Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Luxemburg

Sisällön tuottaja:
Luxemburg

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Voinko saada oikeusapua?

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Lisätietoja

Miten ja mihin voin ilmoittaa rikoksesta?

Rikoksen uhri voi tehdä rikosilmoituksen:

  • poliisille;
  • suoraan syyttäjälle.

Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen, mutta jos uhri haluaa osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana, on hänen tehtävä rikosilmoitus henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä.

Rikoksentekijä voidaan haastaa myös suoraan poliisituomioistuimeen (tribunal de police) tai asian nopeutetussa menettelyssä käsittelevään piirituomioistuimen (tribunal d'arrondissement) jaostoon.

Rikosilmoitus on tehtävä jollakin Luxemburgin virallisista kielistä, joita ovat luxemburg, ranska ja saksa. Jos rikoksen uhri ei osaa mitään näistä kielistä, hänellä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Rikosilmoitus tehdään kirjallisesti, se on vapaamuotoinen ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • • uhrin nimi, syntymäaika, ammatti ja osoite
  • • kuvaus tosiseikoista
  • • kuvaus aiheutuneesta vahingosta.

Rikosilmoituksen tekemisen määräaika vaihtelee vuodesta kymmeneen vuoteen ja riippuu siitä, millainen rikos (1) on kyseessä.

Miten saan tietoa viranomaisten toiminnasta?

Kun rikosilmoitus tehdään poliisille, poliisi antaa rikosilmoituksesta maksuttoman jäljennöksen välittömästi tai kuukauden kuluessa sen tekemisestä. Uhri tai hänen asianajajansa voi tiedustella asian etenemisestä puhelimitse tai kirjeitse.

Kun rikosilmoitus tehdään syyttäjälle, rikosilmoitukselle annetaan viitenumero, jonka avulla uhri tai hänen asianajajansa voi tiedustella asian etenemisestä. Syyttäjä ilmoittaa asian käsittelyn etenemisestä rikosilmoituksen tekijälle 18 kuukauden kuluessa rikosilmoituksen jättämisestä myös siinä tapauksessa, että asian käsittely on päättynyt. Hän ilmoittaa myös mahdollisen päättymisen syyt.

Asian käsittelevää tuomioistuinta voi pyytää tekemään rikostutkinnan tai määräämään omaisuutta tai varoja hukkaamiskieltoon.

Miten voin osallistua rikoksen tutkintaan?

Rikoksen tutkintaan voi osallistua uhrina, jolla ei ole erityistä asemaa rikosoikeudenkäyntimenettelyssä, tai asianomistajana. Asianomistajana uhri voi vaatia rikoksentekijältä korvausta ja hänellä on muutamia ylimääräisiä oikeuksia pelkän uhrin asemaan verrattuna. Uhrin ei tarvitse asianomistajanakaan näyttää toteen mitään rikokseen liittyviä seikkoja. Hänen on vain annettava tiedot rikoksen tosiseikoista ja niiden suhteesta uhrille aiheutuneeseen vahinkoon.

Rikoksen uhrilla on seuraavat oikeudet:

  • Rikostutkintaviranomaiset (2) – poliisin rikostutkintayksikkö tai tutkintatuomari – voivat kuulla uhria uhrin osaamalla kielellä ja käyttää uhrin hallussa olevia asiakirjoja.
  • Uhrin lausunto voidaan nauhoittaa tai videoida uhrin tai hänen asianajajansa suostumuksella syyttäjän annettua tähän luvan, niin ettei uhrin tarvitse toistaa järkyttyvää tapahtumaa useita kertoja menettelyn aikana.
  • Uhrilla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos hän ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä.
  • Uhria voi edustaa asianajaja.
  • Uhri voi saada maksutta jäljennöksen lausunnostaan välittömästi tai kuukauden kuluessa kuulemisesta.
  • Uhri voi pyytää merkityksellisiä asiakirjoja liitettäväksi tutkinta-aineistoon.
  • Uhri voi olla läsnä tutkintatuomarin menettelyissä asianomistajana.
  • Jos prosessia ei aloiteta, uhri voi esittää ylimmälle syyttäjälle (Procureur Général) pyynnön siitä, että syyttäjälaitos suorittaa rikostutkinnan.

Asianomistajalla on oikeus

  • osallistua tutkintatuomarin suorittamaan rikostutkintaan
  • pyytää tuomaria suorittamaan lisätutkinnan
  • valittaa vaateisiinsa vaikuttavista rikostutkintaan liittyvistä toimista muutoksenhakutuomioistuimeen (cour d’appel), joka käsittelee asian suljetuin ovin
  • tulla kuulluksi vain pyynnöstä
  • esittää tarvittaessa näyttöä syytettyä vastaan
  • tarkastella asianajajan kanssa tutkinta-aineistoa tutkintatuomarin toimistossa epäillyn ensimmäisen kuulemisen jälkeen päivää ennen mahdollisia lisätoimia
  • pyytää tutkintatuomaria lähettämään tutkinta-aineistoon sisältyvät asiakirjat itselleen
  • saada jäljennös tutkinta-aineistosta rikostutkinnan päätyttyä
  • pyytää asiantuntijan lausuntoa, todistajien kuulemista ja takavarikoidun omaisuuden palauttamista
  • osallistua rikospaikkatutkintaan
  • pyytää väliaikaista korvausta aiheutuneesta vahingosta.

Mitkä ovat oikeuteni todistajana?

Jos henkilö kutsutaan kuultavaksi todistajana, hänen on saavuttava poliisin rikostutkintayksikköön tai tutkintatuomarin luo ja kerrottava kaikki tietonsa tapahtumasta. Todistaja voi antaa lausuntonsa osaamallaan kielellä.

Todistajanlausunto voidaan nauhoittaa tai videoida todistajan suostumuksella, jottei todistajan tarvitse toistaa useita kertoja järkytystä aiheuttavaa rikosta, jonka uhriksi hän on joutunut tai jota hän on todistanut.

Olen alaikäinen. Onko minulla lisäoikeuksia?

Alaikäisellä on enemmän oikeuksia:

  • Alaikäiseen kohdistuneissa itsensä paljastamisen, raiskauksen, ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön, tapon, pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja huumaamisen kaltaisissa rikoksissa (1) määräaika, jonka jälkeen syytettä ei voida enää nostaa, alkaa kulua vasta uhrin tultua täysi-ikäiseksi.
  • Jos alaikäisen edun toteutumista ei ole varmistamassa vähintään yksi alaikäistä edustava asianajaja, alaikäisellä on oikeus syyttäjän tai tutkintatuomarin nimittämään edunvalvojaan. Alaikäisen edunvalvoja varmistaa alaikäisen etujen suojelun ja käyttää alaikäisen oikeuksia asianomistajana.
  • Alaikäisellä on oikeus saada tieto rikosoikeudenkäyntimenettelyn aloittamisesta ja hänen asianajajilleen tai edunvalvojalleen annetusta oikeudesta olla asianomistajana.
  • Alaikäisellä on oikeus saada syyttäjän luvalla lausuntonsa nauhoitettua tai videokuvattua asianajajan tai edunvalvojan annettua suostumuksensa, jottei alaikäisen tarvitse toistaa järkyttävää tapahtumaa useita kertoja menettelyn kuluessa. Nauhoittaminen on pakollista itsensä paljastamista tai raiskausta, prostituutiota, hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, murhaa, tappoa, pahoinpitelyä ja väkivaltaa koskevissa rikoksissa, ellei syyttäjä toisin päätä alaikäisen tai tämän edustajan vastustettua asiaa.
  • Alaikäisellä on oikeus saada haluamansa aikuinen mukaan kuulemisiin, ellei syyttäjä päätä toisin alaikäisen edun tai totuuden paljastamisen edun nimissä.

Mitä tietoja saan poliisilta tai uhrien tukijärjestöiltä rikostutkinnan aikana?

Poliisi kertoo uhrille uhrin ymmärtämällä kielellä

  • pyydettäessä rikostutkinnan aloittamisesta
  • uhrin oikeudesta saada apua rikoksen uhreja avustavilta organisaatioilta
  • uhrin oikeudesta saada korvausta kärsitystä vahingosta
  • uhrin oikeudesta saada oikeusapua laissa säädetyin edellytyksin
  • asian käsittelyn päättämisestä ilman jatkotoimia sekä syyt asian käsittelyn päättämiseen.

Tutkintatuomari kertoo asianomistajalle toimenpiteistä, joita aikoo toteuttaa, etenkin jos hän aikoo vierailla rikospaikalla.

Voinko saada oikeusapua?

Jos varat eivät riitä eikä taatun vähimmäistulon edellytys täyty, on uhrilla oikeus asianajajaliiton (Conseil de l’ordre des avocats) järjestämään maksuttomaan oikeusapuun. Maksutonta oikeusapua voi saada halutessaan henkilö, joka on

• Luxemburgin kansalainen

• ulkomaan kansalainen, joilla on sijoittautumislupa maahan

• EU:n jäsenvaltion kansalainen

• kolmannen maan kansalainen, joilla on oikeus oikeusapuun Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Varoihin luetaan mukaan henkilön bruttotulot sekä samassa taloudessa elävien varat. Varojen puutteen ohella maksutonta oikeusapua voidaan antaa myös muista vakavista syistä, jotka liittyvät henkilön sosiaaliseen tai aineelliseen tilanteeseen taikka perhetilanteeseen.

Jos olen vaarassa, voinko saada suojelua?

Uhria voidaan suojella siten, että tutkintatuomari määrää epäillyn vangittavaksi, jos

  • rikoksesta voidaan määrätä vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus ja erityisesti jos
  • on vaara, että epäilty tekee uuden rikoksen.

Mitä palveluja ja apua saan rikostutkinnan aikana?

Uhrilla on oikeus saada apua erilaisilta rikoksen uhrien tukipalveluilta. Valtio antaa tukea syyttäjänlaitoksen yhteydessä toimivan rikoksen uhrien tukikeskuksen (Service d’aide aux victimes) kautta. Uhrien tukikeskus ottaa uhrit vastaan ja tarjoaa heille maksutta sosiaalista, psykologista ja oikeudellista apua. Myös muutamat kansalaisjärjestöt antavat apua esimerkiksi väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja lapsille tai vammaisille.

Palvelevia puhelimia on kaksi: yksi yleisesti rikoksen uhreille tarkoitettu (+352 475821-628/627) ja yksi lapsille ja nuorille tarkoitettu (+352 12345).

Uhri voi saada lääketieteellistä hoitoa, mutta se on maksullista, ellei voimassa olevaa sairausvakuutusta ole. EU:n 27 jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset voivat hyödyntää eurooppalaista sairaanhoitokorttia.

Onko rikoksen tekijän ja uhrin välillä mahdollista tehdä sovinto tai aloittaa sovittelu?

Sovittelu rikoksentekijän ja uhrin välillä on mahdollista vain ennen syytteen nostamista. Syyttäjä voi päättää, sopiiko sovittelumenettely tilanteeseen, varmistetaanko sillä uhrin kärsimän vahingon korvaaminen, korjautuvatko rikoksesta aiheutuneet ongelmat ja pystyykö rikoksentekijä sovittamaan näin rikoksensa. Sovittelu ei ole mahdollista, jos rikoksentekijä ja uhri asuvat yhdessä.

Kuinka asian käsittely jatkuu tutkinnan päätyttyä?

Kun tutkintatuomari päättää rikostutkinnan, asia siirtyy jaostokäsittelyyn (chambre du conseil). Jaostokäsittelyssä päätetään, lopetetaanko rikostutkinta ja siirretäänkö asia oikeuden käsiteltäväksi. Jaostokäsittelyssä asia voidaan päättää siirtää oikeuden käsiteltäväksi tai olla siirtämättä, jos teko ei ole rikos, jos rikoksentekijä ei ole tiedossa tai jos epäiltyä vastaan ei ole riittävästi näyttöä.

Voinko hakea muutosta, jos asian käsittely lopetetaan ilman oikeudenkäyntiä?

Jos jaostokäsittelyssä päätetään, ettei rikosasiaa viedä oikeuteen, uhri voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen jaostoon.

Uhrilla on oikeus esittää jaostolle lyhyitä kirjallisia pyyntöjä ja lausuntoja.

Jos asia hylätään muutoksenhakutuomioistuimen jaostokäsittelyssä pelkästään tosiseikkojen perusteella, ei oikeuskysymysten perusteella, uhri voi viedä asian yleiseen tuomioistuimeen saadakseen korvauksen kärsimästään vahingosta.

Jos syyttäjä päättää lopettaa asian käsittelyn ilman jatkotoimia, uhri voi asianomistajana ottaa yhteyttä tutkintatuomariin tai tuomioistuimeen (poliisituomioistuimeen, piirituomioistuimeen tai piirituomioistuimen rikosjaostoon) ja haastaa rikoksentekijän suoraan.

Uhri voi luopua olemasta asianomistaja missä tahansa menettelyn vaiheesta, mutta syytteen ajamista ei voi lopettaa, ellei kyseessä ole kunnianloukkauksen ja herjauksen kaltainen rikos.

Uhri, joka ei ole asianomistaja, voi peruuttaa vaateensa, mutta yleensä syyttäjä jatkaa syytteen ajamista.

Kuinka ulkomaalaisen oikeuksia ja etuja suojellaan?

Ulkomaalaisella on seuraavat lisäoikeudet:

  • oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos ei osaa mitään Luxemburgin virallisista kielistä, jotka ovat luxemburg, ranska ja saksa
  • oikeus maksuttomaan oikeusapuun, jos varoja ei ole riittävästi ja ulkomaalaisella henkilöllä on sijoittautumislupa Luxemburgiin tai hän on EU:n jäsenvaltion kansalainen tai kolmannen maan kansalainen, jolla on oikeus saada oikeusapua Luxemburgissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja

  • Rikostutkintalaki (Code d’Instruction Criminelle) – ranskaksi
  • Asianajajan ammatista 10. elokuuta 1991 annettu laki (Loi sur la profession d’avocat) – ranskaksi
Huomautuksia:
1. Rikoslajit
Luxemburgissa rikokset jaotellaan kolmeen lajiin niiden vakavuuden perusteella. Kullekin rikoslajille on määritetty oma vanhenemisaikansa, jonka kuluttua rikosoikeudenkäyntimenettelyä ei voida enää aloittaa:
Vakavasta rikoksesta ei voida nostaa enää syytettä, kun rikoksen tekohetkestä tai viranomaisen viimeksi toteuttamasta tutkintatoimesta on kulunut kymmenen vuotta. Alaikäiseen kohdistuvan itsensä paljastamisen, raiskauksen tai ihmiskaupan kaltaisissa rikoksissa vanhenemisaika alkaa kuitenkin kulua vasta alaikäisen tullessa täysi-ikäiseksi.
Rikoksesta ei voida nostaa enää syytettä, kun rikoksen tekohetkestä tai viranomaisen viimeksi toteuttamasta tutkintatoimesta on kulunut viisi vuotta. Alaikäiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön, tapon, pahoinpitelyn, hyväksikäytön tai huumaamisen kaltaisissa rikoksissa vanhenemisaika alkaa kuitenkin kulua vasta alaikäisen tullessa täysi-ikäiseksi.
Lievästä rikoksesta on nostettava syyte 12 kuukauden kuluessa rikoksen tekohetkestä.
2. Rikostutkintaviranomaiset
Poliisin rikostutkintayksikkö toimii syyttäjän alaisuudessa ja vastaa rikoksen toteen näyttämisestä, todisteiden keruusta ja rikoksen tekijöiden etsinnästä, kunnes alustava oikeustutkinta alkaa. Tämän jälkeen se noudattaa tutkintatuomioistuimen määräyksiä.
Tutkintatuomari johtaa oikeustutkintaa, jota ei voida aloittaa, ennen kuin tutkintatuomari saa syyttäjältä syytekirjelmän tai ilmoituksen, johon uhri on liitetty asianomistajana. Jos tutkintatuomari ei pysty suorittamaan tutkintaa itse, hän voi pyytää poliisin rikostutkintayksikön virkamiehiä suorittamaan osan tutkinnasta.
Päivitetty viimeksi: 24/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme