Tässä osiossa esitetään yleiskatsaus Ruotsin tuomioistuinjärjestelmään.
Hae tietoja alueittain
Oikeuslaitoksella tarkoitetaan yleensä oikeusvaltion ja oikeusvarmuuden periaatteiden toteutumisesta vastuussa olevia viranomaisia ja elimiä. Tuomioistuimet ovat oikeuslaitoksen perusta. Oikeuslaitos käsittää myös rikosten ehkäisystä ja tutkinnasta vastaavat viranomaiset, joita ovat:
Oikeuslaitokseen liittyviä tehtäviä voi olla myös muilla viranomaisilla, kuten ulosottotoimella.
Ruotsissa on kaksi rinnakkaista tuomioistuintyyppiä:
Yleisten tuomioistuinten järjestelmä on kolmiportainen: käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.
Myös hallintotuomioistuimet jakautuvat kolmeen portaaseen: lääninoikeus, kamarioikeus ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on perustettu joitakin erikoistuomioistuimia käsittelemään riita-asioita tietyillä erityisaloilla.
Oikeusministeriö on vastuussa tuomioistuimiin liittyvistä asioista, kuten tuomioistuinten työjärjestyksestä ja organisaatiosta. Hallituksella tai millään muullakaan elimellä ei kuitenkaan ole valtuuksia päättää, mitä ratkaisuja tuomioistuin tekee yksittäisissä tapauksissa.
Tuomioistuinvirasto on keskushallintoviranomainen, joka hallinnoi yleisiä tuomioistuimia, yleisiä hallintotuomioistuimia, alueellisia vuokra- ja maanvuokralautakuntia ja oikeusapuviranomaista.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.