Periminen

Romania
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

 

Sivu on laadittu yhteistyössä Euroopan unionin notaarien liiton (CNUE) kanssa.

 

1 Miten kuolemanvaraismääräys (testamentti, yhteinen testamentti, perintösopimus) laaditaan?

Keskinäinen testamentti ja perintösopimus ovat kiellettyjä Romanian oikeudessa.

Tavanomainen testamentti voi olla omakätinen tai virallisesti oikeaksi todistettu.

Testamentintekijä on itse kirjoittanut, päivännyt ja allekirjoittanut omakätisen testamentin. Notaarin on leimattava ja vahvistettava se.

Virallisesti oikeaksi todistetun testamentin panee toimeen notaari tai muu henkilö, jolla on julkisen viranomaisen toimivalta. Testamentintekijä sanelee sen notaarille, joka kirjaa sen ja lukee sen ääneen mainiten nämä muodollisuudet. Jos testamentintekijä on jo laatinut testamentin, notaari lukee sen ääneen, minkä jälkeen testamentintekijä vahvistaa asiakirjan ilmentävän hänen viimeistä tahtoaan ja allekirjoittaa testamentin. Notaari todistaa sen oikeaksi. Oikeaksi todistamisella voi olla yksi tai kaksi todistajaa. Erityistilanteessa tietyt toimijat voivat tehdä kahden todistajan läsnä ollessa hätätilatestamentin, jolla on virallisen asiakirjan todistusvoima.

Tietyille laitoksille jätettyjen rahasummien on täytettävä niiden järjestämistä koskevien erityislakien muotovaatimukset.

Testamenttiin sisältyy määräyksiä testamentinsaajan suorasta tai välillisestä nimeämisestä, omaisuuden jakamisesta, perinnöttömäksi tekemisestä, testamentin toimeenpanijoiden nimeämisestä, vastuista, testamentin peruuttamisesta, testamenttilahjoituksista ym.

Testamenttilahjoitukset tarkoittavat kuolinpesän tai omaisuuden siirtämistä. Testamenttilahjoitus on yleis- tai erityisseuraanto. Yleisseuraannossa siirtyy oikeus koko perintöön ja erityisseuraannossa sen osaan.

Ks. siviililain 1 034 § ja seuraavat pykälät.

2 Miten kuolemanvaraismääräys rekisteröidään?

Testamentin oikeaksi todistaneen notaarin on kirjattava se RNNEL-rekisteriin (Registrul naţional notarial de evidenţă a liberalităţilor), jonne rekisteröidään myös lahjoitukset.

Ks. siviililain 1 046 § sekä julkisista notaareista ja näiden tehtävistä annetun lain nro. 36/1995, sellaisena kuin se on uudelleen julkaistuna, 162 §.

3 Sovelletaanko kuolemanvaraismääräysten sisältöön rajoituksia (esimerkiksi lakiosa)?

Lakiosa on se osa perinnöstä, johon lakiosaperillisillä (leski, jälkeläiset, ensisijaiset perilliset ylenevässä polvessa eli vainajan vanhemmat) on oikeus vainajan tahdosta riippumatta. Kukin lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen olisi saanut lakimääräisenä perillisenä tilanteessa, jossa ei olisi tehty lahjajärjestelyjä tai jätetty ketään perinnöttömäksi.

Ks. siviililain 1 086 § ja seuraavat pykälät.

4 Jos kuolemanvaraismääräystä ei ole laadittu, kuka perii ja kuinka paljon?

Lakimääräisten perillisten perimisjärjestys on seuraava:

jälkeläiset (ensimmäisinä)

ensisijaiset perilliset ylenevässä polvessa ja etuoikeutetut sivuperilliset (toisena)

tavanomaiset perilliset ylenevässä polvessa (kolmantena)

tavanomaiset sivuperilliset (neljäntenä).

Perilliset alenevassa ja ylenevässä polvessa ovat oikeutettuja perintöön riippumatta sukulaisuusasteesta, ja sivuperilliset vain neljänteen asteeseen.

Sijaantulo-oikeutta voivat käyttää ainoastaan vainajan lasten jälkeläiset ja vainajan sisarusten jälkeläiset. Tällöin jako tehdään sukulinjan mukaan. Jos alalinjoja on useita, näiden kesken tehdään tasajako.

Leski saa perintöä yhdessä kaikkien lakimääräisten perillisten luokkien kanssa siten, että hänen perintöosansa on

1/4, jos on jälkeläisiä

1/3, jos on ensisijaisia perillisiä ylenevässä polvessa ja ensisijaisia sivuperillisiä

1/2, jos on joko ensisijaisia perillisiä ylenevässä polvessa tai ensisijaisia sivuperillisiä

3/4, jos on joko tavanomaisia perillisiä ylenevässä polvessa tai sivuperillisiä.

Leski voi saada oikeuden jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon sekä oikeuden pitää kalusteet ja yhteiset kotitaloustavarat.

Jälkeläiset eli vainajan lapset ja näiden jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa ovat ensisijaisessa asemassa muihin perillisluokkiin nähden. He ovat oikeutettuja perintöön sen mukaan, kuinka kaukaisia jälkeläisiä he ovat. Jos perinnönjaossa on mukana leski, jälkeläiset saavat yhdessä 3/4 perinnöstä.

Ensisijaiset perilliset ylenevässä polvessa ovat vainajan vanhemmat, joiden kesken perintö jaetaan tasan.

Ensisijaisia sivuperillisiä ovat vainajan sisarukset ja näiden jälkeläiset neljänteen polveen saakka.

Jos leski on mukana perinnönjaossa, jossa on mukana myös ensisijaisia perillisiä ylenevässä polvessa ja ensisijaisia sivuperillisiä, toisena perinnön saavien perintöosa on 2/3, ja jos mukana on vain joko ensisijaisia perillisiä ylenevässä polvessa tai ensisijaisia sivuperillisiä, toisena perinnön saavien perintöosa on 1/2.

Ensisijaisten perillisten ylenevässä polvessa ja ensisijaisten sivuperillisten saama perintö jakautuu sen mukaan, kuinka monta on ensisijaisia perillisiä ylenevässä polvessa. Jos vanhempia on yksi, hän perii 1/4 ja ensisijaiset sivuperilliset 3/4. Jos vanhempia on kaksi, he perivät yhdessä 1/2 ja ensisijaiset sivuperilliset 1/2.

Ensisijaiset sivuperilliset saavat tasaosuudet tai, jos heillä on sijaantulo-oikeus, osuus määräytyy sukupuun haaran mukaan. Jos sivuperillissuhteita on monenlaisia, perintö jaetaan tasan äidin- ja isänpuoleisen sukulinjan kesken siten, että edellä esitettyjä sääntöjä noudatetaan. Sivuperilliset, jotka kuuluvat molempiin sukulinjoihin, saavat yhteenlasketut perintöosansa.

Jos perillisiä ei ole, jäämistö on vailla perillistä ja sen perii se kunta tai kaupunki, jossa omaisuus sijaitsee perinnönjaon ajankohtana.

Ks. siviililain 970–983 § ja 1 135–1 140 §.

5 Mikä on toimivaltainen viranomainen

5.1 perintöasioissa?

Julkinen notaari riidattomissa tapauksissa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (judecătoria), jos perintö on riitautettu.

Perillinen tai muu asianosainen voi viedä asian suoraan tuomioistuimeen jätettyään ensin asiaa koskevan notaarin laatiman asiakirjan (încheierea notariale de verificare a evidențelor succesorale).

Ks. lain nro 36/1995 101 § ja sitä seuraavat pykälät ja siviiliprosessilain 193 §.

5.2 vastaanottamaan perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Ks. b kohta.

Perillisen katsotaan suostuvan perinnön vastaanottamiseen, kun hän hyväksyy asemansa selkeästi. Hiljaiseksi hyväksynnäksi katsotaan sellaisen toimen toteuttaminen, jonka ainoastaan perinnönsaaja voi tehdä (siviililain 1 108 §).

Ilmoitus perinnöstä luopumisesta tehdään oikeaksi todistettuna julkiselle notaarille tai Romanian konsuliedustustoon (siviililain 1 120 §:n 2 momentti).

Kaikki perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevat asiakirjat kirjataan RNNEOS-rekisteriin (Registrul naţional notarial de evidenţă a opţiunilor succesorale).

5.3 vastaanottamaan testamenttisaannon vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Ks. b kohta

5.4 vastaanottamaan lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Ks. b kohta.

Sen jälkeen kun perintömenettely on aloitettu, lakiosaa rikkovat lahjat voidaan peräyttää lakiosaperillisten, perinnönsaajien sekä lakiosaperillisten vakuudettomien velkojien pyynnöstä. Jos lakiosaperillisiä on useita, peräyttäminen koskee vain sitä pyytäneen perillisen perintöosaa. Peräyttäminen merkitsee, että testamenttilahjoitukset mitätöityvät ja lahjoitukset peruuntuvat.

Ks. siviililain 1 092–1 097 §.

6 Esitelkää lyhyesti kansallisen lainsäädännön mukainen perintöasian ratkaisumenettely, mukaan lukien kuolinpesän purkaminen ja sen omaisuuden jakaminen (kertokaa myös, aloittaako tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen perintöasioita koskevan menettelyn omasta aloitteestaan).

Notaarin perintömenettely aloitetaan pyynnöstä. Pyyntö kirjataan notaarin perintörekisteriin sen jälkeen kun se on kirjattu notaarien yhdistysten rekisteriin. Asianomainen notaari tarkistaa alueellisen toimivallan ja kutsuu perintöön oikeutetut koolle, ja jos on olemassa testamentti, testamentinsaajan, testamentin toimeenpanijan, vajaavaltaiseksi julistetun perillisen laillisen edustajan, vastuussa olevan viranomaisen sekä julkishallinnon edustajan (jos perillistä ei ole). Notaari vahvistaa perinnönsaajien ja testamentinsaajien aseman, oikeuksien laajuuden ja jäämistön sisällön.

Perinnönsaajien lukumäärä ja asema ja/tai testamentinsaajan asema vahvistetaan väestörekisteriasiakirjalla, testamentilla ja todistajien avulla. Omaisuudesta esitetään todistukset asiakirjoin tai muiden laissa sallittujen todistuskeinojen avulla.

Ks. lain nro 36/1995, sellaisena kuin se on uudelleen julkaistuna, 101–118 §.

Perinnönsaaja tai muu asianosainen voi viedä asian suoraan tuomioistuimeen jätettyään ensin notaarin laatiman perintöä koskevien tietojen tarkistamista koskevan asiakirjan. Pesänjako voidaan toteuttaa osapuolten välisellä sopimuksella tai, jos sellaista ei ole, tuomioistuin voi vahvistaa omaisuuden, perinnönsaajien aseman, perintöosat, saamiset, velat ja vastuut. Tuomioistuin voi antaa ratkaisun liian suurten lahjojen ja lahjoitusten peräyttämisestä. Omaisuus jaetaan luontoissuorituksina, muodostamalla eriä tai osoittamalla omaisuutta tietylle perinnönsaajalle siten, että tämä maksaa niistä asianmukaisen hinnan muille perinnönsaajille. Tuomioistuin voi määrätä omaisuutta myytäväksi osapuolten suostumuksella tai ulosottomiehen suorittamalla julkisella huutokaupalla. Tuomioistuin antaa ratkaisun ja jakaa perinnönsaajan muille suorittamat maksut ja myyntitulot.

Ks. lain nro 36/1995 108 § ja siviiliprosessilain 193 §:n 3 momentti.

Notaari voi selvittää kuolinpesän velat kaikkien perinnönsaajien suostumuksella sekä periä saatavat, maksaa velat, myydä irtaimen omaisuuden ja suorittaa lahjoitukset.

Notaari antaa pakollisessa pesänjakoa edeltävässä vaiheessa perukirjan (certificat succesoral de lichidare), josta käyvät ilmi pesän varat ja velat, perinnönsaajat ja näiden perintöosat sekä perinnönsaajien suostumus velkojen selvittämistapaan, pesänselvittäjän nimi sekä pesänselvityksen aikataulu.

Pesänselvittäjä realisoi saamiset, maksaa velat ja myy omaisuuden. Hän esittää toimeenpanijana toimivalle notaarille yhteenvedon saatavien perimiseksi toteutetuista toimista ja velan kuolettamistavasta. Tämän jälkeen notaari antaa jäämistöstä perintötodistuksen, jossa otetaan huomioon pesänselvityksestä saatu nettotuotto.

Ks. lain nro 36/1995 119–132 § ja siviiliprosessilain 1 114 §.

Ositus suoritetaan sen jälkeen kun pesänselvitys on tehty ja perinnönsaajille on annettu perintötodistus. Ositus voi olla vapaaehtoinen. Lahjoitusten peräyttäminen on vainajan lesken ja jälkeläisten velvollisuus lahjoitetun omaisuuden palauttamiseksi lakimääräiseen kuolinpesään, jos asiaa koskevaa vapautusta ei ole.

Velkojen maksaminen. Kuolinpesän velkojen lakimääräisen jakamisen poikkeukset.

Yleis- tai erityistestamentin saajat osallistuvat velkojen ja vastuiden maksuun suhteessa perintöosaan.

Perinnönsaajien henkilökohtaiset velkojat ja muut asianosaiset voivat pyytää ositusta, vaatia saada olla paikalla vapaaehtoisessa osituksessa tai puuttua ositukseen. Jotta kolmannet osapuolet voivat esittää velkojien vaateista vastaväitteitä, ne kirjataan asiaa koskevaan RNNEC-rekisteriin (Registrul naţional notarial de evidenţă a creditorilor persoanelor fizice şi a opoziţiilor la efectuarea partajului succesoral).

Yleis- tai erityistestamentin saajalla, joka on maksanut yhteisestä velasta liian suuren osuuden, on muihin nähden takautumisoikeus. Se koskee kuitenkin ainoastaan kullekin perinnönsaajalle kuuluvaa osaa yhteisestä velasta, vaikka se olisi siirretty velkojien oikeuksiin.

Ylenevän polven sukulaisten omaisuuden jako

Ylenevässä polvessa olevat sukulaiset voivat jakaa omaisuuden omien jälkeläistensä kesken lahjoituksella tai testamentilla. Jos kaikkea kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta ei ole jaettu, loppuosa jaetaan laissa säädetyllä tavalla.

Ks. siviililain 669–686 § ja 1 143–1 163 §.

7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?

Henkilöllä on perintöoikeus, mikäli hän on perinnönjaon aikaan elossa, hänellä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia, hän on perillinen, hän ei ole menettänyt perintöoikeuttaan eikä häntä ole tehty perinnöttömäksi.

Perilliseksi tehty henkilö voi hyväksyä perinnön tai kieltäytyä siitä. Jos henkilö on sekä testamentinsaaja että lakimääräinen perillinen, hän voi valita jommankumman aseman. Jos testamentista käy ilmi, että vainaja on halunnut pienentää lakimääräisen perillisen perintöosaa, vaikka lakiosaa ei olekaan rikottu, perillinen voi saada vain testamentinsaajan aseman.

Ks. siviililain 957–963, 987, 989, 993, 1 074–1 076, 1 100 ja 1 102 §.

8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?

Kyllä. Ks. 6 kohta.

9 Mitä asiakirjoja ja/tai tietoja tavallisesti edellytetään kiinteän omaisuuden rekisteröintiä varten?

Kiinteistörekisteriin kirjaamista koskevaan hakemukseen on liitettävä alkuperäinen asiakirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös, ja jos kyseessä on tuomioistuimen päätös, oikeaksi todistettu jäljennös, josta käy ilmi, että se on lopullinen. Rekisterinpitäjä suorittaa kirjaamisen, mikäli tietyt muotoseikat täyttyvät. Näitä ovat esimerkiksi osapuolten henkilötietojen ja kiinteistön rekisteritietojen esittäminen, virallisen käännöksen esittäminen (jos kyseessä on virallinen notaarin asiakirja, sen on oltava romanialaisen notaarin tekemä), kiinteistörekisteriotteen esittäminen ja maksun suorittaminen. Kiinteistö voidaan kirjata ensimmäisen kerran yhdistettyyn kiinteistö- ja maarekisterijärjestelmään perintötodistuksen ja kiinteistörekisteriasiakirjojen perusteella.

9.1 Onko jäämistön hoitajan nimittäminen pakollista tai pyynnöstä pakollista? Jos on, miten nimittäminen toteutetaan kummassakin tapauksessa?

Vapaaehtoinen nimittäminen

Testamentintekijä voi määrätä yhden tai useampia henkilöitä testamentin toimeenpanijaksi. Toimeenpanija hallinnoi jäämistöä enintään kaksi vuotta perintömenettelyn aloittamisen jälkeen. Tuomioistuin voi jatkaa tätä aikaa.

Pakollinen nimittäminen

Jos velallinen kuolee ennen toimeenpanijan nimittämistä, pakkotäytäntöönpanoa ei voida aloittaa. Jos velallinen kuolee pakkotäytäntöönpanon aloittamisen jälkeen, sitä ei voida jatkaa ennen kuin perinnönjako on hyväksytty tai erityinen uskottu mies nimitetty. Jos velkoja tai toimeenpanija saa tiedon velallisen kuolemasta, tämän on pyydettävä vainajan viimeisen kotipaikan julkisten notaarien yhdistystä kirjaamaan asia erityisrekisteriin, jotta voidaan pakkotäytäntöönpano aloittaa. Yhdistykseltä on saatava todistus, josta käy ilmi, onko perinnönjako käsitelty, ja jos on, ketkä ovat perinnönsaajia. Todistuksessa on myös mainittava, onko perinnönjaossa nimitetty uskottu mies.

Jos on olemassa riski, että omaisuutta luovutetaan, kadotetaan, korvataan tai tuhotaan, notaari sinetöi sen tai luovuttaa omaisuudenhoitajalle.

Siihen asti kun perinnönjako hyväksytään sekä tapauksissa, joissa perinnönsaajaa ei tunneta, notaari voi nimittää erityisen uskotun miehen mahdollisen perinnönsaajan oikeuksien suojaamiseksi.

Ks. siviiliprosessilain 686 § ja siviililain 1117§:n 3 momentti, 1136 § ja 1077–1085 §.

9.2 Kenellä on oikeus toimeenpanna perittävän kuolemanvaraismääräys ja/tai hallinnoida jäämistöä?

Testamentin toimeenpanijalla, pesänselvittäjällä, lakimääräisellä perinnönsaajalla ja testamentin saajalla sekä nimitetyllä omaisuudenhoitajalla ja uskotulla miehellä (ks. a kohta).

Pesänselvittäjä, joka toimii notaarin valvonnassa, voi olla vainajan, perillisten tai asiaa käsittelevän tuomioistuimen nimittämä.

Ks. lain nro 36/1995 124 § ja siviililain 1 117 §:n 3 momentti ja 1 136 §.

9.3 Mitkä valtuudet jäämistön hoitajalla on?

Ks. a kohta.

Testamentin toimeenpanija vastaa omaisuuden sinetöinnistä, luetteloinnista, myyntiä koskevan hyväksynnän pyytämisestä tuomioistuimelta, pesän velkojen maksamisesta ja saamisten perimisestä.

Ks. siviililain 1 114–1 085 § ja lain nro 36/1995 101-132 §.

10 Mitä edunsaajan aseman ja/tai oikeudet osoittavia asiakirjoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tavallisesti annetaan perintöasioita koskevan menettelyn aikana tai sen päättyessä? Onko niillä todistusvoimaa?

Notaari laatii perustellut päätelmät sekä neuvottelujen jälkeen lopulliset päätelmät, joiden perusteella laaditaan perintötodistus tai perinnönsaajan todistus.

Perintötodistuksessa esitetään, miten oikeuksien laajuus vahvistetaan, ja todistetaan perinnönsaajan henkilöllisyys ja omistusoikeus. Notaari voi laatia todistuksen perinnönsaajan henkilöllisyydestä, jossa mainitaan oikeuksien määrä, laatu ja laajuus, mutta ei kuolinpesää.

Todistus voidaan laatia myös tilanteessa, jossa perillisiä ei ole.

Notaari voi antaa täydentävän perintötodistuksen, johon sisältyy omaisuusluettelo.

Kuka tahansa, joka katsoo kärsineensä vahinkoa, voi hakea tuomioistuimelta todistuksen kumoamista ja omien oikeuksiensa vahvistamista. Jos perintötodistus kumotaan, notaari laatii uuden todistuksen tuomioistuimen lopullisen päätöksen perusteella.

Yleis- tai eritystestamentin saaja voi tehdä perintöhakemuksen asemansa tunnustamiseksi tilanteessa, jossa tietyllä henkilöllä on jäämistön omaisuutta, mutta ei oikeutta siihen.

Jos perintö riitautetaan, tuomioistuimet laativat siitä päätelmät ja tekevät päätökset. Perinnönjakoa koskevalla päätöksellä on konstitutiivinen vaikutus, ja tultuaan lopulliseksi se muodostaa täytäntöönpanoperusteen.

Ks. siviililain 1 130–1 134 ja 1635–1639 § ja lain nro 36/1995 111–118 §.

Päivitetty viimeksi: 13/10/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme