöistä huolehtimisessa

Rikoksen uhrien päivystyspuhelin

- Luxemburgin poliisi

palvelupuhelin: 113

joka päivä 24 t / vrk

- Luxemburgin Punainen Risti

palvelupuhelin: 2755

joka päivä klo 7-22

- Fraenhaus (Femmes en détresse)

palvelupuhelin: +352 448181

joka päivä 24 t / vrk

- Fraentelefon (Femmes en détresse)

palvelupuhelin: +352 448181

maanantaista perjantaihin klo 9-15

Onko uhrille tarjottava tuki maksutonta?

Millaista tukea voin saada valtiolta tai viranomaisilta?

Kyllä, uhrille tarjottava tuki on maksutonta.

Millaista tukea voin saada kansalaisjärjestöiltä?

Ks. edellä kohdassa B oleva ensimmäinen vastaus.

Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.