Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Tšekki

Sisällön tuottaja:
Tšekki

Rikostutkinnan vaiheet

Valmisteluvaiheessa on tarkoitus tutkia, onko tapahtunut rikos ja, jos on, kuka sen on todennäköisesti tehnyt (esitutkinta). Tämän jälkeen kootaan todisteet ja valmistellaan asia oikeudenkäyntiä varten (rikostutkinta).

Valmistelun hoitaa poliisi, jonka työtä syyttäjä valvoo. Syyttäjä ratkaisee, onko valmistelu tapahtunut asianmukaisesti.

Jotkin toimet voi toteuttaa vain syyttäjä tai ne voidaan toteuttaa vain syyttäjän päätöksestä (esimerkiksi valmistelun päättäminen). Tuomarilla on valta päättää joistakin muista toimista (epäillyn pidätys ja vangitseminen, kotietsintä ja puhelimen salakuuntelu).

Alla olevien linkkien kautta löytyy tarkempia tietoja oikeudenkäyntiä edeltävän tutkinnan vaiheista.

Syyttämispäätöstä edeltävä menettely – esitutkinta (1)

Esitutkinnan tarkoitus

Selvittääkseen rikoksen luonteen ja sen, kuka rikoksen on tehnyt, poliisi voi

  • ottaa lausuntoja
  • pyytää asiantuntijalausuntoja
  • tutkia asiakirjoja
  • etsiä todisteita ja suorittaa rikospaikkatutkinnan
  • kirjata asian rekisteriin, ottaa sormenjäljet ja vartalon mitat sekä tehdä ruumiintarkastuksen
  • toteuttaa kiireellisiä toimia
  • pidättää epäiltyjä
  • käyttää tarvittaessa muita tutkintamenettelyjä.

Esitutkinta päättyy tiettyä henkilöä koskevaan syyttämispäätökseen tai johonkin muuhun ratkaisuun (asian lykkäämiseen, asian tilapäiseen lykkäämiseen, asian siirtämiseen käsiteltäväksi sovittelumenettelyssä).

Esitutkinnan määräaika

Määräaika on kaksi, kolme tai kuusi kuukautta asian vakavuuden mukaan. Jos esitutkintaa ei saada päätökseen, syyttäjä voi muuttaa tai jatkaa määräaikaa kirjallisten perustelujen nojalla.

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Epäillylle ei kerrota, mitä tässä vaiheessa tapahtuu, ennen kuin hänen on osallistuttava suoraan menettelyyn.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Jos epäiltyä pyydetään selittämään tapahtumia, poliisi hankkii tulkin, joka tulkkaa kysymykset ja vastaukset. Lopuksi tulkki tulkkaa kirjallisen kuulustelupöytäkirjan, ennen kuin epäiltyä pyydetään allekirjoittamaan se.

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Epäilty voi kutsua asianajajan paikalle kuulusteluun. Asianajajan osallistuminen ei ole tässä vaiheessa pakollista, eikä asianajajaa nimitetä, jos epäilty ei ole ottanut yhteyttä asianajajaan itse. Epäilty voi kysyä asianajajalta neuvoa, muttei kuitenkaan sitä, miten vastata jo esitettyyn kysymykseen. Epäillyn on hankittava oma tulkki asianajajan ja epäillyn itsensä avuksi.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Tässä vaiheessa poliisi voi pyytää epäiltyä selittämään seikkoja, joita poliisi tutkii. Epäillyllä on velvollisuus antaa totuudenmukainen selitys. Epäilty voi kieltäytyä antamasta selitystä, jos hänellä (tai hänen sukulaisellaan) on riski joutua syytteeseen lausunnon perusteella. Epäilty voi kieltäytyä myös, jos hän joutuisi rikkomaan salassapitovelvollisuuden.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Tässä vaiheessa annettua lausuntoa käytetään vain sen ratkaisemiseen, nostetaanko syyte tiettyä henkilöä vastaan tietystä rikoksesta. Jos rikosoikeudenkäyntimenettelyt aloitetaan, lausunto katsotaan todistajanlausunnoksi vain, jos se on annettu varhaisessa vaiheessa eikä sitä ole voitu toistaa myöhemmin. Se on myös pitänyt antaa tuomarin edessä. Muutoin lausunto on annettava uudelleen rikosoikeudenkäyntimenettelyn myöhemmässä vaiheessa (yleensä oikeudenkäynnissä).

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Poliisi ilmoittaa epäillyn pyynnöstä yhdelle sukulaiselle tai ystävälle, että epäilty on pidätetty, edellyttäen ettei tästä ole haittaa poliisitutkinnalle eikä tämä ole ylivoimaisen hankalaa.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Poliisi järjestää lääkärintarkastuksen ja hankkii lääkärinlausunnon epäillyn terveydentilasta, kun epäilty tulee kuulusteltavaksi tai hänet pidätetään. Epäilty on vapautettava välittömästi, jos lääkäri niin määrää, ja tarvittaessa poliisi vie epäillyn sairaanhoitolaitokseen.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Ulkomaalainen voi vaatia oikeutta ottaa yhteyttä maansa suurlähetystöön ja keskustella lähetystön edustajan kanssa kahden missä tahansa rikosoikeudenkäyntimenettelyn vaiheessa.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä tutkinnan aikana?

Tuomari voi määrätä, että ulkomaalaista kuullaan ennen maasta poistumista, jos tämä on oleellista asian kannalta ja tällä estetään todisteiden hävittäminen. Ulkomaalaista voidaan kuulla myös maasta poistumisen jälkeen, jos tätä pyydetään ulkomaalaisen asuinmaan asiasta vastaavilta viranomaisilta.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Ei tässä vaiheessa.

Pidetäänkö minut vangittuna vai vapautetaanko minut?

Jos epäillyn läsnäolo on välttämätöntä, hänet viedään oikeuteen tai pidätetään. Jos syytettä ei nosteta tai epäiltyä ei viedä oikeuteen 48 tunnin kuluttua pidättämisestä tutkintavankeutta koskevaa päätöstä varten, hänet on vapautettava.

Voinko poistua maasta tutkinnan aikana?

Kyllä.

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä?

Epäillyltä voidaan ottaa sormenjäljet, DNA-näyte, verinäyte tai näyte biologisesta materiaalista. Myös hänen vartalonsa ulkomitat voidaan mitata tai hänelle voidaan tehdä ruumiintarkastus tai muu vastaava, jos tämä on tarpeen henkilöllisyyden selvittämiseksi tai sen tarkistamiseksi, onko epäillyn kehossa jälkiä rikoksesta, tai jos tätä vaaditaan todisteeksi.

Fyysinen vastustelu voidaan taltuttaa syyttäjän luvalla. Jos epäilty kieltäytyy, hänelle voidaan määrätä sakkorangaistus, jonka enimmäismäärä on 50 000 Tšekin korunaa.

Jos tällä tavoin hankittuja tietoja ei tarvita enää rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa tai rikollisen toiminnan estämiseen, tutkimiseen ja paljastamiseen, ne tuhotaan.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Jos epäilty tunnustaa syyllisyytensä uskottavalla tavalla, sen perusteella voidaan nostaa rikossyyte tai päättää nopeutetusta menettelystä.

Saanko tietää, ketkä ovat todistaneet minua vastaan ja mitä todisteita minua vastaan on esitetty?

Rikosprosessin tässä vaiheessa epäillylle ei anneta mitään näistä tiedoista.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Kyllä. Poliisi hankkii jäljennöksen rikosrekisteriotteesta.

Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2)

Tämän vaiheen tarkoitus

Rikostutkinnan aikana poliisi etsii ja tutkii asian kannalta merkityksellisiä todisteita. Poliisi etsii sekä syytettyä puoltavia että tämän vastaisia todisteita.

Rikostutkinnan määräaika

Määräaika on kaksi, kolme tai kuusi kuukautta asian vakavuuden mukaan. Syyttäjä voi jatkaa määräaikaa poliisin esittämien kirjallisten syiden perusteella. Syyttäjän on kuitenkin tarkistettava syyt jokaisessa tapauksessa vähintään kerran kuussa.

Poliisin on toimittava mahdollisimman nopeasti. Jos viivästyksestä aiheutuu syytetylle haittaa, syytetty voi pyytää syyttäjää ratkaisemaan ongelman. Jos viivästys johtuu syyttäjästä, syytetty voi pyytää hänen esimiestään ratkaisemaan ongelman.

Syytetty voi vaatia myös korvauksia prosessin viivästymisestä johtuvista muista kuin varallisuusvahingoista tai vahingonkorvauksia. Tuomioistuin ottaa tässä vaiheessa tapahtuneet viivästykset huomioon rangaistusta määrätessään.

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Syytetylle annetaan päätös rikossyytteen nostamisesta. Syyte sisältää kuvauksen rikoksesta, josta syytettyä syytetään, sekä sen oikeudellisesta perustasta ja perusteista. Syytetty voi vastustaa tätä päätöstä kolmen päivän kuluessa. Syyttäjä tekee päätöksen syytetyn vastalauseesta.

Syytetylle tai tämän puolustusasianajajalle kerrotaan rikostutkintamenettelyistä, ja syytetyllä on oikeus osallistua niihin asianajajansa välityksellä, esittää todistajille kysymyksiä ja ehdottaa näyttöä. Syytetyn ja tämän puolustusasianajajan oikeus tutustua aineistoon rikostutkinnan aikana saatetaan evätä, jos tähän on lailliset perusteet.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Jos epäilty ei puhu tšekkiä, hänelle hankitaan kuulustelun ajaksi hänen osaamansa kielen tai hänen äidinkielensä tulkki.

Tulkki voidaan hankkia paikalle myös rikostutkintamenettelyjen aikana. Tässä vaiheessa poliisi antaa syytetyn osallistua ja esittää halutessaan kysymyksiä.

Syytetty voi saada pyynnöstä kirjallisen käännöksen syytteen nostamispäätöksestä, tutkintavankeuspäätöksestä tai rikossyytteen nostamisen ehdollista lykkäämistä koskevasta päätöksestä.

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Syytetty voi keskustella asianajajan kanssa missä vaiheessa tahansa, ja keskustelujen luottamuksellisuus on varmistettava. Tulkki hankitaan paikalle, jos asianajaja sitä pyytää. Syytetty voi valita asianajajan itse (ks. tietosivu 1).

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Syytetyllä on oikeus ilmaista mielipiteensä asiasta, ja hänellä on myös oikeus vaieta.

Voinko valittaa esitutkinnan suorittavasta poliisista, syyttäjästä tai tuomarista?

Valituksen voi esittää poliisista tai syyttäjästä sekä pöytäkirjan kirjurista, ehdonalaisvalvojasta, oikeuden sihteeristä, oikeuden asiantuntijasta, tulkista ja myös tuomarista, jos uskoo näiden olevan puolueellisia, eli jos uskoo, että näillä henkilöillä on henkilökohtainen eturistiriita asiassa tai suhteessa johonkin asianosaiseen tai heidän edustajaansa, eivätkä nämä tästä syystä voi tehdä puolueettomia päätöksiä.

Yleensä henkilö katsotaan puolueelliseksi myös, jos hän on osallistunut jo prosessiin eri tehtävässä. Esimerkiksi tuomari ei voi antaa tuomiota syyllisyydestä ja päättää rangaistuksesta, jos sama tuomari on jo päättänyt valmisteluvaiheessa tutkintavankeudesta tai puhelimen salakuuntelusta.

Ensimmäisenä valituksesta tekee päätöksen se henkilö, jonka puolueellisuutta on vastustettu.

Jos syytetty ei ole tyytyväinen päätökseen, hän voi valittaa kyseisen henkilön päätöksestä kolmen päivän kuluessa, jonka jälkeen ylempi viranomainen ratkaisee asian. Puolueellisen henkilön prosessissa tekemiä päätöksiä ei voida ottaa huomioon rikosoikeudenkäyntimenettelyssä.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Kaikkea syytetyn sanomaa voidaan käyttää joko hänen edukseen tai häntä vastaan. Tässä vaiheessa annettua lausuntoa voidaan käyttää todisteena.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Poliisi päättää, voiko epäilty ottaa yhteyttä perheeseensä tai ystäviinsä esitutkinnan, pidätyksen ja tutkintavankeuden aikana. Tutkintavangilla on oikeus kirjoittaa kirjeitä. Tutkintavangin kirjeet luetaan Tšekin rikosseuraamuslaitoksessa (Vězeňská služba České republiky), koska vanki voi yrittää vaikuttaa todistajiin. Myös syyttäjä lukee kirjeet ja voi poistaa niistä osia.

Vankilassa on oikeus vierailijoihin kerran kahdessa viikossa, mutta tutkintavangilla joku on läsnä vierailujen aikana, koska tutkintavanki saattaisi vaikuttaa todistajiin.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Tutkintavanki tapaa vankilalääkärin, jolla on velvollisuus antaa vangille asianmukaista lääketieteellistä hoitoa. Jos epäilty viedään kuulusteltavaksi tai vangitaan, lisätietoja löytyy http://158.167.220.151:8180/ejusticeportal/beta/169/FI/defendants_criminal_proceedings?CZECH_REPUBLIC&action=maximizeMS&clang=fi&idSubpage=2#Podstránka_1täältä.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Kyllä, missä tahansa rikosoikeusmenettelyn vaiheessa. Tapaamiset lähetystön virkamiehen kanssa ovat luottamuksellisia. Tuomioistuin ilmoittaa tutkintavangin suostumuksella lähetystöön tutkintavankeudesta.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Ulkomaalaisen läsnäolo ei ole välttämätöntä, jos esitutkinta on suoritettu eikä ulkomaalainen halua olla läsnä rikostutkinnassa. Jos ulkomaalaisen pelätään pakenevan, hänet määrätään tutkintavankeuteen tai päästetään vapaaksi hänen annettuaan kirjallisen lupauksen palata, kun hänet haastetaan oikeuteen.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Kyllä, jos edellytykset, jotka koskevat luovuttamista tai siirtämistä syytteen ajamiseksi tai rangaistuksen suorittamiseksi toisessa maassa, täyttyvät eikä tällaista menettelyä ole suljettu pois laissa.

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Kyllä, mutta epäillyllä on oltava voimassa oleva postiosoite tai hänen on oltava muutoin yhteydessä rikosprosessista vastaavien viranomaisten kanssa. Muutoin hänet voidaan pidättää ja määrätä tutkintavankeuteen.

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä? Tehdäänkö minulle ruumiintarkastus?

Kyllä, jos tämä on tarpeen. Epäillyllä on velvollisuus noudattaa tällaista vaatimusta.

Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Kyllä. Kotietsintä voidaan tehdä kotona tuomarin määräyksestä. Muissa tiloissa kotietsintä voidaan tehdä syyttäjän tai poliisin määräyksestä.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Kyllä, poliisin suorittaman esitutkinnan aikana.

Voiko syyte muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Ei. Vain syytteen oikeudellista kuvausta voidaan muuttaa. Eri teosta syyttäminen on aloitettava uudella syyttämispäätöksellä.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Kyllä, paitsi silloin, jos toisessa jäsenvaltiossa käyty oikeudenkäynti päättyi tuomiolauselman antamiseen, keskeytettiin, päättyi hyväksyntään tai sovintoratkaisuun tai siirrettiin käsiteltäväksi rikkomuksena eikä rikoksena.

Saanko tietää, ketkä todistavat minua vastaan?

Syytetty saa selville todistajien henkilöllisyyden ja heidän todistajanlausuntojensa sisällön tutkimalla rikostutkinta-aineiston tai siten, että syytetty tai hänen puolustusasianajajansa on läsnä todistajien kuulemisessa. Syytetylle ei paljasteta salassa pidettävien todistajien henkilöllisyyttä.

Saanko tietää, mitä muita todisteita minua vastaan on esitetty?

Kyllä, heti kun epäilty ja hänen puolustusasianajajansa saavat tutustua rikostutkinta-aineistoon.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Kyllä.

Tutkintavankeus (3)

Määrätäänkö minut tutkintavankeuteen vai vapautetaanko minut?

Vain syytetty henkilö voidaan määrätä pidettäväksi tutkintavankeudessa.

Tuomioistuin päättää tutkintavankeudesta, jos syytetty luovutetaan oikeuteen ja pyyntö tutkintavankeuteen määräämisestä esitetään 48 tunnin tai 24 tunnin kuluessa pidätyksestä.

Tutkintavankeuden perusteita voivat olla seuraavat:

  • syytetty voi pakoilla syytettä tai tuomiota (tutkintavankeus pakoilun varalta)
  • syytetty voi häiritä tutkintaa esimerkiksi vaikuttamalla todistajiin (tutkintavankeus häirinnän varalta)
  • syytetty voi saattaa päätökseen aloittamansa rikoksen tai tehdä uuden (tutkintavankeus rikoksen estämisen varalta).

Jos tutkintavankeudelle ei ole perusteita tai perusteet lakkaavat olemasta, syytetty vapautetaan syyttäjän päätöksellä.

Tutkintavanki on vapautettava myös sen jälkeen, kun lain mukainen määräaika umpeutuu. Häirinnän varalta määrättävän tutkintavankeuden määräaika on kolme kuukautta. Pakoilun varalta ja rikoksen estämisen varalta määrättävän tutkintavankeuden määräaika on yksi vuosi, jos mahdollinen tuomio on enintään viisi vuotta; kaksi vuotta, jos tuomio voi olla kovempi; kolme vuotta erityisen vakavissa rikoksissa ja neljä vuotta, jos rikoksesta voidaan määrätä poikkeuksellinen rangaistus.

Näistä määräjoista vain yksi kolmannes voi kulua valmistelun aikana ja kaksi kolmannesta on varattu tuomioistuimessa tapahtuvaa oikeudenkäyntiä varten.

Tutkintavankeudessa pitämisen perusteita tarkistetaan jatkuvasti. Syyttäjän on tehtävä uusi päätös sen jälkeen, kun syytetty on ollut tutkintavankeudessa kolme kuukautta, sekä 30 päivän kuluttua syytteen nostamisesta ja aina kolmen kuukauden välein siitä, kun edellinen päätös on tullut voimaan.

Miten pääsen vapaaksi tutkintavankeudesta?

Tutkintavangilla on aina oikeus pyytää vapauttamista neljäntoista päivän kuluttua edellisen tutkintavankeutta koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos tutkintavanki pystyy kuitenkin esittämään uusia perusteita pyynnölleen, vapauttamista voi pyytää milloin tahansa.

Tutkintavangilla on oikeus ehdottaa, että pakoilun tai rikoksen estämisen varalta määrätty tutkintavankeus korvataan

  • kirjallisella lupauksella, jossa syytetty lupaa viettää lainkuuliaista elämää ja saapua pyydettäessä oikeuteen
  • tuomioistuimen määräämillä rahamääräisillä takuilla
  • ehdonalaisvalvojan valvonnalla
  • kansalaisjärjestön tai muun luotettavan henkilön takauksella.

Jos kyseessä on häirinnän varalta määrätty tutkintavankeus, rahamääräisiä takuita ei hyväksytä tietyissä laissa määritetyissä rikoksissa. Myös joku muu henkilö voi maksaa takuut.

Valmistelun päätteeksi tehtävä päätös – syyte (4)

Tämän vaiheen tarkoitus

Rikostutkinta päättyy tähän vaiheeseen ja syyttäjä päättää, miten seuraavaksi menetellään:

  • siirretäänkö asia toiselle viranomaiselle
  • keskeytetäänkö syytteen ajaminen
  • keskeytetäänkö syytteen ajaminen ehdollisesti
  • hyväksytäänkö sovintoratkaisu vai
  • nostetaanko syyte tuomioistuimessa.

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Syytetylle toimitetaan syyttäjän päätös eli syyte. Syytetyllä on oikeus vastustaa

  • syytteen nostamista häntä vastaan
  • rikossyytteen ajamisen lykkäämistä
  • rikossyytteen ajamisen ehdollista lykkäämistä ja
  • sovintoratkaisua.

Päätöksen syytetyn esittämästä vastustuksesta tekee syyttäjän esimies.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu tšekkiä?

Ks. kohta Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Ks. kohta http://158.167.220.151:8180/ejusticeportal/beta/169/FI/defendants_criminal_proceedings?CZECH_REPUBLIC&action=maximizeMS&clang=fi&idSubpage=2#Podstránka_2Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).

Määrätäänkö minut tutkintavankeuteen vai vapautetaanko minut?

Jos tutkintavankeuden perusteet jatkuvat eikä lain mukainen tutkintavankeuden määräaika ole kulunut umpeen, syytteen nostaminen ei vaikuta tutkintavankeuden kestoon.

Voiko syyte muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteen ja syyttäjän päätöksen on perustuttava tässä vaiheessa tosiseikkoihin, jotka antavat aiheen syytteen nostamiseen. Syytteen oikeudellista kuvausta voidaan kuitenkin muuttaa, jos tämä on syyttäjän mielestä aiheellista.

Voidaanko minut tuomita ja rangaistus määrätä ilman oikeudenkäyntiä?

Vähemmän vakavissa asioissa tuomari voi antaa rikosseuraamusmääräyksen, jossa todetaan syytetyn syyllisyys ja määrätään rangaistus ilman suullista käsittelyä.

Rikosseuraamusmääräyksessä voidaan määrätä

  • vuoden pituinen ehdollinen vankeusrangaistus tai kotiaresti
  • yhdyskuntapalvelua
  • tietyn toiminnan harjoittamisen kielto viideksi vuodeksi
  • sakkorangaistus
  • enintään viiden vuoden pituinen oleskelukielto
  • enintään viiden vuoden pituinen maasta karkotus
  • muu vastaava rangaistus.

Jos määräystä ei vastusteta kahdeksan päivän kuluessa sen vastaanottamisesta, se tulee voimaan ja on pantavissa täytäntöön. Jos määräystä vastustetaan määräajan kuluessa tai sitä ei saada toimitettua, järjestetään oikeudenkäynti. Ks. tietosivu 3.

Saanko tietää, mitä todisteita minua vastaan on esitetty?

Syyte sisältää todisteet, jotka syyttäjä esittää oikeudenkäynnissä. Rikostutkinta-aineistossa voi olla lisää todisteita tai niitä voi ilmetä asian suullisessa käsittelyssä.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Rikosrekisteriote on jo osana aineistoa.

Nopeutettu valmistelu (5)

Tämän vaiheen tarkoitus

Nopeutettu valmistelu voidaan suorittaa, jos epäilty saadaan kiinni rikospaikalta itse teossa sellaisesta rikoksesta, josta hänelle voitaisiin tuomita alle kolmen vuoden vankeusrangaistus, tai kun on todennäköistä, että oikeudenkäynti tapahtuu kahden viikon kuluessa.

Tässä menettelyssä poliisi ilmoittaa epäillylle rikoksesta, josta häntä epäillään, mutta syyttämispäätöstä ei tehdä. Jos nopeutettu valmistelu päättyy kahden viikon kuluessa, syyttäjä voi esittää tuomioistuimelle pyynnön rikoksen tekijän rankaisemiseksi.

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Epäillylle kerrotaan tarkat tiedot epäillystä rikoksesta viimeistään, kun hänen kuulustelunsa alkaa. Epäillylle annetaan tietoa tämän oikeuksista.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en puhu kieltä?

Kyllä. Läsnä on tulkki, joka puhuu epäillyn osaamaa kieltä tai tämän äidinkieltä. Kirjallinen rangaistuspyyntö käännetään.

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Missä vaiheessa tahansa, jos epäilty valitsee asianajajan. Jos epäiltyä ei vapauteta kuulustelun jälkeen, tuomioistuin nimittää asianajajan, ellei hänellä sellaista ole.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Ks. kohta Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Epäillyn tilanne voi pahentua, ja sanomiset voivat johtaa syyllisyyden toteamiseen.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään? Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Ks. kohta Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Ks. kohta Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä rikostutkinnan aikana?

Jos epäilty vapautetaan, läsnäolo ei ole välttämätöntä. On kuitenkin hyvä pysyä yhteydessä rikosprosessista vastaaviin viranomaisiin ja antaa voimassa oleva postiosoite, jottei poissaoloa katsota pakoiluksi, josta voidaan määrätä rangaistus.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Kyllä, jos tuomioistuin päättää, että sinut karkotetaan maasta rangaistuksena.

Määrätäänkö minut tutkintavankeuteen vai vapautetaanko minut?

Jos tutkintavankeuden perusteet ovat olemassa, epäilty määrätään tutkintavankeuteen. Ks. Tutkintavankeus (3).

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä? Tehdäänkö minulle ruumiintarkastus? Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Ks. kohta http://158.167.220.151:8180/ejusticeportal/beta/169/FI/defendants_criminal_proceedings?CZECH_REPUBLIC&action=maximizeMS&clang=fi&idSubpage=2#Podstránka_2Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Kyllä, ensimmäisen kuulustelun aikana tai kun tuomioistuin kuulee epäiltyä nopeutetussa menettelyssä.

Voiko syyte muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Syytteeseen ei voida lisätä uusia tosiseikkoja. Oikeudellista perustaa voidaan kuitenkin muuttaa.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Ks. kohta Syyttämispäätös ja rikostutkinta (2).http://158.167.220.151:8180/ejusticeportal/beta/169/FI/defendants_criminal_proceedings?CZECH_REPUBLIC&action=maximizeMS&clang=fi&idSubpage=2#Podstránka_2

Saanko tietää, ketkä todistavat minua vastaan ja mitä muita todisteita minua vastaan on esitetty?

Kyllä, kun rikostutkinta-aineisto annetaan tutustuttavaksi (tavallisesti nopeutetun menettelyn alussa) tai esitutkintamenettelyjen aikana, jos epäilty on läsnä.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Kyllä.

Linkkejä

Rikosprosessilaki

Oikeusministeriö

Yleistä oikeustietoa

Rikoslaki

Tšekin tasavallan poliisista annettu laki N:o 273/2008

24.4.1963 tehty konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus

Henkilötietosuojalaki N:o 101/2000 Sb.

Päivitetty viimeksi: 03/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme