Tämän sivun alkukielistä versiota ruotsi on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Ruotsi

Sisällön tuottaja:
Ruotsi

Missä oikeudenkäynti pidetään ja kenellä on oikeus olla läsnä?

Oikeudenkäynti pidetään yleensä siinä käräjäoikeudessa, jonka toimivalta-alueella rikos on tehty. Oikeudenkäynti on yleensä julkinen. Poikkeuksena ovat oikeudenkäynnit, jotka liittyvät tiettyihin seksuaalirikoksiin tai kansallisen turvallisuuden vastaiseen rikokseen tai joissa vastaaja on alaikäinen. Myös eräissä muissa tapauksissa koko oikeudenkäynti tai osa siitä pidetään suljetuin ovin. Oikeussalista voidaan poistaa henkilöt, jotka häiritsevät oikeudenkäyntiä tai yrittävät vaikuttaa todistajiin.

Kuka ratkaisee asian?

Tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu yleensä oikeuden puheenjohtaja, joka on lakimies, ja kolme lautamiestä. Lautamiehet eivät ole lainoppineita. Heidän nimittämisestään vastaavat käräjäoikeuden toimivalta-alueeseen kuuluvien kuntien kunnanvaltuustot. Lisäksi tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu kirjaaja. Käräjäoikeuden jäsenet istuvat yhden pöydän, syyttäjä toisen ja epäilty oikeusavustajineen kolmannen pöydän ääressä. Jos läsnä on todistajia, he istuvat erillisen pöydän ääressä.

Mitä tapahtuu, jos oikeudenkäynnin aikana tulee esille uusia tietoja?

Jos olosuhteet muuttuvat oikeuskäsittelyn aikana, syyttäjä voi muuttaa syytekirjelmää. Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä tiettyjen syytekohtien osalta, syyttäjän ei välttämättä tarvitse esittää yksityiskohtaisia todisteita näistä kohdista. Syyllisyyden tunnustaminen ei kuitenkaan anna vastaajalle mahdollisuutta neuvotella syyttäjän kanssa lievemmästä rangaistuksesta.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

Jos kyseessä on vähemmän vakava rikos ja vastaaja tunnustaa syyllisyytensä siihen, asia voidaan ratkaista ilman vastaajan läsnäoloa. Pääsääntöisesti vastaajan on kuitenkin itse oltava läsnä oikeudenkäynnissä. Jos vastaaja ei saavu oikeuteen, tuomioistuin voi asettaa hänelle uhkasakon tai määrätä poliisin noutamaan hänet oikeuden eteen. Uhkasakko on ennalta määrätty rahasumma, joka vastaajan on maksettava, jos hän ei noudata määräystä.

Voinko käyttää tulkkia?

Jos vastaaja ei ymmärrä ruotsia, hänellä on oikeus käyttää tulkkia, joka tulkkaa kaiken, mitä oikeudenkäynnissä sanotaan. Käräjäoikeudelle on ilmoitettava tulkin tarpeesta hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä. Tulkki on yleensä läsnä oikeussalissa, mutta toisinaan voidaan käyttää myös puhelintulkkausta.

Voinko saada asianajajan ja onko minun käytettävä asianajajaa?

Vastaajalle ei ole pakko nimetä asianajajaa, ja vastaajalla on oikeus puolustaa itse itseään. Tuomioistuin nimeää vastaajalle oikeudenkäyntiavustajan, jos vastaajalla on tähän oikeus eikä hän ole vastustanut avustajan nimeämistä. Vastaajan on ilmoitettava tuomioistuimelle etukäteen, jos hän haluaa itse valita asianajajansa. Jos vastaaja on tyytymätön asianajajaansa, hän voi tietyin edellytyksin saada uuden oikeudenkäyntiavustajan.

Voinko käyttää puheenvuoron oikeudenkäynnissä ja mitä tapahtuu, jos en käytä sitä?

Syytetyllä on aina oikeus käyttää puheenvuoro oikeudenkäynnissä. Hänen ei kuitenkaan ole pakko puhua istunnossa. Riippuu tapauksesta, kannattaako syytetyn käyttää puheenvuoro vai vaieta. Syytetty ei joudu vannomaan valaa, eikä hänen ole pakko kertoa totuutta. Syytetty saattaa kuitenkin menettää uskottavuutensa, jos syyttäjä tai tuomioistuin huomaa, ettei hän puhu totta.

Mitä tapahtuu todistusaineistolle?

Vastaajalla on oikeus tutustua syyttäjän hankkimaan todistusaineistoon ennen oikeuskäsittelyn alkamista. Oikeudenkäynnissä kuultavia todistajia on kuultava myös rikostutkinnan aikana, ja heidän lausuntonsa on kirjattava kokonaisuudessaan poliisin tutkinta-aineistoon. Vastaajalla on oikeus esittää asianajajansa kautta kysymyksiä syyttäjän todistajille ja pyrkiä kumoamaan näiden antamat tiedot.

Vastaaja saa halutessaan esittää omia todisteitaan Ne voivat olla esimerkiksi asiakirjoja tai todistajanlausuntoja. Poliisin olisi kuultava myös kaikkia vastaajan todistajia rikostutkinnan aikana. Jos heitä ei ole kuultu aiemmin, syyttäjä voi pyytää poliisia kuulemaan heitä ennen oikeudenkäynnin alkamista. Tällöin itse oikeuskäsittely voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Vastaajapuolen todistajia kuulee aluksi vastaajan asianajaja, minkä jälkeen sekä syyttäjä että tuomioistuin voivat esittää heille kysymyksiä.

Tuomioistuimella on oikeus hylätä todisteita, jotka eivät ole olennaisia asian kannalta. Todisteilla vastaajan hyvästä käytöksestä tai muilla luonnetodisteilla ei yleensä ole juurikaan todistusarvoa.

Miten oikeudenkäynti alkaa?

Syyttäjä aloittaa oikeudenkäynnin lukemalla vastaajaa vastaan nostamansa syytteet. Tämän jälkeen rikoksen uhrin asianajaja esittää mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen. Seuraavaksi vastaajan asianajaja ilmoittaa tuomioistuimelle, tunnustaako vai kiistääkö vastaaja syyllisyytensä syytteen alaiseen rikokseen ja mikä on vastaajan kanta vahingonkorvausvaatimukseen.

Syyttäjä kertoo tämän jälkeen hieman yksityiskohtaisemmin oman näkökulmansa tapahtumiin ja käy läpi mahdolliset kirjalliset todisteet. Vastaajan asianajaja voi seuraavaksi esittää oman näkemyksensä tapahtumista ja käydä läpi kirjalliset todisteet.

Miten minua ja rikoksen uhria kuullaan?

Jos rikoksen uhri (asianomistaja) on läsnä, häntä kuullaan seuraavaksi. Kuulemisen aloittaa syyttäjä, minkä jälkeen uhrin asianajaja, vastaajan asianajaja ja tuomioistuin voivat esittää kysymyksiä uhrille. Vastaaja käyttää puheenvuoron uhrin kuulemisen jälkeen. Hän voi halutessaan esittää oman näkemyksensä, ennen kuin syyttäjä alkaa esittää hänelle kysymyksiä. Vastaajalle voivat esittää kysymyksiä myös hänen asianajajansa, uhrin asianajaja ja tuomioistuin.

Miten todistajia kuullaan?

Vastaajan kuulemisen päätyttyä aloitetaan todistajien kuuleminen. Syyttäjän todistajia kuullaan ennen vastaajan todistajia. Syyttäjä, asianajajat ja tuomioistuin voivat esittää kysymyksiä todistajille. Uhrin, vastaajan ja todistajien kuuleminen tallennetaan videolle.

Vastaajan henkilökohtaisen tilanteen tutkiminen

Kun todistusaineisto on käyty läpi, tutkitaan vastaajan henkilökohtainen tilanne. Tämä tarkoittaa, että käydään läpi vastaajan taloudellinen, asumis- ja, perhetilanne, mahdolliset päihdeongelmat ja aiemmat Ruotsissa tai muissa maissa annetut tuomiot. Tavoitteena on selvittää, mikä on sopivin niistä rangaistuksista, jotka ovat mahdollisia käsiteltävässä tapauksessa.

Miten oikeudenkäynti päättyy?

Oikeudenkäynti päättyy syyttäjän, uhrin tai uhrin oikeusavustajan ja lopulta vastaajan asianajajan pitämään loppupuheenvuoroon (plädering). Sekä syyttäjä että asianajajat esittävät näkemyksensä siitä, miten tuomioistuimen olisi ratkaistava asia ja mikä rangaistus vastaajalle olisi määrättävä, jos hänet todetaan syylliseksi.

Milloin ja miten saan tietää tuomioistuimen päätöksestä?

Tuomioistuin voi antaa tuomion jo oikeudenkäyntipäivänä lyhyen harkinnan jälkeen tai antaa päätöksensä, kun käsittelystä on kulunut noin viikko. Tuomion antaminen tarkoittaa, että tuomioistuin lukee ääneen tuomion tiivistelmän vastaajan läsnä ollessa. Jos tuomio annetaan oikeudenkäyntipäivän jälkeen, vastaajan ei tarvitse olla läsnä, ja tuomio lähetetään vastaajalle ja tämän asianajajalle. Tuomio annetaan aina kirjallisena.

Mitä seuraamuksia voidaan määrätä?

Vankeusrangaistus – vähintään 14 päivää ja enintään 18 vuotta tai elinkautinen. Yli kuuden kuukauden vankeusrangaistukset suoritetaan rangaistuslaitoksessa. Sitä lyhyemmät vankeusrangaistukset voidaan tietyin edellytyksin toteuttaa elektronisen valvontalaitteen avulla.

Suojeluvalvonta – seuranta, joka kestää yleensä vuoden ja jota seuraa kahden vuoden koeaika. Tähän seuraamukseen voidaan yhdistää sakkorangaistus, enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus, yhdyskuntapalvelu ja/tai päihdeongelman tai sairauden hoito.

Ehdollinen vankeusrangaistus – alle kahden vuoden koeaika. Ehdollinen vankeusrangaistus yhdistetään yleensä sakkoon tai yhdyskuntapalveluun.

Sakkorangaistus – joko kiinteämääräinen sakko tai sakotettavan varallisuuden mukaan määräytyvä sakko, jossa otetaan huomioon rikoksen vakavuus ja sakotettavan päiväansio. Kiinteämääräisen sakon vähimmäismäärä on 200 Ruotsin kruunua (noin 20 euroa) ja pienin varojen mukaan määräytyvä sakko on 30 päiväsakkoa (yhteensä noin 150 euroa; yksi päiväsakko on vähintään 50 Ruotsin kruunua).

Yhdyskuntapalvelu – yhdistettynä suojeluvalvontaan tai ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Yhdyskuntapalvelu tarkoittaa tiettyä tuntimäärää (40–240 tuntia) palkatonta työtä tuomitun vapaa-ajalla.

Erityishoito – päihdeongelmainen voidaan määrätä hoidattamaan päihdeongelmansa, ja vakavasta mielenhäiriöstä kärsiville voidaan määrätä oikeuspsykiatrista hoitoa.

Nuorille rikoksentekijöille voidaan määrätä myös muunlaisia rangaistuksia: nuorisopalvelua ja nuorisovankilarangaistuksia.

Päivitetty viimeksi: 12/11/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme