Defendants (criminal proceedings)

Tanska

These factsheets explain what happens when a person is suspected or accused of a crime which is dealt with by a trial in court. For information on road traffic offences, which are usually dealt with by a fixed penalty like a fine, go to Factsheet 5. If you are the victim of a crime, you can find full information about your rights here.

Sisällön tuottaja:
Tanska

Summary of the criminal process

The following is a summary of the usual stages of the criminal process.

  • The police investigate all criminal matters. This includes questioning suspects, victims and witnesses.
  • If the police suspect that you have committed a crime, you will be charged. Once you have been charged, you have certain fundamental rights, for example the right to legal advice in serious cases.
  • The police decide whether or not to arrest you.
  • If you have committed a serious crime, you may - after presentation of the case to a judge - be remanded in custody while the case is being investigated.
  • Once the investigation has been completed, the case is sent to the Prosecution Service, which decides whether the charges should be dropped or the case should go to trial.
  • If the Prosecution Service decides to proceed with the case, it can do so by issuing a fixed penalty notice, an indictment or a summons for directions.
  • Criminal cases are tried by the district courts as court of first instance. The number of judges depends on the gravity of the case and on whether you plead guilty or not guilty.
  • The court’s judgment can usually be appealed to the high court. You can either appeal for a retrial of your case or appeal against the sentence.
  • You will be entitled to compensation for false imprisonment if the case against you is withdrawn or if you are acquitted.
  • The Danish Prison and Probation Service answers questions concerning the serving of sentences.

You can find details about all stages of the criminal process and about your rights in the factsheets. The information is not a substitute for legal advice and is for guidance only.

The rules concerning the criminal process, including police investigations, the preparation of the trial by the prosecution and the trial itself, are set out in the Danish Administration of Justice Act.

Please note that special rules apply in Greenland and the Faroe Islands.

Under the Treaty of Lisbon, Denmark has opted out from EU justice and home affairs cooperation and consequently does not participate in such cooperation in the same way as the other Member States. In each individual case you must therefore find out whether specific EU legislation applies in Denmark.

Role of the European Commission

Please note that the European Commission has no role in criminal proceedings in Member States and cannot assist you if you have a complaint. These factsheets tell you where and how to complain.

Click on the links below to find the information that you need

1 - Getting legal advice

2 - My rights during the investigation of a crime

  • Preliminary charge, including questioning
  • Arrest (including European arrest warrant)
  • Preliminary statutory hearing and remand in custody
  • Intrusive measures
  • Decision on whether or not to bring charges against you
  • Preparing for trial by the defence

3 - My rights during the trial

4 - My rights after the trial

5 - Road traffic and other minor offences

Related links

The Danish legal system

Database of full-text legislation

Finding a Danish lawyer

Information on the serving of sentence:

Last update: 13/08/2019

The national language version of this page is maintained by the respective Member State. The translations have been done by the European Commission service. Possible changes introduced in the original by the competent national authority may not be yet reflected in the translations. The European Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice to see copyright rules for the Member State responsible for this page.
Member States in charge of the management of national content pages are in the process of updating some of the content on this website in the light of the withdrawal of the United Kingdom from the European Union. If the site contains content that does not yet reflect the withdrawal of the United Kingdom, it is unintentional and will be addressed.

1 – Miten saan oikeudellista neuvontaa

Jos joutuu rikosoikeudenkäynnin osapuoleksi, on erittäin tärkeää saada riippumatonta oikeudellista neuvontaa. Näillä sivuilla kerrotaan, milloin ja missä olosuhteissa rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajaan ja mitä asianajaja voi tehdä hänen hyväkseen. Tällä yleissivulla kerrotaan, miten asianajajan löytää ja miten hän saa palkkionsa, jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa sitä.

Kuinka löydän asianajajan

Vastaajalla on oikeus valitsemaansa asianajajaan. Asianajajalla on oltava oikeus esiintyä Tanskan tuomioistuimissa. Luettelo Tanskan kaikista asianajajajista löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä. Samalla verkkosivulla näkyy myös, ketkä asianajajista ovat erikoistuneet rikosoikeuteen, vero-oikeuteen tai muuhun asian kannalta oleelliseen oikeudenalaan.

Tanskan oikeusministeriö (Justitsministeriet) on nimittänyt Tanskan jokaiseen tuomioistuimeen joukon paikallisia asianajajajia, joilla on erityistä kokemusta rikosasioista. Nämä asianajajat työskentelevät yksityisessä asianajotoimistossa. Tuomioistuin voi antaa luettelon näistä asianajajista. Jos asia on luonteeltaan sellainen, että vastaajalla on oltava oikeudellinen edustaja (esimerkiksi jos hänet on vangittu), mutta tämä ei valitse tiettyä asianajajaa, tehtävää hoitamaan nimitetään joku luettelossa olevista asianajajista.

Asianajajan palkkion maksaminen

Jos tuomioistuin nimittää asianajajan, tämän palkkio maksetaan tavallisesti julkisista varoista. Tuomioistuin päättää tuomion yhteydessä myös asianajajan palkkiosta. Palkkio perustuu erityisiin palkkiotaulukkoihin, joita tuomioistuimet soveltavat niissä rikosasioissa, joissa vastaajalle on nimitetty oikeudellinen edustaja. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä vastaajan valitsema asianajaja.

Tuomioistuin päättää myös, kuka lopulta maksaa asianajajan palkkion. Jos vastaaja todetaan syylliseksi, vastaajan on yleensä maksettava palkkiota vastaava summa viranomaisille (Tanskan valtiolle). Valtio pyrkii perimään kyseisestä summasta niin suuren määrän kuin vastaajalla on varaa maksaa.

Jos vastaaja vapautetaan tai jos tuomioistuimen ratkaisu on merkittävästi lievempi kuin mitä syyttäjä on vaatinut, tuomioistuin määrää tavallisesti viranomaiset maksamaan asianajajan palkkion ja kulut. Tuomioistuin voi päättää myös, että viranomaisten on maksettava osa asianajajan palkkiosta ja kuluista. Näin voi käydä esimerkiksi, jos tuomioistuinkäsittely on pidetty turhaan sellaisten olosuhteiden vuoksi, joihin vastaaja ei voi vaikuttaa.

Asianajajan palkkiota ja lopullista maksuvelvollisuutta koskevaan päätöksen voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (landsret) kahden viikon kuluttua päätöksestä.

Maksutonta oikeusapua ei voi hakea rikosoikeudenkäyntimenettelyissä, eikä tällainen oikeusapu yleensä kuulu oikeudenkäyntikulut kattavien vakuutusten piiriin.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan oikeudenkäyntilain 66 luku

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLuettelo Tanskan asianajajista

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

2 – Oikeuteni rikostutkinnan aikana ja ennen oikeudenkäynnin alkua

Rikostutkinnan vaiheet

Rikosasiat tutkii poliisi. Poliisi tutkii yleensä tapauksen siksi, että sille on ilmoitettu henkilön joutuneen väkivallan tai varkauden uhriksi, tai koska poliisi tai mahdollisesti kansalainen on saanut henkilön kiinni rikoksesta itse teossa.

Esitutkinta

Ensin poliisi pyrkii selvittämään, onko tapahtunut rikos ja onko rikoksesta mahdollisesti syytettäviä tunnistettavissa olevia epäiltyjä yksi tai useampia. Tässä yhteydessä poliisi haluaa yleensä kuulustella epäiltyä.

Pidätys

Poliisi voi pidättää epäillyn.

Ensimmäinen oikeuskäsittely ja vangitseminen ennen oikeudenkäyntiä (mukaan lukien eurooppalainen pidätysmääräys)

Jos poliisi haluaa vangita pidätetyn esimerkiksi, jottei poliisitutkinta vaarannu, pidätetty on vietävä oikeuteen 24 tunnin kuluessa pidätyksestä, niin että asia voidaan antaa tuomarin käsiteltäväksi.

Yksityisyyteen puuttuvat toimenpiteet

Epäillyn ja mahdollisten todistajien kuulustelun lisäksi poliisi voi hankkia tutkinnan aikana tietoa myös yksityisyyteen puuttuvilla toimenpiteillä, kuten kotietsinnän, televiestinnän valvonnan tai puhelimen salakuuntelun avulla. Valtaosaan tällaisista toimenpiteistä on saatava tuomioistuimelta etukäteislupa.

Päätös syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä

Poliisitutkinnan tarkoituksena on hankkia tietoa, jonka avulla syyttäjä voi ratkaista, nostetaanko epäiltyä vastaan syyte. Jos ei ole riittävästi todisteita, jotka osoittavat, että epäilty on tehnyt rikoksen, syyttäjä luopuu syytteen nostamisesta.

Poliisi ja syyttäjä ovat paikallistasolla saman hallinnon alaisia, joten syyttäjä osallistuu usein asian käsittelyyn jo varhaisessa vaiheessa, myös rikostutkinnan suunnittelussa.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin

Lisätietoja oikeudesta saada tietoa rikostutkinnasta ja vaikuttaa rikostutkintaan löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaantäältä.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Seuraavien linkkien kauttaa löytyy lisätietoa vastaajan oikeuksista asian käsittelyn kussakin vaiheessa.

Esitutkinta, mukaan lukien kuulustelu (1)

Miksi minua syytetään?

Epäiltyä syytetään, koska poliisi epäilee vahvasti hänen tehneen rikoksen ja koska poliisin rikostutkinta keskittyy tästä lähtien epäiltyyn eikä muihin henkilöihin.

Mitä tarkoittaa, että minua syytetään?

Epäillylle kerrotaan, millaisen rikoksen poliisi uskoo tämän tehneen. Poliisin on kerrottava epäillylle, mitä lain säännöksiä se uskoo tämän rikkoneen. Epäillyllä on oikeus seurata asiansa tutkintaa asianajajan välityksellä, ja jos on kyseessä vakava rikos, epäillyllä on oikeus tuomioistuimen nimittämään asianajajaan.

Miksi poliisi haluaa kuulustella minua?

Poliisi haluaa kuulustella epäiltyä selvittääkseen, pitävätkö sen epäilyt paikkansa. Poliisi käyttää epäillyn lausuntoa jatkotutkimuksissaan. Myöhemmin syyttäjä käyttää epäillyn lausuntoa ratkaistessaan, voidaanko asiassa soveltaa syyllisyyden tunnustamiseen perustuvaa menettelyä.

Missä ja milloin poliisi voi kuulustella minua?

Erityisiä sääntöjä ei ole asetettu siitä, missä ja milloin poliisi voi kuulustella epäiltyä. Kuulustelu on pidettävä niin, ettei epäillyn oikeuksia rikota aiheettomasti. Poliisi ei voi yleensä ottaa yhteyttä epäiltyyn tämän työpaikalla. Yleensä poliisi aloittaa kysymysten esittämisen rikospaikalla. Usein poliisi pyytää epäiltyä tulemaan poliisiasemalle tarkempaa kuulustelua varten.

Entä jos en osaa kieltä?

Jos epäilty ei osaa paikallista kieltä, hänellä on oikeus tulkkiin, joka osaa tulkata epäillyn omaa kieltä molempiin suuntiin. Poliisi hankkii tulkin paikalle, eikä epäillyn tarvitse sanoa mitään ennen tulkin saapumista.

Onko minun annettava poliisille lausunto?

Epäillyn on ilmoitettava poliisille nimensä, osoitteensa ja syntymäaikansa. Mitään muuta ei tarvitse sanoa. Myöskään totuutta ei tarvitse kertoa. Poliisin on kerrottava epäillylle näistä oikeuksista ennen kuulustelua. Riippuu tapauksesta ja syytteiden vakavuudesta, olisiko epäillylle eduksi antaa lausunto poliisille. Jos epäilty ei ole varma, kannattaako hänen vastata kysymyksiin, hän voi kysyä neuvoa asianajajaltaan.

Voinko keskustella asianajajan kanssa?

Epäillyllä on oikeus keskustella valitsemansa asianajajan kanssa ennen kuin hän päättää, suostuuko poliisin kuulusteluun. Jos epäilty ei tiedä yhtään asianajajaa, poliisi hankkii hänelle asianajajan.

Asianajajalla on oikeus olla läsnä kuulustelun aikana, mutta hän ei saa neuvoa epäillylle, miten yksittäisiin kysymyksiin kannattaa vastata.

Saanko tarkistaa, että poliisi on ymmärtänyt lausuntoni oikein?

Poliisin on kirjattava epäillyn lausunto. Epäilty voi lukea kuulustelupöytäkirjan tai se voidaan lukea hänelle, ja sen jälkeen epäilty voi esittää huomautuksia. Epäilty voi päättää, haluaako hän allekirjoittaa pöytäkirjan. Monet asianajajat neuvovat olemaan allekirjoittamatta, jos ei ymmärrä kieltä.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Poliisi voi käyttää epäillyn sanomaa rikostutkinnassa, vaikka siitä olisi epäillylle haittaa. Tavallisesti kuulustelupöytäkirja ei ole todiste eikä sitä voida käyttää yksinään oikeudenkäynnissä vastaajaa vastaan. Syyttäjä voi kuitenkin esittää kysymyksiä pöytäkirjan yksityiskohdista. Lausunnon muuttaminen voi heikentää uskottavuutta.

Pidätys (2)

Miksi minut pidätetään?

Epäilty voidaan pidättää, jos poliisilla on syytä epäillä, että tämä on tehnyt rikoksen, ja jos lisäksi pidätys on välttämätöntä epäillyn estämiseksi tekemästä muita rikoksia, epäillyn läsnäolon varmistamiseksi tai sen varmistamiseksi, ettei epäilty puhu muille. Epäilty voidaan pidättää myös toisen EU-maan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla.

Voiko poliisi pidättää minut kaiken tyyppisissä tapauksissa?

Epäiltyä ei pidätetä, jos pidättäminen olisi kohtuutonta rikoksen vakavuuteen verrattuna. On esimerkiksi erittäin epätodennäköistä, että epäilty pidätetään, jos häntä epäillään rikoksesta, josta voidaan määrätä enintään pieni sakkorangaistus.

Missä pidätys tapahtuu?

Pidätys tapahtuu yleensä paikallisella poliisiasemalla. Tavallisesti pidätettyä pidetään odotussellissä, kunnes poliisi voi kuulustella häntä (ks. Esitutkinta, mukaan lukien kuulustelu (1)).

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Jos pidätetty on sairas, loukkaantunut tai pahoin alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena, hänellä on oikeus tavata lääkäri. Pidätetyn on syytä kertoa poliisille, jos hän tarvitsee lääkärin, ja ilmoittaa myös mahdollisesta lääkityksestään.

Voinko ottaa yhteyttä asianajajaan?

Pidätetyllä on oikeus ottaa yhteyttä valitsemaansa asianajajaan, ennen kuin päättää, haluaako suostua poliisin kuulusteluun. Joissakin tapauksissa poliisi voi kieltää pidätetyltä tietyn asianajajan. Pidätetty voi valittaa tästä tuomioistuimeen.

Sekä poliisin että asianajajan on selitettävä pidätetylle, että tämä voi saada tuomioistuimen nimittämän asianajajan, ja kerrottava, kuka maksaa asianajajan palkkion.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Ulkomaalaisella on oikeus ottaa yhteyttä maansa suurlähetystöön. Poliisi voi auttaa yhteydenotossa.

Voinko ottaa yhteyttä perheeseeni?

Pidätetyllä on oikeus kertoa perheelleen tai työnantajalleen pidätyksestä. Poliisi voi kieltäytyä antamasta pidätetyn ottaa yhteyttä näihin, jos poliisi uskoo, että yhteydenotto voisi häiritä asian tutkintaa. Poliisi voi päättää ilmoittaa asiasta perheelle pidätetyn puolesta.

Kuinka kauan minua voidaan pitää pidätettynä?

Pidätetty on vapautettava heti, kun pidätykselle ei ole enää perusteita. Jos pidätettyä ei vapauteta 24 tunnin kuluessa, hänet on vietävä oikeuden kuultavaksi, jotta tuomari voi päättää, onko pidätetty vapautettava, jatketaanko pidätystä (pidätystä voidaan jatkaa enintään 3 x 24 tuntia) vai määrätääntö pidätetty tutkintavankeuteen (Ensimmäinen oikeuskäsittely ja tutkintavankeus (3)).

Milloin pidätystä voidaan jatkaa yli 24 tuntia?

Jos tuomari toteaa ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä, että esitetyt todisteet eivät riitä ratkaisemaan, pitäisikö pidätetty määrätä tutkintavankeuteen, pidätystä voidaan jatkaa 3 x 24 tuntia siitä, kun ensimmäinen oikeuskäsittely päättyy.

Ensimmäinen oikeuskäsittely ja tutkintavankeus (3)

Miksi minua pidetään tutkintavankeudessa?

Epäiltyä pidetään tutkintavankeudessa, jos poliisi uskoo sen olevan välttämätöntä jonkin aikaa tai niin kauan, kun tutkinta on käynnissä. Tutkintavankeudessa voidaan pitää myös sen varmistamiseksi, että epäilty on saapuvilla luovutettavaksi toiseen jäsenvaltioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla.

Kuka päättää, onko minut määrättävä tutkintavankeuteen?

Tuomari päättää, täyttyvätkö tutkintavankeuden edellytykset. Tuomari ratkaisee ensimmäisen oikeuskäsittelyn jälkeen, onko epäilty määrättävä tutkintavankeuteen, kuten poliisi on pyytänyt. Oikeuskäsittelyn aikana syyttäjä esittelee poliisin käsityksen asiasta, ja myös epäillyllä on oikeus esittää oma kantansa. Tuomari päättää, määrätäänkö epäilty tutkintavankeuteen, mutta ei ota kantaa syyllisyyteen.

Voidaanko minut määrätä tutkintavankeuteen kaiken tyyppisissä tapauksissa?

Tutkintavankeuteen voidaan määrätä seuraavin edellytyksin:

  • Poliisin on pystyttävä perustelemaan, miksi se epäilee henkilön tehneen rikoksen, josta voidaan tuomita vähintään 18 kuukauden vankeusrangaistus.
  • Rikoksesta voidaan tuomita on yli 30 päivän vankeusrangaistus.
  • Poliisin on pystyttävä perustelemaan tuomarille tyydyttävällä tavalla, että on tärkeää, ettei epäiltyä vapauteta niin kauan, kun poliisitutkinta on meneillään, jostakin seuraavista syistä:
  • Poliisi uskoo epäillyn pakoilevan rangaistusta.
  • On syytä uskoa, että epäilty jatkaa samantyyppisten rikosten tekemistä.
  • On syytä uskoa, että epäilty häiritsee tutkintaa, jos hänet vapautetaan.
  • Rikos on niin vakava, että epäillyn vapauttaminen odottamaan oikeudenkäyntiä loukkaisi muita.

Joissakin harvinaisissa tapauksissa epäilty voi välttää tutkintavankeuden, vaikka tutkintavankeuden edellytykset täyttyisivät. Näin on esimerkiksi silloin, jos vangitsemisesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa epäillyn henkilökohtaiselle tilanteelle. On tärkeää, että epäilty kertoo asianajajalleen tilanteestaan.

Missä ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään?

Ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään paikallisessa tuomioistuimessa. Yleensä epäilty odottaa oikeussaliin viemistä odotussellissä.

Pitääkö minun todistaa ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä?

Epäillyn ei tarvitse antaa lausuntoa eikä kertoa totuutta. Riippuu tapauksen luonteesta ja syytteiden vakavuudesta, olisiko lausunnon antaminen oikeudessa epäillylle eduksi. Epäilty voi kysyä asianajajalta, kannattaako hänen todistaa vai ei.

Voinko keskustella asianajajan kanssa?

Tuomioistuin nimittää asianajajan edustamaan epäiltyä oikeudessa. Jos epäilty ei valitse tiettyä asianajajaa, tuomioistuin nimittää sinä päivänä päivystävän asianajajan. Lisätietoja asiasta löytyy Linkki avautuu uuteen ikkunaantietosivulta 1.

Epäillyllä on oikeus keskustella asiasta asianajajansa kanssa ennen oikeuskäsittelyä. Jos epäillyllä ja asianajajalla ei ole yhteistä kieltä, epäillyllä on oikeus tulkkiin. Asianajaja puolustaa epäillyn etua oikeuskäsittelyn aikana ja voi myös esittää epäillylle kysymyksiä.

Saanko tarkistaa, että tuomioistuin on ymmärtänyt lausuntoni oikein?

Tuomari kirjauttaa olennaiset osat epäillyn lausunnosta oikeudenkäyntipöytäkirjaan. Epäillyn lausunto luetaan ääneen sen varmistamiseksi, että se on ymmärretty oikein.

 

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Oikeudessa annettua lausuntoa voidaan käyttää todisteena asiassa.

Kuinka kauan minua voidaan pitää tutkintavankeudessa?

Tuomari päättää oikeuskäsittelyssä, vapautetaanko epäilty vai määrätäänkö tämä tutkintavankeuteen. Joissakin tapauksissa tuomari päättää, että epäillyn pidätystä on jatkettava 3 x 24 tuntia (ks. kohta Pidätys (2)).

Jos epäilty vangitaan, tuomari asettaa määräajaksi enintään neljä viikkoa. Vangittu on siis vapautettava joko ennen kyseisen määräajan umpeutumista tai asia on saatettava uudelleen oikeuden käsiteltäväksi sen varmistamiseksi, että tutkintavankeuden jatkamisen edellytykset täyttyvät edelleen. Tutkintavankeudella ei ole enimmäiskestoa, vaan sen kesto riippuu tapauksen luonteesta.

Vangittu on vapautettava heti, kun tutkintavankeudelle ei ole enää perusteita.

Mitä eristäminen tarkoittaa?

Joskus poliisi pyytää, että tutkintavanki eristetään niin, ettei hän voi olla yhteydessä muihin vankeihin. Eristetty vanki voi kirjoittaa kirjeitä tai soittaa puhelimella vain poliisin valvonnassa. Tuomari päättää, onko tutkintavanki eristettävä.

Voinko hakea muutosta tutkintavankeudesta tai eristämisestä tehtyyn päätökseen?

Epäillyllä on oikeus hakea muutosta tutkintavankeutta tai eristämistä koskevaan päätökseen muutoksenhakutuomioistuimesta (landsret). Yleensä tämä tapahtuu niin, että epäilty ilmoittaa oikeuskäsittelyn aikana haluavansa hakea muutosta.

Voinko välttää tutkintavankeuden, jos luovutan passini tai maksan takuut?

Tanskan rikoslaissa (straffeloven) säädetään mahdollisuudesta välttää tutkintavankeus luovuttamalla passinsa tai maksamalla takuusumman. Tätä tapahtuu käytännössä kuitenkin vain harvoin.

Yksityisyyteen puuttuvat toimenpiteet (4)

Poliisi voi hankkia tutkinnan aikana tietoa erilaisia yksityisyyteen puuttuvia toimenpiteitä käyttäen. Muutamia niistä on kuvattu jäljempänä.

Saako poliisi ottaa minulta sormenjäljet ja valokuvata minua?

Poliisi voi ottaa sormenjäljet ja valokuvan seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Henkilöä epäillään rikoksesta ja toimenpide on välttämätön poliisitutkinnan kannalta.
  • Poliisilla on perusteltu syy epäillä henkilön tehneen rikoksen, josta voidaan määrätä vähintään 18 kuukauden vankeusrangaistus.

Saako poliisi ottaa minulta DNA- tai verinäytteen?

Poliisi voi ottaa DNA- tai verinäytteen seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • On perusteltu syy epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen, josta voidaan määrätä vähintään 18 kuukauden vankeusrangaistus, ja toimenpidettä pidetään hyvin tärkeänä tutkinnan kannalta.
  • Verinäyte voidaan ottaa, jos alkoholin tai huumeiden käytöllä on merkitystä epäillyn rikoksen kannalta.

Saako poliisi tehdä henkilöntarkastuksen ja tutkia vaatteeni?

Poliisi voi tutkia päällysvaatteet samoin edellytyksin kuin ottaa valokuvan.

Saako poliisi tutkia matkapuhelimeni ja autoni?

Poliisi voi tutkia epäillyn matkapuhelimen selvittääkseen sen puhelinnumeron ja IMEI-numeron ja tutkia hänen autonsa seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Poliisilla on perusteltu syy epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen, josta voidaan nostaa syyte.
  • Toimenpidettä pidetään hyvin tärkeänä tutkinnan kannalta.

Saako poliisi tehdä kotietsinnän?

Poliisi voi tehdä kotietsinnän seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Poliisilla on perusteltu syy epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen, josta voidaan nostaa syyte.
  • Kotietsintää pidetään hyvin tärkeänä tutkinnan kannalta.
  • Rikos voi johtaa vankeuteen.
  • Poliisi pystyy osoittamaan löytävänsä todennäköisesti rikokseen liittyviä todisteita tai esineitä, jotka sen on takavarikoitava muista syistä.

Kuka päättää yksityisyyteen puuttuvien toimenpiteiden käytöstä?

Tuomioistuin tekee päätöksen kotietsinnästä. Jos on syytä pelätä, että todisteita joutuu hukkaan, ellei kotietsintää suoriteta välittömästi, poliisi voi tehdä kotietsinnän ilman kotietsintälupaa. Kotietsintä on vietävä tuomioistuimen käsiteltäväksi 24 tunnin kuluessa kotietsinnän suorittamisesta. Jos epäilty antaa kirjallisen suostumuksen kotietsintään, poliisi voi tehdä päätöksen kotietsinnän tekemisestä epäillyn kotona.

Poliisi päättää, otetaanko sormenjäljet, DNA- ja verinäyte sekä valokuva. Poliisilla on myös oikeus esimerkiksi tutkia epäillyn matkapuhelin ja auto.

Voinko valittaa rikostutkinnasta?

Epäilty voi valittaa poliisin suorittamasta rikostutkinnasta tuomioistuimeen.

Kotietsintöjä ja rikostutkinnan suunnittelua koskeviin tuomioistuimen päätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (landsret) kahden viikon kuluessa tuomioistuimen päätöksestä.

Voinko vaatia poliisia tuhoamaan otetut sormenjäljet, valokuvat sekä DNA- ja verinäytteiden tulokset?

Jos syyttäjä luopuu syytteestä tai jos vastaaja vapautetaan syyttömänä, poliisin on tuhottava vastaajasta otettu valokuva. Poliisi voi säilyttää sormenjäljet ja DNA-näytteet, mutta ne on tuhottava tietyn ajan kuluttua.

Voinko vaatia korvauksia?

Jos vastaaja on ollut pidätettynä, vangittuna tai joutunut yksityisyyteen puuttuvan toimenpiteen kohteeksi ja myöhemmin ilmenee, että pidätys, vangitseminen tai yksityisyyteen puuttuva toimenpide oli perusteeton, vastaajalla on tavallisesti oikeus korvauksiin. Yleisten syyttäjien päällikkö (rigsadvokaten) julkaisee vuosittain tiedonannon tällaisten korvausten määrittämisessä käytettävistä taulukoista.

Päätös syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä (5)

Kun poliisi on suorittanut rikostutkinnan, asia siirretään syyttäjälle, joka päättää, miten asiassa edetään.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Jos epäilty myöntää poliisitutkinnan aikana olevansa syyllinen vakavimpaan häntä vastaan esitettyyn syytteeseen, syyttäjä yrittää tavallisesti saada asian käsiteltyä syyllisyyden tunnustamiseen perustuvan menettelyn mukaisesti.

Mikä on syyte?

Syyte on asian oikeuskäsittelyn perusta. Syytteessä on ilmoitettava lainkohdat, joiden rikkomisesta vastaajaa syytetään, ja siinä on oltava kuvaus rikoksen tai rikosten tekotavasta. Kuvauksen on oltava niin tarkka, että vastaaja voi valmistella puolustuksen sen perusteella.

Voidaanko minua syyttää muista rikoksista kuin niistä, joista poliisi on syyttänyt minua?

Syytteen laatii syyttäjä. Jos syyttäjän näkemys asiasta on toinen kuin poliisin, syyte voi sisältää uusia tai erilaisia syytekohtia.

Voidaanko syytteeseen lisätä uusia syytekohtia?

Syyttäjän on yritettävä kerätä yhteen kaikki vastaajaa vastaan esitetyt ratkaisematta olevat syytteet, niin että niistä voidaan antaa yhteinen tuomio. Syyte voi näin ollen sisältää uusia syytekohtia, jos vastaajaa on syytetty rikoksesta useampaan otteeseen.

Jos vastaaja on luovutettu Tanskaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen nojalla, sovelletaan erityisiä sääntöjä. Jos syyte sisältää uusia syytekohtia, vastaajan kannattaa kysyä niistä neuvoja asianajajalta.

Voiko syyte muuttua?

Syyte voi muuttua tai sitä voidaan laajentaa, jos oikeudenkäyntiä varten laaditaan uusi syyte. Tämä voidaan tehdä siihen päivään mennessä, jona oikeudenkäynti alkaa.

Jos asian syyttäjä uskoo, että jostakin syytekohdasta langetettavan rangaistuksen pitäisi olla ankarampi kuin mitä syytteessä esitetään, muutos voidaan tehdä vain Tanskan syyttäjälaitoksen (anklagemyndighed) suostumuksella. Jos syytekohta muuttuu tällä tavoin, asiasta on ilmoitettava vastaajalle kahden kuukauden kuluessa.

Kun oikeudenkäynti on alkanut, syytteeseen voidaan tehdä vain hyvin pieniä muutoksia. Tuomioistuin päättää, sallitaanko muutokset.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Vastaajaa voidaan syyttää rikoksesta, josta häntä on jo syytetty toisessa maassa. Vastaajaa ei voida kuitenkaan todeta syylliseksi rikokseen, josta hänet on jo tuomittu tai vapautettu toisessa maassa.

Saanko tietää, ketkä todistavat minua vastaan?

Syyttäjän on jätettävä tuomioistuimeen syyte sekä luettelo todisteista. Luettelossa ilmoitetaan todistajien nimet. Vastaajan asianajaja saa jäljennöksen luettelosta. Yleensä vastaajalla on oikeus saada tietää todistajien henkilöllisyys.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin (6)

Minkä perusteella voin valmistella puolustusta asianajajani kanssa?

Vastaajan asianajaja saa yleensä jäljennökset kaikista poliisin laatimista tutkintaraporteista. Vastaajalla on yleinen oikeus tutustua aineistoon. Asianajaja voi antaa vastaajalle jäljennöksen aineistosta vain, jos poliisi antaa tähän luvan.

Saanko tutustua kaikkeen poliisin keräämään aineistoon?

Poliisi voi määrätä, ettei asianajaja saa antaa vastaajalle tiettyjä tietoja tutkinta-aineistosta, jos tämä katsotaan välttämättömäksi ulkovaltojen edun suojelemisen tai todisteiden esittämisen kannalta. Tällainen määräys voidaan antaa vain vakavissa tapauksissa, ja se on voimassa vain siihen asti, kun vastaajaa kuullaan oikeudessa.

Kuka päättää, voinko tutustua kaikkeen aineistoon?

Poliisi toimittaa aineiston ja ratkaisee, onko osaan aineistoa tai koko aineistoon määrättävä tutustumiskielto. Poliisin päätöksestä voi valittaa tuomioistuimeen, joka ratkaisee asian.

Saanko osallistua kaikkiin asian oikeuskäsittelyihin?

Yleensä vastaajalla on oikeus olla läsnä kaikissa oikeuskäsittelyissä, joissa tuomioistuin päättää, määrätäänkö vastaaja tutkintavankeuteen tai ketä rikoskumppaneita tai todistajia kuullaan ennen oikeudenkäyntiä.

Tuomioistuin voi päättää poliisin pyynnöstä, ettei vastaaja saa olla läsnä oikeuskäsittelyssä. Tällöin vastaajalla on oikeus saada tietää, mitä oikeuskäsittelyssä tapahtui. Tuomioistuin voi määrätä, ettei tietoa anneta vastaajalle. Vastaajalla on kuitenkin oikeus saada tietää, mitä tapahtui oikeuskäsittelyssä, jossa hän ei saanut olla läsnä. Tämä on kerrottava viimeistään, kun vastaajaa on kuultu oikeudessa.

Saako asianajajani osallistua kaikkiin asian oikeuskäsittelyihin?

Vastaajan asianajajalla on oikeus osallistua kaikkiin asian oikeuskäsittelyihin. Tämä koskee myös kuulemisia, joissa tuomioistuin päättää salakuuntelusta tai puhelimen salakuuntelusta, kotietsinnöistä tai muista yksityisyyteen puuttuvista toimenpiteistä, jotka edellyttävät etukäteislupaa tuomioistuimelta.

Saako asianajajani olla läsnä poliisitutkinnassa?

Asianajajalle on ilmoitettava rikostutkinnasta, ja hänellä on oikeus olla läsnä tutkinnan niissä osissa, joita voidaan käyttää todisteina vastaajaa vastaan. Esimerkkejä tästä ovat ryhmätunnistus ja rikospaikkarekonstruktiot.

Saako asianajajani tehdä omia tutkimuksiaan?

Yleensä asianajaja pyytää poliisia tekemään lisätutkimuksia, jos poliisi ei ole hankkinut vastaajan mielestä sellaisia tietoja, joista voisi olla vastaajalle hyötyä. Jos poliisi kieltäytyy tekemästä tällaisia lisätutkimuksia, asia voidaan viedä oikeuteen, ja tuomioistuin voi määrätä poliisin suorittamaan kyseiset tutkimukset.

Asianajaja voi myös päättää tehdä omia tutkimuksiaan. Käytännössä tätä tapahtuu vain harvoin. Jos asianajaja tekee omia tutkimuksiaan asiasta, hän ei saa häiritä poliisitutkintaa, ja asianajajan omissa tutkimuksissa on noudatettava asianajajiin sovellettavia eettisiä menettelysääntöjä.

Saako asianajajani haastaa todistajia todistamaan oikeudessa?

Vastaajan asianajaja voi pyytää, että tietyt todistajat haastetaan todistamaan oikeudessa. Jos syyttäjä vastustaa todistajien kuulemista, tuomioistuin päättää, onko kyseisten todistajien kuuleminen asian kannalta merkityksellistä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan oikeudenkäyntilaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan laki DNA-keskusrekisterin perustamisesta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYleisten syyttäjien päällikkö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan luovutusta koskeva laki

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

3 – Oikeuteni oikeudenkäynnin aikana

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Oikeudenkäynti pidetään paikallisessa alioikeudessa (byret), ja se on julkinen. Jos vastaaja on myöntänyt tehneensä rikoksen, josta häntä syytetään, syyttäjä pyytää syyllisyyden tunnustamiseen perustuvan menettelyn soveltamista. Tällöin oikeuden kokoonpanossa on vain yksi ammattituomari. Näin on myös, jos rangaistukseksi vaaditaan vain sakkoa.

Jos vastaaja ei ole tunnustanut rikosta, asian käsittelyyn osallistuvat myös maallikkotuomarit, jolloin oikeuden kokoonpanossa on yksi ammattituomari ja kaksi maallikkotuomaria.

Jos syyttäjä vaatii vähintään neljän vuoden vankeusrangaistusta, asian käsittelee valamiehistö. Tällöin oikeuden kokoonpanossa on kolme ammattituomaria ja kuusi valamiestä. Poikkeuksena ovat asiat, jotka koskevat huumausainerikoksia tai talousrikoksia, jotka käsitellään yhden ammattituomarin ja kahden maallikkotuomarin kokoonpanossa vaaditusta rangaistuksesta riippumatta.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Jos asia käsitellään syyllisyyden tunnustamiseen perustuvaa menettelyä noudattaen, voidaan sopia, että syytettä mukautetaan vastaajan tunnustaman rikoksen mukaan.

Kun oikeudenkäynti on alkanut, syytteeseen voidaan tehdä vain hyvin pieniä muutoksia. Syytettä ei voi laajentaa ilman vastaajan suostumusta.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajan on oltava läsnä koko oikeudenkäynnin ajan. Tuomioistuin voi antaa vastaajalle luvan poistua, kun hän on esittänyt oman lausuntonsa.

Jos vastaajalle on ilmoitettu oikeuskäsittelystä, mutta hän jättää saapumatta oikeuteen ilman pätevää syytä, tuomioistuin voi päättää kuulla todistajia vastaajan poissa ollessa. Tuomioistuin voi tehdä päätöksensä vastaajan poissa ollessa, jos syyttäjä on vaatinut enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistusta ja vastaaja on antanut suostumuksensa oikeudenkäynnin loppuun saattamiselle. Jos vastaajalle määrätään enintään kolmen kuukauden ehdoton vankeusrangaistus, asian käsittely voidaan päättää ilman vastaajan suostumusta.

Osallistuminen oikeudenkäyntimenettelyihin videoyhteyden välityksellä on ollut mahdollista 1. marraskuuta 2009 lähtien, jos vaadittu enimmäisrangaistus on sakko tai enintään vuosi vankeutta. Kaikkiin tuomioistuimiin ei ole kuitenkaan asennettu tarvittavia videolaitteita.

Jos vastaaja ei puhu eikä ymmärrä oikeudenkäyntikieltä, hänellä on oikeus saada tulkin apua koko oikeudenkäynnin ajan. Tulkki avustaa vastaajaa myös, jos vastaajan on keskusteltava asianajajansa kanssa oikeuskäsittelyn aikana.

Jos vastaajalla ei ole asianajajaa, tuomioistuin nimittää vastaajalle asianajajan, jos vastaaja on kiistänyt häntä vastaan esitetyt syytteet ja jos vaadittu rangaistus on sakkoa ankarampi. Jos vastaaja on myöntänyt syyllisyytensä ja syyttäjä vaatii vankeusrangaistusta, tuomioistuin voi nimittää vastaajalle asianajajan tämän pyynnöstä. Jos vastaajalla on erimielisyyksiä asianajajansa kanssa tai hän haluaa muusta syystä uuden asianajajan, asianajajan vaihtoon yleensä suostutaan.

Vastaajan ei tarvitse vastata kysymyksiin oikeudenkäynnin aikana eikä kertoa totuutta. Vastaajaa ei voida rangaista totuudenvastaisesta todistuksesta oikeudenkäynnissä. Asianajaja voi neuvoa, onko vastaajan edun mukaista antaa asiassa lausunto.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Laissa on säädetty yksityiskohtaisesti kirjallisten todisteiden käyttämisestä oikeudenkäynnissä. Muita sääntöjä ei juuri ole, ja vastaaja voi esittää millaisia todisteita tahansa. Vastaaja ja hänen asianajajansa voivat vastustaa todistajien tai todisteiden hyväksymistä, jos ne ovat asian kannalta epäolennaisia tai jos todisteet on hankittu lainvastaisesti. Tuomioistuin päättää, hyväksyykö se vastaajan vastustamat todistajat tai todisteet. Useimmiten lainvastaisesti hankittuja todisteita ei hyväksytä. Tuomioistuin pohtii kyseisten todisteiden painoarvoa kuultuaan muut todisteet.

Vastaaja voi pyytää, että tietyt todistajat kutsutaan oikeuteen todistamaan tai että oikeudessa esitetään tiettyjä vastaajaa puoltavia todisteita. Tällainen voi olla esimerkiksi matkustajaluettelo, josta käy ilmi, ettei vastaaja ollut rikospaikalla rikoksen tekohetkellä. Jos syyttäjä on eri mieltä todisteiden merkityksellisyydestä, tuomioistuin ratkaisee asian.

Todistajan kutsunut osapuoli kuulustelee todistajaa ensin. Tämän jälkeen toisella osapuolella on tilaisuus vastakuulustella todistajaa. Tuomioistuin arvioi ratkaisussaan oikeudenkäynnin aikana annettujen todistajanlausuntojen luotettavuutta ja uskottavuutta.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Tiedot aiemmista tuomioista otetaan huomioon, jos rikoksen kuvauksesta käy ilmi, että vastaaja on syyllistynyt aiemmin samaan rikokseen. Joissakin harvinaisissa tapauksissa tiedot aiemman rikoksen tekotavasta voidaan ottaa esille syyllisyyttä tai syyttömyyttä tukevana seikkana. Yleensä vastaavasta rikoksesta annetut aiemmat tuomiot tai rikoksen tekeminen ehdollisen tuomion koetusajalla tai ehdonalaisen vapauden aikana vaikuttavat tuomion pituuteen.

Muissa jäsenvaltioissa mahdollisesti saatuja aiempia tuomioita ei yleensä tutkita.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Asian käsittely päättyy tuomioistuimen päätökseen, joka voi olla jokin seuraavista:

  • vapauttaminen
  • sakko
  • ehdollinen tuomio, joka voi olla myös hoitoon tai yhdyskuntapalveluun määrääminen
  • ehdoton vankeusrangaistus.

Ehdollisessa tuomiossa tuomioistuin määrää yleensä vankeusrangaistuksen, jota tuomitun ei tarvitse suorittaa, ellei hän tee uutta rikosta koetusajalla, joka kestää tavallisesti vuoden tai kaksi. Tuomioistuin voi vaatia koetusajan edellytyksenä, että tuomitulle määrätään koetusajaksi valvoja, tuomittu hakeutuu vieroitushoitoon tai psykiatriseen hoitoon tai hän suorittaa tietyn tuntimäärän tuomioistuimen määräämää palkatonta yhdyskuntapalvelua.

Nuorille rikoksentekijöille (alle 18-vuotiaat) on omat rangaistuksensa.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Rikoksen uhri katsotaan muiden todistajien kaltaiseksi todistajaksi. Joissakin tapauksissa rikoksen uhrilla on kuitenkin oikeus asianajajaan, jonka tuomioistuin nimittää erikseen, sekä oikeus saada vahingonkorvausta oikeudenkäynnin aikana, mikäli vahingonkorvausvaatimus on yksinkertainen ja asianmukaisin asiakirjoin perusteltu eivätkä tuomioistuimen määräämät vahingonkorvaukset aiheuta aineellista haittaa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan oikeudenkäyntilaki

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

4 – Oikeuteni oikeudenkäynnin päätyttyä

Voinko hakea muutosta tuomioon?

Tuomioistuin tekee ratkaisunsa oikeuskäsittelyssä. Vastaaja voi hakea muutosta päätökseen, tuomioon tai rangaistukseen ylioikeudelta (landsret). Vastaaja voi vaatia joko vapauttavaa päätöstä tai tuomion lieventämistä. Jos piirioikeuden (byret) oikeudenkäynnissä tapahtui vastaajan mielestä vakavia virheitä, vastaaja voi pyytää palauttamaan asian takaisin piirioikeuteen uusien tuomarien istumaa uutta oikeudenkäyntiä varten.

Tuomioon, päätökseen tai rangaistukseen voi hakea muutosta suullisesti oikeuskäsittelyssä, jossa oikeuden ratkaisu julistetaan. Muutosta voi hakea myös kirjallisesti käräjäoikeudesta tai syyttäjänlaitoksesta. Muutoksenhakemus on jätettävä kahden viikon kuluessa. Jos vastaajalla on asianajaja, tämä huolehtii tavallisesti muutoksenhaun käytännön toteutuksesta. Jos rangaistukseksi on määrätty enintään 3 000 Tanskan kruunun suuruinen sakko, lupa muutoksenhakuun on pyydettävä Tanskan muutoksenhakulupalautakunnasta (Procesbevillingsnævnet). Lupahakemus on toimitettava muutoksenhakulupalautakunnalle kahden kuukauden kuluttua päätöksestä.

Mitä tapahtuu, jos haen muutosta?

Tuomioistuimen päätöstä koskevan muutoksenhakemuksen käsittelee ylioikeus. Oikeuskäsittely on julkinen. Muutoksenhakemuksen käsittelylle ei ole määräaikaa.

Jos vastaaja on tutkintavankeudessa, ylioikeuden on käsiteltävä asia kiireellisesti. Sen on myös päätettävä, jatketaanko tutkintavankeutta muutoksenhakumenettelyihin asti ja niiden aikana.

Jos vastaaja vaatii syyttömäksi toteamista, ylioikeus käsittelee asian uudelleen. Tällöin vastaajalla on oikeus esittää uusia todisteita. Vastaajan kannattaa keskustella mahdollisimman pian asianajajansa kanssa siitä, mitä uusia todisteita muutoksenhakukäsittelyssä esitetään. Kun syyttäjä on paljastanut todisteet, joita se aikoo käyttää muutoksenhakuoikeudenkäynnissä, vastaajan asianajajalla on yleensä 14 päivää aikaa paljastaa puolustuksen todisteet. Tästä määräajasta voidaan myöntää poikkeus.

Jos vastaaja vaatii vain rangaistuksen lieventämistä, muutoksenhakutuomioistuin käsittelee vain rangaistuksen. Tällöin asianosaiset eivät esitä todisteita, mutta vastaajan asianajaja voi pyytää tuomioistuinta ottamaan vastaan vastaajan henkilökohtaista tilannetta koskevaa lisätietoa, joka on olennaista rangaistuksen määräämisen tai luovuttamista koskevan kysymyksen kannalta.

Mitä muutoksenhakukäsittelyssä tapahtuu?

Jos vastaaja on vaatinut syyttömäksi toteamista, ylioikeus käsittelee asian uudelleen. Käytännössä se aloittaa usein luetuttamalla vastaajan ja todistajien käräjäoikeuden istunnoissa esittämät lausunnot. Jos kuitenkin vastaaja ja hänen asianajajansa vastustavat tätä menettelyä, lausunnot on annettava uudelleen.

Jos vastaaja on vaatinut rangaistuksen lieventämistä, ylioikeus ottaa piirioikeudessa esitetyt todisteet huomioon ja päättää rangaistuksesta niiden perusteella.

Ylioikeus ilmoittaa päätöksensä oikeuskäsittelyssä. Se voi päättää pysyttää piirioikeuden tuomion, koventaa tai lieventää rangaistusta tai todeta vastaajan syyttömäksi. Jos vastaaja todetaan syyttömäksi tai jos rangaistusta lievennetään, muutoksenhaun kustannukset maksetaan julkisista varoista. Samoin käy, jos syyttäjä hakee muutosta tuomioon, ja hovioikeus vain vahvistaa tuomion. Kaikissa muissa tilanteissa vastaaja määrätään todennäköisesti maksamaan muutoksenhakumenettelyn kustannukset.

Mitä tapahtuu, jos muutoksenhaku hyväksytään / muutoksenhakua ei hyväksytä?

Ylioikeuden tuomio ohittaa piirioikeuden tuomion ja on yleensä lopullinen. Asia voidaan viedä poikkeustapauksessa korkeimpaan oikeuteen (Højesteret) muutoksenhakulupalautakunnan luvalla. Lupa myönnetään tavallisesti vain, jos kyseessä on periaatteellinen kysymys ja näin ollen ennakkotapaus tai jos siihen on muu erityinen syy. Lautakunta antaa muutoksenhakuluvan korkeimpaan oikeuteen vain muutamissa rikosasioissa. Asianajaja voi neuvoa, onko vastaajalla mahdollisuuksia saada tällaista lupaa.

Jos vastaaja todetaan syyttömäksi ja jos rikostutkinnan aikana on käytetty yksityisyyteen puuttuvia toimenpiteitä, kuten pidätystä, vangitsemista tai kotietsintää, vastaaja voi hakea vahingonkorvausta. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti aluesyyttäjälle (regional statsadvokat) viimeistään kahden kuukauden kuluessa tuomioistuimen päätöksestä. Vaatimuksen esittämisen käytännön järjestelyt hoitaa yleensä asianajaja. Asianajajalle kannattaa ilmoittaa omat yhteystietonsa kotimaassaan.

Olen toisen jäsenvaltion kansalainen. Voidaanko minut palauttaa kotimaahan oikeudenkäynnin jälkeen?

Yleensä vastaaja voidaan siirtää toiseen jäsenvaltioon suorittamaan rangaistustaan. Tavallisesti näin tapahtuu vain, jos vastaaja pyytää palauttamista kotimaahan rangaistuksen suorittamista varten. Hakemus rangaistuksen suorittamisesta kotimaassa on toimitettava Tanskan oikeusministeriölle (Justitsministeriet).

Jos minut tuomitaan, voidaanko minua syyttää uudelleen samasta rikoksesta?

Samasta rikoksesta ei voi tuomita kahteen kertaan Tanskassa. Samaa periaatetta sovelletaan muissa Euroopan maissa. Rankaisemista koskevat säännökset voivat vaihdella maittain, joten asiasta on tiedusteltava maassa, jossa rikossyytettä saatettaisiin myös ajaa.

Syytettä/tuomiota koskevat tiedot

Kun asiassa on tehty ratkaisu, siitä ilmoitetaan keskusrikosrekisteriin (Det Centrale Kriminalregister). Tanskan rikoslain (straffeloven) rikkomista koskevat tuomiot kirjataan rekisterin päätösosaan. Muun lainsäädännön rikkomista koskevat tuomiot merkitään, jos vastaaja määrätään vankeuteen tai tietyn oikeuden menettämiseen. Tietoihin merkitään myös tuomion antaneen tuomioistuimen nimi, tuomion antopäivämäärä, rikotut lainkohdat ja määrätty rangaistus.

Henkilökohtaiseen käyttöön annettavassa rikosrekisteriotteessa lueteltaviin päätöksiin sovelletaan tiettyjä rajoituksia. Tietoja säilytetään sähköisesti, ja tietojen poistaminen riippuu seuraamuksen vakavuudesta. Rekisteröinnissä tai tietojen poistamisessa tapahtuneista virheistä voi valittaa, mutta ei päätöksen varsinaisesta rekisteröinnistä. Rekisteröintiin liittyvät valitukset on toimitettava Tanskan poliisiylijohtajan (Rigspolitichefen) toimistoon, joka vastaa rikosrekistereihin liittyvistä asioista.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan oikeudenkäyntilaki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTäytäntöönpanomääräys henkilötietojen käsittelystä keskusrikosrekisterissä

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

5 – Vähäiset rikkomukset

Miten käsitellään vähäisiä liikennerikkomuksia?

Tieliikennelakien noudattamisen valvonnasta vastaa liikennepoliisi. Liikennepoliisin pysäyttämä henkilö voi joko myöntää tai kiistää syyllisyytensä. Poliisin on nostettava syyte toteamastaan rikkomuksesta. Tällöin henkilöllä on samat oikeudet kuin vastaajalla, eikä hänen tarvitse antaa poliisille lausuntoa.

Liikennerikkomuksesta määrätään rangaistukseksi tavallisesti sakko. Liikennerikkomukset käsitellään samalla tavalla kuin muut rikkomukset, joista vaaditaan rangaistukseksi sakkoa. Poliisi lähettää sakon postitse. Sakon maksaminen merkitsee rikkomuksen tunnustamista. Jos sakkoa ei makseta, syytetylle toimitetaan haaste saapua oikeuskäsittelyyn, jossa voidaan esittää rikkomiseen liittyviä todisteita.

Valtakunnansyyttäjä (Rigsadvokaten) on julkaissut Linkki avautuu uuteen ikkunaanliikennerikkomusten rangaistusluettelon, josta rikkomuksen tekijä voi tarkistaa, että hänen saamansa sakko vastaa samantyyppisestä rikkomuksesta tavallisesti määrättävää sakkoa.

Tanskan Linkki avautuu uuteen ikkunaantieliikennelaissa (færdselsloven) annetaan poliisille mahdollisuus takavarikoida ajoneuvo, jos rikkomuksen tekijä asuu ja ajoneuvo on rekisteröity muualla kuin Tanskassa. Ajoneuvo voidaan pitää takavarikoituna, kunnes sakko on maksettu tai sen maksamisesta on saatu vakuus. Joissain tapauksissa vakuus on toimitettava, vaikka syytetty kiistäisi rikkomuksen, jolloin hänen on vaadittava asian käsittelyä tuomioistuimessa. Poliisi käyttää usein oikeuttaan ajoneuvon takavarikointiin.

Muista Skandinavian maista peräisin oleviin ajoneuvoihin ja kuljettajiin sovelletaan erityisiä sääntöjä.

Miten käsitellään pysäköintivirheitä?

Pysäköintirajoitusten noudattamista valvoo yleensä poliisin sijasta pysäköinninvalvoja, joka työskentelee paikallisviranomaisen tai yksityisen yrityksen lukuun. Lainvastaisesta pysäköinnistä määrätään pysäköintivirhemaksu. Maksumääräys kiinnitetään autoon.

Jos on paikalla ennen kuin pysäköinninvalvoja on kirjannut pysäköintivirheen, voi esittää vastalauseen suoraan pysäköinninvalvojalle. Pysäköinninvalvoja voi päättää olla kirjaamatta virhettä tai kirjata vastalauseen muistiin. Maksumääräykseen on liitettävä ohjeet siitä, miten virhemaksusta voi valittaa. Valituksia käsittelevää keskuselintä ei ole.

Pysäköintivirhemaksut peritään samalla tavalla kuin muutkin yksityisoikeudelliset saatavat. Jos sakkoa ei makseta, rikkomuksen tekijän asuinvaltion perintävirastolle voidaan lähettää maksuvaatimus.

Merkitäänkö tällaiset rikkomukset rikosrekisteriini?

Sakkoja ei yleensä merkitä rikosrekisteriin rikosoikeudellisia sakkoja lukuun ottamatta.

Pysäköintivirhemaksuja ei katsota rikosseuraamuksiksi, joten niitä ei merkitä rikosrekisteriin.

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.