Victims' rights - by country

Viro

Sisällön tuottaja:
Viro

You will be considered a victim of crime (injured party) if you have suffered direct physical, material or moral injury as the result of an unlawful act, for example you have been injured or your property has been damaged or stolen, etc. as a result of an incident which constitutes a crime according to national law. As a victim of crime, the law accords you certain rights before, during and after court proceedings (trial).

Criminal proceedings in Estonia begin with pre-trial proceedings, which in general are conducted by the police and the prosecutor and during which evidence is gathered about the perpetrated crime and the alleged offender. If there is sufficient evidence, the case will go to trial. The trial will end with the court either convicting or acquitting the accused. In the event of a conviction, the court will also rule on the civil action brought before the court, but in the event of an acquittal the action will be dismissed. In this case it is possible to claim compensation in civil proceedings. The court may decide to fully or partially satisfy the civil action, not satisfy the action or dismiss it. If you do not agree with the ruling, you may appeal the case to a higher court.

Click on the links below to find the information that you need

1 - My rights as a victim of crime

2 - Reporting a crime and my rights during the investigation or trial

3 - My rights after trial

4 - Compensation

5 - My rights to support and assistance

Last update: 23/05/2019

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

Mitä tietoja rikoksen uhri saa viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Viranomaisilta saa tietoa ja apua seuraavien osalta:

  • Miten tehdään rikosilmoitus
  • Millaista uhrien tukipalvelua voi saada vaikka rikosilmoitusta ei ole tehty

Ohjeita on saatavilla myös Linkki avautuu uuteen ikkunaanpoliisin verkkosivustolla.

Rikoksen uhri (unionin kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen) ei asu maassa, jossa rikos tapahtui. Miten hänen oikeuksiaan suojellaan?

Oikeuksia suojellaan riippumatta siitä, missä EU:n jäsenvaltiossa rikos tapahtui. Uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus ja saada tarvittaessa tukipalvelua sekä siinä maassa, jossa rikos tapahtui, että omassa asuinmaassaan.

Mitä tietoja hänelle annetaan, jos hän tekee rikosilmoituksen?

Rikosilmoituksen tekijällä on oikeus seuraaviin tietoihin:

  • kirjallinen todistus rikosilmoituksen tekemisestä annetaan pyynnöstä
  • tieto rikosprosessin aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä annetaan kymmenen päivän kuluessa
  • jos rikosoikeudenkäynti aloitetaan, rikoksen uhria kuullaan, ja hänellä on oikeus saada tietoa epäillyn vangitsemisesta tai vapautumisesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta
  • esitutkinnan päätyttyä syyttäjä ilmoittaa rikoksen uhrille, että tällä on oikeus tutustua rikostutkinta-aineistoon.

Onko rikoksen uhrilla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos rikoksen uhri ei osaa viroa, hänelle järjestetään oikeudenkäynnissä tulkkaus. Rikosoikeudenkäynnin päätyttyä tehdään rikoksen uhrin pyynnöstä käännökset teksteistä, jotka ovat olennaisia päätöksen tai tuomion sisällön ymmärtämisen tai menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamisen kannalta.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että rikoksen uhri ymmärtää heitä ja he uhria (jos kyseessä on lapsi tai vammainen henkilö)?

Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että rikoksen uhri ymmärtää, mitä on sanottu, ja että hän tulee ymmärretyksi. Poliisilla ja syyttäjänvirastolla on selkokielisiä esitteitä ja koulutettuja asiantuntijoita. Myös viittomakielitulkkausta järjestetään.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta uhri voi saada tukea?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalivakuutuslaitos tarjoaa rikoksen uhreille tukipalveluja.

Väkivallan naispuoliset uhrit voivat hakea apua Linkki avautuu uuteen ikkunaannaisten turvakodeista.

Ohjaako poliisi uhrin automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Poliisi kertoo uhrien tukipalveluista ja ohjaa tarvittaessa tukipalvelujen tarjoajan luo. Monilla poliisiasemilla työskentelee tukihenkilöitä.

Miten rikoksen uhrin yksityisyyttä suojellaan?

Kaikki rikosprosessin aikana kerätyt tiedot ovat salaisia eikä niitä julkisteta ennen julkista oikeuskäsittelyä. Tuomioistuin voi uhrin suojelemiseksi määrätä oikeudenistunnon pidettäväksi suljetuin ovin. Tällöin oikeudessa käsiteltyjä tietoja ei julkisteta.

Edellyttääkö tukipalvelujen saaminen rikosilmoituksen tekemistä?

Uhrien tukipalvelu on avoin kaikille, eikä sen käyttäminen edellytä rikosilmoituksen tekemistä. Tukipalveluun kuuluu kuitenkin erikoispalveluja, jotka edellyttävät rikosilmoituksen tekemistä. Näitä ovat muun muassa väkivallan uhreille maksettavat korvaukset ja psykologisen avun käytöstä maksettavat korvaukset.

Uhrin henkilökohtainen suojelu, jos häntä uhkaa vaara.

Millaista suojelua on saatavissa?

Uhri voi hakea tuomioistuimelta syyttäjän välityksellä epäillylle väliaikaista lähestymiskieltoa, jolla tuomioistuin kieltää rikoksesta epäiltyä oleskelemasta tietyissä paikoissa, lähestymästä tiettyjä henkilöitä ja olemasta tekemisissä tiettyjen henkilöiden kanssa.

Uhrin suojelemiseksi voidaan soveltaa myös todistajansuojelutoimenpiteitä, joista huolehtii poliisi syyttäjänlaitoksen ohjeiden perusteella.

Kuka suojelua antaa?

Vaaran uhatessa asiasta tulee ilmoittaa poliisille, joka varmistaa ilmoittajan turvallisuuden.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa hänelle lisävahinkoa?

Poliisilla on velvollisuus arvioida jokainen tapaus erikseen ja varmistaa hätätilanteen uhan poistaminen.

Arvioidaanko uhrin tilannetta sen selvittämiseksi, voiko hänelle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vuoksi (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kaikkien menettelyn osapuolten on aina otettava huomioon uhrin etu ja estettävä lisävahingon aiheutuminen rikosoikeudenkäynnin aikana.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Jos rikos on vakava, uhria voidaan kuulla oikeudenkäynnissä ilman hänen läsnäoloaan tai näkösuojan takaa.

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Alaikäistä uhria kuultaessa menettelyyn voidaan kutsua lastensuojeluviranomainen, sosiaalityöntekijä tai psykologi. Vakavissa rikoksissa kutsuminen on pakollista, jos asian käsittelijällä itsellään ei ole vastaavaa erikoiskoulutusta.

Jos alaikäisen uhrin etu on ristiriidassa hänen vanhempiensa tai laillisen edustajansa edun kanssa, asian käsittelijä voi määrätä uhrille ilmaisen asianajajan oikeusapupalvelun kautta.

Jos alaikäisellä uhrilla on mielenterveysongelmia, jos uhri on alle kymmenvuotias lapsi tai jos perhe- tai seksuaaliväkivallan uhri on alle 14-vuotias, häntä ei kuulla tuomioistuimessa vaan poliisilaitoksella järjestetty kuuleminen tallennetaan videolle, jota voidaan käyttää tuomioistuimessa todisteena.

Kun rikos johtaa uhrin kuolemaan, mitkä ovat perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on kuollut rikoksen seurauksena, muilla perheenjäsenillä on oikeudenkäynnissä uhrin oikeudet.

Mitkä ovat rikoksen uhrin perheenjäsenten oikeudet?

Jos perheenjäsen on joutunut rikoksen uhriksi, muilla perheenjäsenillä on mahdollisuus käyttää uhrien tukipalveluja samalla tavalla kuin rikoksen uhriksi joutuneella perheenjäsenellä.

Voiko rikoksen uhri osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Onko rikoksen uhri turvassa sovittelun aikana?

Syyttäjä voi uhrin ja epäillyn suostumuksella päättää, että rikosprosessi ratkaistaan sovittelumenettelyllä. Sovittelumenettelyn hoitaa uhrien tukipalvelujen tarjoaja.

Uhri voi milloin tahansa päättää, ettei haluakaan osallistua sovitteluun.

Missä rikoksen uhrin oikeuksia koskeva laki on saatavilla?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosoikeudenkäyntilaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUhreille tarjottavaa tukea koskeva laki

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikoksesta voi ilmoittaa soittamalla poliisille numeroon 112 (hätätapauksissa), tekemällä kirjallisen ilmoituksen lähimmällä poliisilaitoksella tai lähettämällä ilmoituksen vastaavan poliisipiirin sähköpostiin. Lisätietoa rikosilmoituksen tekemisestä on Linkki avautuu uuteen ikkunaantäällä.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Kun rikosilmoitus on tehty, ilmoituksen tekijään otetaan yhteyttä ja hänelle annetaan tietoa seuraavista vaiheista. Ilmoituksen tekijä esimerkiksi kutsutaan kuultavaksi, häneltä pyydetään tietoa mahdollisista todistajista tai apua todisteiden keruuta varten jne. Lisäksi annetaan tietoa uhrien tukipalveluista ja muista suojelutoimenpiteistä.

Kuulemisen jälkeen on hyvä kirjoittaa muistiin rikosasian numero ja tutkijan nimi, jotta jatkossa on helpompi pyytää poliisilta tietoja.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Rikoksen uhrilla on oikeus ottaa prosessitoimea varten asianajaja, ja hän voi varojen puuttuessa hakea tuomioistuimelta valtion oikeusapua.

Alaikäiselle uhrille, jonka etu on ristiriidassa hänen laillisen edustajansa edun kanssa, annetaan aina valtion oikeusapua.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Uhri ja todistajat voivat saada korvauksia rikosprosessiin osallistumisesta aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. Korvausta voi hakea esimerkiksi matkakustannuksista tai jos palkkaa jää saamatta kuulemiseen osallistumisen vuoksi. Korvausten saamiseksi on otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, joka kutsui kuulemiseen. Viranomainen antaa lisätietoja.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Kun rikosoikeudenkäynti on päättynyt, uhrille tai hänen edustajalleen toimitetaan viipymättä jäljennös rikosasiassa tehdystä päätöksestä. Uhrilla on oikeus 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta pyytää lupaa tutustua rikostutkinta-aineistoon. Samaten jos uhri haluaa valittaa syyttäjänvirastoon rikosprosessin lopettamisesta, valitus on tehtävä 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Uhri on oikeudenkäynnissä samanarvoinen osapuoli muiden menettelyn osapuolten kanssa eli hänellä on oikeus osallistua oikeudenkäyntiin.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Voiko uhri valita roolinsa tai onko uhri automaattisesti jokin seuraavista: uhri, todistaja, asianomistaja, toissijaista syyteoikeutta käyttävä asianomistaja?

Rikoksen kohteeksi joutunut henkilö on rikosprosessissa uhri, jolla on myös oikeus nostaa samassa prosessissa siviilikanne.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Rikosprosessilain mukaan uhrilla on oikeus

  1. valittaa syyttämättäjättämispäätöksestä tai rikosprosessin lopettamisesta,
  2. esittää tutkintaviranomaisen tai syyttäjänviraston kautta siviilikanne,
  3. antaa todistajanlausuntoja tai kieltäytyä todistamasta läheisiään vastaan,
  4. toimittaa todisteita,
  5. toimittaa pyyntöjä ja valituksia,
  6. tutustua prosessitoimen pöytäkirjaan ja esittää prosessitoimen edellytyksiä, etenemistä ja tuloksia sekä pöytäkirjaa koskevia vastineita, jotka kirjataan pöytäkirjaan,
  7. tutustua rikostutkinta-aineistoon esitutkinnan päätyttyä,
  8. ottaa osaa oikeudenkäyntimenettelyyn,
  9. antaa suostumus sovintomenettelyn soveltamiseen tai kieltäytyä siitä sekä antaa lausuntoja syytteestä, rangaistuksesta, syytteessä mainitun vahingon suuruudesta ja siviilikanteesta,
  10. antaa suostumus lähestymiskiellon soveltamiseen tai pyytää lähestymiskieltoa,
  11. pyytää, että häntä kuulee samaa sukupuolta oleva henkilö, kun kyse on seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai läheisväkivaltaan liittyvästä rikoksesta, paitsi jos tällainen järjestely estäisi menettelyn etenemisen tai jos kuulemisen toteuttaa syyttäjä tai tuomari.

Uhrilla on velvollisuus

  1. saapua paikalle tutkintaviranomaisen, syyttäjän tai tuomioistuimen kutsusta,
  2. osallistua menettelytoimiin ja noudattaa tutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen määräyksiä.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Uhrilla on oikeus esittää oikeudenkäynnin aikana huomautuksia ja omia kantojaan. Hänellä on myös oikeus antaa lausuntoja kun syyttäjä pyytää uhrin kuulemista.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Tuomioistuin ilmoittaa oikeusistuntojen ajankohdan ja paikan sekä tuomioistuimen päätöksen. Jos rikoksen uhri ei ole paikalla tuomiota julistettaessa, se toimitetaan hänelle kirjepostina.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Oikeudenkäyntiasiakirjoihin voi tutustua syyttäjänvirastossa esitutkinnan tai rikosoikeudenkäynnin päätyttyä. Syyttäjä antaa tiedon tästä oikeudesta ja neuvoo, miten oikeudenkäyntiasiakirjoihin voi tutustua.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Uhri voi asianosaisena hakea päätökseen muutosta piirituomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Mitkä ovat uhrin oikeudet tuomion antamisen jälkeen?

Uhrilla on oikeus menettelyn aikana pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos rikoksesta tuomittu vapautuu vankilasta ennen määräaikaa.

Onko uhrilla oikeus saada tukea tai suojelua oikeudenkäynnin jälkeen? Kuinka kauan?

Uhrien tukipalvelujen kestoa ei ole rajattu rikosoikeudenkäyntimenettelyn kestoon, vaan niitä voidaan tarjota myös menettelyn päätyttyä määräämättömän ajan.

Mitä tietoja uhrille annetaan siinä tapauksessa, että rikoksentekijä tuomitaan?

Uhrille toimitetaan tuomioistuimen päätös, josta ilmenee syyllisen saama rangaistus. Uhri voi pyytää, että hänelle ilmoitetaan, jos rikoksesta tuomittu vapautuu vankilasta ennen määräaikaa.

Ilmoitetaanko uhrille, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai pakenee vankilasta?

Uhrille ilmoitetaan tuomitun vapautumisesta tai pakenemisesta, jos hän on esittänyt kuulemisen yhteydessä tätä koskevan pyynnön.

Voiko uhri osallistua vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voiko uhri esimerkiksi antaa tässä yhteydessä lausunnon tai hakea päätöksiin muutosta?

Kun vapautumishakemusta käsitellään, uhrilta voidaan kysyä hänen mielipidettään, mutta hänellä ei ole päätöksen suhteen valitusoikeutta.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 - Korvaus

Miten uhri voi hakea vahingonkorvausta rikoksentekijältä? (esim. esittämällä vaateen rikosoikeudenkäynnissä, nostamalla erillisen vahingonkorvauskanteen tai panemalla vireille liitännäismenettelyn)

Uhri voi nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä syytettyä vastaan siviilikanteen rikoksesta aiheutuneen vahingon perusteella. Uhrin on esitettävä tällainen vahingonkorvauskanne 10 päivän kuluessa siitä kun hän on tutustunut rikostutkinta-aineistoon. Määräajan pidentämistä voi hakea syyttäjältä.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan uhrille vahingonkorvausta. Miten uhri voi varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksesta tuomittu ei ole maksanut päätöksessä määrättyä korvausta, uhrilla on oikeus ottaa yhteys haastemieheen, joka toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa uhrille etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Valtio ei maksa vahingonkorvausta rikoksentekijän sijasta.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta valtiolta?

Rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai väkivaltarikoksen uhri, joka on saanut rikoksen vuoksi yli neljä kuukautta kestävän terveyshaitan, voi hakea korvausta valtiolta seuraavista kustannuksista:

  1. työkyvyttömyydestä tai työkyvyn alenemisesta aiheutuva vahinko;
  2. uhrin henkilövahinkoon liittyvät kustannukset;
  3. uhrin kuolemasta aiheutuva vahinko;
  4. silmälaseille, hammasproteeseille, piilolinsseille ja muille vastaaville apuvälineille tai vaatteille aiheutunut vahinko;
  5. uhrin hautauskustannukset.

Korvauksen saaminen edellyttää, että poliisille on tehty rikosilmoitus 15 päivän kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai siitä, kun rikoksesta ilmoittaminen oli uhrin kannalta mahdollista.

Korvaushakemus tulee esittää sosiaalivakuutuslaitokselle kolmen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta tai uhrin kuolinpäivästä, pois lukien seuraavat tapaukset:

  1. uhrin huollettava sai tietää uhrin kuolemasta yli vuosi kuolinpäivän jälkeen ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon uhrin kuolemasta;
  2. korvauksen hakijan terveyshaitta kesti yli vuoden eikä hakija voinut jättää hakemusta määräajassa terveydentilansa vuoksi ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa terveydentilan kohenemisesta.
  3. korvausta haetaan alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikoksen johdosta ja hakemus on jätetty kolmen vuoden kuluessa uhrin täysi-ikäistymisestä, jos rikosoikeudenkäynnin peruste ei tullut ilmi ennen uhrin täysi-ikäistymistä.

Onko uhrilla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Rikoksen uhri voi hakea valtiolta korvausta myös silloin kun rikoksentekijää ei pystytä oikeudenkäynnissä tunnistamaan.

Jos rikoksesta syytetty henkilö vapautetaan syytteestä, mutta uhri katsoo tämän aiheuttaneen hänelle vahinkoa, hän voi nostaa siviilikanteen.

Onko mahdollista saada etumaksua sillä aikaa kun korvaushakemusta käsitellään?

Päätöstä väkivallan uhreille maksettavasta valtion korvauksesta lykätään, kunnes käräjäoikeus tekee päätöksensä, jos

  1. hakijan oikeus saada korvausta rikoksesta aiheutuneesta vahingosta vastuussa olevalta henkilöltä on epäselvä tai
  2. on ilmeistä, että rikoksesta aiheutuneesta vahingosta vastuussa oleva henkilö suostuu ja kykenee korvaamaan vahingon.

Jos korvauspäätöstä lykätään, sosiaalivakuutuslaitos voi maksaa korvauksen hakijalle tämän pyynnöstä etumaksua, jos oikeus korvaukseen on ilmeinen ja hakijan taloudellinen tilanne on vaikea.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua

Olen joutunut rikoksen uhriksi – mihin voin ottaa yhteyttä, jotta saan apua ja tukea?

  1. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSosiaalivakuutuslaitoksen rikoksen uhrien tukipalveluosasto
  2. Linkki avautuu uuteen ikkunaanNaisten tukikeskukset
  3. Linkki avautuu uuteen ikkunaanPoliisi

Rikoksen uhrien neuvontapuhelin

  1. Rikoksen uhrien neuvontapuhelin - 612 1360 tai 16106 (ma-pe klo 9–17)
  2. Lastenavun neuvontapuhelin - 16111 (apua tarvitsevasta lapsesta ilmoittaminen, ympärivuorokautinen palvelu)

Voiko uhri saada tukea maksutta?

Uhrien tukipalvelut ovat maksuttomia.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada valtiolta tai viranomaisilta?

Valtion tarjoama rikoksen uhrien tukipalvelu sisältää seuraavat palvelut:

  1. uhrien neuvonta
  2. uhrien auttaminen valtion tai paikallisviranomaisten ja oikeushenkilöiden kanssa asioinnissa
  3. turvallisen majoittumisen järjestäminen
  4. asianmukainen ateriointi
  5. tarvittavien terveydenhoitopalvelujen järjestäminen
  6. tarvittava aineellinen apu
  7. tarvittava psykologinen apu
  8. tarvittavat tulkkipalvelut tukipalvelun palveluja varten
  9. muut palvelut, jotka ovat tarpeen uhrin fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutumisen varmistamiseksi.

Millaista tukea rikoksen uhri voi saada kansalaisjärjestöiltä?

Valtion tarjoama uhrien tukipalvelu opastaa soveltuvan kansalaisjärjestön löytämisessä.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanNaisten turvakodit

Päivitetty viimeksi: 04/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.