Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Viro

Sisällön tuottaja:
Viro

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Kaikki rikosasiat ratkaistaan käräjäoikeudessa (maakohus), ja yleensä päätöksen tekee yksi tuomari. Ensimmäisen oikeusasteen rikosasioita käsittelee puheenjohtajasta ja kahdesta maallikkotuomarista koostuva kokoonpano.

Onko oikeudenkäynti julkinen?

Oikeudenkäynti on julkinen.

Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä oikeudenkäynnin pidettäväksi osittain tai kokonaan suljetuin ovin

  • suojellakseen valtionsalaisuuksia tai liikesalaisuuksia
  • suojellakseen yleistä moraalia, perhettä tai yksityiselämää
  • alaikäisen edun vuoksi
  • oikeudenkäytön edun vuoksi, mukaan lukien tapaukset, joissa julkinen oikeudenkäynti voisi vaarantaa tuomioistuimen, menettelyn osapuolten tai todistajien turvallisuuden.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyttäjä voi muuttaa tai laajentaa syytettä ennen oikeuskäsittelyn päättymistä. Tällöin syyttäjän on laadittava uusi syytekirjelmä. Uutta syytekirjelmää ei laadita, jos syytettä muutetaan vastaajan eduksi. Jos syytettä muutetaan, vastaajalla ja tämän asianajajalla on oikeus pyytää oikeudenkäynnin lykkäämistä, jotta vastaaja voi valmistella puolustustaan.

Entä jos tunnustan syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä oikeudenkäynnin aikana?

Tunnustus katsotaan yhdeksi rikokseen liittyväksi todisteeksi. Vaikka vastaaja tunnustaisi rikoksen, syyttäjän on edelleen osoitettava hänen syyllisyytensä myös muilla todisteilla.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä? Voidaanko se pitää ilman minua?

Vastaajan on oltava läsnä oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynti voidaan pitää ilman vastaajan läsnäoloa seuraavissa poikkeustapauksissa:

  • Vastaaja on häirinnyt oikeudenkäyntiä, eikä ole piitannut tuomarin määräyksistä, ja hänet on poistettu oikeussalista tämän vuoksi.
  • Vastaaja ei ole Viron tasavallan alueella, eikä hän ole saapunut tuomioistuimeen ja asia on mahdollista käsitellä vastaajan poissa ollessa.
  • Vastaaja on oikeudessa tapahtuneen kuulustelun jälkeen sellaisessa tilassa, ettei hän pysty jatkamaan oikeudenkäyntiä, ja asia on mahdollista käsitellä vastaajan poissa ollessa.

Asun ulkomailla. Voinko osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä?

Tuomioistuimella on oikeus antaa vastaajan osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä, jos vastaajan on hankalaa saapua paikalle. Videoyhteyden välityksellä osallistumiseen vaaditaan vastaajan suostumus.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en ymmärrä, mitä tapahtuu?

Jos vastaaja ei ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, tuomioistuimen on hankittava tulkki oikeudenkäynnin ajaksi. Tulkkaus on suullista (kirjallisia käännöksiä ei tehdä).

Onko asianajajan käyttö pakollista? Hankitaanko minulle asianajaja?

Vastaajalla on oltava asianajaja ja, jos vastaaja ei ole valinnut asianajajaa itse, Viron asianajajaliitto (Eesti Advokatuur) nimittää hänelle asianajajan (ks. tietosivu 1).

Voinko puhua oikeudenkäynnissä? Onko minun pakko puhua oikeudenkäynnissä?

Vastaajalla on oikeus puhua oikeudenkäynnin aikana ja ilmaista mielipiteensä kaikista asiaan liittyvistä seikoista. Vastaajan ei kuitenkaan ole pakko puhua oikeudenkäynnin aikana, ja hänellä on myös oikeus vaieta.

Mitä tapahtuu, jos en kerro totuutta oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajalla ei ole velvollisuutta kertoa oikeudessa totuutta. Häntä ei voida rangaista, vaikka hän ei kertoisi totuutta. Jos oikeudenkäynnissä osoitetaan, että vastaaja on valehdellut oikeudessa, vastaajan koko lausuntoa (myös sen totuudenmukaisia osia) voidaan pitää epäuskottavana. Tällöin lausuntoa ei katsota todisteeksi.

Voinko vastustaa minua vastaan esitettyjä todisteita?

Vastaajalla on oikeus vastustaa todisteita, joita esitetään oikeudessa häntä vastaan. Todisteita ei saa käyttää oikeudessa, jos ne on hankittu lainvastaisesti. Vastaajalla on oikeus kiistää todisteiden uskottavuus ja lainmukainen hyväksyttävyys.

Vastaaja ja hänen asianajajansa voivat vastustaa todisteita suullisesti ja kirjallisesti prosessin jokaisessa vaiheessa oikeudenkäynnin päättymiseen saakka.

Millaisia todisteita voin esittää omasta puolestani?

Vastaajalla on oikeus esittää oikeudenkäynnissä kaikki asian kannalta merkitykselliset todisteet, jotka on hankittu lakia noudattaen.

Mitä edellytyksiä todisteisiini sovelletaan?

Yleensä uusien todisteiden esittämiseksi on esitettävä pyyntö rikostutkinta-aineiston tutkimisen jälkeen ja viimeistään kolme työpäivää ennen oikeudenkäyntiä edeltävää tuomioistuinkäsittelyä. Uusia todisteita voidaan kuitenkin esittää myös oikeudenkäynnin aikana, jos niitä ei ole ollut pätevistä syistä mahdollista esittää aiemmin.

Voinko käyttää yksityisetsivää todisteiden keräämiseen?

Vastaajalla on oikeus käyttää yksityisetsivää todisteiden hankkimiseen. Yksityisetsivän keräämiä todisteita voidaan käyttää oikeudessa, jos ne on hankittu lakia noudattaen.

Voinko pyytää todistajia puhumaan edukseni?

Vastaajalla on oikeus pyytää, että oikeuteen kutsutaan ihmisiä, joilla on asian ratkaisemisen kannalta välttämätöntä tärkeää tietoa.

Voinko minä tai voiko asianajajani esittää kysymyksiä muille todistajille? Voinko minä tai voiko asianajajani kiistää todistajanlausunnon?

Vastaajalla ja hänen asianajajallaan on oikeus kuulustella kaikkia todistajia. Vastaajalla on oikeus ilmaista mielipiteensä todistajanlausunnon merkityksellisyydestä ja totuudenmukaisuudesta. Vastaajalla on oikeus esittää todisteita, jotka osoittavat todistajanlausunnon vääräksi tai antavat aiheen epäillä lausunnon uskottavuutta.

Otetaanko aiempia rikostuomioitani koskevat tiedot huomioon oikeudenkäynnissä?

Oikeudenkäynnissä voidaan ottaa huomioon ainoastaan rikosrekisteriin merkityt, vastaajan aiempia rikoksia koskevat tiedot, joita ei ole poistettu rikosrekisteristä (rikos poistetaan rikosrekisteristä 1–15 vuoden kuluttua rangaistuksen suorittamisesta rikoksen vakavuudesta riippuen).

Huomioon voidaan ottaa myös muista maista saadut tiedot vastaajan aiemmista rikoksista. Oikeudessa huomioon otettavat rikokset on lueteltava syytekirjelmässä. Tiettyjen rikosten yhteydessä vastaavan rikoksen aiempi tekeminen voi johtaa ankarampaan rangaistukseen.

Miten oikeudenkäynti päättyy?

Käsittelyn jälkeen tuomioistuin toteaa vastaajan joko syyttömäksi tai syylliseksi. Vastaaja todetaan syyttömäksi, jos oikeudenkäynnissä ei ole osoitettu, että rikos on tapahtunut tai että rikoksen on tehnyt vastaaja. Vastaaja vapautetaan myös, jos syyttäjä luopuu syytteestä. Vastaaja tuomitaan syylliseksi, jos oikeudessa on osoitettu, että vastaaja teki rikoksen.

Jos vastaaja todetaan syylliseksi, tuomioistuin määrää vastaajalle lain mukaisen rangaistuksen. Mahdollisia rangaistuksia ovat seuraavat:

  • sakkorangaistus, jonka suuruus on 30–500 kertaa vastaajan keskimääräinen päivittäinen tulo
  • vankeusrangaistus, jonka pituus on 30 päivästä 20 vuoteen tai elinkautinen.

Vastaajan suostumuksella tuomioistuin voi määrätä vankeuden sijasta yhdyskuntapalvelua.

Joissakin olosuhteissa tuomioistuin voi myös päättää määrätä koetusajan. Tällöin tuomitun ei tarvitse suorittaa alkuperäistä rangaistusta tai hänen on suoritettava se vain osittain, ellei hän tee uutta rikosta koetusajalla. Koetusajan pituus on 3–5 vuotta.

Päärangaistuksen lisäksi tuomioistuin voi määrätä lisärangaistuksia, kuten kieltää tuomittua harjoittamasta tiettyä toimintaa tai karkottaa tämän Virosta. Myös rikokseen liittyvä omaisuus voidaan tuomita menetettäväksi.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Rikoksen uhrilla on oikeus osallistua oikeudenkäyntiin, antaa lausuntoja ja esittää todisteita, vaatia korvausta rikoksen aiheuttamasta haitasta ja ilmaista mielipiteensä syyttäjän vastaajalle esittämästä rangaistuksesta.

Linkkejä

Rikosprosessilaki

Rikosprosessilaki englanninkielisenä (ei sisällä kaikkia muutoksia)

Rikoslaki

Rikoslaki englanninkielisenä (ei sisällä kaikkia muutoksia)

Päivitetty viimeksi: 08/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme