Espanjan rekisterinpitäjät vastaavat seuraavista rekistereistä: kiinteistörekisterit (Registros de la Propiedad de Bienes Inmuebles, jotka tunnetaan yleensä nimellä Registros de la Propiedad) irtaimen omaisuuden rekisterit (Registros de la Propiedad de Bienes Muebles) kaupparekisterit (Registros Mercantiles) yleisten sopimusehtojen rekisteri (Registro de Condiciones Generales de la Contratación). Tarkemmat tiedot kiinteistörekistereistä ja niihin liittyvät linkit löytyvät Euroopan oikeusportaalista kohdasta ”Kiinteistörekisterit”. Tällä sivustolla esitellään seuraavat: Espanjan kaupparekisterit sekä niihin liittyvät linkit tiivistelmä irtaimen omaisuuden rekistereistä ja niihin liittyvät linkit tiivistelmä yleisten sopimusehtojen rekistereistä ja niihin liittyvät linkit.
Oikeusvarmuutta ja taloudellista varmuutta.
Espanjan kaupparekisterin pääpiirteitä esitetään seuraavassa.
Kaupparekisteri on tärkein oikeudellinen väline liiketoiminnan virallistamisessa. Se on ensiarvoisen tärkeä talouden kehittämisen kannalta, koska se vähentää liiketoimen toteuttamisesta aiheutuvia kuluja.
Rekisteriin merkittävät tiedot tarkistetaan: yrityksiä koskevien asiakirjojen ja sopimusten laillisuus ja pätevyys tarkistetaan, samoin kuin niiden tekijöiden oikeus ja kelpoisuus tehdä ne.
Tämän tarkistuksen vuoksi rekisteröinnillä on merkittäviä oikeusvaikutuksia:
Tällä tavoin niin yritykset kuin kansalaiset ja julkishallintokin voivat välttää suuria liiketoiminnan toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja niiden saatavilla on riittävästi oikeaksi todistettua tietoa yrityksistä, joiden kanssa ne aikovat tehdä sopimuksen, sekä tietoa kyseisten yritysten oikeudellisesta ja taloudellisesta tilanteesta.
Yleisperiaatteen mukaan kaupparekisteriin rekisteröidään vain julkisesti hyväksyttyjä asiakirjoja. Tällaisia julkisia asiakirjoja ovat notaarin laatimat asiakirjat, oikeudelliset tai hallinnolliset asiakirjat. Yksityinen asiakirja voidaan merkitä kaupparekisteriin ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joista on nimenomaisesti säädetty kaupparekisteristä annetuissa laeissa ja asetuksessa. Esimerkkejä yksityisistä asiakirjoista, jotka voidaan merkitä rekisteriin: yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka ei toimi merenkulkualalla, koskeva asiakirja; johtajan, selvitysmiehen tai tilintarkastajan aseman nimittämistä, erottamista, hyväksymistä ja jakamista koskevat asiakirjat.
Menettelyä on pyydettävä. Toisin sanoen poikkeustilanteita lukuun ottamatta menettelyn aloittaa henkilö, joka haluaa merkinnän rekisteriin.
Kaupparekisterin käyttö Espanjassa ei ole maksutonta.
Rekisteröinti- ja julkaisukustannukset vahvistetaan kaupparekisterinpitäjien maksutaulukossa ja kaupparekisteristä annetussa asetuksessa.
Rekisteröintimaksujen suuruus riippuu useista tekijöistä. Ne voi katsoa suoraan kaupparekisterinpitäjien maksutaulukosta.
Julkaisukustannukset vaihtelevat 1,20 eurosta 24 euroon. Ne voi katsoa suoraankaupparekisterinpitäjien maksutaulukosta tai Espanjan rekisterinpitäjien liiton sivustolta.
Kaupparekisteri on julkinen, ja kaupparekisterimerkintöihin sisältyvien tietojen käsittely on kaupparekisterin pitäjän tehtävä.
Määritelmä – Rekisteriotteella (Nota simple) on pelkästään tiedotusarvo, se ei siis ole todistus rekisterimerkintöjen sisällöstä, mutta se sisältää joko kaikki varsinaisen rekisterimerkinnän tiedot tai osan niistä.
Hakumenettely – Rekisteriotetta voi hakea kahdella tavalla:
Määritelmä – Todistukset ovat jäljennöksiä, jotka on translitteroitu tai käännetty sanatarkasti tai tiivistetysti rekisterin sisällöstä, mikä on ainoa keino todistaa kaupparekisterimerkintöjen sisältö luotettavasti sen jälkeen, kun rekisterinpitäjä on käsitellyt sisältöä. Myös rekisterinpitäjät voivat antaa todistuksen rekisteriin arkistoiduista tai talletetuista asiakirjoista.
Hakumenettely – Todistusta haetaan kirjallisesti ja se myös toimitetaan paperilla. Sitä on haettava henkilökohtaisesti, postitse, faksitse tai muuta vastaavaa menettelyä käyttäen. Lisäksi todistuksia voi hakea sähköisesti ja myös saada sähköisen todistuksen, jossa on rekisterinpitäjän varmennettu sähköinen allekirjoitus.
Katso tekstin lopussa oleva kohta ”Hyödyllisiä linkkejä”. Menettely on hyvin yksinkertainen. Riittää, että noudattaa seuraavalla sivustolla annettuja ohjeita:
Sivustolla voi maksaa luottokortilla, jos ei ole palvelun tilaaja tai jos hallussa ei ole rekisterinpitäjien liiton aikaisemmin antamaa todistusta:
Tällä sivulla voi valita seuraavista rekistereistä: kiinteistörekisteri, kaupparekisteri, irtaimen omaisuuden rekisteri ja yleisten sopimusehtojen rekisteri, joista valitaan kaupparekisteri eli ”Publicidad Mercantil”,
Kuka tahansa voi hakea rekisterinpitäjien liiton tälle sivustolle järjestämiä tietoja interaktiivisesti reaaliajassa. Tietyt yrityksiä koskevat tiedot, kuten talletettujen tilinpäätösten yksityiskohtainen sisältö, ovat saatavissa välittömästi ympäri vuorokauden vuoden kaikkina päivinä. Rekisteröidyistä yritysten asiakirjoista saatavat tiedot ovat päivitettyjä ja totuudenmukaisia.
Keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämistä käsittelevällä direktiivillä 2012/17/EU muun muassa lisätään direktiiviin 2009/101/EY uusi 3a artikla. Siinä velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että ajantasaistettu tieto niistä kansallisen lainsäädännön säännöksistä, joiden mukaan kolmannet osapuolet voivat vedota 2 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin ja kuhunkin asiakirjalajiin, on saatavilla 3 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan oikeusportaalissa julkaistaviksi vaaditut tiedot portaalin sääntöjen ja teknisten vaatimusten mukaisesti. Tiedot koskevat sitä, miten tehdä kyselyjä direktiivin 2 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin sekä mitkä ovat rekisteriin talletettujen asiakirjojen oikeusvaikutukset suhteessa kolmansiin.
Direktiivin 2 artiklassa tarkoitetut tiedot julkaistaan Espanjan kaupparekisterissä. Siinä määrätään periaatteista, jotka koskevat henkilötietolomaketta, julkisesti hyväksyttyjä asiakirjoja, laillisuutta, kelpoisuutta, yleistä luotettavuutta, oikeusvaikutuksia, asiakirjojen toimittamista ja julkaisua.
Yrittäjyyttä ja yritysten kansainvälistymistä koskevan lain 14/2013 19 §:ssä ja lain lisäsäännöksessä 13ª säädetään kaupparekisterin pitämisestä sähköisessä muodossa käyttäen yhtä tietojärjestelmää niin kuin laissa säädetään.
Kaupparekisterissä olevia tietoja julkaistaan antamalla todistuksia tai rekisteriotteita.
Kaupparekisterin antamat todistukset ovat ainoa keino todistaa rekisterimerkintöjen sisältö luotettavasti. Tästä säädetään kauppalain (Código de Comercio) 23.1 §:ssä ja kaupparekisteriasetuksen 12 ja 77 §:ssä.
Kaupparekisteriasetuksen 12 ja 78 §:ssä mainitaan rekisteriote, joka voi sisältää kaikki varsinaisen rekisterimerkinnän tiedot tai osan niistä.
Rekisteriä voi käyttää myös tietokoneella, todetaan saman asetuksen 79 §:ssä.
Kauppalain 23.4 §:n ja kaupparekisteriasetuksen 80 §:n mukaisesti sovelletaan asuntolainalainsäädännössä vahvistettuja julkaisemista koskevia täydentäviä säännöksiä, erityisesti kiinnityksistä annetun lain (Ley Hipotecaria) 221, 222, 222a, 227 ja 248 §:ää, mikä mahdollistaa tietojen julkaisemisen sähköisesti. Lain 24/2001 110.1 §:ssä mainitaan, että rekisterinpitäjä voi julkaista tietoja käyttämällä varmennettua sähköistä allekirjoitusta osana tieto- ja digitaalitekniikoiden käyttöönottoa; tämä pätee myös kaupparekisteriin (106–115 §).
Kaupparekisteriasetuksen 379 §:n mukaisesti keskuskaupparekisterin (Registro Mercantil Central) tehtävänä on järjestää, käsitellä ja julkaista kaupparekisterien vastaanottamia tietoja pelkästään tiedotustarkoituksessa, arkistoida ja julkaista taloudellisten toimijoiden ja oikeushenkilöiden nimet, julkaista kaupparekisterin virallista lehteä (Boletín Oficial del Registro Mercantil), pitää rekisteriä yrityksistä ja taloudellisista toimijoista, jotka ovat siirtäneet kotipaikkansa ulkomaille menettämättä Espanjan kansalaisuutta, ja ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 2157/2001 14 artiklassa tarkoitetut tiedot. Kauppalain 23 §:n ja kaupparekisteriasetuksen 382 §:n mukaisesti keskuskaupparekisteri voi antaa rekisteriotteita mutta ei todistuksia, rekisteröityjen yritysten ja taloudellisten toimijoiden toimialaa ja nimeä koskevia todistuksia lukuun ottamatta.
Julkaisemista voi pyytää postitse, faksilla tai muulla vastaavalla tavalla.
Tietoja voi hakea Espanjan rekisterinpitäjien sivustolta käyttämällä FLEI-palvelua (Fichero Localizador de Entidades Inscritas).
Kaupparekisteriasetuksen 9 §:ssä säädetään oikeusvaikutuksista seuraavaa: ”1. Asiakirjoihin, jotka on rekisteröitävä, voidaan vedota vilpittömässä mielessä toimivia kolmansia vastaan vasta sen jälkeen, kun ne on julkaistu kaupparekisterin virallisessa lehdessä. Tämä ei vaikuta rekisteröintiin. 2. Kun on kyse toimista, jotka toteutetaan 15 päivän kuluessa asiakirjan julkaisemisesta, rekisteröityihin ja julkaistuihin asiakirjoihin ei voida vedota kolmansia vastaan silloin kun he voivat todistaa, ettei heillä ollut mahdollisuutta saada niistä tietoa. 3. Jos julkaistun sisällön ja rekisteröinnin sisällön välillä on ristiriita, vilpittömässä mielessä toimivat kolmannet voivat vedota julkaistuun sisältöön, jos se on heille suotuisa. Ristiriidan aiheuttanut on velvollinen antamaan korvausta vahingon kärsineelle. 4. Kolmannen otaksutaan toimineen vilpittömässä mielessä, jos ei voida todistaa, että hän tunsi asiakirjan, joka oli rekisteröitävä mutta jota ei ollut rekisteröity, tai asiakirjan, joka oli rekisteröity mutta jota ei ollut julkaistu, tai että hän oli selvillä julkaisun ja rekisteröinnin välisestä ristiriidasta.”
Lisätietoja
Nykyisin voimassa olevaa Espanjan kaupparekisteristä annettua lainsäädäntöä edelsivät:
Kaupparekisteriä koskevat yleissäännöt annetaan kauppalaissa (22.8.1885). Tässä laissa annettuja perussääntöjä on muutettu useaan kertaan, viimeksi 25.7.1989 annetulla lailla 19/1989.
Kaupparekisteri on julkinen laitos, joka toimii jokaisen provinssin pääkaupungissa ja muutamassa muussa laissa määrätyssä kaupungissa. Kustakin kaupparekisteristä vastaa yksi tai useampi rekisterinpitäjä. Rekisteri on oikeusministeriön alainen ja siitä vastaa rekisteri- ja notariaattihallitus.
Rekisterinpitäjä on julkisessa virassa toimiva oikeusalan ammattilainen. Hänen tehtäviinsä kuuluu tarkistaa ja varmistaa kaikkien rekisteriin sisällytettävien asiakirjojen laillisuus.
Espanjan kunkin provinssin pääkaupungissa toimii yksi kaupparekisteri. Sen lisäksi kaupparekisteri löytyy seuraavista kaupungeista: Ceuta, Melilla, Ibiza, Mahón, Arrecife, Puerto del Rosario, Santa Cruz de la Palma, San Sebastián de la Gomera, Valverde ja Santiago de Compostela. Edellä mainittujen lisäksi on yksi ainoa keskuskaupparekisteri, joka vastaa yritysten ja taloudellisten toimijoiden nimistä.
Yritykset saavat oikeushenkilöllisyyden rekisteröitymällä kotipaikkansa kaupparekisteriin. Rekisteröityminen on pakollista, ja se liittyy kiinteästi yritysten oikeustoimikelpoisuuteen.
Oikeusvarmuutta ja taloudellista varmuutta.
Irtaimen omaisuuden rekisteriin on tarkoitus rekisteröidä rekisteröitävissä olevaan irtaimeen omaisuuteen liittyvä omistusoikeus ja esineoikeudet.
Irtainta omaisuutta, kuten moottoriajoneuvot, kulutustavarat, teollisuuskoneet, teollisuusomaisuus, varastot, maa- ja karjataloudessa käytettävä irtain omaisuus sekä muu laissa määritelty irtain omaisuus.
Aineettomiin hyödykkeisiin tai rekisteröintikelpoisiin oikeuksiin kuuluvat immateriaalioikeudet, elokuvien hyödyntämisoikeudet ja yleensä hallinnolliset luvat ja lisenssit.
Omistusoikeus, takavarikointioikeus, omistuksenpidätys, omaisuuden siirtokielto, kiinnitykset, panttaus ilman omaisuuden siirtämistä sekä muut toimet, jotka on lain nojalla rekisteröitävä tai joista on tehtävä merkintä.
Irtaimen omaisuuden rekisteri on oikeusministeriön alainen valtion rekisteri. Se on oikeudellinen – ei siis pelkästään hallinnollinen – rekisteri, johon rekisteröityminen on vapaaehtoista. Rekisteröityminen kuitenkin kannattaa, sillä se tarjoaa monia etuja. Rekisteröityminen ei edellytä muodollisia vaatimuksia, vaan sopimukset rekisteröidään yleensä yksityisinä asiakirjoina sekä virallisina malleina. Rekisterinpitäjä tarkistaa rekisteröitävien oikeuksien ja asiakirjojen laillisuuden ennen niiden rekisteröintiä.
Rekisterin tiedot säilytetään sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa.
Irtaimen omaisuuden rekisteristä annettu kuninkaallinen asetus 1828/1999 jakautuu kuuteen alaan:
Ei ole. Sen käyttömaksuista säädetään 20.7.1999 annetussa määräyksessä, jonka 36 artiklan mukaan maksu riippuu rekisteröidyn omaisuuden arvosta:
Kun on kyse kiinnityksestä ja panttauksesta ilman omaisuuden siirtämistä, sovelletaan kiinteistörekisterin maksutaulukkoa (katso kiinteistörekisteriä koskeva kohta).
Irtaimen omaisuuden rekisteriin rekisteröidyistä tiedoista veloitetaan 3 euroa rekisteriotteelta ja 6–24 euroa todistukselta.
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.
Katso tekstin lopussa oleva kohta ”Hyödyllisiä linkkejä”. Menettely on hyvin yksinkertainen. Riittää, että noudattaa seuraavalla sivustolla annettuja ohjeita:
Sivustolla valitaan kohta ”Acceso Registro Electrónico”. Sivustolla voi maksaa luottokortilla, jos ei ole palvelun tilaaja tai jos hallussa ei ole rekisterinpitäjien liiton aikaisemmin antamaa todistusta:
Tällä sivulla voi valita seuraavista rekistereistä: kiinteistörekisteri, kaupparekisteri, irtaimen omaisuuden rekisteri ja yleisten sopimusehtojen rekisteri, joista valitaan irtaimen omaisuuden rekisteri eli ”Publicidad Bienes Muebles”.
Yleisten sopimusehtojen rekisteri suojelee sellaisten kuluttajien ja käyttäjien etuja, jotka tekevät sopimuksen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa ja käyttävät yleisiä sopimusehtoja. Rekisteri parantaa yksityisoikeudellisten oikeustoimien turvallisuutta ja luo samalla tarpeelliset välineet riitojen välttämiseksi.
Yleisten sopimusehtojen rekisteri täyttää seuraavat tavoitteet:
Yleisiksi sopimusehdoiksi määritellään sellaiset sopimuslausekkeet, jotka yksi sopimuspuoli on yksipuolisesti laatinut (vakiolausekkeet) käytettäväksi useissa sopimuksissa. Ne ovat määritelmän mukaisesti ehtoja, joista ei ole neuvoteltu erikseen. Ne eivät välttämättä ole kohtuuttomia.
Käytännössä kaikkia sopimuksissa olevia yleisiä sopimusehtoja ei kuitenkaan ole talletettu rekisteriin järjestelmän helppokäyttöisyydestä huolimatta. Sopimusehtojen tallettaminen on vapaaehtoista lukuun ottamatta tiettyjä sopimusaloja, joista hallitus voi päättää.
Silloin kun sopimuspuoli tallettaa yleiset sopimusehdot yleisten sopimusehtojen rekisteriin, tallettava sopimuspuoli tavallisesti mainitsee niiden tallettamisesta tehdessään uusia sopimuksia, joihin se sisällyttää nämä sopimusehdot, eikä enää toista niitä vaan viittaa niiden tallettamiseen yleisten sopimusehtojen rekisteriin. Useat käyttäjät, jotka ovat allekirjoittaneet yleisiä sopimusehtoja sisältävän sopimuksen, eivät tiedä tarkkaan, mitkä ehdot ovat sitovia. Voi kuitenkin olla välttämätöntä tietää, mitkä olivat käyttäjiä sitovat sopimusehdot ja miten käyttäjät voivat vapautua niistä jälkikäteen sekä mitä tällaisten sopimusehtojen muuttamisesta seuraa.
Kyseessä ovat kantajan hyväksi annetut lopulliset tuomiot, jotka on annettu joko yksittäisen henkilön nostamien kanteiden tai useita henkilöitä edustavan kuluttajajärjestön nostamien ryhmäkanteiden perusteella.
Kun lopullinen tuomio on annettu, se vaikuttaa muihin vastaavia lausekkeita koskeviin menettelyihin.
Tarkoituksena on, että yhdellä tiettyjen sopimuslausekkeiden kohtuuttomuudesta annetulla tuomiolla voidaan ratkaista tuhansia valituksia, koska samanlaisten kohtuuttomiksi tuomittujen lausekkeiden käytöstä ei tarvitse myöhemmin nostaa uudelleen kannetta, kun kyseessä on lausekkeet tallettanut sopimuspuoli. Sen vuoksi tällaisten tuomioiden sisällön julkaiseminen rekisterin kautta on erittäin tärkeää.
Rekisterille ominaista on sen hyvin oikeudellinen luonne, mikä johtuu sopimuslausekkeen pätemättömäksi julistavien tuomioiden rekisteröimisestä. Lausekkeen rekisteröiminen kohtuuttomaksi vaikuttaa kolmansiin. Rekisterin mukaan rekisterinpitäjä voi antaa huomautuksen sellaisten sopimuslausekkeiden käytöstä, joiden pätemättömyydestä on annettu lopullinen tuomio joko yksittäisen henkilön nostaman kanteen tai ryhmäkanteen perusteella ja joita koskeva tuomio on rekisteröity rekisteriin, ja ilmoittaa siitä oikeusministeriöön.
Yleisistä sopimusehdoista vuonna 1998 annetulla lailla perustettiin yleisten sopimusehtojen rekisteri, jonka hoitaminen annettiin kiinteistö- ja kaupparekisterinpitäjille. Se on osa irtaimen omaisuuden rekisteriä.
Yleisten sopimusehtojen rekisteri on osa irtaimen omaisuuden rekisteriä. Rekisteriin pääsee tekstin lopussa annettujen linkkien kautta.
Kyllä.
Katso jäljempänä oleva kohta ”Hyödyllisiä linkkejä”. Menettely on hyvin yksinkertainen. Riittää, että noudattaa seuraavalla sivustolla annettuja ohjeita:
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.