Uhrien oikeudet jäsenmaittain

Sinua pidetään rikoksen uhrina, jos olet kärsinyt vahinkoa eli olet esimerkiksi loukkaantunut tai omaisuuttasi on vahingoitettu tai varastettu ja kyseinen teko on Itävallan lain mukaan rikos. Rikoksen uhrina sinulla on lain mukaan tiettyjä oikeuksia ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Itävallassa rikosoikeudellinen menettely alkaa rikospoliisin tai syyttäjän toimittamalla esitutkinnalla. Kun esitutkinta on valmistunut, syyttäjä voi päättää lopettaa asian käsittelyn, hoitaa asian vaihtoehtoisessa (muussa kuin rikosoikeudellisessa) menettelyssä tai nostaa syytteen tuomioistuimessa. Joistakin rikoksista (ns. Privatanklagedelikt eli asianomistajarikos) nostetaan syyte vain, jos uhri sitä vaatii. Tällaisissa tapauksissa ei tehdä esitutkintaa.

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ottaa vastaan todisteita. Rikoksen vakavuuden mukaan asia käsitellään:

• yhden tuomarin kokoonpanossa
• lautamiesoikeudessa (Schöffensenat), johon kuuluu rikoksen vakavuuden mukaan yksi tai kaksi ammattituomaria, joskus kahden ammattituomarin lisäksi kaksi maallikkotuomaria; lautamiesoikeus päättää syytetyn syyllisyydestä ja määrää seuraamuksista
• valamiesoikeudessa (Geschworenengericht), johon kuuluu kolme ammattituomaria ja kahdeksan maallikkotuomaria (valamiehet). Syytetyn syyllisyydestä päättää valamiehistö. Seuraamusten määräämisestä päättävät valamiehistö ja ammattituomarit yhdessä.

Rikoksen uhrilla voi olla erittäin tärkeä rooli rikosoikeudenkäynnissä. Uhrilla on erilaisia oikeuksia. Hän voi osallistua oikeudenkäyntiin ilman mitään muuta oikeudellista asemaa, minkä lisäksi hän voi myös ajaa siviilikannetta asianomistajana tai nostaa syytteen toissijaisen syyteoikeuden nojalla.

Tiedot löytyvät seuraavilta linkkisivuilta:

1 - Rikoksen uhrin oikeudet

2 - Rikosilmoituksen tekeminen ja rikoksen uhrin oikeudet rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana

3 - Rikoksen uhrin oikeudet oikeudenkäynnin jälkeen

4 - Vahingonkorvaus

5 - Rikoksen uhrin oikeus saada tukea ja apua