Naši prevoditelji trenutačno pripremaju jezičnu inačicu koju vidite.

Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Latvija

Sadržaj omogućio
Latvija
Službeni prijevod nije dostupan u jezičnoj verziji koju tražite.
Ovdje možete pristupiti strojnom prijevodu ovog sadržaja. Imajte na umu da je svrha tog prijevoda samo pružiti kontekst. Vlasnik ove stranice ne prihvaća nikakvu odgovornost ni obvezu u pogledu kvalitete strojno prevedenog teksta.

Mitkä ovat rikostutkinnan vaiheet?

Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää,

  • onko tapahtunut rikos
  • ketä rikoksesta syytetään
  • lopetetaanko asian käsittely vai viedäänkö se oikeuteen.

Rikosasian käsittelyssä on ennen oikeudenkäyntiä kaksi vaihetta: esitutkinta ja syyteharkinta.

Esitutkinnan suorittavat eri poliisiviranomaiset, joita ovat muun muassa valtiollinen poliisi (Valsts policija), suojelupoliisi (Drošības policija), talousrikoksia selvittävä poliisi (Finanšu policija), sotapoliisi (Militārā policija), vankeinhoitolautakunta (Ieslodzījuma vietu pārvalde), korruption ehkäisy- ja torjuntavirasto (Korupcijas novēršanas un apkarošanas birojs), rajavartiolaitos (Valsts robežsardze), tulliviranomaiset, kansainvälisillä merialueilla alusten kapteenit ja ulkomailla toimivissa kansallisissa asevoimissa sotilasyksiköiden päälliköt. Esitutkinnan suorittaa se viranomainen, jonka lainkäyttöalueella rikos on tehty. Myös syyttäjänvirasto (Latvijas Republikas Prokuratūra) voi osallistua esitutkintaan.

Syyttäjäviranomaiset hoitavat syyteharkinnan ja nostavat syytteen.

Oikeuteni esitutkinnan aikana

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista rikosprosessin eri vaiheissa ennen oikeudenkäyntiä:

1) Esitutkinta

Esitutkinnan tarkoitus

Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut rikos, ketä rikoksesta syytetään ja voidaanko asian käsittely lopettaa.

Tutkija (tavallisesti poliisi) kuulustelee rikoksesta epäiltyä. Rikoksesta epäilty voidaan esitutkintavaiheessa pidättää 48 tunniksi, ja turvatoimena hänet voidaan pitää vangittuna.

Esitutkintaan ja syyteharkintaan käytettävissä oleva aika riippuu rikoksen vakavuudesta (6–22 kuukautta siten, että ajanjaksoa on mahdollista jatkaa kuudella kuukaudella). Jos määräaikoja ei noudateta, kaikki turvatoimet ja omaisuusoikeuksia koskevat rajoitukset on kumottava.

Miten saan tietoja siitä, mitä tapahtuu?

Esitutkintaa suorittava poliisi pitää epäillyn ajan tasalla.

Jos en osaa kieltä, saanko tulkin?

Poliisi tai syyttäjä huolehtii siitä, että rikoksesta epäillyn käytettävissä on tulkki. Tulkki kääntää ja tulkkaa kaiken tarvittavan – asiakirjat, tutkijan ja asianajajan puheet sekä epäillyn lausumat.

Missä vaiheessa saan puhua asianajajalle?

Jos rikoksesta epäilty ei osaa paikallista kieltä, hänellä ei ole pakko olla asianajajaa, mutta se on suositeltavaa, koska epäilty ei ehkä tunne paikallisia tapoja ja lakeja. Epäilty voi valita asianajajansa itse, tai hän voi pyytää rikostutkintaa hoitavaa henkilöä hankkimaan paikalle yleisen oikeusavustajan.

Jos epäilty on pidätetty, häntä edustamaan kutsutaan 48 tunnin kuluessa asianajaja. Jos oikeudelliseen menettelyyn osallistuu ulkomainen asianajaja, hänen on suositeltavaa toimia yhteistyössä paikallisen asianajajan kanssa.

Tulkki pyritään saamaan paikalle mahdollisimman pian, jotta tilanne voidaan selittää epäillylle ja häntä voidaan kuulustella.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus mutta ei velvollisuutta antaa tietoja. Epäillyllä on oikeus pysyä vaiti, eikä tätä voida käyttää epäiltyä vastaan tai tulkita haluttomuudeksi tehdä yhteistyötä rikostutkinnassa.

Mitä tapahtuu, jos sanon jotain, jota voidaan käyttää minua vastaan?

Epäillyn lausumia käytetään yhdessä muun asiaa koskevan todistusaineiston kanssa. Epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Epäillyllä on oikeus antaa tarpeelliseksi katsomansa lausumat tai kieltäytyä todistamasta.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Pidätetyllä on oikeus pyytää tutkijaa ilmoittamaan lähiomaisille, muille sukulaisille, työpaikalle tai oppilaitokseen jne.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Kyllä. Esitutkinnassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Olen toisen valtion kansalainen. Voinko ottaa yhteyttä omaan suurlähetystööni?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus pyytää, että hänen kotimaansa suurlähetystölle tai konsulaatille ilmoitetaan.

Olen toisen valtion kansalainen. Onko minun pysyttävä maassa koko tutkinnan ajan?

Rikoksesta epäillyn on pysyttävä maassa tutkinnan ajan. Rikostutkija päättää, onko tutkintaprosessiin mahdollista osallistua videoyhteydellä tai puhelinneuvottelulla.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Laissa ei ole tällaista vaatimusta, mutta henkilö on mahdollista karkottaa Latvian tasavallasta rangaistustoimenpiteenä tuomioistuimen tuomion perusteella.

Pidetäänkö minut tutkintavankeudessa vai vapautetaanko minut?

Tutkintatuomari tekee vangitsemispäätöksen 48 tunnin kuluessa kiinniotosta. Epäilty voidaan vangita, jos rikoksesta voidaan määrätä vankeusrangaistus eikä millään muulla turvatoimenpiteellä voida varmistaa sitä, että

  • epäilty ei pakene rikostutkintaa, tuomioistuinkäsittelyä tai tuomion täytäntöönpanoa
  • epäilty ei häiritse rikostutkintaa
  • epäilty ei tee uutta rikosta.

Tutkintatuomari kuulee epäiltyä, ennen kuin hän tekee vangitsemispäätöksen. Epäillyllä on oikeus toimittaa asiakirjoja, joiden perusteella vangitseminen olisi kohtuutonta. Asianajaja ja tulkki ovat paikalla auttamassa epäiltyä.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Rikoksesta epäilty voi poistua maasta rikostutkijan (yleensä kirjallisesti antamalla) luvalla.

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet, DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä) tai muita eritteitä?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voiko poliisi suorittaa etsinnän kotonani, liiketiloissani tai autossani?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voinko hakea muutosta?

Tutkintatuomarin päätökseen voi hakea muutosta tuomioistuimen puheenjohtajalta. Rikostutkijan toimista voi valittaa valvovalle syyttäjälle ja syyttäjän toimista valtakunnansyyttäjälle.

Rikostutkijan, syyttäjän tai tutkintatuomarin päätöksiin on haettava muutosta kymmenen päivän kuluessa, mutta heidän toimistaan voi valittaa milloin tahansa tutkinnan aikana.

Muutoksenhaun voi tehdä osaamallaan kielellä. Muutoksenhaku on käsiteltävä kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos hakemusta ei ole kirjoitettu virallisella kielellä, määräaika alkaa kulua siitä, kun käännös on saatavilla. Epäillylle ilmoitetaan asiasta.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin tai joihinkin syytekohtiin ennen oikeudenkäyntiä?

Esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana voi tunnustaa syyllisyytensä kaikkiin tai joihinkin syytekohtiin tai yhteen syytekohtaan.

Syyllisyyden tunnustamista pidetään lieventävänä seikkana, joka voi olla peruste rangaistuksen lieventämiselle tai rikostutkinnan päättämiselle. Yhteistyö esitutkinnan/syyteharkinnan aikana voi johtaa lievempien turvatoimien soveltamiseen tai tutkintavankeudesta vapauttamiseen.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet voivat muuttua, jos syyttäjä on saanut uusia todisteita. Jos alkuperäinen syyte osoittautuu vääräksi, sitä on muutettava. Siinä tapauksessa syyttäjä päättää syytekäsittelyn niiltä osin. Rikoksesta epäillylle esitetään uusi syyte.

Voinko saada syytteen rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Syyte on mahdollista nostaa, mutta henkilöä ei voida tuomita rikoksesta, josta hänet on jo tuomittu tai vapautettu toisessa valtiossa.

Saanko tietoa minua vastaan todistavista henkilöistä?

Rikoksesta epäilty saa tiedon henkilöistä, jotka todistavat häntä vastaan. Syyttäjä antaa tutkinta-asiakirjat epäillylle tutkinnan päättymisen jälkeen, ennen kuin ne lähetetään tuomioistuimeen, ja epäillyllä on mahdollisuus tutustua todistajanlausuntoihin.

Saanko tietoa muista todisteista minua vastaan?

Epäilty saa tutkinta-asiakirjat. Ne sisältävät kaiken todistusaineiston, jota syyttäjä aikoo tuomioistuimessa käyttää epäiltyä vastaan. Syyttäjä antaa epäillylle jäljennökset tutkinta-asiakirjoista.

Minut on jo tuomittu tästä rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa. Mitä tapahtuu?

Samasta rikoksesta ei voida tuomita Latviassa. EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem).

Tarkistetaanko rikosrekisterini?

Rikosrekisteri tarkistetaan.

2) Syyteharkinta

Syyteharkinnan tarkoitus

Syyteharkinnassa pyritään määrittämään tapahtunut rikos, nimeämään henkilö, jota rikoksesta syytetään, ja päättämään, voidaanko asian käsittely lopettaa vai viedäänkö se tuomioistuimeen. Syyttäjä käsittelee asiaa rikoksesta epäillyn kanssa.

Esitutkintaan ja syyteharkintaan käytettävissä oleva aika riippuu rikoksen vakavuudesta (6–22 kuukautta siten, että ajanjaksoa on mahdollista jatkaa kuudella kuukaudella). Jos määräaikoja ei noudateta, kaikki turvaamistoimet ja omaisuusoikeuksia koskevat rajoitukset on kumottava.

Miten saan tietoja siitä, mitä tapahtuu?

Syyteharkinnan aikana suoritetaan enimmäkseen samoja tutkintatoimia kuin esitutkinnan aikana. Syyttäjä kertoo niistä rikoksesta epäillylle.

Jos en osaa kieltä, saanko tulkin?

Syyttäjä huolehtii siitä, että rikoksesta epäillyn käytettävissä on tulkki. Tulkki tulkkaa kaiken tarvittavan – asiakirjat, syyttäjän ja asianajajan puheet sekä epäillyn lausumat.

Missä vaiheessa saan puhua asianajajalle?

Jos rikoksesta epäilty ei osaa paikallista kieltä, hänellä on suositeltavaa olla asianajaja, koska epäilty ei ehkä tunne paikallisia tapoja ja lakeja. Jos oikeudelliseen menettelyyn osallistuu ulkomainen asianajaja, hänen on suositeltavaa toimia yhteistyössä paikallisen asianajajan kanssa. Epäilty voi valita asianajajan itse, tai hän voi pyytää syyttäjää hankkimaan paikalle yleisen oikeusavustajan.

Tulkki pyritään saamaan paikalle mahdollisimman pian, jotta tilanne voidaan selittää epäillylle ja häntä voidaan kuulustella jne.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus mutta ei velvollisuutta antaa tietoja. Epäillyllä on oikeus pysyä vaiti, eikä tätä voida käyttää epäiltyä vastaan tai tulkita haluttomuudeksi tehdä yhteistyötä.

Mitä tapahtuu, jos sanon jotain, jota voidaan käyttää minua vastaan?

Epäillyn antamaa todistajanlausuntoa käytetään yhdessä muun asiaa koskevan todistusaineiston kanssa. Epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Epäillyllä on oikeus antaa tarpeelliseksi katsomansa lausunto tai kieltäytyä todistamasta.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Pidätetyllä on oikeus pyytää syyttäjää ilmoittamaan lähiomaisille, muille sukulaisille, työpaikalle tai oppilaitokseen jne.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Kyllä. Syyteharkinnassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Olen toisen valtion kansalainen. Voinko ottaa yhteyttä omaan suurlähetystööni?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus pyytää, että hänen kotimaansa suurlähetystölle tai konsulaatille ilmoitetaan.

Olen toisen valtion kansalainen. Onko minun pysyttävä maassa tutkinnan ajan?

Rikoksesta epäillyn on pysyttävä maassa syyteharkinnan ajan. Syyttäjä päättää, onko tutkintaprosessiin mahdollista osallistua videoyhteydellä tai puhelinneuvottelulla.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Laissa ei ole tällaista vaatimusta, mutta karkotus Latvian tasavallasta on mahdollinen lisärangaistuksena tuomioistuimen tuomion perusteella.

Pidetäänkö minut tutkintavankeudessa vai vapautetaanko minut?

Tutkintatuomari tekee päätöksen vangitsemisesta. Epäilty voidaan vangita, jos rikoksesta voidaan määrätä vankeusrangaistus eikä millään muulla turvatoimenpiteellä voida varmistaa, että epäilty ei pakene tutkintaa, tuomioistuinkäsittelyä tai tuomion täytäntöönpanoa ja että hän ei häiritse rikostutkintaa tai jatka rikollista toimintaa.

Tutkintatuomari kuulee epäiltyä, ennen kuin hän tekee vangitsemispäätöksen. Epäillyllä on oikeus toimittaa asiakirjoja, joiden perusteella vangitseminen olisi kohtuutonta. Asianajaja ja tulkki ovat paikalla auttamassa epäiltyä.

Voinko poistua maasta syyteharkinnan aikana?

Rikoksesta epäilty voi poistua maasta syyttäjän (yleensä kirjallisesti antamalla) luvalla.

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet, DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä) tai muita eritteitä?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voiko poliisi suorittaa etsinnän kotonani, liiketiloissani tai autossani?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voinko hakea muutosta?

Tutkintatuomarin päätökseen voi hakea muutosta tuomioistuimen puheenjohtajalta. Syyttäjän toimista voi valittaa valtakunnansyyttäjälle.

Syyttäjän/tutkintatuomarin päätöksiin on haettava muutosta kymmenen päivän kuluessa. Syyttäjän toimista voi valittaa milloin tahansa tutkintaprosessin aikana.

Muutoksenhaun voi tehdä osaamallaan kielellä. Muutoksenhaku on käsiteltävä kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos hakemusta ei ole kirjoitettu virallisella kielellä, määräaika alkaa kulua siitä, kun käännös on saatavilla. Epäillylle ilmoitetaan asiasta.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin tai joihinkin syytekohtiin ennen oikeudenkäyntiä?

Esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana voi tunnustaa syyllisyytensä kaikkiin syytekohtiin tai osaan niistä tai yhteen syytekohtaan.

Syyllisyyden tunnustaminen voi olla rangaistuksen lieventämisperuste. Syyllisyyden tunnustaminen ja yhteistyö esitutkinnan/syyteharkinnan aikana voi johtaa lievempien turvatoimien soveltamiseen tai tutkintavankeudesta vapauttamiseen.

Syyllisyyden tunnustaminen saattaa johtaa rikosoikeudellisen menettelyn päättymiseen. Mahdollisia lopputuloksia:

  • ehdollinen vapautus rikosvastuusta
  • sovellettavaa seuraamusta koskeva syyttäjän määräys
  • syyllisyyden tunnustamista ja sovellettavaa rangaistusta koskeva sopimus syyttäjän kanssa. Sopimus vahvistetaan tuomioistuimessa.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet voivat muuttua, jos syyttäjä on saanut uusia todisteita tai jos syyttäjä toteaa, että alkuperäinen syyte on osoittautunut vääräksi. Siinä tapauksessa syyttäjä päättää syyteharkinnan tältä osin. Uudet syytteet esitetään rikoksesta epäillylle.

Voinko saada syytteen rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Syyte on mahdollista nostaa, mutta henkilöä ei voida tuomita rikoksesta, josta hänet on jo tuomittu tai vapautettu toisessa valtiossa.

Saanko tietoa minua vastaan todistavista henkilöistä?

Rikoksesta epäilty saa tiedon henkilöistä, jotka todistavat tätä vastaan. Syyttäjä antaa tutkinta-asiakirjat ja todistajanlausunnot epäillylle tutkinnan päättymisen jälkeen, ennen kuin ne lähetetään tuomioistuimeen.

Saanko tietoa muista todisteista minua vastaan?

Epäilty saa tutkinta-asiakirjat. Ne sisältävät kaiken todistusaineiston, jota syyttäjä aikoo tuomioistuimessa käyttää epäiltyä vastaan. Syyttäjä antaa epäillylle jäljennökset tutkinta-asiakirjoista.

Minut on jo tuomittu tästä rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa. Mitä tapahtuu?

Samasta rikoksesta ei voida tuomita Latviassa. EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem).

Tarkistetaanko rikosrekisterini?

Kyllä, rikosrekisteri tarkistetaan.

3) Pakkokeinoja

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet, DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä) tai muita eritteitä?

Epäiltyä voidaan pyytää antamaan sormenjäljet tai DNA-näyte. Muita eritenäytteitä voidaan pyytää ja ottaa, jos se on tarpeen tietyn rikoksen tutkinnan kannalta.

Epäillyllä on oikeus tutustua asiantuntijatutkimusta koskevaan päätökseen, ennen kuin se pannaan täytäntöön, jos tutkimus koskee epäiltyä. Epäillyllä on oikeus esittää asiantuntijatutkimusta koskevia kysymyksiä, ennen kuin tutkimus tehdään.

Asiantuntijatutkimukseen on pakko suostua. Epäillyllä on velvollisuus antaa vertailevaa tutkimusta varten näytteitä tai sallia niiden hankkiminen.

Vapaaehtoinen näytteiden antaminen vertailevaan tutkimukseen otetaan huomioon. Epäillyllä on oikeus saada tutustua tietoihin, jotka kirjataan esitutkintapöytäkirjaan, ja hän voi pyytää lisäämään pöytäkirjaan tarpeellisena pitämänsä asiat ennen kuin allekirjoittaa sen. Jos epäilty ei anna suostumustaan näytteiden ottamiseen vertailevaa tutkimusta varten, ne hankitaan pakkokeinoin tutkintatuomarin päätöksellä.

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Epäillylle voidaan tehdä silmämääräinen tarkastus sen selvittämiseksi, onko hänessä jälkiä rikollisesta toiminnasta, erityismerkkejä tai tuntomerkkejä jne. Silmämääräisen tarkastuksen saa tehdä vain samaa sukupuolta oleva henkilö tai terveydenhoitoalan asiantuntija. Silmämääräisestä tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, johon epäillyllä on oikeus tutustua ja johon hän voi esittää kommentteja.

Henkilö voidaan tarkastaa sen tutkimiseksi, onko hänen vaatteisiinsa, tavaroihinsa, vartaloonsa tai ruumiinaukkoihinsa piilotettu tutkinnan kannalta merkittäviä esineitä tai asiakirjoja. Henkilöntarkastuksen voi tehdä vain samaa sukupuolta oleva henkilö terveydenhoitoalan edustajan läsnä ollessa. Jos epäilty on pidätetty, henkilöntarkastus ei edellytä erillistä päätöstä. Henkilöntarkastus ei edellytetä erillistä päätöstä myöskään silloin, jos se tehdään tilaan tai alueeseen kohdistuvan etsinnän yhteydessä ja epäilty on paikalla etsinnän aikana.

Voiko poliisi suorittaa etsinnän kotonani, liiketiloissani tai autossani?

Koti, liiketilat, auto jne. voidaan tarkastaa. Tutkintatuomari tai tuomioistuin tekee päätöksen etsinnästä, mutta kiireellisissä tapauksissa riittää tutkijan päätös, jonka syyttäjä hyväksyy.

Epäillyllä tai epäillyn aikuisella perheenjäsenellä on oikeus olla läsnä etsinnän aikana, etenkin jos se suoritetaan virallisessa asuinpaikassa tai työpaikalla, paitsi jos epäilty on pidätettynä. Jos epäilty tai tämän aikuinen perheenjäsen ei voi olla läsnä etsinnän aikana, paikalle on kutsuttava kunnan edustaja tai tilojen/rakennuksen johtaja tai haltija.

Epäillyllä on oikeus saada tietää etsintäpäätöksestä, ennen kuin se toteutetaan, ja tutkijalla on velvollisuus esittää päätös epäillylle. Kaikki etsinnän aikana löydetyt ja takavarikoidut esineet on näytettävä epäillylle, kirjattava, paketoitava ja tarvittaessa sinetöitävä.

Epäillyllä on oikeus vaatia etsintäpaikan palauttamista aiempaan tilaansa, jos se on käytännössä mahdollista. Epäillyllä on oikeus saada tutustua etsintäpöytäkirjaan, tehdä siihen huomautuksia ja pyytää niiden lisäämistä pöytäkirjaan. Epäillyllä on oikeus saada etsinnän aikana avukseen asianajaja ja tulkki.

Linkkejä

Rikosprosessilaki (Kriminālprocesa likums)

Rikoslaki (Krimināllikums)

Valtion poliisiviranomaiset (Valsts policija)

Syyttäjälaitos (Latvijas Republikas Prokuratūra)

Rikosrekisterilaki (Sodu reģistra likums)

Laki kiinniotto- ja pidättämismenettelyistä (Aizturēto personu turēšanas kārtības likums)

Laki vangitsemismenettelyistä (Apcietinājumā turēšanas kārtības likums)

Laki asianajajakunnasta (Latvijas Republikas Advokatūras likums)

Päivitetty viimeksi: 11/08/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.