Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Malta

Sisällön tuottaja:
Malta

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Rikosasian käsittelee joko Court of Magistrates ‑tuomioistuin tai rikostuomioistuin (Criminal Court) sen mukaan, miten vakavia vastaajaa vastaan nostetut syytteet ovat.

Oikeudenkäynti on julkinen lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa esimerkiksi rikoksen uhrin henkilöllisyys on pidettävä salassa.

Jos asia käsitellään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, päätöksen tekee oikeuden puheenjohtaja. Jos taas se käsitellään rikostuomioistuimessa, päätöksen tekee valamiehistö. Jos vastaaja todetaan syylliseksi, rangaistuksesta määrää oikeuden puheenjohtaja.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyte voi muuttua, jos asia käsitellään Court of Magistratesissa. Syyttäjä voi pyytää syytteen korjaamista, jos jokin muu syyte on todisteiden perusteella sopivampi tai jos alkuperäisessä syytteessä on virhe. Syyte voidaan myös peruuttaa tai korvata toisella syytteellä.

Syytettä voidaan muuttaa eräissä poikkeustapauksissa myös rikostuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa sen jälkeen, kun vastaaja on tunnustanut tai kiistänyt syyllisyytensä. Edellytyksenä on, ettei uusi syyte ole alkuperäistä vakavampi.

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä kaikkiin syytekohtiin, tuomioistuin antaa tuomion. Jos hän tunnustaa syyllisyytensä vain joidenkin syytekohtien osalta, tuomioistuin jatkaa oikeudenkäyntiä paitsi, jos syyttäjä peruuttaa muut syytekohdat tai jos ne ovat vaihtoehtoisia.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajan on oltava läsnä kaikissa oikeudenkäynnin vaiheissa.

Toisessa jäsenvaltiossa asuva vastaaja ei voi osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden kautta.

Jos vastaaja ei ymmärrä maltan kieltä mutta puhuu englantia, oikeudenkäynti pidetään englannin kielellä. Jos hän ei ymmärrä englantia, oikeudenkäynti pidetään maltan kielellä ja häntä avustamaan hankitaan tulkki.

Vastaaja voi halutessaan puolustautua itse, mutta yleensä tuomioistuimet vaativat häntä käyttämään asianajajan apua. Tällöin hänelle nimetään asianajaja. Jos vastaaja saa oikeusapuna maksuttomia asianajopalveluja, hän ei voi vaihtaa asianajajaa. Itse palkkaamansa asianajajan hän voi sen sijaan vaihtaa.

Vastaajan ei tarvitse käyttää puheenvuoroa oikeudenkäynnin aikana, eikä hänen vaitiolostaan voida tehdä päätelmiä. Jos hän kuitenkin suostuu todistamaan, hän ei voi jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin, joihin vastaaminen tukee häntä vastaan nostettua syytettä.

Valehteleminen voi heikentää huomattavasti vastaajan uskottavuutta, ja vastaaja voi valehdellessaan syyllistyä myös väärän valan antamiseen.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaaja voi yleensä kiistää häntä vastaan esitetyt todisteet. Jos todisteet perustuvat todistajanlausuntoihin, vastaaja voi ristikuulustella todistajia tai kutsua omia todistajia kiistämään todisteet. Jos todisteet ovat asiakirjoja, vastaaja voi pyrkiä kyseenalaistamaan niiden todistusarvon ristikuulustelemalla ne esittänyttä todistajaa tai asiantuntijaa tai kutsumalla omia todistajiaan. Vastaaja ei kuitenkaan voi käyttää omia asiantuntijatodistajia. Asiantuntijatodisteet voi pyrkiä kiistämään kyseenalaistamalla asiantuntijan lausunnon ja asiantuntemuksen ristikuulustelun avulla.

Vastaaja voi kutsua todistajia ja esittää kirjallisia todisteita puolustuksen tueksi.

Jos oikeudenkäynti pidetään rikostuomioistuimessa, vastaajan on noudatettava syytekirjelmän vastaanottamisesta alkavaa lakisääteistä määräaikaa, ja annettava sen puitteissa ilmoitus kaikista todistajista, jotka hän aikoo kutsua, sekä muista todisteista, jotka hän aikoo esittää puolustuksekseen oikeudenkäynnissä. Määräaikaa ei sovelleta, jos oikeudenkäynti pidetään Court of Magistratesissa.

Vastaaja voi halutessaan käyttää yksityisetsivää todisteiden hankkimiseen. Näin hankitut todisteet hyväksytään, elleivät ne ole lainvastaisia.

Vastaajan asianajaja voi ristikuulustella syyttäjän todistajia ja kiistää näiden väitteet.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Vastaajan rikosrekisteritiedot otetaan huomioon, jos aiempi tuomio vaikuttaa syytteeseen eli jos vastaaja on esimerkiksi uusinut rikoksen tai syyllistynyt rikokseen ehdollisen tuomion voimassaoloaikana. Rauhantuomari (magistrate) ja tuomari voivat ottaa rikosrekisteritiedot huomioon myös päättäessään, mikä rangaistus vastaajalle määrätään, jos hänet todetaan syylliseksi.

Vastaajan rikosrekisteritiedot voidaan ottaa huomioon rikostuomioistuimessa pidettävässä oikeudenkäynnissä, jos vastaaja pyrkii osoittamaan nuhteettomuutensa tai kyseenalaistamaan syyttäjän todistajien nuhteettomuuden. Tuomioistuin voi rangaistusta määrätessään ottaa huomioon ulkomaisessa tuomioistuimessa annetun lopullisen tuomion.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Oikeudenkäynnin päätteeksi vastaaja vapautetaan syytteistä tai hänet todetaan syylliseksi häntä vastaan nostettujen syytteiden mukaiseen rikokseen. Tuomio voi myös olla vain osittain vapauttava tai langettava.

Jos vastaaja todetaan syylliseksi, hänelle voidaan määrätä vankeusrangaistus. Jos vastaaja tuomitaan enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voi antaa sen enintään neljän vuoden ehdollisena tuomiona. Jos kyseessä on rikos, josta määrätään enintään seitsemän vuoden vankeusrangaistus, tuomioistuin voi myös vapauttaa vastaajan ehdoitta tai antaa enintään kolmen vuoden ehdollisen tuomion. Jos vastaaja ei noudata tuomioistuimen määräämää ehtoa, hän joutuu uudelleen oikeutteen ja hänelle annetaan tuomio.

Tuomioistuin voi myös antaa valvontamääräyksen (probation order). Tällöin vastaajaa valvomaan nimetään ehdonalaisvalvoja (probation officer). Tietyissä tapauksissa tuomioistuin voi määrätä vastaajalle myös sakkorangaistuksen.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Jos oikeudenkäynti pidetään rikostuomioistuimessa, rikoksen uhri voi olla läsnä menettelyssä ja esittää rangaistusta koskevia ehdotuksia.

Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa uhri voi saada aktiivisemman roolin avustamalla syytettä ajavaa poliisia joko itse tai asianajajan kautta.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme