Defendants (criminal proceedings)

Malta

These factsheets explain what happens when a person is suspected or accused of a crime which is dealt with by a trial in court.  For information on minor road traffic offences, which are usually dealt with by a fixed penalty like a fine, go to Factsheet 5. If you are the victim of a crime, you can find full information about your rights here.

Sisällön tuottaja:
Malta

Summary of the criminal process

You will always be arraigned before the Court of Magistrates. If you are arraigned under arrest, the Court must first decide whether your continued detention is founded on a provision of law and then inform you that you may request bail. If you are not arraigned under arrest, you will be notified of the charges and of the date when you must appear in court for the first hearing.

There are three different types of trials depending on the seriousness of the charges brought against you:

Summary proceedings before the Court of Magistrates

  • Arraignment
  • Prosecution's case conducted by the Executive Police
  • Defence's case
  • Final Submissions
  • Judgement

Proceedings before the Court of Magistrates following the compilation of evidence

  • Arraignment
  • Prosecution's case conducted by the Executive Police and the Attorney General
  • Defence's case
  • Final Submissions
  • Judgement

Trial by jury

  • Preliminary pleas and pleas relating to the admissibility of evidence
  • Reading out of the bill of indictment
  • Address by the Prosecution
  • Prosecution's case conducted by the Attorney General
  • Defence's case
  • Reply by the Prosecution
  • Rejoinder by the Defence
  • Summing-up
  • Verdict
  • Sentence

Details about all of these stages in the process and about your rights can be found in the factsheets.  This information is not a substitute for legal advice and is intended to be for guidance only.

Role of the European Commission

Please note that the European Commission has no role in criminal proceedings in Member States and cannot assist you if you have a complaint.  Information is provided in these factsheets about how to complain and to whom.

Click on the links below to find the information that you need

1 – Getting legal advice

2 – My rights during the investigation of a crime

  • Investigation
  • Arrest
  • The first court hearing
  • Preparation of the case pre-trial
  • Preparation of the case by the defence

3 – My rights during the trial

4 – My rights after the trial

5 – Road traffic offences

Related links

Criminal Code

Last update: 20/12/2016

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.

1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Jos joutuu rikosoikeudenkäynnin osapuoleksi, on erittäin tärkeää saada riippumatonta oikeudellista neuvontaa. Tietosivuilla kerrotaan, milloin ja missä olosuhteissa rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajaan sekä millaista apua asianajaja voi antaa. Tällä yleisellä tietosivulla kerrotaan, miten asianajajan löytää ja miten hän saa palkkionsa, jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa sitä.

Kuinka löydän asianajajan

Jos rikoksesta epäillyllä ei ole asianajajaa, hän voi löytää asianajajan asianajajaliiton (Linkki avautuu uuteen ikkunaanChamber of Advocates) verkkosivustolta. Jos epäilty on tutkintavankeudessa, hänen on pyydettävä apua päästäkseen verkkosivustolle, koska hänen käytössään ei ole internetyhteyttä.

Asianajajan palkkion maksaminen

Päivystävä asianajaja (duty advodcate) on valtion palveluksessa oleva asianajaja. Häneen voi ottaa yhteyttä kaikkina vuorokaudenaikoina. Hän kertoo rikoksesta epäillylle, mitä oikeuksia tällä on, ja varoittaa epäiltyä tuomasta esille oman asiansa kannalta epäedullisia seikkoja.

Epäillyllä on oikeus maksuttomiin asianajajapalveluihin vain, jos hänellä ei ole varaa maksaa niistä. Konkreettista tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelleta. Pääsiallinen peruste oikeusavun myöntämiselle on se, ettei epäilty ole ansiotyössä. Jos epäilty ei ole ansiotyössä, valtio hankkii hänelle päivystävän asianajajan ennen poliisikuulustelua ja oikeudenkäynnin ajaksi.

Tuomioistuin ehdottaa vastaajalle asianajajan käyttämistä, jollei vastaajalla ole asianajajaa oikeuskäsittelyn alkaessa eikä hän ehdottomasti vastusta asianajajan käyttöä.

Vastaajalla ei ole oikeutta oikeusapuun, jos hänellä on varaa maksaa oman asianajajansa palkkio. Asianajajan kanssa on hyvä sopia palkkiosta etukäteen.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 – Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Rikostutkinta voidaan aloittaa virkamiehen tekemän ilmoituksen, kansalaisten antamien tietojen tai asianomistajan tekemän rikosilmoituksen perusteella. Rikostutkinta voidaan aloittaa myös, jos rikoksentekijä jää kiinni itse teosta.

Oikeudenkäyntiä edeltävät vaiheet

Tutkinta

Poliisi voi antaa tietylle henkilölle, jota ei välttämättä epäillä rikoksesta, kehotuksen tulla poliisiasemalle vastaamaan kysymyksiin. Tämän vaiheen tarkoituksena on selvittää, onko näyttö rikoksesta epäillyn osallisuudesta rikokseen riittävä.

Pidätys

Jos poliisi katsoo, että näyttö epäillyn osallisuudesta rikokseen on riittävä, epäilty voidaan pidättää. Poliisi voi pitää häntä jonkin aikaa pidätettynä ja kuulustella häntä virallisesti. Tässä vaiheessa päätetään, voidaanko epäiltyä vastaan nostaa rikossyyte.

Ensimmäinen oikeuskäsittely

Jos epäiltyä vastaan nostetaan rikossyyte, hänet haastetaan tuomioistuimeen, jossa hänelle luetaan syytteet. Jos epäilty on pidätettynä saadessaan haasteen oikeuteen, tuomioistuin päättää ensiksi, onko hänen vangittuna pitämisensä lain mukaan perusteltua. Sen jälkeen tuomioistuin ilmoittaa epäillylle, että hän voi pyytää vapauttamista takuita vastaan.

Valmistautuminen oikeudenkäyntiin

Ennen asian käsittelyä oikeudessa syyttäjän on kerättävä ja toimitettava tuomioistuimelle niin syytetyn syyttömyyttä kuin hänen syyllisyyttäänkin tukevat todisteet. Vakavien rikosten yhteydessä syyttäjän on esitettävä tuomioistuimelle riittävä näyttö siitä, että syytteen nostamiselle epäiltyä vastaan on vahvat perusteet.

Tässä vaiheessa syytettä ajaa poliisi, eikä sen tarvitse paljastaa, miten se aikoo perustella syytteen nostamisen. Poliisin ei myöskään tarvitse antaa syytetylle tai hänen asianajajalleen tietoja oikeusasiasta eikä hankkimistaan todisteista. Syytetyn asianajaja ja syytetty voivat hankkia puolustusta tukevia todisteita.

Ennen varsinaista oikeudenkäyntiä pidetään yleensä useita alustavia käsittelyjä.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Yksityiskohtaiset tiedot esitutkinnan eri vaiheista löytyvät alla olevien linkkien kautta.

Tutkinta (1)

Miksi poliisi saattaa haluta kuulustella minua?

Henkilö, jonka poliisi uskoo olleen osallisena rikokseen tai voivan auttaa rikostutkinnassa, voidaan kutsua avustamaan poliisia tutkinnassa ja vastaamaan kysymyksiin.

Mitä minulle kerrotaan oikeuksistani?

Poliisi saa todisteiden hankkimiseksi kuulustella vain henkilöitä, jotka ovat saaneet etukäteen tietoa oikeuksistaan.

Tutkinnan aikana poliisiasemalle vapaaehtoisesti menevä henkilö on vapaa lähtemään sieltä milloin tahansa, jollei hänelle ilmoiteta tai kunnes hänelle ilmoitetaan, että hänet on pidätetty.

Entä jos en osaa paikallista kieltä?

Jos rikoksesta epäilty ei ymmärrä paikallista kieltä, poliisi järjestää hänelle maksutta tulkin. Tulkin tehtävänä on tulkata tiedot epäillyn oikeuksista, poliisin esittämät kysymykset ja epäillyn vastaukset.

Voinko saada asianajajan?

Rikoksesta epäillyllä ei ole oikeutta käyttää asianajajaa kuulustelun aikana. Hänellä on kuitenkin oikeus puhua asianajajan kanssa tunnin ajan ennen kuulustelua. Jos epäilty tarvitsee tulkin, myös keskustelu epäillyn ja hänen asianajajansa välillä tulkataan.

Epäilty voi pyytää poliisia ottamaan yhteyttä tiedossaan olevaan asianajajaan. Jos epäillyn tiedossa ei ole asianajajaa, hän voi valita asianajajan Maltan asianajajaliiton ylläpitämästä luettelosta, jonka saa poliisilta. Jos hänellä ei ole varaa asianajajaan, poliisi ottaa hänen puolestaan yhteyttä päivystävään asianajajaan, joka on tavoitettavissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Lisätietoja on tietosivulla Linkki avautuu uuteen ikkunaanMiten saan oikeudellista neuvontaa.

Onko minun vastattava poliisin kysymyksiin?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Kaikki hänen kertomansa asiat voidaan nauhoittaa ja niitä voidaan käyttää todisteena oikeudenkäynnissä. Vastaamalla kysymyksiin hän voi kuitenkin puolustaa etujaan. Jos epäilty päättää kysyä neuvoa asianajajalta ja sen jälkeen käyttää vaitiolo-oikeuttaan, vaitiolon voidaan tulkita tukevan todisteita epäillyn syyllisyydestä.

Onko poliisilla oikeus tehdä minulle henkilöntarkastus tai pyytää minulta näytteitä tai sormenjälkiä?

Jos rikoksesta epäiltyä ei ole pidätetty, näytteiden ottamiseen tarvitaan hänen etukäteen antamansa kirjallinen suostumus. Pidätetyltä voidaan ottaa intiimejä ja muita näytteitä vain hänen suostumuksellaan. Jos kuulusteltava kieltäytyy antamasta ei-intiimejä näytteitä (kuten sormenjälkiä), hänet voidaan rauhantuomarin (Magistrate) määräyksellä pakottaa antamaan ne.

Pidätys (2)

Miksi minut saatetaan pidättää?

Poliisi voi pidättää ilman pidätysmääräystä henkilön, joka on tekemässä rikosta tai on juuri tehnyt rikoksen, josta voidaan määrätä vankeusrangaistus, tai henkilön, jonka poliisi voi perustellusti epäillä aikovan tehdä tai juuri tehneen edellä mainitun kaltaisen rikoksen.

Lisäksi poliisi voi tehdä pidätyksen, jos

  • pidätettävän henkilöllisyyttä ei saada selville
  • on aihetta epäillä pidätettävän antamien tietojen todenperäisyyttä
  • pidätettävä ei ole antanut hyväksyttävää tiedoksianto-osoitetta
  • pidätettävää on estettävä aiheuttamasta fyysistä vahinkoa itselleen tai muille tai menettämästä omaisuutta tai aiheuttamasta vahinkoa omaisuudelle
  • pidätettävää on estettävä loukkaamasta yleistä siveellisyyttä
  • on syytä uskoa, että pidätys on tarpeen lapsen tai muun haavoittuvassa asemassa olevan henkilön suojelemiseksi.

Mitä tietoja minulle annetaan pidätyksen yhteydessä?

Pidätetylle on ilmoitettava, että hänet on pidätetty, vaikka se olisi itsestään selvää. Hänelle pitää myös selittää, miksi hänet on pidätetty. Pidätyksen suorittaja ei saa käyttää väkivaltaa, sitoa pidätettävää tai käyttää muita voimankäyttövälineitä, ellei se ole välttämätöntä pidätettävän oman turvallisuuden takaamiseksi tai tarpeellista pidätyksen vastustamisen vuoksi.

En osaa paikallista kieltä. Voinko saada tulkin?

Jos pidätetty ei ymmärrä paikallista kieltä, poliisin on järjestettävä hänelle tulkki. Poliisi ei saa kuulustella pidätettyä ennen tulkin paikalle tuloa.

Voinko käyttää asianajajaa?

Pidätetyllä on oikeus saada oikeudellista neuvontaa päivystävältä asianajajalta. Se saa kuitenkin kestää enintään yhden tunnin ennen kuulustelua. Poliisi ottaa yhteyttä asianajajaan pidätetyn puolesta. Lisätietoja on kohdassa Tutkinta (1). Pidätetty voi saada neuvontaa myös puhelimitse.

Hänellä on oikeus keskustella kahden kesken asianajajan kanssa. Pidätetyn tarvitseman tulkin olisi oltava läsnä pidätetyn käydessä keskusteluja asianajajan kanssa ja toisaalta poliisin kanssa.

Onko minun vastattava poliisin kysymyksiin?

Kuulusteltavalla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Kaikki hänen kertomansa asiat voidaan nauhoittaa ja niitä voidaan käyttää todisteena oikeudenkäynnissä. Jos kuulusteltava päättää kysyä neuvoa asianajajalta ja sen jälkeen käyttää vaitiolo-oikeuttaan, vaitiolon voidaan tulkita tukevan todisteita kuulusteltavan syyllisyydestä.

Entä jos sanon jotain oman etuni vastaista?

Pidätetyllä on periaatteellinen oikeus kiistää syyllisyytensä, ja hänelle ilmoitetaan hänen oikeudestaan olla vastaamatta kysymyksiin. Häntä myös varotetaan vaitiolo-oikeuden käyttämättä jättämisen seurauksista. Tämä tarkoittaa, ettei pidätetyn tarvitse antaa poliisille tietoja, joiden avulla voitaisiin todistaa hänen syyllisyytensä.

Siitä, että pidätetty ei pysty selittämään tiettyjä asioita, kuten oleskelua tietyssä paikassa tiettyyn aikaan tai tiettyjen esineiden hallussapitoa, ei voida tehdä luotettavia päätelmiä. Näiden selitysten puuttuminen voi silti olla pidätetyn edun vastaista.

Voinko ottaa yhteyttä ystävään tai omaiseen?

Poliisilla on velvollisuus ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä pidätetylle hänen oikeudestaan pyytää, että hänen sukulaiselleen tai ystävälleen ilmoitetaan pidätyksestä ja hänen olinpaikastaan, ellei kyseistä sukulaista tai ystävää ole aihetta epäillä osallisuudesta tutkittavaan rikokseen.

Olen toisesta jäsenvaltiosta. Voinko ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Poliisi yleensä ehdottaa tai suosittelee pidätetylle yhteyden ottamista hänen maansa suurlähetystöön. Näin suurlähetystö saa tiedon pidätyksestä ja sen syistä ja voi tarvittaessa suositella pidätetylle asianajajaa.

Otetaanko minulta sormenjäljet? Voidaanko DNA-tietoni tallentaa?

Pidätetyltä voidaan ottaa sormenjäljet ja hänen DNA-tietonsa voidaan tallentaa hänen suostumuksellaan. Jos pidätetty kuitenkin kieltäytyy antamasta sormenjälkiä, hänet voidaan rauhantuomarin määräyksellä pakottaa antamaan ne. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa antamaan DNA-tietojaan tallennettaviksi.

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Jos poliisilla on aihetta epäillä, että pidätetty voi olla vaaraksi itselleen tai muille, poliisi voi tehdä hänelle henkilöntarkastuksen ja etsiä mahdollisessa pakoyrityksessä käytettäviksi soveltuvia välineitä tai mahdollisia todisteita rikoksesta.

Jos pidätyksen suorittaneella poliisilla on aihetta epäillä, että pidätetty on kätkenyt rikokseen liittyvän välineen, hän voi pyytää rauhantuomaria antamaan määräyksen henkilöntarkastuksen suorittamisesta. Rauhantuomari nimeää pidätetyn kanssa samaa sukupuolta olevan henkilön tekemään tarkastuksen. Hän voi vaihtoehtoisesti nimetä lääkärin suorittamaan tarkastuksen pidätetyn etukäteen antamalla suostumuksella.

Miten kauan poliisi voi pitää minua pidätettynä?

Rikoksesta epäilty saadaan pitää pidätettynä enintään neljänkymmenenkahdeksan (48) tunnin ajan. Jos pidätettyä ei ole vapautettu kuuden tunnin kuluessa, pidätyksen suorittaneen poliisin on ilmoitettava asiasta rauhantuomarille ja tiedotettava hänelle pidätysajankohdasta ja pidätetyn olinpaikasta. Poliisin on neljänkymmenenkahdeksan tunnin kuluessa pidätyksestä joko nostettava rikossyyte pidätettyä vastaan, vapautettava hänet takuita vastaan tai vapautettava hänet ilman ehtoja.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla?

Jos jokin jäsenvaltio antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, rikoksesta epäilty voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja lähettää takaisin määräyksen antaneeseen valtioon, kun tuomari on kuullut häntä. Epäillyllä on tarvittaessa oikeus käyttää asianajajaa ja tulkkia.

Ensimmäinen oikeuskäsittely (3)

Miksi ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään?

Oikeuskäsittelyn tarkoitus riippuu sitä edeltävästä tilanteesta seuraavasti:

  • Jos epäilty on pidätetty ja häntä pidetään pidätettynä, ensimmäisen oikeuskäsittelyn tarkoituksena on syytteiden lukeminen. Tuomioistuin päättää tällöin ensin, onko pidätyksen jatkaminen lain mukaan perusteltua. Sen jälkeen se ilmoittaa pidätetylle, että tämä voi pyytää vapauttamista takuita vastaan.
  • Jos epäiltyä vastaan on nostettu syyte, mutta häntä ei pidetä pidätettynä, ensimmäisen oikeuskäsittelyn tarkoituksena on lukea syytteet ja vastaanottaa todisteet, jotka syyttäjä esittää syytteen tueksi.

Jos epäilty on pidätettynä, hänet tuotava oikeuteen mahdollisimman pian syytteeseenpanon jälkeen. Tarkoituksena on vastaanottaa todisteet, jotka syyttäjä esittää syytteen tueksi, ja päättää, vapautetaanko epäilty takuita vastaan.

Jos epäilty ei ole pidätettynä, hänelle tiedotetaan häntä vastaan nostetusta syytteestä ja ilmoitetaan, milloin hänen on saavuttava ensimmäiseen oikeuskäsittelyyn.

Onko minulla oikeus käyttää asianajajaa?

Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa asianajajaa tuomioistuimessa.

Jos hänellä ei ole varaa asianajajaan, hän saa valtion myöntämää oikeusapua.

Lisätietoa on tietosivulla Linkki avautuu uuteen ikkunaanMiten saan oikeudellista neuvontaa.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Jos epäilty ei ymmärrä maltan kieltä mutta puhuu englantia, oikeudenkäynti pidetään englannin kielellä. Jos hän ei ymmärrä englantia, oikeudenkäynti pidetään maltan kielellä ja häntä avustamaan hankitaan tulkki. Tulkin palvelut ovat epäillylle maksuttomia.

Onko minun puhuttava oikeudessa?

Epäillyllä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Häneltä kuitenkin kysytään, tunnustaako hän vai kiistääkö hän syyllisyytensä. Hänen asianajajansa neuvoo, miten hänen on toimittava.

Onko minun annettava muita tietoja?

Ennen kuin epäilty myöntää tai kiistää syyllisyytensä, hänelle esitetään henkilöllisyyttä ja asuinpaikkaa koskevia yleisiä kysymyksiä, joihin hän vastaa ilman valaa.

Pääsenkö vapaaksi vai vangitaanko minut oikeuskäsittelyn jälkeen?

Tuomioistuin päättää oikeuskäsittelyssä, vapautetaanko epäilty takuita vastaan.

Jos hänellä ei ole rikosrekisteriä eikä hän ole vaaraksi yhteiskunnalle, hänet yleensä vapautetaan takuita vastaan tietyin ehdoin. Jos tuomioistuin päättää, ettei epäiltyä vapauteta takuita vastaan, hänet pidetään vankilassa odottamassa seuraavaa oikeuskäsittelyä, jossa hän voi pyytää udelleen vapauttamista takuita vastaan. Tuomioistuin ei voi päättää, ettei se vapauta epäiltyä takuita vastaan koko oikeudenkäyntiä edeltävänä aikana. Epäilty voi siis pyytää vapautusta takuita vastaan missä menettelyn vaiheessa tahansa.

Tuomioistuin vapauttaa ulkomaalaisen epäillyn takuita vastaan yleensä vain, jos hänellä on vakituinen osoite.

Voinko poistua maasta ennen oikeudenkäyntiä?

Jos epäilty pystyy asianmukaisesti takaamaan, että hän palaa oikeudenkäyntiin, hän voi poistua maasta. Hänen on kuitenkin palattava osallistumaan kuhunkin oikeuskäsittelyyn. Jos hän jättää saapumatta johonkin oikeuskäsittelyyn, hänestä annetaan uusi pidätysmääräys. Häntä vastaan voidaan myös nostaa syyte takuuehtojen noudattamatta jättämisestä. Yhtenä takuuehtona on yleensä maastapoistumiskielto, mutta kyseistä ehtoa voidaan muuttaa menettelyn myöhemmässä vaiheessa

Valmistautuminen oikeudenkäyntiin (4)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäynnin alkua?

Ennen oikeudenkäynnin alkua ylin syyttäjä (Attorney General) kerää kaikki asiaan liittyvät todisteet varmistaakseen, että oikeudenkäynnille on riittävän vahvat perusteet. Tätä vaihetta nimitetään todisteiden esittämiseksi (compilation of evidence). Epäilty on läsnä menettelyn tässä vaiheessa, ja hänen asianajajansa voi avustaa häntä. Epäilty voi kyseenalaistaa todisteet ristikuulustelemalla syyttäjän todistajia ja esittää lisäksi omia todisteitaan.

Käsitelläänkö asia aina oikeudenkäynnissä?

Todisteet esittävä Court of Magistrates voi päättää, ettei syytteelle ole riittäviä perusteita ja vapauttaa epäillyn. Jos ylin syyttäjä ei hyväksy epäillyn vapauttamista, hän voi kuukauden kuluessa hakea rikostuomioistuimelta (Criminal Court) uutta pidätysmääräystä epäillystä. Jos Court of Magistrates päättää aloittaa oikeudenkäynnin epäiltyä vastaan, ylin syyttäjä voi silti päättää vapauttaa hänet. Maltan lainsäädännössä ei ole vaihtoehtoja asian käsittelylle oikeudenkäynnissä.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni ennen oikeudenkäyntiä?

Epäilty voi tunnustaa syyllisyytensä syytteen esittämisen yhteydessä, ja jos enimmäisrangaistus häntä vastaan nostetun syytteen mukaisesta rikoksesta on kymmenen vuotta vankeutta, Court of Magistrates määrää seuraavaksi rangaistuksen. Se merkitään eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta epäillyn mainetodistukseen (conduct certificate).

Jos epäilty myöntää syyllisyytensä syytekirjelmän mukaiseen rikokseen rikostuomioistuimessa, valamiehistö ei käsittele asiaa vaan tuomion antaa tuomioistuin.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet voivat muuttua ennen oikeudenkäyntiä. Niiden muuttuminen riippuu todisteiden esittämisen aikana kerätyistä todisteista. Ylin syyttäjä voi sisällyttää syytekirjelmään kaikki todisteiden esittämisen tuloksena olevat syytteet. On myös mahdollista, että syytteet tai osa niistä peruutetaan ennen oikeudenkäyntiä.

Millaisia todisteita syyttäjä kerää?

Syyttäjä kuulee todistajia sekä kerää aineellisia ja rikosteknisiä todisteita. Syyttäjä voi esimerkiksi kerätä asiakirjoja epäillyn kotoa tai työpaikalta. Court of Magistrates voi määrätä tutkimusten, etsintöjen, kokeiden tai muiden toimenpiteiden suorittamisesta, jotta asia voidaan tutkia mahdollisimman perusteellisesti. Tuomioistuin voi myös määrätä, että asiantuntijat tekevät epäillylle, rikoksen uhrille tai rikokseen osallistuneelle henkilölle osittaisen henkilöntarkastuksen, jos se katsoo tällaisen tarkastuksen tarpeelliseksi.

Voinko estää syyttäjää hankkimasta joitakin todisteita?

Todisteiden esittämisvaiheessa ei enää voida käsitellä todisteiden hyväksyttävyyttä. Epäillyn on noudatettava määräaikaa, jonka puitteissa hän voi riitauttaa niiden todisteiden tutkittavaksi ottamisen, jotka syyttäjä aikoo esittää. Määräaika alkaa syytekirjelmän vastaanottamisesta. Jos todisteet kuitenkin ovat erittäin kiistanalaisia, Court of Magistrates harkitsee niiden hylkäämistä.

Milloin saan tietoja minua vastaan esitetyistä todisteista?

Epäilty ja hänen asianajajansa ovat läsnä, kun todisteet esitetään, ja epäillyllä on mahdollisuus ristikuulustella syyttäjän todistajia ja nähdä aineelliset todisteet.

Entä jos asun toisessa jäsenvaltiossa?

Jos epäillylle on myönnetty lupa palata kotimaahansa, hänen on matkustettava Maltalle kuhunkin oikeudenkäyntiä edeltävään oikeuskäsittelyyn.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Syylliseksi todettua tai syytteestä vapautettua vastaajaa ei voida syyttää uudelleen samasta rikoksesta. Tämän päätöksen tekee kuitenkin pääkäsittelystä vastaava tuomioistuin, koska todisteiden esittämisestä vastaavan Court of Magistratesin ei nimenomaisesti sallita päättävän, syytetäänkö vastaajaa sellaisesta rikoksesta, josta häntä on jo aiemmin syytetty.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin (5)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäynnin alkua?

Jos oikeudenkäynti pidetään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, syytäjä esittää omat todisteensa ja niistä tekemänsä päätelmät, minkä jälkeen on vastaajan vuoro käsitellä asiaa. Hän voi ristikuulustella oikeuteen mahdollisesti kutsuttuja syyttäjän todistajia tai varata mahdollisuuden ristikuulustella heitä myöhemmin.

Jos oikeudenkäynti pidetään rikostuomioistuimessa, jossa menettelyt ovat muodollisempia, vastaajan on valmisteltava luettelo todistajista ja muut oikeudenkäyntiväitteet tietyn määräajan kuluessa syytekirjelmän vastaanottamisesta.

Milloin minun on valmisteltava puolustusta?

Puolustuksen valmistelulle ei ole asetettu aikarajaa, jos oikeudenkäynti pidetään Court of Magistratesissa. Kun syyttäjä on esitellyt asian, vastaajalle ilmoitetaan puolustuksen aloittamisen ajankohta. Vastaaja voi käyttää puolustuksen esittelyyn useampia istuntoja.

Kun vastaaja on saanut rikostuomioistuimessa pidettävää oikeudenkäyntiä varten laaditun syytekirjelmän, hänen on 15 työpäivän kuluessa annettava tiedoksi oikeudenkäyntiväitteet, nimettävä todistajat, jotka hän aikoo kutsua, ja toimitettava asiakirjat ja muut todisteet, joita hän aikoo käyttää oikeudenkäynnissä. Määräaika on ehdoton, ja vastaajan on hyvä pyytää neuvoa asianajajalta heti syytekirjelmän saatuaan.

Saanko tietoja todistajista ja minua vastaan esitetyistä todisteista?

Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa pidettävässä oikeudenkäynnissä kuullaan syyttäjän todistajia ja esitetään todisteet vastaajan läsnä ollessa. Vastaaja voi jo ennen puolustuksen valmistelemista myös pyytää jäljennöstä menettelyasiakirjoista. Niitä ovat esimerkiksi pöytäkirjat todistajanlausunnoista ja jäljennökset muista esitetyistä todisteista.

Rikostuomioistuimessa pidettävässä oikeudenkäynnissä ylimmän syyttäjän on toimitettava menettelyasiakirjat sekä luettelo todistajista, jotka hän aikoo kutsua oikeudenkäyntiin, ja asiakirjoista, jotka hän aikoo esittää oikeudenkäynnissä. Todistaja- ja asiakirjaluettelo toimitetaan vastaajalle syytekirjelmän mukana. Vastaaja voi myös pyytää rikostuomioistuimen kirjaamosta jäljennöstä menettelyasiakirjoista.

Voinko estää syyttäjää hankkimasta joitakin todisteita?

Jos asia käsitellään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, vastaaja voi estää syyttäjää käyttämästä sellaisia todisteita, jotka eivät ole hyväksyttäviä ja ovat siis lainvastaisia. Näiden todisteiden käyttäminen voidaan estää välittömästi tai menettelyn myöhemmässä vaiheessa.

Jos epäiltyä vastaan on nostettu syyte ja syyttäjän todisteiden hyväksyttävyyttä koskevat väitteet on esitetty määräajan puitteissa, rikostuomioistuin määrää ajankohdan väitteiden käsittelylle. Tuomioistuin keskeyttää tällöin asian käsittelyn, ja sitä jatketaan, kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen väitteistä käsiteltyään kummankin osapuolen huomautukset. Jos vastaaja haluaa hakea muutosta päätökseen rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimelta (Court of Criminal Appeal), hänen on tehtävä muutoksenhakuilmoitus heti päätöksen antamisen jälkeen. Tämän jälkeen hänellä on kolme työpäivää aikaa hakea muutosta.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Syylliseksi todettua tai syytteestä vapautettua vastaajaa ei voida syyttää uudelleen samasta rikoksesta. Kaksinkertaista rangaistusta koskeva väite voidaan esittää Court of Magistratesissa milloin tahansa paitsi todisteiden esittämisvaiheessa.

Rikostuomioistuimessa kaksinkertaista rangaistusta koskeva väite voidaan esittää oikeudenkäyntiväitteenä. Rikostuomioistuin itse voi kuitenkin esittää tämän väitteen missä tahansa menettelyn vaiheessa, vaikka sitä ei olisi aiemmin mainittu konkreettisesti.

Entä jos minua on syytetty samasta rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa?

Court of Magistrates tai rikostuomioistuin tutkii toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen ja vapauttaa vastaajan, jos se katsoo, että vastaaja on jo saanut langettavan tai vapauttavan tuomion samasta rikoksesta.

Kuinka kauan oikeudenkäynti kestää?

Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa pidettävä oikeudenkäynti koostuu useista istunnoista, joiden välillä voi olla viikkoja tai jopa kuukausia.

Useimmat rikostuomioistuimessa pidettävät oikeudenkäynnit kestävät enintään viikon. Vakavia rikoksia koskevat oikeudenkäynnit voivat kuitenkin kestää kauemmin.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Rikosasian käsittelee joko Court of Magistrates ‑tuomioistuin tai rikostuomioistuin (Criminal Court) sen mukaan, miten vakavia vastaajaa vastaan nostetut syytteet ovat.

Oikeudenkäynti on julkinen lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa esimerkiksi rikoksen uhrin henkilöllisyys on pidettävä salassa.

Jos asia käsitellään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, päätöksen tekee oikeuden puheenjohtaja. Jos taas se käsitellään rikostuomioistuimessa, päätöksen tekee valamiehistö. Jos vastaaja todetaan syylliseksi, rangaistuksesta määrää oikeuden puheenjohtaja.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyte voi muuttua, jos asia käsitellään Court of Magistratesissa. Syyttäjä voi pyytää syytteen korjaamista, jos jokin muu syyte on todisteiden perusteella sopivampi tai jos alkuperäisessä syytteessä on virhe. Syyte voidaan myös peruuttaa tai korvata toisella syytteellä.

Syytettä voidaan muuttaa eräissä poikkeustapauksissa myös rikostuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa sen jälkeen, kun vastaaja on tunnustanut tai kiistänyt syyllisyytensä. Edellytyksenä on, ettei uusi syyte ole alkuperäistä vakavampi.

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä kaikkiin syytekohtiin, tuomioistuin antaa tuomion. Jos hän tunnustaa syyllisyytensä vain joidenkin syytekohtien osalta, tuomioistuin jatkaa oikeudenkäyntiä paitsi, jos syyttäjä peruuttaa muut syytekohdat tai jos ne ovat vaihtoehtoisia.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajan on oltava läsnä kaikissa oikeudenkäynnin vaiheissa.

Toisessa jäsenvaltiossa asuva vastaaja ei voi osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden kautta.

Jos vastaaja ei ymmärrä maltan kieltä mutta puhuu englantia, oikeudenkäynti pidetään englannin kielellä. Jos hän ei ymmärrä englantia, oikeudenkäynti pidetään maltan kielellä ja häntä avustamaan hankitaan tulkki.

Vastaaja voi halutessaan puolustautua itse, mutta yleensä tuomioistuimet vaativat häntä käyttämään asianajajan apua. Tällöin hänelle nimetään asianajaja. Jos vastaaja saa oikeusapuna maksuttomia asianajopalveluja, hän ei voi vaihtaa asianajajaa. Itse palkkaamansa asianajajan hän voi sen sijaan vaihtaa.

Vastaajan ei tarvitse käyttää puheenvuoroa oikeudenkäynnin aikana, eikä hänen vaitiolostaan voida tehdä päätelmiä. Jos hän kuitenkin suostuu todistamaan, hän ei voi jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin, joihin vastaaminen tukee häntä vastaan nostettua syytettä.

Valehteleminen voi heikentää huomattavasti vastaajan uskottavuutta, ja vastaaja voi valehdellessaan syyllistyä myös väärän valan antamiseen.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaaja voi yleensä kiistää häntä vastaan esitetyt todisteet. Jos todisteet perustuvat todistajanlausuntoihin, vastaaja voi ristikuulustella todistajia tai kutsua omia todistajia kiistämään todisteet. Jos todisteet ovat asiakirjoja, vastaaja voi pyrkiä kyseenalaistamaan niiden todistusarvon ristikuulustelemalla ne esittänyttä todistajaa tai asiantuntijaa tai kutsumalla omia todistajiaan. Vastaaja ei kuitenkaan voi käyttää omia asiantuntijatodistajia. Asiantuntijatodisteet voi pyrkiä kiistämään kyseenalaistamalla asiantuntijan lausunnon ja asiantuntemuksen ristikuulustelun avulla.

Vastaaja voi kutsua todistajia ja esittää kirjallisia todisteita puolustuksen tueksi.

Jos oikeudenkäynti pidetään rikostuomioistuimessa, vastaajan on noudatettava syytekirjelmän vastaanottamisesta alkavaa lakisääteistä määräaikaa, ja annettava sen puitteissa ilmoitus kaikista todistajista, jotka hän aikoo kutsua, sekä muista todisteista, jotka hän aikoo esittää puolustuksekseen oikeudenkäynnissä. Määräaikaa ei sovelleta, jos oikeudenkäynti pidetään Court of Magistratesissa.

Vastaaja voi halutessaan käyttää yksityisetsivää todisteiden hankkimiseen. Näin hankitut todisteet hyväksytään, elleivät ne ole lainvastaisia.

Vastaajan asianajaja voi ristikuulustella syyttäjän todistajia ja kiistää näiden väitteet.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Vastaajan rikosrekisteritiedot otetaan huomioon, jos aiempi tuomio vaikuttaa syytteeseen eli jos vastaaja on esimerkiksi uusinut rikoksen tai syyllistynyt rikokseen ehdollisen tuomion voimassaoloaikana. Rauhantuomari (magistrate) ja tuomari voivat ottaa rikosrekisteritiedot huomioon myös päättäessään, mikä rangaistus vastaajalle määrätään, jos hänet todetaan syylliseksi.

Vastaajan rikosrekisteritiedot voidaan ottaa huomioon rikostuomioistuimessa pidettävässä oikeudenkäynnissä, jos vastaaja pyrkii osoittamaan nuhteettomuutensa tai kyseenalaistamaan syyttäjän todistajien nuhteettomuuden. Tuomioistuin voi rangaistusta määrätessään ottaa huomioon ulkomaisessa tuomioistuimessa annetun lopullisen tuomion.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Oikeudenkäynnin päätteeksi vastaaja vapautetaan syytteistä tai hänet todetaan syylliseksi häntä vastaan nostettujen syytteiden mukaiseen rikokseen. Tuomio voi myös olla vain osittain vapauttava tai langettava.

Jos vastaaja todetaan syylliseksi, hänelle voidaan määrätä vankeusrangaistus. Jos vastaaja tuomitaan enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voi antaa sen enintään neljän vuoden ehdollisena tuomiona. Jos kyseessä on rikos, josta määrätään enintään seitsemän vuoden vankeusrangaistus, tuomioistuin voi myös vapauttaa vastaajan ehdoitta tai antaa enintään kolmen vuoden ehdollisen tuomion. Jos vastaaja ei noudata tuomioistuimen määräämää ehtoa, hän joutuu uudelleen oikeutteen ja hänelle annetaan tuomio.

Tuomioistuin voi myös antaa valvontamääräyksen (probation order). Tällöin vastaajaa valvomaan nimetään ehdonalaisvalvoja (probation officer). Tietyissä tapauksissa tuomioistuin voi määrätä vastaajalle myös sakkorangaistuksen.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Jos oikeudenkäynti pidetään rikostuomioistuimessa, rikoksen uhri voi olla läsnä menettelyssä ja esittää rangaistusta koskevia ehdotuksia.

Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa uhri voi saada aktiivisemman roolin avustamalla syytettä ajavaa poliisia joko itse tai asianajajan kautta.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Voinko hakea muutosta tuomioon?

Vastaaja voi hakea muutosta oikeudenkäynnissä annettuun päätökseen. Hän voi hakea muutosta myös rangaistukseen. Muutosta haetaan rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimelta (Court of Criminal Appeal). Court of Magistrates -tuomioistuimen tuomioon on haettava muutosta kahdeksan työpäivän kuluessa tuomion antamisesta. Jos valamiehistö on ratkaissut asian ja rikostuomioistuin (Criminal Court) on määrännyt rangaistuksen, muutosta on haettava viidentoista arkipäivän kuluessa rangaistuksen määräämisestä.

Kummassakin tapauksessa vastaaja voi hakea muutosta pääasiassa annettuun ratkaisuun ja/tai rangaistukseen.

Miten muutoksenhaku tapahtuu?

Jos Court of Magistrates on määrännyt vastaajalle vankeusrangaistuksen ja vastaaja tekee muutoksenhakuilmoituksen, tuomion täytäntöönpano lykkääntyy, kunnes muutoksenhakua koskeva lopullinen päätös on annettu.

Jos taas rikostuomioistuin on määrännyt vastaajalle vankeusrangaistuksen todettuaan vastaajan syylliseksi, vastaajan vankeustuomio alkaa heti eikä muutoksenhaku lykkää sitä. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaaja voi pyytää vapauttamista takuita vastaan muutoksenhaun tuloksen saamiseen saakka, mutta siihen ei yleensä suostuta.

Hakemuksen käsittelyn aikataulusta ei ole säädetty erikseen. Yleensä käsittely kestää muutamia kuukausia.

Muutoksenhaun aikana ei yleensä voi esittää uusia todisteita. Poikkeuksena ovat kuitenkin esimerkiksi todisteet, joista on saatu tietää vasta oikeudenkäynnin jälkeen tai jotka eivät olleet hyväksyttäviä oikeudenkäynnin aikoihin.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Jos muutosta haetaan Court of Magistratesin päätökseen, kuullaan uudelleen todistajia, joiden todistajanlausuntoa ei ole kirjattu. Sen lisäksi vastaajan asianajaja ja syyttäjä esittävät suulliset huomautukset muutoksenhaun puolesta ja sitä vastaan.

Jos todistajanlausunnot on kirjattu, esitetään vain suullisia huomautuksia. Haettaessa muutosta rikostuomioistuimen antamaan tuomioon, vastaajan asianajajat esittävät suulliset huomautukset muutoksenhaun tueksi, minkä jälkeen syyttäjä vastaa huomautuksiin.

Oikeudenkäynnin päätteeksi vastaaja vapautetaan syytteistä tai hänet todetaan syylliseksi häntä vastaan nostettujen syytteiden mukaiseen rikokseen. Tuomio voi myös olla vain osittain vapauttava tai langettava.

Mitä tapahtuu, jos muutoksenhaku hyväksytään / muutoksenhakua ei hyväksytä?

Jos muutoksenhaku hyväksytään, tuomiota muutetaan tai se kumotaan sen mukaan, mitä vastaaja on vaatinut muutosta hakiessaan.

Jos muutoksenhaku hylätään, tuomioistuimen päätös saa lainvoiman. Jos vankeustuomion on antanut Court of Magistrates, vastaaja vangitaan tällöin välittömästi.

Vastaajalla ei ole oikeutta hakea muutosta rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen joltain muulta tuomioistuimelta. Jos ensimmäinen päätös katsotaan vääräksi, vastaajalla ei ole automaattista oikeutta vahingonkorvaukseen.

Jos muutoksenhaku hyväksytään ja päätös kumotaan, vastaajan tuomiosta ei jää merkintää rikosrekisteriin.

Tuomio muuttuu lopulliseksi, jos Court of Magistratesin tai rikostuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta määräajan kuluessa tai kun rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuin on antanut siitä päätöksen.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Jos tuomittu on toisen jäsenvaltion kansalainen, tuomioistuin ei määrää häntä palautettavaksi kotimaahansa. Hän voi kuitenkin pyytää Maltan hallitukselta, että hän saisi suorittaa vankeusrangaistuksensa kotijäsenvaltiossaan.

Myös tuomitun kotijäsenvaltio voi esittää vastaavan pyynnön omasta aloitteestaan tai tuomitun esittämän pyynnön tueksi. Molempien maiden on hyväksyttävä asiassa tehtävä päätös.

Rangaistuksen suorittamispaikan vaihtaminen ei tapahdu automaattisesti. Siihen tarvitaan tuomitun ja/tai hänen kotimaansa hallituksen esittämä pyyntö.

Tuomioistuin ei tee päätöstä tuomitun lähettämisestä kotimaahansa. Tuomitun kotimaan hallituksen ja sen jäsenvaltion hallituksen, jossa tuomittu todettiin syylliseksi rikokseen, on sovittava asiasta. Päätökseen ei näin ollen voi hakea muutosta.

Syytettä/tuomiota koskevat tiedot

Tuomitun mainetodistukseen (conduct certificate) merkitään syytteet, joiden alaisista rikoksista tuomittu on todettu syylliseksi. Tuomiota ei kuitenkaan aina merkitä mainetodistukseen, esimerkiksi silloin, kun tuomittu on ollut rikoksentekohetkellä alle 18 vuoden ikäinen.

Mainetodistusrekisteristä vastaa poliisiylijohtaja pääpoliisiasemalla.

Rikosrekisteriä pitää poliisiylijohtaja, ja se on voimassa määräämättömän ajan. Tuomiot kuitenkin poistetaan mainetodistuksesta tietyn määräajan kuluttua. Määräajan pituus riippuu rangaistuksen pituudesta ja on kuudesta kuukaudesta kymmeneen vuoteen. Tietyt tuomiot, kuten huumerikoksiin liittyvät tuomiot, jäävät mainetodistukseen määräämättömäksi ajaksi.

Poliisiylijohtaja ei tarvitse tuomitun suostumusta rikosrekisterin pitämiseen. Tuomittu ei voi vastustaa tietojen rekisteröintiä, koska se on lain mukaan sallittua.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 – Liikennerikkomukset

Vähäiset liikennerikkomukset (infringements), joita nimitetään myös rikoslaissa luetteloiduiksi rikkomuksiksi (scheduled offences), käsittelee Commissioner for Justice -tuomari hallintomenettelyssä.

Miten käsitellään vähäisiä liikennerikkomuksia?

Ylinopeusrikkomukset, pysäköintivirheet ja muut vastaavat rikkomukset käsitellään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa samalla tavalla kuin muut vähäiset rikkomukset.

Nämä rikkomukset käsittelee tuomari, josta käytetään nimitystä Commissioner for Justice.

Rikkomukseen syyllistynyt haastetaan Commissioner for Justicen kuultavaksi. Haasteessa esitetään yhteenveto syytteeseen sisältyvistä tosiseikoista ja varoitetaan, että jos vastaaja ei saavu kuultavaksi, hänen katsotaan myöntävän syyllisyytensä tekoon, josta häntä syytetään. Haasteessa ilmoitetaan myös, mikä rangaistus vastaajalle voidaan määrätä, jos hänen todetaan syyllistyneen rikkomukseen.

Jos vastaaja maksaa sakon viimeistään kolme päivää ennen käsittelypäivää, asian käsittelystä voidaan luopua eikä vastaajan tarvitse mennä oikeusasioiden valtuutetun luo. Jos vastaaja kuitenkin kiistää syytteen, asia käsitellään oikeudenkäyntiasiana. Syyttäjä esittelee oman näkemyksensä ja vastaaja oman näkemyksensä asiasta. Sen jälkeen Commissioner for Justice päättää, onko vastaaja syyllistynyt haasteessa määriteltyyn luetteloituun rikkomukseen.

Jos Commissioner for Justice päättää, että vastaaja on syyllistynyt luetteloituun rikkomukseen, hän toteaa vastaajan syylliseksi ja määrää hänet maksamaan sakkoa enintään 1 164,69 euroa. Vähimmäissakko on 23,29 euroa. Commissioner for Justice voi, jos laissa niin säädetään, määrätä sakon lisäksi myös, että rikkomuksen tekemiseen käytetyt välineet takavarikoidaan ja/tai että vastaajan ajokortti peruutetaan tai vastaaja määrätään ajokieltoon.

Syytetoimiin voidaan ryhtyä myös muun jäsenvaltion kansalaisen tekemän luetteloidun rikkomuksen perusteella, jos rikkomuksesta toimitetaan epäillylle haaste. Jos haasteen saanut henkilö ei noudata haastetta, hänen katsotaan myöntävän syyllisyytensä. Haasteen saaneen lähiomainen tai asianajaja voi edustaa häntä valtakirjalla.

Jos vastaaja on tyytymätön Commissioner for Justicen päätökseen, hän voi hakea päätöksen kumoamista tai muuttamista Court of Magistratesilta 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.

Merkitäänkö tällaiset rikkomukset rikosrekisteriini?

Tällaisia rikkomuksia ei merkitä tuomitun mainetodistukseen (conduct certificate) eikä rikosrekisteriin.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.