National justice systems

The Member State judicial systems are very diverse, reflecting differences in national judicial traditions.

Courts

In most Member States, there are different branches of courts. Generally, three main types of courts can be identified:

The ordinary courts usually deal with disputes in civil matters (i.e. disputes between citizens and/or businesses) and/or criminal matters. In addition, many Member States have established courts for specific matters, such as disputes between public authorities and citizens or businesses (administrative matters, etc.).

Moreover, various Member States have an institution or court to ensure that their constitution is respected. Many of these courts or institutions can be asked to verify whether a certain law or legislation is in line with the constitutional requirements. Some of them can hear individual cases, but usually only as a last resort.

Beyond the information provided in the country-specific pages (see the list of flags on the right side), you can find valuable information on the following European websites (the following list may not be exhaustive):

Finding the right court

If you are involved in a judicial proceeding, or if you expect to be involved in one, you will need to identify the court that is competent to deal with your case or, in other words, which has jurisdiction. If you address the wrong court or if there is a dispute over the question of jurisdiction you run the risk of a considerable delay in the proceedings or even of a dismissal of your case because of a lack of jurisdiction.

If a court case has a cross-border dimension and involves, for example, parties living in different Member States, you will first have to identify in which Member State the proceedings should take place. The portal section "Going to Court " can guide you through this process.

Other judicial authorities and institutions

Beyond the courts, in most Member States, the judicial system comprises other judicial authorities and institutions that exercise public authority, such as public prosecutors or in certain cases state attorneys, public notaries or bailiffs. As for private lawyers, notaries and related professions with important functions in the judicial system, please see the page on legal professions.

The public prosecutors' office or prosecution service, which is regarded as part of the judiciary in many Member States, plays an essential role in criminal proceedings. The responsibilities and status of public prosecutors vary considerably among Member States. Related information can be found by selecting a relevant Member State flag in the section on ordinary courts, and also at the following websites:

Last update: 18/01/2019

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Belgia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Belgian tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Belgian oikeusjärjestelmä on siviilioikeuden perinteeseen perustuva järjestelmä, joka käsittää joukon kodifioituja sääntöjä, joita tuomarit soveltavat ja tulkitsevat.

Belgiassa tuomioistuinjärjestelmä kuuluu liittovaltion yksinomaiseen toimivaltaan.

Periaatteet

Ennen Belgian tuomioistuinjärjestelmän esittelyä on syytä käydä läpi eräitä oikeuslaitoksen organisaatioon liittyviä perustuslakiin pohjautuvia ja yleisiä periaatteita.

Perustuslaissa vahvistetaan valtioelinten perustehtävät eli lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja kolmantena tuomiovalta, jonka käytöstä vastaavat eri oikeusasteita edustavat tuomioistuimet. Tuomioistuimet muodostavat riippumattoman valtioelimen, oikeuslaitoksen, joka toimii näiden kahden muun perustuslaillisen valtioelimen rinnalla.

Oikeuslaitos käyttää tuomiovaltaa perustuslain ja muun lainsäädännön nojalla. Oikeuslaitoksen tehtävänä on antaa tuomioita. Tätä varten se soveltaa oikeutta: se ratkaisee yksityisoikeudellisia riita-asioita ja soveltaa rikosoikeutta rikoksentekijöihin. Oikeuslaitos jakautuu tuomarikuntaan (oikeusasteen mukaan juges, conseillers / de rechters en raadsheren in hoven en rechtbanken) ja syyttäjälaitokseen (ministère public, parquet / openbaar ministerie, parket).

Kansalaisoikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat perustuslain 144 ja 145 §:n nojalla tuomioistuinten yksinomaisen toimivallan piiriin, kun taas poliittisia oikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat tuomioistuinten toimivallan piiriin lainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Mitään tuomioistuinta tai riita-asiaa käsittelevää lainkäyttöelintä ei saa perustaa muutoin kuin lain nojalla. Perustuslain 146 §:ssä kielletään erityisten lainkäyttölautakuntien tai erityistuomioistuimien perustaminen riippumatta siitä, mitä nimitystä niistä käytetään.

Oikeudenistunnot ovat julkisia, paitsi jos tämä olisi yleisen järjestyksen tai moraalin vastaista, jolloin tuomioistuin antaa asiaa koskevan tuomion (perustuslain 148 §:n 1 momentti). Oikeudenistuntojen julkisuutta koskevan periaatteen tarkoituksena on taata muun muassa oikeudenkäytön läpinäkyvyys.

Kaikki tuomiot on perusteltava. Tuomio luetaan julkisessa oikeudenistunnossa (perustuslain 149 §). Perustuslakiin ja oikeudenkäyntilain (Code Judiciaire / Gerechtelijk Wetboek) 780 §:ään perustuva tuomion perustelemista koskeva vaatimus tarkoittaa sitä, että tuomarin on tuomiossa vastattava asianosaisten päätelmissään esittämiin, tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeviin argumentteihin. Perustelujen on oltava täydelliset, selkeät, täsmälliset ja asianmukaiset. Tuomioiden perustelemista koskeva vaatimus takaa yhdessä tuomarin riippumattomuutta koskevan vaatimuksen kanssa oikeussubjektille suojan tuomarin mielivaltaa vastaan ja antaa hänelle mahdollisuuden arvioida perustelujen nojalla mahdollisuuksia hakea tuomioon muutosta muutoksenhakutuomioistuimelta tai kassaatiotuomioistuimelta.

Perustuslain 151 §:n 1 momentissa vahvistetaan sekä tuomareiden riippumattomuus tuomiovallan käyttäjinä että syyttäjien riippumattomuus tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisessa. Toimivaltainen ministeri voi kuitenkin tästä huolimatta määrätä toteutettavaksi syytetoimia ja antaa kriminaalipolitiikkaa koskevia sitovia ohjeita muun muassa tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisesta.

Saman perustuslain määräyksen 4 momentin mukaan kuningas nimittää rauhantuomarit (juge de paix / vrederechter), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomarit (juge / rechter) ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen jäsenet (conseiller / raadsheer) laissa säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Tuomarit nimitetään virkaansa eliniäksi. He siirtyvät eläkkeelle saavutettuaan lakisääteisen eläkeiän ja saavat sen jälkeen lakisääteistä eläkettä. Tuomaria ei voida erottaa eikä pidättää virantoimituksesta muutoin kuin tuomioistuimen päätöksellä. Tuomari voidaan siirtää toiseen virkaan vain uuden nimityksen ja hänen oman suostumuksensa perusteella (perustuslain 152 §). Kuningas nimittää ja erottaa myös tuomioistuinten yhteydessä työskentelevät syyttäjät (perustuslain 153 §).

Oikeuslaitoksen jäsenten palkkauksesta säädetään laissa (perustuslain 154 §).

Tuomarit eivät saa omien tehtäviensä lisäksi ottaa vastaan hallitukselta palkallisia tehtäviä, paitsi jos he hoitavat ne ilman palkkiota eikä tehtävä ole ristiriidassa tuomarintehtävien kanssa (perustuslain 155 §).

Tuomioistuintyypit

Belgiassa on viisi laajaa oikeudenkäyttöaluetta (zone judiciaire), joilla toimii viisi muutoksenhakutuomioistuinta (cour d’appel / hof van beroep). Muutoksenhakutuomioistuimet sijaitsevat Brysselissä, Liègessä, Monsissa, Gentissä ja Antwerpenissä.

Oikeudenkäyttöalueet jakautuvat 12 tuomiopiiriin (arrondissement judiciaire / gerechtelijk arrondissement), joista kussakin toimii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal de première instance / rechtbank van eerste aanleg). Brysselin tuomiopiirissä on kaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta, toinen hollannin- ja toinen ranskankielinen.

Lisäksi tuomiopiireissä toimii 9 työtuomioistuinta (tribunal du travail / arbeidsrechtbanken) ja 9 kauppatuomioistuinta (tribunal de commerce / rechtbank van koophandel).

Tuomiopiirit jakautuvat puolestaan 187 kantoniin eli pienempään tuomiopiiriin (canton judiciaire / gerechtelijk kanton), joista kussakin toimii rauhantuomioistuin (justice de paix / vredegrerecht).

Kussakin kymmenessä läänissä ja Brysselin pääkaupunkialueen hallinnollisella alueella toimii rikostuomioistuin (cour d’assises / hof van assisen). Rikostuomioistuin ei ole pysyvä tuomioistuin, vaan se muodostetaan erikseen aina kun käsitellään uutta syytettä.

Rikkomuksen luonne ja vakavuus, oikeusriidan laji ja kyseessä oleva rahamäärä ratkaisevat sen, minkä tyyppisessä tuomioistuimessa asia on ratkaistava.

Tietyissä tapauksissa riita-asian luonne ratkaisee sen, missä tuomioistuimessa asia käsitellään. Rauhantuomari on toimivaltainen esimerkiksi naapurien välisissä kiistoissa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin avioeroasioissa. Muissa tapauksissa perusteena käytetään sitä, millaisista osapuolista on kyse. Riita-asiat, joissa vastaajana on liikkeenharjoittaja, käsitellään pääosin kauppatuomioistuimessa.

Kun on määritelty, minkätyyppinen tuomioistuin on toimivaltainen, on ratkaistava, missä paikassa asia on käsiteltävä.

Siviiliasioissa kanne voidaan nostaa vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa tai sen paikan tuomioistuimessa, jossa sitoumus on tehty tai se pitäisi panna täytäntöön.

Rikosasioissa rikoksen tekopaikan tuomioistuin, epäillyn asuinpaikan tuomioistuin ja sen paikan tuomioistuin, josta epäilty voidaan löytää, ovat yhtä lailla toimivaltaisia. Oikeushenkilöiden ollessa kyseessä toimivaltaisia ovat oikeushenkilön kotipaikan ja liiketoimipaikan tuomioistuimet.

Tuomioistuinhierarkia

Oikeuslaitoksen muodostavat tuomioistuimet on järjestetty hierarkkisesti:

4

KASSAATIOTUOMIOISTUIN (Korkein oikeus)

3

Muutoksenhakutuomioistuimet

Toisen asteen työtuomioistuin

Rikostuomioistuin

2

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Työtuomioistuimet

Kauppatuomioistuimet

1

Kauppatuomioistuimet

Poliisituomioistuimet

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten (Tribunal) tuomioista käytetään nimitystä jugement / vonnis. Muutoksenhakutuomioistuinten, toisen asteen työtuomioistuinten, rikostuomioistuimen ja kassaatiotuomioistuimen (Cours) tuomioista käytetään nimitystä arrêt / arrest.

Siviilituomioistuimet käsittelevät pääasiassa sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden riita-asioita.

Rikostuomioistuinten tehtävänä on langettaa rangaistavista teoista niiden tekijöille laissa säädettyjä seuraamuksia (vankeusrangaistus, yhdyskuntapalvelu, sakko jne.).

Toisinaan käy niin, ettei joku osapuolista hyväksy ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota. Asianosaisilla, ja joissain tapauksissa myös kolmansilla, on käytössään erilaisia muutoksenhakukeinoja, joiden avulla he voivat pyytää asian uutta käsittelyä. Muutoksenhakukeinot jaetaan kahteen ryhmään: tavanomaisiin ja erityisiin.

Tavanomaisia muutoksenhakukeinoja on kaksi:
vastustus (opposition/oppositie) tarkoittaa, että poissaolevana tuomittu vastaaja vastustaa tuomiota. Tässä tapauksessa sama tuomioistuin käsittelee asian uudelleen.
Muutoksenhakuoikeutta voivat käyttää kaikki asianosaiset eräitä harvoja tapauksia lukuun ottamatta. Tuomittu, asianomistaja, kantaja, vastaaja ja syyttäjä voivat kukin pyytää asian uutta käsittelyä. Muutoksenhaun käsittelee aina ensimmäisen tuomion antanutta tuomioistuinta ylemmän oikeusasteen tuomioistuin.

Seuraavassa taulukossa luodaan yleiskatsaus muutoksenhakemuksia käsitteleviin tuomioistuimiin sen mukaan, missä tuomioistuimessa muutoksenhaun kohteena oleva tuomio on annettu.

Tuomio

Muutoksenhaku

Rauhantuomioistuin

– siviiliasiat

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (siviiliosasto)


– kauppaoikeudelliset asiat

Kauppatuomioistuin

Poliisituomioistuin

– rikosasiat

Ensimmäisen oikeusasteen rikostuomioistuin (Tribunal correctionnel / Correctionele rechtbank)


– siviiliasiat

Ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuin Tribunal civil)

Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuin (Tribunal du travail)

Toisen oikeusasteen työtuomioistuin (Cour du travail)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuin

Kauppatuomioistuin

Muutoksenhakutuomioistuin

Muutoksenhaun käsittelevän tuomioistuimen tuomarit käsittelevät asian sisällön toisen ja viimeisen kerran ja tekevät lopullisen päätöksen. Osapuolten on kuitenkin edelleen mahdollista valittaa kassaatiotuomioistuimeen.

Tavanomaisten muutoksenhakukeinojen lisäksi on nimittäin olemassa ns. erityisiä muutoksenhakukeinoja, joista tärkein on kassaatiovalitus (pourvoi en cassation / cassatieberoep). Se ei ole kolmas oikeusaste, sillä kassaatiotuomioistuin ei käsittele sille esitettyjen riita-asioiden sisältöä, vaan sen tehtävänä on valvoa, että tuomio on annettu lainmukaisesti.

Edellä mainittujen tuomioistuinten lisäksi Belgiassa toimii kaksi muuta tuomioistuinta: korkein hallinto-oikeus (Conseil d'Etat / Raad van State) ja perustuslakituomioistuin (Cour Constitutionnelle / Constitutionele Hof), joille kuuluu oikeusvalvonta. Korkein hallinto-oikeus on ylemmän oikeusasteen hallintotuomioistuin, joka valvoo valtionhallintoa. Kansalaiset voivat kääntyä sen puoleen, jos he katsovat viranomaisten rikkoneen lakia. Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että lait, asetukset ja määräykset ovat perustuslain mukaisia, sekä valvoa, että toimivallanjako julkisen vallan käyttäjien välillä on asianmukainen.

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeuslaitoksen verkkosivuilta pääsee tutustumaan muun muassa Belgian oikeuskäytäntöön, lainsäädäntöön ja viralliseen lehteen (Moniteur belge / Belgisch Staatsblad).

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Hyödyllisiä linkkejä:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 03/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota bulgaria on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Bulgaria

Tässä osiossa annetaan tietoja Bulgarian tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Bulgariassa on kolmiasteinen tuomioistuinjärjestelmä. Tuomioistuimet ovat valtion viranomaisia, jotka jakavat oikeutta siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudellisissa asioissa.

Bulgariassa on seuraavat tuomioistuimet:

  • 113 piirituomioistuinta
  • 28 maakuntatuomioistuinta
  • 28 hallintotuomioistuinta
  • erityisrikostuomioistuin
  • 5 muutoksenhakutuomioistuinta
  • rikosoikeudellinen erityismuutoksenhakutuomioistuin
  • 5 sotatuomioistuinta
  • sotaoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin
  • korkein kassaatiotuomioistuin
  • korkein hallinto-oikeus

Tuomioistuinhallinto

Bulgarian tuomioistuinten organisaatiosta ja toiminnasta säädetään oikeuslaitosta koskevassa laissa, jolla säännellään oikeudenkäyttöelinten rakennetta, toimintaperiaatteita ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä niiden ja toisaalta lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoelinten välistä vuorovaikutusta.

Bulgarian virallisen lehden numerossa 64/2007 julkaistun oikeuslaitosta koskevan lain mukaan ylin tuomioistuinneuvosto on ylin hallintoelin, joka edustaa oikeuslaitosta ja varmistaa sen riippumattomuuden. Se määrää tuomioistuinlaitoksen kokoonpanosta ja sen työskentelyn järjestämisestä sekä hallinnoi sen toimintaa puuttumatta sen elinten riippumattomuuteen.

Ylin tuomioistuinneuvosto määrää piiri-, maakunta-, hallinto- ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomiopiirien lukumäärän ja sijaintipaikat oikeusministerin ehdotuksesta ja sotatuomioistuinten osalta yhteistoiminnassa puolustusministerin kanssa.

Piiri-, maakunta-, hallinto-, sota- ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomiopiirijako ei välttämättä noudata maan alueen hallinnollista jakoa.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Piirituomioistuimet ovat pääasiallisia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia. Niiden päätöksistä voi valittaa vastaavaan maakuntatuomioistuimeen.

Maakuntatuomioistuimet voivat toimia joko ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuimina. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena maakuntatuomioistuin käsittelee tarkoin määriteltyjä asioita, joissa vaateen arvo on merkittävä tai joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Toimiessaan toisen oikeusasteen tuomioistuimina (muutoksenhakutuomioistuimina) maakuntatuomioistuimet käsittelevät piirituomioistuinten tekemiä päätöksiä.

Hallintotuomioistuinten toimivalta kattaa kaikki seuraavissa tarkoituksissa vireille pannut asiat: hallinnollisten päätösten antaminen, muuttaminen, kumoaminen tai mitättömäksi julistaminen; hallintoprosessilain nojalla tehtyjen sopimusten julistaminen mitättömäksi tai kumoaminen; puolustautuminen hallinnon aiheettomilta toimilta ja laiminlyönneiltä; puolustautuminen laittomasti pakkokeinoin tapahtuvalta täytäntöönpanolta; hallintoviranomaisen tai -virkamiehen lainvastaisesta päätöksestä, toimesta tai laiminlyönnistä johtuvan vahingon korvaaminen; pakkokeinoin tapahtuneesta täytäntöönpanosta johtuvan vahingon korvaaminen; hallintotuomioistuinten antamien tuomioiden julistaminen mitättömäksi tai pätemättömäksi tai kumoaminen; hallintoprosessilain nojalla tehtyjen hallinnollisten päätösten virheellisyyden toteaminen.

Kuka tahansa voi panna vireille asian, jonka tarkoituksena on saada selville hallinnollisen oikeuden tai oikeudellisen suhteen olemassaolo tai puuttuminen, jos hän on asianosainen eikä muuta oikeuskeinoa ole käytettävissä.

Asia käsitellään siinä hallintotuomioistuimessa, jonka alueella kiistanalaisen hallinnollisen päätöksen antaneen viranomaisen kotipaikka sijaitsee. Jos kyseinen kotipaikka on ulkomailla, asia käsitellään Sofian hallintotuomioistuimessa.

Mikään hallinnollinen päätös, jolla pannaan suoranaisesti täytäntöön kansallista ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, ei voi olla oikeudellisen muutoksenhaun kohteena, paitsi jos laissa toisin määrätään.

Muut erityistuomioistuimet

Sotatuomioistuimet tutkivat ensimmäisen asteen tuomioistuimina sellaisia rikoksia koskevia rikosasioita, joita ministeriöiden ja virastojen palveluksessa olevat sotilashenkilöt tai kenraalit, upseerit, aliupseerit ja sotilaat taikka puolustusministeriön, Bulgarian armeijan, puolustusministeriön alaisten elinten, kansallisen turvallisuuspalvelun ja kansallisen tiedustelupalvelun palveluksessa olevat siviilihenkilöt ovat tehneet tehtäviensä hoidon yhteydessä. Toisen oikeusasteen tuomioistuimena sotatuomioistuinten käsittelemissä asioissa on sotaoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin. Sotatuomioistuinten toimivalta määritetään rikosprosessilaissa. Ne vastaavat asemaltaan maakuntatuomioistuimia.

Sotaoikeudellinen muutoksenhakutuomioistuin käsittelee ainoana tuomioistuimena kaikki Bulgarian sotatuomioistuinten päätöksistä tehdyt valitukset.

Muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät valitukset, jotka koskevat maakuntatuomioistuinten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena tekemiä päätöksiä.

Erityisrikostuomioistuin, jonka kotipaikka on Sofia, vastaa maakuntatuomioistuinta. Sen toimivalta määritellään laissa. Erityisrikostuomioistuin käsittelee rikoksia, jotka luetellaan tyhjentävästi rikosprosessin lain 411a pykälässä. Ne ovat pääasiassa järjestäytyneiden rikollisjärjestöjen tekemiä tai niiden lukuun tehtyjä rikoksia.

Rikosoikeudellinen erityismuutoksenhakutuomioistuin käsittelee valitukset, jotka koskevat erityisrikostuomioistuimen tekemiä päätöksiä.

Korkein kassaatiotuomioistuin on ylin oikeusaste rikosasioissa sekä siviilioikeudellisissa asioissa. Sen tuomiopiirinä on koko Bulgarian tasavallan alue. Sen tehtäviin kuuluu ylin oikeudellinen valvonta, jolla varmistetaan lainsäädännön asianmukainen ja yhdenmukainen soveltaminen maan kaikissa tuomioistuimissa. Korkein kassaatiotuomioistuin sijaitsee Sofiassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on ylin oikeudellinen valvonta, jolla varmistetaan, että hallintotuomioistuimet soveltavat lainsäädäntöä yhdenmukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee valitukset, joiden kohteena ovat ministerineuvoston, pääministerin, varapääministerin, ministerien ja muiden suoraan ministerineuvoston alaisuudessa olevien laitosten päälliköiden toimet, ylimmän tuomioistuinneuvoston toimet, Bulgarian keskuspankin toimet, maakuntien johtajien toimet ja muut laissa määritellyt toimet. Se käsittelee lakia alemman tasoisia määräyksiä koskevat riita-asiat, ja ylimpänä muutoksenhakuasteena se käsittelee hallinto-oikeudellisissa asioissa tehdyt oikeuden päätökset sekä tutkii hallinto-oikeudellisia asioita koskevien lopullisten oikeuden päätösten kumoamispyynnöt.

Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamarin välitystuomioistuin

Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamarin välitystuomioistuin ratkaisee siviiliasiat sekä sopimusten puutteellisuuksia tai uusiin olosuhteisiin mukauttamista koskevat riita-asiat silloin kun ainakin toisen osapuolen kotipaikka on Bulgariassa.

Bulgarian tasavallan perustuslakituomioistuin

Bulgarian Linkki avautuu uuteen ikkunaanperustuslakituomioistuimen tehtävänä on taata demokratian toteutuminen Bulgarian perustuslain keskeisenä tavoitteena. Perustuslakituomioistuin ei ole tuomioistuinlaitoksen osa, vaan itsenäinen elin, jonka toimivalta perustuu suoraan perustuslakiin ja jonka toimintaa säännellään erityislailla. Perustuslakituomioistuimen päätökset, jotka koskevat muun muassa kansalaisten oikeuksien ja oikeudellisten etujen suojelua, vallanjakoa, omaisuuden suojaa, yritystoiminnan harjoittamisen vapautta, tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja sensuurin kieltoa sekä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen perustuslainmukaisuutta, ovat saaneet huomattavaa yhteiskunnallista ja kansainvälistä vastakaikua.

Oikeudellinen tietokanta

Jokaisella Bulgarian tuomioistuimella on verkkosivusto. Saatavilla on tietoja tuomioistuimen rakenteesta ja toiminnasta sekä asioista, joita tuomioistuin parhaillaan käsittelee tai joiden käsittelyn se on saattanut päätökseen.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanYlimmän tuomioistuinneuvoston verkkosivustolla on yksityiskohtainen luettelo Bulgarian tuomioistuimista ja niiden osoitteista ja verkkosivustoista (vain bulgariaksi).

Tärkeimmät tuomioistuinten verkkosivustot ovat seuraavat:

Sähköiset säädöstietokannat:

  1. Kaupalliset
  1. Maksuttomat
  1. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSähköinen virallinen lehti (Elektronen darzhaven vestnik)

Muita hyödyllisiä verkkosivustoja, joilta saa oikeusalan tietoja:

Päivitetty viimeksi: 25/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Tšekki

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Tšekin tuomioistuinjärjestelmän muodostavat Tšekin perustuslakituomioistuin ja yleisten tuomioistuinten järjestelmä.

Yleisten tuomioistuinten järjestelmään kuuluvat korkein oikeus (Nejvyšší soud), korkein hallinto-oikeus (Nejvyšší správní soud), alueelliset ylioikeudet (vrchní soud), alueoikeudet (krajský soud) ja piirituomioistuimet (okresní soud).

Tuomioistuinten hallinto

Tuomioistuinten valtionhallinnon keskusviranomainen on Tšekin oikeusministeriö.

Oikeusministeriö huolehtii alueellisten ylioikeuksien, alueoikeuksien ja piirituomioistuinten keskushallinnosta tuomioistuinlaissa 6/2002 säädetyssä laajuudessa joko suoraan tai näiden tuomioistuinten puheenjohtajien kautta. Se voi huolehtia piirituomioistuinten keskushallinnosta myös alueoikeuksien puheenjohtajien kautta.

Joitakin valtion keskushallinnon tehtäviä hoitaa Tšekin korkeimman oikeuden presidentti (tai tapauksen mukaan varapuheenjohtaja) ja Tšekin korkeimman hallinto-oikeuden presidentti (tai varapuheenjohtaja).

Tuomioistuinten keskushallinnon viranomaiset huolehtivat tästä hallinnosta ottaen huomioon asianomaisten tuomarineuvostojen lausunnot. Tuomarineuvostoja on perustettu Tšekin korkeimman oikeuden, Tšekin korkeimman hallinto-oikeuden, alueellisten ylioikeuksien, alueoikeuksien ja suurimpien piirituomioistuinten yhteyteen.

Joitakin hallintotehtäviä hoitaa tuomioistuimen hallintojohtaja tuomioistuimen puheenjohtajan alaisuudessa.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Yleisten tuomioistuinten järjestelmä jakautuu neljään organisaatiohaaraan:

  • piirituomioistuimet, joiden kanssa samalla portaalla ovat pääkaupungin Prahan paikalliset alioikeudet (obvodní soud) ja Brnon kaupunginoikeus
  • alueoikeudet, toimipaikkoinaan Brno, České Budějovice, Hradec Králové, Ostrava, Plzeň, Praha ja Ústí nad Labem, sekä Prahan kaupunginoikeus
  • Prahan ja Olomoucin alueelliset ylioikeudet
  • korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, toimipaikkanaan Brno.

Erikoistuomioistuinten järjestelmään kuuluu vain Tšekin perustuslakituomioistuin

Tuomioistuinten hierarkia

Tšekissä muutoksenhaku määräytyy tuomioistuintyypin mukaan. Tuomioistuinten hierarkia on kolmiasteinen.

Tarkempia tietoja annetaan Tšekin yleisten tuomioistuinten järjestelmää käsittelevässä osassa.

Tuomioistuinten toiminnasta säädetään tuomioistuinlaissa 6/2002.

Piirituomioistuimet

a) tekevät ratkaisut ensimmäisen asteen tuomioistuimina, jollei tuomioistuinkäsittelyä koskevissa laeissa toisin säädetä,

b) tekevät ratkaisut muissa laissa erikseen säädetyissä tapauksissa.

Alueoikeudet

a) tekevät tuomioistuinkäsittelyä koskevissa laeissa säädetyissä tapauksissa ratkaisut toisen asteen tuomioistuimina asioissa, joissa ensimmäisen asteen ratkaisut teki niiden alueeseen kuuluva piirituomioistuin,

b) tekevät tuomioistuinkäsittelyä koskevissa laeissa säädetyissä tapauksissa ratkaisut ensimmäisen asteen tuomioistuimina,

c) tekevät ratkaisut hallinto-oikeudellisissa asioissa laissa säädetyissä tapauksissa,

b) tekevät ratkaisut muissa laissa säädetyissä tapauksissa.

Alueelliset ylioikeudet

a) tekevät tuomioistuinkäsittelyä koskevissa laeissa säädetyissä tapauksissa ratkaisut toisen asteen tuomioistuimina asioissa, joissa ensimmäisen asteen ratkaisut teki niiden alueeseen kuuluva alueoikeus,

b) tekevät ratkaisut muissa laissa säädetyissä tapauksissa.

Tšekin korkein oikeus

Korkein oikeus varmistaa ylimpänä oikeusviranomaisena asioissa, jotka kuuluvat tuomioistuinten toimivaltaan siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä, ratkaisutoiminnan yhtenäisyyden ja lainmukaisuuden

a) tekemällä ratkaisut ylimääräisistä muutoksenhauista tuomioistuinkäsittelyä koskevissa laeissa säädetyissä tapauksissa,

b) tekemällä ratkaisut muissa asioissa, joista säädetään erikseen laissa tai parlamentin hyväksymässä, Tšekkiä sitovassa ja voimaan saatetussa kansainvälisessä sopimuksessa.

Korkein oikeus tekee ratkaisut myös

a) ulkomaisten tuomioistuinten päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanokelpoisuudesta, jos niin säädetään erikseen laissa tai parlamentin hyväksymässä, Tšekkiä sitovassa ja voimaan saatetussa kansainvälisessä sopimuksessa,

b) muissa asioissa, joista säädetään erikseen laissa tai parlamentin hyväksymässä, Tšekkiä sitovassa ja voimaan saatetussa kansainvälisessä sopimuksessa.

Korkein oikeus seuraa ja arvioi tuomioistuinten siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä lainvoimaisia ratkaisuja ja antaa tämän perusteella tuomioistuinten yhtenäisen ratkaisutoiminnan tueksi lausuntoja tuomioistuinten päätöksenteosta yksittäisissä tapauksissa.

Hallintolainkäyttölain 150/2002 mukaan:

Tšekin korkein oikeus

Korkein oikeus varmistaa ylimpänä oikeusviranomaisena ratkaisutoiminnan yhtenäisyyden ja lainmukaisuuden tuomioistuinten toimivaltaan hallinto-oikeudellisissa menettelyissä kuuluvissa asioissa ratkaisemalla kassaatiovalitukset mainitussa laissa säädetyissä tapauksissa sekä tekemällä ratkaisut myös muissa mainitussa laissa ja erikseen säädetyissä tapauksissa.

Korkein oikeus seuraa ja arvioi tuomioistuinten hallinto-oikeudellisissa menettelyissä tekemiä lainvoimaisia ratkaisuja ja antaa tämän perusteella tuomioistuinten yhtenäisen ratkaisutoiminnan tueksi lausuntoja tuomioistuinten päätöksenteosta yksittäisissä tapauksissa.

Hallintoviranomaisten lainmukaisen ja yhtenäisen päätöksenteon tueksi korkein oikeus voi mainitussa laissa säädetyissä tapauksissa ja siinä säädettyä menettelyä noudattaen antaa ns. perusluonteisen päätöslauselman (zásadní usnesení).

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeustoimen portaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanValtionhallinnon portaali

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Molempia portaaleja voi käyttää maksutta.

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeustoimen portaali sisältää tietoja oikeusministeriöstä, yksittäisistä tuomioistuimista ja syyttäjänlaitoksesta sekä näiden yhteystiedot.

Hallituksen virallisessa portaalissa on saatavissa säädöskokoelmassa julkaistu Tšekin lainsäädäntö.

Päivitetty viimeksi: 13/05/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Tanska

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus Tanskan tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Tanskan tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat

  • korkein oikeus
  • kaksi hovioikeutta
  • meri- ja kauppatuomioistuin
  • kiinteistörekisterituomioistuin
  • 24 käräjäoikeutta
  • Färsaarten ja Grönlannin tuomioistuimet
  • muutoksenhakulupalautakunta
  • erityinen valitustuomioistuin (Den Særlige Klageret)
  • Tanskan oikeudellisten nimitysten neuvosto ja
  • Tanskan tuomioistuinhallinto.

Tuomioistuinhallinto

Tuomioistuimia hallinnoi Tanskan tuomioistuinhallinto, joka perustettiin uutena itsenäisenä laitoksena 1.7.1999. Laitos varmistaa tuomioistuinten ja muutoksenhakulupalautakunnan varojen, henkilöstön, rakennusten ja tietotekniikan hallinnon asianmukaisuuden ja laillisuuden.

Tanskan tuomioistuinhallintoa johtavat hallintoneuvosto ja johtaja. Tanskan tuomioistuinhallinto on oikeusministeriön alainen, mutta ministerillä ei ole valtaa antaa sille ohjeita eikä hän voi muuttaa tuomioistuinhallinnon tekemiä päätöksiä.

Hallintoneuvosto käyttää lopullista täytäntöönpanovaltaa, ja sillä on kokonaisvastuu Tanskan tuomioistuinhallinnon toiminnasta. Johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää ja voi myös erottaa, johtaa laitoksen päivittäistä toimintaa. Johtajalla ei tarvitse olla oikeustieteellistä tutkintoa.

Tanskan tuomioistuinhallinnon hallintoneuvoston kokoonpano määrätään Tanskan tuomioistuinhallintoa koskevassa laissa. Hallintoneuvostoon kuuluu 11 jäsentä, joista kahdeksan edustaa tuomioistuimia, yksi on lakimies ja kahdella on erityistä hallinnollista ja sosiaalista asiantuntemusta.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaanTanskan tuomioistuinjärjestelmää koskevassa jatkuvasti päivitettävässä katsauksessa ja kuvauksessa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansalaisasiain toimisto (Civilstyrelsen)

Päivitetty viimeksi: 03/06/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Saksa

Tässä osiossa kerrotaan tuomioistuinjärjestelmästä Saksassa.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Saksan liittotasavallassa on liittovaltiorakenne, joka näkyy myös tuomioistuinjärjestelmässä. Tuomiovaltaa käyttävät liittovaltion tuomioistuimet ja 16 osavaltion (Land) tuomioistuimet. Suurin osa oikeudenhoidosta tapahtuu osavaltioissa.

Saksan oikeuslaitos on jaettu viiteen riippumattomaan erikoisalaan tai toimivaltaan:

  • toimivalta yleisissä asioissa
  • toimivalta työoikeuden alalla
  • toimivalta yleisissä hallintoasioissa
  • toimivalta verotusasioissa
  • toimivalta sosiaalioikeuden alalla.

Näiden erikoisalojen toimivaltojen lisäksi on perustuslakiasioita koskeva toimivalta, jota käyttävät liittovaltion perustuslakituomioistuin ja osavaltioiden perustuslakituomioistuimet.

Yleiskuva Saksan oikeuslaitoksen rakenteesta on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan oikeusministeriön verkkosivustolla.

Oikeushallinto

Osavaltioiden tuomioistuinten hallinnosta vastaavat yleensä oikeusministeriöt. Liittovaltion tasolla oikeusministeri vastaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion korkeimmasta oikeudesta (Bundesgerichtshof), Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion korkeimmasta hallinto-oikeudesta (Bundesverwaltungsgericht) ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion verotuomioistuimesta (Bundesfinanzhof). Liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriö vastaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion työtuomioistuimesta (Bundesarbeitsgericht) ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion sosiaalituomioistuimesta (Bundessozialgericht).

Ministerit hallinnoivat myös tarvittavia talousarviomäärärahoja. Ainoan poikkeuksen muodostaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanliittovaltion perustuslakituomioistuin (Bundesverfassungsgericht), jolle on annettu oikeus määrätä itse hallinnostaan riippumattomana perustuslaillisena elimenä. Se laatii oman talousarvionsa hyväksyttäväksi.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Saksassa tuomioistuinlaitos on jaettu yleisiin tuomioistuimiin ja erikoistuomioistuimiin. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään riita- ja rikosasioita. Erikoistuomioistuimet ovat hallintotuomioistuimia, verotuomioistuimia, työtuomioistuimia ja sosiaalituomioistuimia. Lisäksi tuomioistuinlaitokseen kuuluu perustuslakiin erikoistuneita tuomioistuimia, joita ovat liittovaltion perustuslakituomioistuin ja osavaltioiden perustuslakituomioistuimet.

Tuomioistuinhierarkia

Ks. oikeusministeriön laatima kaavio Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuinhierarkiasta (yleiskuva).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSaksan liittovaltion oikeusministeriön verkkosivusto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion korkein oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion korkein hallinto-oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion verotuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion työtuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion sosiaalituomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion perustuslakituomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion oikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 20/02/2013

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Viro

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Viron tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Viron perustuslain mukaan tuomiovaltaa voivat käyttää vain tuomioistuimet, joiden toiminta on riippumatonta. Tuomioistuinten oikeudenkäytön on oltava perustuslain ja muun lainsäädännön mukaista. Viron tuomioistuinjärjestelmällä on perustuslain mukaisesti yksinomainen oikeudenkäyttövalta. Tuomioistuin hoitaa tehtäviään erillään sekä toimeenpanovallan että lainsäädäntövallan käyttäjästä.

Viron tuomioistuinjärjestelmässä on kolme eri tasoa: Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat käräjäoikeus (maakohus) ja hallintotuomioistuimet (haldukohus). Virossa on neljä käräjäoikeutta: Harjun, Virun, Tarton ja Pärnun käräjäoikeudet. Hallinto-oikeuksia on kaksi eli Tallinnan ja Tarton hallinto-oikeudet. Käräjä- ja hallinto-oikeudet ovat jakautuneet toimimaan useissa eri oikeustaloissa.

Toisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat piirituomioistuimet (ringkonnakohus), jotka käsittelevät uudelleen ensimmäisen oikeusasteen antamia tuomioita, joihin on haettu muutosta. Piirituomioistuimia on kaksi eli Tallinnan ja Tarton piirituomioistuimet.

Ylin oikeusaste on korkein oikeus (riigikohus), joka käsittelee kassaatiotuomioistuimena toisen asteen tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin kohdistuvia muutoksenhakuja. Viron tuomioistuinjärjestelmään ei sisälly erillistä perustuslakituomioistuinta. Ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen ja perustuslakituomioistuimen tehtävät hoitaa korkein oikeus.

Oikeushallinto

Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinten hallinnosta vastaa oikeusministeriö. Oikeushallinnon neuvosto on tuomioistuinjärjestelmän hallinnoimiseksi koottu neuvoa-antava ryhmä, jonka työtä johtaa korkeimman oikeuden puheenjohtaja. Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten toiminta rahoitetaan valtion talousarvioon sisältyvästä oikeusministeriön talousarviosta. Korkeimmalla oikeudella on oma itsenäinen hallintonsa ja erillinen talousarvio.

Oikeushallinnon neuvostoon kuuluvat seuraavat jäsenet:

  • korkeimman oikeuden puheenjohtaja (joka on myös neuvoston puheenjohtaja)
  • viisi tuomaria, jotka tuomarien täysistunto nimittää tehtävään kolmeksi vuodeksi kerrallaan
  • kaksi Viron parlamentin (Riigikogu) jäsentä
  • asianajajaliiton hallituksen nimittämä valantehnyt asianajaja
  • ylin syyttäjä tai hänen nimittämänsä yleinen syyttäjä
  • oikeuskansleri tai hänen nimittämänsä edustaja
  • oikeusministeri tai hänen nimittämänsä edustaja (osallistuu neuvoston istuntoihin ja hänellä on niissä on puheoikeus).

Oikeusministeri voi kutsua istunnon koolle, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Neuvosto päättää seuraavista asioista:

  • tuomioistuinten alueellinen toimivalta ja rakenne, tuomioistuinten ja oikeustalojen tarkka sijainti sekä tuomioistuimissa ja oikeustaloissa työskentelevien vakinaisten tuomarien määrä ja maallikkotuomarien määrä
  • tuomioistuinten puheenjohtajien nimittäminen virkaan ja ennenaikainen vapauttaminen virasta
  • tuomioistuinten työjärjestyksen vahvistaminen
  • tuomarinvirkaan ehdolle asetettavien määrä
  • oikeuden hallintopäälliköille maksettavan lisäkorvauksen vahvistaminen
  • menettelyjen vahvistaminen rekisteritietojen kokoamiseksi ja lähettämiseksi tuomioistuimen tietojärjestelmästä
  • maallikkotuomareille maksettavan palkkion määrän ja maksutavan määritteleminen.

Neuvosto

  • antaa alustavan lausunnon tuomioistuinten vuosittaisten talousarvioiden laatimisessa ja muuttamisessa noudatettavista periaatteista
  • antaa alustavan lausunnon avoinna olevaan korkeimman oikeuden tuomarin virkaan ehdolla olevista henkilöistä
  • antaa alustavan lausunnon tuomarin vapauttamisesta virastaan
  • keskustelee etukäteen oikeushallintoa, oikeudenkäyttöä ja lain yhdenmukaista soveltamista koskevasta yhteenvedosta, jonka korkeimman oikeuden puheenjohtaja esittää Viron parlamentille
  • keskustelee muista aiheista, joissa aloitteentekijänä on korkeimman oikeuden puheenjohtaja tai oikeusministeri.

Tuomioistuinhierarkia

Viron tuomioistuinjärjestelmä on kolmitasoinen:

  • ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat käräjäoikeus ja hallintotuomioistuimet
  • toisen asteen tuomioistuimia ovat piirituomioistuimet (muutoksenhakutuomioistuimet)
  • ylimmän oikeusasteen tuomioistuin on korkein oikeus (kassaatiotuomioistuin).

Käräjäoikeudet ovat yleisiä tuomioistuimia ja ne käsittelevät riita- ja rikosasioita sekä rikkomuksia (lieviä rikoksia). Hallinto-oikeudet käsittelevät ensimmäisen asteen tuomioistuimena hallintoasioita, jotka on laissa määrätty niiden toimivaltaan. Toisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat piirituomioistuimet, jotka käsittelevät uudelleen käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien antamia tuomioita, joihin on haettu muutosta. Ylin oikeusaste on korkein oikeus, joka käsittelee piirituomioistuinten ratkaisuihin tehtyjä kassaatiovalituksia. Korkein oikeus toimii myös perustuslakituomioistuimena.

Oikeudellisia tietokantoja

Yleistietoa Viron oikeusjärjestelmästä on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriön verkkosivustolla.

Yleistietoa Viron tuomioistuinjärjestelmästä on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaantuomioistuinten verkkosivustolla.

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

Viron oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmää koskevia tietoja voi selailla maksutta.

Päivitetty viimeksi: 03/08/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota englanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Irlanti

Tässä osiossa luokaan katsaus Irlannin tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – Irlanti

Tuomioistuinhallinto Linkki avautuu uuteen ikkunaanCourts Service on hallituksen vuonna 1998 säätämällä lailla perustettu riippumaton elin, joka aloitti toimintansa marraskuussa 1999. Sillä on seuraavat lakisääteiset tehtävät:

  1. - vastaa tuomioistuinten hallinnosta
  2. - tarjoaa tukipalveluja tuomareille
  3. - antaa yleisölle tietoja tuomioistuinten toiminnasta
  4. - vastaa tuomioistuinten käyttämien rakennusten hankinnoista, hallinnoinnista ja ylläpidosta, ja
  5. - palvelee ja neuvoo tuomioistuimen käyttäjiä.

Irlannin perustuslain mukaan oikeutta hoitavat lailla perustetuissa tuomioistuimissa tuomarit, jotka presidentti on nimittänyt hallituksen esityksestä. Kaikkien tuomioistuinten tuomarit ovat perustuslain nojalla täysin riippumattomia tuomarin tehtäävää hoitaessaan. Tuomari voidaan erottaa vain, jos hän on syyllistynyt tekoon, josta lain mukaan voi seurata viraltapano, tai jos hän on tullut terveydentilansa takia kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa, ja silloinkin ainoastaan parlamentin (Oireachtas) ala- ja ylähuoneessa hyväksytyllä perustelulauselmalla.

Tuomioistuinhierarkia

Perustuslaissa esitetään tuomioistuinjärjestelmän rakenne seuraavasti: sen muodostavat ylin muutoksenhakutuomioistuin eli Supreme Court ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet. Niitä ovat ylemmän oikeusasteen tuomioistuin eli High Court, jolla on täysi lainkäyttövalta kaikissa rikos- ja siviiliasioissa, sekä rajoitettua toimivaltaa käyttävät alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin eli Circuit Court ja alemman oikeusasteen tuomioistuin eli District Court, joiden organisaatio on alueellinen.

Perustuslain 38 §:ssä määrätään rikosoikeudenkäynneistä seuraavaa: ”Ketään ei tuomita rikossyytteestä muutoin kuin lainmukaisessa oikeudenkäynnissä”. Vähäisiä rikkomuksia käsitellään nopeutettua oikeudenkäyntimenettelyä käyttävissä tuomioistuimissa (Courts of Summary Jurisdiction), kun taas vakavammista rikoksista syytettyjä ei voida tuomita ilman valamiehistöä. Perustuslaissa säädetään myös erityistuomioistuimien perustamisesta tehokkaan oikeudenhoidon turvaamiseksi silloin, kun yleiset tuomioistuimet eivät siihen pysty.

Yleisöllä on vapaa pääsy kaikkiin tuomioistuimiin lukuun ottamatta tapauksia, joissa on ilmoitus suljetuin ovin (”in camera”) pidettävästä käsittelystä, joka ei siis ole yleisölle avoin.

Riita-asioita käsittelevien tuomioistuinten organisaatiorakenne:

Supreme Court (ylin muutoksenhakutuomioistuin)

High Court (ylemmän oikeusasteen tuomioistuin)

(Dublinissa)
Muutoksenhakutuomioistuin

(Dublinissa)
Täysi alkuperäinen lainkäyttövalta, Circuit Courtin ja joidenkin muiden tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuin

Circuit Court (alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin)

District Court (alemman oikeusasteen tuomioistuin)

(kaikkien 26 kreivikunnan pääkaupungeissa)
Ensimmäisen asteen lainkäyttövalta, kun kyseessä enintään 38 092,14 euron vaade ja District Courtin ja joidenkin muiden tuomioistuinten muutoksenhakutuomioistuin

(24 piirissä)
Ensimmäisen asteen lainkäyttövalta, kun kyseessä enintään 6 348,69 euron vaade
(ml. vähäisiä vaateita koskeva menettely, joka koskee tiettyjä enintään 1 269,74 euron suuruisia kuluttajavaateita)

Päivitetty viimeksi: 15/09/2014

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Kreikka

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Kreikan tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeuden jakaminen on yksi Kreikan valtion kolmesta perustehtävästä. Vallanjaon periaatteen mukaisesti oikeuslaitos on riippumaton lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Kreikassa tuomioistuimet jaetaan seuraaviin pääluokkiin:

  • Hallintotuomioistuimet (Dioikitika dikastiria)
  • Siviilituomioistuimet (Politika dikastiria)
  • Rikostuomioistuimet (Poinika dikastiria)
  • Sotaoikeus (stratodikeio), merisotaoikeus (vautodikeio) ja ilmasotaoikeus (aerodikeio)
  • Ylimmän oikeusasteen erityistuomioistuin (Anotato Eidiko Dikastirio)
  • Oikeudenkäyntivirheitä käsittelevä erityistuomioistuin
  • Ministerien vastuuvelvollisuutta käsittelevä erityistuomioistuin
  • Tuomarien palkkioriita-asioita käsittelevä erityistuomioistuin

Oikeushallinto

Tuomioistuinten toimintaa johtaa tuomari, lähinnä kunkin tuomioistuimen presidentti tai tarvittaessa tuomioistuimen kolmijäseninen neuvosto.

Tuomioistuinten hierarkia

Siviilituomioistuimet:

  • rauhantuomioistuimet (eirinodikeia), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet (protodikeia), muutoksenhakutuomioistuimet (efeteia), korkein oikeus (Areios Pagos)

Rikostuomioistuimet:

  • vähäisiä rikkomuksia käsittelevät tuomioistuimet (ptaismatodikeia), rikostuomioistuimet (plimmeleiodikeia), muutoksenhakutuomioistuimet, korkein oikeus

Hallintotuomioistuimet:

  • ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimet (dioikitika protodikeia), hallinnolliset muutoksenhakutuomioistuimet (dioikitika efeteia), korkein hallinto-oikeus (Symvoulio tis Epikrateias)

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein hallinto-oikeus

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan hallintotuomioistuin

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAteenan ensimmäisen oikeusasteen syyttäjänvirasto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKreikan oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein oikeus

Päivitetty viimeksi: 03/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Espanja

Tässä osassa esitetään yleiskuva Espanjan tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeushallinto

Nykyisistä oikeusjärjestelmistä Espanjan järjestelmä vastaa ominaisuuksiltaan mannermaista oikeusjärjestystä.

Sen perusominaisuudet ovat seuraavat:

  • julkis- ja yksityisoikeuden erottaminen ja oikeusjärjestelmän jakaminen yleisesti osa-alueisiin, jotka käsittävät perustuslailliset, rikosoikeudelliset, hallinnolliset, verotukselliset, siviilioikeudelliset, kaupalliset, työoikeudelliset ja oikeudenkäyntejä koskevat asiat
  • lain ja kirjoitetun oikeuden, toisin sanoen lain, tapaoikeuden ja yleisten oikeusperiaatteiden ensisijaisuus oikeuslähteinä sellaisina kuin niistä on säädetty siviilioikeudessa (Código Civil)
  • oikeuslaitoksen hierarkkinen organisaatio, johon sisältyy muutoksenhakujärjestelmä.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Espanjan perustuslaissa (Constitución Española) vuodelta 1978 säädetään, että Espanja on sosiaalinen ja demokraattinen oikeusvaltio, joka puolustaa vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasavertaisuutta ja poliittista moniarvoisuutta oikeusjärjestelmänsä keskeisimpinä arvoina.

Perustuslain perustana on Espanjan kansakunnan erottamaton ykseys, kaikkien espanjalaisten yhteinen ja jakamaton isänmaa. Siinä tunnustetaan ja taataan oikeus kansakunnan muodostavien kansallisuuksien ja alueiden autonomiaan sekä näiden kaikkien väliseen yhteisvastuuseen.

Perustuslain VI jaksossa käsitellään oikeuslaitosta, ja sen 117 §:n mukaan tuomiovallan yhtenäisyyden periaate on tuomioistuinten organisaation ja toiminnan perusta.

Tämä periaate kuvastuu Espanjan tuomioistuinjärjestelmästä ja ilmenee yhtenä ainoana tuomiovaltana, joka koostuu yhdestä ainoasta yleisen tuomiovallan muodostavasta tuomarikunnasta.

Espanjassa on monia eri tuomioistuimia (juzgados y tribunales), ja tehtävät jakautuvat niiden kesken tiettyjen toimivallan jakoperusteiden mukaisesti. Jakoperusteita ovat asia, vaikutus, henkilö, tehtävä tai alue, sillä tuomiovallan yhtenäisyys ei sulje pois eri toimivaltuuksia käyttävien elinten olemassaoloa.

Jotta tuomioistuin voidaan katsoa yleiseksi tuomioistuimeksi, sen on kuuluttava Espanjan vuoden 1978 perustuslain 122 §:n nojalla annetun oikeuslaitoslain (Ley Orgánica del Poder Judicial) soveltamisalaan.

Yleiset tuomioistuimet jaotellaan seuraavien kolmen perusnäkökohdan mukaan:

  1. lainkäyttöalue
  2. kokoonpano
  3. toimivalta.

Lainkäyttöalue

Heinäkuun 1. päivänä 1985 annetun oikeuslaitoslain 6/1985 perustelujen mukaisesti valtion alueellisia ja oikeudellisia yksikköjä ovat kunta (municipio), tuomiopiiri (partido), maakunta (provincia) ja autonominen alue (comunidad autónoma), joissa käyttävät tuomiovaltaa rauhantuomioistuimet (Juzgados de Paz), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja tutkintatuomioistuimet (Juzgados de Primera Instancia e Instrucción), hallintotuomioistuimet (Juzgados de lo Contencioso-Administrativo), työtuomioistuimet (Juzgados de lo Social), rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet (Juzgados de Vigilancia Penitenciaria) ja nuorisotuomioistuimet (Juzgados de Menores), maakunnalliset ylioikeudet (Audiencias Provinciales) ja itsehallintoalueen ylioikeudet (Tribunales Superiores de Justicia). Koko kansallisella alueella toimivaltaa käyttävät valtakunnallinen ylioikeus (Audiencia Nacional), korkein oikeus (Tribunal Supremo) sekä ylemmät tutkintatuomioistuimet ja ylemmät hallintotuomioistuimet (Juzgados Centrales de Instrucción y de lo Contencioso-Administrativo).

Kokoonpano

Tuomari ratkaisee asiat yksin kaikissa muissa tuomioistuimissa paitsi korkeimmassa oikeudessa, valtakunnallisessa ylioikeudessa, itsehallintoalueiden ylioikeuksissa ja maakunnallisissa ylioikeuksissa, joissa asiat käsitellään usean tuomarin kokoonpanossa.

Korkein oikeus muodostuu korkeimman oikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista (presidentes de sala) ja tuomareista (magistrados), jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle. Jaostoja on viisi: siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten, hallinnollisten, työoikeudellisten ja sotilasoikeudellisten asioiden jaostot.

Valtakunnallinen ylioikeus muodostuu valtakunnallisen ylioikeuden puheenjohtajasta, jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle ja osastolle (vetoomusasioiden sekä rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot).

Itsehallintoalueiden ylioikeudet muodostuvat neljästä jaostosta (siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten, hallinnollisten ja työoikeudellisten asioiden jaostot). Itsehallintoalueen ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta, joka on myös siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden jaoston puheenjohtaja, sekä jaostojen puheenjohtajista ja tuomareista, jotka määrätään laissa kullekin jaostolle.

Maakunnalliset ylioikeudet muodostuvat puheenjohtajasta ja vähintään kahdesta tuomarista, jotka ovat perehtyneet siviili- ja rikosoikeudellisiin asioihin. Jaostoissa voi olla sama kokoonpano.

Oikeusvirasto

Oikeuslaitoslaissa oikeusvirasto (Oficina Judicial) määritellään keskeiseksi organisaatioksi, joka tukee tuomareiden ja tuomioistuinten toimintaa.

Sen tarkoituksena on parantaa oikeustoimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja edistää eri hallinnonalojen keskinäistä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia. Se pyrkii tarjoamaan korkealaatuisen julkisen palvelun, joka on lähellä, noudattaa perustuslaillisia arvoja ja vastaa kansalaisten nykyisiin tarpeisiin.

Kyseessä on modernia hallinnointitekniikkaa käyttävä uusi organisaatiomalli, jossa yhdistetään erilaisia hallinnollisia yksiköitä: suoraa tukea tarjoavia prosessioikeudellisia yksiköitä, jotka vastaavat tuomioistuimia (juzgados) ja tukevat tuomaria (Juez tai Magistrado) tämän hoitaessa lainkäyttötehtäviään, ja yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja, joita johtavat oikeudenkäyntiavustajat (Secretarios Judiciales), jotka hoitavat kaikkia muita kuin lainkäyttötehtäviä, kuten: asiakirjojen vastaanottaminen, ilmoitukset, päätösten täytäntöönpano, muiden kuin oikeudellisten menettelyjen muodollisuudet, hakemusten asianmukaisuuden hyväksyminen, tiedotus osapuolille, menettelyvirheiden oikaiseminen.

Yhteisiä prosessioikeudellisia palveluja on kolmenlaisia:

  • yhteinen yleispalvelu
  • yhteinen prosessinjohtamispalvelu
  • yhteinen täytäntöönpanopalvelu.

Oikeushallinnon uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön Burgosissa ja Murciassa marraskuussa 2010. Vuoden 2011 helmikuussa oikeusviraston toiminta alkoi Cáceresissa ja Ciudad Realissa ja saman vuoden kesäkuussa Leónissa, Cuencassa ja Méridassa. Oikeusviraston toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 Ceutassa ja Melillassa. Tämä organisaatiomalli on käytössä rinnan edellisen mallin kanssa, joka on käytössä muualla Espanjassa.

Toimivalta

Alueellisen jaottelun lisäksi tuomioistuimet jaetaan seuraaviin neljään luokkaan sen mukaan, mihin oikeudenalaan liittyviä asioita ne käsittelevät:

Siviilituomioistuimet: Siviilituomioistuimet tutkivat riita-asioita, joiden käsittely ei kuulu yksiselitteisesti mihinkään muuhun oikeudenalaan. Sen vuoksi se voidaan luokitella yleiseksi tuomioistuimeksi.

Rikostuomioistuimet: Rikostuomioistuimille kuuluvat rikosasiat ja rikosoikeudenkäynnit. Espanjan lainsäädännölle on ominaista, että rikoksesta johtuva siviilioikeudellinen menettely voidaan aloittaa samanaikaisesti rikosoikeudellisen menettelyn kanssa. Tällaisessa tapauksessa rikostuomioistuin päättää rikoksesta tai rikkomuksesta aiheutuneen vahingon tai haitan korvaamisesta.

Hallintotuomioistuimet: Hallintotuomioistuimet valvovat julkishallinnon toiminnan lainmukaisuutta ja käsittelevät julkishallintoa vastaan esitettyjä taloudellisten vahinkojen korvaamiseen liittyviä vaatimuksia.

Työtuomioistuimet: Työtuomioistuimet tutkivat työoikeuden piiriin kuuluvia riita-asioita. Näitä ovat muun muassa yksittäisten työntekijöiden ja työnantajien väliset työsopimusriidat, työmarkkinariidat sekä sosiaaliturvaan liittyvät vaatimukset ja työlainsäädännössä määriteltyä valtion vastuuta koskevat kanteet.

Näillä neljällä oikeudenalalla toimivien tuomioistuinten lisäksi Espanjassa on sotilastuomioistuimia.

Sotilastuomioistuimet muodostavat poikkeuksen tuomiovallan yhtenäisyyden periaatteeseen.

Lisätietoja on Espanjan yleisiä tuomioistuimia käsittelevällä sivulla.

Espanjassa ei ole erikseen erityistuomioistuinten järjestelmää, mutta edellä mainituilla oikeudenaloilla on perustettu aiheen mukaan erikoistuneita tuomioistuimia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet, rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat tuomioistuimet ja nuorisotuomioistuimet. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn aiheeseen. Lisätietoa on Espanjan erityistuomioistuimia koskevalla sivulla.

Tuomioistuinhierarkia

Espanjassa noudatetaan kahden oikeusasteen järjestelmää, joka määrää tuomioistuinten hierarkian muutoksenhakujärjestelmässä.

Se, minkälaisia kanteita voidaan nostaa ja missä tuomioistuimessa ne on pantava vireille, riippuu siitä, miten kunkin tuomioistuimen toimivaltuudet on määritelty Espanjan oikeusjärjestyksessä. Lisätietoja on Espanjan yleisiä tuomioistuimia käsittelevällä sivulla.

Oikeudelliset tietokannat

Onko tietokantojen käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokantojen käyttö on maksutonta.

Lyhyt yhteenveto sisällöstä

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanESPANJAN YLEINEN OIKEUSNEUVOSTO

Päivitetty viimeksi: 12/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Ranska

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus ranskan tuomioistuinten organisaatioon.

Oikeuslaitos – yleiset tuomioistuimet ja hallintotuomioistuimet

Tuomioistuimet ja tuomioistuinhierarkia

Yleiset tuomioistuimet

1. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

Siviilituomioistuimet

  • alioikeus (Tribunal de grande instance)
  • vähäisten riita-asioiden tuomioistuin (Tribunal d’instance)
  • erityistuomioistuimet, kuten työtuomioistuin (Conseil de prud’hommes) ja kauppatuomioistuin (Tribunal de commerce)

Rikostuomioistuimet

  • poliisituomioistuin (Tribunal de police) (rikkomukset)
  • vähäisten rikosten tuomioistuin (Tribunal correctionnel) (vähäiset rikokset)
  • rikostuomioistuin (Cour d’assises) (rikokset)

2. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet: muutoksenhakutuomioistuimet (Cour d’Appel)

3. Kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation)

Hallintotuomioistuimet

1. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

  • hallintotuomioistuin (Tribunal administratif)
  • hallinnolliset erityistuomioistuimet (taloudellisia asioita käsittelevät tuomioistuimet kuten alueellinen tarkastusvirasto, sosiaaliturva-asioita käsittelevät tuomioistuimet, kurinpitotuomioistuimet)

2. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet

  • hallinnolliset muutoksenhakutuomioistuimet (Cour administrative d’appel)
  • erityiset hallinnolliset muutoksenhakutuomioistuimet, kuten valtiontalouden tarkastusvirasto (Cour des comptes) ja sosiaalinen keskuslautakunta (Commission centrale d’aide sociale)

3. Korkein hallinto-oikeus (Conseil d’Etat)

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.

Oikeudelliset tietokannat

Ranskassa oikeudelliset tietokannat ovat yleisesti käytettävissä internetissä. Linkki avautuu uuteen ikkunaanLégifrance-verkkosivuilla on

Onko tietojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantoja voi käyttää maksutta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanToimivaltaisten tuomioistuinten hakeminen

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeuslaitos – Ranska

Päivitetty viimeksi: 19/05/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Kroatia

Oikeuslaitos

Kroatian perustuslain mukaisesti maassa noudatetaan vallanjakoperiaatetta eli lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, toimeenpanovaltaa hallitus ja tuomiovaltaa tuomioistuimet. Tuomiovallan käyttäjinä tuomioistuimet noudattavat oikeudenkäytössä perustuslakia, muita lakeja ja asetuksia sekä Kroatian allekirjoittamia ja ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Tuomioistuimen tehtäviä hoitavat Kroatian tuomarineuvoston nimittämät tuomarit. Heidän on oltava viranhoidossaan riippumattomia ja itsenäisiä, ja heillä on lainmukainen syytesuoja. Tuomarinvirka on pysyvä, eikä tuomari voi sen ohella hoitaa muita tehtäviä.

Oikeuslaitoksen organisaatio

Oikeusministeriön tehtävät

  • oikeudelliset ja muut tehtävät, jotka liittyvät seuraaviin:

siviili-, rikos- ja kauppaoikeus sekä hallinto-oikeuden käyttö; tuomareiden, syyttäjien, tuomioistuinten muun henkilöstön, vähäisistä rikoksista vastaavien syyttäjäviranomaisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten organisaatio, toiminta ja ammatillinen koulutus; notaarien ja syyttäjien työhön liittyvät hallinnolliset ja muut tehtävät; oikeudenkäyntimaksut ja notaarien palkkiot; kansainvälinen oikeusapu ja muut oikeusavun muodot; rikosoikeudellisten seuraamusten, armahdusten ja ehdonalaisen vapauden täytäntöönpano; uhreille ja todistajille tarkoitetun tukijärjestelmän tietokoneistaminen, vakiinnuttaminen ja koordinointi; tiedon ja tuen antamiseen uhreille ja todistajille liittyvä toiminta; aiheettomasti pidätetyille ja lainvastaisesti tuomituille henkilöille maksettaviin korvauksiin liittyvät asiat; rikoksen uhreille maksettaviin korvauksiin liittyvät hallinnolliset tehtävät;

  • oikeuslaitoksen, syyttäjäviranomaisten ja vähäisiä rikoksia käsittelevien elinten toiminnan valvonta;
  • hallinnolliset ja muut tehtävät, jotka liittyvät seuraaviin:

omistusoikeus; pakkolunastukseen ja muihin omistusoikeuden rajoituksiin liittyvät asiat; omistusasiat, jotka liittyvät rakentamiseen, maatalous- ja metsämaahan, maanjakoon, maan ja kiinteistöjen myyntiin ja ostoon sekä sellaisiin maataloustoimiin, jotka eivät kuulu muiden hallintoelinten toimivaltaan; ulkomaalaisomistus; Jugoslavian kommunistihallinnon aikana takavarikoituun omaisuuteen liittyvät korvausasiat, jotka eivät kuulu muiden hallintoelinten toimivaltaan; entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan omaisuuden, oikeuksien ja vastuiden periytymistä koskevat asiat;

  • hallinnolliset ja ammatilliset asiat, jotka liittyvät hallituksen yhteistyöhön kansainvälisten rikostuomioistuinten kanssa, Kroatian edustukseen Strasbourgissa toimivassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Kansainvälisessä tuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä tuomioistuimissa, ellei hallituksen erityispäätöksellä ole muutoin säädetty; ihmisoikeuksien ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksien suojeluun liittyvät tehtävät;
  • tehtävät, jotka liittyvät Kroatian osallistumiseen Euroopan unionin elinten työhön oikeusministeriön toimivaltaan kuuluvilla aloilla;
  • muut tehtävät, jotka kuuluvat oikeusministeriön toimivaltaan erityislain nojalla.

Oikeusakatemia

Oikeusakatemia (Pravosudna akademija) on riippumaton julkinen laitos, joka tarjoaa korkealaatuista perehdytyskoulutusta lainkäyttöelinten harjoittelijoille ja oikeuslaitoksen virkamiehiä valmistavan valtion koulun opiskelijoille. Lisäksi akatemia järjestää oikeuslaitoksen virkamiehille ja lainkäyttöelinten neuvonantajille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja kehittää niitä jatkuvasti.

Rakenne

  1. Oikeuslaitoksen virkamiehiä valmistava valtion koulu
  2. Harjoittelijoiden, lainkäyttöelinten neuvonantajien ja oikeuslaitoksen virkamiesten ammattikoulutusyksikkö
    • alueelliset toimipisteet Zagrebin, Splitin, Rijekan, Osijekin ja Varaždinin maakuntatuomioistuimissa,
    • oikeusakatemian johdossa on tuomareita, syyttäjiä, korkeakoulujen professoreja ja muita asiantuntijoita.

Oikeusakatemia osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja Euroopan unionin hankkeisiin sekä edunsaajana että täytäntöönpanokumppanina. Hankkeiden tarkoituksena on vahvistaa oikeusakatemiaa ja sen kohderyhmien ammatillista kehitystä.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki oikeusakatemiasta (zakon o Pravosudnoj akademiji)

Tuomioistuimet

Tuomioistuimista annetulla lailla (zakon o sudovima) säännellään tuomioistuinten organisaatiota, toimivaltaa ja oikeudenkäyttöaluetta.

Kroatiassa tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa valtiovallan erilliseliminä. Ne käyttävät valtaansa itsenäisesti ja riippumattomasti laissa säädetyin edellytyksin.

Tuomioistuimet takaavat Kroatian oikeusjärjestyksen sellaisena kuin se on vahvistettu perustuslaissa, muissa laeissa ja kansainvälisissä sopimuksissa sekä varmistavat lakien yhdenmukaisen soveltamisen ja kaikkien yhdenvertaisuuden lain edessä.

Tuomioistuimet ovat päätösvaltaisia asioissa, jotka koskevat ihmisoikeuksia ja kansalaisten velvollisuuksia, Kroatian ja sen paikallisten ja alueellisten itsehallintoyksikköjen oikeuksia ja tehtäviä sekä muiden oikeushenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Lisäksi tuomioistuimet määräävät seuraamuksia ja muita toimenpiteitä laeissa ja asetuksissa määriteltyjen rikosten ja rikkomusten tekijöille, arvioivat hallintoviranomaisten antamien yleisten ja yksittäisten lakien lainmukaisuutta, ratkaisevat kansalaisten keskinäisiin suhteisiin, työhön, kauppaan, omaisuuteen ja muihin siviilioikeudellisiin asioihin liittyviä riitoja ja käsittelevät muita laissa säädettyjä oikeudellisia kysymyksiä.

Tuomioistuimet noudattavat oikeudenkäytössään perustuslakia, muita lakeja, kansainvälisiä sopimuksia ja muita oikeuslähteitä.

Tuomiovaltaa Kroatiassa käyttävät yleiset tuomioistuimet (redovni sudovi), erikoistuomioistuimet (specijalizirani sudovi) ja korkein oikeus (Vrhovni sud Republike Hrvatske).

Yleisiä tuomioistuimia ovat kunnalliset tuomioistuimet (općinski sudovi) ja maakunnalliset tuomioistuimet (županijski sudovi).

Erikoistuomioistuimia ovat kauppatuomioistuimet (trgovački sudovi), hallintotuomioistuimet (upravni sudovi), rikostuomioistuimet (prekršajni sudovi), ylin kauppatuomioistuin (Visoki trgovački sud), korkein hallinto-oikeus (Visoki upravni sud) ja ylin rikostuomioistuin (Visoki prekršajni sud).
Siinä missä kunnallisten tuomioistuinten ja rikostuomioistuinten lainkäyttöalue kattaa yhden tai useamman kunnan, yhden tai useamman kaupungin tai osia suurkaupunkialueesta, maakunnallisten tuomioistuinten, kauppatuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten lainkäyttöalue muodostuu yhdestä tai useammasta maakunnasta.
Kroatian ylin kauppatuomioistuin, korkein hallinto-oikeus, ylin rikostuomioistuin ja korkein oikeus käyttävät tuomiovaltaa koko maan alueella.

Korkein oikeus on Kroatian ylin tuomioistuin.

Erikseen annettavalla lailla voidaan perustaa muita yleisiä tai erikoistuomioistuimia, joilla on tuomiovalta tietyllä tekniikan tai oikeuden osa-alueella.

Korkein oikeus

Maakunnalliset tuomioistuimet
(15)

Ylin kauppa–tuomioistuin
(1)

Korkein hallinto–tuomioistuin
(1)

Ylin rikos–tuomioistuin
(1)

Kunnalliset tuomioistuimet
(67)

Kauppatuomioistuimet (7)

Hallintotuomioistuimet (4)

Rikostuomioistuimet (61)

Huom. 1. huhtikuuta 2015 otetaan käyttöön verkosto, johon kuuluu 24 kunnallista tuomioistuinta ja kahdeksan kauppatuomioistuinta, ja 1. heinäkuuta 2015 verkosto, johon kuuluu 22 rikostuomioistuinta. Niitä säännellään Linkki avautuu uuteen ikkunaanlailla tuomioistuinten lainkäyttöalueesta ja kotipaikasta (Zakonom o područjima i sjedištima sudova; virallinen lehti 128/14).
Nämä tiedot ovat tällä hetkellä ajantasaisia ja paikkansa pitäviä, mutta niitä päivitetään 1. huhtikuuta ja 1. heinäkuuta 2015 jälkeen.

Korkeimman oikeuden kotipaikka on Zagreb. Korkein oikeus

  1. varmistaa lakien yhdenmukaisen soveltamisen ja kaikkien yhdenvertaisuuden lakeja sovellettaessa,
  2. tekee päätöksen varsinaisista muutoksenhakukeinoista laissa säädetyissä tapauksissa,
  3. tekee päätöksen ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista, joilla haetaan muutosta kroatialaisen tuomioistuimen tekemään lopulliseen päätökseen,
  4. ratkaisee tuomiovaltaa koskevat ristiriidat laissa säädetyissä tapauksissa,
  5. keskustelee oikeuskäytäntöä koskevista ajankohtaisista kysymyksistä, arvioi tuomareiden, neuvonantajien ja tuomioistuinharjoittelijoiden ammatillisia kehitystarpeita ja osallistuu muuhun laissa säädettyyn toimintaan.

Vrhovni sud Republike Hrvatske (Supreme Court)
Trg Nikole Šubića Zrinskog 3
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 486 22 22 ja 481 00 36
Faksi: (+385-1) 481 00 35
Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanvsrh@vsrh.hr
Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.vsrh.hr/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki tuomioistuimista

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki tuomioistuinten lainkäyttöalueesta ja kotipaikasta

Nämä lait ovat tällä hetkellä voimassa.
Uusi Linkki avautuu uuteen ikkunaanlaki tuomioistuinten lainkäyttöalueesta ja kotipaikasta on annettu, ja se on julkaistu virallisen lehden numerossa 128/14. Laki tulee voimaan 1. huhtikuuta tai 1. heinäkuuta 2015 ja korvaa voimassa olevat lait.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirasto

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirasto on erityinen syyttäjänvirasto, joka on toimivaltainen koko maan alueella. Se hoitaa syyttäjäviranomaisen tehtäviä asioissa, joihin liittyy korruptiota ja järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa.

Ured za suzbijanje korupcije i organiziranog kriminaliteta
(Office for the Prevention of Corruption and Organised Crime)
Gajeva 30a
10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 459 18 74
Faksi: (+385-1) 459 18 78
Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaantajnistvo@uskok.dorh.hr

Linkki avautuu uuteen ikkunaan
Laki korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirastosta (Zakon za suzbijanje korupcije i organiziranog kriminaliteta)

Päivitetty viimeksi: 20/07/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Italia

Tässä osiossa esitetään katsaus Italian tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Italian tuomioistuinjärjestelmä perustuu siviilioikeuteen.

Tuomarin samoin kuin yleisen syyttäjän tehtäviä hoitavat oikeuslaitoksen jäsenet. Oikeusministeriö hoitaa hallintotehtävät.

Oikeuslaitoksen tehtävät voidaan jakaa seuraaviin aloihin:

  • yleinen siviili- ja rikosoikeus
  • hallinto-oikeus
  • kirjanpitoasiat
  • sotilasasiat
  • verotusasiat.

Hallintoasioissa toimivalta kuuluu alueellisille hallinto-oikeuksille (Tribunali Amministrativi Regionali, TAR) ja ylemmälle hallintotuomioistuimelle (Consiglio di Stato).

Kirjanpitoasioissa toimivalta on valtion tilintarkastustuomioistuimella (Corte dei conti). Sen yleinen syyttäjänvirasto on samassa tuomioistuimessa.

Verotusasioissa toimivalta on alemman asteen verotuomioistuimilla (Commissioni Tributarie Provinciali) ja ylemmän asteen verotuomioistuimilla (Commissioni Tributarie Regionali).

Sotilasasioissa toimivaltaa käyttävät sotilastuomioistuimet (Tribunali militari), ylemmän asteen sotilastuomioistuin (Corte militare d'Appello), sotilasrikosten valvontatuomioistuin (Tribunale militare di sorveglianza), sotilastuomioistuinten sotilassyyttäjät (Procure militari presso i Tribunali militari), ylemmän asteen sotilastuomioistuimen yleinen sotilassyyttäjä (Procura generale presso la Corte militare d'Appello) sekä korkeimmassa oikeudessa toimiva yleinen sotilassyyttäjä (Procura generale militare presso la Suprema Corte di Cassazione).

Toimivaltaa yleisissä tuomioistuimissa sekä riita- että rikosasioissa käyttävät tuomarikuntaan (magistratura) kuuluvat tuomarit. Tuomarikunta jakautuu toisaalta tuomareihin ja toisaalta yleisen syyttäjänviraston syyttäjiin, jotka hoitavat myös tutkintatuomarin tehtäviä.

Oikeushallinto

Perustuslain mukaan oikeusministeriö on valtion elimistä se, joka hoitaa oikeushallinnon, koska sillä on erityinen tehtävä, asema ja suhde oikeuslaitokseen.

Tuomarit nimitetään tuomioistuimiin erittäin vaikean julkisen kokeen jälkeen eri tehtäviin heidän oman valintansa mukaan. Tuomareihin sovelletaan erityisiä suojatakeita, eikä heitä voida nimittää, ylentää, poistaa virasta, siirtää tai rangaista ilman asian käsittelyä tuomarikunnan korkeimmassa neuvostossa (Consiglio Superiore della Magistratura, CSM).

CSM suojelee tuomarien asemaa ja heidän riippumattomuuttaan, ja sen on arvioitava kaikki tuomareihin liittyvät asiat.

Italian tasavallan presidentti on myös CSM:n puheenjohtaja.

Oikeusministeriö hoitaa hallinnollisia ja organisatorisia tehtäviä kahdella tasolla:

  • keskitetyissä osastoissa (dipartimenti) pääasiassa Roomassa ja erityisaloilla myös paikallisosastoissa
  • oikeusvirastoissa, tuomioistuimissa ja niin edelleen.

Myös oikeuslaitoksen yksiköihin nimitetty henkilöstö on oikeushallinnon vastuulla.

Tuomioistuinten (ja yleisten syyttäjävirastojen) johdossa ovat

  • päätuomari, joka vastaa tuomarikunnan toiminnasta ja jolla on päätösvalta virkapäätöksissä
  • tuomioistuimen johtaja (dirigente), joka vastaa oikeuslaitoksen yksiköiden yleisölle antamien palveluiden sekä tuomareille ja syyttäjille annettavan sisäisen avun järjestelyistä. Dirigente on hallintohenkilöstön korkein virka.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Tuomioistuimet on järjestetty seuraavasti:

Ensimmäinen oikeusaste

  • Rauhantuomarit (giudici di pace) ovat maallikkotuomareita (eivät ammattituomareita). He käsittelevät vähäisiä riita- ja rikosasioita.
  • Tuomioistuimet (tribunali) käsittelevät edellistä vakavampia asioita.
  • Rikosseuraamusvirasto (ufficio di sorveglianza) käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena rikosoikeudellisiin seuraamuksiin liittyviä asioita (vankeja, tuomioita yms. koskevia kysymyksiä).
  • Nuorisotuomioistuimet (tribunali per i minorenni).

Toinen oikeusaste

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisuun voidaan hakea muutosta sekä asiaperustein että laintulkinnan osalta:

  • muutoksenhakutuomioistuimet (corti d’appello)
  • rikosseuraamustuomioistuimet (tribunali di sorveglianza) – käsittelevät rikosoikeudellisia asioita toisen asteen tuomioistuimina ja joissakin erityisasioissa myös ensimmäisen asteen tuomioistuimina.

Kolmas oikeusaste

Muutoksenhaun ylin taso – laillisuusperusteella:

  • korkein oikeus (Corte Suprema di Cassazione) – yleinen toimivalta, ylin tuomiovalta.

Tärkeimpien tuomioistuinten sisällä on erikoisjaostoja. Corte di Assise -tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu kaksi ammattituomaria ja kuusi valamiestä. Valamiehet valitaan kansalaisten joukosta lyhyeksi määräajaksi, ja heidän tehtävänään on tehdä yhteistyötä ja edustaa yhteiskunnan eri lohkoja. Corte di Assise -tuomioistuimissa annetaan tuomioita törkeistä rikoksista (murha, törkeä pahoinpitely yms.).

Yleisen syyttäjän tehtäviä oikeudenkäynneissä hoitavat seuraavat tuomarikunnan jäsenet:

  • ensimmäisen oikeusasteen pääsyyttäjät (procuratore della Repubblica presso il Tribunale) ja apulaissyyttäjät (sostituti procuratori)
  • toisen oikeusasteen pääsyyttäjät (procuratore generale presso la Corte d’appello) ja apulaissyyttäjät (sostituti procuratori generali)
  • korkeimman oikeuden yleinen syyttäjä (procuratore generale presso la Corte di cassazione) ja hänen apulaissyyttäjänsä (sostituti procuratori generali)

Italiassa yleisen syyttäjän tehtäviä hoitavat virkatuomarit, jotka toimivat virastonsa johtajan valvonnassa. Tämän tyyppistä hierarkiaa sovelletaan vain yleisiin syyttäjävirastoihin.

Tuomioistuinhierarkia

Siviilioikeudellinen lainkäyttövalta

Rikosoikeudellinen lainkäyttövalta

Nuoriso-oikeus

Rikosseuraamuksiin liittyvä lainkäyttövalta

I aste

Giudice di pace

Giudice di pace

Tribunale per i minorenni

Ufficio/Tribunale di sorveglianza

II aste

Tribunale

Tribunale

Muutoksenhakutuomioistuimen (Corte di appello) erikoisjaosto

Tribunale di sorveglianza

Corte di appello

Corte di appello

Laillisuuden valvonta

Corte di Cassazione

Corte di Cassazione

Corte di Cassazione

Corte di Cassazione

 

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanItalian oikeusministeriön verkkosivustossa on tietoja oikeuslaitoksesta, oikeusministeriöstä ja eri virastojen toimivallasta sekä yhteystiedot.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanConsiglio Superiore della Magistratura (tuomarikunnan korkein neuvosto) antaa verkkosivustossaan tietoja Italian oikeusjärjestelmästä italiaksi, englanniksi ja ranskaksi.

Kummankin verkkosivuston käyttö on maksutonta.

Päivitetty viimeksi: 18/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota kreikka on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Kypros

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeushallinto

Kypros oli Britannian siirtomaa vuoteen 1960 saakka, ja sen oikeusjärjestelmä perustuu lähes kokonaan Englannin oikeusjärjestelmään. Kyproksen lainsäädäntö perustuu common law -järjestelmän ja tasapuolisuuden periaatteisiin.

Kyproksen tasavallan perustamisesta saakka voimassa olleessa oikeusjärjestelmässä on säilynyt Englannin oikeusjärjestelmän vaikutus. Kyproksen tasavallan tuomioistuimet soveltavat seuraavaa lainsäädäntöä:

  • Kyproksen tasavallan perustuslaki (Σύνταγμα της Κυπριακής Δημοκρατίας)
  • perustuslain 188 artiklan nojalla säilytetty lainsäädäntö
  • common law ‑järjestelmän periaatteet ja tasapuolisuuden periaatteet
  • edustajainhuoneen (Βουλή των Αντιπροσώπων) antama lainsäädäntö.

Kun Kyproksen tasavalta liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004, perustuslakia muutettiin siten, että Euroopan unionin lainsäädäntö on ensisijainen siihen nähden.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Kyproksessa on kahden eri oikeusasteen tuomioistuimia: korkein oikeus (Ανώτατο Δικαστήριο) (toinen oikeusaste) ja jäljempänä luetellut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet:

  • KORKEIN OIKEUS (ΑΝΩΤΑΤΟ ΔΙΚΑΣΤΗΡΙΟ)
  • ALUETUOMIOISTUIMET (ΕΠΑΡΧΙΑΚΑ ΔΙΚΑΣΤΗΡΙΑ)
  • RIKOSYLIOIKEUDET (ΚΑΚΟΥΡΓΙΟΔΙΚΕΙΑ)
  • PERHETUOMIOISTUIMET (ΟΙΚΟΓΕΝΕΙΑΚΑ ΔΙΚΑΣΤΗΡΙΑ)
  • VUOKRANVALVONTATUOMIOISTUIN (ΔΙΚΑΣΤΗΡΙΑ ΕΛΕΓΧΟΥ ΕΝΟΙΚΙΑΣΕΩΝ)
  • TYÖTUOMIOISTUIN (ΔΙΚΑΣΤΗΡΙΑ ΕΡΓΑΤΙΚΩΝ ΔΙΑΦΟΡΩΝ)
  • SOTATUOMIOISTUIN (ΣΤΡΑΤΙΩΤΙΚΟ ΔΙΚΑΣΤΗΡΙΟ).

Oikeudelliset tietokannat

Virallista oikeudellista tietokantaa ei toistaiseksi ole. Sen sijaan on eräitä yksityisiä oikeudellisia tietokantoja, jotka tarjoavat tilaajapohjaisia palveluja. Osa niistä tarjoaa myös maksuttoman käyttöoikeuden. 

Tietokannoissa on tietoja tuomioistuinten päätöksistä ja primaarilainsäädäntöä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKyproksen korkein oikeus (Ανώτατο Δικαστήριο Κύπρου)

Päivitetty viimeksi: 29/08/2014

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Latvia

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Latvian tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Latvialla on lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta riippumaton oikeuslaitos, joka koostuu kolmesta oikeusasteesta. Perustuslain mukaan lainkäytöstä vastaavat alioikeudet (käräjäoikeudet), aluetuomioistuimet ja korkein oikeus sekä sodan tai poikkeustilan aikana myös sotatuomioistuimet.

Oikeushallinto

Tuomiovaltalain (Linkki avautuu uuteen ikkunaanlikums ”Par tiesu varu”) mukaan tuomioistuinten hallinnosta vastaa valtionhallinnossa oikeusministeriö.

Oikeusministeriö

  1. voi antaa sisäisiä ohjeita alioikeuksien (käräjäoikeuksien), aluetuomioistuinten ja kiinteistörekisteriosastojen hallinnollisten toimien organisoimiseksi;
  2. voi pyytää alioikeuksilta, aluetuomioistuimilta ja kiinteistörekisteriosastoilta tietoja, joita se tarvitsee lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi;
  3. valvoo alioikeuksien, aluetuomioistuinten ja kiinteistörekisteriosastojen hallintoa;
  4. toimittaa tarkastuksia alioikeuksissa, aluetuomioistuimissa ja kiinteistörekisteriosastoissa.

Tuomioistuinten hallintovirasto (Tiesu administrācija) vastaa alioikeuksien, aluetuomioistuinten ja kiinteistörekisteriosastojen hallinnollisten tehtävien organisoinnista. Se vastaa toiminnastaan oikeusministerille.

Korkeimmalla oikeudella (Augstākā tiesa) ei ole hallinnollisia sidoksia alioikeuksiin tai aluetuomioistuimiin. Korkeimman oikeuden töiden organisoinnista vastaa sen presidentti. Korkeimmassa oikeudessa on erillinen hallintoyksikkö (Augstākās tiesas Administrācija).

Tuomarineuvosto (Tieslietu padome) on kollegiaalinen elin, joka osallistuu oikeudenkäytön poliittiseen ja strategiseen suunnitteluun ja tuomioistuinlaitoksen työnkulun kehittämiseen.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus ja hierarkia

Yleiset tuomioistuimet – ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ja muutoksenhakutuomioistuimet

Alioikeudet (käräjäoikeudet) (rajonu (pilsētu) tiesas) ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasioita. Niillä voi olla tuomiopiirinsä alueella useita erillisiä yksiköitä, esim. oikeustaloja. Alioikeuksilla voi olla oma kiinteistörekisteriosasto (zemesgrāmatu nodaļa). Kiinteistörekisteriosasto hoitaa kiinteistörekisteriä (johon tehdään kiinteää omaisuutta ja niihin liittyviä oikeuksia koskevat merkinnät), käsittelee riidattomat täytäntöönpanoasiat ja perintäasiat ja hyväksyy huutokauppailmoitukset.

Aluetuomioistuimet (apgabaltiesas) toimivat riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasioissa muutoksenhakutuomioistuimina kolmen tuomarin kokoonpanossa. Niillä voi olla tuomiopiirinsä alueella useita erillisiä yksiköitä, esim. oikeustaloja.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomiovaltalain mukaan sotaoikeus voi kokoontua sodan tai poikkeustilan aikana. Linkki avautuu uuteen ikkunaanSotaoikeuslain mukaan määräyksen sotatuomioistuinten toiminnan aloittamisesta antaa oikeusministeriö. Jos näin tapahtuu, ensimmäisen oikeusasteen sotatuomioistuimia voi olla yksi tai useampia. Toisen oikeusasteen sotatuomioistuimia on yksi.

Korkein oikeus

Korkein oikeus (Augstākā tiesa) koostuu kolmesta jaostosta (departamenti, riita-asioiden, rikosasioiden ja hallintolainkäyttöasioiden jaostot) ja kahdesta kamarista (palātas, riita-asioiden ja rikosasioiden kamarit). Korkein oikeus toimii oikeuskysymyksiä koskevissa asioissa kassaatiotuomioistuimena (kasācijas instance), ellei laissa säädetä toisin. Korkeimmassa oikeudessa oli 31. joulukuuta 2014 asti myös kaksi kamaria (riita-asioiden ja rikosasioiden kamarit), mutta 1. tammikuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2016 välisenä aikana toiminnassa on ainoastaan riita-asioiden kamari.

Korkeimman oikeuden kamarien ja senaatin tuomarit kokoontuvat yhdessä täysistuntoon (plēnums). Täysistunnossa pohditaan ajankohtaisia lainsäädännön tulkintakysymyksiä. Täysistunto valitsee myös kurinpitotuomioistuimen (Disciplinārtiesa) jäsenet. Kurinpitotuomioistuimessa on kuusi tuomaria korkeimman oikeuden eri jaostoista. Kurinpitotuomioistuin kutsutaan koolle tarkastelemaan kurinpitolautakunnan (Tiesnešu disciplinārkolēģija) päätösten laillisuutta. Oikeussäännösten tulkintaan välittömästi liittyviä kysymyksiä voi lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi käsitellä joko korkeimman oikeuden täysistunto tai asianomaisen kamarin tai jaoston täysistunto.

Perustuslakituomioistuin (Satversmes tiesa) on riippumaton lainkäyttöelin, joka käsittelee lakien ja muiden säädösten perustuslainmukaisuutta perustuslaissa ja perustuslakituomioistuinta koskevassa laissa säädetyn toimivaltansa puitteissa. Se käsittelee myös muita sille siirrettyjä asioita perustuslakituomioistuinta koskevan lain mukaisesti.

Oikeudelliset tietokannat

Latviassa on seuraavat oikeudelliset tietokannat:

  1. Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriön verkkosivuilla on tietoja tuomioistuinjärjestelmästä ja sen piirissä työskentelevistä henkilöistä (julkiset notaarit, tuomioistuinten virkamiehet). Ne on linkitetty muihin tuomioistuinjärjestelmää koskeviin verkkosivuihin.
  2. Latvian kansallinen oikeusportaali Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvija.lv

Latvija.lv -portaalin kautta pääsee valtion- ja kunnallishallinnon elinten verkkosivuille. Portaalin tiedot on jaoteltu aiheittain.

Kohdasta E-services (E-pakalpojumi) pääsee keskitettyihin sähköisiin palveluihin. Portaalin tämä osa sisältää toiminnon, jonka avulla käyttäjät voivat pyytää ja ottaa vastaan keskus- ja paikallishallinnon sähköisiä palveluja, seurata niiden toimeenpanoa ja saada tietoa pyytämiensä sähköisten palvelujen tuloksista.

Palveluhaun (”Service catalogue”, Pakalpojumu katalogs) kautta pääsee kaikkiin keskus- ja paikallishallinnon tarjoamiin palveluihin. Sen avulla saa olennaiset tiedot keskus- ja paikallishallinnon tarjoamista palveluista, palvelujen hakemisesta ja vastaanottamisesta sekä maksuista ja palvelujen sisällöstä. Sähköisten palvelujen kuvaukseen on liitetty linkki lähdetietoihin, verkkosivustoon tai suoraan asiaa koskevaan sivuun tai palveluun. Käyttäjä pääsee tutustumaan tietoihin joko hakemistosta, joka on jaoteltu elämäntilanteen perusteella, tai käyttämällä portaalin hakutoimintoja. Keskitetyn palveluhakemiston sisällöstä vastaavat palveluja tarjoavat viranomaiset.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvija.lv-portaalin tavoitteena on antaa Latvian kansalaisille ja maassa asuville ulkomaalaisille pääsy Latvian viranomaisten internetpalveluihin ja toimia näiden palvelujen keskitettynä yhteispisteenä.

Portaalin käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLatvian tuomioistuimet, Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein oikeus, Linkki avautuu uuteen ikkunaanPerustuslakituomioistuin, Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinhallinto, Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 04/01/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Liettua

Tässä osiossa kerrotaan Liettuan tuomioistuinlaitoksesta.

Oikeuslaitos. Tuomioistuinjärjestelmä

Liettuassa on 56 yleistä tuomioistuinta ja kuusi erityistuomioistuinta (hallintotuomioistuinta).

Tuomioistuinten hallinto

Tuomareiden yleiskokous (Visuotinis teisėjų susirinkimas) on tuomioistuinlaitoksen ylin itsehallintoelin, johon kuuluvat kaikki Liettuan tuomarit.

Liettuan tuomioistuinneuvosto (Teisėjų taryba) on tuomioistuinlaitoksen toimeenpaneva itsehallintoelin, jossa on 23 jäsentä. Se varmistaa tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden.

Tuomareiden kunniatuomioistuin (Teisėjų garbės teismas) on tuomioistuinlaitoksen itsesääntelyelin, joka käsittelee tuomareiden kurinpitoasioita ja tuomareiden vetoomuksia kunnianloukkausta koskevissa asioissa.

Oikeushallinto (Nacionalinės teismų administracija) pyrkii varmistamaan, että oikeuslaitoksen instituutiot toimivat tehokkaasti, ja auttaa takaamaan tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden sekä tuomioistuinten organisatorisen itsemääräämisoikeuden.

Hyödyllisiä linkkejä:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanToimivaltaisen tuomioistuimen haku

Päivitetty viimeksi: 22/12/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Luxemburg

Tässä osassa on tietoa Luxemburgin oikeuslaitoksesta.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Luxemburgin suurherttuakunnan tuomioistuinjärjestelmä muodostuu yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista. Näiden rinnalla toimii perustuslakituomioistuin.

Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Perustuslain mukaan tuomioistuinten tehtävänä on huolehtia lainkäytöstä ja soveltaa yleisiä ja paikallisia asetuksia ja muita säädöksiä edellyttäen, että ne ovat lakien mukaisia.

1. Yleiset tuomioistuimet

Korkein oikeus (Cour Supérieure de Justice)

Yleisten tuomioistuinten järjestelmän ylintä astetta edustaa korkein oikeus, joka muodostuu kassaatiotuomioistuimesta (Cour de cassation) ja muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d'appel) sekä syyttäjänvirastosta (parquet général). Korkein oikeus sijaitsee Luxemburgin kaupungissa.

Piirituomioistuimet (tribunaux d'arrondissement)

Maa on jaettu kahteen tuomiopiiriin, Luxemburgin ja Diekirchin piiriin, joissa molemmissa toimii piirituomioistuin.

Rauhantuomioistuimet (justices de paix)

Rauhantuomioistuimia on kolme, joista yksi sijaitsee Luxemburgin kaupungissa, yksi Esch-sur-Alzettessa (Luxemburgin tuomiopiiri) ja yksi Diekirchissä (Diekirchin tuomiopiiri).

2. Erikoistuomioistuimet

Sosiaaliturva-asioita käsittelevä ylin tuomioistuin (Conseil supérieur des assurances sociales)

Sosiaaliturva-asioita käsittelevä ylin tuomioistuin koostuu puheenjohtajasta, kahdesta asessorista (nimitetään tuomareiden joukosta) ja kahdesta sairauskassan (Caisse Nationale de Santé, CNS) edustajasta.

Sosiaaliturva-asioita käsittelevä välitystuomioistuin (Conseil arbitral)

Sosiaaliturva-asioita käsittelevä välitystuomioistuin koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta sairauskassan (CNS) edustajasta.

Hallintotuomioistuimet

Korkein hallinto-oikeus (Cour administrative)

Korkein hallinto-oikeus koostuu viidestä tuomarista. Siinä on yksi ainoa jaosto, joka ratkaisee asiat kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin (Tribunal administratif)

Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin koostuu kymmenestä tuomarista. Siinä on kolme jaostoa, jotka kokoontuvat kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriön verkkosivustolla on tietoja oikeusministeriöstä, oikeusalan ammateista, lainsäädännöstä, tuomioistuimista ja vankiloista. Lisäksi niillä on tietoa kansalaisille tarjottavista palveluista, lomakkeita ja ajankohtaisia uutisia.

Onko tietokannan käyttö ilmaista?

On, tietokantaa voi käyttää maksutta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegilux

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusportaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHallintotuomioistuimet

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLuxemburgin hallitus

Päivitetty viimeksi: 04/02/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota unkari on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Unkari

Tässä osiossa kerrotaan Unkarin tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeushallinto

Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja

Valtakunnallinen tuomioistuinneuvosto (Országos Bírósági Hivatal) vastaa keskitetysti tuomioistuinten hallinnosta puheenjohtajansa johdolla. Puheenjohtajaa avustavat yleinen varapuheenjohtaja ja muut varapuheenjohtajat sekä tuomioistuinneuvoston henkilökunta. Puheenjohtajan toimintaa valvoo kansallinen tuomarineuvosto (Országos Bírói Tanács). Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja vastaa keskushallinnon tehokkaasta toiminnasta ja hoitaa tehtäviään perustuslaissa säädetyn, oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevan periaatteen mukaisesti ja lainsäädäntöä noudattaen. Puheenjohtaja antaa tehtäviensä hoitamisen yhteydessä päätöksiä, asetuksia ja suosituksia.

Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja valitaan Unkarin presidentin ehdotuksesta parlamentin jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan on oltava tuomari.

Kansallinen tuomarineuvosto

Kansallinen tuomarineuvosto (Országos Bírói Tanács) valvoo tuomioistuinten keskushallintoa. Tämän 15 jäsentä käsittävän elimen toimipaikka on Budapest. Korkeimman oikeuden (Kúria) presidentti on viran puolesta kansallisen tuomarineuvoston jäsen, ja muut 14 jäsentä valitaan tuomareiden edustajien kokouksessa kyseisistä edustajista. Valinta suoritetaan salaisena lippuäänestyksenä yksinkertaisella enemmistöllä. Ensimmäisessä kokouksessa tuomareiden edustajat valitsevat yhden tuomarin muutoksenhakutuomioistumista, viisi tuomaria yleisistä tuomioistuimista, seitsemän tuomaria paikallisista tuomioistuimista ja yhden tuomarin työtuomioistuimista. (Piirioikeudet, hallintotuomioistuimet ja työtuomioistuimet aloittavat toimintansa 1. tammikuuta 2013.)

Tuomioistuinlaitos

Unkarissa oikeudenhoidosta huolehtivat seuraavat tuomioistuimet:

  • korkein oikeus (Kúria)
  • alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet (ítélőtáblák)
  • yleiset tuomioistuimet (törvényszékek)
  • piirioikeudet (járásbíróságok) ja
  • hallinto- ja työtuomioistuimet (közigazgatási és munkaügyi bíróságok).

Tuomiopiirit vastaavat yleensä hallinnollisia rajoja, ja tuomioistuimen nimi kertoo, missä tuomioistuin sijaitsee.

Myös maallikkotuomarit (nem hivatásos bíró) osallistuvat asioiden käsittelyyn laissa säädetyllä tavalla, mutta vain ammattituomarit voivat toimia yhden tuomarin kokoonpanossa (egyesbíró) ja oikeuden puheenjohtajana (tanácselnök).

Ammattituomarit nimittää virkaan Unkarin presidentti, ja heidät voidaan erottaa virasta vain laissa säädetyin perustein ja laissa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Tuomarit ovat riippumattomia, ja vain laki velvoittaa heitä. Tuomarit eivät voi kuulua poliittiseen puolueeseen tai osallistua poliittiseen toimintaan.

Tuomioistuinhierarkia

Piirioikeudet, hallintotuomioistuimet ja työtuomioistuimet

Piirioikeudet, hallintotuomioistuimet ja työtuomioistuimet käsittelevät asiat ensimmäisenä oikeusasteena. (31. päivään joulukuuta 2012 asioita käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena paikalliset tuomioistuimet ja työtuomioistuimet.)

Hallintotuomioistuimet ja työtuomioistuimet käsittelevät hallinnollisten päätöksen muutoksenhakua sekä työsuhteisiin ja muihin vastaaviin suhteisiin liittyviä asioita (ja muita lain nojalla niille kuuluvia asioita).

Piirioikeuksiin sekä hallinto- ja työtuomioistuimiin voidaan perustaa osastoja (csoport) käsittelemään tietyntyyppisiä asioita.

Yleiset tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet käsittelevät asioita ensimmäisenä oikeusasteena, kun sitä laissa edellytetään, mutta ne voivat käsitellä myös valituksia (fellebbezés), jotka koskevat paikallisten tuomioistuinten ja työtuomioistuinten 31. joulukuuta 2012 saakka tekemiä ratkaisuja sekä piirioikeuksien ja hallinto- ja työtuomioistuinten 1. tammikuuta 2013 alkaen tekemiä ratkaisuja.

Yleiset tuomioistuimet muodostuvat lautakunnista (tanács), osastoista ja rikosoikeuden, siviilioikeuden, kauppaoikeuden, hallinto-oikeuden ja työoikeuden jaostoista (kollégium). Eri jaostot voivat toimia myös yhtenä yksikkönä.

Sotilastuomioistuimet (katonai tanács) voivat käsitellä yksittäisiä tapauksia nimetyssä yleisessä tuomioistuimessa tietyssä tuomiopiirissä.

Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet

Alueellisten muutoksenhakutuomioistuinten sijaintipaikkakuntia ovat Debrecen, Szeged, Budapest, Győr ja Pécs. Alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät laissa säädetyissä asioissa valituksia, jotka koskevat paikallisten tuomioistuinten ja yleisten tuomioistuinten 31. joulukuuta 2012 saakka tekemiä ratkaisuja ja piirioikeuksien ja yleisten tuomioistuimen 1. tammikuuta 2013 alkaen tekemiä ratkaisuja. Lisäksi ne käsittelevät muita asioita, jotka kuuluvat lain mukaan niiden tuomiovaltaan. Joulukuun 31. päivään 2012 saakka hallinnollisia asioita koskevat muutoksenhaut käsittelee Budapestin alueellinen muutoksenhakutuomioistuin (Fővárosi Ítélőtábla).

Alueellisissa muutoksenhakutuomioistuimissa on lautakunnat ja rikos- ja siviilioikeuden jaostot. Budapestin alueellisella muutoksenhakutuomioistuimella on 31. joulukuuta 2012 saakka myös hallinto-oikeuden jaosto.

Tuomiopiirit

  • Szegedin alueellinen muutoksenhakutuomioistuin: Csongrádin, Bács-Kiskunin ja Békésin läänit
  • Pécsin alueellinen muutoksenhakutuomioistuin: Baranyan, Somogyn, Tolnan ja Zalan läänit
  • Debrecenin alueellinen muutoksenhakutuomioistuin: Hajdú-Biharin, Borsod-Abaúj-Zemplénin, Jász-Nagykun-Szolnokin ja Szabolcs-Szatmár-Beregin läänit
  • Győrin alueellinen muutoksenhakutuomioistuin: Győr-Moson-Sopronin, Komárom-Esztergomin, Vasin ja Veszprémin läänit
  • Budapestin alueellinen muutoksenhakutuomioistuin: Budapest sekä Fejérin, Hevesin, Pestin ja Nógrádin läänit.

Korkein oikeus (Kúria)

Korkein oikeus on Unkarin tuomioistuinjärjestelmän ylin elin, ja se toimii Budapestissä. Korkein oikeus varmistaa, että tuomioistuimet soveltavat lainsäädäntöä yhdenmukaisesti, ja antaa sitä varten lainsäädäntöä yhtenäistäviä päätöksiä, jotka sitovat kaikkia tuomioistuimia.

Korkeimman oikeuden presidentin valitsee parlamentti Unkarin presidentin ehdotuksesta jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Korkeimman oikeuden presidentin on oltava tuomari. Korkeimman oikeuden varapresidentit nimittää korkeimman oikeuden presidentin ehdotuksesta Unkarin presidentti.

Korkein oikeus

  • käsittelee valituksia, jotka koskevat yleisten tuomioistuinten ja alueellisten muutoksenhakutuomioistuinten antamia tuomioita (laissa määritellyissä asioissa),
  • käsittelee hakemuksia, joissa sitä pyydetään arvioimaan uudelleen lopullista tuomiota (felülvizsgálati kérelem),
  • tekee lainsäädännön yhdenmukaisuutta koskevia päätöksiä (jogegységi határozat), jotka velvoittavat kaikkia tuomioistuimia,
  • tarkastelee lopullisista tuomioista muodostuvaa oikeuskäytäntöä ja tuomioistuinten yleistä tuomiokäytäntöä,
  • antaa periaatepäätöksiä ja -määräyksiä,
  • tarkastelee paikallishallinnon asetusten lainmukaisuutta ja tarvittaessa kumoaa ne,
  • tekee päätöksiä, joissa todetaan, että paikallishallinto ei ole noudattanut lakisääteistä velvoitettaan antaa lainsäädäntöä, ja
  • käsittelee muut asiat, jotka kuuluvat sen tuomiovaltaan.

Korkeimmassa oikeudessa on tuomio- ja yhdenmukaistamisosastot (ítélkező és jogegységi tanács), paikallishallintoa ja periaatepäätöksiä käsitelevät osastot, rikos-, siviili-, hallinto- ja työoikeuden jaostot sekä oikeuskäytäntöä tarkastelevat osasto.

Päivitetty viimeksi: 17/11/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Malta

Tässä osiossa kerrotaan Maltan tuomioistuinlaitoksesta.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Maltan tuomioistuinjärjestelmä on pohjimmiltaan kaksiportainen järjestelmä, johon kuuluu tuomarin (judge) tai rauhantuomarin (magistrate) johtama ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal). Ylemmän oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal in its superior jurisdiction) toimii kolmen tuomarin kokoonpanossa, kun muutosta haetaan yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon. Alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal in its inferior jurisdiction) toimii yhden tuomarin kokoonpanossa, kun haetaan muutosta yhden rauhantuomarin kokoonpanossa toimivan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon. Lisäksi on useita erityistuomioistuimia, jotka toimivat omalla oikeudenalallaan ja joiden toimivallan laajuus vaihtelee. Lähes kaikki asianosaisten valitukset (appeal), jotka koskevat erityistuomioistuimen ratkaisua, käsitellään alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuimessa ja jotkin valitukset ylemmän oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuimessa.

Pääministeri nimittää tuomioistuinlaitoksen pääjohtajan (Director General (Courts)), joka vastaa tuomioistuinten hallinnosta. Pääjohtajaa avustavat riita-asioiden kirjaaja (Registrar, Civil Courts and Tribunals), rikosoikeudellisten asioiden kirjaaja (Registrar, Criminal Courts and Tribunals) ja Gozon tuomioistuinten kirjaaja (Registrar (Gozo Courts and Tribunals)) sekä tukipalvelujen johtaja (Director (Support Services)).

Tuomioistuinlaitoksen pääjohtaja vastaa tuomioistuinosaston (Courts of Justice Department) johtamisesta ja hallinnosta sekä kirjaamoista, arkistoista ja muista palveluista, ja lisäksi hän johtaa tuomioistuinosastoa. Kaikki tuomioistuinosaston haastemiehet toimivat tuomioistuinlaitoksen pääjohtajan alaisuudessa.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Kustakin tuomioistuimesta on esitetty lyhyt kuvaus alla olevassa taulukossa.

Tuomioistuinhierarkia

Muutoksenhaku-tuomioistuin (Court of Appeal)

Toinen oikeusaste

Muutoksen-hakuelin

Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee valitukset, jotka koskevat ylempänä tai alempana oikeusasteena toimivien riita-asioita käsittelevien tuomioistuinten ratkaisuja.

i) Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee valitukset, jotka koskevat riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäisen jaoston ja perheoikeusjaoston tekemiä ratkaisuja.

ii) Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee myös valitukset, jotka koskevat rauhantuomioistuinten ratkaisuja riita-asioissa sekä vähäisiä vaateita käsittelevän Small Claims Tribunal ‑tuomioistuimen ja hallintotuomioistuinten ratkaisuja.

i) Kokoonpanossa kolme tuomaria

ii) Kokoonpanossa yksi tuomari

Rikosasioiden muutoksenhaku-tuomioistuin (Court of Criminal Appeal)

Toinen oikeusaste

Muu­toksen­hakuelin

Rikosasioiden ylemmän oikeusasteen (superior jurisdiction) muutoksenhakutuomioistuin käsittelee rikostuomioistuimissa tuomittujen henkilöiden valitukset.

Rikosasioiden alemman oikeusasteen (inferior jurisdiction) muutoksenhakutuomioistuin käsittelee myös valitukset, jotka koskevat rikostuomioistuimena kokoontuvan rauhantuomioistuimen ratkaisuja.

Kokoonpanossa kolme tuomaria

Kokoonpanossa yksi tuomari

Rikostuomioistuin (Criminal Court)

Ensim­mäinen oikeus­aste

Rikostuomioistuin käsittelee sellaiset rikosasiat, joihin rauhantuomio­istuinten tuomiovalta ei ulotu.

Kokoonpanossa yksi puheenjohtajana toimiva tuomari ja joskus yhdeksän valamiestä

Riita-asioita käsittelevä tuomioistuin (Civil Court):

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäinen jaosto (First Hall of the Civil Court)

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen Voluntary Jurisdiction jaosto (Voluntary Jurisdiction Section)

Riita-asioita käsittelevän tuomio­istuimen perhe­oikeusjaosto (Civil Court (Family Section))

Ensim­mäinen oikeus­aste

Riita-asioiden tuomioistuimen ensimmäinen jaosto käsittelee luonteeltaan siviili- tai kauppaoikeudellisia asioita, jotka ylittävät rauhantuomio­istuimen tuomiovallan. Käyttäessään perustuslakia koskevaa toimivaltaa se käsittelee myös asiat, jotka liittyvät Euroopan ihmisoikeus­sopimuksen mukaisten perustuslailla suojattujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rikkomiseen.

Riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen Voluntary Jurisdiction ‑jaosto on ”vapaaehtoisen oikeudenhoidon” alalla toimiva tuomioistuin, joka päättää vajaavaltaisen henkilön oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisesta, holhoojan nimeämisestä tällaiselle henkilölle, perinnönjaon käynnistämisestä ja testamentin toimeenpanijoiden vahvistamisesta. Se tallettaa myös salaiset testamentit.

Riita-asioiden tuomioistuimen perheoikeusjaostossa käsitellään kaikki perheoikeuden alaan kuuluvat asiat, esimerkiksi avioliiton mitätöinnit, asumuserot, avioerot, elatusavut ja lasten huoltajuudet.

Puheenjohtajana tuomari

Puheenjohtajana tuomari

Puheenjohtajana tuomari

Rauhantuomioistuin (Court of Magistrates)

Ensim­mäinen oikeus­aste

Riita-asioissa rauhantuomioistuimilla on ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen alin tuomiovalta, joka rajoittuu yleensä asioihin, joissa vaatimus on arvoltaan enintään 15 000 euroa.

Rikosasioissa rauhantuomioistuimilla on kaksiasteinen tuomiovalta: rikostuomioistuimena (Court of Criminal Judicature) omaan tuomiovaltaansa kuuluvissa asioissa ja tutkintatuomioistuimena rikosasioissa, jotka kuuluvat varsinaisen rikostuomioistuimen (Criminal Court) tuomiovaltaan.

i) Rikostuomioistuimena (Court of Criminal Judicature) rauhantuomioistuimella on toimivalta käsitellä kaikki asiat, joissa on kyse rikoksesta, josta voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden vapausrangaistus.

ii) Tutkintatuomioistuimena (Court of Inquiry) rauhantuomioistuin suorittaa esitutkinnan, jos kyse on vakavasta rikoksesta, ja toimittaa tutkinta­pöytäkirjan oikeuskanslerille (Attorney General). Oikeuskansleri voi siirtää rikosasian, josta enimmäis­rangaistus on kymmenen vuotta, takaisin rauhantuomioistuimen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, jos syytetty ei vastusta tätä.

Puheen­johta­jana rauhan­tuomari

Gozon rauhan­tuomioistuin (Court of Magistrates for Gozo)

Ensim­mäinen oikeus­aste

Riita-asioissa Gozon rauhantuomioistuimella on kaksiasteinen tuomiovalta:

alempi tuomiovalta, joka on verrattavissa Maltan rauhantuomioistuimen tuomiovaltaan, ja sama ylempi tuomiovalta kuin riita-asioiden tuomioistuimen ensimmäisellä jaostolla (lukuun ottamatta perustuslaillista tuomiovaltaa) ja Maltan riita-asioiden tuomioistuimen Voluntary Jurisdiction ‑jaostolla.

Rikosasioissa Gozon rauhantuomio­istuimella on sama tuomiovalta kuin rikostuomioistuimena tai tutkintatuomioistuimena toimivalla Maltan rauhantuomioistuimella.

Puheenjohtajana rauhantuomari

Nuorisotuomioistuin (Juvenile Court)

Ensim­mäinen oikeus­aste

Nuorisotuomioistuin käsittelee alle 16-vuotiaita alaikäisiä koskevat syytteet ja muut asiat ja voi tehdä myös huostaanottopäätöksiä.

Kokoonpanossa yksi puheenjohtajana toimiva rauhantuomari ja kaksi jäsentä

Small Claims Tribunal -tuomio­istuin

Ensim­mäinen oikeus­aste

Vähäisiä vaateita käsittelevä Small Claims Tribunal ‑tuomioistuin tekee ratkaisun nopeutetussa menettelyssä kohtuuden ja lainmukaisuuden (equity and law) periaatteiden perusteella alle 5 000 euron suuruisista vaatimuksista.

Puheenjohtajana tuomari (adjudicator)

Oikeudelliset tietokannat

Maltan Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeus- ja kulttuuriasioiden ja paikallishallinnon ministeriön virallisella verkkosivustolla on monia verkkopalveluja. Sivusto on saatavissa maltan- ja englanninkielisenä, ja se sisältää tietoja oikeus- ja sisäasiainministeriöstä sekä tuomioistuimista, tuomioistuinjärjestelmästä ja oikeuslaitoksesta, ylimmän syyttäjän virastosta, tuomioistuinpalveluista ja oikeudellisista palveluista.

Seuraavat linkit johtavat tuomioistuinpalveluihin ja muihin oikeudellisiin palveluihin:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeus- ja kulttuuriasioiden ja paikallishallinnon ministeriö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut - Sentenzi Online -tuomiotietokanta

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – Oikeuskäsittelyt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – Istuntosalien käyttö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – Tilastot

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – Pakkohuutokaupat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinpalvelut – Riita-asioissa käytettävät lomakkeet (maltankielinen)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuimen asiantuntijat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeudelliset palvelut (Maltan lainsäädäntö)

Päivitetty viimeksi: 22/12/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Alankomaat

Tässä osiossa kerrotaan Alankomaiden tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeushallinto

Oikeusneuvosto (Raad voor de Rechtspraak) on osa tuomioistuinlaitosta, mutta se ei varsinaisesti jaa oikeutta. Sillä on useita oikeusministerin antamia tehtäviä. Sen tehtävät liittyvät käytännön toimintaan, ja niitä ovat määrärahojen jakaminen, varainhoidon valvonta, henkilöstöpolitiikka, tieto- ja viestintätekniikasta vastaaminen sekä toimitiloista huolehtiminen. Oikeusneuvosto auttaa näin tuomioistuimia hoitamaan tehtäviään. Lisäksi oikeusneuvoston tehtäväksi on annettu edistää tuomioistuinlaitoksen toiminnan laatua ja antaa uutta lainsäädäntöä koskevaa neuvontaa, millä on vaikutusta tuomioistuinten oikeudenhoitoon. Oikeusneuvosto myös edustaa tuomioistuinlaitosta julkisissa ja poliittisissa keskusteluissa.

Oikeusneuvoston tehtävät liittyvät käytännön toimintaan (laajimmassa mahdollisessa merkityksessä), määräraha-asioihin ja oikeudenhoidon laadullisiin näkökohtiin.

Oikeusneuvostolla on ratkaiseva asema tuomioistuinlaitoksen talousarvion laatimisessa ja täytäntöönpanossa sekä tilinpäätöksen tarkastamisessa. Määrärahajärjestelmä perustuu oikeusneuvoston ylläpitämään työmäärän mittausjärjestelmään. Oikeusneuvosto kannustaa kehittämään uusia käytänteitä tuomioistuinten jokapäiväisessä toiminnassa ja valvoo niitä. Sen erityisiä tehtäviä ovat henkilöstöpolitiikka, tiloista huolehtiminen, tieto- ja viestintätekniikasta vastaaminen ja suhteet muihin elimiin. Oikeusneuvostolla on laajat lakisääteiset viralliset valtuudet, joiden nojalla se hoitaa tehtäviään. Sillä on esimerkiksi oikeus antaa käytännön toimintaa koskevia sitovia yleisohjeita, mutta se pyrkii välttämään tällaisen toimivallan käyttöä.

Oikeusneuvosto valitsee ja palkkaa tuomioistuinlaitoksen palveluksessa työskentelevät virkamiehet ja vastaa näiden kouluttamisesta. Se hoitaa tehtävänsä näillä aloilla tiiviissä yhteistyössä tuomioistuinten hallinnon (gerechtsbestuur) kanssa. Oikeusneuvostolla on merkittävä painoarvo nimitettäessä tuomioistuimen hallinnosta vastaavia virkamiehiä.

Tuomioistuinlaitoksen toiminnan laatua koskeviin oikeusneuvoston tehtäviin kuuluu lain yhdenmukaisen soveltamisen edistäminen ja laadukkaan oikeudenhoidon varmistaminen. Oikeusneuvostolla ei ole kuitenkaan velvoitetta ottaa kantaa tuomioistuinratkaisujen sisällön mahdolliseen päällekkäisyyteen.

Oikeusneuvostolla on myös yleinen neuvoa-antava tehtävä. Se toimii hallituksen neuvonantajana, kun annetaan uusia lakeja, joilla on vaikutusta oikeuslaitokseen. Tämä toimintaa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön tuomioistuinten hallinnon kanssa.

Vaikka oikeusneuvostolla on virallista valtaa, oikeusneuvoston ja tuomioistuinten välistä suhdetta ei pidä nähdä hierarkkisena. Oikeusneuvoston päätavoitteena on avustaa tuomioistuimia näiden työssä. Jotta eri tehtävät saataisiin hoidettua varmasti asianmukaisesti, oikeusneuvosto kuulee säännöllisin väliajoin tuomioistuinten puheenjohtajia, toimintojen johtajia, osastopäällikköjä ja tuomioistuinten edustajistoa (neuvoa-antava elin, johon kuuluu tuomioistuinten edustajia).

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Käräjäoikeudet (rechtbank)

Alankomaat on jaettu 11 käräjäoikeuspiiriin, joissa kussakin on oma käräjäoikeutensa. Jokaisella käräjäoikeudella on tietty määrä eri puolella piiriä sijaitsevia istuntopaikkoja. Käräjäoikeudessa on enintään viisi osastoa. Näitä ovat hallinto-oikeuden osasto, siviilioikeuden osasto, rikosoikeuden osasto ja kantonioikeuden osasto. Perhe- ja nuoriso-oikeusasiat käsitellään yleensä erillisellä osastolla, samoin joskus myös ulkomaalaislain käyttöä koskevat asiat. Käräjäoikeuden johtokunta voi päättää jaosta vapaasti.

Osastot

Kantonioikeus

Tavallisen kansalaisen on melko helppoa saada asiansa kantonioikeuden käsiteltäväksi. Kansalaisilla on oikeus esittää itse asiansa, eivätkä he tarvitse lakimiestä edustajakseen tuomioistuimessa. Siviilioikeuden alaan kuuluvissa asioissa kantonioikeuden tuomari käsittelee kaikki vuokrausta, osamaksukauppoja ja työsuhteita koskevat asiat sekä riita-asiat, joiden arvo on alle 25 000 euroa.

Rikosoikeuden alalla kantonioikeuden tuomari käsittelee vain lievimpiä rikkomuksia. Näissä asioissa poliisi tai yleinen syyttäjä ehdottaa usein sovitteluratkaisua. Jos syytetty ei hyväksy ehdotusta, asia tulee kantonioikeuden tuomarin käsiteltäväksi. Yleensä tuomari antaa asiasta suullisen tuomion välittömästi istunnon jälkeen.

Rikosoikeus

Rikosoikeuden osaston tuomarit käsittelevät kaikki sellaiset rikokset, jotka eivät kuulu kantonioikeuden tuomiovaltaan. Asiat voidaan käsitellä joko yhden tuomarin kokoonpanossa tai täydessä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Kolmen tuomarin kokoonpanossa käsitellään monimutkaisemmat asiat ja asiat, joissa syyttäjä vaatii yli yhden vuoden vankeustuomiota.

Siviilioikeus/perheoikeus

Siviilioikeuden osastolla käsitellään asiat, joita ei ohjata erityisesti alioikeuden tuomarille. Useimmiten ratkaisun tekee yksi tuomari, mutta täyttä kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään monimutkaisemmissa asioissa. Muutamissa käräjäoikeuksissa on erillinen perhe- ja nuoriso-oikeuden osasto, jos tällaisia asioita on huomattavan paljon.

Hallinto-oikeus

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hallinto-oikeudelliset riita-asiat käsitellään käräjäoikeuksissa. Usein hallintoviranomaiset ovat suorittaneet vastaväitemenettelyn, ennen kuin käräjäoikeuden hallinto-oikeusosasto käsittelee asian. Nämä asiat käsitellään tavallisesti yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta käräjäoikeus voi päättää tässäkin nimetä kolme tuomaria asiaan, joka on monimutkainen tai johon liittyy perustavanlaatuisia kysymyksiä. Jos käräjäoikeudella ei ole erillistä osastoa, jossa käsitellään ulkomaalaislain piiriin kuuluvat asiat, ne käsitellään hallinto-oikeuden osastolla tai osastoon kuuluvassa erillisessä jaostossa. Virkamiehiä ja sosiaaliturvakysymyksiä koskevissa asioissa muutoksenhaku tapahtuu erityisessä virkamies- ja sosiaaliturva-asioita käsittelevässä muutoksenhakutuomioistuimessa (Centrale Raad van Beroep) ja muulloin lähes aina korkeimman hallinto-oikeuden hallintoriita-asioita käsittelevässä jaostossa (Afdeling Bestuursrechtspraak van de Raad van State).

Ylioikeus (gerechtshof)

Alankomaiden 11 käräjäoikeuspiiriä on jaettu neljään ylioikeuspiiriin, jotka ovat Haag, Amsterdam, Arnhem-Leeuwarden ja Hertogenbosch. Rikos- ja siviilioikeuden aloilla ylioikeuden tuomarit käsittelevät vain valitukset, jotka koskevat käräjäoikeudessa annettua tuomiota. Ylioikeus tutkii uudelleen tapauksen tosiseikat ja tekee omat päätelmänsä. Ylioikeuden ratkaisusta on lähes kaikissa tapauksissa mahdollisuus tehdä kassaatiovalitus Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen. Rikos- ja siviilioikeudellisten asioiden lisäksi ylioikeudet käsittelevät niille kuuluvin hallinto-oikeuden valtuuksin kaikki verotusta koskevat valitukset.

Erikoistuomioistuimet

Virkamies- ja sosiaaliturva-asioita käsittelevä ylioikeus, Centrale Raad van Beroep, toimii muutoksenhakuelimenä lähinnä sosiaaliturvaa ja virkamiehiä koskevissa kysymyksissä. Näillä aloilla se on ylin oikeusaste. Tuomioistuin sijaitsee Utrechtissa.

Elinkeinoelämän muutoksenhakulautakunta, College van Beroep voor het bedrijfsleven, on erityinen hallintotuomioistuin, joka ratkaisee sosiaalis-taloudellisen hallinto-oikeuden alan riitoja. Lisäksi se ratkaisee valituksia, jotka koskevat yksittäisiä lakeja, esimerkiksi kilpailulakia tai televiestintälakia. Sen toimipaikka on Haag.

Korkein oikeus

Alankomaiden korkein oikeus, Hoge Raad der Nederlanden, sijaitsee Haagissa. Korkein oikeus tutkii, onko alemman oikeusasteen tuomioistuin soveltanut lakia asianmukaisesti ratkaisua tehdessään. Tässä vaiheessa ei enää tutkita alemman tuomioistuimen vahvistamia tosiseikkoja. Korkeimpaan oikeuteen tehdyllä kassaatiovalituksella on näin ollen tärkeä tehtävä lain yhtenäisyyden varmistamisessa.

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoa on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden tuomioistuinlaitosta esittelevällä verkkosivustolla.

Oikeuskäytäntöä on saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeustapaustietokannassa.

Onko tietokantojen käyttö ilmaista?

Kyllä, tietokantoja voi käyttää maksutta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanAlankomaiden tuomioistuinlaitos

Päivitetty viimeksi: 07/03/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Itävalta

Portaalin tässä osiossa esitetään yleiskatsaus Itävallan tuomioistuimiin.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeuslaitoksen katsotaan olevan oikeusvaltion kolmas tukipilari, kun kaksi muuta ovat lainsäädäntö ja hallinto. Liittovaltion perustuslain mukaan yleistä tuomiovaltaa käytetään yksinomaan liittovaltion tasolla. Tuomioistuinjärjestelmän kaikki tasot ovat erillään hallintojärjestelmästä. Joillakin aloilla toimii riippumattomia tuomioistuimia, joihin sovelletaan erityissääntöjä.

Itävallan tuomioistuinjärjestelmään kuuluvat – liittovaltion oikeusministeriön lisäksi – yleiset tuomioistuimet, syyttäjänvirastot, vankilat (rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavat laitokset sekä tutkintavankilat) ja ehdonalaisjärjestelmän laitokset (joista useimpien toiminnasta vastaa yksityinen taho):

  1. Yleiset tuomioistuimet (ordentliche Gerichte) ovat valtion elimiä, joissa päätetään yksityisoikeudellisista vaateista ja rikosoikeudellisista syytteistä muodollisessa menettelyssä. Ne perustetaan lain nojalla. Niissä toimii itsenäisiä ja puolueettomia tuomareita, joita ei voi erottaa eikä siirtää virasta ja joita sitoo ainoastaan oikeusjärjestys.
  2. Syyttäjänvirastot (Staatsanwaltschaften) ovat tuomioistuimista erillisiä erityiselimiä. Ne turvaavat yleisen edun rikosoikeudenkäytössä johtamalla esikäsittelyä ja syytteeseenpanoa sekä hoitamalla syyttäjäntointa rikosoikeudenkäynneissä. Syyttäjävirastot ovat osa yleistä tuomioistuinjärjestelmää.
  3. Vankilat vastaavat rangaistusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta.
  4. Tuomioistuinjärjestelmään kuuluu myös ehdonalaisjärjestelmä. Se vastaa ehdolliseen rangaistukseen tuomituista henkilöistä ja ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä vangeista. Nämä tehtävät on pääosin siirretty yksityisille järjestöille, jotka kuitenkin ovat liittovaltion oikeusministeriön valvonnassa.

Oikeushallinnon johdossa on liittovaltion oikeusministeri. Liittovaltion oikeusministeriö on yksi liittovaltion korkeimmista hallintoelimistä ja oikeusministeri kuuluu liittohallitukseen. Liittovaltion oikeusministerin tehtäviin kuuluu oikeusviranomaisten ja niihin kuuluvien hallintoyksikköjen poliittinen johtaminen, koordinointi ja ylin valvonta.

Yleisten tuomioistuinten lisäksi Itävallassa on perustuslakituomioistuin (Verfassungsgerichtshof), korkein hallinto-oikeus (Verwaltungsgerichtshof) ja hallintotuomioistuimia (Verwaltungsgericht) (1.1.2014 lähtien). Liittovaltiotasolla toimii liittovaltion hallintotuomioistuin (Bundesverwaltungsgericht) ja liittovaltion verotuomioistuin (Bundesfinanzgericht). Nämä tuomioistuimet toimivat Wienissä, mutta niillä on sivutoimipisteitä muissa kaupungeissa. Lisäksi jokaisessa osavaltiossa on osavaltion hallintotuomioistuin (Landesverwaltungsgericht). Nämä tuomioistuimet eivät toimi oikeusministeriön alaisina.

Yleiset tuomioistuimet jakautuvat eri tasoihin

  • Bezirksgericht-tuomioistuimet (piirituomioistuin)
  • Landesgericht-tuomioistuimet (osavaltion tuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin)
  • ylioikeus (Oberlandesgericht)
  • korkein oikeus (Oberster Gerichtshof).

Oikeudelliset tietokannat

Linkki avautuu uuteen ikkunaanItävallan oikeuslaitoksen internetsivustolla on yleisiä tietoja Itävallan tuomioistuinjärjestelmästä.

Onko oikeudellinen tietokanta maksuton?

Linkki avautuu uuteen ikkunaanItävallan oikeuslaitoksen internetsivuston käyttö on maksutonta.

Päivitetty viimeksi: 29/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Puola

Tässä osiossa kerrotaan Puolan tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Puolan perustuslain VIII luvussa käsitellään tuomioistuimia ja luetellaan viranomaiset, joiden tehtävänä on oikeudenhoito Puolassa. Nämä ovat

  • korkein oikeus (Sąd Najwyższy)
  • yleiset tuomioistuimet (sądy powszechne)
  • hallintotuomioistuimet (sądy administracyjne)
  • sotilastuomioistuimet (sądy wojskowe).

Oikeushallinto

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Yleisiä tuomioistuimia ovat muutoksenhakutuomioistuimet (sądy apelacyjne), aluetuomioistuimet (sądy okręgowe) ja alioikeudet (sądy rejonowe). Nämä tuomioistuimet ratkaisevat muun muassa rikos-, siviili-, perhe- ja nuoriso-oikeudellisia asioita, kauppa- ja työoikeudellisia asioita sekä sosiaaliturvalainsäädäntöön liittyviä asioita. Lisäksi on asioita, jotka kuuluvat erikoistuomioistuinten (esimerkiksi sotilastuomioistuinten) toimivaltaan. Yleiset tuomioistuimet pitävät myös panttirekisteriä (rejestr zastawów), kansallista oikeusrekisteriä (Krajowy Rejestr Sądowy) ja tuomiorekisteriä (Krajowy Rejestr Karny).

Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus (Naczelny Sąd Administracyjny) ja alueelliset hallintotuomioistuimet (wojewódzkie sądy administracyjne), joita on yksi kutakin voivodikuntaa eli aluetta kohti.

Korkein oikeus (Sąd Najwyższy) käyttää ylintä tuomiovaltaa Puolassa. Se valvoo kaikkien muiden tuomioistuinten ratkaisuja ja varmistaa lain tulkinnan ja oikeuskäytännön yhdenmukaisuuden. Korkein oikeus ei kuulu yleisiin tuomioistuimiin.

Puolan oikeusjärjestelmässä perustuslakituomioistuinta (Trybunał Konstytucyjny) ei katsota yleiseksi tuomioistuimeksi. Perustuslakituomioistuin ratkaisee

  • ovatko kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset perustuslain mukaisia
  • onko kansallinen lainsäädäntö yhdenmukaista sellaisten kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka on ratifioitava ennen parlamentissa hyväksymistä
  • ovatko valtion keskushallinnon viranomaisten antamat oikeussäännökset, ratifioidut kansainväliset sopimukset ja säädökset perustuslain mukaisia
  • ovatko puolueiden tavoitteet ja tehtävät perustuslain mukaisia
  • perustuslakivalitukset.

Valtakunnanoikeus (Trybunał Stanu) ratkaisee asiat, joissa valtion ylimmissä johtotehtävissä työskenteleviä (työskennelleitä) henkilöitä syytetään perustuslain tai muun lainsäädännön rikkomisesta.

Tuomioistuinhierarkia

  • Alioikeudet (sądy rejonowe) – yleensä ensimmäinen oikeusaste
  • aluetuomioistuimet (sądy okręgowe) – muutoksenhakuaste tai ensimmäinen oikeusaste joissakin asioissa
  • muutoksenhakutuomioistuimet (sądy apelacyjne) – muutoksenhakuaste
  • korkein oikeus – ylin oikeusaste.

Oikeudelliset tietokannat

Linkkejä kaikkien yleisten tuomioistuinten tietoihin ja verkkosivustoille sekä tuomioistuinten yhteystiedot (osoitteet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet jne.) ovat saatavissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanPuolan oikeusministeriön verkkosivustolla (tietoa tuomioistuimista).

Päivitetty viimeksi: 10/12/2012

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Portugali

Tällä sivulla luodaan yleiskatsaus Portugalin oikeuslaitokseen.

Tuomioistuimet – pääperiaatteet

Portugalin perustuslaissa (Constituição, alkaen 202 §) määritellään oikeuslaitoksen ja tuomioistuinten toiminnan pääperiaatteet. Tuomioistuimet ovat itsenäisiä elimiä, joiden toimivaltaan kuuluu oikeudenkäyttö kansanvaltaisessa järjestelmässä. Niiden tehtävä on turvata kansalaisten lailla suojattujen oikeuksien ja intressien puolustaminen, puuttua demokratian ja oikeusturvan loukkauksiin sekä ratkaista julkisten ja yksityisten intressien välisiä ristiriitoja.

Tuomioistuimet ovat riippumattomia, ja niiden toimintaa ohjaa ainoastaan laki. Tuomioistuinten päätökset velvoittavat kaikkia julkisia ja yksityisiä luonnollisia ja oikeushenkilöitä, ja niillä on etusija kaikkien muiden viranomaisten päätöksiin nähden.

Tuomioistuinten istunnot ovat julkisia, ellei tuomioistuin toisin päätä. Perusteena käsittelyyn suljetuin ovin ovat henkilöiden ihmisarvon ja yleisen moraalin suojelu tai tuomioistuimen normaalin toiminnan varmistaminen. Siitä annetaan kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Portugalin perustuslain mukaan (alkaen 209 §) maan tuomioistuinjärjestelmä jakautuu kahteen osaan: siviilituomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Lisäksi maassa toimii seuraavantyyppisiä tuomioistuimia: perustuslakituomioistuin (Tribunal Constitucional), tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Contas), välitystuomioistuimet (tribunais arbitrais) ja rauhantuomioistuimet (julgados de paz).

Siviilioikeuden alalla toimivat yleiset siviili- ja rikostuomioistuimet jakautuvat kolmeen eri oikeusasteeseen. Ylimmästä oikeusasteesta alimpaan ja alueelliselta kattavuudeltaan laajimmasta suppeimpaan nämä tuomioistuimet ovat: korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça) (valtakunnallinen toimivalta), ylioikeudet (tribunais da relação) (yksi läänin kattavaa tuomiopiiriä kohden ja kaksi Porton tuomiopiirissä) ja paikalliset alioikeudet (tribunais judiciais de comarca) (1. oikeusaste).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet jakautuvat kolmeen eri ryhmään käsiteltävän asian ja vaateen arvon mukaan: yleisissä asioissa toimivaltaa käyttävät tuomioistuimet, erityisissä asioissa toimivaltaa käyttävät tuomioistuimet (rikosoikeus, perheoikeus, lapsia koskevat asiat, työoikeus, kauppaoikeus, merioikeus ja rangaistusten täytäntöönpano) ja erityisprosessiin perustuvaa toimivaltaa käyttävät tuomioistuimet (siviilioikeus, rikosoikeus tai yhdistetty; siviili- tai rikosoikeuden osastot; vähäisiä asioita käsittelevät siviili- tai rikosoikeuden osastot).

Hallintotuomioistuimiin kuuluvat hallinto- ja verotuomioistuimet (1. oikeusaste), hallinnolliset keskustuomioistuimet (Pohjoinen ja Eteläinen) ja korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo) (valtakunnallinen toimivalta).

Tuomioistuinten väliset toimivaltakysymykset ratkaistaan erityisessä Tribunal de Conflitos -tuomioistuimessa, jonka toimintaa säännellään lailla.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Portugalin oikeuslaitokseen kuuluvat seuraavat tuomioistuimet:

  • Perustuslakituomioistuin (Tribunal Constitucional), jonka pääasiallisena tehtävänä on valvoa lakien ja muiden säädösten perustuslain mukaisuutta tai laillisuutta ja sitä, onko sääntelemättömyys perustuslain mukaista
  • Tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Contas), joka on ylin julkisten menojen laillisuutta valvova elin. Sen tehtävänä on tarkastaa tilit, jotka lain mukaan kuuluvat sen valvontaan
  • Yleiset tuomioistuimet (tribunais judiciais), jotka käyttävät yleistä tuomiovaltaa siviili- ja rikosasioissa sekä kaikilla niillä aloilla, joita ei ole osoitettu muille oikeusistuimille. Tähän ryhmään kuuluvat korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça), toisen oikeusasteen tuomioistuimet (tribunais judiciais de segunda instanciâ), joita ovat lähinnä ylioikeudet (tribunais da relação), sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet (tribunais judiciais de primeira instância), joita ovat lähinnä paikalliset alioikeudet (tribunais de comarca)
  • Hallinto- ja verotuomioistuimet (tribunais administrativos e fiscais), jotka ratkovat hallinnollisia ja verotukseen liittyviä riita-asioita. Näihin oikeusistuimiin kuuluvat korkein hallinto-oikeus (Supremo Tribunal Administrativo), hallinnolliset keskustuomioistuimet, hallinnolliset piirituomioistuimet sekä verotuomioistuimet.
  • Rauhantuomioistuimet (Julgados de Paz) ovat erityistuomioistuimia, joiden tehtävänä on ratkaista sellaisia yksityisoikeudellisia riita-asioita, joissa vaateen määrä on enintään 15 000 euroa.
  • Sotatilan aikana voidaan perustaa myös sotatuomioistuimia (tribunais militares).

Hyödyllisiä linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal Constitucional

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal de Contas

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSupremo Tribunal de Justiça

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal da Relação de Lisboa

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal da Relação do Porto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal da Relação de Coimbra

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal da Relação de Guimarães

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSupremo Tribunal Administrativo

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTribunal Central Administrativo do Sul

Päivitetty viimeksi: 23/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Romania

Portaalin tässä osassa luodaan yleiskatsaus Romanian tuomioistuimiin.

Oikeuslaitos - tuomioistuinjärjestelmä

Romanian oikeuslaitoksen periaatteet, rakenne ja organisaatio vahvistetaan Romanian perustuslaissa sekä laissa nro 304/2004 oikeuslaitoksen organisaatiosta.

Oikeuslaitos muodostuu seuraavista tuomioistuimista:

  • korkein oikeus
  • muutoksenhakutuomioistuimet
  • alioikeudet
  • erityisalioikeudet
  • alueelliset tuomioistuimet ja
  • sotilastuomioistuimet.

Tuomioistuinhierarkia

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKorkein oikeus (Înalta Curte de Casație și Justiție) on Romanian ylin oikeusaste. Se varmistaa, että muut tuomioistuimet tulkitsevat ja soveltavat lakia yhtenäisellä tavalla.

  • Muutoksenhakutuomioistuimia on 15, ja niiden tuomiopiiriin kuuluu alioikeuksia ja erityisalioikeuksia.
  • Alioikeuksia on 42; ne toimivat maakunnan (județ) tasolla sekä Bukarestissa ja sijaitsevat yleensä maakunnan pääkaupungissa.
  • Neljä erityisalioikeutta ovat erillisiä tuomioistuimia, joista yksi käsittelee lapsiin ja perheoikeuteen liittyviä asioita ja kolme ammattihenkilöihin liittyviä asioita.
  • Alioikeuksien tuomiopiiriin kuuluu 176 alueellista tuomioistuinta.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Monet alueelliset tuomioistuimet hoitavat lainkäyttötehtäviään 42:n toiminnassa olevan alioikeuden toimivallan alaisina.

Kaikki 176 toiminnassa olevaa alueellista tuomioistuinta toimivat maakunnissa ja Bukarestin kaupungissa.

Kutakin tuomioistuinta johtaa presidentti, jolla on hallintojohtajan valtuudet. Tuomioistuimen erikoistuneita osastoja johtaa osastopäällikkö. Kullakin tuomioistuimella on johtokunta, joka päättää tuomioistuimen johtamiseen liittyvistä yleisistä asioista.

Sotilastuomioistuimia ovat neljä sotilasalioikeutta (tribunal militar), Bukarestin aluesotilastuomioistuin sekä Bukarestin muutoksenhakusotilastuomioistuin. Kullakin sotilastuomioistuimella on sotilasyksikön asema.

  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanYlin tuomarineuvosto (Consiliul Superior al Magistraturii) takaa perustuslain mukaisesti oikeuden riippumattomuuden sekä varmistaa, että tuomareiden ja syyttäjien viranhoidossa noudatetaan lakia, pätevyysvaatimuksia ja ammattietiikkaa.
  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö varmistaa osaltaan, että tuomioistuinjärjestelmä toimii moitteettomasti ja että oikeudenkäytön edellytykset julkisena palveluna täyttyvät, sekä puolustaa oikeusjärjestystä ja kansalaisten oikeuksia.

Oikeudelliset tietokannat

Seuraavat oikeudelliset tietokannat ovat saatavilla verkossa:

Onko oikeudellisen tietokannan käyttö ilmaista?

Kyllä, oikeudellisen tietokannan käyttö on ilmaista.

Hyödyllisiä linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanRomanian oikeuslaitos

Linkki avautuu uuteen ikkunaanToimivaltaisen tuomioistuimen määrittäminen

Päivitetty viimeksi: 10/02/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Slovenia

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus Slovenian tuomioistuinjärjestelmästä

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Kaikki Slovenian tasavallan tuomioistuimet ovat laillisia tuomioistuimia, ja ne noudattavat toiminnassaan perustuslaillisuuden, riippumattomuuden ja oikeusvaltion periaatteita.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Yhtenäinen tuomioistuinjärjestelmä koostuu tuomioistuimista, jotka käyttävät yleistä ja erityistä toimivaltaa.

  • Yleistä toimivaltaa käyttäviin tuomioistuimiin kuuluu 44 paikallistuomioistuinta ja 11 aluetuomioistuinta sekä neljä ylempää tuomioistuinta ja korkein oikeus.
  • Erikoistuomioistuimiin kuuluu kolme työtuomioistuinta, yksi työ- ja sosiaalituomioistuin ja ylempi työ- ja sosiaalituomioistuin, joissa ratkaistaan työhön ja sosiaaliturvaan liittyviä riitoja, sekä hallintotuomioistuin, joka tarjoaa oikeudellista suojaa hallinnollisissa asioissa ja kuuluu ylempiin tuomioistuimiin.

Syyttäjävirasto on oikeusjärjestelmässä erikoisasemassa, sillä se on riippumaton valtion viranomainen mutta lisäksi sillä on toimeenpanovaltaa. Yleisen syyttäjän nimittää kansalliskokous.

Perustuslakituomioistuin on korkein oikeusviranomainen, joka vastaa perustuslaillisuuden, laillisuuden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelusta. Sillä on valta mitätöidä lainsäädäntöelimen toimia siten, että se voi kumota (hylätä) lain tai osan siitä.

Kansalliskokous nimittää perustuslakituomarit tasavallan presidentin tekemän ehdotuksen perusteella. Tuomareita valitaan yhdeksän, ja heidän toimikautensa on yhdeksän vuotta. Tuomaria ei voida valita uudelle toimikaudelle. Yhdelläkään valtion elimellä ei ole valtaa puuttua perustuslaki-, erikois- tai yleistuomioistuimen tuomareiden työhön tai päätöksiin.

Oikeudelliset tietokannat

Slovenian tuomioistuimista on saatavilla lisätietoa Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian tasavallan korkeimman oikeuden virallisessa verkkosivustossa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLainkäyttöelimet

Päivitetty viimeksi: 02/11/2016

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota slovakki on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Slovakia

Tässä osiossa luodaan yleiskatsaus Slovakian tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Oikeudellinen lainkäyttö

Slovakian tasavallan oikeudellisesta lainkäytöstä vastaavat yleistuomioistuimet ja Slovakian tasavallan perustuslakituomioistuin.

Slovakian oikeudellisesta lainkäytöstä vastaavat riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet. Oikeudellinen lainkäyttö toimeenpannaan kaikissa oikeusasteissa erillään muista valtion elimistä.

Oikeudellista lainkäyttöä johtaa tuomioistuimen puheenjohtaja.

Oikeushallinto

Oikeushallinnosta vastaa Slovakian tasavallassa laissa säädetyssä laajuudessa Slovakian tasavallan oikeusministeriö ja tuomioistuimen puheenjohtaja, joka on samalla tuomioistuimen lakisääteinen edustaja. Oikeushallinnosta vastaa laissa säädetyssä laajuudessa myös tuomioistuimen hallintojohtaja.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Yleistuomioistuimet

  • Piirituomioistuimet (54)
  • Alueoikeudet (8)
  • Slovakian tasavallan korkein oikeus
  • Erikoisrikostuomioistuin

Tuomioistuinhierarkia

Tuomioistuimista ja eräiden lakien muuttamisesta annetun lain N:o 757/2004 kok. mukaisesti:

  1. Piirituomioistuimet käsittelevät ja ratkaisevat siviili- ja rikosoikeudelliset asiat ensimmäisenä oikeusasteena, ellei prosessisäännöissä toisin määrätä.
  2. Piirituomioistuimet käsittelevät ja ratkaisevat myös vaaliasiat, jos erityislaissa niin säädetään.
  3. Alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat toisena oikeusasteena ne siviili- ja rikosoikeudelliset asiat, joissa ensimmäisen oikeusasteen ratkaisut on tehnyt piirituomioistuin.
  4. Prosessisäännöissä määrätään, mitä siviili- ja rikosoikeudellisia asioita alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat ensimmäisenä oikeusasteena.
  5. Alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat myös hallinto-oikeudelliset asiat ensimmäisenä oikeusasteena, jollei erityislaissa toisin säädetä.
  6. Alueoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat muita asioita, jos erityislaeissa niin säädetään (laki N:o 166/2003 kok. yksityisyyden suojaamisesta luvattomalta tietoteknisten laitteiden käytöltä ja eräiden lakien muuttamisesta; salakuuntelulta suojaava laki).
  7. Korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee:
    • varsinaiset muutoksenhaut alueoikeuksien ja erikoisrikostuomioistuimen päätöksiin,
    • ylimääräiset muutoksenhaut piirituomioistuinten, alueoikeuksien, erikoisrikostuomioistuimen ja korkeimman oikeuden päätöksiin,
    • tuomioistuimien ja valtionhallinnon viranomaisten väliset asiallista toimivaltaa koskevat kiistat,
    • asian siirtämisen tuomioistuimelta toiselle, jos näin määrätään prosessisäännöissä
    • muita asioita, jos näin säädetään laissa tai määrätään kansainvälisessä sopimuksessa.

Korkein oikeus tutkii tuomioistuinten päätöksentekoa lain mukaan ratkaistuissa asioissa.

Lisäksi korkein oikeus pyrkii edistämään lakien ja muiden oikeudellisesti sitovien määräysten yhtenäistä tulkintaa ja johdonmukaista soveltamista:

  • oman päätöksentekonsa avulla
  • antamalla lausuntoja, joiden tarkoituksena on yhtenäistää lakien ja muiden oikeudellisesti sitovien määräysten tulkintaa
  • julkaisemalla ensisijaisen tärkeitä lainvoimaisia tuomioistuinten päätöksiä Slovakian korkeimman oikeuden lausuntojen ja tuomioistuinten päätösten kokoelmassa (Zbierka stanovísk najvyššieho súdu a rozhodnutí súdov Slovenskej republiky).

Oikeudelliset tietokannat

Lisätietoja on Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovakian oikeusministeriön verkkosivuilla.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö

Päivitetty viimeksi: 18/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Suomi

Tässä osiossa esitetään yleiskatsaus Suomen tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Suomen tuomioistuinjärjestelmä käsittää (laajassa merkityksessä):

  • riippumattomat tuomioistuimet; yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuimet
  • syyttäjäviranomaiset
  • ulosottoviranomaiset (jotka turvaavat tuomioiden täytäntöönpanon)
  • rikosseuraamuslaitoksen (joka toimeenpanee vapausrangaistukset)
  • julkisen oikeusavun, asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat.

Oikeuslaitoksella voidaan tarkoittaa myös pelkästään tuomioistuimia.

Suomen perustuslain 98 §:ssä luetellaan eri tuomioistuimet. Yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet. Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet.

Ylin oikeusaste riita- ja rikosasioissa on Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkein oikeus sekä hallintoasioissa Linkki avautuu uuteen ikkunaankorkein hallinto-oikeus. Nämä ylimmät tuomioistuimet myös valvovat lainkäyttöä omalla toimialallaan.  Suomessa on lisäksi erityistuomioistuimia, joista säädetään erikseen lailla.

Tuomarien riippumaton ja itsenäinen asema turvataan perustuslain säännöksellä, jonka mukaan tuomaria ei voida erottaa virastaan muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Tuomareita ei saa ilman heidän suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä.

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Saman pykälän 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta, samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet, turvataan lailla. Samassa pykälässä asetetaan myös oikeudenkäyntien laatua koskevia vaatimuksia.

Oikeushallinto

Monet oikeudenhoitoon ja tuomioistuinten toiminnan kehittämiseen liittyvät tehtävät ja vastuut kuuluvat ensisijaisesti oikeusministeriön toimivaltaan.

Lisätietoa

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSuomen tuomioistuinten internetsivusto sisältää tietoja Suomen tuomioistuinjärjestelmästä. Se on keskitetty verkkopalvelu, jossa annetaan muun muassa tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa ja oikeusaputoimistoja koskevia tietoja.

Palvelussa on myös hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien uusin oikeuskäytäntö.

Maksuton Linkki avautuu uuteen ikkunaanFinlex-palvelu sisältää tuomioistuinten oikeuskäytännön lisäksi Suomen sähköisen säädöskokoelman ja säädöskäännökset.

Päivitetty viimeksi: 02/07/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota ruotsi on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Ruotsi

Tässä osiossa esitetään yleiskatsaus Ruotsin tuomioistuinjärjestelmään.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Oikeuslaitoksella tarkoitetaan yleensä oikeusvaltion ja oikeusvarmuuden periaatteiden toteutumisesta vastuussa olevia viranomaisia ja elimiä. Tuomioistuimet ovat oikeuslaitoksen perusta. Oikeuslaitos käsittää myös rikosten ehkäisystä ja tutkinnasta vastaavat viranomaiset, joita ovat:

Oikeuslaitokseen liittyviä tehtäviä voi olla myös muilla viranomaisilla, kuten Linkki avautuu uuteen ikkunaanulosottotoimella.

Tuomioistuinhierarkia

Ruotsissa on kaksi rinnakkaista tuomioistuintyyppiä:

  • yleiset tuomioistuimet, jotka käsittelevät rikos- ja riita-asioita, sekä
  • yleiset hallintotuomioistuimet, jotka käsittelevät julkishallintoon liittyviä asioita.

Yleisten tuomioistuinten järjestelmä on kolmiportainen: käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.

Myös hallintotuomioistuimet jakautuvat kolmeen portaaseen: lääninoikeus, kamarioikeus ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on perustettu joitakin erikoistuomioistuimia käsittelemään riita-asioita tietyillä erityisaloilla.

Oikeushallinto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö on vastuussa tuomioistuimiin liittyvistä asioista, kuten tuomioistuinten työjärjestyksestä ja organisaatiosta. Hallituksella tai millään muullakaan elimellä ei kuitenkaan ole valtuuksia päättää, mitä ratkaisuja tuomioistuin tekee yksittäisissä tapauksissa.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanTuomioistuinvirasto on keskushallintoviranomainen, joka hallinnoi yleisiä tuomioistuimia, yleisiä hallintotuomioistuimia, alueellisia vuokra- ja maanvuokralautakuntia ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusapuviranomaista.

Päivitetty viimeksi: 06/11/2012

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota englanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Englanti ja Wales

Tässä jaksossa esitetään lyhyt katsaus Englannin ja Walesin tuomioistuimiin.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kolme oikeudenkäyttöaluetta:  Englanti ja Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti. Tällä sivulla käsitellään tuomioistuimia Englannin ja Walesin oikeudenkäyttöalueella.

Oikeushallinto

Englannin ja Walesin oikeudenkäyttöalueella oikeushallinnosta vastaa useimmiten oikeusvirasto (Her Majesty’s Courts and Tribunals Service, Linkki avautuu uuteen ikkunaanHMCTS). HMCTS on Englannissa ja Walesissa oikeuslaitoksesta vastaavan Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriön alainen virasto.

Tuomioistuinhierarkia ja tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Rikosasioita käsittelevät Englannissa ja Walesissa seuraavat tuomioistuimet: Magistrates’ Courts, Crown Court, High Court -tuomioistuimen eri osastot (Divisional Courts) ja Court of Appeal -muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeusjaosto.

Siviiliasioita käsittelevät Englannissa ja Walesissa seuraavat tuomioistuimet: County Courts, High Court ja Court of Appealin siviilioikeusjaosto.

Uusi korkein oikeus (Supreme Court of the United Kingdom) on Yhdistyneen kuningaskunnan ylin muutoksenhakutuomioistuin sekä rikos- että siviiliasioissa. Skotlannin rikosasioissa ei tosin ole muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan oikeuteen.

Lisätietoja Englannin ja Walesin tuomioistuimista on Englannin ja Walesin yleisiä tuomioistuimia käsittelevällä sivulla ja oikeusviraston (Linkki avautuu uuteen ikkunaanHer Majesty's Courts and Tribunals Service, HMCTS) verkkosivustossa. Lisätietoja joistakin Englannin ja Walesin tribunal-tuomioistuimista ja erikoistuomioistuimista on Englannin ja Walesin erikoistuomioistuimia käsittelevällä sivulla.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHMCTS, Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriö, Linkki avautuu uuteen ikkunaanHer Majesty’s Courts and Tribunals Service

Päivitetty viimeksi: 12/06/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Pohjois-Irlanti

Tässä jaksossa esitetään lyhyt katsaus Pohjois-Irlannin tuomioistuimiin.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kolme oikeudenkäyttöaluetta: Englanti ja Wales, Skotlanti sekä Pohjois-Irlanti.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Korkein oikeus (Supreme Court)

Ylähuoneen muutoksenhakuvaliokunnan (Appellate Committee) toimivalta siirtyi vuonna 2009 uudelle Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmalle oikeudelle (Supreme Court of the United Kingdom). Se otti hoitaakseen myös ns. valtakunnanneuvoston oikeudellisen valiokunnan (Judicial Committee of the Privy Council) tehtävät. Privy Council on ylin muutoksenhakutuomioistuin monissa Kansainyhteisön maissa, Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisilla alueilla ja Ison-Britannian kruunun alaisuuteen kuuluvilla alueilla.

Korkein oikeus on Yhdistyneen kuningaskunnan ylin muutoksenhakutuomioistuin sekä rikos- että siviiliasioissa, mutta Skotlannin rikosasioissa ei ole muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Lupa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta myönnetään yleensä vain, jos asiaan liittyy yleisesti merkittäviä lainkohtia.

Alemman asteen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal)

Alemman asteen muutoksenhakutuomioistuin käsittelee muutoksenhakukanteita, jotka koskevat ratkaisuja, joita rikosoikeustuomioistuin (Crown Court) on tehnyt rikosasioissa ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court) siviiliasioissa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court)

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin käsittelee siviiliasioita sekä rikosasioihin liittyviä muutoksenhakukanteita, ja sillä on myös valta tarkastella yksilöiden tai organisaatioiden toimia varmistaakseen, että nämä ovat toimineet laillisesti ja oikeutetusti. Se käsittelee yleensä asioita, joissa vaateen arvo on yli 30 000 puntaa. Joissakin tapauksissa arvoltaan yli 30 000 punnan vaade voidaan siirtää ylemmän oikeusasteen tuomioistuimesta alemman oikeusasteen siviilituomioistuimeen (County Court) ja vastaavasti arvoltaan alle 30 000 punnan vaade voidaan siirtää alemman oikeusasteen siviilituomioistuimesta ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin jakautuu kolmeen jaostoon. Ne ovat

  • Family Division:
    Tämä jaosto käsittelee monimutkaisia riitautettuja avioeroasioita, lapsenhuoltoasioita, adoptiota, lähisuhdeväkivaltaa jne. Se käsittelee myös muutoksenhakukanteita, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuinten ja alemman oikeusasteen siviilituomioistuinten avioliittoasioissa tekemiä ratkaisuja, sekä henkisesti vajaakykyisten asioita ja tiettyjä perimysasioita.
  • Queens Bench Division:
    Tämä jaosto käsittelee suuria ja/tai monimutkaisia vahingonkorvauskanteita. Se käsittelee myös rajallisesti muutoksenhakukanteita, jotka koskevat Magistrates’ Court- tai Crown Court -tuomioistuimen ratkaisuja, tarkastelee organisaatioiden toimia selvittääkseen, ovatko nämä toimineet lainmukaisesti, ja käsittelee kunnianloukkaus- ja herjausasioita.
  • The Chancery Division:
    Tämä jaosto käsittelee säätiöitä, riitautettuja testamentteja, yritysten selvitystilaa ja purkamista, konkursseja, panttauksia, lahjoituksia, riitautettuja tuloja (useimmiten tuloveroasioita) jne.

Rikostuomioistuin (Crown Court)

Rikostuomioistuin käsittelee seuraavanlaisia asioita:

  • vakavia rikoksia, joita tuomari ja valamiehistö käsittelevät
  • rikosasioita, joissa alemman oikeusasteen tuomioistuin on todennut epäillyn syylliseksi ja jotka on siirretty rikostuomioistuimeen tuomion julistamista varten.

Rikostuomioistuimen määräämät vankeus- ja sakkorangaistukset ovat kovempia kuin alemman oikeusasteen tuomioistuimen rangaistukset.

Alemman oikeusasteen siviilituomioistuin (County Court)

County Court -tuomioistuimissa käsitellään siviiliasioita. Asioita ratkaisevat tuomarit (judge) tai piirituomarit (district judge). Alemman oikeusasteen siviilituomioistuimet käsittelevät yleensä asioita, joiden arvo on alle 30 000 puntaa (tai 45 000 puntaa pääoma-asioissa). Arvoltaan suuremmat asiat käsitellään ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa (ks. edellä). Kaikkien säänneltyjä luottosopimuksia koskevien vaateiden käsittely on aloitettava alemman oikeusasteen siviilituomioistuimesta niiden arvoon katsomatta.

Esimerkkejä alemman oikeusasteen siviilituomioistuimen käsittelemistä asioista:

  • Vuokraisännän ja vuokralaisen väliset riidat, jotka koskevat esimerkiksi huoneiston hallintaa (häätö), vuokrarästejä ja korjaustöitä
  • Kuluttajariidat, jotka koskevat esimerkiksi viallista tavaraa tai puutteellista palvelua
  • Henkilövahinkoja koskevat korvausvaatimukset (huolimattomasta toiminnasta johtuvat vammat): esimerkiksi liikenneonnettomuudet, kompastumiset katukivetyksessä oleviin reikiin, työtapaturmat
  • Riitauttamattomat avioerot, tosin vain joissakin alemman oikeusasteen siviilituomioistuimissa
  • Rotuun ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevat tapaukset
  • Velkaongelmat: esimerkiksi velkaa perivä velkoja
  • Työhön liittyvät ongelmat: esimerkiksi maksamattomat palkat tai palkan maksaminen irtisanomisajan sijasta
  • muutoksenhakukanteet, jotka koskevat alemman oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisuja, jotka on tehnyt tuomari (ja vähintään kaksi maallikkotuomaria, jos vastaaja on iältään nuori).

Vähäisiä vaatimuksia koskevat asiat

Vähäisiä vaatimuksia koskevia asioita käsitellään myös alemman oikeusasteen siviilituomioistuimessa. Vaatimusta pidetään yleensä vähäisenä, jos sen arvo on enintään 3 000 puntaa.

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet (Magistrates’ Courts)

Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät rikosasioita ja joitakin siviiliasioita. Magistrates’ court -tuomioistuimissa käsitellään rikosasioita ja joitakin siviiliasioita. Asioita käsittelee piirituomari (district judge).

  • Rikosasiat alemman oikeusasteen tuomioistuimissa
    Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät rikosasioita, joissa vastaajalla ei ole oikeutta valamiesoikeudenkäyntiin. Näitä rikoksia kutsutaan summaarisiksi rikoksiksi (summary offence). Summaarisista rikoksista voidaan määrätä enintään kuusi kuukautta vankeutta ja/tai enintään 5 000 punnan sakko.
    Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät myös rikoksia, joissa vastaajalla on mahdollisuus valita valamiesoikeudenkäynti mutta hän päättää, että asia käsitellään alemman oikeusasteen tuomioistuimessa. Jos vastaaja valitsee valamiesoikeudenkäynnin, asia siirretään rikostuomioistuimen käsiteltäväksi.
  • Nuorisotuomioistuin (Youth Court)
    Nuorisotuomioistuin käsittelee asioita, joissa syytettynä on rikoksen tehnyt 10–17-vuotias nuori. Nuorisotuomioistuin on osa magistrates’ courtia, ja asioita käsittelevät piirituomari (alemman oikeusasteen tuomioistuin) ja kaksi muuta erityiskoulutuksen saanutta maallikkotuomaria. Jos nuorta syytetään hyvin vakavasta rikoksesta, josta aikuiselle voitaisiin määrätä rangaistukseksi vähintään 14 vuotta vankeutta, nuorisotuomioistuin voi siirtää asian käsittelyn Crown Courtiin.
  • Siviiliasiat alemman oikeusasteen tuomioistuimissa
    Alemman oikeusasteen tuomioistuimet käsittelevät tiettyjä siviiliasioita:
    • Jotkin siviilioikeudelliset velka-asiat: esimerkiksi tuloverovelat, sosiaalivakuutusmaksut, arvonlisäverovelat, kunnallisverot
    • Lupa-asiat: esimerkiksi pubien ja klubien toimilupien myöntäminen, uusiminen tai kumoaminen
    • Jotkin avioliittoasiat: esimerkiksi elatusapu ja puolison poistaminen avioparin kodista
    • Lasten hyvinvointi, esimerkiksi paikallisviranomaisten hoito- tai valvontamääräykset, adoptiomenettelyt ja asuinpaikkaa koskevat määräykset.

Kuolinsyyn selvitystuomioistuimet (Coroners’ Courts)

Kuolinsyyn selvitystuomioistuimet selvittävät äkillisten, väkivaltaisten tai luonnottomien kuolemien syitä.

Tuomioistuinhierarkia

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPohjois-Irlannin oikeusviraston verkkosivuilla annetaan lisätietoja ja esitetään kaavio Pohjois-Irlannin tuomioistuinlaitoksen rakenteesta.

Oikeushallinto

Pohjois-Irlannin oikeudenkäyttöalueella oikeushallinnosta vastaa Pohjois-Irlannin oikeusvirasto (Linkki avautuu uuteen ikkunaanNorthern Ireland Courts and Tribunals Service)

Sen tehtävänä on:

  • antaa Pohjois-Irlannin tuomioistuimille ja tuomareille hallinnollista tukea
  • panna siviilituomioistuinten tuomiot täytäntöön tuomioiden täytäntöönpanosta vastaavan viraston (Enforcement of Judgments Office) keskitetyn täytäntöönpanopalvelun kautta
  • antaa erikoistuomioistuimille (Tribunals) hallinnollista tukea.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanNorthern Ireland Courts and Tribunals Service

Päivitetty viimeksi: 28/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota englanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Skotlanti

Tässä osassa esitetään yleiskatsaus Skotlannin tuomioistuinjärjestelmästä.

Oikeuslaitos – tuomioistuinjärjestelmä

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kolme oikeudenkäyttöaluetta: Englanti ja Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti.

Oikeushallinto

Skotlannissa tuomioistuinten hallinnollisista palveluista vastaa Linkki avautuu uuteen ikkunaanScottish Court Service (SCS). Se on riippumaton oikeushenkilö, jonka puheenjohtajana toimii Skotlannin ylin tuomari, Lord President.

Tuomioistuintyypit – lyhyt kuvaus

Skotlannin oikeuslaitos on organisoitu seuraavasti:

Rikostuomioistuimissa asiat käsitellään joko valamiehistöä käyttäen ”muodollisessa” menettelyssä (solemn procedure), jos on kyse vakavasta rikoksesta, tai yhden tuomarin kokoonpanossa nopeutetussa menettelyssä (summary procedure), jos rikos on lievempi.

High Court of Justiciary on Skotlannin ylin rikostuomioistuin. Sitä johtaa Lord Justice General (ylioikeustuomari), joka toimii samalla ylimmän siviilituomioistuimen (Court of Session) presidentin (Lord President) virassa. Tämä tuomioistuin käsittelee vakavia rikoksia, kuten murhia ja raiskauksia. Lisäksi se toimii viimeisenä muutoksenhakuasteena rikosasioissa.

Sheriff Court käsittelee suurimman osan rikosasioista muodollisessa tai nopeutetussa menettelyssä. Justice of the Peace Court käsittelee lievemmät rikokset. Jälkimmäisessä toimivat rauhantuomarit ovat maallikkotuomareita. Heitä avustaa tuomioistuimen lainoppinut oikeudellinen neuvonantaja tai piirioikeuden tuomari (stipendiary magistrate).

Siviilituomioistuimet antavat ratkaisuja monenlaisissa riita-asioissa, kuten velkojen perinnässä sekä perheoikeudellisissa ja kauppaoikeuteen liittyvissä asioissa. Skotlannin ylin siviilituomioistuin on Court of Session. Siinä on kaksi jaostoa, ensiasteen ratkaisuja antava Outer House ja muutoksenhakuasteena toimiva Inner House. Tuomioistuimen ylintä tuomarinvirkaa hoitaa Lord President.

Oikeuskysymyksiä koskeviin ratkaisuihin voi hakea muutosta Yhdistyneen kuningaskunnan uudesta korkeimmasta oikeudesta (Supreme Court).

Sheriff Court -tuomioistuimet voivat käsitellä samanlaisia asioita kuin Court of Session, mutta jos vaatimuksen arvo on alle 5 000 puntaa, kanne voidaan ratkaista myös yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa ei tarvitse käyttää asianajajaa.

Lisätietoja Skotlannin tuomioistuimista on Linkki avautuu uuteen ikkunaanScottish Court Servicen verkkosivustossa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanScottish Court Service, Linkki avautuu uuteen ikkunaanSkotlannin hallitus

Päivitetty viimeksi: 08/06/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.