Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Englanti ja Wales

Sisällön tuottaja:
Englanti ja Wales

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä), jo ennen kuin rikosilmoitus on tehty?

Sinulla on oikeus saada kirjallista tietoa siitä, mitä rikosoikeusjärjestelmässä on odotettavissa (esim. ”Tietoa rikoksen uhreille” -tiedote), tai sen verkkosivun osoite, jolla kyseiset tiedot annetaan.

Sen mukaan, minkä tyyppisestä rikoksesta on kyse, millainen on rikoksen uhrin henkilökohtainen tilanne tai mikä on sen merkitys tutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kannalta, sinulle on annettava seuraavat tiedot heti, kun olet ensimmäistä kertaa yhteydessä poliisiin:

  • missä ja miten saat neuvontaa tai tukea, mukaan luettuna terveydenhuollon tuki, asiantuntijatuki (kuten psykologin apu) ja vaihtoehtoinen majoitus;
  • miten rikosilmoitus tehdään ja keneen on otettava yhteyttä asiaan liittyvissä kysymyksissä;
  • toimenpiteet, joita on saatavilla, jos tarvitset suojelua;
  • miten haetaan vahingonkorvausta;
  • järjestelyt, joita on saatavilla, jos et ole Englannissa tai Walesissa;
  • tulkkaus- ja käännöspalvelujen saatavuus;
  • miten voit tehdä valituksen palveluntarjoajasta;
  • korjaavan oikeuden palvelujen saatavuus;
  • miten saat korvausta kuluista, joita sinulle on aiheutunut todistajana toimimisesta rikosoikeudenkäynnissä.

Sinulla on oikeus tukipalveluihin milloin tahansa riippumatta siitä, onko rikosilmoitus tehty, myös esitutkinnan ja syytteeseenpanon jälkeen.

En asu maassa, jossa rikos tapahtui (voi koskea joko unionin kansalaista tai unionin ulkopuolisen maan kansalaista). Miten oikeuksiani suojellaan?

Sinulla on oikeus saada uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisia palveluja, jos rikos tapahtui Englannissa tai Walesissa tai jos palvelut liittyvät rikosoikeudenkäyntiin Englannissa tai Walesissa. [1]

[1] Oikeus saada korvausta rikosvahinkojen korvauksia hallinnoivalta viranomaiselta (Criminal Injuries Compensation Authority) voi riippua asuinpaikasta tai kansallisuudesta, paitsi jos sinut on luotettavasti tunnistettu ihmiskaupan uhriksi tai sinulle on myönnetty turvapaikka, humanitaarista suojelua tai harkinnanvarainen oleskelulupa.

Mitä tietoja minulle annetaan, kun teen rikosilmoituksen?

Sinulla on oikeus saada poliisilta

  • rikosilmoituksen tekemistä koskeva kirjallinen vahvistus, joka sisältää rikosta koskevat perustiedot. Kirjallinen vahvistus voi olla kirje, sähköinen ilmoitus, kuten sähköposti tai tekstiviesti, tai se voidaan kirjoittaa käsin. Voit myös pyytää, ettei sinulle lähetetä kyseistä vahvistusta. Jos poliisi katsoo, että kirjallisen vahvistuksen lähettämisestä voi aiheutua sinulle vahinkoa (esim. kun kyse on lähisuhdeväkivallasta), poliisi voi sopia kanssasi siitä, ettei vahvistusta lähetetä;
  • selkeä selitys siitä, mitä rikosoikeusjärjestelmässä on odotettavissa, kun rikosilmoitus on tehty tai kun sinuun otetaan yhteyttä tutkinnan aikana;
  • arvio siitä, haluatko tukea, ja millaista tukea tarvitset. Näin voidaan selvittää, kuulutko johonkin niistä kolmesta henkilöryhmästä, jotka voivat tarvita lisätukea, ja missä määrin voit hyötyä erityistoimista. Uhrien tukipalvelut voivat tehdä yksityiskohtaisemman arvion poliisin puolesta;
  • joko kirjallista tietoa siitä, mitä rikosoikeusjärjestelmässä on odotettavissa, kuten ”Tietoa rikoksen uhreille” -tiedote, tai tiedot sisältävän verkkosivun osoite, viiden työpäivän kuluessa siitä, kun olet tehnyt rikosilmoituksen tai kun sinuun on otettu yhteyttä tutkinnassa;
  • ilmoitus siitä, miten usein saat tilannetietoja poliisin kanssa käydyn keskustelun jälkeen;
  • selitys rikoksen tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä viiden päivän kuluessa päätöksen tekemisestä;
  • ilmoitus siitä, että tutkinta on lopetettu eikä ketään aseteta syytteeseen, sekä päätöksen perustelut.

Sinulla on oikeus saada poliisilta tietoa uhrien tukipalveluista sekä tarvittavat yhteystiedot, jotta voit käyttää palveluja milloin tahansa.

Sinulla on oikeus saada poliisilta tieto seuraavista tapahtumista sekä niiden syistä viiden työpäivän kuluessa:

  • epäilty on pidätetty;
  • epäiltyä on kuulusteltu;
  • epäilty on vapautettu ilman syytteitä;
  • epäilty on vapautettu takuita vastaan tai takuiden ehdot ovat muuttuneet tai ne on peruutettu.

Onko minulla oikeus maksuttomiin käännös- ja tulkkauspalveluihin (kun asioin poliisin tai muiden viranomaisten kanssa tai rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Jos et ymmärrä tai puhu englantia, sinulla on oikeus pyytää tulkkausta ymmärtämääsi kieleen,

  • kun teet rikosilmoitusta [1];
  • kun poliisi kuulustelee sinua ja
  • kun sinua kuullaan todistajana.

Jos et ymmärrä tai puhu englantia, sinulla on oikeus saada käännös seuraavista asiakirjoista:

  • rikosilmoituksen kirjallinen vahvistus;
  • sellaisen sinulle toimitetun asiakirjan merkitykselliset osat, jota on käsiteltävä kuulustelussa tai oikeuden kuulemisessa;
  • asiakirja, jossa sinulle ilmoitetaan oikeudenkäynnin päivämäärästä, kellonajasta ja paikasta ja
  • rikosoikeudellisen menettelyn tulokset, jos sinulla on käytännesääntöjen mukaisesti oikeus nähdä ne, ja vähintään tiivistelmä päätöksen perusteluista, kun sellaiset ovat saatavilla.

[1] Sinulla on oikeus tehdä rikosilmoitus kielellä, jota ymmärrät, tai sinulla on oikeus kielelliseen tukeen, jos et puhu englantia.

Miten viranomaiset huolehtivat siitä, että ymmärrän heitä ja he minua (jos olen lapsi tai vammainen henkilö)?

Uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisten palveluntarjoajien on viestittävä kanssasi yksinkertaisella ja ymmärrettävällä kielellä ja toteutettava tarvittavat toimet (esim. EasyRead-menetelmä, pistekirjoitus tai rekisteröity välittäjä), joilla sinua voidaan auttaa ymmärtämisessä ja ymmärretyksi tulemisessa. Asianmukaisista toimista päättäessään palveluntarjoajien on otettava huomioon mahdolliset merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa kykyysi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

Saatavilla on useita erilaisia yksinkertaisella kielellä laadittuja tiedotuslehtisiä useissa eri muodoissa.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta voin saada tukea?

Lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain 56 §:n mukaisesti oikeusministeriö voi myöntää avustuksia uhrien tukipalvelujen tilaamista varten. Lisäksi alueellisille poliisiviranomaisille voidaan myöntää avustuksia henkisten tai käytännön tukipalvelujen tilaamiseen tai tarjoamiseen rikoksen uhreille epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, rikosoikeudesta ja poliisitoiminnasta annetun vuoden 2014 lain 143 §:n mukaisesti.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti tukipalvelujen piiriin?

Poliisi kertoo sinulle välittävänsä tietosi automaattisesti uhrien tukipalvelulle kahden työpäivän kuluessa rikosilmoituksen tekemisestä. Sinulla on oikeus pyytää poliisia olemaan ilmoittamatta tietojasi uhrien tukipalvelulle.

Jos olet seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhri tai menehtyneen lähiomainen, poliisi pyytää sinulta nimenomaisen suostumuksen ennen tietojen toimittamista uhrien tukipalvelulle.

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Kun palveluntarjoajilla on velvollisuus jakaa tietoja uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti, tiedot on jaettava tehokkaasti vuoden 1998 tietosuojalain ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön vaatimuksia noudattaen.

Onko minun tehtävä rikosilmoitus, jotta voin saada tukipalveluja?

Ei ole. Sinulla on oikeus saada uhrin tukipalveluja milloin tahansa riippumatta siitä, oletko tehnyt rikosilmoituksen, myös tutkinnan ja syytteeseenpanon jälkeen.

Henkilökohtainen suojelu, jos uhria uhkaa vaara

Millaista suojelua voin saada?

Kun rikoksen uhri tekee rikosilmoituksen rikoksen tutkinnasta vastaavalle palveluntarjoajalle, tämän on huolehdittava siitä, että uhrin tarpeet arvioidaan yksilöllisesti. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan mahdolliset suojelutarpeet sekä määrittämään kuulustelun tai todisteiden esittämisen yhteydessä, missä määrin uhri hyötyisi erityissuojelusta tai muista erityistoimista.

Arvioinnin luonne riippuu kaikista olosuhteista, kuten esimerkiksi rikoksen vakavuudesta sekä uhrille aiheutuneen ilmeisen haitan asteesta. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, hänen näkemyksensä tapahtumista sekä rikoksen luonne ja olosuhteet.

Jos palveluntarjoaja on todennut yksilöllisen arvioinnin perusteella, että uhrilla on erityisiä suojelutarpeita ja että hän hyötyisi erityissuojelutoimista kuulustelun yhteydessä, palveluntarjoajan on lisäksi varmistettava seuraavat seikat ottaen huomioon toiminnalliset ja käytännön rajoitteet:

  • sama henkilö suorittaa mahdollisuuksien mukaan kaikki uhrin kuulustelut, paitsi jos tästä aiheutuisi haittaa tutkinnan asianmukaiselle käsittelylle;
  • uhria kuulustellaan tarvittaessa tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tai muunnetuissa tiloissa;
  • uhria kuulustelevat tai siihen osallistuvat ammattihenkilöt, joilla on tähän sopiva koulutus, ja
  • seksuaaliväkivallan, sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrille tarjotaan mahdollisuutta siihen, että häntä kuulustelee samaa sukupuolta oleva henkilö. Tätä koskeva pyyntö on hyväksyttävä mahdollisuuksien mukaan, paitsi jos siitä aiheutuisi haittaa tutkinnan asianmukaiselle käsittelylle.

Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että epäilty pakenee, poliisi saa pakoa koskevan ilmoituksen vankilalta, nuorisorikkomuksista vastaavalta työryhmältä (Youth Offending Team), sairaalalta tai maahanmuuttajien pidätyskeskukselta. Sen jälkeen poliisi ilmoittaa uhrille mahdollisuuksien mukaan paosta ja, jos epäillyn katsotaan aiheuttavan uhrille merkittävän riskin tai haittaa, toimista, joihin ryhdytään hänen suojelemisekseen.

Keneltä saan suojelua?

Jos teet rikosilmoituksen rikoksen tutkinnasta vastaavalle palveluntarjoajalle, tämän on varmistettava, että uhri arvioidaan yksilöllisesti mahdollisen erityissuojan määrittämiseksi. Useimmissa tapauksissa arvioinnin tekee poliisi.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Kaikilla rikoksen uhreilla on oikeus poliisin suorittamaan arviointiin mahdollisten tarpeiden tai tarvittavan tuen määrittämiseksi sekä sen määrittämiseksi, hyötyykö ja missä määrin uhri voi hyötyä erityistoimista. Arvioinnin kesto ja sisältö riippuu rikoksen vakavuudesta ja yksilöllisistä tarpeistasi. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilökohtaiset ominaisuutesi ja näkemyksesi sekä rikoksen luonne ja olosuhteet. Mitä enemmän tietoja pystyt antamaan arvioinnin aikana, sitä paremmin tukea voidaan tarjota yksilöllisten tarpeidesi mukaan.

Arvioidaanko tilannettani sen selvittämiseksi, voiko minulle aiheutua lisävahinkoa rikosoikeudenkäyntimenettelystä (rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana)?

Kaikilla rikoksen uhreilla on oikeus poliisin suorittamaan arviointiin mahdollisten tarpeiden tai tarvittavan tuen määrittämiseksi sekä sen määrittämiseksi, hyötyykö uhri ja missä määrin. Arvioinnin kesto ja sisältö riippuu rikoksen vakavuudesta ja yksilöllisistä tarpeistasi. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilökohtaiset ominaisuutesi ja näkemyksesi sekä rikoksen luonne ja olosuhteet. Mitä enemmän tietoja pystyt antamaan arvioinnin aikana, sitä paremmin tukea voidaan tarjota yksilöllisten tarpeidesi mukaan.

Millaista suojelua erittäin haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Olet oikeutettu uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaiseen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille myönnettävään täydentävään tukeen[1], jos seuraavat seikat vaikuttavat todennäköisesti todisteiden laatuun:

  1. kärsit vuoden 1983 mielenterveyslaissa (Mental Health Act 1983) tarkoitetusta mielenterveyden häiriöstä;
  2. sinulla on jokin muu merkittävä älyllinen tai sosiaaliseen toimintaan vaikuttava kehitysvamma, tai
  3. sinulla on fyysinen vamma tai kärsit fyysisestä häiriöstä.

[1] Tämä perustuu nuoriso-oikeudesta ja rikosasioiden todisteista annetun vuoden 1999 lain (Youth Justice and Criminal Evidence Act 1999) 16 §:n perusteisiin, joiden mukaan tuomioistuin voi määrittää erityistoimia koskevan tukikelpoisuuden (katso 1 luvun 1.13-1.15 §).

Onko alaikäisillä uhreilla erityisiä oikeuksia?

Jos olet alle 18-vuotias (rikoksen tekohetkellä), sinulla on oikeus uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaiseen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille myönnettävään täydentävään tukeen [1]. Tämä tarkoittaa, että olet oikeutettu myös erityistoimiin, jos esität todisteita oikeudessa.

[1] Tämä perustuu nuoriso-oikeudesta ja rikosasioiden todisteista annetun vuoden 1999 lain (Youth Justice and Criminal Evidence Act 1999) 16 §:n perusteisiin, joiden mukaan tuomioistuin voi määrittää erityistoimia koskevan tukikelpoisuuden (katso 1 luvun 1.13-1.15 §).

Rikos johti lähiomaiseni kuolemaan. Mitkä ovat oikeuteni?

Vainajan lähiomaisilla on oikeus saada käytännesääntöjen mukaisia kaikkein vakavimpien rikosten uhreille tarkoitettuja palveluja.

Lähiomaiseni joutui rikoksen uhriksi. Mitkä ovat oikeuteni?

Perheen edustaja sellaisissa tapauksissa, joissa uhri on vammainen tai vammautunut rikoksen seurauksena niin pahoin, ettei hän pysty kommunikoimaan

Jos sinulla on vamma tai olet vammautunut rikoksen seurauksena niin pahoin, ettet pysty kommunikoimaan, sinulla tai lähiomaisillasi on oikeus nimetä perheen edustaja toimimaan ainoana yhteyspisteenä uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisten palvelujen vastaanottamista varten.

Alle 18-vuotiaan uhrin vanhempi tai huoltaja

Jos olet alle 18-vuotias, sinulla ja yleensä myös vanhemmallasi tai huoltajallasi on oikeus saada käytännesääntöjen mukaisia palveluja.[1]

[1] Tämä ei koske tapauksia, joissa vanhempasi tai huoltajasi on rikostutkinnan kohteena tai on saanut syytteen rikoksen yhteydessä tai joissa palveluntarjoaja katsoo perustellusti, että ei ole etujesi mukaista, että vanhempasi tai huoltajasi saa kyseisiä palveluja.

Voinko osallistua sovitteluun? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Korjaava eli restoratiivinen oikeus (restorative justice) on menettely, jossa uhri ja haitan aiheuttanut henkilö saatetaan yhteen ja jossa pyritään löytämään myönteinen ratkaisu tilanteeseen.

Korjaava oikeus on vapaaehtoinen menettely. Siihen ei ole pakko osallistua, vaan sekä uhrin että rikoksentekijän on suostuttava menettelyyn ennen kuin se voidaan käynnistää. Voit pyytää korjaavaan oikeusmenettelyyn osallistumista itsellesi sopivana hetkenä, tai sinua voidaan pyytää osallistumaan siihen, koska rikoksentekijä on pyytänyt menettelyä. Korjaava oikeus ei aina ole sopiva ratkaisu, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat turvautua siihen. Yhteyshenkilö tekee arvion menettelyn sopivuudesta.

Käyttöön otetaan riittävät suojatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki menettelyt, joihin osallistut, ovat turvallisia. Koulutettu yhteyshenkilö on aina läsnä uhrin ja rikoksentekijän välisissä tapaamisissa. Jos rikoksentekijä on myöntänyt syyllisyytensä ja hän suostuu tapaamiseen tai yhteydenottoon, sinulla voi olla mahdollisuus selittää hänelle, miten rikos on vaikuttanut sinuun. Tämän jälkeen voit ehdottaa, että rikoksentekijä pyytää tekoaan anteeksi, tai voitte sopia toimista, joihin rikoksentekijän on ryhdyttävä aiheutuneen vahingon hyvittämiseksi.

Korjaava oikeus on eri asia kuin yhteisöllinen sovittelu (community resolution). Yhteisöllinen sovittelu on poliisin harjoittama epävirallinen keino käsitellä vähämerkityksisiä rikoksia ja epäsosiaalista käytöstä oikeasuhteisesti virallisen rikosoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Yhteisöllistä sovittelua sovelletaan ensisijaisesti ensikertalaisiin rikoksentekijöihin, jotka ovat ilmaisseet vilpitöntä katumusta, sekä tapauksiin, joissa uhri ei halua poliisin ryhtyvän virallisiin toimiin.

Mistä saan tietoa oikeuksiani koskevasta lainsäädännöstä?

Rikoksen uhreja koskevat käytännesäännöt (Code of Practice for Victims of Crime, jäljempänä ’uhreja koskevat käytännesäännöt’) on annettu lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain (jäljempänä ’vuoden 2004 laki’) 32 §:n mukaisesti ja ne tulivat voimaan vuoden 2004 lain 33 §:n nojalla annetulla määräyksellä (lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annettua vuoden 2004 lakia (uhreja koskevat käytännesäännöt) koskeva vuoden 2015 määräys (vuonna 2015 annettu hallinnollinen määräys nro 1817)), joka esitettiin parlamentille 23. lokakuuta 2015 ja jonka myötä uhreja koskevan säännöstön tarkistettu versio tuli voimaan 16. joulukuuta 2015.

Uhreja koskevissa käytännesäännöissä säädetään palveluista, joita tärkeimpien rikosoikeudellisten elinten (johdanto, 1-4 luku) ja vastaavista tehtävistä vastaavien elinten (5 luku) on tarjottava Englannissa ja Walesissa rikosten uhreille. Näitä elimiä kutsutaan ”palveluntarjoajiksi” (service providers). Uhreja koskevissa käytännesäännöissä määritetään tuet, joihin rikosten uhreilla on oikeus, sekä asiaankuuluvien palveluntarjoajien keskinäiset velvollisuudet.

Uhreja koskevien käytännesääntöjen 3 luvussa säädetään lapsille ymmärrettävällä kielellä, että palveluja on tarjottava rikoksen uhriksi joutuneille lapsille. Tätä säännöstä on luettava yhdessä uhreja koskevien käytännesääntöjen johdannon ja 1 ja 2 luvun kanssa.

Uhreja koskevien käytännesääntöjen johdannossa, 1 §:ssä ja 5 luvun 1 §:ssä varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat direktiivin yleisperiaatteet huomioon toimiessaan uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisissa tehtävissään.

Uhreja koskevien käytännesääntöjen mukaisia tukia sovelletaan kaikkiin uhreihin heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta.

Lähisuhdeväkivallasta, rikosoikeudesta ja rikoksen uhreista annetun vuoden 2004 lain 56 §:ssä säädetään seuraavaa: oikeusministeriö tilaa kansallisia uhreille tarkoitettuja palveluja avustuksina. Lisäksi alueellisille poliisiviranomaisille voidaan myöntää avustuksia henkisten tai käytännön tukipalvelujen tilaamiseen tai tarjoamiseen rikoksen uhreille epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, rikosoikeudesta ja poliisitoiminnasta annetun vuoden 2014 lain 143 §:n mukaisesti.

Oikeusministeriön ja poliisi- ja rikospoliisiviranomaisten välisen avustussopimuksen 3 kohdan mukaan poliisi- ja rikospoliisiviranomaisten tilaamien palvelujen on oltava uhreja koskevan direktiivin ja erityisesti sen 8 ja 9 §:n mukaisia. Sopimuksen 4 kohdassa määrätään, että palvelujen on oltava 8 §:n 1 momentissa lueteltujen ehtojen mukaisia.

Päivitetty viimeksi: 30/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme