Periminen

Sivu on laadittu yhteistyössä Euroopan unionin notaarien liiton (CNUE) kanssa.

1 Miten kuolemanvaraismääräys (testamentti, yhteinen testamentti, perintösopimus) laaditaan?

Jäämistöstä voidaan määrätä kuolemanvaraisesti a) testamentilla, joka voi olla aviopuolisoiden yhteistestamentti (unica carta) tai b) salatestamentilla, jonka testamentintekijä tai notaari tallettaa tuomioistuimeen; c) jos testamenttia ei ole, jäämistö jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

Testamentissa voidaan määrätä joko koko omaisuudesta tai sen osasta. Testamenttimääräysten ulkopuolelle jäävään omaisuuteen sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä. Testamentti voi olla yleistestamentti, jossa perittävä määrää koko omaisuutensa tai sen osan yhdelle tai useammalle testamentinsaajalle, tai erityistestamentti eli legaatti, jossa määrätään tiettyjä esineitä tai rahasummia legaatinsaajille.

2 Miten kuolemanvaraismääräys rekisteröidään?

Notaari laatii 15 päivän kuluessa testamentin allekirjoittamispäivästä kirjaamisilmoituksen ja rekisteröi sen yleiseen rekisteriin (Reġistru Pubbliku / Public Registry). Testamentintekijä voi toimittaa laatimansa salatestamentin riita-asioiden tuomioistuimen vapaaehtoisen oikeudenhoidon jaostoon (Court of Voluntary Jurisdiction / Qorti ta’ Ġurisdizzjoni Volontarja). Salatestamentin voi myös antaa henkilökohtaisesti notaarille, jonka on toimitettava se neljän päivän kuluessa kyseiseen tuomioistuimen jaostoon kirjaajan säilytettäväksi.

3 Sovelletaanko kuolemanvaraismääräysten sisältöön rajoituksia (esimerkiksi lakiosa)?

Lakiosasta säädetään siviililaissa. Sen mukaan lakiosa on oikeus siihen jäämistön osaan, joka on varattu lain mukaan vainajan ja tämän lesken rintaperillisille. Rintaperillisiksi luetaan siviililain 616 §:n mukaan avioliitossa ja sen ulkopuolella siitetyt tai syntyneet lapset sekä adoptiolapset. Lakiosa on kolmasosa jäämistön arvosta, jos rintaperillisiä on enintään neljä, tai puolet jäämistön arvosta, jos heitä on vähintään viisi.

4 Jos kuolemanvaraismääräystä ei ole laadittu, kuka perii ja kuinka paljon?

Jos testamenttia ei ole tai se on pätemätön, tai jos perilliset eivät halua tai voi vastaanottaa perintöä, tai jos perintöosaa ei voida siirtää toiselle perilliselle, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä.

Tällöin vainajan perivät etusijajärjestyksessä rintaperilliset, ylenevää polvea olevat sukulaiset, sivusukulaiset, vainajan puoliso tai valtio. Perimysjärjestys määräytyy sukulaisuussuhteen läheisyyden mukaan, mikä riippuu puolestaan sukupolvien läheisyydestä. Jos vainajan jälkeen ei jää perillisiä, perintö menee valtiolle.

Perintö ei kuitenkaan voi mennä henkilölle, joka on petollisesti tai väkivalloin estänyt perittävää tekemästä testamenttia, minkä vuoksi katsotaan, että hän ei voi tai ei ansaitse saada perintöä.

5 Mikä on toimivaltainen viranomainen

5.1 perintöasioissa?

Maltan tuomioistuimilla on yleinen toimivalta ratkaista perintöön liittyviä oikeusriitoja. Perinnönjaon erityistuomioistuimella (Tribunal ta’ Arbitraġġ dwar il-Qsim tal-Wirt / Partition of Inheritances Tribunal) on joissakin tilanteissa erityinen toimivalta käsitellä tapauksia, joissa perilliset eivät pysty sopimaan perinnönjaosta.

Jos perinnönjaosta päästään sopimukseen eikä sitä riitauteta, käytetään yleensä notaaria ja lakimiestä.

Kuka tahansa asianosainen voi myös hakea riita-asioiden tuomioistuimen vapaaehtoisen oikeudenhoidon jaostolta (Court of Voluntary Jurisdiction / Qorti ta’ Ġurisdizzjoni Volontarja) määräystä perimyksen alkamisesta hakijan hyväksi.

5.2 vastaanottamaan perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Tuomioistuimen kirjaaja ja notaarit

5.3 vastaanottamaan testamenttisaannon vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Tuomioistuimen kirjaaja ja notaarit

5.4 vastaanottamaan lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Tuomioistuimen kirjaaja ja notaarit

6 Esitelkää lyhyesti kansallisen lainsäädännön mukainen perintöasian ratkaisumenettely, mukaan lukien kuolinpesän purkaminen ja sen omaisuuden jakaminen (kertokaa myös, aloittaako tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen perintöasioita koskevan menettelyn omasta aloitteestaan).

Perimys alkaa, kun joku asianosaisista pyytää notaaria tai lakimiestä etsimään testamenttia yleisestä rekisteristä (julkiset testamentit) tai tuomioistuimesta (salatestamentit). Notaari tai lakimies selvittää, ketkä ovat perilliset ja testamentinsaajat, ja ilmoittaa heille tutkimustensa tuloksista. Sen jälkeen jäämistöön kuuluva omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti. Jos perittävä ei ole jättänyt testamenttia, perinnönjakoon sovelletaan lakimääräistä perimystä.

Sekä irtaimisto että kiinteä omaisuus voidaan myydä, jos kaikki perilliset suostuvat siihen. Myynnin tuotto jaetaan perillisten kesken testamentissa määrätyssä suhteessa.

Muun muassa testamentin aitous tai perinnönjaon oikeellisuus voidaan riitauttaa nostamalla kanne siviilituomioistuimen ensimmäisessä jaostossa tai perinnönjakotuomioistuimessa.

7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?

Perimys alkaa perittävän kuollessa tai, jos perittävä on kadonnut, sinä päivänä, jona kuolleeksi julistaminen tulee lainvoimaiseksi.

Kenenkään ei ole pakko ottaa vastaan hänelle kuuluvaa perintöä. Perintö voidaan ottaa vastaan joko nimenomaisesti tai hiljaisesti. Vastaanottaminen tapahtuu hiljaisesti, jos perillinen toteuttaa sellaisen toimen, joka osoittaa hänen aikovan ottaa perinnön vastaan, ja nimenomaisesti, jos hän ilmaisee julkisessa tai yksityisessä asiakirjassa omaksuvansa perillisen aseman. Perinnöstä ei voi luopua hiljaisesti.

Legaatinsaajalla on perittävän kuolinpäivästä alkaen oikeus pyytää saada haltuunsa hänelle legaatin perusteella kuuluva esine.

8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?

Perilliset vastaavat vainajan veloista testamentissa määrätyssä suhteessa ja siinä esitetyllä tavalla. Jos vainaja ei ollut tehnyt testamenttia tai jos testamentissa ei määrätä velkojen jakautumisesta, perilliset vastaavat veloista perintöosuutensa mukaisessa suhteessa. Kukin perillinen vastaa veloista henkilökohtaisesti.

Jos jollakin perillisistä on vainajan velan vakuutena kiinnitettyä omaisuutta, hän vastaa tällä omaisuudella koko velasta. Jos jonkun perillisen vastuu yhteisistä veloista on tällaisen kiinnityksen vuoksi muiden vastuita suurempi, hänellä on oikeus saada muilta perillisiltä enintään heidän perintöosuutensa suuruinen korvaus.

9 Mitä asiakirjoja ja/tai tietoja tavallisesti edellytetään kiinteän omaisuuden rekisteröintiä varten?

Perintölainsäädännössä ei velvoiteta perillisiä rekisteröimään perimäänsä kiinteää omaisuutta. Kiinteää omaisuutta perineiden henkilöiden on kuitenkin tehtävä leimaverolain (Att dwar it-Taxxa fuq Dokumenti / Duty on Documents and Transfers Act) mukainen ilmoitus (dikjarazzjoni causa mortis / causa mortis declaration) viralliseen rekisteriin. Ilmoituksessa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: päivämäärä, vainajan ja perillisen tai testamentinsaajan henkilötiedot, kuolinpäivä ja -paikka, kiinteistön kuvaus, lainhuutotodistus, kiinteistön arvo, ilmoituksen tekopaikka sekä ilmoittajan ja notaarin allekirjoitukset.

9.1 Onko jäämistön hoitajan nimittäminen pakollista tai pyynnöstä pakollista? Jos on, miten nimittäminen toteutetaan kummassakin tapauksessa?

Jäämistön hoitajan nimittäminen ei ole pakollista.

9.2 Kenellä on oikeus toimeenpanna perittävän kuolemanvaraismääräys ja/tai hallinnoida jäämistöä?

Kuolemanvaraismääräyksen panee toimeen perillinen tai testamentin toimeenpanija.

9.3 Mitkä valtuudet jäämistön hoitajalla on?

Perukirjan laatii pesänhoitaja tai testamentin toimeenpanija. Hän käyttää ja edistää perintöön liittyviä oikeuksia vastaamalla kuolinpesää vastaan mahdollisesti esitettyihin vaateisiin, hallitsemalla pesään sisältyviä tai irtaimiston tai kiinteän omaisuuden myynnistä saatuja rahamääriä (talletusvelvollisuus) ja tiedottamalla toimistaan asianosaisille.

10 Mitä edunsaajan aseman ja/tai oikeudet osoittavia asiakirjoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tavallisesti annetaan perintöasioita koskevan menettelyn aikana tai sen päättyessä? Onko niillä todistusvoimaa?

Edunsaajan aseman ja oikeudet osoittavia asiakirjoja ei yleensä anneta, koska perimysmenettely alkaa automaattisesti perittävän kuollessa. Asianosaiset voivat kuitenkin hakea riita-asioiden tuomioistuimen vapaaehtoisen oikeudenhoidon jaostolta määräystä perimyksen alkamisesta hakijan hyväksi

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.