Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Bulgaria

Sisällön tuottaja:
Bulgaria

Missä ja miten oikeudenkäynti pidetään?

Bulgarian rikosprosessilaissa määritellään, onko asian käsittelevä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin piirituomioistuin vai maakuntatuomioistuin. Lisätietoja tuomioistuimista on saatavilla ylimmän tuomioistuinneuvoston verkkosivuilla.

Oikeudenkäynti on periaatteessa julkinen. Koko oikeudenkäynti tai yksittäisiä kuulemisia on kuitenkin mahdollista käydä suljetuin ovin. Näin tehdään valtiosalaisuuksien, yleisen moraalin tai suojellun todistajan henkilöllisyyden suojaamiseksi.

Syytteen vakavuudesta riippuen asian ratkaisee joko yksi tuomari tai yksi tuomari ja kaksi lautamiestä yhdessä. Vakavimmissa rikoksissa asian käsittelevät kaksi tuomaria ja kolme lautamiestä. Tuomarilla ja lautamiehillä on yhtäläinen äänivalta.

Voivatko syytteet muuttua oikeudenkäynnin aikana?

Syytteiden muuttuminen on mahdollista, jos oikeudenkäynnin aikana ilmenee syytteiden tueksi uusia todisteita, jotka eivät ole olleet ennen tätä tutkintaviranomaisten tiedossa. Uusia syytteitä voidaan kuitenkin nostaa vain seuraavissa tapauksissa:

  • Alkuperäisessä syytekirjelmässä kuvattuihin tosiseikkoihin on tehtävä merkittäviä muutoksia.
  • Uudet syytteet koskevat törkeämpiä rikoksia, vaikkei tosiseikkoihin olisi tehty muutoksia.

Jos uusi syyte nostetaan, vastaajaa saatetaan pyytää valmistautumaan siihen ennen oikeudenkäynnin jatkamista.

Jos vastaaja tunnustaa syyllisyytensä johonkin syytteeseen, tuomio voi olla lievempi. Tuomioistuin ei voi kuitenkaan antaa tuomiota vain vastaajan tunnustuksen perusteella.

Mitkä ovat oikeuteni oikeudenkäynnin aikana?

Jos on syytteessä rikoksesta, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus, syytetyn on oltava läsnä oikeudenkäynnissä. Jos syytetty on ulkomaalainen ja hänen läsnäolonsa on välttämätöntä, oikeudenkäynti voidaan pitää ilman häntä vain täällä täsmennetyin edellytyksin. Kyseisissä tapauksissa syytetylle nimetään asianajaja täällä esitetyn menettelyn mukaisesti.

Periaatteessa oikeudenkäyntiin ei ole mahdollista osallistua videoyhteyden välityksellä. Tuomioistuin voi pelkästään kuulustella vastaajaa videoyhteyden välityksellä, jos se katsoo, ettei tästä ole haittaa totuuden selvittämiselle. Näin voidaan tehdä vain siinä tapauksessa, ettei vastaaja ole maassa. Pakollinen osallistuminen tarkoittaa fyysistä läsnäoloa koko oikeudenkäynnin ajan. Vastaajalla on oikeus olla läsnä, vaikkei osallistuminen olisi pakollista. Jos vastaaja ei osaa kieltä, hän voi saada maksutta käyttöönsä tulkin.

Rikosprosessilaissa luetellaan tapaukset, joissa vastaajalla on oltava puolustus. Lisätietoa asianajajan valinnasta ja oikeudesta maksuttomaan oikeusapuun löytyy täältä. Vastaaja voi vaihtaa asianajajaa. Jos vastaaja vangitaan, hän voi tavata asianajajansa ja keskustella tämän kanssa kahden. Vastaaja saa käyttöönsä tulkin, jos hän ei osaa kieltä.

Vastaaja voi puhua oikeudenkäynnin aikana, mutta hänen ei ole kuitenkaan pakko puhua. Puhumisesta ei aiheudu huonoja seurauksia edes silloin, jos vastaaja sanoo jotain, joka ei ole totta. Vastaajan on kuitenkin vahvistettava henkilötietonsa.

Mitkä ovat oikeuteni minua vastaan esitettävään todistusaineistoon nähden?

Vastaaja voi kiistää häntä vastaan esitetyt todisteet. Vastaaja voi esittää, ettei todisteita voida ottaa tutkittavaksi, koska niitä ei ole hankittu lakia noudattaen. Hän voi myös väittää, etteivät ne tue syytettä, vaikka ne voidaankin ottaa tutkittavaksi. Yleensä todisteet kiistetään oikeudenkäynnin lopussa, kun asianajaja esittää puolustuksen perustelut. Todisteiden tutkittavaksi ottaminen voidaan kiistää myös varsinaisen oikeudenkäynnin aikana.

Vastaajalla on oikeus pyytää häntä puoltavia todisteita, jotka ovat lain mukaan tutkittavaksi otettavia. Vastaaja voi vaatia, että puolustuksen todistajia kuullaan. Vastaaja voi pyytää esittämään todisteita milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana. Yksityisetsivän kautta hankitut todisteet voidaan ottaa tutkittavaksi, jos ne on hankittu lakia noudattaen. Asianajaja voi arvioida todisteiden merkitystä.

Vastaaja ja hänen asianajajansa voivat esittää haluamiaan kysymyksiä syyttäjän todistajille näiden läsnä ollessa. Suojeltujen todistajien kuulemiseen on oma erityinen menettelynsä. Vastaaja voi kiistää sen, mitä todistajat ovat sanoneet häntä vastaan. Yleensä tämä tehdään oikeudenkäynnin lopussa, kun asianajaja esittää puolustuksen perustelut.

Otetaanko rikosrekisteritietoni huomioon oikeudenkäynnissä?

Tuomioistuin kokoaa tiedot vastaajan aiemmista rikostuomioista, eikä tähän tarvita vastaajan suostumusta. Jos vastaaja todetaan syylliseksi ja hänellä on aiempia tuomioita, rangaistus voi olla ankarampi. Tietojen pitäisi olla ajan tasalla oikeudenkäynnin päättyessä. Toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot otetaan huomioon, jos Bulgariassa toimiva tuomioistuin on tunnustanut ne aiemmin.

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnin päätyttyä?

Jos tuomioistuin toteaa, että syyte on näytetty toteen niin, ettei siitä jää varteenotettavaa epäilyä, se toteaa vastaajan syylliseksi ja määrää hänelle lain mukaisen rangaistuksen. Muussa tapauksessa tuomioistuin julistaa vastaajan syyttömäksi.

Mahdollisia tuomioita

  • Elinkautinen vankeusrangaistus, johon voi kuulua oikeus tuomion myöhempään muuttamiseen: määrätään vakavimmista rikoksista. Elinkautista, johon ei kuulu tätä oikeutta, ei voida muuttaa määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi. Määräaikainen vankeusrangaistus on enintään 20 vuotta ja poikkeustapauksissa enintään 30 vuotta. Rangaistus suoritetaan vankilassa.
  • Määräaikainen ehdollinen vankeusrangaistus: sisältää valvontatoimet ja rangaistusvaikutuksen tuomitun vapautta riistämättä. Yhdyskuntapalvelu voi olla tällainen rangaistus.
  • Omaisuuden menettäminen: tuomitun omaisuus tai osa omaisuudesta otetaan pakkokeinoin pois.
  • Sakkorangaistus: tuomitun on maksettava tietty rahamäärä.
  • Tietyssä virassa toimimista tai tietyn ammatin harjoittamista koskevan oikeuden määräaikainen menettäminen tai kunniamerkin tai sotilasarvon menettäminen.
  • Julkinen sensuuri: tuomio julkaistaan asianmukaisella tavalla.

Mikä on rikoksen uhrin rooli oikeudenkäynnissä?

Yksityisenä syytteen nostajana uhri ajaa syyttäjän esittämää syytettä ja vaatii vastaajan tuomitsemista. Siviilioikeudellisen asian kantajana uhri haluaa, että vastaaja tuomitaan maksamaan rikoksesta aiheutuneet vahingot. Uhri esittää vaatimuksen oikeudenkäynnin aluksi ja osallistuu oikeudenkäyntiin näissä rooleissa, jos tuomioistuin näin päättää.

Suojellun todistajan kuuleminen

Todistajanlausunnon antaminen voi vaarantaa todistajan tai hänen perheensä ja ystäviensä hengen ja terveyden. Jos tuomioistuin on vakuuttunut vaaran todellisuudesta, se toteuttaa todistajan pyynnöstä tai tämän suostumuksella toimenpiteitä suojellakseen kiireesti todistajan turvallisuutta. Vaarassa olevan todistajan henkilöllisyyden salaaminen on tällainen toimenpide.

Tuomioistuin kuulee suojeltua todistajaa, jonka henkilöllisyys pidetään salassa, kun oikeudenkäynnin osapuolet eivät ole läsnä. Laissa vaaditaan tuomioistuinta toteuttamaan kaikki mahdolliset varotoimet, jotta todistajan henkilöllisyys ei paljastu. Kuulemisen jälkeen tuomioistuin toimittaa vastaajalle ja tämän asianajajalle viipymättä jäljennökset todistajanlausunnosta, jota ei ole allekirjoitettu. Vastaaja ja hänen asianajajansa voivat esittää todistajalle kysymyksiä kirjallisesti.

Linkkejä

https://www.lex.bg/bg/laws/ldoc/2135512224Rikosprosessilaki

https://www.lex.bg/bg/laws/ldoc/1589654529Rikoslaki

https://www.lex.bg/bg/laws/ldoc/2135560660Tuomioistuinlaki

http://www.vss.justice.bg/bg/vlast/1.htmYlin tuomioistuinneuvosto

Päivitetty viimeksi: 20/07/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.