Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Suomi

Sisällön tuottaja:
Suomi

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Rikosoikeudenkäynnit pidetään yleensä ensimmäisen oikeusasteen yleisessä alioikeudessa eli käräjäoikeudessa. Yleensä asiaa käsitellään siinä tuomioistuimessa, jonka lainkäyttöalueella rikoksen väitetään tapahtuneen. Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia. Kuka tahansa voi siten olla läsnä oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että tietyt asiat, kuten seksuaalirikoksiin liittyvät asiat, voidaan käsitellä joko kokonaan tai osittain yleisön läsnä olematta. Tämä koskee myös asioita, joissa syytetty on alle 18-vuotias.

Tuomioistuimen kokoonpano määräytyy käsiteltävän asian luonteen perusteella. Asiaa voi käsitellä yksi tuomari, yksi tuomari ja kolme lautamiestä, kaksi tuomaria ja kolme tai neljä lautamiestä tai kolme tuomaria. Kokoonpano määräytyy yleensä rikoksen vakavuuden mukaan.

Voidaanko syytteitä muuttaa oikeudenkäynnin aikana?

Yleensä nostettua syytettä ei saa muuttaa. Syyttäjä voi kuitenkin laajentaa syytteen käsittämään toisen teon, jos tuomioistuin katsoo sen esitettyjen todisteiden perusteella soveliaaksi.

Syytteen muuttamisena ei pidetä sitä, että syyttäjä rajoittaa syytettään tai ilmoittaa toisen lainkohdan kuin haastehakemuksessa taikka vetoaa uuteen seikkaan syytteen tueksi.

Jos vastaaja tunnustaa oikeudessa syyllisyytensä syytteen kaikkiin tai joihinkin kohtiin, tuomioistuimen ei välttämättä tarvitse kuulla kaikkia todisteita. Yksinkertaisissa rikosasioissa tuomio voidaan yleensä antaa vastaajan tunnustuksen perusteella. Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, sitä enemmän tarvitaan todisteita tunnustuksen lisäksi.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Syytetyllä on aina oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä, ellei hänen asiaansa ratkaista kirjallisessa menettelyssä kansliakäsittelyssä. Rangaistus voi olla tällöin enintään yhdeksän kuukautta vankeutta. Jos rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta, tuomioistuimen on varattava vastaajalle tilaisuus esittää suullinen lausuma.

Vähäisistä rikkomuksista voidaan antaa tuomio myös vastaajan poissa ollessa. Tässä tapauksessa rangaistus voi olla sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta ja enintään 10 000 euron menettämisseuraamus.

Jos henkilö kutsutaan oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti, hänen on oltava läsnä koko oikeudenkäynnin ajan, ellei tuomioistuin anna lupaa poistua. Epäillylle hankitaan tarvittaessa tulkki. Lisätietoa kielellisistä oikeuksista esitetään tietosivulla 2.

Vastaaja on oikeutettu hoitamaan oman puolustuksensa. Hänellä on oikeus käyttää myös lakimiestä avustajana. Jos vastaaja saapuu oikeudenkäyntiin ilman avustajaa, eikä hän kykene tuomioistuimen mielestä puolustamaan itse itseään, tuomioistuin voi määrätä lakimiehen puolustamaan vastaajaa, myös vastoin tämän tahtoa. Vastaajalla on lähtökohtaisesti oikeus vaihtaa lakimiestään milloin tahansa.

Vastaajalla on oikeus puhua oikeudenkäynnissä, mutta hän ei ole siihen velvoitettu. Vastaajan ei tarvitse auttaa tuomioistuinta syyllisyytensä vahvistamisessa. Jos vastaaja haluaa tulla kuulluksi asiassa, hänen ei tarvitse kertoa totuutta, henkilötietoja ja ansiotuloja lukuun ottamatta. Tuomioistuin vertaa vastaajan kertomusta asiassa kuultujen muiden henkilöiden kertomuksiin ja todisteisiin ja pohtii niiden perusteella, miten luotettava vastaajan kertomus on.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaajalla on oikeus tutustua todistusaineistoon, jollei se vaaranna esitutkintaa. Häntä vastaan voidaan käyttää tuomioistuimessa lähtökohtaisesti mitä tahansa todistetta. Tuomioistuimella on kuitenkin oikeus rajoittaa todisteiden esittämistä tai todistajien kuulemista, jos niillä ei selvästikään ole vaikutusta tuomioon.

Vastaajalla on oikeus esittää omat todisteensa tai kutsua omat todistajansa. Tällaiset todisteet tai todistajat olisi etsittävä ja esitettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta ne voidaan esittää ensimmäisen kerran vasta pääkäsittelyssä tai jopa muutoksenhakuvaiheessa. Jos vastaaja esittää uusia todistajia tai todisteita käsittelyn hyvin myöhäisessä vaiheessa, tuomioistuin voi epäillä niiden tärkeyttä vastaajan syyllisyyttä arvioidessaan.

Vastaajalla ja hänen lakimiehellään on oikeus kuulustella kaikkia asian todistajia. Jos vastaajalla on lakimies, hän yleensä esittää kysymykset tuomioistuimessa vastaajan puolesta.

Suomessa tuomioistuimilla on vapaa harkintavalta todisteita arvioitaessa. Tuomioistuin päättää siten, mikä merkitys on kullakin todisteella tai todistajalla.

Otetaanko rikosrekisteriini merkityt tiedot huomioon?

Jos vastaajalla on Suomessa rikosrekisteri, se otetaan huomioon tuomiosta päätettäessä. Rikosrekisterillä voi olla vaikutusta vankeusrangaistuksen määräämiseen ehdottomana tai ehdollisena. Lisäksi tuomioistuin voi langettaa ankaramman tuomion, jos se katsoo vastaajan aiempien rikosten osoittavan, ettei vastaaja noudata lakia.

Suomessa aiemmin annettu tuomio voi myös lieventää tuomiota, jos nyt käsiteltävä syyte olisi voitu käsitellä yhdessä aiempien syytteiden kanssa. Tuomiota antaessaan tuomioistuin voi ottaa huomioon myös toisessa jäsenvaltiossa annetun ehdottoman vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Oikeudenkäynti päättyy tuomioon, joka annetaan joko samana päivänä tai myöhemmin kansliassa. Tuomiossa vastaaja voidaan todeta syylliseksi kaikkiin tai joihinkin syytteessä mainittuihin rikoksiin tai syytteet voidaan hylätä.

Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, mahdollisia seuraamuksia ovat:

Ehdoton vankeus

Ehdoton vankeus voi vaihdella 14 päivästä elinkautiseen. Yli kahden vuoden vankeusrangaistus määrätään aina ehdottomana.

Ehdollinen vankeus

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena, jos tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi. Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa voidaan tuomita myös sakkoja tai, jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, 20–90 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyy aina koeaika, joka on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Jos tuomittu ei tee uutta rikosta koeaikana, vankeusrangaistusta ei panna täytäntöön. Jos tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen, tuomioistuin voi määrätä myös ehdollisen rangaistuksen pantavaksi täytäntöön.

Yhdyskuntapalvelu

Enintään kahdeksan kuukauden ehdoton vankeusrangaistus voidaan muuttaa yhdyskuntapalveluksi. Se edellyttää yleensä, että tuomitun kotipaikka on Suomessa. Yhdyskuntapalvelu ei ehkä ole mahdollinen, jos henkilö on tuomittu aiemmin ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun.

Nuorisorangaistus

Jos alle 18-vuotias nuori syyllistyy rikokseen, hänet voidaan tuomita nuorisorangaistukseen. Se on erityinen nuorille rikoksentekijöille tarkoitettu rangaistus. Se on sakkoa ankarampi mutta ehdotonta vankeutta lievempi rangaistus.

Sakko

Vähäisistä rikkomuksista voidaan määrätä sakkoa. Sakko tuomitaan päiväsakkoina. Päiväsakkojen määrä on vähintään yksi ja enintään 120. Jos henkilö tuomitaan sakkoon useista rikoksista samanaikaisesti, sakkojen enimmäismäärä voi olla suurempi.

Päiväsakon laskennan perustana käytetään tuomitun tuloja oikeudenkäyntihetkellä. Tällä hetkellä päiväsakko on vähintään kuusi euroa.

Jos tuomittu ei maksa tuomioistuimen määräämää sakkoa, se muunnetaan vankeusrangaistukseksi. Kolme maksamatonta päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeutta.

Mikä on rikoksen uhrin asema oikeudenkäynnissä?

Suomessa uhrilla eli asianomistajalla on melko vahva asema oikeudenkäynnissä. Asianomistaja voi yhtyä syyttäjän nostamaan syytteeseen tai esittää erillisen syytteen. Uhrilla on oikeus nostaa syyte myös silloin, kun syyttäjä on päättänyt luopua syytteistä. Lisäksi asianomistaja voi vaatia korvausta rikoksesta epäillyltä.

Asianomistajalta kysytään yleensä esitutkinnan aikana, vaatiiko hän epäillylle rangaistusta ja/tai korvausta rikoksesta. Asianomistaja voi esittää vaatimuksensa myös pääkäsittelyssä.

Linkkejä

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa

Rikoslaki

Oikeusministeriön esite rikosjutun käsittelystä käräjäoikeudessa

Oikeusministeriön esite rikosten uhreille

Oikeudenkäymiskaari

Oikeusrekisterikeskus

Päivitetty viimeksi: 30/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme