Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Kypros

Sisällön tuottaja:
Kypros

Missä oikeudenkäynti pidetään?

Asia käsitellään siinä piirituomioistuimessa (Επαρχιακά Δικαστήρια), jonka lainkäyttöalueella rikos tehtiin.

Oikeudenkäynti on julkinen, ellei tuomioistuin päätä, että se käsitellään suljetuin ovin. Perustuslaissa (Σύνταγμα) esitetään syyt, joiden takia oikeudenkäynti on käytävä suljetuin ovin.

Kyproksessa ei ole valamiestuomioistuinta. Tuomioistuin koostuu ammattituomareista, jotka ratkaisevat asian sekä laintulkinnan että tosiasioiden kannalta.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syytettä voidaan muuttaa oikeudenkäynnin aikana, jos tuomioistuin hyväksyy tämän. Niin voi käydä, jos syytteen perustana olevat tiedot ovat riittämättömiä tai jos todisteet edellyttävät syytteen mukauttamista.

Syytteeseen voidaan lisätä oikeudenkäynnin aikana uusia syytekohtia, jos niitä tulee esiin todisteista ja jos tuomioistuin hyväksyy lisäykset. Jos näin käy, oikeudenkäynti voidaan keskeyttää, jotta vastaaja voi valmistella puolustustaan.

Jos oikeudenkäynnin päättyessä vain osa syytteestä on osoitettu todeksi ja kyseessä on erillinen rikos, vastaaja voidaan tuomita kyseisestä rikoksesta syytettä muuttamatta. Vastaaja voidaan syytettä muuttamatta tuomita myös sen rikoksen yrityksestä, josta häntä syytetään. Tuomioistuin voi oikeudenkäynnin päättyessä määrätä, että lisäsyytteitä nostetaan todisteiden perusteella, ja se voi antaa tuomion syytekirjelmää muuttamatta. Tämä ei saa johtaa tuomiovirheeseen.

Vastaaja voi muuttaa vastaustaan oikeudenkäynnin aikana koko syytteen tai yhden syytekohdan osalta, jos tuomioistuin sallii sen. Jos vastaaja vastaa olevansa syyllinen joidenkin syytekohtien osalta, tuomioistuin käsittelee muut syytekohdat. Jos vastaaja myöntää kaikki syytteet, tuomioistuin siirtyy suoraan määräämään rangaistusta.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajalla on oikeus tasapuoliseen ja julkiseen oikeuskäsittelyyn kohtuullisessa ajassa riippumattomassa, puolueettomassa ja toimivaltaisessa lain mukaisesti perustetussa tuomioistuimessa.

Tuomioistuimen tuomio on perusteltava ja se annetaan yleensä julkisesti, ellei julkisuus haittaa oikeuden etuja.

Rikoksesta syytetyllä on seuraavat perustuslailliset vähimmäisoikeudet:

  • Syytteiden luonne ja perusteet on ilmoitettava vastaajalle viipymättä ja yksityiskohtaisesti kielellä, jota hän ymmärtää.
  • Vastaajalla on oltava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia puolustuksensa valmisteluun.
  • Vastaajalla on oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai valitsemansa asianajajan välityksellä, tai jos vastaaja ei pysty maksamaan oikeudellisesta neuvonnasta, hänelle on annettava ilmaista oikeusapua, jos se on oikeuden etujen mukaista.
  • Vastaajalla on oikeus esittää kysymyksiä syyttäjän todistajille, ja puolustuksen todistajiin on sovellettava samoja ehtoja kuin syyttäjän todistajiin.
  • Vastaajalla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos hän ei ymmärrä tai ei puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä?

Jos vastaajalle on annettu tiedoksi haaste, jossa vaaditaan häntä saapumaan tuomioistuimeen, hänen on oltava läsnä oikeudenkäynnissä. Jos vastaaja ei saavu oikeuteen, hänestä annetaan pidätysmääräys.

Pidetäänkö minut tutkintavankeudessa vai vapautetaanko minut oikeudenkäynnin ajaksi?

Tavallisesti vastaaja saa olla oikeudenkäynnin aikana vapaalla jalalla, ellei kyse ole vakavasta rikoksesta. Vastaaja voidaan määrätä vangittavaksi, jos on olemassa vakava vaara, että hän ei saavu oikeuteen, jos hänet vapautetaan. Vapauttamisesta voidaan kieltäytyä myös, jos on olemassa vaara, että vastaaja tekee uusia rikoksia, jos hänet vapautetaan.

Jos vapauttamisesta kieltäydytään ja asia käsitellään piirituomioistuimessa, vastaajaa saa pitää vangittuna enintään kahdeksan päivää ennen seuraavaa oikeuden istuntopäivää. Vangitsemisaikaa ei ole rajoitettu, jos asia käsitellään rikosylituomioistuimessa (Κακουργιοδικεία).

Vastaajalla on oikeus hakea muutosta vapautuksen epäämistä koskevaan päätökseen. Muutosta on haettava kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Vankeudelle oikeudenkäynnin aikana ei ole kiinteää aikarajoitusta. Oikeudenkäynti on kuitenkin saatettava loppuun kohtuullisessa ajassa.

Olen toisesta jäsenvaltiosta. Voinko osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden kautta?

Rikosoikeudenkäyntiin osallistumisesta videoyhteyden kautta ei ole säännöksiä.

Edustaako asianajaja minua oikeudenkäynnin aikana?

Vastaajalla ei tarvitse olla asianajajaa oikeudenkäynnissä, vaan hänellä on oikeus puolustautua henkilökohtaisesti. Jos vastaajalla on asianajaja, hänellä on oikeus vaihtaa asianajajaa missä oikeudenkäyntimenettelyn vaiheessa tahansa.

Jos vastaajalla ei ole varaa asianajajaan, hänellä voi olla oikeus saada oikeusapua, jos se on oikeuden etujen mukaista.

Jos vastaajalla on oikeudenkäynnissä asianajaja, tämä esittää vastaajan puolustuksen. Jos vastaaja puolustautuu henkilökohtaisesti, hänellä on samat oikeudet, myös oikeus pysyä vaiti ja oikeus olla todistamatta itseään vastaan.

Mikä on minun roolini oikeudenkäynnissä?

Sen jälkeen, kun syyttäjä on esitellyt asiansa, vastaajalla on oikeus esittää tuomioistuimelle, että asiassa ei ole mitään vastattavaa jostakin seuraavista syistä:

  • Rikoksen olennaisen osatekijän toteen näyttämiseksi ei ole esitetty todisteita.
  • Syyttäjän todisteet on osoitettu epäluotettaviksi ja riittämättömiksi luotettavaa tuomiota ajatellen.

Jos tuomioistuin hyväksyy väitteen, vastaaja vapautetaan syytteestä eikä hänen tarvitse esittää puolustustaan.

Jos tuomioistuin päättää, että syytteeseen on vastattava, sen on ilmoitettava vastaajalle seuraavista oikeuksista:

  • oikeus antaa valaehtoinen todistus. Jos vastaaja käyttää tätä oikeutta, syyttäjä vastakuulustelee häntä.
  • oikeus antaa syytetyn penkiltä lausuma, joka ei ole valaehtoinen. Tässä tapauksessa vastaajaa ei kuulustella.
  • oikeus pysyä vaiti. Jos vastaaja käyttää oikeutta pysyä vaiti, tästä ei voida tehdä hänelle epäedullisia päätelmiä.

Voinko kutsua todistajia puolustukseni tueksi?

Vastaajalla on oikeus kutsua todistajia puolustuksen tueksi riippumatta siitä, antaako hän todistajanlausunnon.

Jos vastaaja antaa valaehtoisen todistajanlausunnon ja hänelle esitetään kysymys, johon vastatessaan hän voisi joutua todistamaan itseään vastaan, tuomioistuimen on varoitettava vastaajaa ja muistutettava, että hänellä on oikeus olla vastaamatta.

Mitä tapahtuu, jos valehtelen oikeudessa?

Jos vastaaja antaa oikeudenkäynnissä totuudenvastaisen lausuman, hän syyllistyy väärään valaan, josta voidaan rangaista vankeudella.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettäviin syytteisiin nähden?

Vastaajalla on oikeus kyseenalaistaa syyttäjän todistusaineisto vastakuulustelemalla syyttäjän todistajia. Vastaaja voi myös vastustaa todisteiden hyväksymistä.

Voinko esittää todisteita oman asiani tueksi?

Vastaaja voi esittää puolustuksekseen mitä tahansa todisteita, joilla on merkitystä oikeudenkäynnissä käsiteltävien asioiden kannalta ja jotka ovat lain mukaan hyväksyttäviä. Vastaaja voi kutsua todistajia todistamaan hänen luotettavuudestaan.

Voinko käyttää yksityisetsivää keräämään todisteita puolestani?

Vastaaja voi halutessaan käyttää yksityisetsivää apunaan. Näin kerätyt todisteet voidaan esittää oikeudessa samojen sääntöjen mukaisesti kuin kaikki muukin todistusaineisto.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Rikosrekisteriä ei saa paljastaa oikeudenkäynnin aikana, paitsi jos vastaaja päättää antaa todistajanlausunnon ja esittää vastakuulustelussa syyttäjän todistajan luotettavuutta koskevan väitteen.

Aiempia rikoksia koskevia todisteita voidaan esittää tuomioistuimelle edellyttäen, että oikeudenkäynnissä käsiteltävä rikos on samanlainen kuin muut vastaajan tekemät rikokset.

Aiemmat tuomiot toisessa jäsenvaltiossa voidaan ottaa huomioon, ellei niitä ole poistettu rikosrekisteristä.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Oikeudenkäynnin päätteeksi asianosaiset esittävät loppulausuntonsa ja tuomioistuin antaa tuomion.

Tuomioistuin voi antaa vastaajalle langettavan tai vapauttavan tuomion.

Jos vastaaja todetaan syylliseksi, hänellä on oikeus ennen rangaistuksen määräämistä vedota tuomioistuimeen rangaistuksen lieventämiseksi.

Lisätietoja mahdollisista rangaistuksista

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Uhrilla ei ole oikeudenkäynnissä erityistä roolia, mutta hänet voidaan kutsua antamaan todistajanlausunto rikokseen liittyvistä tapahtumista sekä rikoksen seurauksena saaduista vammoista ja kärsityistä vahingoista ja tappioista.

Rangaistuksen määräämismenettelyssä syyttäjä voi pyytää uhria kuvailemaan rikoksen seurauksia. Rangaistusta voidaan lieventää, jos vastaaja suostuu maksamaan uhrille vahingonkorvausta tai jos uhri on valmis antamaan teon anteeksi.

Rangaistusmuodot

Seuraavassa on luettelo erilaisista rangaistuksista, joita tuomioistuin voi Kyproksessa määrätä:

  • Vankeusrangaistus eli tuomitseminen valtion vankilaan määrätyksi ajaksi.
  • Jaksotettu vankeusrangaistus. Jos vastaaja tuomitaan rikoksesta, josta määrättävä rangaistus on enintään kolme vuotta, vastaaja voidaan tuomita jaksotettuun vankeusrangaistukseen enintään 52 viikoksi. Viikoittainen vankeusjakso kestää perjantaista klo 8 maanantaihin klo 17.
  • Ehdollinen vankeusrangaistus. Jos vankeusrangaistus on enintään kaksi vuotta, se voidaan määrätä ehdolliseksi kolmen vuoden rangaistukseksi, johon liittyy ehtoja. Jos ehtoja rikotaan, alkuperäinen vankeusrangaistus pannaan täytäntöön ja muitakin seurauksia voi tulla.
  • Koetusaika. Tuomioistuin voi määrätä yhdestä kolmeen vuotta pitkän koetusajan, jonka aikana vastaaja on valvontavirkailijan valvonnassa. Laissa on erityissäännöksiä nuorten rikoksentekijöiden kohtelusta.
  • Nuoret rikoksentekijät. Rikosvastuun ikäraja on 14 vuotta. Iältään 14–18-vuotiaiden vankeusrangaistukset ovat harvinaisia.
  • Alaikäisen huostaanotto. Jos alaikäisen vanhempi tai huoltaja tuomitaan tietyistä rikoksista, tuomioistuin voi määrätä, että lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan turvalliseen paikkaan. Tämän jälkeen lapsi on sosiaaliviraston johtajan vastuulla.
  • Huumausaineiden väärinkäyttäjän määrääminen hoitoon. Huumausainerikoksesta tuomittu voidaan määrätä hoitoon huumevieroituskeskukseen sen sijaan, että hänelle määrätään muu rangaistus, edellyttäen, että tuomittu suostuu siihen.
  • Takuiden maksaminen siitä, että saapuu kuulemaan tuomion. Tässä tapauksessa asetetaan ehtoja, joissa edellytetään, että vastaaja noudattaa lakia määrätyn ajanjakson. Jos ehtoja rikotaan, vastaaja voidaan tuomita sekä määräyksen rikkomisesta että alkuperäisestä rikoksesta.
  • Tuomioistuin voi määrätä vastaajan säilyttämään rauha määrätyn ajanjakson.
  • Kielto osallistua urheilutapahtumiin. Jos vastaaja tuomitaan väkivaltaisuuksista jalkapallo-ottelussa tai muussa urheilukilpailussa, tuomioistuin voi muun rangaistuksen lisäksi kieltää vastaajaa menemästä katsomaan jalkapallo-ottelua tai urheilukilpailua.
  • Rikoshyödyn menetetyksi tuomitseminen.
  • Moottoriajoneuvon käyttökielto. Liikennerikkomusta koskevan tuomion yhteydessä vastaajalle saatetaan määrätä moottoriajoneuvon käyttökielto. Kielto asetetaan tuomioistuimen mahdollisesti määräämän muun rangaistuksen lisäksi.
  • Urheiluaseen hallussapito- tai käyttökielto. Tätä voidaan soveltaa, jos vastaaja tuomitaan metsästysrikoksesta.
  • Menettämisseuraamus. Vastaaja voidaan määrätä menettämään esineet, jotka ovat hänen hallussaan laittomasti tai jotka hän on hankkinut laittomasti.
  • Purkumääräys. Tuomioistuin voi määrätä purettavaksi rakennuksen, joka on pystytetty laittomasti.

Linkkejä

Perustuslakia koskeva hallituksen sivusto

Päivitetty viimeksi: 18/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme