Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Englanti ja Wales

Sisällön tuottaja:
Englanti ja Wales

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Kaikkien rikosasioiden käsittely aloitetaan Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa. Tämän jälkeen asian käsittely voi jatkua kolmella eri tavalla.

Lievissä rikoksissa koko oikeudenkäynti pidetään Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa, jonka kokoonpanossa on joko kolme maallikkotuomaria tai yksi piirituomari.

Vakavammissa rikoksissa oikeudenkäynti voidaan pitää Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa tai Crown Court ‑tuomioistuimessa, jonka kokoonpanossa on yksi tuomari ja 12-henkinen valamiehistö.

Maallikkotuomarit tai piirituomari kuulevat vastaajan asianajajaa, joka esittelee asian vastaajan puolesta, ja päättävät sen jälkeen, minkä tyyppinen oikeudenkäynti sopii asiaan parhaiten. Jos asia ei sovi käsiteltäväksi Magistrates’ Court –tuomioistuimessa tai jos vastaaja niin vaatii, asia siirretään Crown Court ‑tuomioistuimeen. Kaikki täysi-ikäisten oikeudenkäynnit ovat julkisia.

Jos vastaaja on alle18-vuotias, oikeudenkäynti pidetään nuorisotuomioistuimessa (youth court), ellei kyseessä ole erittäin vakava rikos. Nuorisotuomioistuimen kokoonpanossa on joko yksi tuomari tai kolme erikoiskoulutuksen saanutta maallikkotuomaria. Oikeussaliin ei päästetä yleisöä.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syyte voi muuttua alustavassa käsittelyssä, mutta ei yleensä enää sen jälkeen, kun oikeus on aloittanut todisteiden kuulemisen. Lievemmät syytteet on vietävä oikeuteen kuuden kuukauden kuluessa rikoksesta. Vastaaja voi tunnustaa kaikki syytteet tai vain osan niistä. Syyttäjä voi suostua hyväksymään tunnustuksen lievempään rikokseen kuin mistä vastaajaa syytetään.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

On rikos jäädä pois oikeudenkäynnistä silloin, kun tuomioistuin vaatii vastaajan olevan läsnä. Asian käsittely voi kuitenkin jatkua vastaajan poissa ollessa. Jos rikos on lievä, monissa tapauksissa riittää, että vastaajan asianajaja on läsnä, tai vastaaja voi tunnustaa syyllisyytensä kirjallisesti (plead guilty by post) tai oikeudenkäynti voidaan pitää ilman vastaajan läsnäoloa. Sen sijaan Crown Courtissa oikeudenkäyntiä ei voida yleensä pitää ilman vastaajan läsnäoloa. Jos vastaaja häiritsee tai pakoilee oikeudenkäyntiä, se voi kuitenkin jatkua ilman vastaajan läsnäoloa. Saapumatta jättäminen ilman perusteltua syytä on rikos.

Voinko osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä?

Yleensä tämä ei ole mahdollista, mutta vastaaja voi osallistua joihinkin tuomioistuinkäsittelyihin vankilasta tai poliisiasemalta käsin videoyhteyden välityksellä. Tällöin maallikkotuomarit tai tuomari ja syyttäjä ovat oikeussalissa. Vastaajan asianajaja voi olla joko poliisiasemalla tai oikeussalissa. Jälkimmäisessä tapauksessa hän pystyy kommunikoimaan vastaajan kanssa videoyhteyden välityksellä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en ymmärrä, mitä tapahtuu?

Jos vastaaja ei osaa englantia, tuomioistuin hankkii vastaajalle tulkin.

Tarvitsenko asianajajaa?

Yleensä vastaajalla ei ole pakko olla asianajajaa oikeudenkäynnissä, mutta asianajajan käyttö on erittäin suositeltavaa. Joissakin oikeudenkäynneissä vastaajalla on oltava asianajaja, esimerkiksi kun on kyse raiskauksesta tai kun todistajat ovat nuoria.

Voinko vaihtaa asianajajaa?

Kyllä, ks. tietosivu 1.

Onko minun annettava lausunto oikeudenkäynnin aikana?

Vastaaja voi antaa lausunnon oikeudenkäynnin aikana, mutta häntä ei voi pakottaa siihen. Asianajaja voi neuvoa, kannattaako vastaajan antaa lausunto. Jos vastaaja ei anna lausuntoa eikä hänellä ole tähän pätevää syytä, tämä voidaan tulkita vastaajalle epäedullisesti. Vastaajaa ei voida kuitenkaan tuomita yksinomaan siksi, että hän vaikenee oikeudessa.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaajan suostumuksella todistajanlausunnot voidaan lukea tai esittää tiivistettynä. Jos vastaaja vastustaa todistajanlausuntoa, todistajan on yleensä osallistuttava oikeudenkäyntiin ja annettava lausunto, niin että vastaaja voi pyrkiä kiistämään sen kysymyksiä esittämällä. Jos syyttäjä käyttää asiakirjoja todisteina vastaajaa vastaan, hänen on kerrottava niistä vastaajan asianajajalle ennen oikeudenkäyntiä. Vastaajan asianajaja voi kyseenalaistaa asiakirjojen todistusarvon. Vastaajan asianajaja voi kuulustella kaikkia vastaajaa vastaan todistavia todistajia kyseenalaistaakseen heidän lausuntonsa.

Voinko esittää todisteita omasta puolestani?

Vastaaja voi esittää sekä asiakirjatodisteita ja aineellisia todisteita. Vastaaja voi myös pyytää todistajia todistamaan puolestaan, ja tuomari voi kutsua nämä todistajat oikeuteen. Vastaajan asianajaja ja syyttäjä kuulustelevat näitä todistajia.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Syyttäjä kerää ennen oikeudenkäyntiä tiedot vastaajan rikosrekisteristä. Tämä voi sisältää muissa maissa annettuja tuomioita. Joissakin tilanteissa nämä tiedot ilmoitetaan tuomioistuimelle, mutta vastaajan asianajaja voi vastustaa tätä. Vaikka tuomioistuin ottaisi vastaajan rikosrekisterin huomioon, vastaajaa ei tuomita pelkästään siksi, että hänellä on rikosrekisteri.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Kun kaikki todisteet on esitetty, tuomioistuin ratkaisee, onko vastaaja syyllinen vai syytön. Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa ratkaisun tekevät maallikkotuomarit, Crown Court ‑tuomioistuimessa valamiehistö. Jos vastaaja katsotaan syyttömäksi, hänet vapautetaan syytteestä ja asian käsittely päättyy. Jos muita syytteitä ei ole, vastaaja on vapaa poistumaan oikeussalista. Jos vastaaja katsotaan syylliseksi, asianajajat esittävät huomionsa rangaistuksesta. Rangaistuksen määräämisestä voidaan järjestää erillinen tuomioistuinkäsittely.

Millainen rangaistus minulle määrätään?

Rangaistus riippuu rikoksen vakavuudesta. Tuomioistuin noudattaa valtakunnallisia ohjeita (Sentencing guidelines). Jokaiselle rikokselle on määrätty enimmäisrangaistus, ja joillekin myös vähimmäisrangaistukset.

Lisätietoa mahdollisista rangaistuksista löytyy täältä. Rangaistuksia ovat seuraavat:

  • vankeusrangaistus voi olla määräaikainen tai sen aikaa ei ole määritetty. Tuomioistuin ilmoittaa, kuinka pitkäksi aikaa tuomittu todennäköisesti joutuu vankilaan. Alle 12 kuukauden vankeusrangaistukset voivat olla ehdollisia (suoritetaan yhdyskuntapalveluna tietyin edellytyksin). Yleensä vankeusrangaistuksen pituudesta vähennetään aika, joka vastaaja on ollut vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiä.
  • yhdyskuntaseuraamukset (näihin voi liittyä useita ehtoja, kuten palkaton työ paikallisyhteisössä)
  • sakko (rahamääräinen rangaistus)
  • korvaus (uhrille maksettava summa)
  • karkotus (kotimaahan palauttaminen vakavan rikoksen ollessa kyseessä)
  • oikeudenmenetys (esimerkiksi ajokielto).

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Uhri ei ole oikeudenkäyntimenettelyjen osapuoli, mutta hän voi todistaa oikeudenkäynnissä. Päättäessään vastaajalle määrättävästä rangaistuksesta tuomari ottaa huomioon rikoksen uhrin lausunnon rikoksen vaikutuksesta. Tuomari ei voi määrätä vastaajaa suorittamaan yksityisoikeudellista vahingonkorvausta, mutta hän voi antaa korvausmääräyksen (compensation order). Uhrilla on mahdollisuus nostaa yksityinen kanne vastaajaa vastaan.

Linkkejä

Yleistietoa oikeudenkäynnistä

Tuomioistuinprosessi

Videoyhteyden käyttö

Tuomioita koskevat valtakunnalliset ohjeet

Vankien perheille tarkoitettu neuvontapuhelin

Elämä vankilassa

Vuoden 1933 laki lapsista ja nuorista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 1980 laki Magistrates’ Court -tuomioistuimista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 1994 laki rikosoikeudesta ja yleisestä järjestyksestä (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 1996 rikosprosessi- ja rikostutkintalaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 1998 laki rikoksista ja järjestyshäiriöistä (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2000 laki rikostuomioistuinten valtuuksista (rangaistukset) (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2003 rikosoikeuslaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan rajalaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2008 rikosoikeus- ja maahanmuuttolaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2009 laki kuolemansyyntutkijoista ja oikeudesta (sellaisena kuin se on muutettuna)

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme