You are considered a victim of crime if you have suffered damage as a result of a criminal offence, for example if you have been physically injured or if any damage has been caused to your (tangible or intangible) property as a result of an event that constitutes a criminal offence under national law. The law grants you, as a victim of crime, certain individual rights before, during and after court proceedings.

Victims of crime have privileges throughout the criminal proceedings and you can exercise them at any time during the proceedings.

In Slovakia, criminal proceedings start with a criminal investigation conducted by the police, in which evidence concerning the criminal act and the offender accused of the act is collected. If the evidence is sufficient, the proceedings move to a trial. The trial ends either with the court’s verdict on the defendant’s guilt or with acquittal, and it may also include a decision on your claim for compensation for the damage you have suffered. You can appeal against the court’s decision to a higher court.

1 - My rights as a victim of crime

2 - Reporting a crime and my rights during the investigation or trial

3 - My rights after trial

4 - Compensation

5 - My rights to support and assistance

Mitä tietoja saan viranomaisilta (esim. poliisilta tai syyttäjältä) jo ennen rikosilmoituksen tekemistä?

Rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa siltä viranomaiselta tai muulta taholta, johon hän on ensimmäisenä yhteydessä. Yleensä tämä on poliisi, syyttäjä, lääkäri tai rikoksen uhrien auttamiseen erikoistunut toimija.

Ensimmäisen tapaamisen tai yhteydenoton aikana poliisin tai syyttäjän on annettava uhrille tietoa seuraavista asioista:

• miten rikosilmoitus tehdään ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia uhrilla/asianomistajalla on rikosoikeudellisessa menettelyssä (esim. oikeus tukihenkilön läsnäoloon, valtuutetun edustajan nimeäminen, asiakirjojen tiedoksianto ja mahdollisuus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin)
• rikoksen uhreja auttavien toimijoiden yhteystiedot ja tietoa niiden tarjoamista tukipalveluista • mistä uhri voi saada tarvitsemaansa lääketieteellistä apua
• mistä ja millä edellytyksin uhri voi saada oikeusapua
• millä edellytyksin uhri voi saada suojelua, jos hänen henkensä tai terveytensä on uhattuna tai on olemassa vaara, että hänen omaisuudelleen aiheutuu merkittävää vahinkoa (esim. rikoksentekijän poistaminen yhteisestä kodista tai oikeus vaatia, että vahingonkorvaus pidätetään syytetyn omaisuudesta vahinkojen todennäköiseen määrään saakka)
• uhrin oikeus saada tulkkaus- ja käännöspalveluja
• mitä toimia uhri voi pyytää etujensa suojaamiseksi, jos hän asuu toisessa EU-maassa
• mitä oikeussuojakeinoja uhrilla on käytössään, jos poliisi ja/tai syyttäjänvirasto loukkaa hänen oikeuksiaan
• mihin uhri voi ottaa yhteyttä saadakseen ja kertoakseen tapaukseen liittyviä tietoja
• miten uhri voi hakea vahingonkorvausta
• mitä sovittelumenettelyjä rikosasiassa on käytettävissä
• onko sovintoratkaisun tekeminen mahdollista ja millä edellytyksin
• voidaanko uhrille korvata oikeudenkäyntikulut ja millä edellytyksin.

Poliisi tai syyttäjä voi pyynnöstä auttaa uhria ottamaan yhteyttä rikoksen uhreja auttavaan toimijaan, jolta uhri voi saada lisätukea.

Jos uhri hakeutuu ensin terveydenhuollon piiriin, hoitohenkilöstön on annettava hänelle rikoksen uhreja auttavien toimijoiden yhteystiedot.

Rikoksen uhreja auttavat toimijat kertovat uhrille

• minkälaista asiantuntija-apua uhri voi saada, mitä tämä apu kattaa ja missä määrin apua voi saada maksutta
• mihin muihin toimijoihin uhri voi olla yhteydessä, jos kyseinen toimija ei pysty antamaan uhrille tämän tarvitsemaa asiantuntija-apua
• mitkä ovat uhrin oikeudet, mukaan lukien oikeus korvaukseen
• mitkä ovat uhrin oikeudet, jos tämä on rikosoikeudellisessa menettelyssä asianomistajan tai todistajan asemassa
• mitä taloudellisia ja käytännön seikkoja on otettava huomioon.

En asu maassa, jossa rikos tapahtui (EU-kansalainen tai unionin ulkopuolisen maan kansalainen). Miten oikeuksiani suojellaan?

Jos rikos on tapahtunut toisessa EU-maassa eikä vakavan rikoksen uhri ole voinut tai halunnut tehdä rikoksesta rikosilmoitusta tässä maassa, asiasta voi tehdä rikosilmoituksen Slovakian poliisille tai syyttäjälle. Rikosilmoituksen tekemisen kannalta ei ole väliä, mistä syystä rikosilmoitusta ei ole haluttu tai voitu tehdä toisessa maassa (esim. ajanpuute, pitkät etäisyydet, puutteellinen kielitaito tai pelko omaisten turvallisuudesta). Jos yleinen syyttäjä tai poliisi toteaa, että asia ei kuulu sen toimivaltaan, rikosilmoitus toimitetaan viipymättä sen EU-maan toimivaltaisille viranomaisille, jossa rikos on tapahtunut.

Toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat tarvittavista järjestelyistä, joilla pyritään minimoimaan rikoksen uhrille aiheutuva vaiva ja varmistamaan erityisesti tuomioistuinkäsittelyn sujuvuus. Rikoksen uhria voidaan esimerkiksi pyytää antamaan todistajanlausuntonsa video- tai puhelinyhteyden kautta.

Väkivaltarikoksen uhri voi hakea korvausta sekä siinä EU-maassa, jossa rikos on tapahtunut, että Slovakiassa. Jos uhri haluaa hakea korvausta Slovakiassa, hänen on toimitettava korvaushakemus Slovakian oikeusministeriölle.

Mitä tietoja minulle annetaan, jos teen rikosilmoituksen?

Poliisi ilmoittaa rikoksen uhrille ennen kaikkea rikosilmoituksen lopputuloksesta. Yleensä poliisi tekee 30 päivän kuluessa yhden seuraavista päätöksistä:

• Rikosilmoitus hylätään ja rikosoikeudellinen menettely keskeytetään.
  Näin toimitaan, jos asiassa ei katsota tapahtuneen rikosta tai hallinnollista rikosta.
• Rikosilmoitus siirretään toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
  Jos tekoa ei katsota rikokseksi mutta poliisi epäilee, että kyse voisi olla hallinnollisesta rikoksesta tai muusta hallinnollisesta rikkomuksesta, poliisi välittää asian toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Asianomainen viranomainen tutkii rikosilmoituksen uudelleen ja käynnistää hallinnollisen menettelyn, jos sille löytyy riittävät perusteet.
• Rikosilmoituksen käsittely päätetään nostamatta syytteitä.
  Näin toimitaan pääasiassa tapauksissa, joissa rikoksentekijä on kuollut, rikoksentekijä on ollut tekohetkellä alle 14-vuotias eikä hän siksi ole rikosoikeudellisesti vastuussa tai rikoksen uhri ei ole antanut suostumustaan rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämiseen.
• Rikosilmoituksen perusteella aloitetaan syytetoimet.
  Jos rikosilmoituksen hylkäämiselle, asian eteenpäin siirtämiselle tai syyttämättä jättämiselle ei ole perusteita, poliisi aloittaa asiassa syytetoimet.

Poliisin on ilmoitettava rikoksen uhrille päätöksestään. Päätös annetaan määräyksen (uznesenie) muodossa, ja se lähetetään rikosilmoituksessa annettuun osoitteeseen. Jos rikosilmoitus johtaa syytetoimien aloittamiseen, rikosilmoituksen tehnyt henkilö pidetään ajan tasalla käsittelyn eri vaiheista (esim. rikossyytteiden nostaminen tiettyjä henkilöitä vastaan, syytteiden laajentaminen, asian saattaminen toisen elimen käsiteltäväksi, rikossyytteistä luopuminen, ehdollinen rikossyytteistä luopuminen tai syytetoimien väliaikainen keskeyttäminen).

Onko minulla oikeus maksuttomiin tulkkaus- tai käännöspalveluihin (poliisin tai muiden viranomaisten kanssa asioidessani tai tutkinnan ja oikeudenkäynnin yhteydessä)?

Rikoksen uhrilla on oikeus pyytää tulkkausta. Tällöin poliisin on järjestettävä paikalle tulkki. Tulkkaus on uhrille maksutonta, sillä valtio maksaa tulkin palkkion. Myös keskeiset päätökset on käännettävä tai tulkattava rikoksen uhrin ymmärtämälle kielelle.

Miten viranomaiset varmistavat, että ymmärrän kaiken ja että myös tulen ymmärretyksi (jos kyseessä esim. lapsi tai vammainen henkilö)?

Viestiessään rikoksen uhrin kanssa poliisi tai syyttäjä ottaa huomioon esimerkiksi uhrin iän, sukupuolen, vammaisuuden ja henkisen kypsyyden. Tarkoituksena on varmistaa, että rikoksen uhri saa riittävästi tietoa hänelle ymmärrettävässä muodossa, jotta hän voi käyttää kaikkia oikeuksiaan. Lisäksi uhrin on koettava, että häntä on kohdeltu kunnioittavasti.

Erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevia uhreja, kuten lapsia ja vammaisia henkilöitä, on kuulusteltava hienotunteisesti. Kuulustelu on toteutettava niin, että uhrien ei tarvitse toistaa kertomustaan myöhemmin oikeudenkäynnin aikana. Tästä syystä näiden henkilöiden lausunnot kuvataan videolle. Ennen todistajan kuulemista poliisi keskustelee kuulusteluun osallistuvan psykologin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, miten kuulustelu olisi parhaiten toteuttava.

Rikoksen uhrien tukipalvelut

Mitä kautta voin saada tukea?

Rikoksen uhri voi saada tukea organisaatioilta, jotka kuuluvat rikoksen uhreja auttavien toimijoiden rekisteriin. Rekisteri on saatavilla Slovakian oikeusministeriön verkkosivuilla. Tapauksen mukaan tukea voi saada myös perheväkivallan uhreille tarkoitetuista interventiokeskuksista. Edellä mainitut toimijat tarjoavat sekä keskusteluapua että oikeudellista neuvontaa. Koulutetut ammattilaiset auttavat rikoksen uhria lakiasioiden hoitamisessa tai tarjoavat hänelle psykologista tukea. Tarvittaessa uhria autetaan hätämajoituksen löytämisessä, rahan hankkimisessa tai yhteyden ottamisessa perheeseen.

Ohjaako poliisi minut automaattisesti uhreille tarjottavan avun piiriin?

Kun rikoksen uhri on ensimmäistä kertaa yhteydessä poliisiin, poliisi kertoo hänelle rikoksen uhreja auttavista toimijoista, miten niihin voi ottaa yhteyttä ja millaista apua ne tarjoavat. Poliisi voi pyynnöstä auttaa uhria ottamaan yhteyttä näihin toimijoihin.

Miten yksityisyyttäni suojellaan?

Lainvalvontaviranomaiset huolehtivat siitä, että uhrin arkaluonteisia henkilötietoja tai yksityiselämään liittyviä seikkoja (esim. perhesuhteet, kotiosoite tai suoraan rikokseen liittymätön kirjeenvaihto) ei julkisteta. Erityisesti pyritään suojelemaan lasten, alaikäisten ja nimettöminä esiintyvien asianomistajien etuja.

Rikosilmoituksen tekijä voi pyytää poliisia jättämään henkilötietonsa pois rikosilmoituksesta.

Onko rikosilmoitus tehtävä ennen kuin voin saada rikoksen uhreille tarjottavaa apua?

Tukipalvelujen saaminen ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä.

Vaarassa olevan uhrin henkilökohtainen suojelu

Minkälaista suojelua voin saada?

Toimivaltaisilla viranomaisilla on olemassa erilaisia toimenpiteitä rikoksen uhrien suojelemiseksi. Käytettävissä olevat suojelutoimenpiteet vaihtelevat menettelyn vaiheen mukaan. Suojelutoimenpiteisiin suostuminen on vapaaehtoista. Uhrille on annettava riittävästi tietoa eri toimenpiteiden hyödyistä ja haitoista, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen.

Jos rikoksentekijä ja rikoksen uhri asuvat samassa taloudessa, poliisi voi määrätä rikoksentekijän poistumaan yhteisestä kodista kahden viikon ajaksi. Määräys tulee voimaan välittömästi sen jälkeen, kun uhri on ottanut yhteyttä poliisiin ja/tai tehnyt rikosilmoituksen. Rikoksentekijä ei tänä aikana saa palata yhteiseen huoneistoon tai taloon. Poliisi ilmoittaa uhrille, että tämä voi hakea oikeudelta päätöstä (neodkladné opatrenie), jolla rikoksentekijältä voidaan kieltää pääsy yhteiseen kotiin myös pidemmäksi aikaa. Uhri voi hakea oikeuden päätöstä myös sellaista henkilöä vastaan, joka ei asu hänen kanssaan samassa taloudessa. Tuomioistuin voi kieltää rikoksentekijää lähestymästä uhrin kotia, työpaikkaa tai muita paikkoja, joissa tämä tavallisesti oleskelee, sekä ottamasta uhriin yhteyttä millään tavalla.

Rikoksen uhrilla on oikeus päättää, haluaako hän saada tiedon rikoksentekijän vapautumisesta tai karkaamisesta. Tällä tiedolla on merkitystä uhrin suojelun kannalta erityisesti siinä tapauksessa, että rikoksentekijä yrittää ottaa yhteyttä uhriin (esim. jos tekijä on uhrin perheenjäsen tai muu läheinen). Uhri voi muuttaa päätöstään milloin tahansa, ja poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen on toimittava sen mukaisesti. Jos uhri on vaarassa tai hänen henkensä tai terveytensä on uhattuna, poliisi/syyttäjä/tuomioistuin ilmoittaa rikoksentekijän vapauttamisesta tai karkaamisesta myös silloin, kun uhri ei ole pyytänyt tällaisten tietojen saamista.

Kuka suojelua antaa?

Uhrin suojelusta vastaa poliisi. Oikeusistuntojen aikana suojelusta vastaa asianomainen tuomioistuin.

Arvioidaanko tilanteeni sen selvittämiseksi, voiko rikoksentekijä aiheuttaa minulle lisävahinkoa?

Poliisi, syyttäjä, tuomioistuin ja rikoksen uhreja auttava toimija arvioivat jokaisen uhrin tilanteen tapauskohtaisesti. Näin selvitetään, onko uhri erityisen haavoittuvassa asemassa. Viranomaiset arvioivat, onko rikoksentekijä edelleen uhaksi uhrille ja onko uhri vaarassa joutua uudelleen rikoksen kohteeksi. Jos arvioinnin aikana käy ilmi, että rikoksentekijä aikoo pelotella tai uhkailla uhria, ryhtyä kostotoimiin tai millään tavalla vaarantaa tämän henkisen tai fyysisen koskemattomuuden, toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin.

Arvioidaanko tilanteeni sen selvittämiseksi, voiko rikosoikeudellinen menettely aiheuttaa minulle lisävahinkoa (tutkinnan ja oikeudenkäynnin yhteydessä)?

Rikoksen uhrilla on oikeus tulla suojelluksi toissijaiselta uhriksi joutumiselta. Tämä tarkoittaa mitä tahansa vahinkoa, joka ei johdu suoraan rikoksesta vaan jota uhrille on aiheutunut sellaisten henkilöiden tai tahojen toiminnasta, joihin hän on ollut yhteydessä rikoksen jälkeen. Kyse voi olla esimerkiksi viranomaisten asiattomasta käytöksestä, puutteellisesta suojelun tarjoamisesta tai tapauksen epäasiallisesta käsittelystä julkisuudessa. Rikosoikeudellisessa menettelyssä on olemassa tiettyjä mekanismeja, joilla tällaista toimintaa pyritään ehkäisemään. Poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen ja rikoksen uhreja auttavien toimijoiden on huolehdittava siitä, että niiden toiminta ei johda toissijaiseen uhriksi joutumiseen. Uhrin kuulustelu saatetaan esimerkiksi kuvata videolle, jotta hänen ei tarvitse toistaa kertomustaan useampaan kertaan. Lisäksi uhria voidaan suojella määräämällä, että mahdolliset lääketieteelliset tutkimukset toteutetaan ainoastaan tarvittavassa laajuudessa ja ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat rikosoikeudellisen menettelyn kannalta välttämättömiä.

Millaista suojelua erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat saada?

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevalla uhrilla on oikeus pyytää rikoksen uhreja auttavalta toimijalta erikoistunutta asiantuntija-apua. Erikoistunut asiantuntija-apu on maksutonta, ja sitä voi saada 90 päivän ajan. Perustelluissa tapauksissa avun kestoa voidaan jatkaa rikoksen uhrin pyynnöstä. Asiantuntija-apuun kuuluu sekä keskusteluapua sekä oikeudellista neuvontaa. Koulutetut ammattilaiset auttavat rikoksen uhria lakiasioiden hoitamisessa tai tarjoavat hänelle psykologista tukea. Tarvittaessa uhria autetaan hätämajoituksen löytämisessä, rahan hankkimisessa tai yhteyden ottamisessa perheeseen. Rikoksen uhreja auttava toimija myös auttaa arvioimaan, onko uhrin henki tai terveys vaarassa, sekä pyrkii varmistamaan uhrin turvallisuuden.

Olen alaikäinen. Onko minulla erityisiä oikeuksia?

Alaikäisten rikoksen uhrien katsotaan aina olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, joten heillä on kaikki samat oikeudet kuin muillakin erityisen haavoittuvaisilla uhreilla. Lisäksi poliisilla, syyttäjänvirastolla, tuomioistuimilla ja rikoksen uhreja auttavilla toimijoilla on velvollisuus toimia alaikäisen uhrin parhaan edun mukaisesti.

Jos alaikäistä uhria kuulustellaan todistajana hänelle epämiellyttävistä tapahtumista, psykologi tai muu asiantuntija osallistuu kuulusteluun ja valvoo sen toteuttamista. Tilanteen mukaan myös uhrin vanhempi tai opettaja voi olla paikalla kuulustelussa. Kuulustelu toteutetaan niin, että uhri ei joudu toistamaan todistajanlausuntoaan myöhemmin oikeudenkäynnin aikana. Uhria pyydetään toistamaan kertomuksensa ainoastaan, jos se on ehdottoman välttämätöntä.

On yleisesti tiedossa, että lapsella on rikosoikeudellisessa menettelyssä erityisiä tarpeita. Alaikäisen uhrin kanssa tekemisissä olevat viranomaiset ottavat huomioon uhrin iän ja tarpeet.

Perheenjäseneni on kuollut rikoksen seurauksena. Mitä oikeuksia minulla on?

Jos rikos on johtanut uhrin kuolemaan ja perheenjäsen on kärsinyt vahinkoa uhrin kuoleman vuoksi, myös hänet katsotaan rikoksen uhriksi. Perheenjäsenellä on oikeus saada tietoa erityisesti siitä, miten rikosilmoitus tehdään, miten rikosoikeudellinen menettely etenee ja miten ottaa yhteyttä apua tarjoaviin järjestöihin. Poliisi tai syyttäjä voi pyynnöstä auttaa uhrin perheenjäsentä ottamaan yhteyttä rikoksen uhreja auttavaan toimijaan, jolta hän voi saada lisätukea. Uhrin perheenjäsenellä on myös oikeus saada asiantuntija-apua, oikeus tulla kuulluksi sekä oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja hienotunteisesti.

Perheenjäseneni on joutunut rikoksen uhriksi. Mitä oikeuksia minulla on?

Jos henkilö kuolee väkivaltarikoksen seurauksena, myös eloon jäänyt puoliso ja lapset katsotaan väkivaltarikoksen uhreiksi. Jos vainajalla ei ole puolisoa tai lapsia, rikoksen uhreiksi katsotaan eloon jääneet vanhemmat, henkilöt, jotka asuivat vainajan kanssa yhteisessä taloudessa vähintään vuoden ennen hänen kuolemaansa, sekä henkilöt, jotka olivat riippuvaisia vainajan antamasta tuesta.

Eloonjääneellä perheenjäsenellä on kaikki samat oikeudet kuin muilla rikoksen uhreilla, mutta väkivaltarikoksen uhrina hänellä on lisäksi oikeus saada korvausta. Korvausta voi hakea Slovakian oikeusministeriöltä.

Voinko käyttää sovittelupalveluja? Millä ehdoin? Olenko turvassa sovittelun aikana?

Rikoksen uhrille annetaan tietoa sovittelumenettelyistä, kun hän on ensimmäistä kertaa yhteydessä poliisiin. Sovittelu tapahtuu valvonta- ja sovitteluvirkailijoiden välityksellä, ja sen edellytyksenä on, että sekä rikoksen uhri että rikoksentekijä suostuvat sovitteluun vapaaehtoisesti. Tarkoituksena on molempien osapuolten aktiivisella osallistumisella päästä sopimukseen siitä, miten rikoksesta aiheutuneet vahingot voidaan hyvittää. Uhri voi peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Sovittelun aikana saadut tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin riitojenratkaisuun sovittelun yhteydessä, elleivät osapuolet anna tähän erillistä suostumusta.

Missä laissa säädetään rikoksen uhrien oikeuksista?

Rikoksen uhreista annettu laki

Rikosprosessilaki

Miten voin tehdä rikosilmoituksen?

Rikosilmoitus tehdään poliisille, syyttäjänvirastolle tai tuomioistuimelle. Rikosilmoituksen voi tehdä, jos on itse joutunut rikoksen uhriksi tai jos on saanut tietoonsa, että tietty henkilö on joutunut rikoksen uhriksi, kärsinyt vahinkoa tai tehnyt rikoksen. Yksittäiset viranomaiset (eli poliisi, syyttäjänvirasto ja tuomioistuimet) tekevät yhteistyötä keskenään ja siirtävät rikosilmoituksen tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi. Rikosilmoituksen voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti, jolloin se merkitään pöytäkirjaan. Sähköisen rikosilmoituksen tekemiseen vaaditaan varmennettu sähköinen allekirjoitus. Rikosilmoitukseen on sisällyttävä erityisesti kuvaus tapahtuneesta, rikosilmoituksen tekijän yhteystiedot sekä jos rikosilmoituksen tekijä on rikoksen uhri, kuvaus kärsitystä vahingosta ja tieto siitä, vaatiiko uhri korvausta. Rikosilmoitusta ei voi tehdä nimettömästi, mutta rikosilmoituksen tekijän pyynnöstä poliisi tai syyttäjä voi salata hänen henkilötietonsa.

Miten saan tietoa asian etenemisestä?

Poliisin on ilmoitettava rikosilmoituksen tekijälle ja/tai rikoksen uhrille rikosilmoituksen perusteella tekemästään päätöksestä. Päätös annetaan määräyksen (uznesenie) muodossa, ja se lähetetään rikosilmoituksessa annettuun osoitteeseen. Rikosilmoituksen tekijä pidetään ajan tasalla käsittelyn eri vaiheista (esim. rikossyytteiden nostaminen tiettyä henkilöä vastaan, syytteiden laajentaminen, asian siirtäminen toisen elimen käsiteltäväksi, rikossyytteistä luopuminen, ehdollinen rikossyytteistä luopuminen tai syytetoimien väliaikainen keskeyttäminen).

Voinko saada oikeusapua (tutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana)? Millä ehdoin?

Rikosilmoituksen tekeminen ei vaadi asianajajaa. Oikeusapua voi saada rikoksen uhreja auttavilta toimijoilta, minkä lisäksi oikeusapukeskus tarjoaa oikeusapua tietyt edellytykset täyttäville hakijoille. Rikoksen uhrille voidaan rikosoikeudellisen menettelyn myöhemmissä vaiheissa osoittaa valtion kustantama asianajaja.

Voinko saada korvausta kuluista, joita minulle aiheutuu rikostutkintaan tai oikeudenkäyntiin osallistumisesta? Millä ehdoin?

Jos rikoksen uhri kutsutaan todistajaksi esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana, hänellä on oikeus saada korvausta jo aiheutuneista käteismenoista, etenkin matka- ja ateriakustannuksista sekä majoituskustannuksista, joista on olemassa asianmukaiset tositteet. Todistajalla on oikeus saada korvaus menetetyistä palkkatuloista tai muusta todistettavissa olevasta ansionmenetyksestä. Todistajanpalkkiota on haettava kolmen päivän kuluessa kuulemisesta, sillä tämän jälkeen korvausta ei enää voi saada. Laskelma kuluista on esitettävä viimeistään 15 päivän kuluttua korvaushakemuksen tekemisestä.

Jos rikoksen uhri on menettelyssä asianomistajan asemassa, valtio ei kata hänen omia kustannuksiaan. Omiksi kustannuksiksi määritellään muun muassa matkakustannukset, korvaus asianomistajan valtuutetun edustajan menetetystä ajasta, postikulut ja muut itse maksetut kustannukset. Asianomistajalla on kuitenkin jo rikosoikeudellisen menettelyn aikana oikeus saada korvausta kuluista, joita hänen vaateidensa tehokas ajaminen vaatii, kuten valtuutetusta edustajasta aiheutuvista kustannuksista. Tuomitun on korvattava rikoksen uhrille nämä kulut.

Jos asian käsittely lopetetaan ennen kuin se menee tuomioistuimen käsiteltäväksi, voinko hakea tällaiseen päätökseen muutosta?

Asiaa ei välttämättä tarvitse käsitellä tuomioistuimessa. Se voidaan ratkaista epämuodollisemmalla, vaihtoehtoisella menettelyllä, joka ei pääty tekijän syyllisyyttä ja mahdollista rangaistusta koskevan päätöksen antamiseen. Tällaisia menettelyjä voivat olla esimerkiksi ehdollinen rikossyytteistä luopuminen, ehdollinen rikossyytteistä luopuminen vastaajan yhteistyöhaluisuuden perusteella, sovintoratkaisun tekeminen tai rangaistusmääräyksen antaminen. Rikoksen uhrin muutoksenhakumahdollisuudet riippuvat hänen asemastaan oikeudenkäynnissä ja tavasta, jolla rikosoikeudellinen menettely saatetaan päätökseen. Ehdolliseen rikossyytteistä luopumiseen tai ehdolliseen rikossyytteistä luopumiseen vastaajan yhteistyöhalukkuuden perusteella voi hakea muutosta riippumatta siitä, onko uhri menettelyssä asianomistajan asemassa vai ainoastaan rikosilmoituksen tekijä. Sovintoratkaisuun ei voi hakea muutosta, sillä se on tehty molempien osapuolten suostumuksella. Asianomistaja voi ilmoittaa vastustavansa rangaistusmääräyksen vahingonkorvausta koskevia kohtia. Tällaisessa tapauksessa rangaistusmääräyksen vahingonkorvausta koskevat kohdat hylätään ja rikoksen uhri ohjataan nostamaan siviilioikeudellinen vahingonkorvauskanne.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin?

Jos rikoksen uhri on menettelyssä asianomistajan asemassa, tuomioistuin ilmoittaa hänelle pääkäsittelyn ajankohdan. Jos asianosainen ei tule oikeuteen, hänen vahingonkorvausvaatimuksistaan päätetään oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvien aiempien hakemusten perusteella. Jos henkilö on ainoastaan tehnyt asiasta rikosilmoituksen, hän voi osallistua pääkäsittelyyn yleisön joukossa.

Mikä on virallinen asemani oikeudenkäynnissä? Olenko esimerkiksi uhri, todistaja, asianomistaja tai toissijaisen syyteoikeuden käyttäjä? Voinko valita roolini itse?

Uhri on henkilö, jolle on aiheutunut henkilövahinko, jonka aineelliselle tai aineettomalle omaisuudelle on aiheutunut vahinkoa tai jonka oikeuksia ja vapauksia rikos on loukannut tai uhannut. Uhreiksi katsotaan myös henkilöt, joiden perheenjäsen on kuollut rikoksen seurauksena. Jos henkilö kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, häntä pidetään uhrina ellei toisin todisteta, riippumatta siitä, onko tekijä tunnistettu, asetettu syytteeseen tai tuomittu. Rikoksen uhrien oikeuksista, suojelusta ja tuesta säädetään rikoksen uhreista annetussa laissa.

On kuitenkin otettava huomioon, että uhri voi rikosoikeudellisessa menettelyssä olla rikosilmoituksen tekijän, uhrin tai todistajan asemassa. Tällöin hänellä on kaikki kyseiseen rooliin liittyvät oikeudet, joista säädetään Slovakian rikosprosessilaissa.

Rikosoikeudellisessa menettelyssä uhri on henkilö, jolle on rikoksen seurauksena aiheutunut henkilövahinko tai taloudellista, henkistä tai muuta vahinkoa tai jonka muita laissa suojeltuja oikeuksia tai vapauksia rikos on loukannut tai uhannut.

Rikoksen uhri saa todistajan aseman, kun lainvalvontaviranomainen tai tuomioistuin pyytää (kutsuu) hänet antamaan todistajanlausunnon rikosoikeudellisen menettelyn kannalta merkityksellisistä tosiseikoista, joita hän on ollut omin aistein todistamassa. Todistaja voi myös antaa lainvalvontaviranomaiselle tai tuomioistuimelle lausunnon joko omasta aloitteestaan tai oikeudenkäynnin jonkun osapuolen pyynnöstä.

Slovakian rikosoikeus ei tunne toissijaisen syyteoikeuden käyttäjän käsitettä. Rikosasioissa syytteen nostaa aina yleinen syyttäjä.

Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia eri rooleihin liittyy?

Rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa rikosilmoituksen tekemisestä, rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä sekä apua tarjoavista järjestöistä, joihin hän voi ottaa yhteyttä. Poliisi tai syyttäjä voi pyynnöstä auttaa uhria ottamaan yhteyttä rikoksen uhreja auttavaan toimijaan, jolta hän voi saada lisätukea. Uhrilla on oikeus saada asiantuntija-apua, oikeus tulla kuulluksi sekä oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Väkivaltarikoksen uhrilla on lisäksi oikeus hakea korvausta.

Asianomistajalla on seuraavat oikeudet: oikeus antaa suostumus rikossyytteen nostamiseen (tietyissä tapauksissa), oikeus hakea korvausta, oikeus pyytää todisteiden vastaanottamista tai täydentämistä, oikeus esittää todisteita, oikeus nähdä oikeudenkäyntiasiakirjat ja tutustua niihin, oikeus osallistua pääkäsittelyyn ja julkiseen kuulemiseen, joka liittyy syyllisyyttä ja rangaistuksen hyväksymistä koskevaan valitukseen tai sopimukseen, oikeus kommentoida kerättyjä todisteita, oikeus pitää loppupuheenvuoro ja oikeus hakea muutosta.

Todistajalla on velvollisuus saapua oikeuteen, jos lainvalvontaviranomaiset ja tuomioistuin kutsuvat hänet todistamaan. Hänellä on myös velvollisuus kertoa tietonsa rikoksesta ja rikoksentekijästä tai rikosoikeudenkäynnin kannalta merkityksellisistä olosuhteista. Jos todistaja jättää saapumatta oikeuteen ilman pätevää syytä, hänet voidaan noutaa oikeuden eteen.

Todistajalla on oikeus kieltäytyä todistamasta seuraavassa kolmessa tapauksessa:

• jos vastaaja on todistajan sukulainen, sisarus, adoptiovanhempi, adoptiolapsi, puoliso tai avopuoliso
• jos todistaminen voisi johtaa rikossyytteen nostamiseen todistajaa tai hänen läheistään vastaan
• jos todistaminen vaatii rippisalaisuuden rikkomista tai sellaisten luottamuksellisten tietojen paljastamista, jotka todistaja on saanut tietoonsa salassapitovelvollisena tai sielunhoidosta vastaavana henkilönä.

Todistajalla on oikeus oikeusapuun ja asianajajan läsnäoloon kuulustelussa sekä oikeus lukea pöytäkirja ja pyytää sen täydentämistä tai oikaisemista. Todistajalla on oikeus saada korvaus välttämättömistä kuluista (esim. matkakulut) ja menetetyistä ansioista ns. todistajanpalkkion muodossa. Todistajanpalkkiota on haettava kolmen päivän kuluessa kuulemisesta.

Voinko antaa oikeudenkäynnin aikana lausunnon tai esittää todisteita? Millä ehdoin?

Asianomistajalla on oikeus osallistua pääkäsittelyyn ja pyytää tuomioistuinta vastaanottamaan todisteita. Asianomistaja voi myös kommentoida jo vastaanotettuja todisteita. Uusia pyyntöjä todisteiden vastaanottamiseksi ei voi enää esittää sen jälkeen, kun tuomioistuin on julistanut todisteiden vastaanottamisen päättyneeksi.

Kuulemisen lopuksi (kuulemisia voi olla myös useita) rikoksen uhrilla on oikeus antaa loppulausunto. Loppulausunnon sisältöä ei ole tarkkaan määritelty, joten uhri voi itse päättää, mitä haluaa sanoa. Loppulausunnossa saa käyttää muistiinpanoja. Jos rikoksen uhrilla on valtuutettu edustaja, tämä huolehtii loppulausunnon antamisesta.

Mitä tietoja minulle annetaan oikeudenkäynnin aikana?

Asianomistaja saa aina tiedon oikeuden päätöksistä (tuomio, määräys tai rangaistusmääräys). Jos rikoksen uhri on nimennyt valtuutetun edustajan, päätökset toimitetaan suoraan hänelle.

Voinko tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin?

Rikoksen uhri voi halutessaan tutustua asiakirjoihin missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa. Asiakirjoihin tutustumiseen on pyydettävä lupa toimivaltaiselta lainvalvontaviranomaiselta. Pyynnön voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisen viranomaisen on käytännössä aina suostuttava asianomistajan pyyntöön ja asianosaiselle on ilmoitettava paikka, päivämäärä ja kellonaika, jolloin asiakirjoihin voi tutustua. Viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta estetään luottamuksellisten tietojen ja liike- ja pankkisalaisuuksien paljastuminen asiakirjoihin tutustumisen yhteydessä.

Voinko hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen?

Rikoksen uhrilla on oikeus hakea muutosta oikeuden päätöksen niihin kohtiin, jotka koskevat vahingonkorvausvaatimusta tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Päätöksen tyypistä riippuen rikoksen uhrilla on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta (15 päivän kuluessa), tehdä päätöksestä valitus (3 työpäivän kuluessa) tai ilmoittaa vastustavansa päätöstä (8 päivän kuluessa). Uhrin saamassa päätöksessä ilmoitetaan seikkaperäisesti, mitä muutoksenhakukeinoja hänellä on käytössään ja minne ja mihin mennessä muutoksenhakupyyntö on toimitettava.

Mitä oikeuksia minulla on tuomion antamisen jälkeen?

Tuomittu rikoksentekijä on velvollinen maksamaan uhrille vahingonkorvausta tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Jos tuomittu ei noudata tätä velvoitetta päätöksen tultua lainvoimaiseksi, uhri voi ottaa yhteyttä ulosottoon. Ulosottomies ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että uhri saa asianmukaiset vahingonkorvaukset. Ulosottomies voi esimerkiksi myydä tuomitun omaisuutta tai vähentää tietyn rahamäärän tuomitun palkasta. Rikoksen uhrilla ja/tai asianomistajalla on tiettyjä oikeuksia myös rikosoikeudenkäynnin päättymisen jälkeen. Nämä oikeudet liittyvät uhrin suojeluun ja korvausten saamiseen.

Väkivaltarikoksen uhri voi hakea oikeusministeriöltä valtion maksamaa korvausta. Korvausta myönnetään ruumiinvammoista ja tietyissä rikoksissa myös aineettomasta vahingosta. Korvauksen hakeminen edellyttää, että asiasta on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, jonka yhteydessä uhri vaatii korvausta rikoksentekijältä, ja että uhri ei ole saanut vahingonkorvausta muuta kautta. Korvausta voi hakea jo rikosasian käsittelyn aikana. Viimeistään korvausta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämän jälkeen korvausta ei voi saada, joten on tärkeää tehdä hakemus ajoissa.

Olenko oikeutettu tukeen tai suojeluun oikeudenkäynnin jälkeen? Miten kauan?

Rikoksen uhrilla on oikeus saada asiantuntija-apua myös rikosoikeudellisen menettelyn päättymisen jälkeen. Erityisesti jos uhri tarvitsee psykologista apua tai tukea omien oikeuksiensa käyttämiseksi, hänellä on oikeus saada tukea.

Mitä tietoja saan, jos rikoksentekijä tuomitaan?

Rikoksen uhrille toimitetaan tiedot tuomion sisällöstä eli rikoksentekijälle määrätystä rangaistuksesta, rangaistuksen kestosta ja vankilasta, jossa rangaistus suoritetaan (jos rikoksentekijä on tuomittu vankeuteen).

Ilmoitetaanko minulle, jos rikoksentekijä vapautuu (myös ennen määräaikaa tai ehdonalaiseen) tai karkaa vankeudesta?

Rikoksen uhrilla on oikeus päättää, haluaako hän saada tiedon rikoksentekijän vapautumisesta tai karkaamisesta. Tällä tiedolla on merkitystä uhrin suojelun kannalta erityisesti silloin, jos rikoksentekijä yrittää ottaa yhteyttä uhriin (esim. jos tekijä on uhrin perheenjäsen tai muu läheinen). Uhri voi muuttaa päätöstään milloin tahansa, ja poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen on toimittava sen mukaisesti. Jos uhri on vaarassa tai hänen henkensä tai terveytensä on uhattuna, poliisi/syyttäjä/tuomioistuin ilmoittaa rikoksentekijän vapauttamisesta tai karkaamisesta myös silloin, kun uhri ei ole pyytänyt tällaisten tietojen saamista.

Voinko osallistua rikoksentekijän vapauttamista tai ehdonalaiseen pääsyä koskevien päätösten tekemiseen? Voinko esimerkiksi antaa lausunnon tai esittää vastalauseen?

Rikoksen uhri voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen vain vahingonkorvauksen osalta. Ainoastaan vastaaja ja syyttäjä voivat hakea muutosta tuomioon tai sen kestoon.

Miten voin vaatia vahingonkorvausta rikoksentekijältä (esim. viemällä asian oikeuteen, nostamalla vahingonkorvauskanteen tai aloittamalla liitännäismenettelyn)?

Rikoksentekijältä voidaan vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudenkäynnissä joko suullisesti, jolloin vaatimus kirjataan pöytäkirjaan, tai esittämällä erillinen kirjallinen vaatimus. Asianomistajalla, jolla on lain mukaan oikeus vaatia syytetyltä korvausta rikoksen hänelle aiheuttamista vahingoista, on myös oikeus vaatia, että tuomioistuin velvoittaa tuomiossaan syytetyn korvaamaan nämä vahingot. Asianomistajan on esitettävä tämä vaatimus viimeistään ennen tutkinnan tai nopeutetun tutkinnan päättymistä. Vaatimuksesta on käytävä ilmi vahingonkorvauksen syyt ja haetun vahingonkorvauksen suuruus. Asianomistaja saa käsittelyn yhteydessä tiedon oikeudesta korvaukseen ja siitä, miten tätä oikeutta voidaan käyttää.

Jos on olemassa perusteltu huoli siitä, että uhrin oikeus saada korvaus rikoksen aiheuttamista vahingoista ei toteudu tai että sen toteutuminen vaikeutuu, korvaus voidaan pidättää syytetyn omaisuudesta tai muista omistusoikeuksista vahinkojen todennäköiseen määrään saakka. Korvauksen pidättämisestä päättää tuomioistuin syyttäjän tai asianomistajan esityksestä. Esitutkinnan yhteydessä syyttäjä voi esittää tämän vaatimuksen myös ilman asianomistajan hakemusta, jos asianomistajan etujen suojelu sitä vaatii, varsinkin jos menettely uhkaa viivästyä.

Tuomioistuin on määrännyt rikoksentekijän maksamaan minulle vahingonkorvausta. Miten voin varmistaa, että rikoksentekijä maksaa korvauksen?

Jos rikoksentekijä ei vapaaehtoisesti noudata velvoitteitaan, jotka tuomioistuin on määrännyt rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä, uhri saa tuomion tultua täytäntöönpanokelpoiseksi täytäntöönpanomääräyksen, jota hän voi käyttää rikoksentekijää vastaan tuomion pakkotäytäntöönpanossa. Uhri voi saada tähän oikeusapua asianajajalta.

Jos rikoksentekijä ei maksa korvausta, voiko valtio maksaa minulle etumaksua tämän sijasta? Millä ehdoin?

Ei voi.

Onko minulla oikeus saada korvausta valtiolta?

Väkivaltarikoksen uhri voi hakea korvausta valtiolta. Korvauksesta on tehtävä kirjallinen pyyntö Slovakian oikeusministeriölle, joka vastaa korvauspäätösten tekemisestä ja korvausten maksamisesta. Pyynnön tekemiseen on käytettävä ministeriön verkkosivuilla olevaa lomaketta. Korvausta voi hakea heti rikossyytteen nostamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tuomiosta tai rangaistusmääräyksestä tulee lainvoimainen.

Jos tuomioistuin on rikosoikeudenkäynnin päätteeksi ilmoittanut uhrille, että tämä voi vaatia vahingonkorvausta ruumiinvammasta nostamalla siviilikanteen tai jatkamalla asian käsittelyssä toisessa elimessä, korvauspyyntö on toimitettava oikeusministeriöön enintään vuoden kuluessa siitä päivämäärästä, kun siviilioikeudellisesta menettelystä tai toisessa elimessä tapahtuvasta käsittelystä saadusta päätöksestä tulee lainvoimainen. Tämän jälkeen rikoksen uhreista annetun lain mukaista korvausta ei enää voi hakea.

Edellä mainittuihin määräaikoihin ei lasketa mukaan aikaa, jolloin asiaa käsitellään toimivaltaisessa elimessä. Tämä koskee etenkin siviilikanteita ja täytäntöönpanomenettelyjä, joissa rikoksen uhri vaatii korvausta ruumiinvammasta suoraan vahingon aiheuttaneelta henkilöltä.

Oikeusministeriön on tehtävä korvauspäätös neljän kuukauden kuluessa siitä, että kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu ministeriöön. Tätä määräaikaa voidaan pidentää, jos pyynnön käsittely edellyttää yhteistyötä toisen viranomaisen kanssa tai asiakirjojen pyytämistä tällaiselta viranomaiselta (esim. toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuimet, muut kansalliset viranomaiset, ylemmät aluehallintoyksiköt, kunnat ja muut tahot). Tällaisessa tapauksessa käsittelyaikaan lisätään se aika, joka toiselta viranomaiselta kuluu oikeusministeriön tekemään yhteistyö- tai asiakirjapyyntöön vastaamiseen.

Onko minulla oikeus saada korvausta, jos rikoksentekijää ei tuomita?

Jos vastaaja vapautetaan syytteistä, tuomioistuin ohjaa rikoksen uhrin siviilioikeudelliseen menettelyyn tai toisen viranomaisen puoleen.

Jos kyseessä on väkivaltarikos ja vastaaja vapautetaan syytteistä, koska hänet katsotaan syyntakeettomaksi mielentilatutkimuksen tai alaikäisyyden perusteella, rikoksen uhri on oikeutettu saamaan rikoksen uhreista annetun lain mukaista korvausta, ellei hän ole saanut muuta korvausta kärsimästään ruumiinvammasta.

Onko minulla oikeutta välittömään maksuun sillä aikaa, kun odotan päätöstä korvaushakemuksestani?

Ei.

Olen joutunut rikoksen uhriksi. Keneen voin ottaa yhteyttä saadakseni apua ja tukea?

Rikoksen uhreja auttavien toimijoiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.justice.gov.sk/Stranky/Registre/Zoznamy-vedene-MS-SR/Register-pomoc-obetiam-zoznam.aspx.

Auttavat puhelimet rikoksen uhreille

MUUT YHTEYSTIEDOT

Rikoksen uhrien tukikeskukset (keskukset sijaitsevat alueiden pääkaupungeissa ja tarjoavat perustietoa rikoksen uhreille, joita tarvittaessa autetaan ottamaan yhteyttä uhreja auttaviin toimijoihin)

Onko uhreille annettava tuki maksutonta?

Kyllä.

Millaista tukea voin saada valtiolta tai viranomaisilta?

Oikeusapua voi saada rikoksen uhreja auttavilta toimijoilta tai perheväkivallan uhreille tarkoitetuista tukikeskuksista. Lisäksi oikeusapukeskus tarjoaa oikeusapua tietyt edellytykset täyttäville hakijoille. Valtio tekee yhteistyötä rikoksen uhreja auttavien toimijoiden kanssa. Kun rikoksen uhri on ensimmäistä kertaa yhteydessä poliisiin, hänelle annetaan näiden toimijoiden yhteystiedot ja kerrotaan, millaista apua ne tarjoavat. Poliisi voi pyynnöstä auttaa uhria ottamaan yhteyttä näihin toimijoihin.

Millaista tukea voin saada kansalaisjärjestöiltä?

Jokaisella rikoksen uhrilla on oikeus saada asiantuntija-apua. Asiantuntija-apua tarjoavat pääasiassa akkreditoidut toimijat, jotka täyttävät rikoksen uhreista annetussa laissa esitetyt vaatimukset. Lisäksi asiantuntija-apua voi saada muilta uhreja auttavilta toimijoilta (ns. rekisteröidyt toimijat), jotka eivät kuitenkaan välttämättä tarjoa apua yhtä laajasti kuin alempana on esitetty.

Akkreditoitujen toimijoiden on täytettävä erityisesti henkilökunnan pätevyyttä koskevat vaatimukset, eli niille työskentelevillä ammattilaisilla on oltava korkeakoulututkinto ja alan työkokemusta. Yleensä eri toimijat ovat erikoistuneet antamaan asiantuntija-apua tietylle kohderyhmälle. Näin voidaan ottaa paremmin huomioon uhrien erityiset tarpeet ja pystytään tarjoamaan laadukkaampaa apua. Uhreja auttavien toimijoiden rekisterissä ilmoitetaan kunkin toimijan erikoisala, yhteystiedot ja toiminnan maantieteellinen laajuus.

Akkreditoidut toimijat voivat tarjota yleistä asiantuntija-apua tai erikoistunutta asiantuntija-apua, joka on suunnattu erityisen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille.

Rikoksen uhreille annettavaan yleiseen asiantuntija-apuun kuuluvat muun muassa

• tietojen antaminen ja niiden riittävä selittäminen (erityisesti rikosoikeudenkäyntiä, siihen liittyviä menettelyjä ja oikeuksia sekä asiantuntija-apua koskevat tiedot)
• oikeusapu, jota uhri tarvitsee oikeuksiensa käyttämiseen
• oikeusapu, jota uhri tarvitsee oikeuksiensa käyttämiseen, kun hän on rikosoikeudellisessa menettelyssä asianomistajan tai todistajan asemassa
• psykologinen apu
• toistuvan uhriksi joutumisen riskiä ja ennaltaehkäisyä koskeva neuvonta.

Antaessaan yleistä asiantuntija-apua akkreditoidun toimijan on aina tarjottava ensimmäinen tapaaminen maksuttomasti. Jos toimijalle on myönnetty avustusta, asiantuntija-apua on annettava maksutta 90 päivän ajan ja tarvittaessa myös pidempään, jos uhri sitä pyytää.

Erikoistuneeseen asiantuntija-apuun, jota annetaan erityisen haavoittuvassa asemassa oleville uhreille, kuuluvat muun muassa

• yleinen asiantuntija-apu
• psykologinen kriisiapu
• henkeen tai terveyteen kohdistuvan vaaran arviointi
• hätämajoituspaikassa tarjottavien sosiaalihuollon palvelujen ja erityissosiaalineuvonnan järjestäminen, kun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan uhrin henki tai terveys on välittömässä vaarassa.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla uhreilla on aina oikeus saada maksutonta asiantuntija-apua. Apua voi saada 90 päivän ajan ja tarvittaessa myös pidempään, jos uhri sitä pyytää (tähän riittää myös epävirallinen pyyntö, kuten uuden tapaamisen sopiminen).

Akkreditoinnin saamiseksi toimijan on tarjottava jotakin edellä mainituista tukipalveluista. Tarjottavat palvelut riippuvat myös siitä, minkälaisten rikosten uhreille apu on suunnattu. Jos ei ole varma, millaista asiantuntija-apua akkreditoitu toimija antaa ja kenelle sen palvelut on suunnattu, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä toimijaan. Akkreditoitu toimija voi tarvittaessa neuvoa, keneen toiseen toimijaan uhri voi olla yhteydessä.