Missä oikeudenkäynti pidetään?

Oikeudenkäynti pidetään paikallisessa alioikeudessa (byret), ja se on julkinen. Jos vastaaja on myöntänyt tehneensä rikoksen, josta häntä syytetään, syyttäjä pyytää syyllisyyden tunnustamiseen perustuvan menettelyn soveltamista. Tällöin oikeuden kokoonpanossa on vain yksi ammattituomari. Näin on myös, jos rangaistukseksi vaaditaan vain sakkoa.

Jos vastaaja ei ole tunnustanut rikosta, asian käsittelyyn osallistuvat myös maallikkotuomarit, jolloin oikeuden kokoonpanossa on yksi ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria.

Jos syyttäjä vaatii vähintään neljän vuoden vankeusrangaistusta, asian käsittelee valamiehistö. Tällöin oikeuden kokoonpanossa on kolme ammattituomaria ja kuusi valamiestä. Poikkeuksena ovat asiat, jotka koskevat huumausainerikoksia tai talousrikoksia, jotka käsitellään yhden ammattituomarin ja kahden maallikkotuomarin kokoonpanossa vaaditusta rangaistuksesta riippumatta.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Jos asia käsitellään syyllisyyden tunnustamiseen perustuvaa menettelyä noudattaen, voidaan sopia, että syytettä mukautetaan vastaajan tunnustaman rikoksen mukaan.

Kun oikeudenkäynti on alkanut, syytteeseen voidaan tehdä vain hyvin pieniä muutoksia. Syytettä ei voi laajentaa ilman vastaajan suostumusta.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajan on oltava läsnä koko oikeudenkäynnin ajan. Tuomioistuin voi antaa vastaajalle luvan poistua, kun hän on esittänyt oman lausuntonsa.

Jos vastaajalle on ilmoitettu oikeuskäsittelystä, mutta hän jättää saapumatta oikeuteen ilman pätevää syytä, tuomioistuin voi päättää kuulla todistajia vastaajan poissa ollessa. Tuomioistuin voi tehdä päätöksensä vastaajan poissa ollessa, jos syyttäjä on vaatinut enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistusta ja vastaaja on antanut suostumuksensa oikeudenkäynnin loppuun saattamiselle. Jos vastaajalle määrätään enintään kolmen kuukauden ehdoton vankeusrangaistus, asian käsittely voidaan päättää ilman vastaajan suostumusta.

Osallistuminen oikeudenkäyntimenettelyihin videoyhteyden välityksellä on ollut mahdollista 1. marraskuuta 2009 lähtien, jos vaadittu enimmäisrangaistus on sakko tai enintään vuosi vankeutta. Kaikkiin tuomioistuimiin ei ole kuitenkaan asennettu tarvittavia videolaitteita.

Jos vastaaja ei puhu eikä ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, hänellä on oikeus saada tulkin apua koko oikeudenkäynnin ajan. Tulkki avustaa vastaajaa myös, jos vastaajan on keskusteltava asianajajansa kanssa oikeuskäsittelyn aikana.

Jos vastaajalla ei ole asianajajaa, tuomioistuin nimittää vastaajalle asianajajan, jos vastaaja on kiistänyt häntä vastaan esitetyt syytteet ja jos vaadittu rangaistus on sakkoa ankarampi. Jos vastaaja on myöntänyt syyllisyytensä ja syyttäjä vaatii vankeusrangaistusta, tuomioistuin voi nimittää vastaajalle asianajajan tämän pyynnöstä. Jos vastaajalla on erimielisyyksiä asianajajansa kanssa tai hän haluaa muusta syystä uuden asianajajan, asianajajan vaihtoon yleensä suostutaan.

Vastaajan ei tarvitse vastata kysymyksiin oikeudenkäynnin aikana eikä kertoa totuutta. Vastaajaa ei voida rangaista totuudenvastaisesta todistuksesta oikeudenkäynnissä. Asianajaja voi neuvoa, onko vastaajan edun mukaista antaa asiassa lausunto.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Laissa on säädetty yksityiskohtaisesti kirjallisten todisteiden käyttämisestä oikeudenkäynnissä. Muita sääntöjä ei juuri ole, ja vastaaja voi esittää millaisia todisteita tahansa. Vastaaja ja hänen asianajajansa voivat vastustaa todistajien tai todisteiden hyväksymistä, jos ne ovat asian kannalta epäolennaisia tai jos todisteet on hankittu lainvastaisesti. Tuomioistuin päättää, hyväksyykö se vastaajan vastustamat todistajat tai todisteet. Useimmiten lainvastaisesti hankittuja todisteita ei hyväksytä. Tuomioistuin pohtii kyseisten todisteiden painoarvoa kuultuaan muut todisteet.

Vastaaja voi pyytää, että tietyt todistajat kutsutaan oikeuteen todistamaan tai että oikeudessa esitetään tiettyjä vastaajaa puoltavia todisteita. Tällainen voi olla esimerkiksi matkustajaluettelo, josta käy ilmi, ettei vastaaja ollut rikospaikalla rikoksen tekohetkellä. Jos syyttäjä on eri mieltä todisteiden merkityksellisyydestä, tuomioistuin ratkaisee asian.

Todistajan kutsunut osapuoli kuulustelee todistajaa ensin. Tämän jälkeen toisella osapuolella on tilaisuus vastakuulustella todistajaa. Tuomioistuin arvioi ratkaisussaan oikeudenkäynnin aikana annettujen todistajanlausuntojen luotettavuutta ja uskottavuutta.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Tiedot aiemmista tuomioista otetaan huomioon, jos rikoksen kuvauksesta käy ilmi, että vastaaja on syyllistynyt aiemmin samaan rikokseen. Joissakin harvinaisissa tapauksissa tiedot aiemman rikoksen tekotavasta voidaan ottaa esille syyllisyyttä tai syyttömyyttä tukevana seikkana. Yleensä vastaavasta rikoksesta annetut aiemmat tuomiot tai rikoksen tekeminen ehdollisen tuomion koetusajalla tai ehdonalaisen vapauden aikana vaikuttavat tuomion pituuteen.

Muissa jäsenvaltioissa mahdollisesti saatuja aiempia tuomioita ei yleensä tutkita.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Asian käsittely päättyy tuomioistuimen päätökseen, joka voi olla jokin seuraavista:

• vapauttaminen
• sakko
• ehdollinen tuomio, joka voi olla myös hoitoon tai yhdyskuntapalveluun määrääminen
• ehdoton vankeusrangaistus.

Ehdollisessa tuomiossa tuomioistuin määrää yleensä vankeusrangaistuksen, jota tuomitun ei tarvitse suorittaa, ellei hän tee uutta rikosta koetusajalla, joka kestää tavallisesti vuoden tai kaksi. Tuomioistuin voi vaatia koetusajan edellytyksenä, että tuomitulle määrätään koetusajaksi valvoja, tuomittu hakeutuu vieroitushoitoon tai psykiatriseen hoitoon tai hän suorittaa tietyn tuntimäärän tuomioistuimen määräämää palkatonta yhdyskuntapalvelua.

Nuorille rikoksentekijöille (alle 18-vuotiaat) on omat rangaistuksensa.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Rikoksen uhri katsotaan muiden todistajien kaltaiseksi todistajaksi. Joissakin tapauksissa rikoksen uhrilla on kuitenkin oikeus asianajajaan, jonka tuomioistuin nimittää erikseen, sekä oikeus saada vahingonkorvausta oikeudenkäynnin aikana, mikäli vahingonkorvausvaatimus on yksinkertainen ja asianmukaisin asiakirjoin perusteltu eivätkä tuomioistuimen määräämät vahingonkorvaukset aiheuta aineellista haittaa.

Linkkejä

Tanskan oikeudenkäyntilaki