Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Latvia

Sisällön tuottaja:
Latvia
Tätä sivua ei ole käännetty valitsemallesi kielelle.
Halutessasi voit tutustua sivun konekäännökseen. Huomaa, että konekäännös on vain suuntaa antava. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Asia käsitellään alioikeudessa (käräjäoikeudessa), tai jos on kyse hyvin törkeästä rikoksesta, aluetuomioistuimessa. Paikka määräytyy tavallisesti sen mukaan, missä rikos on tehty. Vastaajalle annetaan kirjallinen haaste.

Asia käsitellään julkisessa istunnossa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (seksuaalirikokset, valtionsalaisuuksien suojeleminen jne.).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa asian käsittelee yksi tuomari, mutta tuomioistuimen puheenjohtaja voi vaatia, että asia käsitellään kollegiaalisesti kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Tuomari/kollegio ratkaisee asian.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyttäjä voi oikeudenkäynnin aikana muuttaa syytettä ankarammaksi tai lievemmäksi.

Jos syyttäjä lieventää syytettä, mutta asian tosiseikasto ei muutu, uusi syyte kirjataan oikeudenkäyntipöytäkirjaan.

Jos syytettä lievennetään, kun asian tosiseikasto on muuttunut, tai syytetä kovennetaan, vaikka tosiseikasto ei ole muuttunut, uusi syyte on kirjattava oikeudenkäyntipöytäkirjaan. Vastaaja voi pyytää, että syyte annetaan kirjallisena.

Jos syyttäjä koventaa syytettä sen takia, että on löytynyt uutta rikokseen liittyvää tosiseikastoa, tuomioistuin voi julistaa istuntotauon. Syyttäjän on esitettävä uusi syyte tuomioistuimelle kuukauden kuluessa.

Tiedot uudesta syytteestä lähetetään vastaajalle, puolustusasianajajalle, asianomistajalle ja tämän edustajalle. Samalla ilmoitetaan oikeudenkäyntipäivä.

Mitä tapahtuu, jos tunnustan syyllisyyteni joihinkin tai kaikkiin syytteisiin?

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä, lievemmän rangaistuksen soveltaminen on mahdollista. Sama koskee tilannetta, jossa syyllisyys tunnustetaan vain joidenkin syytekohtien osalta.

Jos vastaaja tunnustaa kaikki syytekohdat, asia voidaan käsitellä tutkimatta todistusaineistoa ja arvioimalla vain se näyttö, joka liittyy vastaajan henkilöön ja vahingonkorvauksiin. Tässä tapauksessa tuomioistuimen tuomioon voi hakea muutosta vain rajoitetusti.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

Vastaajan on oltava läsnä kaikissa tuomioistuinkäsittelyissä, kunnes tuomio on annettu. Vastaaja voi pyytää, että asia käsitellään ilman häntä, mutta siinä tapauksessa vastaajan edustajan on oltava läsnä.

Jos vastaaja on toisessa maassa, hänen sijaintiaan ei tunneta tai hänen läsnäolonsa tuomioistuimessa ei ole mahdollinen, asia voidaan käsitellä vastaajan poissa ollessa (in absentia).

Oikeudenkäyntiin ei ole mahdollista osallistua videoyhteydellä toisesta jäsenvaltiosta.

Onko minulla oikeudenkäynnissä tulkki?

Tuomioistuin järjestää vastaajalle tulkin.

Onko minulla oikeudenkäynnissä asianajaja?

Vastaaja ratkaisee itse asianajajan tarpeen. Seuraavissa olosuhteissa asianajaja on pakollinen:

  • Vastaaja on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton taikka kärsii oppimisvaikeuksista.
  • Lääkinnällisistä pakkokeinoista on tehty päätös.
  • Vastaaja ei pysty käyttämään prosessuaalisia oikeuksiaan fyysisen tai henkisen vammaisuuden takia.
  • Vastaaja on lukutaidoton tai hänellä on niin alhainen koulutustaso, että hän ei pysty käyttämään prosessuaalisia oikeuksiaan.
  • Syyttäjän kanssa on aloitettu neuvottelut sopimuksesta.
  • Asia käsitellään vastaajan poissa ollessa.

Näissä tapauksissa vastaajalle nimitetään asianajaja, jonka vastaaja voi hylätä, ellei kyse ole lääkinnällisten pakkotoimien soveltamisesta. Vastaajalla on oikeus pyytää eri asianajaja.

Voinko puhua tuomioistuimessa?

Vastaajalla on oikeus antaa todistajanlausunto ja ilmaista mielipiteensä tuomioistuimessa. Vastaajalla ei ole velvollisuutta antaa todistajanlausuntoa, eikä vaikenemista voida pitää yhteistyöhaluttomuutena tuomioistuimen kanssa. Vastaajalla on oikeus antaa todistajanlausuntonsa kirjallisesti tuomioistuimelle, jossa se luetaan ääneen. Vastaajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Vastaajan syyllisyyden osoittaminen on syyttäjän tehtävä.

Vastaajan ei ole pakko puhua totta. Häntä vastaan ei voida nostaa uutta syytettä sen takia, että hän on tarkoituksellisesti antanut väärän todistuksen tai kieltäytynyt todistamasta. Vastaajan käytös voidaan ottaa huomioon tuomiota määrättäessä, mutta sitä ei voida raskauttavana asianhaarana.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaaja voi esittää tuomioistuinkäsittelyssä uusia todisteita alibinsa tueksi, rikosoikeudellisen vastuun poissulkemiseksi, syyllisyyden lieventämiseksi tai syyttäjän todisteiden kiistämiseksi.

Vastaajalla on oikeus esittää kysymyksiä todistajille ja uhrille ja oikeus pyytää kuultavaksi myös sellaisia todistajia, joita ei ole aiemmin kuultu. Hänellä on oikeus esittää asiakirjoja ja fyysisiä tai sähköisiä todisteita sekä pyytää tuomioistuinta hankkimaan esineitä tai asiakirjoja.

Vastaajalla on oikeus esittää todistusaineistoa koko tuomioistuinkäsittelyn ajan aina siihen hetkeen asti, jolloin tuomioistuin ilmoittaa, että asian tutkinta tuomioistuimessa on päättynyt.

Vastaajalla on oikeus käyttää yksityisetsivän palveluja. Tuomioistuin arvioi kaiken todistusaineiston kokonaisuudessaan, kun se tekee ratkaisunsa asiassa.

Tuomioistuin tekee päätöksen vastaajan esittämien todistajien kutsumisesta kuultavaksi sen jälkeen, kun se on pyytänyt oikeudenkäynnin muiden asianosaisten kannan. Jos pyyntö hylätään, vastaaja voi esittää sen uudelleen toistuvasti.

Vastaajalla ja hänen asianajajallaan on oikeus esittää kysymyksiä kaikille asiassa todistaville. Todistajanlausunnot analysoidaan puolustuksen loppulausunnossa, jonka vastaaja tai puolustusasianajaja esittää.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Tiedot rangaistuksista, joita ei ole suoritettu, otetaan huomioon. Myös tuomiot, jotka on poistettu rikosrekisteristä vanhenemissääntöjen takia, voidaan ottaa huomioon vastaajaa luonnehtivina tekijöinä. Aiemmat tuomiot otetaan huomioon, kun päätetään rangaistuksesta, myös vankeusrangaistuksesta.

Rikosrekisteritiedot tarkistetaan tutkinnan ja syyteharkinnan aikana, ja tiedot voidaan esittää tuomioistuinkäsittelyssä. Tuomioistuin ottaa rikosrekisterin huomioon antaessaan tuomion.

Lain mukaan on sallittua ottaa yhteyttä toisen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin ja pyytää heiltä tietoja aiemmista tuomioista siellä.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Tuomioistuin antaa joko vapauttavan tai langettavan tuomion. Se voi myös päättää, että rikosoikeudenkäynti lopetetaan, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Näin voi käydä, jos syytteiden tueksi ei löydy riittävästi todistusaineistoa tai jos syyttäjä luopuu syytteistä.

Mahdolliset rangaistukset:

  • Vankeusrangaistus (3–15 vuotta, törkeissä rikoksissa enintään 20 vuotta tai elinkautinen)
  • Yhteisöpalvelus (40–280 tuntia)
  • Sakko (kuukauden minimipalkka 3–200-kertaisena)
  • Omaisuuden takavarikointi (omaisuus takavarikoidaan korvauksetta ja se jää valtion haltuun)
  • Karkotus Latviasta (lisärangaistus: maahantulokielto 3–10 vuodeksi)
  • Oikeuksien rajoittaminen (lisärangaistus: liiketoimintakielto joidenkin tai kaikkien alojen osalta, ammatin- tai muun toiminnan harjoittamiskielto, viranhoitokielto, lakisääteisten lupien epääminen, kesto 1–5 vuotta)
  • Ehdollinen rangaistus (1–3 vuotta)

Mikä on rikoksen uhrin (asianomistajan) rooli oikeudenkäynnissä?

Henkilö rekisteröidään asianomistajaksi tutkijan tai syyttäjän päätöksellä, jos henkilö on pyytänyt sitä kirjallisesti. Tuomioistuin voi rekisteröidä henkilön asianomistajaksi tuomioistuimen tutkintamenettelyn alkamiseen asti.

Asianomistaja voi hakea vahingonkorvauksia, esittää todistusaineistoa ja vaikuttaa asian käsittelyyn (sovittelu vastaajan kanssa, suostumus rangaistusta koskevaan syyttäjän sopimukseen jne.).

Asianomistaja esittää näkemyksensä rangaistuksesta ja vahingonkorvauksista oikeudenkäynnin aikana. Asianomistaja voi hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon.

Linkkejä

Rikosprosessilaki (Kriminālprocesa likums)

Rikoslaki (Krimināllikums)

Rikosrekisterilaki (Sodu reģistra likums)

Laki kiinniotto- ja pidättämismenettelyistä (Aizturēto personu turēðanas kārtības likums)

Laki yksityisetsivätoiminnasta (Detektīvdarbības likums)

Latvian tuomioistuimet (Tiesas)

Päivitetty viimeksi: 11/08/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.