Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Defendants (criminal proceedings)

Latvia

These factsheets explain what happens when a person is suspected of or accused of a crime, which is dealt with by a trial in court. For information on minor offences like road traffic offences, which are usually dealt with by a fixed penalty like a fine, go to Factsheet 5. If you are the victim of a crime, you can find full information about your rights here.

Sisällön tuottaja:
Latvia

Summary of the criminal process

The following is a summary of the normal stages in the criminal process:

  • Investigation
  • Prosecution
  • Hearing of the case in the Court of First Instance
  • Review of the case in the Court of Appeal
  • Review of the case in the Supreme Court
  • Review of current court rulings

Details about all of these stages in the process and about your rights can be found in the factsheets.

This information is not a substitute for legal advice and is intended to be for guidance only.

Role of the European Commission

Please note that the European Commission has no role in criminal proceedings in Member States and cannot assist you if you have a complaint.  Information is provided in these factsheets about how to complain and to whom.

Click on the links below to find the information that you need

1 – Getting legal advice

2 – My rights during the investigation of a crime

  • Investigation
  • Prosecution
  • Certain procedural steps

3 – My rights during the trial

4 – My rights after the trial

5 – Road traffic offences

Related links

Law on criminal proceedings

Criminal law

State Police authorities

Public Prosecutor’s Office

Bar Association of Latvia

Latvian Courts

Last update: 15/06/2020

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.
Member States in charge of the management of national content pages are in the process of updating some of the content on this website in the light of the withdrawal of the United Kingdom from the European Union. If the site contains content that does not yet reflect the withdrawal of the United Kingdom, it is unintentional and will be addressed.

Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Jos joutuu rikosoikeudenkäynnin osapuoleksi, on erittäin tärkeää saada riippumatonta oikeudellista neuvontaa. Tietosivuilla kerrotaan, milloin ja missä olosuhteissa rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajaan. Samoin kerrotaan, mitä asianajaja voi tehdä hyväksesi. Tällä yleisellä tietosivulla kerrotaan, miten asianajajan löytää ja miten hän saa palkkionsa, jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa sitä.

Kuinka löydän asianajajan

Asianajajaa tarvitseva voi ottaa yhteyttä Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian valantehneiden asianajajien neuvostoon (Latvijas Zvērinātu advokātu padome). Neuvostolla on Linkki avautuu uuteen ikkunaanluettelo Latviassa asianajotoimintaa harjoittavista asianajajista.

Vaikka rikoksesta epäilty olisi pidätetty tai vangittu, hän voi ilmoittaa oikeudenkäyntiviranomaiselle (tutkijalle, syyttäjälle tai tuomioistuimelle) haluavansa oikeudellista neuvontaa. Epäillylle annetaan tietoa yleisestä oikeusavusta, tai yleiselle oikeusavustajalle ilmoitetaan, että epäilty tarvitsee oikeudellista neuvontaa.

Parasta on, jos epäilty tai tämän sukulaiset tekevät sopimuksen asianajajan kanssa ja tämä hoitaa sitten asiaa niin pitkään kuin on tarpeen.

Asianajajan palkkion maksaminen

Asiakas ja asianajaja sopivat asianajajan palkkiosta kirjallisesti. Jos asianajajan kanssa ei ole tehty sopimusta, valtio järjestää tarvittavan oikeudellisen neuvonnan, joka maksetaan valtion budjetista.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilaki (Kriminālprocesa likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki asianajajakunnasta (Latvijas Republikas Advokatūras likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki yleisestä oikeusavusta (Valsts nodrošinātās juridiskās palīdzības likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAsetus yleisestä oikeusavusta (Noteikumi par valsts nodrošinātās juridiskās palīdzības apjomu)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian valantehneiden asianajajien neuvosto (Latvijas Zvērinātu advokātu padome)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusapuviranomainen (Juridiskās palīdzības administrācija)

Päivitetty viimeksi: 15/06/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

2 - Oikeuteni rikostutkinnan aikana ennen oikeuskäsittelyn alkua

Mitkä ovat rikostutkinnan vaiheet?

Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää,

  • onko tapahtunut rikos
  • ketä rikoksesta syytetään
  • lopetetaanko asian käsittely vai viedäänkö se oikeuteen.

Rikosasian käsittelyssä on ennen oikeudenkäyntiä kaksi vaihetta: esitutkinta ja syyteharkinta.

Esitutkinnan suorittavat eri poliisiviranomaiset, joita ovat muun muassa Linkki avautuu uuteen ikkunaanvaltiollinen poliisi (Valsts policija), Linkki avautuu uuteen ikkunaansuojelupoliisi (Drošības policija), Linkki avautuu uuteen ikkunaantalousrikoksia selvittävä poliisi (Finanšu policija), Linkki avautuu uuteen ikkunaansotapoliisi (Militārā policija), Linkki avautuu uuteen ikkunaanvankeinhoitolautakunta (Ieslodzījuma vietu pārvalde), Linkki avautuu uuteen ikkunaankorruption ehkäisy- ja torjuntavirasto (Korupcijas novēršanas un apkarošanas birojs), Linkki avautuu uuteen ikkunaanrajavartiolaitos (Valsts robežsardze), tulliviranomaiset, kansainvälisillä merialueilla alusten kapteenit ja ulkomailla toimivissa kansallisissa asevoimissa sotilasyksiköiden päälliköt. Esitutkinnan suorittaa se viranomainen, jonka lainkäyttöalueella rikos on tehty. Myös Linkki avautuu uuteen ikkunaansyyttäjänvirasto (Latvijas Republikas Prokuratūra) voi osallistua esitutkintaan.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSyyttäjäviranomaiset hoitavat syyteharkinnan ja nostavat syytteen.

Oikeuteni esitutkinnan aikana

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista rikosprosessin eri vaiheissa ennen oikeudenkäyntiä:

1) Esitutkinta

Esitutkinnan tarkoitus

Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut rikos, ketä rikoksesta syytetään ja voidaanko asian käsittely lopettaa.

Tutkija (tavallisesti poliisi) kuulustelee rikoksesta epäiltyä. Rikoksesta epäilty voidaan esitutkintavaiheessa pidättää 48 tunniksi, ja turvatoimena hänet voidaan pitää vangittuna.

Esitutkintaan ja syyteharkintaan käytettävissä oleva aika riippuu rikoksen vakavuudesta (6–22 kuukautta siten, että ajanjaksoa on mahdollista jatkaa kuudella kuukaudella). Jos määräaikoja ei noudateta, kaikki turvatoimet ja omaisuusoikeuksia koskevat rajoitukset on kumottava.

Miten saan tietoja siitä, mitä tapahtuu?

Esitutkintaa suorittava poliisi pitää epäillyn ajan tasalla.

Jos en osaa kieltä, saanko tulkin?

Poliisi tai syyttäjä huolehtii siitä, että rikoksesta epäillyn käytettävissä on tulkki. Tulkki kääntää ja tulkkaa kaiken tarvittavan – asiakirjat, tutkijan ja asianajajan puheet sekä epäillyn lausumat.

Missä vaiheessa saan puhua asianajajalle?

Jos rikoksesta epäilty ei osaa paikallista kieltä, hänellä ei ole pakko olla asianajajaa, mutta se on suositeltavaa, koska epäilty ei ehkä tunne paikallisia tapoja ja lakeja. Epäilty voi valita asianajajansa itse, tai hän voi pyytää rikostutkintaa hoitavaa henkilöä hankkimaan paikalle yleisen oikeusavustajan.

Jos epäilty on pidätetty, häntä edustamaan kutsutaan 48 tunnin kuluessa asianajaja. Jos oikeudelliseen menettelyyn osallistuu ulkomainen asianajaja, hänen on suositeltavaa toimia yhteistyössä paikallisen asianajajan kanssa.

Tulkki pyritään saamaan paikalle mahdollisimman pian, jotta tilanne voidaan selittää epäillylle ja häntä voidaan kuulustella.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus mutta ei velvollisuutta antaa tietoja. Epäillyllä on oikeus pysyä vaiti, eikä tätä voida käyttää epäiltyä vastaan tai tulkita haluttomuudeksi tehdä yhteistyötä rikostutkinnassa.

Mitä tapahtuu, jos sanon jotain, jota voidaan käyttää minua vastaan?

Epäillyn lausumia käytetään yhdessä muun asiaa koskevan todistusaineiston kanssa. Epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Epäillyllä on oikeus antaa tarpeelliseksi katsomansa lausumat tai kieltäytyä todistamasta.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Pidätetyllä on oikeus pyytää tutkijaa ilmoittamaan lähiomaisille, muille sukulaisille, työpaikalle tai oppilaitokseen jne.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Kyllä. Esitutkinnassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Olen toisen valtion kansalainen. Voinko ottaa yhteyttä omaan suurlähetystööni?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus pyytää, että hänen kotimaansa suurlähetystölle tai konsulaatille ilmoitetaan.

Olen toisen valtion kansalainen. Onko minun pysyttävä maassa koko tutkinnan ajan?

Rikoksesta epäillyn on pysyttävä maassa tutkinnan ajan. Rikostutkija päättää, onko tutkintaprosessiin mahdollista osallistua videoyhteydellä tai puhelinneuvottelulla.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Laissa ei ole tällaista vaatimusta, mutta henkilö on mahdollista karkottaa Latvian tasavallasta rangaistustoimenpiteenä Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuimen tuomion perusteella.

Pidetäänkö minut tutkintavankeudessa vai vapautetaanko minut?

Tutkintatuomari tekee vangitsemispäätöksen 48 tunnin kuluessa kiinniotosta. Epäilty voidaan vangita, jos rikoksesta voidaan määrätä vankeusrangaistus eikä millään muulla turvatoimenpiteellä voida varmistaa sitä, että

  • epäilty ei pakene rikostutkintaa, tuomioistuinkäsittelyä tai tuomion täytäntöönpanoa
  • epäilty ei häiritse rikostutkintaa
  • epäilty ei tee uutta rikosta.

Tutkintatuomari kuulee epäiltyä, ennen kuin hän tekee vangitsemispäätöksen. Epäillyllä on oikeus toimittaa asiakirjoja, joiden perusteella vangitseminen olisi kohtuutonta. Asianajaja ja tulkki ovat paikalla auttamassa epäiltyä.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Rikoksesta epäilty voi poistua maasta rikostutkijan (yleensä kirjallisesti antamalla) luvalla.

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet, DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä) tai muita eritteitä?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voiko poliisi suorittaa etsinnän kotonani, liiketiloissani tai autossani?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voinko hakea muutosta?

Tutkintatuomarin päätökseen voi hakea muutosta tuomioistuimen puheenjohtajalta. Rikostutkijan toimista voi valittaa valvovalle syyttäjälle ja syyttäjän toimista valtakunnansyyttäjälle.

Rikostutkijan, syyttäjän tai tutkintatuomarin päätöksiin on haettava muutosta kymmenen päivän kuluessa, mutta heidän toimistaan voi valittaa milloin tahansa tutkinnan aikana.

Muutoksenhaun voi tehdä osaamallaan kielellä. Muutoksenhaku on käsiteltävä kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos hakemusta ei ole kirjoitettu virallisella kielellä, määräaika alkaa kulua siitä, kun käännös on saatavilla. Epäillylle ilmoitetaan asiasta.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin tai joihinkin syytekohtiin ennen oikeudenkäyntiä?

Esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana voi tunnustaa syyllisyytensä kaikkiin tai joihinkin syytekohtiin tai yhteen syytekohtaan.

Syyllisyyden tunnustamista pidetään lieventävänä seikkana, joka voi olla peruste rangaistuksen lieventämiselle tai rikostutkinnan päättämiselle. Yhteistyö esitutkinnan/syyteharkinnan aikana voi johtaa lievempien turvatoimien soveltamiseen tai tutkintavankeudesta vapauttamiseen.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet voivat muuttua, jos syyttäjä on saanut uusia todisteita. Jos alkuperäinen syyte osoittautuu vääräksi, sitä on muutettava. Siinä tapauksessa syyttäjä päättää syytekäsittelyn niiltä osin. Rikoksesta epäillylle esitetään uusi syyte.

Voinko saada syytteen rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Syyte on mahdollista nostaa, mutta henkilöä ei voida tuomita rikoksesta, josta hänet on jo tuomittu tai vapautettu toisessa valtiossa.

Saanko tietoa minua vastaan todistavista henkilöistä?

Rikoksesta epäilty saa tiedon henkilöistä, jotka todistavat häntä vastaan. Syyttäjä antaa tutkinta-asiakirjat epäillylle tutkinnan päättymisen jälkeen, ennen kuin ne lähetetään tuomioistuimeen, ja epäillyllä on mahdollisuus tutustua todistajanlausuntoihin.

Saanko tietoa muista todisteista minua vastaan?

Epäilty saa tutkinta-asiakirjat. Ne sisältävät kaiken todistusaineiston, jota syyttäjä aikoo tuomioistuimessa käyttää epäiltyä vastaan. Syyttäjä antaa epäillylle jäljennökset tutkinta-asiakirjoista.

Minut on jo tuomittu tästä rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa. Mitä tapahtuu?

Samasta rikoksesta ei voida tuomita Latviassa. EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem).

Tarkistetaanko rikosrekisterini?

Rikosrekisteri tarkistetaan.

2) Syyteharkinta

Syyteharkinnan tarkoitus

Syyteharkinnassa pyritään määrittämään tapahtunut rikos, nimeämään henkilö, jota rikoksesta syytetään, ja päättämään, voidaanko asian käsittely lopettaa vai viedäänkö se tuomioistuimeen. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSyyttäjä käsittelee asiaa rikoksesta epäillyn kanssa.

Esitutkintaan ja syyteharkintaan käytettävissä oleva aika riippuu rikoksen vakavuudesta (6–22 kuukautta siten, että ajanjaksoa on mahdollista jatkaa kuudella kuukaudella). Jos määräaikoja ei noudateta, kaikki turvaamistoimet ja omaisuusoikeuksia koskevat rajoitukset on kumottava.

Miten saan tietoja siitä, mitä tapahtuu?

Syyteharkinnan aikana suoritetaan enimmäkseen samoja tutkintatoimia kuin esitutkinnan aikana. Syyttäjä kertoo niistä rikoksesta epäillylle.

Jos en osaa kieltä, saanko tulkin?

Syyttäjä huolehtii siitä, että rikoksesta epäillyn käytettävissä on tulkki. Tulkki tulkkaa kaiken tarvittavan – asiakirjat, syyttäjän ja asianajajan puheet sekä epäillyn lausumat.

Missä vaiheessa saan puhua asianajajalle?

Jos rikoksesta epäilty ei osaa paikallista kieltä, hänellä on suositeltavaa olla asianajaja, koska epäilty ei ehkä tunne paikallisia tapoja ja lakeja. Jos oikeudelliseen menettelyyn osallistuu ulkomainen asianajaja, hänen on suositeltavaa toimia yhteistyössä paikallisen asianajajan kanssa. Epäilty voi valita asianajajan itse, tai hän voi pyytää syyttäjää hankkimaan paikalle yleisen oikeusavustajan.

Tulkki pyritään saamaan paikalle mahdollisimman pian, jotta tilanne voidaan selittää epäillylle ja häntä voidaan kuulustella jne.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus mutta ei velvollisuutta antaa tietoja. Epäillyllä on oikeus pysyä vaiti, eikä tätä voida käyttää epäiltyä vastaan tai tulkita haluttomuudeksi tehdä yhteistyötä.

Mitä tapahtuu, jos sanon jotain, jota voidaan käyttää minua vastaan?

Epäillyn antamaa todistajanlausuntoa käytetään yhdessä muun asiaa koskevan todistusaineiston kanssa. Epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Epäillyllä on oikeus antaa tarpeelliseksi katsomansa lausunto tai kieltäytyä todistamasta.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Pidätetyllä on oikeus pyytää syyttäjää ilmoittamaan lähiomaisille, muille sukulaisille, työpaikalle tai oppilaitokseen jne.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Kyllä. Syyteharkinnassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Olen toisen valtion kansalainen. Voinko ottaa yhteyttä omaan suurlähetystööni?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus pyytää, että hänen kotimaansa suurlähetystölle tai konsulaatille ilmoitetaan.

Olen toisen valtion kansalainen. Onko minun pysyttävä maassa tutkinnan ajan?

Rikoksesta epäillyn on pysyttävä maassa syyteharkinnan ajan. Syyttäjä päättää, onko tutkintaprosessiin mahdollista osallistua videoyhteydellä tai puhelinneuvottelulla.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Laissa ei ole tällaista vaatimusta, mutta karkotus Latvian tasavallasta on mahdollinen lisärangaistuksena Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuimen tuomion perusteella.

Pidetäänkö minut tutkintavankeudessa vai vapautetaanko minut?

Tutkintatuomari tekee päätöksen vangitsemisesta. Epäilty voidaan vangita, jos rikoksesta voidaan määrätä vankeusrangaistus eikä millään muulla turvatoimenpiteellä voida varmistaa, että epäilty ei pakene tutkintaa, tuomioistuinkäsittelyä tai tuomion täytäntöönpanoa ja että hän ei häiritse rikostutkintaa tai jatka rikollista toimintaa.

Tutkintatuomari kuulee epäiltyä, ennen kuin hän tekee vangitsemispäätöksen. Epäillyllä on oikeus toimittaa asiakirjoja, joiden perusteella vangitseminen olisi kohtuutonta. Asianajaja ja tulkki ovat paikalla auttamassa epäiltyä.

Voinko poistua maasta syyteharkinnan aikana?

Rikoksesta epäilty voi poistua maasta syyttäjän (yleensä kirjallisesti antamalla) luvalla.

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet, DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä) tai muita eritteitä?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voiko poliisi suorittaa etsinnän kotonani, liiketiloissani tai autossani?

Lisätietoja rikoksesta epäillyn oikeuksista

Voinko hakea muutosta?

Tutkintatuomarin päätökseen voi hakea muutosta tuomioistuimen puheenjohtajalta. Syyttäjän toimista voi valittaa valtakunnansyyttäjälle.

Syyttäjän/tutkintatuomarin päätöksiin on haettava muutosta kymmenen päivän kuluessa. Syyttäjän toimista voi valittaa milloin tahansa tutkintaprosessin aikana.

Muutoksenhaun voi tehdä osaamallaan kielellä. Muutoksenhaku on käsiteltävä kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos hakemusta ei ole kirjoitettu virallisella kielellä, määräaika alkaa kulua siitä, kun käännös on saatavilla. Epäillylle ilmoitetaan asiasta.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin tai joihinkin syytekohtiin ennen oikeudenkäyntiä?

Esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana voi tunnustaa syyllisyytensä kaikkiin syytekohtiin tai osaan niistä tai yhteen syytekohtaan.

Syyllisyyden tunnustaminen voi olla rangaistuksen lieventämisperuste. Syyllisyyden tunnustaminen ja yhteistyö esitutkinnan/syyteharkinnan aikana voi johtaa lievempien turvatoimien soveltamiseen tai tutkintavankeudesta vapauttamiseen.

Syyllisyyden tunnustaminen saattaa johtaa rikosoikeudellisen menettelyn päättymiseen. Mahdollisia lopputuloksia:

  • ehdollinen vapautus rikosvastuusta
  • sovellettavaa seuraamusta koskeva syyttäjän määräys
  • syyllisyyden tunnustamista ja sovellettavaa rangaistusta koskeva sopimus syyttäjän kanssa. Sopimus vahvistetaan tuomioistuimessa.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteet voivat muuttua, jos syyttäjä on saanut uusia todisteita tai jos syyttäjä toteaa, että alkuperäinen syyte on osoittautunut vääräksi. Siinä tapauksessa syyttäjä päättää syyteharkinnan tältä osin. Uudet syytteet esitetään rikoksesta epäillylle.

Voinko saada syytteen rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Syyte on mahdollista nostaa, mutta henkilöä ei voida tuomita rikoksesta, josta hänet on jo tuomittu tai vapautettu toisessa valtiossa.

Saanko tietoa minua vastaan todistavista henkilöistä?

Rikoksesta epäilty saa tiedon henkilöistä, jotka todistavat tätä vastaan. Syyttäjä antaa tutkinta-asiakirjat ja todistajanlausunnot epäillylle tutkinnan päättymisen jälkeen, ennen kuin ne lähetetään tuomioistuimeen.

Saanko tietoa muista todisteista minua vastaan?

Epäilty saa tutkinta-asiakirjat. Ne sisältävät kaiken todistusaineiston, jota syyttäjä aikoo tuomioistuimessa käyttää epäiltyä vastaan. Syyttäjä antaa epäillylle jäljennökset tutkinta-asiakirjoista.

Minut on jo tuomittu tästä rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa. Mitä tapahtuu?

Samasta rikoksesta ei voida tuomita Latviassa. EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem).

Tarkistetaanko rikosrekisterini?

Kyllä, rikosrekisteri tarkistetaan.

3) Pakkokeinoja

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet, DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä) tai muita eritteitä?

Epäiltyä voidaan pyytää antamaan sormenjäljet tai DNA-näyte. Muita eritenäytteitä voidaan pyytää ja ottaa, jos se on tarpeen tietyn rikoksen tutkinnan kannalta.

Epäillyllä on oikeus tutustua asiantuntijatutkimusta koskevaan päätökseen, ennen kuin se pannaan täytäntöön, jos tutkimus koskee epäiltyä. Epäillyllä on oikeus esittää asiantuntijatutkimusta koskevia kysymyksiä, ennen kuin tutkimus tehdään.

Asiantuntijatutkimukseen on pakko suostua. Epäillyllä on velvollisuus antaa vertailevaa tutkimusta varten näytteitä tai sallia niiden hankkiminen.

Vapaaehtoinen näytteiden antaminen vertailevaan tutkimukseen otetaan huomioon. Epäillyllä on oikeus saada tutustua tietoihin, jotka kirjataan esitutkintapöytäkirjaan, ja hän voi pyytää lisäämään pöytäkirjaan tarpeellisena pitämänsä asiat ennen kuin allekirjoittaa sen. Jos epäilty ei anna suostumustaan näytteiden ottamiseen vertailevaa tutkimusta varten, ne hankitaan pakkokeinoin tutkintatuomarin päätöksellä.

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Epäillylle voidaan tehdä silmämääräinen tarkastus sen selvittämiseksi, onko hänessä jälkiä rikollisesta toiminnasta, erityismerkkejä tai tuntomerkkejä jne. Silmämääräisen tarkastuksen saa tehdä vain samaa sukupuolta oleva henkilö tai terveydenhoitoalan asiantuntija. Silmämääräisestä tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, johon epäillyllä on oikeus tutustua ja johon hän voi esittää kommentteja.

Henkilö voidaan tarkastaa sen tutkimiseksi, onko hänen vaatteisiinsa, tavaroihinsa, vartaloonsa tai ruumiinaukkoihinsa piilotettu tutkinnan kannalta merkittäviä esineitä tai asiakirjoja. Henkilöntarkastuksen voi tehdä vain samaa sukupuolta oleva henkilö terveydenhoitoalan edustajan läsnä ollessa. Jos epäilty on pidätetty, henkilöntarkastus ei edellytä erillistä päätöstä. Henkilöntarkastus ei edellytetä erillistä päätöstä myöskään silloin, jos se tehdään tilaan tai alueeseen kohdistuvan etsinnän yhteydessä ja epäilty on paikalla etsinnän aikana.

Voiko poliisi suorittaa etsinnän kotonani, liiketiloissani tai autossani?

Koti, liiketilat, auto jne. voidaan tarkastaa. Tutkintatuomari tai tuomioistuin tekee päätöksen etsinnästä, mutta kiireellisissä tapauksissa riittää tutkijan päätös, jonka syyttäjä hyväksyy.

Epäillyllä tai epäillyn aikuisella perheenjäsenellä on oikeus olla läsnä etsinnän aikana, etenkin jos se suoritetaan virallisessa asuinpaikassa tai työpaikalla, paitsi jos epäilty on pidätettynä. Jos epäilty tai tämän aikuinen perheenjäsen ei voi olla läsnä etsinnän aikana, paikalle on kutsuttava kunnan edustaja tai tilojen/rakennuksen johtaja tai haltija.

Epäillyllä on oikeus saada tietää etsintäpäätöksestä, ennen kuin se toteutetaan, ja tutkijalla on velvollisuus esittää päätös epäillylle. Kaikki etsinnän aikana löydetyt ja takavarikoidut esineet on näytettävä epäillylle, kirjattava, paketoitava ja tarvittaessa sinetöitävä.

Epäillyllä on oikeus vaatia etsintäpaikan palauttamista aiempaan tilaansa, jos se on käytännössä mahdollista. Epäillyllä on oikeus saada tutustua etsintäpöytäkirjaan, tehdä siihen huomautuksia ja pyytää niiden lisäämistä pöytäkirjaan. Epäillyllä on oikeus saada etsinnän aikana avukseen asianajaja ja tulkki.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilaki (Kriminālprocesa likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoslaki (Krimināllikums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanValtion poliisiviranomaiset (Valsts policija)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSyyttäjälaitos (Latvijas Republikas Prokuratūra)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosrekisterilaki (Sodu reģistra likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki kiinniotto- ja pidättämismenettelyistä (Aizturēto personu turēšanas kārtības likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki vangitsemismenettelyistä (Apcietinājumā turēšanas kārtības likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki asianajajakunnasta (Latvijas Republikas Advokatūras likums)

Päivitetty viimeksi: 15/06/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Asia käsitellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanalioikeudessa (käräjäoikeudessa), tai jos on kyse hyvin törkeästä rikoksesta, Linkki avautuu uuteen ikkunaanaluetuomioistuimessa. Paikka määräytyy tavallisesti sen mukaan, missä rikos on tehty. Vastaajalle annetaan kirjallinen haaste.

Asia käsitellään julkisessa istunnossa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (seksuaalirikokset, valtionsalaisuuksien suojeleminen jne.).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa asian käsittelee yksi tuomari, mutta tuomioistuimen puheenjohtaja voi vaatia, että asia käsitellään kollegiaalisesti kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Tuomari/kollegio ratkaisee asian.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyttäjä voi oikeudenkäynnin aikana muuttaa syytettä ankarammaksi tai lievemmäksi.

Jos syyttäjä lieventää syytettä, mutta asian tosiseikasto ei muutu, uusi syyte kirjataan oikeudenkäyntipöytäkirjaan.

Jos syytettä lievennetään, kun asian tosiseikasto on muuttunut, tai syytetä kovennetaan, vaikka tosiseikasto ei ole muuttunut, uusi syyte on kirjattava oikeudenkäyntipöytäkirjaan. Vastaaja voi pyytää, että syyte annetaan kirjallisena.

Jos syyttäjä koventaa syytettä sen takia, että on löytynyt uutta rikokseen liittyvää tosiseikastoa, tuomioistuin voi julistaa istuntotauon. Syyttäjän on esitettävä uusi syyte tuomioistuimelle kuukauden kuluessa.

Tiedot uudesta syytteestä lähetetään vastaajalle, puolustusasianajajalle, asianomistajalle ja tämän edustajalle. Samalla ilmoitetaan oikeudenkäyntipäivä.

Mitä tapahtuu, jos tunnustan syyllisyyteni joihinkin tai kaikkiin syytteisiin?

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä, lievemmän rangaistuksen soveltaminen on mahdollista. Sama koskee tilannetta, jossa syyllisyys tunnustetaan vain joidenkin syytekohtien osalta.

Jos vastaaja tunnustaa kaikki syytekohdat, asia voidaan käsitellä tutkimatta todistusaineistoa ja arvioimalla vain se näyttö, joka liittyy vastaajan henkilöön ja vahingonkorvauksiin. Tässä tapauksessa tuomioistuimen tuomioon voi hakea muutosta vain rajoitetusti.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

Vastaajan on oltava läsnä kaikissa tuomioistuinkäsittelyissä, kunnes tuomio on annettu. Vastaaja voi pyytää, että asia käsitellään ilman häntä, mutta siinä tapauksessa vastaajan edustajan on oltava läsnä.

Jos vastaaja on toisessa maassa, hänen sijaintiaan ei tunneta tai hänen läsnäolonsa tuomioistuimessa ei ole mahdollinen, asia voidaan käsitellä vastaajan poissa ollessa (in absentia).

Oikeudenkäyntiin ei ole mahdollista osallistua videoyhteydellä toisesta jäsenvaltiosta.

Onko minulla oikeudenkäynnissä tulkki?

Tuomioistuin järjestää vastaajalle tulkin.

Onko minulla oikeudenkäynnissä asianajaja?

Vastaaja ratkaisee itse asianajajan tarpeen. Seuraavissa olosuhteissa asianajaja on pakollinen:

  • Vastaaja on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton taikka kärsii oppimisvaikeuksista.
  • Lääkinnällisistä pakkokeinoista on tehty päätös.
  • Vastaaja ei pysty käyttämään prosessuaalisia oikeuksiaan fyysisen tai henkisen vammaisuuden takia.
  • Vastaaja on lukutaidoton tai hänellä on niin alhainen koulutustaso, että hän ei pysty käyttämään prosessuaalisia oikeuksiaan.
  • Syyttäjän kanssa on aloitettu neuvottelut sopimuksesta.
  • Asia käsitellään vastaajan poissa ollessa.

Näissä tapauksissa vastaajalle nimitetään asianajaja, jonka vastaaja voi hylätä, ellei kyse ole lääkinnällisten pakkotoimien soveltamisesta. Vastaajalla on oikeus pyytää eri asianajaja.

Voinko puhua tuomioistuimessa?

Vastaajalla on oikeus antaa todistajanlausunto ja ilmaista mielipiteensä tuomioistuimessa. Vastaajalla ei ole velvollisuutta antaa todistajanlausuntoa, eikä vaikenemista voida pitää yhteistyöhaluttomuutena tuomioistuimen kanssa. Vastaajalla on oikeus antaa todistajanlausuntonsa kirjallisesti tuomioistuimelle, jossa se luetaan ääneen. Vastaajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Vastaajan syyllisyyden osoittaminen on syyttäjän tehtävä.

Vastaajan ei ole pakko puhua totta. Häntä vastaan ei voida nostaa uutta syytettä sen takia, että hän on tarkoituksellisesti antanut väärän todistuksen tai kieltäytynyt todistamasta. Vastaajan käytös voidaan ottaa huomioon tuomiota määrättäessä, mutta sitä ei voida raskauttavana asianhaarana.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaaja voi esittää tuomioistuinkäsittelyssä uusia todisteita alibinsa tueksi, rikosoikeudellisen vastuun poissulkemiseksi, syyllisyyden lieventämiseksi tai syyttäjän todisteiden kiistämiseksi.

Vastaajalla on oikeus esittää kysymyksiä todistajille ja uhrille ja oikeus pyytää kuultavaksi myös sellaisia todistajia, joita ei ole aiemmin kuultu. Hänellä on oikeus esittää asiakirjoja ja fyysisiä tai sähköisiä todisteita sekä pyytää tuomioistuinta hankkimaan esineitä tai asiakirjoja.

Vastaajalla on oikeus esittää todistusaineistoa koko tuomioistuinkäsittelyn ajan aina siihen hetkeen asti, jolloin tuomioistuin ilmoittaa, että asian tutkinta tuomioistuimessa on päättynyt.

Vastaajalla on oikeus käyttää yksityisetsivän palveluja. Tuomioistuin arvioi kaiken todistusaineiston kokonaisuudessaan, kun se tekee ratkaisunsa asiassa.

Tuomioistuin tekee päätöksen vastaajan esittämien todistajien kutsumisesta kuultavaksi sen jälkeen, kun se on pyytänyt oikeudenkäynnin muiden asianosaisten kannan. Jos pyyntö hylätään, vastaaja voi esittää sen uudelleen toistuvasti.

Vastaajalla ja hänen asianajajallaan on oikeus esittää kysymyksiä kaikille asiassa todistaville. Todistajanlausunnot analysoidaan puolustuksen loppulausunnossa, jonka vastaaja tai puolustusasianajaja esittää.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Tiedot rangaistuksista, joita ei ole suoritettu, otetaan huomioon. Myös tuomiot, jotka on poistettu rikosrekisteristä vanhenemissääntöjen takia, voidaan ottaa huomioon vastaajaa luonnehtivina tekijöinä. Aiemmat tuomiot otetaan huomioon, kun päätetään rangaistuksesta, myös vankeusrangaistuksesta.

Rikosrekisteritiedot tarkistetaan Linkki avautuu uuteen ikkunaantutkinnan ja Linkki avautuu uuteen ikkunaansyyteharkinnan aikana, ja tiedot voidaan esittää tuomioistuinkäsittelyssä. Tuomioistuin ottaa rikosrekisterin huomioon antaessaan tuomion.

Lain mukaan on sallittua ottaa yhteyttä toisen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin ja pyytää heiltä tietoja aiemmista tuomioista siellä.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Tuomioistuin antaa joko vapauttavan tai langettavan tuomion. Se voi myös päättää, että rikosoikeudenkäynti lopetetaan, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Näin voi käydä, jos syytteiden tueksi ei löydy riittävästi todistusaineistoa tai jos syyttäjä luopuu syytteistä.

Mahdolliset rangaistukset:

  • Vankeusrangaistus (3–15 vuotta, törkeissä rikoksissa enintään 20 vuotta tai elinkautinen)
  • Yhteisöpalvelus (40–280 tuntia)
  • Sakko (kuukauden minimipalkka 3–200-kertaisena)
  • Omaisuuden takavarikointi (omaisuus takavarikoidaan korvauksetta ja se jää valtion haltuun)
  • Karkotus Latviasta (lisärangaistus: maahantulokielto 3–10 vuodeksi)
  • Oikeuksien rajoittaminen (lisärangaistus: liiketoimintakielto joidenkin tai kaikkien alojen osalta, ammatin- tai muun toiminnan harjoittamiskielto, viranhoitokielto, lakisääteisten lupien epääminen, kesto 1–5 vuotta)
  • Ehdollinen rangaistus (1–3 vuotta)

Mikä on rikoksen uhrin (asianomistajan) rooli oikeudenkäynnissä?

Henkilö rekisteröidään asianomistajaksi tutkijan tai syyttäjän päätöksellä, jos henkilö on pyytänyt sitä kirjallisesti. Tuomioistuin voi rekisteröidä henkilön asianomistajaksi tuomioistuimen tutkintamenettelyn alkamiseen asti.

Asianomistaja voi hakea vahingonkorvauksia, esittää todistusaineistoa ja vaikuttaa asian käsittelyyn (sovittelu vastaajan kanssa, suostumus rangaistusta koskevaan syyttäjän sopimukseen jne.).

Asianomistaja esittää näkemyksensä rangaistuksesta ja vahingonkorvauksista oikeudenkäynnin aikana. Asianomistaja voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilaki (Kriminālprocesa likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoslaki (Krimināllikums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosrekisterilaki (Sodu reģistra likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki kiinniotto- ja pidättämismenettelyistä (Aizturēto personu turēðanas kārtības likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki yksityisetsivätoiminnasta (Detektīvdarbības likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian tuomioistuimet (Tiesas)

Päivitetty viimeksi: 15/06/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Tämän sivun alkukielistä versiota latvia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Voinko hakea muutosta tuomioon?

Vastaajalla on oikeus hakea muutosta Linkki avautuu uuteen ikkunaanensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon kymmenen päivän kuluessa tuomion antamisesta. Tuomioistuin voi jatkaa määräaikaa 20 päivällä.

Muutoksenhaku on osoitettava ylemmän asteen tuomioistuimelle eli rikosasioita usean tuomarin kokoonpanossa käsittelevälle kollegiolle Linkki avautuu uuteen ikkunaanaluetuomioistuimessa tai Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkeimman oikeuden rikosjaostolle. Hakemus jätetään kuitenkin tuomion antaneeseen tuomioistuimeen.

Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin kirjallisiin tai suullisiin päätöksiin ei ole mahdollista hakea erikseen muutosta. Niihin voi hakea muutosta vain tuomiota koskevan muutoksenhaun yhteydessä.

Vastaaja voi hakea tuomioon muutosta, jos hän katsoo, että tuomioistuimen ratkaisu on väärä: rangaistus on esimerkiksi liian ankara tai vastaajan toimintaa on tulkittu oikeudellisesti epäasianmukaisella tavalla (on sovellettu asiaankuulumatonta rikoslain pykälää tai kohtaa) jne.

Miten muutoksenhaku tapahtuu?

Jos vastaaja hakee tuomioon muutosta, sen täytäntöönpano keskeytetään. Jos vastaaja on muutoksenhaun aikaan vankilassa, muutoksenhaun tekemiseen varattu 10/20 päivän määräaika alkaa kulua päivästä, jona tuomio on toimitettu vastaajalle kielellä, jota hän ymmärtää.

Jos vastaajalla on terveysongelmia tai perheeseen liittyviä olosuhteita, jotka saattavat edellyttää vastaajan vapauttamista vankilasta, hän voi pyytää tarkistamaan vangitsemisperusteet. Tuomioistuimen ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä tällaista pyyntöä.

Tuomioistuin ilmoittaa vastaajalle päivän, jona muutoksenhaun käsittely alkaa. Siihen ei ole määrätty erityistä määräaikaa, vaikka tuomioistuimet pyrkivät käsittelemään muutoksenhaut kohtuullisessa ajassa.

Vastaajalla on oikeus esittää muutoksenhaun yhteydessä uutta todistusaineistoa ja selittää, miksi sen tutkiminen on välttämätöntä ja miksi todisteita ei esitetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Vastaajalla on oikeus pyytää, että muutoksenhakutuomioistuin tutkii todistusaineiston, jos vastaaja katsoo sillä olevan merkitystä muutoksenhaun perustelujen kannalta.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Seuraavat asianosaiset kutsutaan osallistumaan muutoksenhakukäsittelyyn: syyttäjä, kaikki henkilöt, jotka ovat hakeneet tuomioon muutosta, puolustuksen asianajajat/edustajat. Kolmen ammattituomarin ryhmä käsittelee muutoksenhaun.

Käsittelyssä tarkastellaan vain muutoksenhakua, ellei tuomioistuin epäile ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion perusteita.

Tuomioistuin voi ratkaista muutoksenhaun yhdellä seuraavista viidestä tavasta:

  • Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio pidetään voimassa.
  • Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio kumotaan ja annetaan uusi tuomio.
  • Tuomio kumotaan osittain, ja annetaan uusi kyseiseen osaan liittyvä tuomio.
  • Tuomio kumotaan ja asian käsittely lopetetaan.
  • Tuomio kumotaan kokonaan tai osittain, ja asia palautetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle uutta käsittelyä varten.

Mitä tapahtuu, jos muutoksenhaku hyväksytään / muutoksenhakua ei hyväksytä?

Jos muutoksenhaku hyväksytään, eikä mikään muu asianosainen (syyttäjä/asianomistaja) hae muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon muutosta kassaatiomenettelyllä, tuomio tulee voimaan.

Jos muutoksenhakua ei hyväksytä, vastaajalla on oikeus hakea muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon muutosta kassaatiomenettelyllä Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkeimman oikeuden senaatin rikososastolta. Kassaatiohakemus on jätettävä kymmenen päivän kuluessa muutoksenhakutuomioistuimen tuomion saamisesta. Tuomioistuin voi jatkaa määräaikaa 20 päivällä.

Vastaajalla on oikeus saada korvausta, jos hänet vapautetaan tai jos asian käsittely lopetetaan oikeudellisesta syystä.

Jos muutoksenhaku hyväksytään, tieto tuomiosta säilytetään Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian sisäasiainministeriön tietokeskuksessa (Iekšlietu ministrijas Informācijas centrs).

Kassaatiohakemuksen tekemiselle on asetettu hyvin tiukat edellytykset: vastaajan on todistettava, että rikoslakia tai rikosprosessilakia on olennaisesti rikottu.

Tietyissä tapauksissa vastaajalla on oikeus vaatia rikosoikeudenkäynnin uudelleen avaamista, jos uusia tosiseikkoja tulee tietoon sen jälkeen, kun tuomio on tullut voimaan. Tällaista ylimääräistä muutoksenhakua ei koske mikään määräaika.

Tietyissä tapauksissa (jos rikoslakia/rikosprosessilakia on olennaisesti rikottu) puolustusasianajaja voi hakea lainvoimaisen tuomion tarkistamista, vaikka vastaaja ei olisikaan tehnyt kassaatiohakemusta. Tällaisen hakemuksen tekemiselle ei ole asetettu määräaikaa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio tulee voimaan ja on lopullinen, jos siihen ei ole haettu muutosta muutoksenhaku- tai kassaatiomenettelyllä. Muutoksenhakutuomioistuimen tuomio tulee voimaan ja on lopullinen, jos siihen ei ole haettu muutosta kassaatiomenettelyllä. Kassaatiotuomioistuimen tuomio tulee voimaan ja on lopullinen päivänä, jona asia on käsitelty.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Vankeusrangaistukseen tuomittu vastaaja voidaan palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen, jos vastaajan kotimaan toimivaltainen viranomainen on pyytänyt vastaajan luovuttamista ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian valtakunnansyyttäjänvirasto (Ģenerālprokuratūra) on suostunut siihen, tai päinvastoin – jos valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt vastaajan kotimaata ottamaan vastaajan kärsimään rangaistusta kotimaassaan. Siirto ei ole automaattinen.

Siirron edellytykset:

  • Vastaaja on sen valtion kansalainen, jossa rangaistus kärsitään.
  • Tuomioistuimen tuomio on lainvoimainen.
  • Rangaistuksesta on kärsimättä vähintään kuusi kuukautta.
  • Rikos määritellään rikokseksi myös vastaajan kotimaassa.
  • Vastaaja ilmoittaa toivovansa voida kärsiä rangaistuksen omassa kotimaassaan, tai hän antaa siirrolle suostumuksensa.

Vankeinhoitohallinto ilmoittaa kymmenen päivän kuluessa tuomion täytäntöönpanoa koskevan määräyksen saamisesta vastaajalle tämän oikeudesta hakea siirtoa. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti Latvian valtakunnansyyttäjänvirastolle.

Jos vastaaja ei halua kärsiä rangaistusta omassa kotimaassaan tai hän ei suostu kotimaansa viranomaisten asiaa koskevaan pyyntöön, hänen on esitettävä kieltäytyminen kirjallisesti Latvian valtakunnansyyttäjänvirastolle. Siirtopyyntö on käsiteltävä kymmenen päivän kuluessa.

Syytettä ja tuomiota koskevat tiedot

Tiedot vastaajan Latviassa saamista tuomioista säilytetään ilman tämän suostumusta Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian sisäasiainministeriön tietokeskuksen ajankohtaisessa rekisteritietokannassa, kunnes tuomio vanhenee tai se kumotaan. Hallinnollista rangaistusta koskeva tieto säilytetään rekisterissä yhden vuoden ajan sen suorittamisen jälkeen, minkä jälkeen se siirretään rekisterin arkistotietokantaan. Tietojen säilyttämistä ei voi riitauttaa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosprosessilaki (Kriminālprocesa likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoslaki (Krimināllikums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian tuomioistuimet (Tiesas)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosrekisterilaki (Sodu reģistra likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki tuomioistuinkäsittelystä vastaavan asianosaisen vahingonkorvausvelvollisuudesta (Par izziņas izdarītāja, prokurora vai tiesneša nelikumīgas vai nepamatotas rīcības rezultātā nodarīto zaudējumu atlīdzināšanu)

Päivitetty viimeksi: 15/06/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

5 – Liikennerikkomukset

Miten käsitellään vähäisiä liikennerikkomuksia?

Jos henkilö on ajanut ylinopeutta enintään 20 km/t, Linkki avautuu uuteen ikkunaanpoliisi voi antaa tälle varoituksen tai viiden latin (LVL) sakon. Nopeusrajoitus on kaupungeissa 50 km/t ja kaupunkien ulkopuolella 90 km/t.

Jos ylinopeus on 21–30 km/t, poliisi antaa varoituksen tai 20 latin sakon.

Sakon määrä on sitä suurempi, mitä suurempi on ylinopeus, ja se voi enimmillään olla 300 latia. Tällöin siihen liittyy kolmesta kuuteen kuukauden mittainen ajokielto.

Pysäköintirikkomuksesta poliisi voi antaa 20 latin sakon.

Jos henkilöllä ei ole ajon aikana mukanaan ajokorttia, auton rekisteriotetta tai katsastustodistusta jne., poliisi voi antaa varoituksen tai kahden latin sakon.

Jos henkilö ajaa ilman ajovaloja päiväsaikaan, poliisi voi antaa varoituksen tai viiden latin sakon. Poliisi voi antaa samasta rikkomuksesta pimeään aikaan tai huonon näkyvyyden vallitessa 30 latin sakon.

Jos kuljettaja tai matkustaja ei käytä turvavyötä ajon aikana, poliisi voi antaa varoituksen tai 20 latin sakon.

Poliisi laatii rikkomuksesta raportin ja voi päättää rangaistuksesta paikan päällä. Rangaistukseen voi hakea muutosta ylemmältä viranomaiselta yhden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Muutoksenhakuun saadusta päätöksestä voi edelleen valittaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhallinnolliseen alioikeuteen (Administratīvā rajona tiesa). Valitus on tehtävä yhden kuukauden kuluessa.

Kunnallinen poliisi käsittelee jalankulkijoiden liikennerikkomukset. Sakko voi olla 5–20 latia. Päätöksestä voi valittaa hallinnolliseen alioikeuteen yhden kuukauden kuluessa.

Jos henkilö on ajanut autoa alkoholin vaikutuksen alaisena siten, että veren alkoholipitoisuus on 0,2–0,5 promillea ja hänellä on ollut ajokortti alle kahden vuoden ajan, poliisi tai alioikeuden tuomari voi määrätä 100–200 latin sakon ja kolmen kuukauden ajokiellon. Päätöksestä voi valittaa yhden kuukauden kuluessa ylemmälle viranomaiselle ja tämän jälkeen hallinnolliseen alioikeuteen, jos kyse on poliisin määräämästä sakosta, ja hallinnolliseen Linkki avautuu uuteen ikkunaanaluetuomioistuimeen (Administratīvā apgabaltiesa), jos kyse on tuomarin määräämästä sakkorangaistuksesta.

Merkitäänkö tällaiset rikkomukset rikosrekisteriini?

Hallinnolliset rangaistukset merkitään rikosrekisteriin. Tiedot tallennetaan ilman henkilön suostumusta Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian sisäasiainministeriön tietokeskuksen (Iekšlietu ministrijas Informācijas centrs) ajankohtaiseen rekisteritietokantaan yhdeksi vuodeksi rangaistuksen suorittamisen jälkeen, minkä jälkeen tiedot siirretään rekisterin arkistotietokantaan.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTieliikennelaki (Ceļu satiksmes noteikumi)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki hallinnollisista rikkomuksista (Latvijas Administratīvo pārkāpumu kodekss)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHallintomenettelylaki (Administratīvā procesa likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPoliisilaki (Par policiju)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikosrekisterilaki (Sodu reģistra likums)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanValtiollinen poliisi (Valsts policija)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiikenneturvallisuusvirasto (Ceļu satiksmes drošības direkcija)

Päivitetty viimeksi: 15/06/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.