Periminen

Kypros
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

 

Sivu on laadittu yhteistyössä Euroopan unionin notaarien liiton (CNUE) kanssa.

 

1 Miten kuolemanvaraismääräys (testamentti, yhteinen testamentti, perintösopimus) laaditaan?

Kyproksen lainsäädäntö ei periaatteessa tunne yhteistä testamenttia. Käytännössä pariskunnan kumpikin osapuoli voi kuitenkin tehdä oman testamentin ja määrätä toisen ainoaksi perijäksi.

Testamentin laatimisessa ja toimeenpanossa noudatetaan Kyproksen testamenteista ja jäämistöoikeudesta annetun lain luvussa 195 olevan 23 §:n määräyksiä.

Testamentin on oltava kirjallisessa muodossa, minkä lisäksi testamentin tekijän on allekirjoitettava testamentti tai toisen henkilön on allekirjoitettava se testamentintekijän pyynnöstä ja tämän läsnä ollessa. Allekirjoitushetkellä paikalla on oltava yhtä aikaa myös vähintään kaksi todistajaa, jotka vahvistavat testamentin ja varmentavat allekirjoitukset omilla allekirjoituksillaan testamentintekijän läsnä ollessa. Jos testamentissa on useita sivuja, kaikki sivut on joko allekirjoitettava tai merkittävä nimikirjaimilla.

2 Miten kuolemanvaraismääräys rekisteröidään?

Testamentti voidaan

a) rekisteröidä testamentintekijän asuinalueen rekisteriin, jossa se säilytetään, luvussa 189 olevan 9 §:n mukaisesti

b) säilyttää testamentintekijän asianajajan asianajotoimistossa

c) säilyttää testamentintekijän omassa hallussa, tai testamentintekijä voi päättää, kenelle hän uskoo testamenttinsa säilytyksen.

3 Sovelletaanko kuolemanvaraismääräysten sisältöön rajoituksia (esimerkiksi lakiosa)?

Kyproksen lainsäädäntö tuntee lakiosan; siitä säädetään luvussa 195 olevassa 41 §:ssä. Siitä säädetään myös luvussa 195 olevan 51 §:n määräyksessä.

Silloin kun vainajalta jää lapsi, perinnön käytettävissä oleva osa ei voi ylittää 25 prosenttia perinnön nettoarvosta. Jos lapsen sijaan jälkeen jää puoliso tai isä tai äiti, perinnön käytettävissä oleva osa ei voi ylittää 50 prosenttia, mutta kaikissa muissa tapauksissa koko perintö on käytettävissä.

4 Jos kuolemanvaraismääräystä ei ole laadittu, kuka perii ja kuinka paljon?

Jos kuolemanvaraismääräystä ei ole, perimykseen sovelletaan luvussa 195 olevaa 44 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä.

Jos jäljelle jää puoliso ja lapsia, perinnön nettoarvo jaetaan näiden kesken yhtä suurina määrinä. Jos lapsia tai jälkeläisiä ei ole, puolison osa kasvaa siitä riippuen, onko jäljellä muita sukulaisia neljännen asteen sukulaisuuteen asti. Jos vainajalta ei jäänyt sisaruksia tai vanhempia, puolison osa nousee 50 prosenttiin perinnön nettoarvosta, ja jos vainajalta jäi vain neljännen asteen sukulaisuutta kaukaisempia sukulaisia, puoliso saa kolme neljäsosaa perinnöstä. Muussa tapauksessa puoliso saa koko perinnön.

5 Mikä on toimivaltainen viranomainen

5.1 perintöasioissa?

5.2 vastaanottamaan perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

5.3 vastaanottamaan testamenttisaannon vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

5.4 vastaanottamaan lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?

Toimivaltainen viranomainen kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on testamentintekijän/vainajan viimeisen asuinpaikan tuomioistuin.

6 Esitelkää lyhyesti kansallisen lainsäädännön mukainen perintöasian ratkaisumenettely, mukaan lukien kuolinpesän purkaminen ja sen omaisuuden jakaminen (kertokaa myös, aloittaako tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen perintöasioita koskevan menettelyn omasta aloitteestaan).

Rekisteröidään hakemus

toimitetaan verottajalta saatu väliaikainen vapautus verosta

esitetään lainhuutotodistus

tehdään perunkirjoitus

maksetaan perinnöstä mahdolliset velat sekä perintöverot

jaetaan perintö

tehdään loppuselvitys.

Kyproksen lainsäädännössä ei säädetä, että toimivaltainen tuomioistuin aloittaa perintöasioita koskevan menettelyn viran puolesta.

7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?

Henkilöstä voi tulla perillinen, jos hän on vainajan sukulainen kuudennen asteen sukulaisuuteen asti. Asiaa koskevat lain määräykset ovat luvussa 195 olevassa 44 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä sekä luvun 195 ensimmäisessä ja toisessa liitteessä.

Henkilöstä tulee testamentinsaaja, jos hän saa testamentintekijän hänelle testamentissaan jättämän testamenttisaannon.

8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?

Kyproksen lainsäädännön mukaan perilliset eivät ole vastuussa vainajan veloista. Kuolinpesä vastaa vainajan veloista. Vasta kun velat (ja perintöverot) on maksettu, jäljelle jäävä omaisuus jaetaan perillisille/testamentinsaajille. Asiasta säädetään luvussa 189 olevassa 41(b) ja 42 §:ssä.

9 Mitä asiakirjoja ja/tai tietoja tavallisesti edellytetään kiinteän omaisuuden rekisteröintiä varten?

Jos kiinteän omaisuuden ”rekisteröinnillä” tarkoitetaan vainajan kiinteän omaisuuden siirtämistä perillisille ja/tai testamentinsaajille, tarvitaan seuraavat asiakirjat:

lainhuutotodistus

verottajan todistus verovelvoitteiden hoitamisesta ja lupa kiinteän omaisuuden siirtämiseen

todistus kiinteään omaisuuteen tai pääomatuloihin liittyvien verovelvoitteiden hoitamisesta

kuitti ja todistus kunnallisten ja jätevesimaksujen suorittamisesta sekä jäämistön hoitajan tai testamentin toimeenpanijan kunnian ja omantunnon kautta antama vakuutus perinnönjaon suorittamisesta

mikä tahansa muu asiakirja, jota kiinteistörekisteri tai verottaja vaatii.

9.1 Onko jäämistön hoitajan nimittäminen pakollista tai pyynnöstä pakollista? Jos on, miten nimittäminen toteutetaan kummassakin tapauksessa?

Jäämistön hoitajan nimittäminen on pakollista perinnönjakoa varten. Tuomioistuin nimittää pyynnöstä jäämistön hoitajan. Hakemus jäämistön hoitamiseksi tehdään luvun 198 (muun muassa 18, 19, 20, 29 ja 49 §) ja luvun 192 perusteella. Hakemukseen liitetään edellä mainitun jäämistön hoitajan tai testamentin toimeenpanijan valaehtoinen vakuutus, tarvittaessa takaajan valaehtoinen vakuutus ja takaustodistus. Siihen liitetään myös kuolintodistus ja perintötodistus, jotka antaa vainajan asuinalueen kunnanjohtaja, ja perijöiden suostumus jäämistön hoitajan nimittämiselle. Muuten noudatetaan 6 kohdassa kuvattua menettelyä.

9.2 Kenellä on oikeus toimeenpanna perittävän kuolemanvaraismääräys ja/tai hallinnoida jäämistöä?

Oikeus toimeenpanna perittävän kuolemanvaraismääräys on testamentin toimeenpanijaksi nimitetyllä henkilöllä tai, jos tämä on kuollut tai ei ole kiinnostunut tehtävästä, oikeus on henkilöllä, jolla on oikeutettu etu perintöön, esimerkiksi perijällä tai testamentinsaajalla.

9.3 Mitkä valtuudet jäämistön hoitajalla on?

Jäämistön hoitajan valtuudet kuvataan luvussa 189 olevassa 41 §:ssä.

10 Mitä edunsaajan aseman ja/tai oikeudet osoittavia asiakirjoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tavallisesti annetaan perintöasioita koskevan menettelyn aikana tai sen päättyessä? Onko niillä todistusvoimaa?

Tällaisia asiakirjoja ovat lainhuutotodistus, jossa mainitaan nimeltä jäämistön hoitaja ja/tai testamentin toimeenpanija. Oikeudenomistajien nimet mainitaan jäämistön hoitamista koskevassa hakemuksessa ja/tai lainvoimaisuustodistuksessa sekä kuolintodistuksessa ja perintötodistuksessa, jotka antaa vainajan asuinalueen kunnanjohtaja.

Päivitetty viimeksi: 17/07/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.