Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Englanti ja Wales

Tällä sivulla kerrotaan rikostutkinnan aikana sovelletusta menettelystä sekä siitä, mitä tapahtuu rikostutkinnan päätyttyä ja ennen rikosoikeudenkäynnin alkamista.

Sisällön tuottaja:
Englanti ja Wales

Rikostutkinnan vaiheet

Rikostutkinta alkaa, kun poliisi epäilee, että rikos on tehty. Poliisi suorittaa rikostutkinnan ja kerää todisteet. Vakavissa tapauksissa, kun poliisi katsoo saaneensa riittävästi todisteita syytteen tueksi, poliisi ottaa yhteyttä valtion syyttäjälaitokseen (Crown Prosecution Service, CPS), joka yleensä päättää, mitkä syytteet sopivat asiaan. CPS voi pyytää lisätutkimuksia.

Kun poliisi on tunnistanut epäillyn, ensimmäinen keskeinen vaihe on pidätyspäätös.

Kun epäilty on ollut pidätettynä kuulusteluja varten, seuraava keskeinen vaihe on syyttämispäätös. Jos poliisin on suoritettava lisätutkimuksia eikä epäiltyä tarvitse pitää tutkintavankeudessa, poliisin on vapautettava epäilty joko veloituksetta tai takuita vastaan ja pyydettävä epäiltyä palaamaan poliisiasemalle myöhemmin.

Jos epäiltyä aiotaan syyttää rikoksesta ja poliisi päättää, että hänet on pidettävä tutkintavankeudessa, epäilty viedään oikeuteen, joka ratkaisee, vapautetaanko epäilty takuita vastaan ennen oikeudenkäyntiä.

Jos tutkimukset koskevat väitettyä terrorismirikosta, epäillyn oikeudet ja poliisin valtuudet eroavat edellä esitetyistä (ks. vuoden 2000 terrorismilaki (Terrorism Act 2000), jota ei käsitellä näillä tietosivuilla).

Alle 18-vuotiaalle on ylimääräisiä turvatakeita, joista asianajaja voi kertoa lisää.

Alla olevien linkkien kautta löytyy lisätietoa vastaajan oikeuksista ennen oikeudenkäyntiä.

Rikostutkinta ja pidätys (1)

Esittääkö poliisi minulle kysymyksiä?

Jos poliisi epäilee henkilöä rikoksesta tai uskoo tällä olevan tietoa rikoksesta, poliisi voi esittää hänelle kysymyksiä.

Onko minun mentävä poliisiasemalle?

Poliisi voi pysäyttää, tehdä henkilöntarkastuksen ja esittää joitakin kysymyksiä kadulla tai muulla julkisella paikalla. Kysyttäessä poliisille on kerrottava nimi ja osoite. Jos poliisi epäilee henkilöä rikoksesta, se voi pyytää epäiltyä tulemaan poliisiasemalle vapaaehtoisesti. Poliisilla on myös valta pidättää epäilty ja viedä tämä poliisiasemalle vastoin tämän tahtoa. Poliisin on kerrottava, miksi se näin tekee.

Voinko poistua poliisiasemalta vapaasti?

Jos epäilty tai mahdollinen todistaja on poliisiasemalla eikä häntä ole pidätetty, hän voi poistua asemalta vapaasti milloin tahansa.

Mitä tapahtuu, kun minut pidätetään?

Jos poliisi haluaa pitää epäillyn poliisiasemalla, sen on pidätettävä epäilty. Poliisin on kerrottava pidätyksen syyt, ja pidätyksen on oltava välttämätön. Poliisi voi tehdä henkilöntarkastuksen ja ottaa sormenjäljet ja DNA-näytteen sekä tehdä muita ruumiiseen kohdistuvia tutkimuksia, joista on lisätietoa täällä.

Entä jos en osaa kieltä?

Jos epäilty ei osaa englantia, poliisin on hankittava paikalle tulkki maksutta. Epäiltyä ei voi kuulustella tulkin poissa ollessa.

Voinko saada asianajajan?

Pidätetyllä on oikeus keskustella asianajajan kanssa. Jos pidätetty ei tunne yhtään asianajajaa, poliisi ottaa yhteyttä asianajajapäivystykseen. Ks. tietosivu 1.

Entä jos olen alle 17-vuotias tai haavoittuvassa asemassa oleva aikuinen?

Alle 17-vuotiaita tai haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia (”vulnerable adult”) ei saa kuulla ilman aikuisen edustajan (”Appropriate Adult”) läsnäoloa. Poliisi järjestää tällaisen edustajan paikalle.

Kyseinen henkilö tukee ja neuvoo epäiltyä kanssakäymisessä poliisin kanssa. Edustaja ei ole asianajaja, eikä hän anna oikeudellista neuvontaa. Edustaja voi olla perheenjäsen, ystävä, vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Voiko poliisi tehdä henkilöntarkastuksen?

Vaikka epäilty ei olisi pidätettynä, poliisi voi pysäyttää ja tehdä henkilöntarkastuksen tai kotietsinnän ajoneuvoon, jos poliisilla on varteenotettavat perusteet epäillä, että henkilöllä on varastettuja tai kiellettyjä esineitä tai että hän on tehnyt rikoksen.

Voiko poliisi ottaa minulta sormenjäljet tai DNA-näytteen?

Sormenjälkiä ja muita näytteitä ei ole pakko antaa, jos ei ole pidätettynä, eikä poliisi voi ottaa niitä tällöin ilman henkilön suostumusta. Pidätetyltä poliisi voi kuitenkin ottaa ilman tämän suostumusta esimerkiksi veri-, sylki- tai kudosnäytteen.

Pitääkö minun osallistua ryhmätunnistukseen?

Poliisi voi pyytää pidätettyä osallistumaan ryhmätunnistukseen. Jos pidätetty kieltäytyy, tätä voidaan käyttää häntä vastaan oikeudenkäynnissä. Yleensä ryhmätunnistuksessa näytetään videokuvaa uhrille tai todistajalle. Päivystävä asianajaja voi neuvoa asiassa.

Voiko poliisi tehdä etsinnän autossani tai liiketiloissani?

Poliisi voi ylemmän poliisivirkamiehen luvalla tehdä etsinnän pidätetyn autossa tai liiketiloissa ja ottaa pidätetyltä omaisuutta, jos tällä on merkitystä rikostutkinnan kannalta.

Voinko ottaa yhteyttä ystävään tai perheenjäseneen?

Pidätetty voi kertoa ystävälle tai perheenjäsenelle, missä on pidätettynä.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Pidätetyllä on oikeus tavata lääkäri, jos hän tarvitsee lääketieteellistä hoitoa.

Voinko ottaa ulkomaalaisena yhteyttä maani suurlähetystöön?

Kyllä. Suurlähetystön edustaja tulee poliisiasemalle tai ottaa pidätettyyn yhteyttä selvittääkseen, tarvitseeko pidätetty apua. Poliisilla on velvollisuus ottaa yhteyttä seuraavien EU-maiden konsuliedustustoihin, jos henkilö on pidätetty tai vangittu: Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Tanska, Tšekki ja Unkari.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla?

Jos jäsenvaltio antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, henkilö voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja palauttaa pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon sen jälkeen, kun häntä on kuultu oikeudessa. Henkilöllä on oikeus asianajajaan ja tarvittaessa myös tulkkiin. Ks. tietosivu 1.

Milloin poliisi syyttää minua?

Jos poliisi päättää, että epäiltyä vastaan on riittävästi todisteita, se voi syyttää häntä rikoksesta. Syytteessä kerrotaan, minkä rikoksen poliisi uskoo epäillyn tehneen. Kun epäiltyä on syytetty, poliisi ei voi enää kuulustella häntä kyseisestä rikoksesta.

Miten kauan poliisi voi pitää minua poliisiasemalla pidätyksen jälkeen?

Poliisi voi pitää pidätettyä poliisiasemalla enintään 24 tuntia. Ylempi poliisivirkamies voi pidentää tätä aikaa 36 tuntiin, jos hänellä on vakavan rikoksen ollessa kyseessä riittävät perusteet uskoa, että tämä on todisteiden keräämisen kannalta välttämätöntä, jotta rikostutkinta saadaan suoritettua asianmukaisesti. Tämän jälkeen pidätettyä on joko syytettävä rikoksesta tai hänet on päästettävä vapaaksi. Jos poliisi haluaa pitää epäiltyä kauemmin, siihen on saatava lupa Magistrates’ Courtilta. Tuomioistuin voi jatkaa pidätystä enintään 96 tuntiin.

Kantelu poliisista

Jos katsoo poliisin kohtelun olleen epäasianmukaista, voi asiasta kannella joko poliisille tai riippumattomalle poliisitoiminnan tutkintalautakunnalle (Independent Police Complaints Commission).

Kuulustelu ja syyte (2)

Milloin minua voidaan kuulustella?

Pidätystä valvovan poliisivirkamiehen on varmistettava, että poliisiasemalla pidätettynä oleva henkilö on henkisesti ja fyysisesti kuulustelukuntoinen. Pidätetyllä on oltava 24 tunnin aikana vähintään 8 tunnin yhtämittainen lepoaika, jonka aikana kuulusteluja ei tehdä. Kuulustelun aikana kuulusteltavalle on sallittava 15 minuutin tauko kahden tunnin välein. Yleensä pidätetyllä on oikeus saada asianajaja paikalle kuulusteluun.

Onko minun pakko vastata poliisin kysymyksiin?

Kysymyksiin ei ole pakko vastata. Poliisin on annettava rikoksesta epäillylle muodollinen varoitus ennen kysymysten esittämistä. Poliisi kertoo, ettei epäillyn tarvitse vastata kysymyksiin, mutta että kaikkea mitä hän sanoo voidaan käyttää todisteena oikeudessa. Epäillylle on kerrottava myös, että jos hän jättää sanomatta jotain, johon hän haluaa vedota myöhemmin oikeudessa, sitä, ettei epäilty maininnut asiasta poliisille, voidaan käyttää epäiltyä vastaan oikeudenkäynnin aikana.

Miten poliisikuulustelut suoritetaan?

Poliisiasemalla tapahtuvat kuulustelut pidetään kuulusteluhuoneessa ja niistä tehdään aina äänitallenne. Tallentamisesta on kerrottava kuulusteltavalle ennen kuulustelua.

Milloin poliisi syyttää minua?

Jos poliisi uskoo, että sillä on riittävästi todisteita epäiltyä vastaan, se voi syyttää tätä rikoksesta. Tämän jälkeen poliisi ei voi enää kuulustella epäiltyä kyseisestä rikoksesta. Syytettä voidaan muuttaa prosessin myöhemmässä vaiheessa.

Oikeudenkäyntiä edeltävä tuomioistuinkäsittely (3)

Milloin joudun ensimmäisen kerran oikeuteen?

Pidätetty on vietävä oikeuteen pidätystä seuraavana istuntopäivänä. Tavallisesti ensimmäinen käsittely pidetään Magistrates’ Court ‑tuomioistuimessa.

Onko minulla oikeus asianajajaan?

Vastaajalla on oikeus asianajajaan tuomioistuimessa. Jos vastaajalla ei ole omaa asianajajaa, häntä avustaa päivystävä asianajaja. Ks. tietosivu 1.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Kaikkiin rikosoikeudenkäyntimenettelyihin hankitaan maksutta paikalle tulkki, jos vastaaja ei osaa englantia.

Voidaanko minut vapauttaa tutkintavankeudesta?

Tutkintavanki voi pyytää tuomioistuimelta vapauttamista takuita vastaan. Vaikka pyyntö myönnettäisiin, rahaa ei välttämättä tarvita.

Vastaaja vapautetaan tutkintavankeudesta yleensä silloin, kun hänellä ei ole aiempaa rikosrekisteriä ja tuomioistuin uskoo, ettei vastaaja ole riski yhteiskunnalle; ettei hän uhkaa todistajia ja että vastaaja saapuu pyydettäessä tuomioistuimeen. Vapauttamiseen voi liittää ehtoja, kuten tietyssä osoitteessa asuminen, passin luovuttaminen poliisille tai elektronisen seurantalaitteen käyttö.

Jos tuomioistuin kieltäytyy vapauttamisesta, vastaaja on vangittuna oikeudenkäyntiin asti.

Voinko hakea vangitsemispäätökseen muutosta?

Kyllä. Asianajaja voi kertoa asiasta lisää.

Viedäänkö minut oikeuteen uudelleen ennen oikeudenkäyntiä?

Kyllä. Asianajaja voi kertoa asiasta lisää.

Miten kauan minua voidaan pitää vankilassa ennen oikeudenkäyntiä?

Tutkintavangin oikeudenkäynti on aloitettava tiettyihin määräaikoihin mennessä.

Yleensä Crown Courtissa pidettävä oikeudenkäynti olisi aloitettava 182 päivän kuluessa vangitsemisesta. Jos näin ei tapahdu, tutkintavanki voi pyytää vapauttamistaan. Lievemmissä rikoksissa oikeudenkäynti on aloitettava 56 päivän kuluessa. Muussa tapauksessa tutkintavanki vapautetaan.

Asian valmistelu ennen oikeudenkäyntiä (4)

Mitä tapahtuu ennen oikeudenkäynnin alkua?

Ennen oikeudenkäynnin alkamista valtion syyttäjälaitos (Crown Prosecution Service, CPS) tutkii edelleen, onko syytteen nostamiselle riittävän vankat perusteet. Syyttäjä näyttää vastaajan asianajajalle todisteet, joita aiotaan käyttää oikeudenkäynnissä vastaajaa vastaan. Esimerkiksi jos todistajat antavat lausuntoja, vastaajalle annetaan heidän kirjalliset lausuntonsa. Syyttäjän on paljastettava myös kaikki aineisto, joka saattaa heikentää syyttäjän näyttöä tai olla eduksi vastaajalle. Syyttäjän on tarkistettava todisteita jatkuvasti ja paljastettava kaikki tällainen aineisto.

Asun toisessa jäsenvaltiossa. Onko minun jäätävä Englantiin/Walesiin oikeudenkäynnin alkamiseen asti?

Jos epäilty ei ole tutkintavankeudessa tai hänet on vapautettu, hän voi palata vapaasti kotimaahansa. Epäiltyä ei kuitenkaan välttämättä vapauteta, jos syyttäjä vaatii epäiltyä pysymään Englannissa tai Walesissa rikostutkinnan ajan. Tuomioistuin voi myöntää vapautuksen sillä edellytyksellä, että epäilty pysyy Englannissa. Tämän ehdon rikkominen on rikos. Jos epäilty vapautetaan, hänen on annettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleva osoite, josta häneen saadaan yhteys. Tämä voi olla esimerkiksi epäillyn asianajajan osoite.

Jos olen palannut kotimaahani, onko minun tultava takaisin Englantiin/Walesiin ennen oikeudenkäyntiä?

Todennäköisesti on. Asianajaja voi kuitenkin pyytää, ettei epäillyn tarvitse olla läsnä joissakin alustavissa tuomioistuinkäsittelyissä. Hänen voi myös olla mahdollista osallistua niihin videoyhteyden välityksellä.

Viedäänkö asia aina oikeuteen?

Asiaa ei välttämättä viedä oikeuteen. CPS voi päättää luopua syytteestä tai se voi esittää ehdollisen varoituksen (conditional caution), johon voi sisältyä sakko. Jos syytetty suostuu tähän, hän tunnustaa samalla tehneensä rikoksen. Asiasta tulee merkintä rikosrekisteriin, eikä päätökseen voi hakea muutosta.

Millaisia todisteita syyttäjä kerää?

Poliisi kuulustelee todistajia ja voi kerätä myös fyysisiä ja rikosteknisiä todisteita. Poliisi voi kerätä esimerkiksi asiakirjoja epäillyn kodista tai työpaikalta tai tehdä kotietsinnän epäillyn autossa taikka ottaa epäillyltä DNA-näytteitä (esim. hius- tai sylkinäytteet).

Voinko estää syyttäjää hankkimasta joitakin todisteita?

Poliisin on joissakin tapauksissa hankittava etsintälupa, jota voidaan vastustaa. Yleensä luvassa on täsmennettävä, mitä voidaan etsiä ja miksi. Jos poliisi ei noudata luvan ehtoja, todisteita ei välttämättä hyväksytä oikeudessa.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Syyttäjä kerää tietoja epäillyn rikosrekisteristä, myös Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella annetuista tuomioista.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Kyllä. Tämä riippuu siitä, miten syyttäjä arvioi todisteita. Syytetyn asianajaja voi pyytää syytteen muuttamista.

Entä jos minua on syytetty samasta rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa?

Jos tuomioistuin on tehnyt toisessa jäsenvaltiossa lopullisen päätöksen, vastaajaa ei voida syyttää uudelleen samoista tosiseikoista toisessa jäsenvaltiossa.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni ennen oikeudenkäyntiä?

Useimmiten syyllisyyden rikokseen voi tunnustaa ennen oikeudenkäyntiä. Jos tunnustaa syyllisyytensä, saa yleensä paljon lievemmän tuomion kuin oikeudenkäynnissä ilman tunnustusta. Jos vastaaja päättää tunnustaa syyllisyytensä, hän ei voi yleensä hakea tuomioon muutosta, ja tuomio merkitään rikosrekisteriin.

Linkkejä

Vuoden 1996 rikosprosessi- ja rikostutkintalaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2003 rikosoikeuslaki (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 1984 laki poliisista ja rikosasian todisteista

Käytännesäännöt

Vuoden 1976 laki takuista (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 1985 laki rikossyytteistä, 22 pykälä (sellaisena kuin se on muutettuna)

Vuoden 2005 laki järjestäytyneestä rikollisuudesta ja poliisista

Vuoden 2000 terrorismilaki

Päivitetty viimeksi: 01/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme