Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Italia

Sisällön tuottaja:
Italia

Mikä on esitutkinta?

Esitutkinnalla tarkoitetaan yleisen syyttäjän ja rikospoliisin toimia rikosilmoituksen tekemisen jälkeen. Rikosilmoitus tehdään yleisen syyttäjän tai rikospoliisin aloitteesta tai rikoksen uhrin tai muun henkilön ilmoituksesta.

Mikä on esitutkinnan tarkoitus?

Esitutkinnalla pyritään varmistamaan, onko rikos tai rikkomus todella tapahtunut, löytää siitä vastuussa oleva henkilö ja kerätä todistusaineistoa rikostutkinnan valmistumista ja oikeudenkäyntiä varten.

Kuka suorittaa esitutkinnan?

Tutkintaan osallistuvat yleinen syyttäjä, rikospoliisi ja puolustusasianajaja. Esitutkintatuomari (giudice per le indagini preliminari) varmistaa, että menettelysääntöjä noudatetaan ja että asianosaisten oikeuksia kunnioitetaan.

Mitkä ovat esitutkinnan päävaiheet?

Todistusaineiston etsiminen

Yleinen syyttäjä ja rikospoliisi voivat järjestää ja toteuttaa etsintöjä ja tarkastuksia, takavarikoida esineitä ja asiakirjoja, kuulustella todistajia, kuunnella puhelimia, harjoittaa etävalvontaa ja järjestää kotietsintöjä. Toimien tarkoituksena on etsiä ja hankkia todistusaineistoa. Puolustusasianajaja saa tehdä etsintöjä löytääkseen näyttöä rikoksesta epäillyn hyväksi.

Kuulustelu

Rikospoliisi tai yleinen syyttäjä voi kutsua rikoksesta epäillyn kuulusteltavaksi. Kuulustelun tarkoituksena on selvittää, onko henkilö osallistunut rikokseen.

Kiinniotto, pidätys, tutkintavankeus ja eurooppalainen pidätysmääräys

Poliisi voi ottaa henkilön kiinni, jos tämä tavataan itse teosta tekemässä rikosta. Hänet voidaan pidättää myös sen jälkeen, kun rikos on tehty, jos on olemassa vaara, että hän pakenee. Pidätyksen tarkoituksena on estää lisärikokset ja ottaa henkilö säilöön. Tarkoituksena on varmistaa, että rikoksesta epäilty ei pakene.

Esitutkintatuomari voi määrätä, että epäilty on pidettävä tutkintavankeudessa. Sen tarkoituksena on estää lisärikokset, mahdollistaa todisteiden hankkiminen ja estää epäiltyä pakenemasta.

Poliisi voi myös pidättää henkilön, jotta eurooppalainen pidätysmääräys voidaan panna täytäntöön. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkoituksena on saattaa henkilö pidätystä pyytäneen jäsenvaltion haltuun.

Esitutkinnan päättyminen ja valmisteluistunto

Sen jälkeen, kun esitutkinta on valmis, yleinen syyttäjä nostaa syytteen, ellei hän tee syyttämättäjättämispäätöstä.

Jos rikos on törkeä, tuomioistuimessa järjestetään ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkua valmisteluistunto. Valmisteluistunnon tarkoituksena on arvioida syyteperusteet ja välttää hyödyttömät oikeudenkäynnit. Vastaaja voi valita vaihtoehtoisen menettelyn ilman oikeudenkäyntiä, ja jos hänet tuomitaan, vankeusrangaistus pienenee.

Oikeuteni esitutkinnan aikana

Rikoksesta epäillyn oikeudet esitutkinnan aikana selviävät seuraavia linkkejä napsauttamalla:

Todistusaineiston etsiminen (1)

Kuulustelut (2)

Kiinniotto, pidätys, tutkintavankeus ja eurooppalainen pidätysmääräys (3)

Esitutkinnan päättyminen ja valmisteluistunto (4)

Todistusaineiston etsiminen (1)

Voida poliisi tehdä tarkastuksia ja suorittaa etsinnän kotonani, autossani tai liiketiloissani?

Kyllä. Poliisi voi tehdä tarkastuksia ja paikallisia etsintöjä omasta aloitteestaan tai yleisen syyttäjän pyynnöstä tarkoituksenaan etsiä rikosta tai rikkomusta koskevaa todistusaineistoa.

Voidaanko tehdä henkilöntarkastus?

Kyllä. Henkilöntarkastukseen tarvitaan yleisen syyttäjän määräys. Poliisi voi kuitenkin omasta aloitteestaan pysäyttää henkilön ja tehdä pintapuolisen tarkastuksen käsin tunnustelemalla.

Voiko poliisi viedä asiakirjoja ja esineitä, jotka ovat hallussani tai jotka ovat kotonani, autossani tai liiketiloissani?

Kyllä. Poliisi voi omasta aloitteestaan tai yleisen syyttäjän määräyksestä takavarikoida asiakirjoja ja esineitä, joita voidaan pitää oleellisena todistusaineistona tai joita tarvitaan tietyn tosiseikan osoittamiseksi.

Mitkä ovat oikeuteni tarkastuksen, etsinnän ja takavarikon yhteydessä?

Jos rikoksesta epäillylle tehdään henkilöntarkastus tai pintapuolinen tarkastus, hänellä on oikeus saada avustajakseen luotettava henkilö, sikäli kuin tämä on välittömästi käytettävissä. Henkilöntarkastus on tehtävä ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Jos kyseessä on määräykseen perustuva tarkastus tai takavarikko, poliisin on annettava rikoksesta epäillylle määräyksen jäljennös. Jos epäilty ei ole sillä hetkellä paikalla, poliisin on annettava jäljennös sille henkilölle, joka on paikalla. Rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajan apuun, mutta poliisilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa asianajajalle etukäteen.

Onko minulla oikeus hakea muutosta takavarikointia koskevaan päätökseen?

Kyllä, takavarikointipäätös voidaan pyytää tarkistamaan kymmenen päivän kuluessa sen antamisesta. Päätöksen tekee toimivaltainen tuomioistuin.

Voiko poliisi ottaa sormenjäljet tai DNA-näytteitä (hiuksia, sylkeä, eritteitä)?

Kyllä. Poliisi voi ottaa rikoksesta epäillyltä DNA-näytteitä ja sormenjäljet tämän tunnistamiseksi. Jos epäilty ei anna suostumustaan, poliisi voi silti ottaa sormenjäljet tai näytteet pyytämällä siihen yleiseltä syyttäjältä suullisen luvan.

Sormenjälkiä ja DNA-näytteitä voidaan ottaa todistusaineistoksi ainoastaan, jos vastaajaa epäillään törkeistä rikoksista, ja siihen tarvitaan tuomarin määräys tai kiireellisissä tapauksissa yleisen syyttäjän määräys, jonka tuomari myöhemmin vahvistaa.

Voinko pyytää tutkintatoimia puolustustani varten?

Puolustusasianajajalla on oikeus suorittaa tutkintatoimia puolustuksen lukuun jopa yksityisetsivän avulla.

Hän voi myös ottaa lausuntoja todistajilta, tarkastaa tapahtumapaikkoja, valtuuttaa asiantuntijoita ja pyytää asiakirjoja virallisista rekistereistä.

Puolustusasianajaja voi toimittaa todistajanlausunnot ja asiakirjat esitutkintatuomarille, yleiselle syyttäjälle ja Tribunale del Riesame -tuomioistuimelle. Se on erityistuomioistuin, jonka tehtävänä on rikoksesta epäillyn pyynnöstä tarkistaa pakkokeinoja kuten kotiarestia tai maastakarkotusta koskevat määräykset.

Todisteet otetaan huomioon, kun tuomioistuin tekee päätöksensä.

Kuulustelut (2)

Miksi voin joutua kuulusteluun?

Henkilö, jota epäillään osallistumisesta rikokseen, voidaan kutsua kuultavaksi syytösten tai väitteiden tarkistamiseksi.

Henkilö voi myös itse pyytää kuulustelua oman asemansa selvittämiseksi.

Lisätietoja pidätyksestä ja tutkintavankeudesta

Saanko tietää syytteet ennen kuulustelua?

Kyllä. Kuulustelukutsuun sisältyy kuvaus syytettä koskevista tosiseikoista. Rikoksesta epäillylle kerrotaan ennen kuulustelun alkua, mistä tätä epäillään ja mitä näyttöä rikoksesta on olemassa.

Onko kysymyksiin pakko vastata?

Ei. Poliisin ja yleisen syyttäjän on ennen kuulustelua kerrottava epäillylle, että tämän ei ole pakko vastata kysymyksiin. Henkilötietoja ja aiempia tuomioita koskeviin kysymyksiin on kuitenkin vastattava.

Mitä tapahtuu, ellen osaa paikallista kieltä?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus maksuttomaan tulkkausapuun. Tulkki kääntää kysymykset ja epäillyn vastaukset.

Voinko saada asianajajan?

Kuulustelukutsun yhteydessä rikoksesta epäillylle ilmoitetaan, että hänellä on oikeus käyttää apunaan asianajajaa. Jos epäillyllä ei ole asianajajaa, tuomioistuin määrää hänelle asianajajan. Lisätietoja asianajopalveluista on tietosivulla 1.

Rikoksesta epäillyllä on koko kuulustelun ajan oltava apunaan joko henkilökohtainen tai tuomioistuimen määräämä asianajaja.

Poliisi voi esittää kysymyksiä heti rikoksen jälkeen, vaikka asianajaja ei olisikaan läsnä. Kysymyksiin ei ole pakko vastata. Jos epäilty vastaa, hänen lausuntoaan voidaan jatkotutkinnassa käyttää todistusaineistona.

Kiinniotto, pidätys, tutkintavankeus ja eurooppalainen pidätysmääräys (3)

Mistä syystä minut voidaan pidättää?

Poliisi voi ottaa henkilön kiinni, jos tämä tavataan itse teosta tekemässä rikosta. Jos poliisi ajaa epäiltyä takaa, poliisi voi ottaa henkilön kiinni myös välittömästi sen jälkeen, kun rikos on tehty.

Poliisi voi myös pidättää itse teosta tavatun tai rikoksesta epäillyn henkilön, jos on olemassa todellinen paon vaara.

Esitutkintatuomari voi määrätä rikoksesta epäillyn tutkintavankeuteen, jos on olemassa vakavaa näyttöä syyllisyydestä ja on olemassa vaara, että epäilty voi jotenkin häiritä tai estää asian oikeuskäsittelyä, jatkaa rikollista toimintaa tai on aikeissa paeta.

Saanko puhua asianajajalle?

Kyllä. Poliisin on ilmoitettava rikoksesta epäillylle heti kiinnioton, pidätyksen tai tutkintavankeutta koskevan määräyksen antamisen jälkeen, että tämä voi nimittää asianajajan. Poliisin on heti otettava yhteyttä epäillyn asianajajaan tai, jos tällä ei ole asianajajaa, tuomioistuimen määräämään asianajajaan. Lisätietoja asianajopalveluista on tietosivulla 1.

Rikoksesta epäillyllä on oikeus keskustella välittömästi asianajajansa kanssa.

Jos säilöön ottamiselle on poikkeuksellisia syitä, oikeusviranomaiset voivat lykätä epäillyn keskusteluja asianajajan kanssa enintään 48 tunnin ajan, jos on kyse pidätyksestä, ja enintään viidellä päivällä, jos on kyse tutkintavankeudesta.

Saanko yhteyden perheenjäseniin?

Kyllä. Poliisi ottaa yhteyttä sukulaisiin, jos rikoksesta epäilty antaa siihen luvan.

Kuulustellaanko minua? Pitääkö minun antaa tietoja?

Poliisi voi kuulustella kiinniotettua tai pidätettyä rikoksesta epäiltyä asianajajan läsnä ollessa, mutta epäillyn ei ole pakko vastata poliisin kysymyksiin.

Epäillylle kerrotaan, mitä syytöksiä ja todistusaineistoa poliisilla on häntä vastaan.

Vangitsemisistunnossa tuomari voi kuulustella rikoksesta epäiltyä, mutta tämän ei ole pakko vastata. Rikoksesta epäilty voi myös itse pyytää kuulustelua.

Tuomarin on kuulusteltava tutkintavankeudessa olevaa epäiltyä viiden päivän kuluessa tutkintavankeuden alkamisesta (interrogatorio di garanzia). Asianajajan ja tulkin läsnäolo on pakollinen, eikä rikoksesta epäillyn ole pakko vastata kysymyksiin.

Lisätietoja, katso kohta Kuulustelut (2).

Mitä tapahtuu, ellen osaa kieltä?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus maksuttomaan tulkkausapuun. Tulkki tulkkaa kysymykset ja epäillyn vastaukset.

Kuinka kauan poliisi voi pitää minua säilössä?

Kiinniottamisen tai pidättämisen jälkeen rikoksesta epäiltyä voidaan pitää poliisin tiloissa enintään 24 tunnin ajan. Poliisin on tämän ajan kuluessa toimitettava epäilty vankilaan. Pidätys vahvistetaan tuomioistuimessa 48 tunnin kuluessa kiinniottamisesta. Tuomari voi joko määrätä, että rikoksesta epäilty on vapautettava heti istunnon jälkeen tai että hänet on pidettävä säilössä.

Voinko hakea muutosta vapaudenriistoa koskevaan määräykseen?

Kyllä. Rikoksesta epäilty voi kymmenen päivän kuluessa määräyksen täytäntöönpanosta pyytää toimivaltaista tuomioistuinta tarkistamaan määräyksen. Tätä varten järjestetään monen tuomarin kokoonpanossa tuomioistuinkäsittely, jossa rikoksesta epäillyllä on oikeus olla läsnä ja hän voi pyytää tulla kuulluksi. Tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella?

Jos jokin jäsenvaltio on antanut henkilöä koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen, hänet voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja luovuttaa pidätystä pyytäneen jäsenvaltion haltuun sen jälkeen, kun asia on käsitelty muutoksenhakutuomioistuimessa.

Poliisi voi pidättää kyseisen henkilön omasta aloitteestaan tai muutoksenhakutuomioistuimen antaman pidätysmääräyksen perusteella.

Pidätetyllä on oikeus asianajajaan. Jos hänellä ei ole asianajajaa, tuomioistuin määrää hänelle asianajajan. Pidätetyn asianajajaan ja suurlähetystöön on otettava välittömästi yhteys.

Tuomari kuulee pidätettyä asianajajan läsnä ollessa ja tulkin avustuksella 48 tunnin kuluessa poliisin suorittamasta pidätyksestä tai viiden päivän kuluessa pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta.

Muutoksenhakutuomioistuimen on käsiteltävä asia 20 päivän kuluessa pidätyksestä. Käsittelyssä päätetään pidätetyn luovuttamisesta. Päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta.

Esitutkinnan päättyminen ja valmisteluistunto (4)

Mitä tapahtuu esitutkinnan päätyttyä?

Jos yleinen syyttäjä ei päätä jättää syyttämättä, hän ilmoittaa rikoksesta epäillylle esitutkinnan päättymisestä. Ilmoitusta ei tehdä, jos rikos kuuluu rauhantuomarin (giudice di pace) toimivaltaan.

Rikoksesta epäilty voi tutustua esitutkintapöytäkirjaan ja saa tiedot häntä vastaan kerätyn todistusaineiston kirjallisista tallenteista. Epäilty voi toimittaa puolustuksekseen asiakirjoja ja todistusaineistoa ja pyytää uutta kuulustelua.

Esitutkinnan päättymistä koskevan ilmoituksen jälkeen yleinen syyttäjä nostaa syytteen, ellei hän tee syyttämättäjättämispäätöstä. Lievistä rikkomuksista yleinen syyttäjä haastaa epäillyn suoraan oikeuteen. Muissa tapauksissa hän pyytää esitutkintatuomarilta oikeudenkäyntiä.

Mikä on valmisteluistunto?

Valmisteluistunnon tarkoituksena on tarkistaa vastaajaa vastaan nostetut syytteet.

Valmisteluistunto ei ole julkinen, vaan siihen osallistuvat yleinen syyttäjä ja puolustusasianajaja. Myös vastaaja voi halutessaan osallistua istuntoon ja tulla kuulluksi. Tuomari voi kuulla todistajia ja hankkia asiakirjoja. Istunnon päätteeksi tuomari voi joko päättää asian käsittelyn lopettamisesta tai sen lähettämisestä tuomioistuimeen (tribunale) tai rikostuomioistuimeen (Corte di Assise).

Onko minulla oikeus asianajajaan?

Kyllä. Rikoksesta epäillyllä on pakko olla asianajaja.

Lisätietoja on tietosivulla 1.

Mitä tapahtuu, ellen osaa kieltä?

Haaste ja syytekirjelmä on käännettävä vastaajan omalle kielelle. Jos vastaaja on läsnä istunnossa, hänen käyttöönsä annetaan tulkki.

Onko minun oltava läsnä?

Ei. Vastaajan henkilökohtainen läsnäolo ei ole pakollista.

Voinko välttää oikeudenkäynnin?

Kyllä. Vastaaja voi pyytää tuomarilta valmisteluistunnossa yksinkertaistettua tuomioistuinkäsittelyä (rito abbreviato). Tällöin käsittely ei ole julkinen ja päätös tehdään kirjallisen todistusaineiston perusteella. Jos vastaaja tuomitaan, hänen rangaistuksensa pienenee kolmanneksella.

Oikeudenkäynnin voi välttää myös neuvottelemalla syytteestä ja sopimalla alennetusta rangaistuksesta yleisen syyttäjän kanssa (patteggiamento).

Päivitetty viimeksi: 25/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme