Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Tanska

Sisällön tuottaja:
Tanska

Rikostutkinnan vaiheet

Rikosasiat tutkii poliisi. Poliisi tutkii yleensä tapauksen siksi, että sille on ilmoitettu henkilön joutuneen väkivallan tai varkauden uhriksi, tai koska poliisi tai mahdollisesti kansalainen on saanut henkilön kiinni rikoksesta itse teossa.

Esitutkinta

Ensin poliisi pyrkii selvittämään, onko tapahtunut rikos ja onko rikoksesta mahdollisesti syytettäviä tunnistettavissa olevia epäiltyjä yksi tai useampia. Tässä yhteydessä poliisi haluaa yleensä kuulustella epäiltyä.

Pidätys

Poliisi voi pidättää epäillyn.

Ensimmäinen oikeuskäsittely ja vangitseminen ennen oikeudenkäyntiä (mukaan lukien eurooppalainen pidätysmääräys)

Jos poliisi haluaa vangita pidätetyn esimerkiksi, jottei poliisitutkinta vaarannu, pidätetty on vietävä oikeuteen 24 tunnin kuluessa pidätyksestä, niin että asia voidaan antaa tuomarin käsiteltäväksi.

Yksityisyyteen puuttuvat toimenpiteet

Epäillyn ja mahdollisten todistajien kuulustelun lisäksi poliisi voi hankkia tutkinnan aikana tietoa myös yksityisyyteen puuttuvilla toimenpiteillä, kuten kotietsinnän, televiestinnän valvonnan tai puhelimen salakuuntelun avulla. Valtaosaan tällaisista toimenpiteistä on saatava tuomioistuimelta etukäteislupa.

Päätös syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä

Poliisitutkinnan tarkoituksena on hankkia tietoa, jonka avulla syyttäjä voi ratkaista, nostetaanko epäiltyä vastaan syyte. Jos ei ole riittävästi todisteita, jotka osoittavat, että epäilty on tehnyt rikoksen, syyttäjä luopuu syytteen nostamisesta.

Poliisi ja syyttäjä ovat paikallistasolla saman hallinnon alaisia, joten syyttäjä osallistuu usein asian käsittelyyn jo varhaisessa vaiheessa, myös rikostutkinnan suunnittelussa.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin

Lisätietoja oikeudesta saada tietoa rikostutkinnasta ja vaikuttaa rikostutkintaan löytyy täältä.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Seuraavien linkkien kauttaa löytyy lisätietoa vastaajan oikeuksista asian käsittelyn kussakin vaiheessa.

Esitutkinta, mukaan lukien kuulustelu (1)

Miksi minua syytetään?

Epäiltyä syytetään, koska poliisi epäilee vahvasti hänen tehneen rikoksen ja koska poliisin rikostutkinta keskittyy tästä lähtien epäiltyyn eikä muihin henkilöihin.

Mitä tarkoittaa, että minua syytetään?

Epäillylle kerrotaan, millaisen rikoksen poliisi uskoo tämän tehneen. Poliisin on kerrottava epäillylle, mitä lain säännöksiä se uskoo tämän rikkoneen. Epäillyllä on oikeus seurata asiansa tutkintaa asianajajan välityksellä, ja jos on kyseessä vakava rikos, epäillyllä on oikeus tuomioistuimen nimittämään asianajajaan.

Miksi poliisi haluaa kuulustella minua?

Poliisi haluaa kuulustella epäiltyä selvittääkseen, pitävätkö sen epäilyt paikkansa. Poliisi käyttää epäillyn lausuntoa jatkotutkimuksissaan. Myöhemmin syyttäjä käyttää epäillyn lausuntoa ratkaistessaan, voidaanko asiassa soveltaa syyllisyyden tunnustamiseen perustuvaa menettelyä.

Missä ja milloin poliisi voi kuulustella minua?

Erityisiä sääntöjä ei ole asetettu siitä, missä ja milloin poliisi voi kuulustella epäiltyä. Kuulustelu on pidettävä niin, ettei epäillyn oikeuksia rikota aiheettomasti. Poliisi ei voi yleensä ottaa yhteyttä epäiltyyn tämän työpaikalla. Yleensä poliisi aloittaa kysymysten esittämisen rikospaikalla. Usein poliisi pyytää epäiltyä tulemaan poliisiasemalle tarkempaa kuulustelua varten.

Entä jos en osaa kieltä?

Jos epäilty ei osaa paikallista kieltä, hänellä on oikeus tulkkiin, joka osaa tulkata epäillyn omaa kieltä molempiin suuntiin. Poliisi hankkii tulkin paikalle, eikä epäillyn tarvitse sanoa mitään ennen tulkin saapumista.

Onko minun annettava poliisille lausunto?

Epäillyn on ilmoitettava poliisille nimensä, osoitteensa ja syntymäaikansa. Mitään muuta ei tarvitse sanoa. Myöskään totuutta ei tarvitse kertoa. Poliisin on kerrottava epäillylle näistä oikeuksista ennen kuulustelua. Riippuu tapauksesta ja syytteiden vakavuudesta, olisiko epäillylle eduksi antaa lausunto poliisille. Jos epäilty ei ole varma, kannattaako hänen vastata kysymyksiin, hän voi kysyä neuvoa asianajajaltaan.

Voinko keskustella asianajajan kanssa?

Epäillyllä on oikeus keskustella valitsemansa asianajajan kanssa ennen kuin hän päättää, suostuuko poliisin kuulusteluun. Jos epäilty ei tiedä yhtään asianajajaa, poliisi hankkii hänelle asianajajan.

Asianajajalla on oikeus olla läsnä kuulustelun aikana, mutta hän ei saa neuvoa epäillylle, miten yksittäisiin kysymyksiin kannattaa vastata.

Saanko tarkistaa, että poliisi on ymmärtänyt lausuntoni oikein?

Poliisin on kirjattava epäillyn lausunto. Epäilty voi lukea kuulustelupöytäkirjan tai se voidaan lukea hänelle, ja sen jälkeen epäilty voi esittää huomautuksia. Epäilty voi päättää, haluaako hän allekirjoittaa pöytäkirjan. Monet asianajajat neuvovat olemaan allekirjoittamatta, jos ei ymmärrä kieltä.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Poliisi voi käyttää epäillyn sanomaa rikostutkinnassa, vaikka siitä olisi epäillylle haittaa. Tavallisesti kuulustelupöytäkirja ei ole todiste eikä sitä voida käyttää yksinään oikeudenkäynnissä vastaajaa vastaan. Syyttäjä voi kuitenkin esittää kysymyksiä pöytäkirjan yksityiskohdista. Lausunnon muuttaminen voi heikentää uskottavuutta.

Pidätys (2)

Miksi minut pidätetään?

Epäilty voidaan pidättää, jos poliisilla on syytä epäillä, että tämä on tehnyt rikoksen, ja jos lisäksi pidätys on välttämätöntä epäillyn estämiseksi tekemästä muita rikoksia, epäillyn läsnäolon varmistamiseksi tai sen varmistamiseksi, ettei epäilty puhu muille. Epäilty voidaan pidättää myös toisen EU-maan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla.

Voiko poliisi pidättää minut kaiken tyyppisissä tapauksissa?

Epäiltyä ei pidätetä, jos pidättäminen olisi kohtuutonta rikoksen vakavuuteen verrattuna. On esimerkiksi erittäin epätodennäköistä, että epäilty pidätetään, jos häntä epäillään rikoksesta, josta voidaan määrätä enintään pieni sakkorangaistus.

Missä pidätys tapahtuu?

Pidätys tapahtuu yleensä paikallisella poliisiasemalla. Tavallisesti pidätettyä pidetään odotussellissä, kunnes poliisi voi kuulustella häntä (ks. Esitutkinta, mukaan lukien kuulustelu (1)).

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Jos pidätetty on sairas, loukkaantunut tai pahoin alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena, hänellä on oikeus tavata lääkäri. Pidätetyn on syytä kertoa poliisille, jos hän tarvitsee lääkärin, ja ilmoittaa myös mahdollisesta lääkityksestään.

Voinko ottaa yhteyttä asianajajaan?

Pidätetyllä on oikeus ottaa yhteyttä valitsemaansa asianajajaan, ennen kuin päättää, haluaako suostua poliisin kuulusteluun. Joissakin tapauksissa poliisi voi kieltää pidätetyltä tietyn asianajajan. Pidätetty voi valittaa tästä tuomioistuimeen.

Sekä poliisin että asianajajan on selitettävä pidätetylle, että tämä voi saada tuomioistuimen nimittämän asianajajan, ja kerrottava, kuka maksaa asianajajan palkkion.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Ulkomaalaisella on oikeus ottaa yhteyttä maansa suurlähetystöön. Poliisi voi auttaa yhteydenotossa.

Voinko ottaa yhteyttä perheeseeni?

Pidätetyllä on oikeus kertoa perheelleen tai työnantajalleen pidätyksestä. Poliisi voi kieltäytyä antamasta pidätetyn ottaa yhteyttä näihin, jos poliisi uskoo, että yhteydenotto voisi häiritä asian tutkintaa. Poliisi voi päättää ilmoittaa asiasta perheelle pidätetyn puolesta.

Kuinka kauan minua voidaan pitää pidätettynä?

Pidätetty on vapautettava heti, kun pidätykselle ei ole enää perusteita. Jos pidätettyä ei vapauteta 24 tunnin kuluessa, hänet on vietävä oikeuden kuultavaksi, jotta tuomari voi päättää, onko pidätetty vapautettava, jatketaanko pidätystä (pidätystä voidaan jatkaa enintään 3 x 24 tuntia) vai määrätääntö pidätetty tutkintavankeuteen (Ensimmäinen oikeuskäsittely ja tutkintavankeus (3)).

Milloin pidätystä voidaan jatkaa yli 24 tuntia?

Jos tuomari toteaa ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä, että esitetyt todisteet eivät riitä ratkaisemaan, pitäisikö pidätetty määrätä tutkintavankeuteen, pidätystä voidaan jatkaa 3 x 24 tuntia siitä, kun ensimmäinen oikeuskäsittely päättyy.

Ensimmäinen oikeuskäsittely ja tutkintavankeus (3)

Miksi minua pidetään tutkintavankeudessa?

Epäiltyä pidetään tutkintavankeudessa, jos poliisi uskoo sen olevan välttämätöntä jonkin aikaa tai niin kauan, kun tutkinta on käynnissä. Tutkintavankeudessa voidaan pitää myös sen varmistamiseksi, että epäilty on saapuvilla luovutettavaksi toiseen jäsenvaltioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla.

Kuka päättää, onko minut määrättävä tutkintavankeuteen?

Tuomari päättää, täyttyvätkö tutkintavankeuden edellytykset. Tuomari ratkaisee ensimmäisen oikeuskäsittelyn jälkeen, onko epäilty määrättävä tutkintavankeuteen, kuten poliisi on pyytänyt. Oikeuskäsittelyn aikana syyttäjä esittelee poliisin käsityksen asiasta, ja myös epäillyllä on oikeus esittää oma kantansa. Tuomari päättää, määrätäänkö epäilty tutkintavankeuteen, mutta ei ota kantaa syyllisyyteen.

Voidaanko minut määrätä tutkintavankeuteen kaiken tyyppisissä tapauksissa?

Tutkintavankeuteen voidaan määrätä seuraavin edellytyksin:

  • Poliisin on pystyttävä perustelemaan, miksi se epäilee henkilön tehneen rikoksen, josta voidaan tuomita vähintään 18 kuukauden vankeusrangaistus.
  • Rikoksesta voidaan tuomita on yli 30 päivän vankeusrangaistus.
  • Poliisin on pystyttävä perustelemaan tuomarille tyydyttävällä tavalla, että on tärkeää, ettei epäiltyä vapauteta niin kauan, kun poliisitutkinta on meneillään, jostakin seuraavista syistä:
  • Poliisi uskoo epäillyn pakoilevan rangaistusta.
  • On syytä uskoa, että epäilty jatkaa samantyyppisten rikosten tekemistä.
  • On syytä uskoa, että epäilty häiritsee tutkintaa, jos hänet vapautetaan.
  • Rikos on niin vakava, että epäillyn vapauttaminen odottamaan oikeudenkäyntiä loukkaisi muita.

Joissakin harvinaisissa tapauksissa epäilty voi välttää tutkintavankeuden, vaikka tutkintavankeuden edellytykset täyttyisivät. Näin on esimerkiksi silloin, jos vangitsemisesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa epäillyn henkilökohtaiselle tilanteelle. On tärkeää, että epäilty kertoo asianajajalleen tilanteestaan.

Missä ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään?

Ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään paikallisessa tuomioistuimessa. Yleensä epäilty odottaa oikeussaliin viemistä odotussellissä.

Pitääkö minun todistaa ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä?

Epäillyn ei tarvitse antaa lausuntoa eikä kertoa totuutta. Riippuu tapauksen luonteesta ja syytteiden vakavuudesta, olisiko lausunnon antaminen oikeudessa epäillylle eduksi. Epäilty voi kysyä asianajajalta, kannattaako hänen todistaa vai ei.

Voinko keskustella asianajajan kanssa?

Tuomioistuin nimittää asianajajan edustamaan epäiltyä oikeudessa. Jos epäilty ei valitse tiettyä asianajajaa, tuomioistuin nimittää sinä päivänä päivystävän asianajajan. Lisätietoja asiasta löytyy tietosivulta 1.

Epäillyllä on oikeus keskustella asiasta asianajajansa kanssa ennen oikeuskäsittelyä. Jos epäillyllä ja asianajajalla ei ole yhteistä kieltä, epäillyllä on oikeus tulkkiin. Asianajaja puolustaa epäillyn etua oikeuskäsittelyn aikana ja voi myös esittää epäillylle kysymyksiä.

Saanko tarkistaa, että tuomioistuin on ymmärtänyt lausuntoni oikein?

Tuomari kirjauttaa olennaiset osat epäillyn lausunnosta oikeudenkäyntipöytäkirjaan. Epäillyn lausunto luetaan ääneen sen varmistamiseksi, että se on ymmärretty oikein.

 

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Oikeudessa annettua lausuntoa voidaan käyttää todisteena asiassa.

Kuinka kauan minua voidaan pitää tutkintavankeudessa?

Tuomari päättää oikeuskäsittelyssä, vapautetaanko epäilty vai määrätäänkö tämä tutkintavankeuteen. Joissakin tapauksissa tuomari päättää, että epäillyn pidätystä on jatkettava 3 x 24 tuntia (ks. kohta Pidätys (2)).

Jos epäilty vangitaan, tuomari asettaa määräajaksi enintään neljä viikkoa. Vangittu on siis vapautettava joko ennen kyseisen määräajan umpeutumista tai asia on saatettava uudelleen oikeuden käsiteltäväksi sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden jatkamisen edellytykset täyttyvät edelleen. Tutkintavankeudella ei ole enimmäiskestoa, vaan sen kesto riippuu tapauksen luonteesta.

Vangittu on vapautettava heti, kun tutkintavankeudelle ei ole enää perusteita.

Mitä eristäminen tarkoittaa?

Joskus poliisi pyytää, että tutkintavanki eristetään niin, ettei hän voi olla yhteydessä muihin vankeihin. Eristetty vanki voi kirjoittaa kirjeitä tai soittaa puhelimella vain poliisin valvonnassa. Tuomari päättää, onko tutkintavanki eristettävä.

Voinko hakea muutosta tutkintavankeudesta tai eristämisestä tehtyyn päätökseen?

Epäillyllä on oikeus hakea muutosta tutkintavankeutta tai eristämistä koskevaan päätökseen muutoksenhakutuomioistuimesta (landsret). Yleensä tämä tapahtuu niin, että epäilty ilmoittaa oikeuskäsittelyn aikana haluavansa hakea muutosta.

Voinko välttää tutkintavankeuden, jos luovutan passini tai maksan takuut?

Tanskan rikoslaissa (straffeloven) säädetään mahdollisuudesta välttää tutkintavankeus luovuttamalla passinsa tai maksamalla takuusumman. Tätä tapahtuu käytännössä kuitenkin vain harvoin.

Yksityisyyteen puuttuvat toimenpiteet (4)

Poliisi voi hankkia tutkinnan aikana tietoa erilaisia yksityisyyteen puuttuvia toimenpiteitä käyttäen. Muutamia niistä on kuvattu jäljempänä.

Saako poliisi ottaa minulta sormenjäljet ja valokuvata minua?

Poliisi voi ottaa sormenjäljet ja valokuvan seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Henkilöä epäillään rikoksesta ja toimenpide on välttämätön poliisitutkinnan kannalta.
  • Poliisilla on perusteltu syy epäillä henkilön tehneen rikoksen, josta voidaan määrätä vähintään 18 kuukauden vankeusrangaistus.

Saako poliisi ottaa minulta DNA- tai verinäytteen?

Poliisi voi ottaa DNA- tai verinäytteen seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • On perusteltu syy epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen, josta voidaan määrätä vähintään 18 kuukauden vankeusrangaistus, ja toimenpidettä pidetään hyvin tärkeänä tutkinnan kannalta.
  • Verinäyte voidaan ottaa, jos alkoholin tai huumeiden käytöllä on merkitystä epäillyn rikoksen kannalta.

Saako poliisi tehdä henkilöntarkastuksen ja tutkia vaatteeni?

Poliisi voi tutkia päällysvaatteet samoin edellytyksin kuin ottaa valokuvan.

Saako poliisi tutkia matkapuhelimeni ja autoni?

Poliisi voi tutkia epäillyn matkapuhelimen selvittääkseen sen puhelinnumeron ja IMEI-numeron ja tutkia hänen autonsa seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Poliisilla on perusteltu syy epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen, josta voidaan nostaa syyte.
  • Toimenpidettä pidetään hyvin tärkeänä tutkinnan kannalta.

Saako poliisi tehdä kotietsinnän?

Poliisi voi tehdä kotietsinnän seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Poliisilla on perusteltu syy epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen, josta voidaan nostaa syyte.
  • Kotietsintää pidetään hyvin tärkeänä tutkinnan kannalta.
  • Rikos voi johtaa vankeuteen.
  • Poliisi pystyy osoittamaan löytävänsä todennäköisesti rikokseen liittyviä todisteita tai esineitä, jotka sen on takavarikoitava muista syistä.

Kuka päättää yksityisyyteen puuttuvien toimenpiteiden käytöstä?

Tuomioistuin tekee päätöksen kotietsinnästä. Jos on syytä pelätä, että todisteita joutuu hukkaan, ellei kotietsintää suoriteta välittömästi, poliisi voi tehdä kotietsinnän ilman kotietsintälupaa. Kotietsintä on vietävä tuomioistuimen käsiteltäväksi 24 tunnin kuluessa kotietsinnän suorittamisesta. Jos epäilty antaa kirjallisen suostumuksen kotietsintään, poliisi voi tehdä päätöksen kotietsinnän tekemisestä epäillyn kotona.

Poliisi päättää, otetaanko sormenjäljet, DNA- ja verinäyte sekä valokuva. Poliisilla on myös oikeus esimerkiksi tutkia epäillyn matkapuhelin ja auto.

Voinko valittaa rikostutkinnasta?

Epäilty voi valittaa poliisin suorittamasta rikostutkinnasta tuomioistuimeen.

Kotietsintöjä ja rikostutkinnan suunnittelua koskeviin tuomioistuimen päätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (landsret) kahden viikon kuluessa tuomioistuimen päätöksestä.

Voinko vaatia poliisia tuhoamaan otetut sormenjäljet, valokuvat sekä DNA- ja verinäytteiden tulokset?

Jos syyttäjä luopuu syytteestä tai jos vastaaja vapautetaan syyttömänä, poliisin on tuhottava vastaajasta otettu valokuva. Poliisi voi säilyttää sormenjäljet ja DNA-näytteet, mutta ne on tuhottava tietyn ajan kuluttua.

Voinko vaatia korvauksia?

Jos vastaaja on ollut pidätettynä, vangittuna tai joutunut yksityisyyteen puuttuvan toimenpiteen kohteeksi ja myöhemmin ilmenee, että pidätys, vangitseminen tai yksityisyyteen puuttuva toimenpide oli perusteeton, vastaajalla on tavallisesti oikeus korvauksiin. Yleisten syyttäjien päällikkö (rigsadvokaten) julkaisee vuosittain tiedonannon tällaisten korvausten määrittämisessä käytettävistä taulukoista.

Päätös syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä (5)

Kun poliisi on suorittanut rikostutkinnan, asia siirretään syyttäjälle, joka päättää, miten asiassa edetään.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Jos epäilty myöntää poliisitutkinnan aikana olevansa syyllinen vakavimpaan häntä vastaan esitettyyn syytteeseen, syyttäjä yrittää tavallisesti saada asian käsiteltyä syyllisyyden tunnustamiseen perustuvan menettelyn mukaisesti.

Mikä on syyte?

Syyte on asian oikeuskäsittelyn perusta. Syytteessä on ilmoitettava lainkohdat, joiden rikkomisesta vastaajaa syytetään, ja siinä on oltava kuvaus rikoksen tai rikosten tekotavasta. Kuvauksen on oltava niin tarkka, että vastaaja voi valmistella puolustuksen sen perusteella.

Voidaanko minua syyttää muista rikoksista kuin niistä, joista poliisi on syyttänyt minua?

Syytteen laatii syyttäjä. Jos syyttäjän näkemys asiasta on toinen kuin poliisin, syyte voi sisältää uusia tai erilaisia syytekohtia.

Voidaanko syytteeseen lisätä uusia syytekohtia?

Syyttäjän on yritettävä kerätä yhteen kaikki vastaajaa vastaan esitetyt ratkaisematta olevat syytteet, niin että niistä voidaan antaa yhteinen tuomio. Syyte voi näin ollen sisältää uusia syytekohtia, jos vastaajaa on syytetty rikoksesta useampaan otteeseen.

Jos vastaaja on luovutettu Tanskaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen nojalla, sovelletaan erityisiä sääntöjä. Jos syyte sisältää uusia syytekohtia, vastaajan kannattaa kysyä niistä neuvoja asianajajalta.

Voiko syyte muuttua?

Syyte voi muuttua tai sitä voidaan laajentaa, jos oikeudenkäyntiä varten laaditaan uusi syyte. Tämä voidaan tehdä siihen päivään mennessä, jona oikeudenkäynti alkaa.

Jos asian syyttäjä uskoo, että jostakin syytekohdasta langetettavan rangaistuksen pitäisi olla ankarampi kuin mitä syytteessä esitetään, muutos voidaan tehdä vain Tanskan syyttäjälaitoksen (anklagemyndighed) suostumuksella. Jos syytekohta muuttuu tällä tavoin, asiasta on ilmoitettava vastaajalle kahden kuukauden kuluessa.

Kun oikeudenkäynti on alkanut, syytteeseen voidaan tehdä vain hyvin pieniä muutoksia. Tuomioistuin päättää, sallitaanko muutokset.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajaa voidaan syyttää rikoksesta, josta häntä on jo syytetty toisessa maassa. Vastaajaa ei voida kuitenkaan todeta syylliseksi rikokseen, josta hänet on jo tuomittu tai vapautettu toisessa maassa.

Saanko tietää, ketkä todistavat minua vastaan?

Syyttäjän on jätettävä tuomioistuimeen syyte sekä luettelo todisteista. Luettelossa ilmoitetaan todistajien nimet. Vastaajan asianajaja saa jäljennöksen luettelosta. Yleensä vastaajalla on oikeus saada tietää todistajien henkilöllisyys.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin (6)

Minkä perusteella voin valmistella puolustusta asianajajani kanssa?

Vastaajan asianajaja saa yleensä jäljennökset kaikista poliisin laatimista tutkintaraporteista. Vastaajalla on yleinen oikeus tutustua aineistoon. Asianajaja voi antaa vastaajalle jäljennöksen aineistosta vain, jos poliisi antaa tähän luvan.

Saanko tutustua kaikkeen poliisin keräämään aineistoon?

Poliisi voi määrätä, ettei asianajaja saa antaa vastaajalle tiettyjä tietoja tutkinta-aineistosta, jos tämä katsotaan välttämättömäksi ulkovaltojen edun suojelemisen tai todisteiden esittämisen kannalta. Tällainen määräys voidaan antaa vain vakavissa tapauksissa, ja se on voimassa vain siihen asti, kun vastaajaa kuullaan oikeudessa.

Kuka päättää, voinko tutustua kaikkeen aineistoon?

Poliisi toimittaa aineiston ja ratkaisee, onko osaan aineistoa tai koko aineistoon määrättävä tutustumiskielto. Poliisin päätöksestä voi valittaa tuomioistuimeen, joka ratkaisee asian.

Saanko osallistua kaikkiin asian oikeuskäsittelyihin?

Yleensä vastaajalla on oikeus olla läsnä kaikissa oikeuskäsittelyissä, joissa tuomioistuin päättää, määrätäänkö vastaaja tutkintavankeuteen tai ketä rikoskumppaneita tai todistajia kuullaan ennen oikeudenkäyntiä.

Tuomioistuin voi päättää poliisin pyynnöstä, ettei vastaaja saa olla läsnä oikeuskäsittelyssä. Tällöin vastaajalla on oikeus saada tietää, mitä oikeuskäsittelyssä tapahtui. Tuomioistuin voi määrätä, ettei tietoa anneta vastaajalle. Vastaajalla on kuitenkin oikeus saada tietää, mitä tapahtui oikeuskäsittelyssä, jossa hän ei saanut olla läsnä. Tämä on kerrottava viimeistään, kun vastaajaa on kuultu oikeudessa.

Saako asianajajani osallistua kaikkiin asian oikeuskäsittelyihin?

Vastaajan asianajajalla on oikeus osallistua kaikkiin asian oikeuskäsittelyihin. Tämä koskee myös kuulemisia, joissa tuomioistuin päättää salakuuntelusta tai puhelimen salakuuntelusta, kotietsinnöistä tai muista yksityisyyteen puuttuvista toimenpiteistä, jotka edellyttävät etukäteislupaa tuomioistuimelta.

Saako asianajajani olla läsnä poliisitutkinnassa?

Asianajajalle on ilmoitettava rikostutkinnasta, ja hänellä on oikeus olla läsnä tutkinnan niissä osissa, joita voidaan käyttää todisteina vastaajaa vastaan. Esimerkkejä tästä ovat ryhmätunnistus ja rikospaikkarekonstruktiot.

Saako asianajajani tehdä omia tutkimuksiaan?

Yleensä asianajaja pyytää poliisia tekemään lisätutkimuksia, jos poliisi ei ole hankkinut vastaajan mielestä sellaisia tietoja, joista voisi olla vastaajalle hyötyä. Jos poliisi kieltäytyy tekemästä tällaisia lisätutkimuksia, asia voidaan viedä oikeuteen, ja tuomioistuin voi määrätä poliisin suorittamaan kyseiset tutkimukset.

Asianajaja voi myös päättää tehdä omia tutkimuksiaan. Käytännössä tätä tapahtuu vain harvoin. Jos asianajaja tekee omia tutkimuksiaan asiasta, hän ei saa häiritä poliisitutkintaa, ja asianajajan omissa tutkimuksissa on noudatettava asianajajiin sovellettavia eettisiä menettelysääntöjä.

Saako asianajajani haastaa todistajia todistamaan oikeudessa?

Vastaajan asianajaja voi pyytää, että tietyt todistajat haastetaan todistamaan oikeudessa. Jos syyttäjä vastustaa todistajien kuulemista, tuomioistuin päättää, onko kyseisten todistajien kuuleminen asian kannalta merkityksellistä.

Linkkejä

Tanskan oikeudenkäyntilaki

Tanskan laki DNA-keskusrekisterin perustamisesta

Yleisten syyttäjien päällikkö

Tanskan luovutusta koskeva laki

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.