Rikoksen uhreilla on tiettyjä oikeuksia rikosoikeudellisessa menettelyssä ja sitä edeltävässä tutkintavaiheessa, ja lapsille ja seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreille annetaan erityissuojelua
Rikoksen uhrilla on oikeus
- saada ne tiedot, jotka poliisi, tutkija, syyttäjä ja tuomioistuin ovat velvollisia antamaan;
- psykologiseen apuun ja muuhun rikoksen uhrien auttamiseen erikoistuneiden tahojen tarjoamaan asiantuntija-apuun;
- osallistua vahinkoa kärsineenä osapuolena rikosoikeudelliseen menettelyyn;
- saada syyttäjältä selvitys siitä, mihin toimiin rikosilmoituksen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle;
- valtion varoista maksettavaan erityisavustajaan, jos rikoksesta on aiheutunut vakavaa psykofyysistä tai muuta vahinkoa;
- nostaa varallisuusoikeudellinen kanne;
- lainmukaiseen korvaukseen, jos hänelle on aiheutunut vakavia ruumiinvammoja tai hänen terveydentilansa on heikentynyt merkittävästi väkivaltarikoksen johdosta.
Seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreilla on edellä mainittujen oikeuksien lisäksi oikeus
- puhua valtion varoista maksettavan avustajan kanssa ennen kuulemista;
- valtion varoista maksettavaan oikeusapuun;
- siihen, että poliisilaitoksella ja syyttäjänvirastossa häntä kuulee samaa sukupuolta oleva henkilö;
- pyytää uskottua henkilöä olemaan läsnä kuulemisessa;
- olla vastaamatta yksityiselämää koskeviin epäolennaisiin kysymyksiin;
- pyytää tulla kuulluksi audiovisuaalisten laitteiden välityksellä;
- henkilötietojen luottamukselliseen käsittelyyn;
- asian käsittelyyn suljetuin ovin;
- saada tietoa näistä oikeuksista tuomioistuimelta, syyttäjältä ja poliisilta ennen ensimmäistä kuulemista.
Jos rikoksen uhri on lapsi, hänellä on edellä mainittujen oikeuksien lisäksi oikeus
- valtion varoista maksettavaan oikeusapuun;
- uskotun henkilön läsnäoloon menettelyn eri vaiheissa;
- henkilötietojen luottamukselliseen käsittelyyn;
- tulla kuulluksi tuomioistuimen sijaan kotona tai muussa tarkoitukseen varustetussa tilassa;
- asian käsittelyyn suljetuin ovin;
- tulla kuulluksi audiovisuaalisten laitteiden välityksellä tilassa, jossa tuomari ja menettelyn muut osapuolet eivät ole läsnä ja jossa laitteiden käytöstä huolehtii erityisavustaja;
- erityiskohteluun kuulemisen aikana hänen mielenterveyteensä kohdistuvien haittavaikutusten välttämiseksi.
Lapsiksi katsotaan kaikki alle 18-vuotiaat.
Tutkintatuomari kuulee lapsitodistajia ja -uhreja näytön arviointia koskevassa istunnossa. Todistajana toimivalle lapselle kutsu saapua kuultavaksi on toimitettava tämän vanhemman tai huoltajan välityksellä.
Asianomistajasyyte
Useimmissa rikosilmoitustapauksissa syyttäjä panee menettelyn vireille viran puolesta.
Asianomistajasyytteen voi nostaa rikoksista, joissa rikosoikeudellisen menettelyn vireillepano sitä edellyttää. Syyte on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona valtuutettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on saanut tiedon rikoksesta ja sen tekijästä.
Varallisuusoikeudellinen kanne
Rikoksen uhri on myös vahingonkärsijä, jolla on oikeus nostaa tuomioistuimessa varallisuusoikeudellinen kanne.
Varallisuusoikeudellisen kanteen kohteena voi olla
- korvaus aineellisesta tai aineettomasta (esim. kipu tai pelko) vahingosta;
- omaisuuden palauttaminen (kantajan on todistettava olevansa kyseisen omaisuuden omistaja tai laillinen haltija);
- oikeustoimen mitätöinti, jos rikoksella on toteutettu varallisuusoikeutta koskeva oikeustoimi (syytetty pakotti uhrin tekemään sopimuksen).
Varallisuusoikeudellisen kanteen voi nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä tai erillisessä syytettyä vastaan käynnistetyssä siviilioikeudellisessa menettelyssä. Jos kanne nostetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä, sen tutkittavaksi ottamisen ehtona on, että tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi.
Siviilioikeudellisessa menettelyssä nostettavan varallisuusoikeudellisen kanteen käsittelylle ei ole asetettu ennakkoehtoja.
Vahingonkärsijän oikeudet tutkinnan aikana ja rikosoikeudellisessa menettelyssä
Rikoksen uhrilla on tutkinnan aikana asianomistajasyytteen nostaneena ja vahinkoa kärsineenä osapuolena oikeus esittää tosiseikkoja ja näyttöä rikoksen toteamiseksi, sen tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi ja varallisuusoikeudellisten vaatimusten esittämiseksi.
Uhrilla on vahinkoa kärsineenä rikosoikeudellisen menettelyn osapuolena oikeus
- käyttää äidinkieltään, mukaan lukien kuulo- ja kuulonäkövammaisten viittomakieli, ja tulkkia, jos hän ei ymmärrä kroaattia lainkaan tai tarpeeksi, taikka kääntäjää tai viittomakielen tulkkia, jos hän on kuulo(näkö)vammainen;
- käyttää äidinkieltään;
- nostaa varallisuusoikeudellinen kanne ja pyytää turvaamistoimien määräämistä;
- asianajajaan;
- esittää tosiseikkoja ja näyttöä;
- osallistua näytön arvioimiseksi järjestettävään istuntoon;
- osallistua oikeuden istuntoihin ja esittää loppupuheenvuoro;
- tutustua tapauksen asiakirja-aineistoon;
- saada syyttäjältä tieto siitä, mihin toimiin rikosilmoituksen johdosta on ryhdytty, ja tehdä valitus ylemmälle syyttäjälle;
- hakea muutosta;
- esittää syyttämispyyntö ja nostaa asianomistajasyyte;
- saada tieto rikossyytteen hylkäämisestä tai syyttämättäjättämispäätöksestä;
- nostaa itse syyte syyttäjän sijaan;
- hakea aiemman oikeustilan palauttamista;
- saada tieto rikosoikeudellisen menettelyn lopputuloksesta.
Syyttäjänvirasto ja tuomioistuin ovat velvollisia selvittämään ennen rikosoikeudellista menettelyä ja sen kaikissa vaiheissa, onko syytetyn mahdollista korvata vahingonkärsijälle rikoksesta aiheutunut vahinko. Niillä on myös velvollisuus kertoa vahingonkärsijälle tietyistä lakisääteisistä oikeuksista (esim. oikeudesta käyttää äidinkieltä ja nostaa varallisuusoikeudellinen kanne).
Oikeus rahalliseen korvaukseen
Rikoksen uhreille maksettavia rahallisia korvauksia koskevassa laissa (Zakon o novčanoj naknadi žrtvama kaznenih djela, virallisen lehden (Narodne Novine) nrot 80/08 ja 27/11) säädetään Kroatian alueella tapahtuneen väkivaltarikoksen uhrien tai heidän sukulaistensa oikeudesta rahalliseen korvaukseen ja sen ehdoista.
Laissa säädetään väkivaltarikosten uhrien oikeudesta rahalliseen korvaukseen, vahvistetaan edellytykset ja menettely kyseisen oikeuden käytölle, nimetään viranomaiset, jotka tekevät korvausoikeutta koskevat päätökset ja osallistuvat sitä koskevaan päätöksentekomenettelyyn, sekä vahvistetaan menettely ja siitä vastaavat viranomaiset rajatylittävissä tapauksissa.
Väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus valtion varoista maksettavaan rahalliseen korvaukseen.
Poliisilla, syyttäjällä ja tuomioistuimilla on velvollisuus antaa tietoja korvausoikeudesta, toimittaa tarvittavat hakulomakkeet ja antaa uhrille tämän pyynnöstä yleisiä ohjeita ja tietoja hakemuksen täyttämisestä ja vaadittavista liiteasiakirjoista.
Korvaushakemus toimitetaan oikeusministeriöön lomakkeella, jonka voi ladata ministeriön verkkosivuilta:
Rikoksen uhreille tarkoitettu lomake rahallisen korvauksen hakemiseksi 
(223 Kb) 
Korvaushakemus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa rikoksentekopäivästä. Jos on olemassa perustellut syyt sille, miksi hakemusta ei ole voitu tehdä määräajassa, se on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona kyseiset syyt ovat rauenneet, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua rikoksentekopäivästä.
Jos uhri on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton eikä hänen laillinen edustajansa ole tehnyt hakemusta kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona rikos tehtiin, kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua päivästä, jona alaikäinen täyttää 18 vuotta tai jona rikosoikeudellinen menettely on pantu vireille sen jälkeen, kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen, tai päivästä, jona henkilöstä on tullut uudelleen oikeustoimikelpoinen.
Seuraavilla henkilöillä on oikeus rahalliseen korvaukseen:
- Kroatiassa tehdyn väkivaltarikoksen uhri, joka on Kroatian tai EU:n jäsenvaltion kansalainen tai jonka kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa;
- uhri, jolle on aiheutunut vakava ruumiinvamma tai jonka terveydentila on rikoksen johdosta heikentynyt (korvausta voi saada hoitokuluihin Kroatiassa sairausvakuutuksesta korvattavien enimmäismäärien rajoissa, jos uhri ei kuulu pakollisen sairausvakuutuksen piiriin; korvaus ansionmenetyksestä on enintään 35 000 kunaa);
- kuolleen uhrin lähiomainen (av(i)opuoliso, lapsi, vanhempi, adoptiovanhempi, adoptiolapsi, isä-/äitipuoli, lapsipuoli, samaa sukupuolta oleva kumppani, isovanhempi ja lapsenlapsi, joka asui samassa taloudessa uhrin kanssa) (korvaus lakisääteisen elatusavun menetyksestä on enintään 70 000 kunaa);
- kuolleen uhrin hautajaiskulut maksanut henkilö (korvaus enintään 5 000 kunaa);
- tapauksissa, joissa rikoksesta on tehty ilmoitus taikka poliisi tai syyttäjä on kirjannut rikoksen kuuden kuukauden kuluessa sen tekopäivästä, riippumatta siitä, onko tekijä tiedossa vai ei.
Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon uhrin käyttäytyminen rikoksen aikana ja sen jälkeen tai hänen oma osuutensa vahingon aiheutumiseen ja sen laajuuteen, se, onko hän välitön uhri, sekä se, ilmoittiko hän rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja milloin. Lisäksi arvioidaan uhrin yhteistyötä poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän oikeuteen saamiseksi ja sitä, myötävaikuttiko välittömän uhrin käyttäytyminen vahingon aiheutumiseen tai pahentumiseen. Jos näin on, uhrille maksettavaa korvausta alennetaan vastaavasti. Korvaushakemus hylätään tai korvauksen määrää alennetaan, jos käy ilmi, että uhri on osallisena järjestäytyneessä rikollisuudessa tai rikollisjärjestössä. Korvauksesta voidaan kieltäytyä tai sen määrää alentaa myös siinä tapauksessa, että täyden korvauksen myöntäminen olisi ristiriidassa oikeudenmukaisuusperiaatteen, moraalikäsitysten tai oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa.
Tieto rikoksentekijän vapautumisesta
Jos vastaaja tuomitaan vankeuteen, oikeusministeriön alainen uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö (Samostalna služba za podršku žrtvama i svjedocima) ilmoittaa rikoksen uhrille päivän, jona tekijä vapautuu (joko ehdoitta tai ehdonalaisesti).
Lakisääteinen velvoite ilmoittaa uhrille rikoksentekijän vapautumisesta
Vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja täydentämisestä annetun lain (Zakon o izmjenama i dopunama Zakona o izvršenju kazne zatvora) mukaisesti oikeusministeriön alaisen uhrien ja todistajien riippumattoman tukiyksikön on ilmoitettava uhrille, vahingonkärsijälle tai tämän perheelle rikoksentekijän vapautumisesta.
Rikoksia, joiden tekijän vapautumisesta on ilmoitettava uhrille, ovat seksuaalirikokset, henkeen tai ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset ja väkivaltarikokset.
Ilmoitus annetaan uhrille, vahingonkärsijälle tai tämän perheelle riippumatta siitä, vapautuuko tekijä ehdoitta vai ehdonalaisesti.
Tehtäessä päätöstä siitä, voidaanko vanki vapauttaa vakituiseen tai tilapäiseen kotipaikkaansa, rangaistuslaitokset/vankilat voivat pyytää rikosseuraamuslaitosta selvittämään uhrin tai tämän perheen suhtautumista asiaan. Uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö laatii uhrin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella raportit ja toimittaa ne rikosseuraamuslaitokselle.
Tuki rikoksen todistajille ja uhreille
Kroatiassa uhreille ja todistajille annettavaa tukea koordinoi oikeusministeriön alainen uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö.
Uhrit ja todistajat voivat saada tukea sekä tietoa oikeuksistaan ja menettelyistä tuomioistuinten siihen erikoistuneelta jaostolta.
Tällainen jaosto löytyy seitsemästä maakunnallisesta tuomioistuimesta (Zagreb, Zadar, Osijek, Vukovar, Split, Sisak ja Rijeka). Ne antavat uhreille ja todistajille ja heidän seurassaan oleville henkilöille henkistä tukea, käytännön neuvoja sekä tietoa uhrien ja todistajien oikeuksista. Tukea saa myös toimivaltaisten kunnallisten tuomioistuinten ja rikostuomioistuinten vastaavilta jaostoilta.
Tietoa oikeudesta tukeen ja tukimuodoista saa myös soittamalla rikoksen uhrien valtakunnallisen palvelukeskuksen ilmaisnumeroon 116 006 ja keskuksen verkkosivuilta.
Myös oikeusministeriö antaa uhreille ja todistajille tietoja näiden oikeuksista ja saatavilla olevasta tuesta. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen zrtve.i.svjedoci@pravosudje.hr tai esittää oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://mpu.gov.hr/
Tuki uhreille ja todistajille rajatylittävissä tapauksissa
Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva uhrien ja todistajien riippumaton tukiyksikkö antaa tukea ja tietoa rikoksen uhreille ja todistajille, myös sotarikosten todistajille, osana kansainvälistä keskinäistä oikeusapua.
Kroatialaisissa tuomioistuimissa todistajina kuultaville ja ulkomaalaisissa tuomioistuimissa kuultaville kroatialaisille todistajille lähetetään tietoa kirjeitse.
Sotarikosten todistajille annetaan tarvittaessa fyysistä suojelua, ja heitä avustetaan toimivaltaisen lainkäyttöelimen toimipaikkaan matkustamisen ja siellä esiintymisen valmisteluissa (koskee todistajia ja muita asianosaisia, jotka kutsutaan kuultavaksi sotarikoksia koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä joko Kroatiassa tai sen ulkopuolella sijaitsevaan toimivaltaiseen lainkäyttöelimeen silloin, kun asiassa on esitetty kansainvälistä oikeusapua koskeva pyyntö).
Tarvittavat tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta
1 - Rikoksen uhrin oikeudet
2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana
3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen
4 - Korvaus
5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua
