Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Tšekki

Sisällön tuottaja:
Tšekki

Miten rikosilmoitus tehdään?

Rikosilmoitus voidaan tehdä poliisille tai syyttäjälle kirjallisesti, suullisesti (siten, että se kirjataan) tai sähköisesti. Rikosilmoituksessa olisi esitettävä, millä perustein rikosilmoituksen tekijä olettaa rikoksen tapahtuneen.

Mistä voi selvittää, miten asia etenee?

Jos rikosilmoituksessa niin pyydetään, toimivaltaisella viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa kuukauden kuluessa rikosilmoituksen tekemisestä toimenpiteistä, joihin sen johdosta on ryhdytty. Rikoksen uhri on periaatteessa samalla vahinkoa kärsinyt osapuoli, jolla näin ollen on oikeus tutustua käsiteltävää asiaa koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hän voi pyytää tietoja oikeudenkäynnin etenemisestä. Toimivaltainen viranomainen on velvollinen toimittamaan nämä tiedot, paitsi jos tämä voisi vaarantaa rikosoikeudenkäynnin tavoitteiden saavuttamisen.

Onko rikoksen uhrilla oikeus saada oikeusapua (rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Kyllä. Oikeusapua voi saada jo ennen rikosoikeudellisen menettelyn aloittamista, koko prosessin ajan ja myös sen päätyttyä. Oikeusapua tarjoavat asianajajat. Erittäin haavoittuvassa asemassa olevilla uhreilla on rikosoikeudellisissa menettelyissä oikeus saada oikeusapua maksuttoman edustajan välityksellä. Samoin sitä voidaan antaa maksutta tai alennettuun hintaan uhrille, jonka terveydentila on tahallisen rikoksen seurauksena heikentynyt vakavasti, tai rikoksen seurauksena kuolleen henkilön edunsaajalle, jolloin näiden on osoitettava, ettei heillä ole riittäviä varoja. Muilla uhreilla on oikeus saada oikeusapua korvausta vastaan.

Voiko rikoksen uhri saada korvauksia kuluista (jotka aiheutuvat osallistumisesta rikostutkintaan/oikeudenkäyntiin)? Millä ehdoin?

Jos vahinkoa kärsinyt vaatii rikosoikeudenkäynnissä korvausta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä taikka perusteettoman edun palauttamista ja tämä vaatimus hyväksytään ainakin osittain, tuomittu on velvollinen korvaamaan vahinkoa kärsineelle kulut, jotka aiheutuvat kyseisen oikeuden käyttämisestä oikeudenkäynnissä. Jos vahinkoa kärsinyt esittää tällaisen vaatimuksen, tuomioistuin voi päättää korvauksista siinäkin tapauksessa, ettei vaatimusta hyväksytä.

Jos rikoksen uhri on todistajana, hänellä on oikeus todistajille maksettavaan korvaukseen. Korvausta on pyydettävä 3 päivän kuluessa siitä, kun häntä on kuultu todistajana.

Jos asian käsittely päätetään lopettaa ennen kuin asia menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voiko uhri hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Muutosta voi hakea tekemällä kantelun. Kanteluteitse voi hakea muutosta poliisiviranomaisen päätöksiin ja joihinkin syyttäjäviranomaisen esitutkinnassa tekemiin päätöksiin, jotka tehdään syyttäjän määräyksinä (usnesení). Vahinkoa kärsinyt voi tällä tavoin vastustaa esimerkiksi päätöstä asian käsittelyn jättämisestä sillensä tai päätöstä syytemenettelyn päättämisestä.

Voiko uhri osallistua oikeudenkäyntiin?

Kyllä. Tuomioistuin ilmoittaa uhrille (vahinkoa kärsineelle osapuolelle) pääkäsittelyn alkamisesta.

Mikä on uhrin virallinen rooli oikeudenkäynnissä? Onko hän esimerkiksi uhri, todistaja, asianosainen vai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voiko hän valita roolinsa itse?

Tšekin lainsäädännössä erotetaan toisistaan uhrin käsite ja vahinkoa kärsineen osapuolen käsite. Vahinkoa kärsinyt on yksi rikosoikeudellisen menettelyn osapuolista. Vahinkoa kärsineitä osapuolia ovat periaatteessa kaikki rikoksen uhrit lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat uhrin asemassa siksi, että heillä on sukulaisuussuhde rikoksen seurauksena kuolleeseen henkilöön.

Tšekin oikeusjärjestelmässä uhri on siis myös rikosoikeudellisen menettelyn vahinkoa kärsinyt osapuoli (paitsi edellä mainitussa tapauksessa). Vahinkoa kärsineenä osapuolena uhri voi vaatia korvausta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä taikka perusteettoman edun palauttamista. Periaatteessa uhri on myös todistajana. Tšekin lainsäädäntö ei tunne toissijaisen syytteen käsitettä, joten uhri ei voi olla toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tähän rooliin liittyy?

Uhrien oikeuksista säädetään ensisijaisesti rikoksen uhreja koskevassa laissa, ja ne kuvataan muihin kohtiin annetuissa vastauksissa.

Vahinkoa kärsineellä osapuolella on rikosprosessilaissa 141/1961 säädetyt oikeudet, joihin kuuluu mahdollisuus vaatia korvausta rikoksen aiheuttamasta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä tai syytetyn rikoksella saaman perusteettoman edun palauttamista sekä hakea muutosta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä suoritettavaa korvausta tai perusteettoman edun palauttamista koskevan päätöksen päätösosaan. Lisäksi vahinkoa kärsineellä on oikeus ehdottaa täydentäviä todisteita, tutustua asiakirja-aineistoon, osallistua pääkäsittelyyn ja muutoksenhakua koskevaan julkiseen istuntoon, antaa lausuntonsa asiasta ennen menettelyn päättymistä, osallistua neuvotteluihin syytteestä ja rangaistuksesta sopimiseksi ja julkiseen istuntoon kyseisen sopimuksen hyväksymiseksi. Vahinkoa kärsineellä on myös oikeus käyttää edustajanaan asiamiestä ja oikeus tehdä tietyissä tapauksissa muutoksenhakuja ja hakemuksia.

Voiko uhri antaa oikeudenkäynnin aikana lausuman tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Kyllä, uhri voi missä tahansa rikosprosessin vaiheessa antaa lausuman rikoksen vaikutuksesta elämäänsä joko suullisesti tai kirjallisesti. Uhri voi vahinkoa kärsineenä eli oikeusmenettelyn yhtenä osapuolena hakea, esittää ja ehdottaa todisteita.

Mitä tietoja uhrille annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Uhri saa pyynnöstä tiedon

  • siitä, ettei rikosoikeudellista menettelyä aloitettu
  • rikosoikeudenkäynnin etenemisestä
  • sen teon oikeudellisesta luonnehdinnasta, josta henkilöä syytetään
  • asian julkisen tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta.

Lisäksi hänelle toimitetaan menettelyn päättävä lainvoimainen päätös.

Voiko rikoksen uhri tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Kyllä, uhrilla on vahinkoa kärsineenä osapuolena oikeus tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin. Syyttäjä tai poliisiviranomainen voi kuitenkin vakavista syistä evätä tämän oikeuden esitutkinnassa.

Päivitetty viimeksi: 02/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme