Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Malta

Rikostutkinta voidaan aloittaa virkamiehen tekemän ilmoituksen, kansalaisten antamien tietojen tai asianomistajan tekemän rikosilmoituksen perusteella. Rikostutkinta voidaan aloittaa myös, jos rikoksentekijä jää kiinni itse teosta.

Sisällön tuottaja:
Malta

Oikeudenkäyntiä edeltävät vaiheet

Tutkinta

Poliisi voi antaa tietylle henkilölle, jota ei välttämättä epäillä rikoksesta, kehotuksen tulla poliisiasemalle vastaamaan kysymyksiin. Tämän vaiheen tarkoituksena on selvittää, onko näyttö rikoksesta epäillyn osallisuudesta rikokseen riittävä.

Pidätys

Jos poliisi katsoo, että näyttö epäillyn osallisuudesta rikokseen on riittävä, epäilty voidaan pidättää. Poliisi voi pitää häntä jonkin aikaa pidätettynä ja kuulustella häntä virallisesti. Tässä vaiheessa päätetään, voidaanko epäiltyä vastaan nostaa rikossyyte.

Ensimmäinen oikeuskäsittely

Jos epäiltyä vastaan nostetaan rikossyyte, hänet haastetaan tuomioistuimeen, jossa hänelle luetaan syytteet. Jos epäilty on pidätettynä saadessaan haasteen oikeuteen, tuomioistuin päättää ensiksi, onko hänen vangittuna pitämisensä lain mukaan perusteltua. Sen jälkeen tuomioistuin ilmoittaa epäillylle, että hän voi pyytää vapauttamista takuita vastaan.

Valmistautuminen oikeudenkäyntiin

Ennen asian käsittelyä oikeudessa syyttäjän on kerättävä ja toimitettava tuomioistuimelle niin syytetyn syyttömyyttä kuin hänen syyllisyyttäänkin tukevat todisteet. Vakavien rikosten yhteydessä syyttäjän on esitettävä tuomioistuimelle riittävä näyttö siitä, että syytteen nostamiselle epäiltyä vastaan on vahvat perusteet.

Tässä vaiheessa syytettä ajaa poliisi, eikä sen tarvitse paljastaa, miten se aikoo perustella syytteen nostamisen. Poliisin ei myöskään tarvitse antaa syytetylle tai hänen asianajajalleen tietoja oikeusasiasta eikä hankkimistaan todisteista. Syytetyn asianajaja ja syytetty voivat hankkia puolustusta tukevia todisteita.

Ennen varsinaista oikeudenkäyntiä pidetään yleensä useita alustavia käsittelyjä.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Yksityiskohtaiset tiedot esitutkinnan eri vaiheista löytyvät alla olevien linkkien kautta.

Tutkinta (1)

Miksi poliisi saattaa haluta kuulustella minua?

Henkilö, jonka poliisi uskoo olleen osallisena rikokseen tai voivan auttaa rikostutkinnassa, voidaan kutsua avustamaan poliisia tutkinnassa ja vastaamaan kysymyksiin.

Mitä minulle kerrotaan oikeuksistani?

Poliisi saa todisteiden hankkimiseksi kuulustella vain henkilöitä, jotka ovat saaneet etukäteen tietoa oikeuksistaan.

Tutkinnan aikana poliisiasemalle vapaaehtoisesti menevä henkilö on vapaa lähtemään sieltä milloin tahansa, jollei hänelle ilmoiteta tai kunnes hänelle ilmoitetaan, että hänet on pidätetty.

Entä jos en osaa paikallista kieltä?

Jos rikoksesta epäilty ei ymmärrä paikallista kieltä, poliisi järjestää hänelle maksutta tulkin. Tulkin tehtävänä on tulkata tiedot epäillyn oikeuksista, poliisin esittämät kysymykset ja epäillyn vastaukset.

Voinko saada asianajajan?

Rikoksesta epäillyllä ei ole oikeutta käyttää asianajajaa kuulustelun aikana. Hänellä on kuitenkin oikeus puhua asianajajan kanssa tunnin ajan ennen kuulustelua. Jos epäilty tarvitsee tulkin, myös keskustelu epäillyn ja hänen asianajajansa välillä tulkataan.

Epäilty voi pyytää poliisia ottamaan yhteyttä tiedossaan olevaan asianajajaan. Jos epäillyn tiedossa ei ole asianajajaa, hän voi valita asianajajan Maltan asianajajaliiton ylläpitämästä luettelosta, jonka saa poliisilta. Jos hänellä ei ole varaa asianajajaan, poliisi ottaa hänen puolestaan yhteyttä päivystävään asianajajaan, joka on tavoitettavissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Lisätietoja on tietosivulla Miten saan oikeudellista neuvontaa.

Onko minun vastattava poliisin kysymyksiin?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Kaikki hänen kertomansa asiat voidaan nauhoittaa ja niitä voidaan käyttää todisteena oikeudenkäynnissä. Vastaamalla kysymyksiin hän voi kuitenkin puolustaa etujaan. Jos epäilty päättää kysyä neuvoa asianajajalta ja sen jälkeen käyttää vaitiolo-oikeuttaan, vaitiolon voidaan tulkita tukevan todisteita epäillyn syyllisyydestä.

Onko poliisilla oikeus tehdä minulle henkilöntarkastus tai pyytää minulta näytteitä tai sormenjälkiä?

Jos rikoksesta epäiltyä ei ole pidätetty, näytteiden ottamiseen tarvitaan hänen etukäteen antamansa kirjallinen suostumus. Pidätetyltä voidaan ottaa intiimejä ja muita näytteitä vain hänen suostumuksellaan. Jos kuulusteltava kieltäytyy antamasta ei-intiimejä näytteitä (kuten sormenjälkiä), hänet voidaan rauhantuomarin (Magistrate) määräyksellä pakottaa antamaan ne.

Pidätys (2)

Miksi minut saatetaan pidättää?

Poliisi voi pidättää ilman pidätysmääräystä henkilön, joka on tekemässä rikosta tai on juuri tehnyt rikoksen, josta voidaan määrätä vankeusrangaistus, tai henkilön, jonka poliisi voi perustellusti epäillä aikovan tehdä tai juuri tehneen edellä mainitun kaltaisen rikoksen.

Lisäksi poliisi voi tehdä pidätyksen, jos

  • pidätettävän henkilöllisyyttä ei saada selville
  • on aihetta epäillä pidätettävän antamien tietojen todenperäisyyttä
  • pidätettävä ei ole antanut hyväksyttävää tiedoksianto-osoitetta
  • pidätettävää on estettävä aiheuttamasta fyysistä vahinkoa itselleen tai muille tai menettämästä omaisuutta tai aiheuttamasta vahinkoa omaisuudelle
  • pidätettävää on estettävä loukkaamasta yleistä siveellisyyttä
  • on syytä uskoa, että pidätys on tarpeen lapsen tai muun haavoittuvassa asemassa olevan henkilön suojelemiseksi.

Mitä tietoja minulle annetaan pidätyksen yhteydessä?

Pidätetylle on ilmoitettava, että hänet on pidätetty, vaikka se olisi itsestään selvää. Hänelle pitää myös selittää, miksi hänet on pidätetty. Pidätyksen suorittaja ei saa käyttää väkivaltaa, sitoa pidätettävää tai käyttää muita voimankäyttövälineitä, ellei se ole välttämätöntä pidätettävän oman turvallisuuden takaamiseksi tai tarpeellista pidätyksen vastustamisen vuoksi.

En osaa paikallista kieltä. Voinko saada tulkin?

Jos pidätetty ei ymmärrä paikallista kieltä, poliisin on järjestettävä hänelle tulkki. Poliisi ei saa kuulustella pidätettyä ennen tulkin paikalle tuloa.

Voinko käyttää asianajajaa?

Pidätetyllä on oikeus saada oikeudellista neuvontaa päivystävältä asianajajalta. Se saa kuitenkin kestää enintään yhden tunnin ennen kuulustelua. Poliisi ottaa yhteyttä asianajajaan pidätetyn puolesta. Lisätietoja on kohdassa Tutkinta (1). Pidätetty voi saada neuvontaa myös puhelimitse.

Hänellä on oikeus keskustella kahden kesken asianajajan kanssa. Pidätetyn tarvitseman tulkin olisi oltava läsnä pidätetyn käydessä keskusteluja asianajajan kanssa ja toisaalta poliisin kanssa.

Onko minun vastattava poliisin kysymyksiin?

Kuulusteltavalla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Kaikki hänen kertomansa asiat voidaan nauhoittaa ja niitä voidaan käyttää todisteena oikeudenkäynnissä. Jos kuulusteltava päättää kysyä neuvoa asianajajalta ja sen jälkeen käyttää vaitiolo-oikeuttaan, vaitiolon voidaan tulkita tukevan todisteita kuulusteltavan syyllisyydestä.

Entä jos sanon jotain oman etuni vastaista?

Pidätetyllä on periaatteellinen oikeus kiistää syyllisyytensä, ja hänelle ilmoitetaan hänen oikeudestaan olla vastaamatta kysymyksiin. Häntä myös varotetaan vaitiolo-oikeuden käyttämättä jättämisen seurauksista. Tämä tarkoittaa, ettei pidätetyn tarvitse antaa poliisille tietoja, joiden avulla voitaisiin todistaa hänen syyllisyytensä.

Siitä, että pidätetty ei pysty selittämään tiettyjä asioita, kuten oleskelua tietyssä paikassa tiettyyn aikaan tai tiettyjen esineiden hallussapitoa, ei voida tehdä luotettavia päätelmiä. Näiden selitysten puuttuminen voi silti olla pidätetyn edun vastaista.

Voinko ottaa yhteyttä ystävään tai omaiseen?

Poliisilla on velvollisuus ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä pidätetylle hänen oikeudestaan pyytää, että hänen sukulaiselleen tai ystävälleen ilmoitetaan pidätyksestä ja hänen olinpaikastaan, ellei kyseistä sukulaista tai ystävää ole aihetta epäillä osallisuudesta tutkittavaan rikokseen.

Olen toisesta jäsenvaltiosta. Voinko ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Poliisi yleensä ehdottaa tai suosittelee pidätetylle yhteyden ottamista hänen maansa suurlähetystöön. Näin suurlähetystö saa tiedon pidätyksestä ja sen syistä ja voi tarvittaessa suositella pidätetylle asianajajaa.

Otetaanko minulta sormenjäljet? Voidaanko DNA-tietoni tallentaa?

Pidätetyltä voidaan ottaa sormenjäljet ja hänen DNA-tietonsa voidaan tallentaa hänen suostumuksellaan. Jos pidätetty kuitenkin kieltäytyy antamasta sormenjälkiä, hänet voidaan rauhantuomarin määräyksellä pakottaa antamaan ne. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa antamaan DNA-tietojaan tallennettaviksi.

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Jos poliisilla on aihetta epäillä, että pidätetty voi olla vaaraksi itselleen tai muille, poliisi voi tehdä hänelle henkilöntarkastuksen ja etsiä mahdollisessa pakoyrityksessä käytettäviksi soveltuvia välineitä tai mahdollisia todisteita rikoksesta.

Jos pidätyksen suorittaneella poliisilla on aihetta epäillä, että pidätetty on kätkenyt rikokseen liittyvän välineen, hän voi pyytää rauhantuomaria antamaan määräyksen henkilöntarkastuksen suorittamisesta. Rauhantuomari nimeää pidätetyn kanssa samaa sukupuolta olevan henkilön tekemään tarkastuksen. Hän voi vaihtoehtoisesti nimetä lääkärin suorittamaan tarkastuksen pidätetyn etukäteen antamalla suostumuksella.

Miten kauan poliisi voi pitää minua pidätettynä?

Rikoksesta epäilty saadaan pitää pidätettynä enintään neljänkymmenenkahdeksan (48) tunnin ajan. Jos pidätettyä ei ole vapautettu kuuden tunnin kuluessa, pidätyksen suorittaneen poliisin on ilmoitettava asiasta rauhantuomarille ja tiedotettava hänelle pidätysajankohdasta ja pidätetyn olinpaikasta. Poliisin on neljänkymmenenkahdeksan tunnin kuluessa pidätyksestä joko nostettava rikossyyte pidätettyä vastaan, vapautettava hänet takuita vastaan tai vapautettava hänet ilman ehtoja.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla?

Jos jokin jäsenvaltio antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, rikoksesta epäilty voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja lähettää takaisin määräyksen antaneeseen valtioon, kun tuomari on kuullut häntä. Epäillyllä on tarvittaessa oikeus käyttää asianajajaa ja tulkkia.

Ensimmäinen oikeuskäsittely (3)

Miksi ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään?

Oikeuskäsittelyn tarkoitus riippuu sitä edeltävästä tilanteesta seuraavasti:

  • Jos epäilty on pidätetty ja häntä pidetään pidätettynä, ensimmäisen oikeuskäsittelyn tarkoituksena on syytteiden lukeminen. Tuomioistuin päättää tällöin ensin, onko pidätyksen jatkaminen lain mukaan perusteltua. Sen jälkeen se ilmoittaa pidätetylle, että tämä voi pyytää vapauttamista takuita vastaan.
  • Jos epäiltyä vastaan on nostettu syyte, mutta häntä ei pidetä pidätettynä, ensimmäisen oikeuskäsittelyn tarkoituksena on lukea syytteet ja vastaanottaa todisteet, jotka syyttäjä esittää syytteen tueksi.

Jos epäilty on pidätettynä, hänet tuotava oikeuteen mahdollisimman pian syytteeseenpanon jälkeen. Tarkoituksena on vastaanottaa todisteet, jotka syyttäjä esittää syytteen tueksi, ja päättää, vapautetaanko epäilty takuita vastaan.

Jos epäilty ei ole pidätettynä, hänelle tiedotetaan häntä vastaan nostetusta syytteestä ja ilmoitetaan, milloin hänen on saavuttava ensimmäiseen oikeuskäsittelyyn.

Onko minulla oikeus käyttää asianajajaa?

Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa asianajajaa tuomioistuimessa.

Jos hänellä ei ole varaa asianajajaan, hän saa valtion myöntämää oikeusapua.

Lisätietoa on tietosivulla Miten saan oikeudellista neuvontaa.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Jos epäilty ei ymmärrä maltan kieltä mutta puhuu englantia, oikeudenkäynti pidetään englannin kielellä. Jos hän ei ymmärrä englantia, oikeudenkäynti pidetään maltan kielellä ja häntä avustamaan hankitaan tulkki. Tulkin palvelut ovat epäillylle maksuttomia.

Onko minun puhuttava oikeudessa?

Epäillyllä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Häneltä kuitenkin kysytään, tunnustaako hän vai kiistääkö hän syyllisyytensä. Hänen asianajajansa neuvoo, miten hänen on toimittava.

Onko minun annettava muita tietoja?

Ennen kuin epäilty myöntää tai kiistää syyllisyytensä, hänelle esitetään henkilöllisyyttä ja asuinpaikkaa koskevia yleisiä kysymyksiä, joihin hän vastaa ilman valaa.

Pääsenkö vapaaksi vai vangitaanko minut oikeuskäsittelyn jälkeen?

Tuomioistuin päättää oikeuskäsittelyssä, vapautetaanko epäilty takuita vastaan.

Jos hänellä ei ole rikosrekisteriä eikä hän ole vaaraksi yhteiskunnalle, hänet yleensä vapautetaan takuita vastaan tietyin ehdoin. Jos tuomioistuin päättää, ettei epäiltyä vapauteta takuita vastaan, hänet pidetään vankilassa odottamassa seuraavaa oikeuskäsittelyä, jossa hän voi pyytää udelleen vapauttamista takuita vastaan. Tuomioistuin ei voi päättää, ettei se vapauta epäiltyä takuita vastaan koko oikeudenkäyntiä edeltävänä aikana. Epäilty voi siis pyytää vapautusta takuita vastaan missä menettelyn vaiheessa tahansa.

Tuomioistuin vapauttaa ulkomaalaisen epäillyn takuita vastaan yleensä vain, jos hänellä on vakituinen osoite.

Voinko poistua maasta ennen oikeudenkäyntiä?

Jos epäilty pystyy asianmukaisesti takaamaan, että hän palaa oikeudenkäyntiin, hän voi poistua maasta. Hänen on kuitenkin palattava osallistumaan kuhunkin oikeuskäsittelyyn. Jos hän jättää saapumatta johonkin oikeuskäsittelyyn, hänestä annetaan uusi pidätysmääräys. Häntä vastaan voidaan myös nostaa syyte takuuehtojen noudattamatta jättämisestä. Yhtenä takuuehtona on yleensä maastapoistumiskielto, mutta kyseistä ehtoa voidaan muuttaa menettelyn myöhemmässä vaiheessa

Valmistautuminen oikeudenkäyntiin (4)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäynnin alkua?

Ennen oikeudenkäynnin alkua ylin syyttäjä (Attorney General) kerää kaikki asiaan liittyvät todisteet varmistaakseen, että oikeudenkäynnille on riittävän vahvat perusteet. Tätä vaihetta nimitetään todisteiden esittämiseksi (compilation of evidence). Epäilty on läsnä menettelyn tässä vaiheessa, ja hänen asianajajansa voi avustaa häntä. Epäilty voi kyseenalaistaa todisteet ristikuulustelemalla syyttäjän todistajia ja esittää lisäksi omia todisteitaan.

Käsitelläänkö asia aina oikeudenkäynnissä?

Todisteet esittävä Court of Magistrates voi päättää, ettei syytteelle ole riittäviä perusteita ja vapauttaa epäillyn. Jos ylin syyttäjä ei hyväksy epäillyn vapauttamista, hän voi kuukauden kuluessa hakea rikostuomioistuimelta (Criminal Court) uutta pidätysmääräystä epäillystä. Jos Court of Magistrates päättää aloittaa oikeudenkäynnin epäiltyä vastaan, ylin syyttäjä voi silti päättää vapauttaa hänet. Maltan lainsäädännössä ei ole vaihtoehtoja asian käsittelylle oikeudenkäynnissä.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni ennen oikeudenkäyntiä?

Epäilty voi tunnustaa syyllisyytensä syytteen esittämisen yhteydessä, ja jos enimmäisrangaistus häntä vastaan nostetun syytteen mukaisesta rikoksesta on kymmenen vuotta vankeutta, Court of Magistrates määrää seuraavaksi rangaistuksen. Se merkitään eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta epäillyn mainetodistukseen (conduct certificate).

Jos epäilty myöntää syyllisyytensä syytekirjelmän mukaiseen rikokseen rikostuomioistuimessa, valamiehistö ei käsittele asiaa vaan tuomion antaa tuomioistuin.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet voivat muuttua ennen oikeudenkäyntiä. Niiden muuttuminen riippuu todisteiden esittämisen aikana kerätyistä todisteista. Ylin syyttäjä voi sisällyttää syytekirjelmään kaikki todisteiden esittämisen tuloksena olevat syytteet. On myös mahdollista, että syytteet tai osa niistä peruutetaan ennen oikeudenkäyntiä.

Millaisia todisteita syyttäjä kerää?

Syyttäjä kuulee todistajia sekä kerää aineellisia ja rikosteknisiä todisteita. Syyttäjä voi esimerkiksi kerätä asiakirjoja epäillyn kotoa tai työpaikalta. Court of Magistrates voi määrätä tutkimusten, etsintöjen, kokeiden tai muiden toimenpiteiden suorittamisesta, jotta asia voidaan tutkia mahdollisimman perusteellisesti. Tuomioistuin voi myös määrätä, että asiantuntijat tekevät epäillylle, rikoksen uhrille tai rikokseen osallistuneelle henkilölle osittaisen henkilöntarkastuksen, jos se katsoo tällaisen tarkastuksen tarpeelliseksi.

Voinko estää syyttäjää hankkimasta joitakin todisteita?

Todisteiden esittämisvaiheessa ei enää voida käsitellä todisteiden hyväksyttävyyttä. Epäillyn on noudatettava määräaikaa, jonka puitteissa hän voi riitauttaa niiden todisteiden tutkittavaksi ottamisen, jotka syyttäjä aikoo esittää. Määräaika alkaa syytekirjelmän vastaanottamisesta. Jos todisteet kuitenkin ovat erittäin kiistanalaisia, Court of Magistrates harkitsee niiden hylkäämistä.

Milloin saan tietoja minua vastaan esitetyistä todisteista?

Epäilty ja hänen asianajajansa ovat läsnä, kun todisteet esitetään, ja epäillyllä on mahdollisuus ristikuulustella syyttäjän todistajia ja nähdä aineelliset todisteet.

Entä jos asun toisessa jäsenvaltiossa?

Jos epäillylle on myönnetty lupa palata kotimaahansa, hänen on matkustettava Maltalle kuhunkin oikeudenkäyntiä edeltävään oikeuskäsittelyyn.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Syylliseksi todettua tai syytteestä vapautettua vastaajaa ei voida syyttää uudelleen samasta rikoksesta. Tämän päätöksen tekee kuitenkin pääkäsittelystä vastaava tuomioistuin, koska todisteiden esittämisestä vastaavan Court of Magistratesin ei nimenomaisesti sallita päättävän, syytetäänkö vastaajaa sellaisesta rikoksesta, josta häntä on jo aiemmin syytetty.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin (5)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäynnin alkua?

Jos oikeudenkäynti pidetään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, syytäjä esittää omat todisteensa ja niistä tekemänsä päätelmät, minkä jälkeen on vastaajan vuoro käsitellä asiaa. Hän voi ristikuulustella oikeuteen mahdollisesti kutsuttuja syyttäjän todistajia tai varata mahdollisuuden ristikuulustella heitä myöhemmin.

Jos oikeudenkäynti pidetään rikostuomioistuimessa, jossa menettelyt ovat muodollisempia, vastaajan on valmisteltava luettelo todistajista ja muut oikeudenkäyntiväitteet tietyn määräajan kuluessa syytekirjelmän vastaanottamisesta.

Milloin minun on valmisteltava puolustusta?

Puolustuksen valmistelulle ei ole asetettu aikarajaa, jos oikeudenkäynti pidetään Court of Magistratesissa. Kun syyttäjä on esitellyt asian, vastaajalle ilmoitetaan puolustuksen aloittamisen ajankohta. Vastaaja voi käyttää puolustuksen esittelyyn useampia istuntoja.

Kun vastaaja on saanut rikostuomioistuimessa pidettävää oikeudenkäyntiä varten laaditun syytekirjelmän, hänen on 15 työpäivän kuluessa annettava tiedoksi oikeudenkäyntiväitteet, nimettävä todistajat, jotka hän aikoo kutsua, ja toimitettava asiakirjat ja muut todisteet, joita hän aikoo käyttää oikeudenkäynnissä. Määräaika on ehdoton, ja vastaajan on hyvä pyytää neuvoa asianajajalta heti syytekirjelmän saatuaan.

Saanko tietoja todistajista ja minua vastaan esitetyistä todisteista?

Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa pidettävässä oikeudenkäynnissä kuullaan syyttäjän todistajia ja esitetään todisteet vastaajan läsnä ollessa. Vastaaja voi jo ennen puolustuksen valmistelemista myös pyytää jäljennöstä menettelyasiakirjoista. Niitä ovat esimerkiksi pöytäkirjat todistajanlausunnoista ja jäljennökset muista esitetyistä todisteista.

Rikostuomioistuimessa pidettävässä oikeudenkäynnissä ylimmän syyttäjän on toimitettava menettelyasiakirjat sekä luettelo todistajista, jotka hän aikoo kutsua oikeudenkäyntiin, ja asiakirjoista, jotka hän aikoo esittää oikeudenkäynnissä. Todistaja- ja asiakirjaluettelo toimitetaan vastaajalle syytekirjelmän mukana. Vastaaja voi myös pyytää rikostuomioistuimen kirjaamosta jäljennöstä menettelyasiakirjoista.

Voinko estää syyttäjää hankkimasta joitakin todisteita?

Jos asia käsitellään Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa, vastaaja voi estää syyttäjää käyttämästä sellaisia todisteita, jotka eivät ole hyväksyttäviä ja ovat siis lainvastaisia. Näiden todisteiden käyttäminen voidaan estää välittömästi tai menettelyn myöhemmässä vaiheessa.

Jos epäiltyä vastaan on nostettu syyte ja syyttäjän todisteiden hyväksyttävyyttä koskevat väitteet on esitetty määräajan puitteissa, rikostuomioistuin määrää ajankohdan väitteiden käsittelylle. Tuomioistuin keskeyttää tällöin asian käsittelyn, ja sitä jatketaan, kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen väitteistä käsiteltyään kummankin osapuolen huomautukset. Jos vastaaja haluaa hakea muutosta päätökseen rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimelta (Court of Criminal Appeal), hänen on tehtävä muutoksenhakuilmoitus heti päätöksen antamisen jälkeen. Tämän jälkeen hänellä on kolme työpäivää aikaa hakea muutosta.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Syylliseksi todettua tai syytteestä vapautettua vastaajaa ei voida syyttää uudelleen samasta rikoksesta. Kaksinkertaista rangaistusta koskeva väite voidaan esittää Court of Magistratesissa milloin tahansa paitsi todisteiden esittämisvaiheessa.

Rikostuomioistuimessa kaksinkertaista rangaistusta koskeva väite voidaan esittää oikeudenkäyntiväitteenä. Rikostuomioistuin itse voi kuitenkin esittää tämän väitteen missä tahansa menettelyn vaiheessa, vaikka sitä ei olisi aiemmin mainittu konkreettisesti.

Entä jos minua on syytetty samasta rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa?

Court of Magistrates tai rikostuomioistuin tutkii toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen ja vapauttaa vastaajan, jos se katsoo, että vastaaja on jo saanut langettavan tai vapauttavan tuomion samasta rikoksesta.

Kuinka kauan oikeudenkäynti kestää?

Court of Magistrates ‑tuomioistuimessa pidettävä oikeudenkäynti koostuu useista istunnoista, joiden välillä voi olla viikkoja tai jopa kuukausia.

Useimmat rikostuomioistuimessa pidettävät oikeudenkäynnit kestävät enintään viikon. Vakavia rikoksia koskevat oikeudenkäynnit voivat kuitenkin kestää kauemmin.

Päivitetty viimeksi: 20/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme