Defendants (criminal proceedings)

Italia

These factsheets explain what happens when a person is suspected of or accused of a crime.

Sisällön tuottaja:
Italia

Summary of the criminal process

The following is a summary of the stages in the normal criminal process against adults.

Details about all of these stages in the process and about your rights can be found in the factsheets. This information is not a substitute for legal advice and is only intended to be for guidance.

The process starts when the police or the Public Prosecutor comes to know about a fact that might be considered an offence or a crime.

Once the investigation has ended, the Public Prosecutor starts prosecution in order to set off the criminal process unless he thinks the case can be dismissed.

For those crimes which have to be dealt by the Collegiate Court, the Court of “Assise” [similar to Crown Courts in UK; Federal Judicial District in USA], and in some cases by the Single Judge Court, the Public Prosecutor submits a request for trial to the Judge for the preliminary hearing.

Once the preliminary hearing is over the judge can either commit the defendant for trial or abandon prosecution.

For those crimes which fall under the competence of the Single Judge Court or the Justice of the Peace, the Public Prosecutor will serve a summons for trial or a direct summons for trial.

Then there are some special processes: the summary trial, the sanction requested by the parties (plea bargaining), the immediate or summary judgment, the procedure by criminal decree of conviction.

A criminal proceeding usually takes place in three stages: the first instance (Court of “Assise”, Collegiate Court, Single Judge Court, and Justice of the Peace), Appeal, and Court of Cassation [Highest Court].

At first instance all evidence - witnesses and documents - is obtained, and it ends with either conviction or acquittal.

You can appeal against the first instance sentence.

The Court of Appeals takes its decision by either confirming the first instance sentence, or by reversing it partially or totally, or it may quash it by sending it back to the first judge.

You challenge the decision of the Court of Appeals by petitioning the Court of Cassation [the Highest Court].

The Court of Cassation pronounces the judgment by which it states that either the petition is not admissible or rejects it, or even quashes the sentence without sending it back, or finally, it may quash the sentence and send it to the trial judge.

Once all the stages of judgment are over, the sentence is final. If there is a conviction with a sentence, the sentence becomes enforceable at this point.

Details about all of these stages in the process and about your rights can be found in the factsheets. This information is not a substitute for legal advice and is intended to be for guidance only.

For information on minor offences like road traffic offences, which are usually dealt with by a fixed penalty like a fine, go to Factsheet 5.

If you are the victim of a crime, you can find full information about your rights here.

Role of the European Commission

Please note that the European Commission has no role in criminal proceedings in the Member States and cannot assist you if you have a complaint. Information is provided in these Factsheets about how to complain and to whom.

Click on the links below to find the information that you need

1 - Getting legal advice

2 - My rights during the investigation of a crime

  • Looking for evidence
  • Questioning
  • Arrest, detention, preventive custody and European Arrest Warrant
  • End of the preliminary investigation and pre-trial hearing.

3 - My rights during the trial

4 - My rights after the trial

5 - Road traffic offences and other minor offences

Related links

Ministry of Justice

General law issues

Penal law issues

Italian Chambers of Criminal Lawyers

Human Rights

Last update: 25/06/2018

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.

1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Jos joutuu rikosoikeudenkäynnin osapuoleksi, on erittäin tärkeää saada riippumatonta oikeudellista neuvontaa. Tietosivuilla kerrotaan, missä olosuhteissa rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajaan sekä millaista apua asianajaja voi antaa. Tällä yleisellä tietosivulla kerrotaan, miten asianajajan löytää ja miten hän saa palkkionsa, jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa sitä.

Kuinka löydän asianajajan

Jos rikoksesta epäilty on otettu kiinni tai pidätetty taikka tutkintavankeudessa, hän voi välittömästi nimittää henkilökohtaisen asianajajan ja tavata tämän heti kiinnioton, pidätyksen tai vangitsemisen jälkeen.

Jos rikoksesta epäilty on vapaana takuita vastaan, hän voi nimittää henkilökohtaisen asianajajan ja keskustella tämän kanssa milloin haluaa.

Asianajajan voi löytää seuraavien linkkien avulla:

Jos rikoksesta epäilty ei nimitä omaa asianajajaa, oikeusviranomainen määrää hänelle asianajajan erityisestä rekisteristä.

Asianajajan palkkion maksaminen

Rikoksesta epäillyn odotetaan yleensä maksavan häntä avustavan asianajajan palkkiot siitä riippumatta, onko hän valinnut asianajajan itse vai onko tuomioistuin määrännyt hänelle asianajajan.

Voinko saada asianajajan maksutta?

Vastaaja voi hakea oikeusapua, jolloin valtio maksaa asianajajan palkkion. Oikeusavun edellytys on, että vastaajan verotettava tulo on enintään 10 628,16 euroa. Jos vastaaja asuu yhdessä puolison tai muiden sukulaisten kanssa, verotettava tulo saadaan laskemalla yhteen kaikkien perheenjäsenten tulot. Tässä tapauksessa tulorajaa nostetaan 1 032,91 eurolla jokaista asianosaisen kanssa asuvaa perheenjäsentä kohden.

Onko tilanteita, joissa oikeusapua ei voi saada?

Oikeusapua ei voi saada, jos

  • rikosoikeudenkäynti koskee veronkiertoa
  • hakijalla on useampi kuin yksi asianajaja
  • vastaajalla on aiempi lainvoimainen tuomio, joka liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen (mafiaan), tupakan salakuljetukseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan.

Miten saan oikeusapua?

Oikeusapua on haettava siltä tuomioistuimelta, jossa rikosasia on vireillä.

Vastaajan on täytettävä ja allekirjoitettava hakemus, jossa on annettava seuraavat tiedot:

  • pyyntö oikeusavun saamiseksi
  • vastaajan etu- ja sukunimi, paikka, syntymäpäivä ja verovelvollisten tunnusnumerot (codici fiscali) myös kaikkien perheenjäsenten osalta
  • todistus tuloista hakemusta edeltävältä vuodelta (kirjallisena)
  • sitoumus ilmoittaa kaikista muutoksista tuloissa, joilla on merkitystä etuuksia myönnettäessä.

Hakemuksen voi jättää henkilökohtaisesti liittämällä hakemukseen kopio voimassa olevasta henkilökortista tai sen voi tehdä asianajajan välityksellä. Tällöin asianajajan on todistettava hakijan allekirjoitus oikeaksi. Hakemuksen voi myös lähettää kirjattuna kirjeenä, joka on varustettu vastaanottotodistuksella. Hakemukseen on liitettävä henkilökortin kopio.

Jos vastaaja on vangittu, hän voi tehdä hakemuksen vankilassa.

Jos vastaaja on kotiarestissa tai pidätetty, hän voi jättää hakemuksen rikospoliisille.

Jos vastaaja on ulkomaalainen ja kotoisin EU:n ulkopuolelta, hänen on liitettävä hakemukseen toimivaltaisen konsuliviranomaisen todistus, jossa ilmoitetaan vastaajan tulot ulkomailla ja vahvistetaan oikeiksi hakemuksessa annetut tiedot.

Jos tällaisen todistuksen saaminen ei ole mahdollista, se voidaan korvata vastaajan antamalla vakuutuksella. Jos vastaaja on ulkomaalainen ja hänet on vangittu turvallisuussyistä tai pidätetty taikka määrätty kotiarestiin, vastaajan asianajaja tai sukulainen voi toimittaa konsulaatin antaman todistuksen 20 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, tai todistus voidaan korvata kirjallisella lausunnolla.

Mitä tapahtuu, jos saan oikeusapua?

Jos tuomioistuin myöntää hakijalle oikeusapua, hän voi valita henkilökohtaisen asianajajan asianajajaliiton ylläpitämään rekisteriin kuuluvien asianajajien joukosta. Rekisteriin voi tutustua asianajajaliiton paikallistoimistoissa (Ordine degli avvocati).

Valtio maksaa kaikki oikeusapuun ja oikeudenkäyntiin liittyvät kulut, myös tulkkipalvelut.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAssociazione Nazionale Volontari Avvocati

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSisäasiainministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUnione Camere Penali Italiane

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUnione Triveneta dei Consigli dell’Ordine degli Avvocati

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

2 - Oikeuteni rikostutkinnan aikana ennen oikeudenkäynnin alkua

Mikä on esitutkinta?

Esitutkinnalla tarkoitetaan yleisen syyttäjän ja rikospoliisin toimia rikosilmoituksen tekemisen jälkeen. Rikosilmoitus tehdään yleisen syyttäjän tai rikospoliisin aloitteesta tai rikoksen uhrin tai muun henkilön ilmoituksesta.

Mikä on esitutkinnan tarkoitus?

Esitutkinnalla pyritään varmistamaan, onko rikos tai rikkomus todella tapahtunut, löytää siitä vastuussa oleva henkilö ja kerätä todistusaineistoa rikostutkinnan valmistumista ja oikeudenkäyntiä varten.

Kuka suorittaa esitutkinnan?

Tutkintaan osallistuvat yleinen syyttäjä, rikospoliisi ja puolustusasianajaja. Esitutkintatuomari (giudice per le indagini preliminari) varmistaa, että menettelysääntöjä noudatetaan ja että asianosaisten oikeuksia kunnioitetaan.

Mitkä ovat esitutkinnan päävaiheet?

Todistusaineiston etsiminen

Yleinen syyttäjä ja rikospoliisi voivat järjestää ja toteuttaa etsintöjä ja tarkastuksia, takavarikoida esineitä ja asiakirjoja, kuulustella todistajia, kuunnella puhelimia, harjoittaa etävalvontaa ja järjestää kotietsintöjä. Toimien tarkoituksena on etsiä ja hankkia todistusaineistoa. Puolustusasianajaja saa tehdä etsintöjä löytääkseen näyttöä rikoksesta epäillyn hyväksi.

Kuulustelu

Rikospoliisi tai yleinen syyttäjä voi kutsua rikoksesta epäillyn kuulusteltavaksi. Kuulustelun tarkoituksena on selvittää, onko henkilö osallistunut rikokseen.

Kiinniotto, pidätys, tutkintavankeus ja eurooppalainen pidätysmääräys

Poliisi voi ottaa henkilön kiinni, jos tämä tavataan itse teosta tekemässä rikosta. Hänet voidaan pidättää myös sen jälkeen, kun rikos on tehty, jos on olemassa vaara, että hän pakenee. Pidätyksen tarkoituksena on estää lisärikokset ja ottaa henkilö säilöön. Tarkoituksena on varmistaa, että rikoksesta epäilty ei pakene.

Esitutkintatuomari voi määrätä, että epäilty on pidettävä tutkintavankeudessa. Sen tarkoituksena on estää lisärikokset, mahdollistaa todisteiden hankkiminen ja estää epäiltyä pakenemasta.

Poliisi voi myös pidättää henkilön, jotta eurooppalainen pidätysmääräys voidaan panna täytäntöön. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkoituksena on saattaa henkilö pidätystä pyytäneen jäsenvaltion haltuun.

Esitutkinnan päättyminen ja valmisteluistunto

Sen jälkeen, kun esitutkinta on valmis, yleinen syyttäjä nostaa syytteen, ellei hän tee syyttämättäjättämispäätöstä.

Jos rikos on törkeä, tuomioistuimessa järjestetään ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkua valmisteluistunto. Valmisteluistunnon tarkoituksena on arvioida syyteperusteet ja välttää hyödyttömät oikeudenkäynnit. Vastaaja voi valita vaihtoehtoisen menettelyn ilman oikeudenkäyntiä, ja jos hänet tuomitaan, vankeusrangaistus pienenee.

Oikeuteni esitutkinnan aikana

Rikoksesta epäillyn oikeudet esitutkinnan aikana selviävät seuraavia linkkejä napsauttamalla:

Todistusaineiston etsiminen (1)

Kuulustelut (2)

Kiinniotto, pidätys, tutkintavankeus ja eurooppalainen pidätysmääräys (3)

Esitutkinnan päättyminen ja valmisteluistunto (4)

Todistusaineiston etsiminen (1)

Voida poliisi tehdä tarkastuksia ja suorittaa etsinnän kotonani, autossani tai liiketiloissani?

Kyllä. Poliisi voi tehdä tarkastuksia ja paikallisia etsintöjä omasta aloitteestaan tai yleisen syyttäjän pyynnöstä tarkoituksenaan etsiä rikosta tai rikkomusta koskevaa todistusaineistoa.

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Kyllä. Henkilöntarkastukseen tarvitaan yleisen syyttäjän määräys. Poliisi voi kuitenkin omasta aloitteestaan pysäyttää henkilön ja tehdä pintapuolisen tarkastuksen käsin tunnustelemalla.

Voiko poliisi viedä asiakirjoja ja esineitä, jotka ovat hallussani tai jotka ovat kotonani, autossani tai liiketiloissani?

Kyllä. Poliisi voi omasta aloitteestaan tai yleisen syyttäjän määräyksestä takavarikoida asiakirjoja ja esineitä, joita voidaan pitää oleellisena todistusaineistona tai joita tarvitaan tietyn tosiseikan osoittamiseksi.

Mitkä ovat oikeuteni tarkastuksen, etsinnän ja takavarikon yhteydessä?

Jos rikoksesta epäillylle tehdään henkilöntarkastus tai pintapuolinen tarkastus, hänellä on oikeus saada avustajakseen luotettava henkilö, sikäli kuin tämä on välittömästi käytettävissä. Henkilöntarkastus on tehtävä ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Jos kyseessä on määräykseen perustuva tarkastus tai takavarikko, poliisin on annettava rikoksesta epäillylle määräyksen jäljennös. Jos epäilty ei ole sillä hetkellä paikalla, poliisin on annettava jäljennös sille henkilölle, joka on paikalla. Rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajan apuun, mutta poliisilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa asianajajalle etukäteen.

Onko minulla oikeus hakea muutosta takavarikointia koskevaan päätökseen?

Kyllä, takavarikointipäätös voidaan pyytää tarkistamaan kymmenen päivän kuluessa sen antamisesta. Päätöksen tekee toimivaltainen tuomioistuin.

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet tai DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä, eritteitä)?

Kyllä. Poliisi voi ottaa rikoksesta epäillyltä DNA-näytteitä ja sormenjäljet tämän tunnistamiseksi. Jos epäilty ei anna suostumustaan, poliisi voi silti ottaa sormenjäljet tai näytteet pyytämällä siihen yleiseltä syyttäjältä suullisen luvan.

Sormenjälkiä ja DNA-näytteitä voidaan ottaa todistusaineistoksi ainoastaan, jos vastaajaa epäillään törkeistä rikoksista, ja siihen tarvitaan tuomarin määräys tai kiireellisissä tapauksissa yleisen syyttäjän määräys, jonka tuomari myöhemmin vahvistaa.

Voinko pyytää tutkintatoimia puolustustani varten?

Puolustusasianajajalla on oikeus suorittaa tutkintatoimia puolustuksen lukuun jopa yksityisetsivän avulla.

Hän voi myös ottaa lausuntoja todistajilta, tarkastaa tapahtumapaikkoja, valtuuttaa asiantuntijoita ja pyytää asiakirjoja virallisista rekistereistä.

Puolustusasianajaja voi toimittaa todistajanlausunnot ja asiakirjat esitutkintatuomarille, yleiselle syyttäjälle ja Tribunale del Riesame -tuomioistuimelle. Se on erityistuomioistuin, jonka tehtävänä on rikoksesta epäillyn pyynnöstä tarkistaa pakkokeinoja kuten kotiarestia tai maastakarkotusta koskevat määräykset.

Todisteet otetaan huomioon, kun tuomioistuin tekee päätöksensä.

Kuulustelut (2)

Miksi voin joutua kuulusteluun?

Henkilö, jota epäillään osallistumisesta rikokseen, voidaan kutsua kuultavaksi syytösten tai väitteiden tarkistamiseksi.

Henkilö voi myös itse pyytää kuulustelua oman asemansa selvittämiseksi.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLisätietoja pidätyksestä ja tutkintavankeudesta

Saanko tietää syytteet ennen kuulustelua?

Kyllä. Kuulustelukutsuun sisältyy kuvaus syytettä koskevista tosiseikoista. Rikoksesta epäillylle kerrotaan ennen kuulustelun alkua, mistä tätä epäillään ja mitä näyttöä rikoksesta on olemassa.

Onko kysymyksiin pakko vastata?

Ei. Poliisin ja yleisen syyttäjän on ennen kuulustelua kerrottava epäillylle, että tämän ei ole pakko vastata kysymyksiin. Henkilötietoja ja aiempia tuomioita koskeviin kysymyksiin on kuitenkin vastattava.

Mitä tapahtuu, ellen osaa paikallista kieltä?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus maksuttomaan tulkkausapuun. Tulkki kääntää kysymykset ja epäillyn vastaukset.

Voinko saada asianajajan?

Kuulustelukutsun yhteydessä rikoksesta epäillylle ilmoitetaan, että hänellä on oikeus käyttää apunaan asianajajaa. Jos epäillyllä ei ole asianajajaa, tuomioistuin määrää hänelle asianajajan. Lisätietoja asianajopalveluista on Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulla 1.

Rikoksesta epäillyllä on koko kuulustelun ajan oltava apunaan joko henkilökohtainen tai tuomioistuimen määräämä asianajaja.

Poliisi voi esittää kysymyksiä heti rikoksen jälkeen, vaikka asianajaja ei olisikaan läsnä. Kysymyksiin ei ole pakko vastata. Jos epäilty vastaa, hänen lausuntoaan voidaan jatkotutkinnassa käyttää todistusaineistona.

Kiinniotto, pidätys, tutkintavankeus ja eurooppalainen pidätysmääräys (3)

Mistä syystä minut voidaan pidättää?

Poliisi voi ottaa henkilön kiinni, jos tämä tavataan itse teosta tekemässä rikosta. Jos poliisi ajaa epäiltyä takaa, poliisi voi ottaa henkilön kiinni myös välittömästi sen jälkeen, kun rikos on tehty.

Poliisi voi myös pidättää itse teosta tavatun tai rikoksesta epäillyn henkilön, jos on olemassa todellinen paon vaara.

Esitutkintatuomari voi määrätä rikoksesta epäillyn tutkintavankeuteen, jos on olemassa vakavaa näyttöä syyllisyydestä ja on olemassa vaara, että epäilty voi jotenkin häiritä tai estää asian oikeuskäsittelyä, jatkaa rikollista toimintaa tai on aikeissa paeta.

Saanko puhua asianajajalle?

Kyllä. Poliisin on ilmoitettava rikoksesta epäillylle heti kiinnioton, pidätyksen tai tutkintavankeutta koskevan määräyksen antamisen jälkeen, että tämä voi nimittää asianajajan. Poliisin on heti otettava yhteyttä epäillyn asianajajaan tai, jos tällä ei ole asianajajaa, tuomioistuimen määräämään asianajajaan. Lisätietoja asianajopalveluista on Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulla 1.

Rikoksesta epäillyllä on oikeus keskustella välittömästi asianajajansa kanssa.

Jos säilöön ottamiselle on poikkeuksellisia syitä, oikeusviranomaiset voivat lykätä epäillyn keskusteluja asianajajan kanssa enintään 48 tunnin ajan, jos on kyse pidätyksestä, ja enintään viidellä päivällä, jos on kyse tutkintavankeudesta.

Saanko yhteyden perheenjäseniin?

Kyllä. Poliisi ottaa yhteyttä sukulaisiin, jos rikoksesta epäilty antaa siihen luvan.

Kuulustellaanko minua? Pitääkö minun antaa tietoja?

Poliisi voi kuulustella kiinniotettua tai pidätettyä rikoksesta epäiltyä asianajajan läsnä ollessa, mutta epäillyn ei ole pakko vastata poliisin kysymyksiin.

Epäillylle kerrotaan, mitä syytöksiä ja todistusaineistoa poliisilla on häntä vastaan.

Vangitsemisistunnossa tuomari voi kuulustella rikoksesta epäiltyä, mutta tämän ei ole pakko vastata. Rikoksesta epäilty voi myös itse pyytää kuulustelua.

Tuomarin on kuulusteltava tutkintavankeudessa olevaa epäiltyä viiden päivän kuluessa tutkintavankeuden alkamisesta (interrogatorio di garanzia). Asianajajan ja tulkin läsnäolo on pakollinen, eikä rikoksesta epäillyn ole pakko vastata kysymyksiin.

Lisätietoja, katso kohta Linkki avautuu uuteen ikkunaanKuulustelut (2).

Mitä tapahtuu, ellen osaa kieltä?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus maksuttomaan tulkkausapuun. Tulkki tulkkaa kysymykset ja epäillyn vastaukset.

Kuinka kauan poliisi voi pitää minua säilössä?

Kiinniottamisen tai pidättämisen jälkeen rikoksesta epäiltyä voidaan pitää poliisin tiloissa enintään 24 tunnin ajan. Poliisin on tämän ajan kuluessa toimitettava epäilty vankilaan. Pidätys vahvistetaan tuomioistuimessa 48 tunnin kuluessa kiinniottamisesta. Tuomari voi joko määrätä, että rikoksesta epäilty on vapautettava heti istunnon jälkeen tai että hänet on pidettävä säilössä.

Voinko hakea muutosta vapaudenriistoa koskevaan määräykseen?

Kyllä. Rikoksesta epäilty voi kymmenen päivän kuluessa määräyksen täytäntöönpanosta pyytää toimivaltaista tuomioistuinta tarkistamaan määräyksen. Tätä varten järjestetään monen tuomarin kokoonpanossa tuomioistuinkäsittely, jossa rikoksesta epäillyllä on oikeus olla läsnä ja hän voi pyytää tulla kuulluksi. Tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella?

Jos jokin jäsenvaltio on antanut henkilöä koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen, hänet voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja luovuttaa pidätystä pyytäneen jäsenvaltion haltuun sen jälkeen, kun asia on käsitelty muutoksenhakutuomioistuimessa.

Poliisi voi pidättää kyseisen henkilön omasta aloitteestaan tai muutoksenhakutuomioistuimen antaman pidätysmääräyksen perusteella.

Pidätetyllä on oikeus asianajajaan. Jos hänellä ei ole asianajajaa, tuomioistuin määrää hänelle asianajajan. Pidätetyn asianajajaan ja suurlähetystöön on otettava välittömästi yhteys.

Tuomari kuulee pidätettyä asianajajan läsnä ollessa ja tulkin avustuksella 48 tunnin kuluessa poliisin suorittamasta pidätyksestä tai viiden päivän kuluessa pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta.

Muutoksenhakutuomioistuimen on käsiteltävä asia 20 päivän kuluessa pidätyksestä. Käsittelyssä päätetään pidätetyn luovuttamisesta. Päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta.

Esitutkinnan päättyminen ja valmisteluistunto (4)

Mitä tapahtuu esitutkinnan päätyttyä?

Jos yleinen syyttäjä ei päätä jättää syyttämättä, hän ilmoittaa rikoksesta epäillylle esitutkinnan päättymisestä. Ilmoitusta ei tehdä, jos rikos kuuluu rauhantuomarin (giudice di pace) toimivaltaan.

Rikoksesta epäilty voi tutustua esitutkintapöytäkirjaan ja saa tiedot häntä vastaan kerätyn todistusaineiston kirjallisista tallenteista. Epäilty voi toimittaa puolustuksekseen asiakirjoja ja todistusaineistoa ja pyytää uutta kuulustelua.

Esitutkinnan päättymistä koskevan ilmoituksen jälkeen yleinen syyttäjä nostaa syytteen, ellei hän tee syyttämättäjättämispäätöstä. Lievistä rikkomuksista yleinen syyttäjä haastaa epäillyn suoraan oikeuteen. Muissa tapauksissa hän pyytää esitutkintatuomarilta oikeudenkäyntiä.

Mikä on valmisteluistunto?

Valmisteluistunnon tarkoituksena on tarkistaa vastaajaa vastaan nostetut syytteet.

Valmisteluistunto ei ole julkinen, vaan siihen osallistuvat yleinen syyttäjä ja puolustusasianajaja. Myös vastaaja voi halutessaan osallistua istuntoon ja tulla kuulluksi. Tuomari voi kuulla todistajia ja hankkia asiakirjoja. Istunnon päätteeksi tuomari voi joko päättää asian käsittelyn lopettamisesta tai sen lähettämisestä tuomioistuimeen (tribunale) tai rikostuomioistuimeen (Corte di Assise).

Onko minulla oikeus asianajajaan?

Kyllä. Rikoksesta epäillyllä on pakko olla asianajaja.

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulla 1.

Mitä tapahtuu, ellen osaa kieltä?

Haaste ja syytekirjelmä on käännettävä vastaajan omalle kielelle. Jos vastaaja on läsnä istunnossa, hänen käyttöönsä annetaan tulkki.

Onko minun oltava läsnä?

Ei. Vastaajan henkilökohtainen läsnäolo ei ole pakollista.

Voinko välttää oikeudenkäynnin?

Kyllä. Vastaaja voi pyytää tuomarilta valmisteluistunnossa yksinkertaistettua tuomioistuinkäsittelyä (rito abbreviato). Tällöin käsittely ei ole julkinen ja päätös tehdään kirjallisen todistusaineiston perusteella. Jos vastaaja tuomitaan, hänen rangaistuksensa pienenee kolmanneksella.

Oikeudenkäynnin voi välttää myös neuvottelemalla syytteestä ja sopimalla alennetusta rangaistuksesta yleisen syyttäjän kanssa (patteggiamento).

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Oikeudenkäynti käydään tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen sekä alueellisesti että asiasisällön osalta.

Lievissä rikkomuksissa toimivaltainen tuomioistuin on rauhantuomari (giudice di pace) ja yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva tuomioistuin (tribunale). Törkeissä rikoksissa asian käsittelee monen tuomarin kokoonpanossa toimiva tuomioistuin. Jos rikosta pidetään vakavana uhkana yhteiskunnalle (kuten murhaa ja terroritekoa), toimivaltainen tuomioistuin on rikostuomioistuin (Corte di Assise).

Oikeudenkäynnin on oltava julkinen tai se ei ole pätevä.

Tuomari voi tietyissä tapauksissa päättää, että oikeudenkäynti tai jokin sen osa käydään suljetuin ovin. Vastaaja voi pyytää, että todistajaa kuullaan suljetuin ovin, jos julkinen istunto vahingoittaisi vastaajan yksityisyyden suojaa sellaisten seikkojen osalta, jotka eivät liity oikeudenkäyntiin.

Päätöksen tekee sama tuomari, joka tuomitsee oikeudenkäynnissä. Rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä päätös tehdään yhdessä valamiehistön kanssa.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syytteet voivat muuttua oikeudenkäynnin aikana.

Yleinen syyttäjä voi nostaa vastaajaa kohtaan uusia syytteitä, jos rikos osoittautuu erilaiseksi kuin syytekirjelmässä kuvattu tai jos tulee esiin samanaikainen muu rikos tai rikkomus tai raskauttavia olosuhteita.

Tällöin vastaaja voi pyytää lisäaikaa puolustuksensa valmisteluun.

Mitä tapahtuu, jos tunnustan syyllisyyteni?

Syyllisyyden tunnustamista ei tunneta Italian oikeusjärjestelmässä.

Jos vastaaja ei halua käydä läpi oikeudenkäyntiä ja hän toivoo alennettua rangaistusta, hänen on pyydettävä yleiseltä syyttäjältä sopimusta rangaistuksesta (patteggiamento). Pyyntö on esitettävä valmisteluistunnossa tai heti oikeudenkäynnin alussa, jos erillistä valmisteluistuntoa ei ole.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajan ei ole pakko olla läsnä tuomioistuimessa.

Läsnäoloa voidaan edellyttää tietyissä erityistilanteissa, kuten jos todistajan on tunnistettava vastaaja.

Tässä tapauksessa tuomari voi määrätä vastaajan olevan läsnä oikeudenkäynnissä, ellei hän tule oikeuteen vapaaehtoisesti.

Jos vastaaja haluaa olla läsnä, mutta hänellä on vakava este (sairaus), hänen asianajajansa voi pyytää oikeuskäsittelyn lykkäämistä.

On myös mahdollista osallistua voin joihinkin käsittelyihin. Jos vastaaja ei ole kertaakaan läsnä, tuomioistuin antaa tuomion syytetyn poissa ollessa.

Jos vastaaja ei osaa kieltä, tulkin käyttö on pakollista.

Asianajajan käyttö on myös pakollista, ja asianajajan on oltava läsnä oikeudenkäynnissä.

Vastaajalla on oikeus henkilökohtaiseen asianajajaan. Jos vastaajalla ei ole varoja maksaa asianajajalle, hän voi hakea oikeusapua (valtion maksamaa puolustusta).

Jos vastaaja ei nimitä omaa henkilökohtaista asianajajaa, tuomioistuin määrää hänelle asianajajan.

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulla 1. Vastaaja voi milloin tahansa peruuttaa asianajajalleen antamansa valtuutuksen. Tuomioistuimen määräämää asianajajaa voi vaihtaa vain tuomarin määräyksestä, ja vastaajan on perusteltava pyyntö.

Vastaajalla on oikeus olla vaiti koko oikeudenkäynnin ajan.

Jos yleinen syyttäjä tai jokin muu asianosainen vaatii vastaajan kuulustelua, tämä voi joko suostua siihen tai kieltäytyä.

Vastaaja saa milloin tahansa oikeudenkäynnin kuluessa antaa lausuntoja.

Vastaajalla on oikeus tulla kuulluksi.

Jos vastaaja ei kerro totuutta, häntä ei rangaista siitä, mutta tuomari voi ottaa sen huomioon vastaajan vahingoksi.

Jos vastaaja moittii tai syyttää muita ihmisiä, hänen on oltava varma siitä, että väittämät ovat tosia. Jos vastaaja valehtelee, häntä voidaan syyttää kunnianloukkauksesta.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Oikeudenkäynnin alussa yleinen syyttäjä, puolustusasianajaja ja mahdollinen muu asianosainen pyytävät tuomaria hyväksymään todistusaineistoa.

Puolustusasianajaja voi hylätä muiden asianosaisten esittämät todisteet.

Puolustusasianajaja voi pyytää kuultavaksi todistajia ja asiantuntijoita ja pyytää hankittavaksi asiakirjoja. Hän voi myös esittää todistusaineistoa, jota on hankittu puolustusta varten suoritetuissa tutkintatoimissa. Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulla 2. Asianosaiset saavat ristikuulustella todistajia ja asiantuntijoita.

Puolustusasianajaja saa esittää kysymyksiä sekä syyttäjän että vastaajan todistajille.

Puolustusasianajaja voi pyrkiä osoittamaan vääräksi todistajien aiemmin antamat lausunnot. Jos todistaja antaa tuomioistuimessa aiemmasta lausunnosta poikkeavan todistuksen, tuomari ottaa sen huomioon todistajan luotettavuutta arvioidessaan.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Tuomari voi ottaa huomioon vastaajan mahdolliset aiemmat tuomiot.

Vastaajaa voidaan syyttää taparikolliseksi. Tässä tapauksessa rangaistus kovenee, jos vastaaja todetaan syylliseksi.

Aiemmat tuomiot muissa jäsenvaltioissa voidaan ottaa huomioon, jos Italian valtio tunnustaa ne.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Yleinen syyttäjä, puolustusasianajaja ja muut asianosaiset esittävät oikeudenkäynnin päätteeksi loppulausuntonsa ja vaatimuksensa.

Tuomari esittää päätöksensä ja lukee syytteet.

Tuomio voi olla joka vapauttava tai langettava.

Jos tuomio on langettava, rangaistus voi olla sakko tai vankeusrangaistus tai molemmat.

Tuomari voi antaa ehdollisen tuomion.

Ehdottomasta vankeusrangaistuksesta tulee täytäntöönpanokelpoinen vasta, kun tuomio on saanut lainvoiman.

Tuomari voi turvatoimenpiteenä antaa luvan pitää tuomittu vangittuna tai kotiarestissa, tai hän voi erikseen vaatia sitä. Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulla 2.

Rauhantuomarin ratkaisemissa oikeudenkäynneissä mahdollisia rangaistuksia ovat sakot, kotiaresti ja yhteisöpalvelu.

Ehdollista rangaistusta ei sovelleta.

Rauhantuomari voi rangaistuksen sijaan määrätä tuomitun karkotettavaksi.

Mikä on rikoksen uhrin (asianomistajan) rooli oikeudenkäynnissä?

Rikkomuksen tai rikoksen uhri voi osallistua rikosoikeudenkäyntiin asianajajan avustamana.

Hänen asianajajansa osallistuu oikeudenkäyntiin, voi pyytää todistusaineistoa ja kuulustella todistajia ja asiantuntijoita.

Jos vastaaja tuomitaan, tuomari voi määrätä vastaajan maksamaan vahingonkorvauksia asianomistajalle.

Tuomari voi päättää, että korvaukset asianomistajalle on maksettava välittömästi.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYleisiä lakikysymyksiä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoslakiin liittyviä kysymyksiä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUnione Camere Penali Italiane

Linkki avautuu uuteen ikkunaanIhmisoikeudet

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Voinko hakea muutosta tuomioon?

Vastaaja ja tämän asianajaja voivat hakea muutosta tuomitossa määrättyyn rangaistukseen, jos se ei ole sakkotuomio.

Muutoksenhaku on tehtävä tuomion antaneelle tuomarille määräajassa, jonka pituus vaihtelee 15–45 päivään tuomion antamisesta tai kirjaamisesta.

Muutoksenhaussa on täsmennettävä muutoksenhaun perusteet ja ne tuomion kohdat, joihin haetaan muutosta.

Asia käsitellään muutoksenhakutuomioistuimessa (Corte d'Appello) tai rikosasiain muutoksenhakutuomioistuimessa (Corte d’Assise d’Appello).

Miten muutoksenhaku tapahtuu?

Jos vastaaja hakee muutosta tuomioon, rangaistusta ei panna täytäntöön, ennen kuin tuomio on lopullinen.

Muutoksenhaku ei tarkoita tuomitun vapauttamista vankilasta, jos tämä on muutoksenhakua tehdessään vangittuna. Jos tuomittu on vangittuna, muutoksenhakutuomioistuin käsittelee muutoksenhaun lyhyessä ajassa. Muussa tapauksessa asian ratkaisemisen kesto riippuu tuomioistuimen työmäärästä.

Muutoksenhakutuomioistuin tekee ratkaisunsa olemassa olevan todistusaineiston perusteella.

Tuomioistuin voi päättää uudesta oikeudenkäynnistä vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Tuomioistuin voi hyödyntää olemassa olevaa todistusaineistoa vain, jos se pitää sitä päätöksenteon kannalta ratkaisevana. Muutoksenhakija voi pyytää, että muutoksenhaussa otetaan huomioon odottamaton tai äskettäin löydetty todistusaineisto, jos se on tullut esiin vasta ensimmäisen oikeusasteen tuomion jälkeen.

Jos muutoksenhakija ei ole osallistunut oikeudenkäynnin ensimmäiseen vaiheeseen ja hän pystyy todistamaan, että osallistuminen oli mahdotonta tai että hän ei ollut ollut tietoinen oikeudenkäynnistä, tuomioistuin voi päättää käynnistää oikeudenkäynnin uudelleen.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Asianajajan on oltava läsnä oikeudenkäynnissä. Muutoksenhakija voi osallistua, mutta se ei ole pakollista.

Muutoksenhakija on oikeutettu tulkkipalveluihin.

Jos tuomioistuin päättää käynnistää oikeudenkäynnin uudelleen, se ottaa huomioon kaiken todistusaineiston.

Tuomioistuin antaa ratkaisunsa kaikkien asianosaisten loppulausuntojen jälkeen.

Mitä tapahtuu, jos muutoksenhaku hyväksytään / muutoksenhakua ei hyväksytä?

Jos tuomioistuin hyväksyy muutoksenhaun, se voi kumota tuomion tai muuttaa sitä kokonaan tai osittain.

Jos tuomioistuin ei hyväksy muutoksenhakua, se vahvistaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antaman tuomion.

Jos vastaaja vapautetaan syytteistä muutoksenhakuvaiheessa, hänen ei yleensä ole mahdollista saada korvauksia.

Voinko hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon?

Muutoksenhakua koskevaan päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta (Corte di Cassazione).

Muutoksenhaun voi tehdä vastaaja tai tämän asianajaja, jos hänet on rekisteröity erityiseen korkeimman oikeuden asianajajarekisteriin (Albo dei patrocinanti in Cassazione).

Muutoksenhaku on tehtävä muutoksenhakutuomioistuimelle määräajassa, jonka pituus vaihtelee 15–45 päivään.

Muutoksenhakuperusteet ovat tiukkoja, ja ne koskevat vain oikeudellisia virheitä.

Istunnot voivat olla julkisia tai suljettuja.

Korkein oikeus tekee päätöksensä tuomioistuimen pöytäkirjojen perusteella.

Korkein oikeus voi olla hyväksymättä muutoksenhakua tai hylätä sen, tai se voi kumota tuomion, johon on haettu muutosta, ja joko määrätä uuden oikeudenkäynnin tai jättää sen tekemättä. Jos asia määrätään käsiteltäväksi uudelleen, se lähetetään takaisin alkuperäiselle tuomarille.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tuomio on lopullinen?

Tuomiosta tulee lopullinen eli lainvoimainen, ellei siihen ole lain mukaisessa määräajassa haettu muutosta muutoksenhakutuomioistuimelta tai korkeimmalta oikeudelta, tai sen jälkeen, kun korkein oikeus on hylännyt muutoksenhaun.

Kun tuomio on lopullinen, siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen.

Tuomio kirjataan rikosrekisterivirastoon (Ufficio del casellario giudiziale).

Jos rangaistus on sakko, vastaajan on maksettava vaadittu määrä virastolle.

Jos vastaajalle on tuomittu ehdoton vankeusrangaistus, yleinen syyttäjä antaa täytäntöönpanokelpoisen vangitsemismääräyksen.

Jos rangaistus on enintään kolme vuotta vankeutta, yleinen syyttäjä voi muuttaa rangaistuksen ehdolliseksi ja ilmoittaa tuomitulle päätöksestään.

Vankeusrangaistuksen tilalle voi 30 päivän kuluessa hakea muuta toimenpidettä Tribunale di Sorveglianza -tuomioistuimelta, joka toimii eräänlaisena ehdonalaislautakuntana. Jos edellytykset täyttyvät, tuomittu voi pyytää, että hänet määrätään sosiaalityöntekijän valvontaan taikka asetetaan kotiarestiin tai kuntoutus- ja rikostentorjuntakeskuksen valvontaan.

Jos hakemusta ei tehdä tai jos se hylätään, tuomion suorittaminen on aloitettava.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Tuomari voi soveltaa turvatoimena karkotusta, jos tuomitun saama vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta.

Tuomari voi korvata vankeusrangaistuksen karkotuksella ja maahan palaamiskiellolla, jos vastaaja on tuomittu vankilaan kahdeksi vuodeksi tai tehnyt sopimuksen kahden vuoden vankilatuomiosta eikä ehdollisen rangaistuksen määrääminen ole mahdollista. Karkotus toteutetaan välittömästi, vaikka tuomio ei vielä olisikaan lopullinen. Toimivaltainen viranomainen on valtiollisen poliisin (Polizia di Stato) maakunnallinen päällikkö (Questore).

Tuomittu voidaan karkottaa myös, jos hän on jo vankilassa ja vankeusrangaistuksen pituus on alle kaksi vuotta. Määräyksen antavat Tribunale di Sorveglianza -tuomioistuimen tuomarit. Päätökseen voi hakea muutosta Tribunale di Sorveglianza -tuomioistuimelta.

 

Merkitäänkö syytteitä ja/tai tuomiota koskevat tiedot rikosrekisteriini?

Lopulliset tuomiot kirjataan rikosrekisteriin.

Tiedot poistetaan, kun rekisteröity täyttää 80 vuotta tai kuolee.
Ne poistetaan myös, jos asia otetaan uuteen käsittelyyn.

Rauhantuomarin antamat tuomiot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua seuraamuksen määräämisestä, jos kyseessä on sakkorangaistus, ja kymmenen vuoden kuluttua, jos kyse on muunlaisesta rangaistuksesta eikä henkilö ole kyseisellä ajanjaksolla tehnyt uusia rikoksia.

Toimivaltaista tuomioistuinta voi pyytää oikaisemaan rikosrekisteriviraston rekisterit ja todistukset. Ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta toimivaltainen tuomioistuin on Rooman tuomioistuin.

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Jos tuomion on antanut Italian oikeuslaitoksen tuomari, tuomio on lopullinen, eikä vastaajaa voida uudelleen syyttää samasta rikoksesta Italiassa.

Jos tuomion on antanut ulkomainen tuomari ja kyseessä on Italiassa tehty rikos tai rikkomus, henkilö voidaan asettaa syytteeseen uudelleen Italiassa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYleisiä lakikysymyksiä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSisäasiainministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanUlkomaalaisia koskevia yleisiä kysymyksiä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRikoslakiin liittyviä kysymyksiä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPolizia di Stato

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

5 – Liikennerikkomukset

Miten käsitellään vähäisiä liikennerikkomuksia?

Italian tieliikennelaissa (Codice della strada) on kaksi rikkomuslajia: rikkomukset ja hallinnolliset rikkeet.

Esimerkiksi rattijuopumuksen tapaiset rikkomukset arvioidaan ja niistä määrätään rangaistus samojen sääntöjen mukaan kuin rikosasioissa.

Vähäisiä rikkomuksia (kuten ylinopeutta tai virheellistä pysäköintiä) koskee hallinnollinen menettely, joka esitellään tällä tietosivulla.

Kuka käsittelee liikennerikkomuksia?

Tieliikennerikkomuksia käsittelevät Polizia Stradale (liikkuva poliisi), Polizia di Stato (valtiollinen poliisi), Carabinieri (santarmilaitos), Guardia di Finanza (talousrikospoliisi) ja Polizia Municipale (kunnallinen poliisi). Joissakin tapauksissa myös ausiliare del traffico (avustava liikennevalvoja) voi antaa sakot.

Millainen menettely on?

Jos mahdollista, rangaistusvaatimus laaditaan välittömästi ja ojennetaan henkilökohtaisesti.

Jos ei, ilmoitus lähetetään rikkojalle tai sakon maksamisesta vastaavalle henkilölle (yleensä ajoneuvon omistajalle) 150 päivän kuluessa henkilön tunnistamisesta.

Mitkä ovat seuraamukset?

Yleensä rikkojalle määrätään sakkorangaistus.

Myös muita hallinnollisia seuraamuksia voidaan määrätä, kuten ajokielto tai määräaikainen ajokielto.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Onko erityisesti ulkomaalaisia koskevia sääntöjä?

Jos autossa on ulkomaiset rekisterilaatat, ajaja voi tietyissä tapauksissa maksaa välittömästi alennetun sakon (vähimmäisseuraamuksen). Tällöin rangaistukseen ei voi hakea muutosta.

Toinen mahdollisuus on maksaa vähimmäisseuraamusta vastaava cauzione (vakuus), jos ajoneuvo on rekisteröity toisessa EU:n jäsenvaltiossa, tai muussa tapauksessa määrä, joka vastaa puolta enimmäisseuraamuksesta. Muutosta voi hakea, vaikka vakuus olisikin maksettu.

Jos rikkoja ei maksa vakuutta, hänen ajoneuvonsa otetaan tilapäisesti säilöön. Tällöin omistaja joutuu maksamaan ajoneuvon takavarikosta, eikä ajoneuvoa saa käyttää, ennen kuin omistaja on maksanut jonkin edellä mainituista määristä.

Jos ajoneuvoa ei takavarikoida, ulkomailla asuville toimitetaan rangaistusvaatimus 360 päivän kuluessa.

Mikä on verbale?

Verbale on liikkuvan poliisin laatima julkinen asiakirja, jossa kerrotaan tosiasiat ja esitetään rangaistusvaatimus.

Kyseessä on poliisin vahvistama todistus tapahtuneista tosiseikoista.

Henkilö voi joko kieltäytyä allekirjoittamasta asiakirjaa tai hyväksyä sen. Poliisin on ilmoitettava kieltäytymisestä, mutta sillä ei ole vaikutusta asiakirjan pätevyyteen.

Voinko hakea muutosta?

Henkilö, jonka nimi on rangaistusvaatimuksessa, voi hakea muutosta, olipa hän rikkomuksen tekijä tai ajoneuvon omistaja.

Muutoksenhaku tehdään prefektille (Prefetto) tai rauhantuomarille (Giudice di pace).

Prefektille muutoksenhaku on tehtävä henkilökohtaisesti tai kirjatulla kirjeellä, josta pyydetään vastaanottotodistus. Muutoksenhaku on tehtävä 60 päivän kuluessa siihen prefektinvirastoon, jonka alueella rikkomus tapahtui, tai arviointiviranomaiselle.

Rauhantuomarille muutoksenhaku on tehtävä henkilökohtaisesti tai kirjatulla kirjeellä, josta pyydetään vastaanottotodistus. Muutoksenhaku on tehtävä 60 päivän kuluessa sen rauhantuomarin virastoon, jonka tuomiopiirissä rikkomus tapahtui. Tuomioistuimessa on oltava läsnä henkilökohtaisesti tai asianajajan edustamana. Muutoin oikeudenkäynti on mitätön.

Merkitäänkö tällaiset rikkomukset rikosrekisteriini?

Tällaisia hallinnollisia rikkomuksia ei merkitä rikosrekisteriin.

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.