Syytetyt (rikosoikeudelliset menettelyt)

Bulgaria

Sisällön tuottaja:
Bulgaria

Rikostutkinnan tarkoitus

Rikostutkinnassa kootaan todisteita, jotka joko vahvistavat tai kumoavat oletuksen siitä, että henkilö on tehnyt rikoksen. Rikostutkinta voidaan aloittaa tutkintaviranomaisille tulleen rikosilmoituksen perusteella tai tutkintaviranomaisten hallussa olevien rikokseen viittaavien tietojen perusteella. Tutkinta voidaan aloittaa myös, jos poliisi saa jonkun kiinni rikoksesta itse teossa.

Tavallisesti poliisi hoitaa rikostutkinnan kaikki vaiheet. Jotkin tapaukset hoitaa tutkintatuomari tai syyttäjä. Ainoastaan syyttäjä voi kuitenkin ohjata ja valvoa rikostutkintaa.

Oikeudenkäyntiä edeltävät vaiheet

Rikostutkinta (mukaan lukien syytteiden nostaminen ja kuulustelu)

Tutkintaviranomaiset pyrkivät kokoamaan todisteita, jotka joko vahvistavat tai kumoavat oletuksen siitä, että rikos on tehty. Jos todisteita saadaan kokoon riittävästi sen oletuksen tueksi, että rikoksen on tehnyt tietty henkilö, tutkivan virkamiehen on annettava asia tiedoksi kyseiselle henkilölle kirjallisesti. Henkilön on allekirjoitettava tiedoksianto. Heti tämän jälkeen epäiltyä henkilöä kuulustellaan.

Pidätys

Jos poliisi löytää todisteita, jotka viittaavat siihen, että henkilö on tehnyt rikoksen, poliisi voi pidättää kyseisen henkilön enintään 24 tunniksi. Ainoastaan syyttäjä voi päättää, onko pidätystä jatkettava, mutta pidätystä voidaan jatkaa enintään 72 tuntia. Muussa tapauksessa pidätetty on vapautettava. Poliisin suorittaman pidätyksen tarkoituksena on selvittää, onko henkilöä syytettävä. Syyttäjän tekemällä pidätyksen jatkamisella varmistetaan epäillyn läsnäolo ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä.

Ensimmäinen oikeuskäsittely

Periaatteessa syyttäjä päättää, millaista toimenpidettä vastaajaan sovelletaan syytteen pakoilun estämiseksi. Jos syyttäjä kuitenkin päättää, että syytteen pakoilu estetään tutkintavankeudella tai kotiarestilla, syyttäjä esittää tästä pyynnön tuomioistuimelle ja varmistaa, että vastaaja ilmestyy oikeuteen.

Vangitseminen tai vapauttaminen

Jos vastaaja viedään oikeuteen, ainoastaan tuomioistuin voi päättää, onko toimenpide syytteen pakoilun estämiseksi vangitseminen vai kotiaresti vai onko pidätetty vapautettava.

Syyttäjän valmistautuminen oikeudenkäyntiin

Kun rikostutkinta on saatu päätökseen, tutkiva virkamies lähettää kootun todistusaineiston syyttäjälle. Syyttäjä tutkii todistusaineiston ja päättää, onko oletus siitä, että rikos on tehty, osoitettu niin, ettei siitä jää varteenotettavaa epäilystä. Vain tällöin syyttäjä voi nostaa syytteen tuomioistuimessa. Muutoin syyttäjä luopuu syytteestä.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin

Kun vastaajalle ja puolustusasianajajalle on ilmoitettu syytteistä, puolustusasianajaja voi hankkia vastaajaa puoltavia todisteita. Rikostutkinnan päätteeksi tutkivan virkamiehen on annettava vastaajan ja puolustusasianajajan pyynnöstä kaikki koottu todistusaineisto heidän tutustuttavakseen sekä riittävästi aikaa todistusaineiston tutkimiseen.

Oikeuteni rikostutkinnan aikana

Pidätys, ensimmäinen oikeuskäsittely ja vangitseminen ovat mahdollisia, mutteivät välttämättömiä. Seuraavien linkkien kautta löytyy lisätietoa vastaajan oikeuksista kussakin vaiheessa:

Rikostutkinta (mukaan lukien syytteen nostaminen ja kuulustelu) (1)

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Jos epäiltyä vastaan löydetään riittävästi todisteita, tutkiva virkamies kutsuu hänet paikalle ja antaa hänelle kirjallisen tiedoksiannon rikoksesta, josta häntä epäillään. Virkamiehen on kerrottava epäillylle välittömästi tämän jälkeen epäillyn oikeuksista rikostutkinnan aikana. Epäilty allekirjoittaa asiakirjan, josta käy ilmi, että hänelle on kerrottu hänen oikeuksistaan.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa bulgariaa?

Kyllä. Epäilty voi kieltäytyä allekirjoittamasta asiakirjaa, jossa syyte annetaan tiedoksi, ellei paikalla ole tulkkia. Tulkki avustaa epäiltyä koko rikostutkinnan ajan. Epäillyn ei tarvitse maksaa tulkin palkkiota.

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Kun epäilty kutsutaan syytteiden tiedoksiantoon, tutkivan virkamiehen on kerrottava samalla, että epäilty voi saapua paikalle asianajajan kanssa. Tutkivan virkamiehen on annettava epäillylle riittävästi aikaa, jotta tämä voi ottaa yhteyttä asianajajaan. Rikosprosessilaissa määritetään, milloin epäillyllä on oltava puolustus. Asianajajan valinnasta ja oikeudesta maksuttomaan oikeusapuun on lisätietoa täällä. Epäillyllä on oikeus tavata asianajaja ja keskustella hänen kanssaan kahden. Jos epäilty ei osaa kieltä, hän voi käyttää tulkkia.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Tutkiva virkamies kuulustelee epäiltyä heti, kun hänelle on kerrottu syytteistä. Epäilty voi joko puhua tai vaieta syytteiden osalta. Hän voi myös antaa selvityksiä myöhemmin milloin tahansa rikostutkinnan aikana.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Tunnustus voi johtaa lievempään rangaistukseen. Vaikeneminen ei voi pahentaa tilannetta. Tuomioistuin ei voi tuomita vastaajaa pelkän tunnustuksen perusteella.

Asun ulkomailla. Onko minun oltava läsnä tutkinnan aikana?

Vastaajana epäillyn on oltava tutkintaviranomaisten käytettävissä. Tätä varten epäiltyyn voidaan soveltaa toimenpidettä syytteen pakoilun estämiseksi. Rikostutkinta voidaan suorittaa, vaikka epäilty ei ole maassa, jos

  • epäillyn asuinpaikka ei ole tiedossa
  • epäiltyä ei voida kutsua paikalle muista syistä
  • epäilty ei saavu paikalle kutsusta huolimatta eikä ilmoita mitään pätevää syytä asialle.

Tällöin epäillylle nimetään puolustusasianajaja täällä kuvatun menettelyn mukaisesti.

Epäiltyä voidaan kuulustella videoyhteyden välityksellä, jos hän ei ole maassa eikä tästä ole haittaa rikostutkinnalle. Epäillyllä on tällaisessa kuulustelussa edellä luetellut oikeudet.

Voidaanko minut palauttaa kotimaahan?

Kyllä, mutta vain rikosprosessilaissa säädetyin edellytyksin. Vastaaja tarvitsee asianajajan apua.

Määrätäänkö minut tutkintavankeuteen vai vapautetaanko minut?

Vastaaja voidaan määrätä pidettäväksi tutkintavankeudessa. Lisätietoja asiasta on kohdissa Ensimmäinen oikeuskäsittely (3) ja Vangitseminen tai vapauttaminen (4).

Voinko poistua maasta rikostutkinnan aikana?

Epäilty voi poistua maasta, jos hän ei ole tutkintavankeudessa, mutta hänen on ilmoitettava asiasta tutkintaviranomaiselle. Jos viranomaiset uskovat, että epäilty pyrkii pakoilemaan tutkintaa, häntä voidaan kieltää poistumasta maasta.

Pyydetäänkö minulta sormenjäljet, DNA-näyte (esim. hius- tai sylkinäyte) tai muita ruumiinnesteitä?

Epäillyltä voidaan pyytää tällaisia näytteitä, jos niitä ei voida saada millään muulla tavalla. Epäillyn on annettava näytteet. Jos epäilty kieltäytyy, näytteet otetaan pakkokeinoin tuomioistuimen luvalla. Kehon sisäisen näytteen ottaa lääkäri. Epäillyllä on oikeus saada tietoa menettelystä tutkivalta virkamieheltä.

Tehdäänkö henkilöntarkastus?

Tutkiva virkamies voi määrätä henkilöntarkastuksen todisteiden keräämiseksi tai sellaisten esineiden takavarikoimiseksi, jotka saattavat häiritä rikostutkintaa tai auttaa epäiltyä pakenemaan. Tarkastukseen on saatava tuomioistuimen lupa tai jälkikäteinen hyväksyntä. Vastaajalla on oikeus nähdä sekä tarkastuspöytäkirja että tuomioistuimen päätös.

Voidaanko kodissani, liiketiloissani tai esimerkiksi autossani tehdä kotietsintä?

Ks. edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

Voinko tunnustaa syyllisyyteni kaikkiin syytteisiin tai osaan niistä ennen oikeudenkäyntiä?

Epäilty voi tunnustaa syyllisyytensä ensimmäisessä kuulustelussa kuultuaan, mistä häntä syytetään. Tunnustamisesta ja siihen liittyvistä oikeuksista on annettu tarkempia tietoja aiemmin tällä sivulla.

Voivatko syytteet muuttua ennen oikeudenkäyntiä?

Jos uusia todisteita ilmenee, syytteet voivat muuttua. Vastaajalle on ilmoitettava välittömästi uusista syytteistä, ja häntä on kuulusteltava niiden osalta.

Voidaanko minua syyttää rikoksesta, josta minua on jo syytetty toisessa jäsenvaltiossa?

Kyllä, ellei voimassa olevissa kansainvälisissä sopimuksissa, joissa Bulgaria on sopimuspuolena, muuta määrätä.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Kyllä pyydetään, eikä tähän tarvita vastaajan suostumusta.

Pidätys (mukaan lukien eurooppalainen pidätysmääräys) (2)

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Pidätyksen määrää poliisi. Epäiltyä voidaan pitää pidätettynä enintään 24 tuntia. Pidättämisen perusteet on esitetty pidätysmääräyksessä. Pidätetyllä on oikeus tietää perusteet, nähdä määräys ja allekirjoittaa se. Poliisin on päästettävä pidätetty vapaaksi heti, kun hänen pidättämiseensä ei ole enää syytä.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Epäillyllä on oikeus saada tietää pidätyksensä syyt heti, vaikka hän ei osaisi kieltä. Tulkin palveluja voi käyttää maksutta.

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Epäilty voi ottaa yhteyttä asianajajaan pidätyksen tapahtuessa. Lisätietoja löytyy täältä.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Epäiltyä voidaan pyytää antamaan tietoja pidätyksen yhteydessä. Epäilty voi antaa tietoja, mutta tietojen antaminen ei ole pakollista.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Epäillyn tässä vaiheessa antamia tietoja ei hyväksytä todisteiksi. Niitä ei voida siis käyttää epäiltyä vastaan. Ainoastaan heti syytteiden tiedoksiantamisen jälkeen pidettävässä kuulustelussa annettuja tietoja voidaan käyttää todisteina. Lisätietoja löytyy kohdasta Rikostutkinta (mukaan lukien syytteen nostaminen ja kuulustelu) (1).

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Kyllä. Poliisin on välittömästi ilmoitettava pidätyksestä pidätetyn haluamalle henkilölle.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Epäillyllä on oikeus saada lääkärinhoitoa tarvittaessa. Poliisi hankkii epäillylle lääkärin.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä kotimaani suurlähetystöön?

Pidätetty voi ottaa yhteyttä kotimaansa konsulaattiin. Pidättävän viranomaisen on kerrottava tästä oikeudesta pidätetylle välittömästi.

Tehdäänkö henkilöntarkastus?

Pidätyksen jälkeen tehdään henkilöntarkastus. Tuomioistuimen on annettava myöhemmin hyväksyntänsä sille, että pidätetyltä löydettyä henkilökohtaista omaisuutta voidaan käyttää todisteena. Pidätetyllä on oikeus nähdä tarkastuspöytäkirja.

Voinko valittaa pidätyksestä?

Pidätetty voi riitauttaa poliisin suorittaman pidätyksen laillisuuden valittamalla asiasta tuomioistuimeen. Tuomioistuin tekee valituksesta ratkaisun välittömästi.

Mitä tapahtuu, jos minut pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla?

Jos jäsenvaltio antaa epäiltyä koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen, epäilty voidaan pidättää toisessa jäsenvaltiossa ja luovuttaa pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon tuomarin suoritettua kuulemisen. Kuulemisessa pidätetyllä on oikeus asianajajaan ja tarvittaessa myös tulkkiin.

Ensimmäinen oikeuskäsittely (3)

Miksi ensimmäinen oikeuskäsittely pidetään?

Kun vastaajalle kerrotaan häntä vastaan nostettavat syytteet, syyttäjä voi pyytää, että vastaaja pidetään tutkintavankeudessa tai asetetaan kotiarestiin syytteen pakoilun estämiseksi. Kummastakin toimenpiteestä päättää tuomioistuin syyttäjän ehdotuksesta. Vastaajan on oltava läsnä tuomioistuimen päättäessä tällaisesta toimenpiteestä, koska sitä ei voida toteuttaa vastaajan poissa ollessa.

 

Millainen rooli eri osapuolilla on?

Syyttäjän tehtävänä on varmistaa, että vastaaja ilmaantuu oikeuteen. Kun vastaaja on poliisin hallussa, syyttäjä voi jatkaa pidätystä enintään 72 tuntia. Pidätyksen ainoana tarkoituksena on varmistaa, että vastaaja ilmaantuu oikeuteen kyseisten 72 tunnin aikana. Tuomioistuin kuulee vastaajaa, tutkii kootut todisteet ja päättää lakia noudattaen, vangitaanko vai vapautetaanko vastaaja.

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Vastaajalla on oikeus saada kuulla syyttäjältä, miksi hänet on pidätetty ja milloin hänet viedään oikeuteen.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Jos vastaaja ei osaa kieltä, hän voi käyttää oikeuskäsittelyssä tulkkia maksutta.

Missä vaiheessa voin keskustella asianajajan kanssa?

Vastaaja voi ottaa yhteyttä asianajajaan ennen ensimmäistä oikeuskäsittelyä. Asianajajan valinnasta ja oikeudesta maksuttomaan oikeusapuun on lisätietoja täällä.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Tuomioistuin pyytää vahvistamaan henkilötiedot. Vastaajalla on oikeus tulla kuulluksi tuomioistuimessa siitä, pitäisikö hänet vangita vai vapauttaa. Asianajaja neuvoo, mitä kannattaa sanoa.

Entä jos sanon jotain, josta on minulle haittaa?

Vastaajan tässä vaiheessa antamia tietoja ei voida hyväksyä todisteiksi. Näin ollen mitään vastaajan sanomista ei voida käyttää häntä itseään vastaan.

Saanko tietää, mitä todisteita minua vastaan on esitetty?

Sekä vastaajalla että hänen asianajajallaan on oikeus tutustua todisteisiin, joiden perusteella syyttäjä on vaatinut vastaajan pidätystä. Vastaajalle on annettava riittävästi aikaa todisteiden tutkimiseen ennen oikeuskäsittelyä.

Pyydetäänkö rikosrekisteritietojani?

Tuomioistuin pyytää rikosrekisteriä nähtäväksi, eikä tähän tarvita vastaajan suostumusta.

Vangitseminen tai vapauttaminen (4)

Mitä tietoja minulle annetaan siitä, mitä tapahtuu?

Kun tuomioistuin on tutkinut kootun aineiston ja kuullut syyttäjää, vastaajan asianajajaa ja vastaajaa, se ilmoittaa päätöksensä samassa istunnossa.

Ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä tuomioistuin voi

Tässä käsittelyssä tuomioistuin ei ratkaise sitä, miten hyvin perusteltuja vastaajaa vastaan esitetyt syytteet ovat.

Voinko ottaa yhteyttä perheenjäseneen tai ystävään?

Jos tuomioistuin määrää vastaajan pidettäväksi tutkintavankeudessa, hänen perheelleen ilmoitetaan asiasta välittömästi.

Voinko tavata tarvittaessa lääkärin?

Tutkintavangilla on oikeus tarvittaessa lääkärinhoitoon.

Voinko ulkomaalaisena ottaa yhteyttä maani suurlähetystöön?

Jos vastaaja vangitaan, tuomioistuin määrää, että Bulgarian ulkoministeriölle ilmoitetaan asiasta viipymättä, niin että se voi ottaa yhteyttä vastaajan kotimaan konsulaattiin.

Voinko hakea muutosta päätökseen?

Vastaaja voi hakea muutosta vangitsemista tai vapauttamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee hakemuksen seitsemän päivän kuluessa ensimmäisessä oikeusasteessa tehdyn päätöksen julistamisesta. Sen päätös on lopullinen.

Syyttäjän valmistautuminen oikeudenkäyntiin (5)

Tämän vaiheen tarkoitus

Tämä vaihe tulee sen jälkeen, kun rikostutkinta on saatu päätökseen (lisätietoja rikostutkinnasta löytyy täältä). Syyttäjä tutkii kootun todistusaineiston ja ratkaisee, onko oletus rikoksen tekemisestä osoitettu toteen niin, ettei siitä jää epäilystä. Vain tässä tapauksessa asia voidaan viedä tuomioistuimeen rikosoikeudenkäyntiä varten.

Kuka on pääosassa?

Syyttäjä. Tässä vaiheessa syyttäjä päättää, viedäänkö asia oikeuteen. Syyttäjä voi lopettaa oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn, jos tästä on säädetty laissa. Tällöin asiaa ei viedä oikeuteen. Syyttäjä voi myös keskeyttää oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn, jos tämä on sallittu laissa. Menettely jatkuu, kun keskeyttämisen syyt eivät ole enää voimassa. Jos syyttäjä havaitsee epäkohtia tavassa, jolla vastaajan on annettu tutkia rikostutkinta-aineistoa, syyttäjä voi palauttaa asian tutkivalle virkamiehelle asian korjaamiseksi tai syyttäjä voi korjata asian itse.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Jos syyte nostetaan oikeudessa, tuomioistuin lähettää vastaajalle jäljennöksen syytekirjelmästä. Jos syyttäjä lopettaa tai keskeyttää menettelyn, syyttäjä lähettää jäljennöksen päätöksestään.

Voinko hakea muutosta päätökseen?

Vastaaja voi hakea tuomioistuimelta muutosta menettelyn lopettamista koskevaan syyttäjän päätökseen seitsemän päivän kuluessa jäljennöksen saamisesta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tutkii muutoksenhakemuksen seitsemän päivän kuluessa sen jättämisestä. Tuomioistuimen ratkaisuun voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimelta, joka tekee lopullisen päätöksen. Vastaaja voi hakea tuomioistuimelta muutosta myös menettelyn keskeyttämistä koskevaan syyttäjän päätöksestä. Tällöin tuomioistuimen päätös on lopullinen.

Saanko mitään lisätietoja?

Jos syyttäjä havaitsee virheen tavassa, jolla vastaajan on annettu tutkia rikostutkinta-aineistoa, ja palauttaa asian tutkivalle virkamiehelle rikkomuksen korjaamiseksi tai korjaa asian itse, vastaajalla on oikeus saada tietoa kyseisistä lisätoimista.

Puolustuksen valmistautuminen oikeudenkäyntiin (6)

Tämän vaiheen tarkoitus

Tarkoituksena on, että vastaaja ja hänen asianajajansa tutkivat rikostutkinnan päätyttyä kaikki sen aikana kootut todisteet, myös vastaajaa puoltavat todisteet. Näin vastaaja saa tietää, mitkä todisteet tukevat syyttäjää syytteen nostamisessa oikeudessa. Tämä auttaa vastaajaa ja hänen asianajajaansa järjestämään puolustuksen oikeudenkäynnin aikana.

Miten saan tietää, mitä tapahtuu?

Kun rikostutkinta on päättynyt, tutkiva virkamies ilmoittaa pyynnöstä vastaajalle ja hänen asianajajalleen, missä ja milloin vastaaja voi tutkia todisteet, ennen kuin rikostutkinta-aineisto lähetetään syyttäjälle. Vastaajalla ja hänen asianajajallaan on oikeus saada riittävästi aikaa tätä varten.

Hankitaanko paikalle tulkki, jos en osaa kieltä?

Jos vastaaja ei osaa kieltä, hän tutkii todisteet tulkin läsnä ollessa. Vastaajan ei tarvitse maksaa tulkkauksesta.

Pyydetäänkö minulta tietoja? Pitääkö minun antaa tietoja?

Tässä vaiheessa vastaajaa ei kuulustella eikä hänen tarvitse antaa mitään tietoja.

Mitä tietoja minulle annetaan?

Vastaaja voi tutustua kaikkiin koottuihin todisteisiin ja lukea todistajanlausunnot. Vastaajan asianajaja selittää todisteiden merkityksen.

Mitkä ovat oikeuteni, kun olen nähnyt todisteet?

Vastaaja voi pyytää asianajajansa avustuksella uusia todisteita ja esittää huomautuksia tai vastalauseita rikostutkintaan liittyvistä toimista. Tutkiva virkamies kirjaa pyynnöt, huomautukset ja vastalauseet, ja syyttäjä päättää, ovatko ne perusteltuja.

Mitä tapahtuu, jos pyyntöni, huomautukseni tai vastalauseeni ovat perusteltuja?

Syyttäjä antaa tutkivalle virkamiehelle ohjeet lisätoimien toteuttamiseksi rikostutkinnassa. Vastaajalla on oikeus saada tieto tällaisista toimista ja mahdollisista uusista todisteista edellä kuvatun menettelyn mukaisesti.

Toimenpiteet syytteen pakoilun estämiseksi (7)

Vastaajaan voidaan kohdistaa pakkokeinoja, jos todisteiden perusteella voidaan varteenotettavasti olettaa, että vastaaja on tehnyt rikoksen, josta häntä syytetään. Näillä toimenpiteillä pyritään estämään vastaajaa piiloutumasta, tekemästä uutta rikosta tai haittaamasta mahdollisen tuomion täytäntöönpanoa.

Toimenpiteet syytteen pakoilun estämiseksi ovat seuraavat:

  • Allekirjoittaminen – vastaaja lupaa olla lähtemättä asuinpaikastaan ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa.
  • Takuut – vastaaja maksaa tietyn summan käteisenä tai arvopapereina. Jos vastaaja piiloutuu, summa takavarikoidaan ja vastaajaan kohdistetaan ankarammat toimenpiteet.
  • Kotiaresti – vastaajaa kielletään lähtemästä kotoa ilman lupaa.
  • Tutkintavankeus – vastaaja pidetään pakkokeinoin eristyksessä.

Tutkintavankia pidetään poliisin tiloissa tai vankilassa.

Vastaajalla on oikeus tietää allekirjoitustaan vastaan, mitä toimenpidettä syytteen pakoilun estämiseksi sovelletaan. Allekirjoittamisesta ja takuista määrää syyttäjä. Kotiarestista ja tutkintavankeudesta päättää tuomioistuin syyttäjän pyynnöstä. Toimenpide perustuu syytteen vakavuuteen, todistusaineistoon ja vastaajan henkilökohtaiseen asemaan. Samojen seikkojen perusteella voidaan myös päättää, ettei vastaajan kohdisteta tällaisia toimenpiteitä.

Toimenpidettä syytteen pakoilun estämiseksi ei voida määrätä vastaajan poissa ollessa. Tuomioistuimen on otettava huomioon vastaajan mahdollisesti esittämä hakemus tutkintavankeuden tai kotiarestin korvaamisesta lievemmillä toimenpiteillä.

Poliisin suorittama pidätys ja syyttäjän määräämä pidätyksen jatkaminen enintään 72 tunnilla ovat valmistelevia toimenpiteitä, mutteivät lain mukaan toimenpiteitä syytteen pakoilun estämiseksi.

Maastapoistumiskielto (8)

Jos henkilöä syytetään rikoksesta, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus, syyttäjä voi kieltää häntä poistumasta Bulgariasta ilman viranomaisten lupaa. Kiellosta ilmoitetaan välittömästi rajanylityspaikoille. Toimenpiteellä on tarkoitus estää syytettyä pakoilemasta rikostutkintaa.

Syytetty tai hänen asianajajansa voi pyytää syyttäjää sallimaan maasta poistumisen kerran tietyksi määräajaksi. Syyttäjä antaa vastauksen kolmen päivän kuluessa pyynnön saamisesta. Jos pyyntö evätään, syytetyllä on oikeus hakea päätökseen muutosta tuomioistuimelta. Tuomioistuin käsittelee pyynnön välittömästi järjestämättä kuulemista. Tuomioistuin voi vahvistaa syyttäjän ratkaisun tai antaa luvan poistua maasta määräajaksi. Tuomioistuimen päätös on lopullinen.

Syytetty ja hänen asianajajansa voivat myös pyytää tuomioistuinta kumoamaan maastapoistumiskiellon. Tuomioistuin kumoaa kiellon, jos sen mielestä ei ole vaaraa, että syytetty piiloutuu ulkomaille.

Edellä mainituissa tuomioistuinmenettelyissä ei tutkita syytteen perusteita.

Linkkejä

Rikosprosessilaki

Laki sisäministeriöstä

Laki luovutuksesta ja eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä

Sisäministeriötä koskevan lain täytäntöönpanoasetukset

Päivitetty viimeksi: 13/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme