Norja
Brønnøysundin rekisterikeskus on kauppa-, teollisuus- ja kalastusministeriön elin. Brønnøysundin rekisterikeskus hallinnoi 14:ää kansallista rekisteriä, joista yksi on kaupparekisteri.
Kaupparekisteriin rekisteröidään kaikki norjalaiset ja ulkomaalaiset yritykset Norjassa. Rekisterin avulla varmistetaan oikeussuoja ja taloudellinen valvonta. Kuka tahansa voi hakea rekisteristä ajantasaisia tietoja Norjan elinkeinoelämän toimijoista.
Millaisia tietoja Norjan kaupparekisteristä on saatavissa?
Norjan kaupparekisterissä on tietoa rekisteröityneistä yrityksistä. Brønnøysundin rekisterikeskuksen verkkosivulla voi hakea avaintietoja hakukoneen avulla. Kaupparekisteri antaa tietoa kuulutuksissa, minkä lisäksi sen verkkokaupasta ja eurooppalaisen kaupparekisteripalvelun (EBR) kautta voi tilata lisätietoja ja selosteita.
Avaintietoja:
- yritystunnus
- yrityksen nimi, yritysosoite ja muut osoitteet
- yrityksen perustamispäivämäärä
- yhtiöjärjestys ja toimiala
- yrityksen johtohenkilöt
- konkurssitiedot.
Kuulutukset:
Kaupparekisteri julkaisee kuulutuksia kaikista yrityksen merkittävistä tapahtumista. Kuulutus annetaan, kun uusi yritys rekisteröidään, yrityksessä tapahtuu merkittäviä muutoksia ja kun yritys puretaan tai poistetaan rekisteristä. Tietokannasta voi hakea 1. marraskuuta 1999 alkaen julkaistuja kuulutuksia. Kuulutuksista on saatavissa englanninkielinen versio elokuusta 2006 lähtien.
Tilattavia maksullisia lisätietoja ovat esimerkiksi seuraavat selosteet ja todistukset:
- rekisteröintitodistus
- tilinpäätöstiedot.
Onko kaupparekisteritietojen käyttö ilmaista?
Kaikki hakukoneella haettavat avaintiedot ja tietokannassa olevat kuulutukset ovat saatavissa maksutta. Tietyt palvelut, kuten selosteet ja todistukset, ovat maksullisia.
Hakujen tekeminen Norjan kaupparekisterissä
Perustietoja kaupparekisteriin rekisteröityneistä yrityksistä on saatavissa Brønnøysundin rekisterikeskuksen verkkosivulla. Tietoja voi hakea yrityksen nimellä tai yritystunnuksella kuulutustietokannassa.
Kuinka luotettavia rekisterin asiakirjat ovat?
Kolmannet osapuolet voivat luottaa siihen, että kaupparekisterissä olevat yritystiedot ovat oikeudellisesti päteviä. Kolmansien osapuolten katsotaan olevan tietoisia rekisteröidyistä tiedoista. Tämä koskee sekä itse tietoja että asiakirjoja, joihin rekisteröinti perustuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolmannen osapuolen olisi tarkistettava yrityksestä rekisteröidyt tiedot, ennen kuin se ryhtyy yrityksen kanssa liiketoimintaan.
Yritysten rekisteröintiä koskevan lain 10-1 §:ssä vahvistetaan säännöt siitä, missä määrin kolmas osapuoli voi vedota Norjan kaupparekisteritietoihin. Tiivistettynä säännöissä todetaan, että kolmansien osapuolten katsotaan olevan tietoisia tiedoista, jos ne on rekisteröity.
Tarkemmin kyse on siitä, että jos lainsäädännössä määritetään kolmannen osapuolen oikeudellinen asema sen osalta, onko se ollut tietoinen tietystä asiasta, tietojen katsotaan olleen kolmannen osapuolen tiedossa, jos ne on tallennettu kaupparekisteriin.
Seikkoja, jotka olisi pitänyt ilmoittaa rekisteriin (mutta ilmoitusta ei ole tehty) ja jotka ovat ristiriidassa rekisteröityjen tietojen kanssa, ei voida käyttää kolmatta osapuolta vastaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa kolmas osapuoli on ollut tai sen olisi pitänyt olla tietoinen tällaisesta seikasta. Tällöin kolmas osapuoli ei voi perustellusti vedota rekisterin tietoihin.
Norjan kaupparekisterin historiaa
Norjan kaupparekisteri perustettiin vuonna 1988. Rekisteri vastaa toiminnoista, jotka kuuluivat aikaisemmin lähes sadalle paikalliselle kaupparekisterille.
Linkkejä
Yritysten rekisteröintiä koskeva Norjan laki
Islanti
Millaisia tietoja Islannin kaupparekisteristä on saatavissa?
Kaupparekisteri on kuulunut verovirastoon vuodesta 2003 lähtien. Rekisteri on julkinen tietokanta, jossa on tietoa seuraavista yksiköistä:
- liiketoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt, yritykset ja muut yksiköt
- laitokset ja valtion omistamat yritykset
- kuntien omistamat laitokset ja yritykset
- yhdistykset, järjestöt ja yksiköt, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä ja jotka vastaavat varainhoidosta tai joilla on verovelvoitteita
- muu toiminta, joka verohallinnon/kaupparekisterin mukaan edellyttää virallista rekisteröintiä.
Rekisteriin kirjataan seuraavat tiedot edellä mainituista yksiköistä:
- nimi
- yritystunnus, osoite
- oikeudellinen muoto
- perustamispäivämäärä
- johtohenkilöiden nimi, osoite ja tunnus
- toimialakoodi (ISAT-numero)
- likvidaatio
- muut lain mukaan rekisteröitävät tiedot.
Kaupparekisteri antaa rekisteröinnin yhteydessä yksikölle yksilöllisen tunnuksen.
Kaupparekisteri antaa tietoa viranomaisille, yrityksille ja henkilöille tietojen laajuutta ja maksuja koskevan ministeriön asetuksen mukaisesti.
Onko kaupparekisteritietojen käyttö ilmaista?
Yrityksen nimi, osoite, oikeudellinen muoto, ISAT-koodi ja alv-numero ovat julkisia tietoja, jotka ovat saatavissa verohallinnon/kaupparekisterin verkkosivulla maksutta.
Lisätiedot ovat maksullisia, ja niiden on tarkoitus tulla saataville kaupparekisterin verkkokaupassa vuoden 2016 aikana.
Hakujen tekeminen Islannin kaupparekisterissä
Maksuttomia tietoja voi hakea veroviraston verkkosivulla. Verkkosivu on toistaiseksi saatavissa vain islanniksi. Lisätietoja voi pyytää toimistosta puhelimitse tai sähköpostitse, kunnes verkkokauppa avataan ensi vuonna.
Islannin kaupparekisterien historiaa
Paikallisvirastot rekisteröivät yritykset koko Islannissa vuoteen 1980 saakka. Vuonna 1980 perustettiin osakeyhtiörekisteri, mutta Islannin tilastokeskus vastasi yritystunnusten myöntämisestä. Kaupparekisteriin on vuodesta 1997 lähtien rekisteröity kaikki muut yritykset paitsi avoimet yhtiöt ja vuodesta 2014 lähtien myös avoimet yhtiöt, joten nykyisin Islannissa on vain yksi virallinen kaupparekisteri.
Liechtenstein
Kaupparekisteri (Handelsregister) kattaa koko Liechtensteinin. Rekisteriä ylläpitää Vaduzissa toimiva oikeusministeriö (Amt für Justiz).
Kyseessä on julkinen rekisteri, jonka tietojen oletetaan pitävän paikkansa. Kaupparekisterin päätavoitteena on varmistaa kaupankäynnin oikeusvarmuus antamalla tietoa yksityisoikeudellisista suhteista ja etenkin vastuusta ja toimivaltuuksista tilanteissa, joissa luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ryhtyvät liiketoimintaan.
Millaisia tietoja kaupparekisteristä on saatavissa?
Kaupparekisterissä on tietoa kaikista rekisteröidyistä oikeushenkilöistä, joiden rekisteröity toimipaikka on Liechtensteinin ruhtinaskunnassa, sekä maassa toimivista trusteista (Treuhänderschaften). Tiedot kattavat tosiseikat ja oikeudelliset suhteet, joista osa rekisteröidään lainsäädännön nojalla ja osa vapaaehtoisesti. Lisäksi rekisterissä säilytetään tausta-asiakirjoja.
Kaupparekisteriin tallennetaan myös rekisteröimättömiä trusteja ja säätiöitä (Stiftungen) koskevat tiedot ja asiakirjat.
Onko kaupparekisteritietojen käyttö ilmaista?
Kaupparekisterin tiedot ovat maksullisia.
Joitakin kaupparekisteriin rekisteröityneitä oikeushenkilöitä koskevia tietoja ja muita oikeudellisia tietoja on saatavissa maksutta rekisterin yrityshakemistosta (Firmenindex) osoitteessa http://www.oera.li/hrweb/ger/firmensuche_afj.htm. Samasta osoitteesta voi tilata maksullisen todennetun selosteen.
Hakujen tekeminen Liechtensteinin kaupparekisterissä
Kaupparekisteri, ilmoitukset ja tausta-asiakirjat ovat julkisia.
Yrityshakemistosta (Firmenindex) voi hakea rekisteröityneitä oikeushenkilöitä nimen, kauppanimen tai yritystunnuksen perusteella.
Kuinka luotettavia rekisterin tiedot ovat?
Direktiivin 2009/101/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2012/17/EU, 3 a artiklassa vaaditaan jäsenvaltioita antamaan tietoa niistä kansallisen lainsäädännön säännöksistä, joiden mukaan kolmannet osapuolet voivat vedota direktiivin 2 artiklassa tarkoitettuihin yrityksiä koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin. ETA:n sekakomitean 8. lokakuuta 2013 annetussa päätöksessä todetaan, että direktiivi 2012/17/EU olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.
Oikeusministeriö julkaisee kaupparekisterin merkinnät kokonaisuudessaan ja viipymättä virallisessa lehdessä (henkilö- ja yhtiölain (Personen- und Gesellschaftsrecht, PGR) 956 §:n 1 momentti), ellei lainsäädännössä edellytetä ainoastaan osittaista tietojen tai otteiden julkaisemista. Liechtensteinin virallinen lehti (Amtsblatt) on sähköisessä muodossa (tietojen julkaisemista koskevan lain (Kundmachungsgesetz) 16 §).
Vilpittömässä mielessä toimivat henkilöt voivat vedota kaupparekisterin merkintöihin, muutoksiin ja poistoihin. Merkintään, muutokseen tai poistoon voidaan vedota rekisteröitynyttä osapuolta vastaan edellyttäen, että asianomainen merkintä, muutos tai poisto on tehty kyseisen osapuolen suostumuksella (PGR:n 948 §:n 1 ja 2 momentti).
Kolmansien osapuolten osalta kaupparekisterin merkintä tulee voimaan julkaisupäivää seuraavana päivänä edellyttäen, että julkaisemista vaaditaan lainsäädännössä (PGR:n 947 §:n 2 momentti).
Kaupparekisteri julkistaa merkinnän PGR:n 949 §:n nojalla, ja kun rekisteröinti on tullut voimaan, kolmas osapuoli ei voi enää vedota siihen, ettei se ollut tietoinen kyseisestä merkinnästä. Jos tietyn tosiseikan rekisteröinti on pakollista, mutta sitä ei ole rekisteröity, siihen voidaan vedota kolmatta osapuolta vastaan ainoastaan silloin, jos voidaan osoittaa, että kyseinen kolmas osapuoli oli tietoinen siitä.
Kaupparekisterin historiaa
Liechtensteinin kaupparekisterin tiedot tallennettiin alun perin kortistoon. Nykyään kaikki ajantasaiset tiedot ovat nyt saatavissa sähköisesti, samoin kuin suuri osa aikaisemmista tiedoista.
Lisätietoa
Kaupparekisterin merkinnät julkaistaan virallisessa lehdessä lainsäädännön mukaisessa muodossa. Kolmannet osapuolet voivat vedota merkintöihin vasta julkaisupäivää seuraavana päivänä. Jos rekisterin merkinnän ja julkaistun tiedon välillä on ristiriita, käytetään ensisijaisesti rekisterin merkintää.
Kaupparekisterin merkintöjen julkaiseminen ja vaikutus
Kaupparekisterin julkinen luonne
Kaupparekisteri, ilmoitukset ja tausta-asiakirjat ovat julkisia. Kuka tahansa voi tarkastella merkintöjä. Julkisia osakeyhtiöitä (Aktiengesellschaften), kommandiittiyhtiöitä (Kommanditaktiengesellschaften) ja yksityisiä osakeyhtiöitä (Gesellschaften mit beschränkter Haftung) koskevia rekisterin asiakirjoja voidaan tarkastella rajoituksetta. Jos asiakirjat koskevat elimiä, joilla on jokin muu oikeudellinen muoto, asiakirjapyyntö on perusteltava (PGR:n 953 §).
Merkintöjen julkaiseminen
Oikeusministeriö julkaisee kaupparekisterin merkinnät kokonaisuudessaan ja viipymättä virallisessa lehdessä, ellei lainsäädännössä edellytetä ainoastaan osittaista tietojen tai otteiden julkaisemista. Kaikki asiakirjat ja tiedot, joiden tallentamisesta ja julkaisemisesta säädetään lainsäädännössä, julkaistaan samalla tavalla (PGR:n 956 § ja sitä seuraavat pykälät). Julkaistuihin tietoihin voidaan vedota suoraan mitä tahansa osapuolta vastaan julkaisupäivän jälkeen.
Julkisia osakeyhtiöitä (Aktiengesellschaften), kommandiittiyhtiöitä (Kommanditaktiengesellschaften) ja yksityisiä osakeyhtiöitä (Gesellschaften mit beschränkter Haftung) koskevat ilmoitukset julkaistaan virallisessa lehdessä viittaamalla merkintään sekä tausta-asiakirjoihin ja -tietoihin. Sama koskee tapauksia, joissa oikeushenkilö harjoittaa kaupankäyntiä. Muut ilmoitukset julkaistaan viittaamalla rekisterin merkintään (PGR:n 957 §).
Merkintöjen vaikutus liiketoimintaan kolmansien osapuolten kanssa
Kolmansien osapuolten osalta kaupparekisterin merkintä tulee voimaan julkaisupäivää seuraavana päivänä edellyttäen, että julkaisemista vaaditaan lainsäädännössä (PGR:n 947 §:n 2 momentti).
Julkiset osakeyhtiöt (Aktiengesellschaften), kommandiittiyhtiöt (Kommanditaktiengesellschaften) ja yksityiset osakeyhtiöt (Gesellschaften mit beschränkter Haftung) eivät voi vedota rekisteröityyn ja julkaistuun tosiseikkaan kolmatta osapuolta vastaan, jos tosiseikka liittyy oikeustoimeen, joka on suoritettu 15 päivän kuluessa merkinnän voimaantulopäivästä, ja jos kolmas osapuoli voi osoittaa, ettei se ollut eikä sen voitu odottaa olevan tietoinen tosiasiasta (PGR:n 949 §:n 1 a momentti).
Kun rekisteröinti on tullut voimaan, kolmas osapuoli ei voi enää vedota siihen, ettei se ollut tietoinen kyseisestä merkinnästä (PGR:n 949 §:n 1 momentti).
Kaupparekisterin merkintöjä voidaan käyttää todisteena niiden sisältämistä tosiseikoista, ellei merkintöjen voida osoittaa olevan virheellisiä (PGR:n 949 §:n 3 momentti).
Toimitettujen ja julkaistujen merkintöjen väliset ristiriidat
Jos rekisterin merkinnän ja julkaistun tiedon välillä on ristiriita, käytetään ensisijaisesti rekisterin merkintää, sen jälkeen julkaistuja tietoja ja lopuksi tausta-asiakirjojen sisältöä. Tällaisissa tapauksissa vilpittömässä mielessä toimivat kolmannen osapuolet voivat vedota myös julkaistuihin tietoihin sellaista osapuolta vastaan, jota kyseinen merkintä koskee (PGR:n 959 §:n 2 ja 3 momentti).
Linkkejä
Henkilö- ja yhtiölaki (Personen- und Gesellschaftsrecht, PGR), annettu 20. tammikuuta 1926 (julkaistu LGBl. 1926 nro 4)
Tietojen julkaisemista koskeva laki (Kundmachungsgesetz), annettu 17. huhtikuuta 1985 (julkaistu LGBl. 1985 nro 41)
Virallista lehteä koskeva määräys (Amtsblattverordnung ), annettu 4. syyskuuta 2012 (julkaistu LGBl. 2012 nro 284)
